FI72249C - Saett foer sortering av froen. - Google Patents

Description

i 1 72249

Siementen lajittelutapa

Jonkin siemenerän itävyyden parantaminen voi periaatteessa tapahtua poistamalla erästä mahdollisimman paljon itämättömiä siemeniä, ts. tyhjiä, hyönteisten vioittamia, mekaanisesti vahingoittuneita > '^kehittyneitä-kuolleita sie meniä .

Kun jo aiemmin on ehdotettu useita menetelmiä kahteen ensiksimainittuun ryhmään kuuluvien itämättömien siementen erottamiseksi lajittelemalla ja niitä on käytetty suhteellisen paljon, niin sitävastoin puuttuu täysin menetelmiä viimeksimainitun ryhmän siementen erottamiseksi lajittelemalla. Erityisesti kun on kyse siemenistä metsätaimien tuottamiseksi saattaa täysinkehittyneen-kuolleen siemenen ilmeneminen jossakin siemenerässä alentaa sen kokonaisitävyyttä niin paljon, että siemenet eivät sovellu metsätaimien järkiperäiseen tuotantoon.

Tämä keksintö tähtää äskenmainitun puutteen poistamiseen.

Äskenmainitussa tarkoituksessa ehdotetaan tämän keksinnön mukaisesti erästä tapaa siementen lajittelemiseksi, joka on tunnettu siitä, että siemenet idätetään tarkoitukseen sopivassa ympäristössä, että siemeniä sopivana hetkenä idättämisen lopettamisen jälkeen kuivatetaan tarpeellisen ajan, ilmeisen vesipitoisuuseron aikaansaamiseksi täysinkehittyneen-kuolleen ja täysinkehittyneen-elävän siemenen välille ja että nämä molemmat siemenryhmät sen jälkeen erotetaan toisistaan syntynyttä vesipitoisuuseroa hyväksikäyttäen.

Idättämisellä tarkoitetaan tässä tapauksessa itämisproses-sien käynnistämistä, jotka keskeytetään ennenkuin juurien kärjet alkavat tunkeutua ulos siemenistä.

Juuri ilmoitettu keksinnön mukainen menetelmä, jota seuraa-vassa toisinaan nimitetään IDS-menetelmäksi, (I) "inkubaation" 72249 mukaan, (D) "drying" (kuivatuksen) mukaan ja (S) "separation" (erottelun) mukaan, perustuu sille biologiselle periaatteelle, että veden haihtumisen nopeus on erilainen elävissä ja kuolleissa siemenissä kun siemenet kuivatetaan sen jälkeen kun niitä ensin on idätetty sopivassa ympäristössä. Elävä siemen menettää sellaisen kuivatuksen aikana idättämisessä vastaanotetun veden paljon hitaammin kuin kuollut siemen. Tällöin kummankin siemenryhmän välille syntyy huomattavia eroja vesipitoisuudessa, tiheydessä, sähkön johtamiskyvyssä jne.

Tämä ero säilyy jokseenkin pitkän ajan kuivattamisen jälkeen ja sitä voidaan käyttää hyväksi kuolleen ja elävän siemenen lajittelussa. Lajittelu saattaa tapahtua monella eri tavalla, kuten esim. nousevassa ilmavirrassa, täristyspöydällä, sopivassa nesteessä tai sähköstaattisesti jne.

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin oheistettuun piirustukseen viitaten.

Kuvio 1 on käyrä, joka esittää vesipitoisuuden elävän (L) tai kuolleen täysinkehittyneen siemenen (D) kuivatusajan funktiona ; kuvio 2 on käyrä, joka näyttää pintaan nousseiden tai ei-nous-seiden siemenien suhteellista osuutta, tunteina lasketun kuivatusajan funktiona eräässä suoritetussa laboratoriokokeessa.

Kuvio 1 näyttää, että kolmen vuorokauden ajan idätetyn elävän (L) ja kuolleen (D) siemenen vesipitoisuus oli kuivatuksen alkaessa noin 45 %. Kuivatettaessa kuolleet siemenet menettävät vettä nopeammin kuin elävät. Kahdentoista tunnin kuivatuksen jälkeen edelliset painavat jopa vähemmän kuin ennen idätystä. Tämä riippuu siitä, että kuolleista siemenistä idätyksessä tihkuu joukko hajaantumistuotteita kostealle idätys-alustalle .

Kuvio 2 näyttää kaksi siemenkoetta, joiden itävyys on 98 % (L) tai 10 % (D), jotka on pantu itämään 15°C:ssa kolmen päivän ajaksi (Inkubaatio). Sen jälkeen kummankin kokeen siemenet 72249 on kuivatettu +15°C:ssa vakiotilassa (Kuivatus). Tiettyjen ajanjaksojen (tunteja) jälkeen kumpikin siemenkoe upotettiin kuivatuksen kestäessä - erikseen - veteen ja pinnalla kelluvien siementen osuus, ilmaistuna prosentteina siementen kokonaismäärästä, merkittiin muistiin (Lajittelu). Käyrä D osoittaa, että tässä kokeessa miltei kaikki siemenet pysyivät veden pinnalla jo noin kuuden tunnin kuivatuksen jälkeen. Kokeen L siemenet tarvitsivat sitävastoin noin 10 kertaa pitemmän kuivatusajan ennenkuin kaikki pysyivät pinnalla. Kuvion mukaan L+D:stä koostuvan kokeen lajittelu olisi tehokkainta 6-12 tuntia kestävän kuivatuksen jälkeen. Jonkin siemenerän kukin yksittäinen kuollut ja elävä siemen käyttäytyy myös samalla tavalla kuin tässä kaksi erillistä koetta käsittävässä mallikokeessa .

Esimerkki

Erään siemenviljelmältä kootun, täysinkehittyneen männynsie-menerän itävyys oli laboratoriotestin mukaan vain 79 %. Tähän määrään sisältyvät myös noin 3 % epämuodostuneita siemen-ituja, joita näyttää esiintyvän useammin viljelmän siemenissä kuin varastosiemenissä. Itämättömistä siemenistä 21 % oli täysinkehittyneitä mutta kuolleita. Kuolinsyy lienee pääasiallisesti ollut pakkanen, jota oli esiintynyt viljelmällä siemenen kypsymisprosessin viimeisessä vaiheessa. Näin alhaista teknistä laatua oleva siemenerä ei tietenkään sovellu yksijyväkylvöön peittojuuritaimia viljeltäessä, koska kylvön tuloksena olisi suuri määrä tyhjiä säiliöitä. Hyväksyttävän tuloksen saamiseksi olisi pakko käyttää monijyvä-kylvöä.

Yritettäessä parantaa tätä viljelmäsiementä niin, että sitä mahdollisesti voitaisiin käyttää yksijyväkylvöön, suoritettiin IDS-käsittelyä seuraavalla tavalla: I = Siemenet upotettiin veteen (16 tunniksi) ja levitettiin sitten noin 2 cm:n paksuisena kerroksena idätyslaatikkoon +15°C:ssa valossa ja ilman kosteuden ollessa 100 %. Idätys lopetettiin 3 vuorokauden kuluttua.

--- - τ 4 72249 D - Siementä kuivatettiin 12 tunnin ajan +15°C:ssa, ilman suhteellisen kosteuden ollessa 35 %, valaistussa vakiotilas-sa (noin 800 luksia) .

S ^ Laittelu suoritettiin vettä sisältävässä astiassa. Kuollut siemen kellui veden pinnalla ja se voitiin kuoria pois elävän siemenen vajotessa pohjaan. Tällä lajittelulla saatiin kaksi ryhmää: 73 % siemenistä makasi pohjassa ja oli ns. "itävää siementä" ja lopun, veden pinnalta kootun 27 % muodosti ns. "itämätön siemen". Lajitteluteho oli siis tässä tapauksessa 27 %.

Kumpikin täten saatu ryhmä sekä käsittelemättömän siemenen tarkkailuryhmä kuivatettiin 20°C:ssa ilmavirrassa noin 5 %:n vesipitoisuuteen ja varastoitiin sitten 4 vuorokaudeksi -5°C:ssa. Sen jälkeen siemen kylvettiin 336 paperiruukkua laatikkoa kohden käsittäviin laatikoihin, 3 kertaa toistettuna (laatikot) koeriviä kohden. Kylvö suoritettiin käsin siemen/säiliöstä. Laatikot sijoitettiin kasvihuoneeseen ja niitä hoidettiin taimitarhan normaalitottumusten mukaan (kastelu, tuuletus jne.) . Itävyys tarkastettiin 21 vuorokauden kuluttua taimitarhan tavanomaisten arvosteluperiaatteiden mukaan. IDS-käsittelystä saatiin seuraava tulos.

1. Lajittelu erottamalla 27 % siemenistä nosti itävyyttä taimitarhassa 67 %:sta 90 %:iin.

2. "Itävän siemenen" ryhmän itävyyttä (90 %) tuskin voitiin nostaa enää, koska ryhmä sisälsi osan mekaanisesti vahingoittunutta ja epämuodostunutta siementä. Nämä siementyypit itävät usein mutta eivät pysty muodostamaan elinkelpoisia taimia. Laboratoriotutkimukset osoittavat kuitenkin, että IDS-menetel-män tietyn muuntelun jälkeen voitaisiin ainakin osa mekaanisesti vahingoittuneesta siemenestä poistaa tästä ryhmästä.

IDS-käsitelty siemen voidaan ennen kylvöä kuivattaa ja säilyttää vähintäin 4 vuorokautta alhaisessa lämpötilassa käsittely- 5 72249 tehon häviämättä. Käsitelty siemen itää sitäpaitsi nopeammin kuin käsittelemätön sen takia, että idätysprosessi vaikuttaa parantavasti itävyyteen.

3. "Itämättömän siemenen" ryhmä oli täysin arvoton. Ne 13 % tämän ryhmän itäneistä siemenistä muodostavat vain noin 3,5 % koko siemenerästä. Laboratoriotutkimukset viittaavat sitäpaitsi siihen, että näiden erottamalla lajiteltujen itävien siementen elinvoimaisuus on alhaisempi kuin "itävien siementen" ryhmän.

Edellä olevasta selviää, että IDS-menetelmällä on mahdollisuus : parantaa sellaisen siemenerän laatua, jota alhaisen itävyytensä takia ei ilman käsittelyä voida käyttää järkiperäisessä taimituotannossa. Siemenvarastoissamme on paljon tällaista heikkolaatuista siementä käyttää yksijyväkylvöä kaksi- ja monijyväkylvön sijasta paperiruukuissa tapahtuvassa taimituotannossa jne.

IDS:llä käsitellyn siemenen yksijyväkylvöllä voidaan taloudelliselta, tekniseltä ja biologiselta näkökannalta katsoen saada parempi tulos kuin käsittelemättömän siemenen kaksi- tai monikylvöllä käyttää geneettisesti arvokasta siementä paremmin hyväksi esim. siemeniä siemenviljelmiltä taimituotantoa varten .

Claims (3)

72249

1. Tapa siementen lajittelemiseksi, tunnettu siitä, että siemeniä idätetään tarkoitukseen sopivassa ympäristössä, että siemeniä idättämisen jälkeen sopivana ajankohtana kuivatetaan tarvittavan ajan, ilmeisen vesipitoisuuseron aikaansaamiseksi täysinkehittyneen-kuolleen ja täysinkehitty-neen-elävän siemenen välille ja että nämä molemmat siemen-ryhmät sen jälkeen erotetaan toisistaan syntynyttä vesi-pitoisuuseroa hyväksikäyttäen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että lajittelu suoritetaan hyväksikäyttäen vesipitoisuuden erosta riippuvaa vaihtelevaa tiheyttä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnet-t u siitä, että siemenryhmät erotetaan toisistaan asettamalla siemeniä sellaiseen nesteeseen, jonka tiheys on hieman alempi kuin idätettyjen ja kuivattujen terveiden siemenien mutta korkeampi kuin kussakin tapauksessa kysymyksessä olevan laatuisten taysinkehittyneiden-kuolleiden siemenien tiheys .