FI72204B - Elektrisk utloesningsanordning foer skjutvapen - Google Patents

Description

I%§**·! , KUULUTUSJULKAISU Π O Ο Λ 48Ht [ 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT /^ZU4 C (45) -7-·η.:0 tty Γ.~ t ο.': t o" 1 1--).01 17 1337 (51) Kv.lk.«/lnt.CI.‘ F 4l c 19/12 SUOMI_FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 800434 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 13-02.80 fFh ' * (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 1 3-02.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 1A.08.80

Patentti- ia rekisterihallitus K, ’ /441 Nähtäväksi panon ja kuul.|ulkaisun pvm. — 31 12 86

Patent- och registerstyrelsen v 7 Ansökan utlagd och utl.skriftcn publicerad (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prioritet 13-02.79 Sveitsi-Schweiz(CH) 1378/79-0 (71) Feinwerkbau Westinger ε Altenburger GmbH KG, Neckarstrasse 43,

Oberndorf, Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Kurt G run i g , Malters, Heinz Elmiger, Malters,

Franz Schneider, Oberweningen, Sveitsi-Schweiz(CH) ^7/4) Keijo Heinonen Ky (54) Ampuma-aseiden sähköinen 1aukaisu 1 aite -

Elektrisk ut1ösningsanordning för skjutvapen

Keksintö kohdistuu ampuma-aseiden sähköiseen laukaisulaittee-seen, jossa on liipaisimeen kytketty mekaaninen katkaisin, joka sulkee yhteyden kondensaattorin ja sen virran avulla toimintaan saatetun sähkömagneetin välillä, jolloin tämän lisäksi on järjestetty paristo kondensaattorin lataamista varten .

Tämän tapainen laite on tunnettu julkaisusta DE-0S 24 04 053· Tunnetussa laitteessa, jossa on järjestettynä tasasuuntaaja, joka lataa kondensaattorin korkeampaan jännitteeseen 72204 kuin paristojännite, tarvitsee ampujan ennen laukaisun suorittamista käyttää alkukosketinta, joka saattaa tasasuuntaajan toimintaan· Tämän koskettimen käsittely kunkin laukaisun jälkeen valmisteluna seuraavaa laukaisua varten vaatii suurta huolellisuutta ampujalta, ja tämän johdosta on tunnetussa järjestelyssä helposti mahdollista, että ampuja kilpailun aikaansaaman hermojännityksen vaikutuksesta unohtaa ajoissa painaa tätä kosketinta ja että tämä haittaa kilpailua. Tässä järjestelyssä sulkee mekaaninen kosketin yhteyden tekemällä yhteysjohtimeen mukaan kytketyn tyristorin johtavaksi.

Julkaisusta DE-GM 77 27 498 on tosin tunnettu sähkömekaaninen liipaisinjärjestely kilpailuaseita varten, missä ei tavitse painaa erityistä kosketinta kutakin laukaisua varten. Tällöin paristo on liitetty elektroniseen kytkentään koskettimella, jonka kilpailija sulkee kilpailun alussa ja joka tämän julkaisun tietojen mukaan voi tämän jälkeen jäädä kytketyksi useiksi tunneiksi, toisin sanoen kilpailun ajaksi. Kilpailun jälkeen tulee tämä kosketin jälleen kytkeä auki. Tässä tunnetussa sulkulaitteistossa on olemassa vaara, että kilpailija kilpailun aikana joko vahingossa tai sen virheellisen olettamuksen perusteella, että paristoa täytyy säästää kilpailun aikana, aukaisee koskettimen ja unohtaa sulkea sen uudestaan ennen seuraavaa laukaisua.

Keksinnön perusta muodostuu tehtävästä aikaansaada johdannossa mainittua tyyppiä oleva laukaisulaite, jossa ei ole olemassa mitään vaaraa, että laukaus jää tulematta seurauksena virheellisestä tai unohdetusta koskettimen käsittelystä.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että paristo on liitetty kondensaattoriin ilman mekaanisesti käytettävää välikytkintä.

Pariston "kytkennällä” kondensaattoriin tarkoitetaan niin hyvin galvaanista yhteyttä kuin muuta sähköistä kytkentää tai muuntajakytkentää.

3 72204

Keksinnön etu muodostuu siitä, että laukaisulaitteisto ampujan aseteltavissa oleviin ominaisuuksiin ja huoltotarpeisiin nähden voidaan valmistaa siten, että sitä voidaan käyttää kuten mekaanista laukaisulaitetta ja että täten voidaan ampua välittömästi aseen lataamisen jälkeen saaden jännitettä ilman tarvetta käsitellä erillistä kytkintä. Tarvitsee vain vaihtaa paristo tarpeen mukaan.

Patenttijulkaisusta DE-PS 15 53 868 on tosin tunnettu elektronisesti ohjattu laukaisulaite käsiaseita varten, missä ampujan ei myöskään tarvitse kiinnittää huomiota erityisen koskettimen käsittelyyn, koska tässä nimittäin on mekaaninen katkaisin, jolla erotetaan paristo laitteiston muista osista, järjestettynä siten, että se asetta viritettäessä automaattisesti sulkeutuu lukkopultin vaikutuksesta ja on avoinna lataamattomassa aseessa. Tässä kuitenkin katkaisimen mekaaninen kytkentä lukkopulttiin tuo mukanaan hinnanlisäyksen aseen valmistukseen taikka laukaisulaitteiston lisäämisenä jälkikäteen aseeseen, jossa on mekaaninen laukaisulaite.

Useissa tapauksissa saattaa, kun kondensaattorin lataus-jännite sijaitsee jatkuvasti tämän kondensaattorin purkaus-piirissä, muodostua vaikeuksia esimerkiksi laukaistessa, toisin sanoen purkauksen yhteydessä, koska tällöin muodostuu haitallisia heilahduksia tai muita ominaisuuksia, jotka pienentävät pariston elinikää. Tämän johdosta on useissa keksinnön suoritusmuodoissa kondensaattorin lataus- ja/tai purkaus-virtapiiriin kytketty mukaan elektroninen katkaisin.

Mikäli elektroninen katkaisin sijaitsee purkausvirtapiirissä, voidaan tällaisia heilahduksia estää tai pienentää niitä. Tämän lisäksi saattaa elektroninen katkaisin samanaikaisesti sijaita latausvirtapiirissä. Mikäli kuitenkin elektroninen katkaisin sijaitsee purkausvirtapiirissä, mutta ei sijaitse latausvirtapiirissä, käy tämän johdosta mahdolliseksi avata tasavirtayhteys paristosta sähkömagneettiin ja tällä on se 4

n ^ n n H

1 4- Z U 4 ylimääräinen etu, että mikäli eräässä toisessa suoritusmuodossa aikaisemmasta patenttijulkaisusta DE-OS 24 04 053 tunnettuun tapaan mekaaninen katkaisin ei sijaitse suoraan kondensaattorin purkausvirtapiirissä vaan on yhdistetty ohjaus-elektrodiin, tässä virtapiirissä sijaitsevasta muusta elektronisesta katkaisimesta käy mahdolliseksi tämän toisen elektronisen katkaisimen varmuudella, esimerkiksi tyristorilla. Viimemainittu etu saavutetaan myös, mikäli elektroninen katkaisin sijaitsee yhteysjohtimessa pariston ja kondensaattorin purkausvirtapiirin välillä, toisin sanoen purkausvirta-piirin ulkopuolella. Tämän elektronisen katkaisimen avulla voidaan paristo tämän johdosta irroittaa purkausvirtapiiristä ja elektronista katkaisinta ei tarvitse etukäteen asetella johtavaksi viimeistään, kun toinen elektroninen katkaisin tehdään johtavaksi, minkä johdosta koko laitteisto tulee erityisen yksinkertaiseksi. Tämän elektronisen katkaisimen järjestäminen purkausvirtapiirin ulkopuolelle saattaa myös olla edullista, jotta estettäisiin kondensaattorin ja sähkömagneetin kautta muodostuvan värähtelypiirin aiheuttama jännitteen vaihtuminen toisessa elektronisessa katkaisimessa, joka johtaa sen nollatilanteeseen saattamiseen.

Erään suoritusmuodon kohteena on siten elektroninen laukaisu-laite ampuma-aseisiin, joissa liipaisimeen on kytketty mekaaninen katkaisin, jonka johto on kytketty elektronisen katkaisimen ohjauselektrodiin, joka sijaitsee yhteyslinjassa kondensaattorin ja kondensaattorin virralla magnetoidun sähkömagneetin välillä, jonka ohella laite on varustettu paristolla kondensaattorin varaamiseksi, pariston ollessa yhdistetty kondensaattoriin ilman, että väliin olisi kytketty muuta mekaanisesti käytettävää katkaisinta. Keksinnönmukaista on tällöin se, että laukaisulaite on varustettu siten, että mekaanisen katkaisijan toinen johto on kytketty toisen lisä-kondensaattorin kanssa, joka on varattavissa jännitteen-jakajan yli tietyn ajan kuluessa, joka on suurempi kuin kondensaattorin varausaika, sellainen, että elektronisen katkaisijan sytytys on mahdollista vasta kun kondensaattorit ovat saavuttaneet tietyn varauksen.

Il 5 72204

Vaihtoehtoista on tällöin, että jännitteenjakaja on kytketty rinnan elektronisen kytkimen kanssa.

On myös mahdollista, että poiskytketyn mekaanisen katkaisijan elektronisen katkaisijan ohjauselektrodin ja elektronien katkaisijan, sähkömagneetin ja jännitteenjakajan yhdistyskohdan väliin on kytketty diodi.

Eräässä keksinnön suoritusmudossa on mekaanisessa katkaisimessa ensimmäinen ja lehti jouseksi muodostettu toinen kosketin, jotka lepotilassa sijaitsevat lähellä toisiaan sekä liipaisimeen kytketty nasta, joka on painettavissa lehti-jousen sitä pintaa vasten, joka poispäin ensimmäisenä mainittua kosketinta päin olevalta puoleltaan on tuettu erityisainetta käyttäen, määrätyltä etäisyydeltä sivussa nastan kosketuskohdasta.

Etuna on tässä se, että voidaan helposti aikaansaada lyhyt nastan liike katkaisimen sulkemiseksi ja, että katkaisimella silti on hyvä varmuus tarkoituksetonta liipaisua vastaan, esimerkiksi tärinöiden vaikutuksesta. Tämän lisäksi saattaa katkaisimen sulkemiseen tarvittava voima olla säädettävissä lehtijousen elastisten ominaisuuksien avulla ja lehtijousen tukemisen keinoilla.

Saattaa myös olla soveliasta pyöristää nasta sen lehti jousta vasten lepäävältä alueelta ja tehdä käyristymissäteestä nastassa pienempi kuin mitä on käyristyssäde nastan avulla lehtijouseen muodostetussa muodonmuutosalueessa.

Eräässä jatkokehitelmässä juuri kuvatusta suoritusmuodosta ensimmäisen ja toisen koskettimen väliin on renkaan muotoon sovitettu eristyskalvo, joka lepotilassa sijaitsee lähellä molempia koskettamia.

Kalvo on eräässä tämän keksinnön mukaiseea suoritusmuodossa noin 15-55 um paksu. Tällöin tarvitaan äärimmäisen lyhyitä matkoja nastan liikkumiseksi kunnes katkaisin sulkeutuu ja 6 72204 tämä tekee mahdolliseksi tehdä liipaisulaitteesta hyvin monella tavoin aseteltavissa oleva sekä mitä tulee esiveto-matkaan, liipaisinvoimaan että esivetovoimaan.

Eräässä tämän keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa on toteutettu kytkinjärjestely, jossa käytettävissä on useita mekaanisia katkaisimia, joilla on keskenään erilaiset liipaisin-voimat ja jotka voidaan valinnaisesti sovittaa laitteeseen.

Tämä keksintö on erityisen sovelias urheilu-, metsästys- ja ilma-aseita varten.

Keksinnölle on ominaista patenttivaatimuksissa esitetyt seikat. Mm. edellä mainitut edut ja lisäksi muita etuja käy ilmi alla olevasta, tämän keksinnön edullisesta suoritusmuodosta, jota tarkastellaan viittaamalla oheisiin piirustuksiin, jotka esittävät keksinnölle oleellisia yksityiskohtia.

Kuvio 1 esittää ko. suoritusmuodossa käytettyä elektronista kytkentää. Kuvio 2 esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisesta mekaanisesta kytkimestä eräässä suoritusmuodossa siitä ja kuvio 3 esittää yksinkertaistettua pitkittäisleikkausta koko laukaisulaitteesta.

Il 72204

Kuviossa 1 on koko elektroninen kytkentä liitetty nastoista 1 ja 2 jännitelähteeseen 3, mikä muodostuu 15 V paristosta. Paristo on tarpeenmukaan vaihdettavissa. Nastan 1 taakse on järjestetty suoja-diodi 4, mitä suojaa elektronisen kytkennän ouo1ijohderakennetta tuhoutumiselta mikäli paristo 3 vahingossa liitettäisiin siihen virheellisesti. Suojadiodin 4 jälkeen on kytketty transistori 5, joka kanta-ko11ektoripiirissään sisältää vastuksen 6 ja kannalta emitterille piirissään sisältää kondensaattorin 7. Tämä kytkentä aikaansaa, että transistori 5 kunkin laukaisun jälkeen vasta tietyn aikaviiveen jälkeen ohjautuu kiinnikytkettyvn tilaan. Kun transistori 5 on johtavana, lataa se tällöin kondensaattorin 5. Rinnakkain kondensaattorin 8 kanssa on kytketty sarjaan käämi sähkömagneetista 9 ja myös toinen elektroninen katkaisin 11, joka on muodostettu ohjattavaksi puo1ijohde-elementiksi, mikä suoritusmuodossa on tyristori, jonka virta tämän johdosta ei ole katkaistavissa ohjauselek-trodilta käsin. Mikäli kondensaattori 8 on ladattuna ja mikäli elektroninen katkaisin 11 saatetaan johtavaksi, purkautuu kondensaattori 8 sähkömagneetin käämin kautta ja sähkömagneetin 9 ankkuri 91 siirtää kuviossa 1 esittämättä jätettyä laukaisuvipua. Yksityiskohtaisempi selitys tästä seuraa kuvion 3 yhteydessä. Kun kondensaattorit 8 ja 14 (vertaa alla olevaa) ovat latautuneena, transistorin 5 kautta ei kulje oleellisesti mitään virtaa, sillä transistorin 5 kannalta emitterille jännite on arvossa noin 0,5 V ja transistori on tämän johdosta suljettuna. Niin pian kuin kondensaattori 8 on purkautuneena, alkaa jännite kondensaattorissa 7 nousta ja noin 3-10 ms jälkeen se tekee transistorin 5 johtavaksi. Vastuksen 10 tehtävänä on rajoittaa virtaa. Tämä virran rajoittaminen transistorin 5 johtavaksi tekemisen yhteydessä varmistaa, että kondensaattorin 8 purkautumisen jälkeen toinen elektroninen katkaisin 11 varmuudella jälleen joutuu estotilaan ja että tämän jälkeen kondensaattori 8 jälleen ladataan.

Oletetaan nyt, että kuvion 1 mukainen kytkentälaitteisto sijaitsee tilanteessa ennen varsinaista laukaisutapahtumaa. Jännitelähde 3 lataa sähkömagneetin 9 käämityksen kautta ja jännitteen jakajan 12 ja 13 avulla kondensaattorin 14. Elektronisen katkaisimen 11 sytyttämiseen tarvittava sytytysjännite on käytettävissä kondensaattorissa 14 vasta kun kondensaattori 8 on ladattu jännitetasoon, mikä riittää virheettömään sähkömagneetin 9 magnetisointiin. Oletetaan 72204 nyt, että mekaaninen katkaisin 15, mikä esitetyllä tavalla on liitettynä elektronisen katkaisimen 11 ohjauselektrodiin sekä jännitteen jakajaan 12 ja 13 suljetaan käsittelemä 11ä kuvion 3 yhteydessä lähemmin kuvattavaa liipaisinta. Sytytystä varten tarvittava jännite kondensaattorista 14 joutuu katkaisimen 15 sulkemisen yhteydessä elektronisen katkaisimen 11 ohjauselektrodi1 le ja saattaa tämän oikcsuljettuun tilaan. Tänä silmänräpäyksenä pystyy kondensaattori B purkautumaan sähkömagneetin 9 kautta siten, että ankkuri 91 siirtyy ja laukaus lähtee. Kondensaattorin 8 purkautumisen jälkeen siirtyy jännite sähkömagneetissa 9 nolla-arvoa kohden ja siirtyy sitten negatiiviseksi. Tällöin tyristoriksi muodostettu elektroninen katkaisin 11 joutuu joka tapauksessa takaisin estotilaan. Seuraavan laukaisun lähettämiseksi pystyvät kondensaattorit 8 ja 14 latautumaan vasta sitten kun transistori 5 on kytketty päälle. Sytytyskondensaattori 14 latautuu hitaammin kuin kondensaattori 8. Molempien kondensaattorien lataaminen seuraavaa laukaisua varten vaatii 2-3 s.

Seuraava laukaisu lähetetään sulkemalla katkaisin 15. Esitetyllä tavalla mukaan kytketty diodi 16 toimii purkaen täydellisesti kondensaattorin 14 kun elektroninen katkaisin 11 on saatu johtamaan. Täten estetään, että lyhyen aikaa laukaisun jälkeen esimerkiksi liipaisinta täryttämällä elektroninen katkaisin 11 jälleen muuttuisi johtavaksi, mikä saattaisi johtaa toiselta puolen kondensaattorin 6 mahdottomuuteen latautua mutta myös toiselta puolelta elektroninen katkaisin 11 pysyisi jatkuvasti johtavassa tilassaan ja paristo 3 purkautuisi tällöin äärimmäisen nopeasti johtavan transistorin 5 yli.

Vastus 17 rajoittaa diodin 16 kautta kulkevaa virtaa. Vastuksen 18 tehtävänä on pitää elektronisen katkaisimen 11 ohjauselektrodi maan jännitteessä mikäli katkaisinta 15 ei ole saatettu toimintaan.

Kuvio 1 esittää erään toisen virtapiirin, mikä valinnaisesti on kytkettävissä kosketinosiin 1 ja 2 ja minkä tehtävänä on osoittaa pariston kunto. Tämä virtapiiri muodostuu katkaisimen 15, vastuksen 20, zenerdiodin 21 ja valodiodin (LED) 22 sarjakytkennästä. Kun katkaisin 19 suljetaan, mikä saattaa esimerkiksi olla järjestetty paristolaa-tikkoon, loistaa diodi kun mukana on riittävä jännite paristossa 3. Ampuja voi täten saada tietää tarvitseeko paristo vaihtaa uuteen. Kuvion 1 mukainen elektroninen kytkentä ja paristo 3 ovat siten sovitettu toinen toisiinsa, että virrankulutus on hyvin pieni esimerkiksi

II

72204 9 maksiminaan 10 mikroamppeeria. Pari s toyksikköä kohden voidaan täten laukaista 15 0P0 - 20 000 laukausta. Virrankulutus 10 mikroamppeeria esiintyy elektronisen kytkennän lepotauon ai kana, jolloin siis kondensaattori 8 on ladattuna eikä se ole suurempi kuin mitä on pariston normaali itsepurkausvirta. Tämä merkitsee, että elektronisen kytkennän pitemmän lepotauon jälkeen tarvitsee suorittaa pariston vaihto ainoastaan kun paristo on purkautunut seurauksena normaalista van-hentumisestaan.

Nyt voidaan esittää, että kuvion 1 mukainen kytkentä toimii täysin lämpötilasta riippumattomana. Arvot laukauksien kulussa ovat vakinaisia alueella -20° - +S0°C.

Koko kuvion 1 mukainen elektroninen kytkentä on järjestetty yhdelle levykkeelle suuruudeltaan 50 mm x 18 mm. Elektroniset rakennusosat valetaan tämän jälkeen sisään hartsimassaan siten, että voidaan saada riittävä suoja kosteutta ja mekaanisia häiriöitä vastaan. Sitä paitsi stabilisoidaan elektroninen kytkentä mekaanisesti siten, että katkaisimen 15 kytkentäliike ei pysty vaikuttamaan haitallisesti. Umpeen valettu elektroninen kytkentä asetetaan liipaisinkoteloon noudattaen työntölaatikkoperiaatetta. Koko 1iipais inkotelo mukaanlaskettuna kuviossa 3 lähemmin esitetty elektroninen kytkentä voidaan asettaa sisään mihin tahansa uuteen tai olemassa olevaan käsiaseeseen.

Kuviossa 2 esitetään mekaaninen katkaisin 15. Tämä katkaisin on kiinnitetty johdinlevy1le 23 elektronista kytkentää varten. Katkaisin-kapseli 24 on kiinnitetty itse johdinlevyyn litteän kosketinlautasen 25 avulla, missä on pultin tapainen esiintyöntyvä osa, minkä vapaa pää on viety johdinlevyn 23 läpi ja siellä taitettu kaksinkerroin. Lautaskosketin on esimerkkitapauksessa muodostettu pyöreäksi ja muodostuu sähköä johtavasta aineesta esimerkiksi messingistä tai kupari-tai kultalejeeringistä. Tämän lautasen muotoisen koskettimen 25 pinnalle on järjestetty eristysrengas 26, mikä muodostuu muovikalvosta maksimipaksuudeltaan 35 um. Voidaan esimerkiksi käyttää nimellä "Tryafol” tai "Mylafol" (rekisteröityjä tavaranimiä) ostettavissa olevia aineita. Kun lautaskoskettimen 25 ha Ikäisijämittä on esimerkiksi 8 mm on renkaassa 26 sisäpuolinen aukko halkaisijamitaltaan noin 4-6 mm ja ulkohalkaisijamitta vastaavasti 8 mm. Vaihtelut si-säaukon halkaisijamitassa vaikuttavat 1iipaisinvoimaan laukausta 72204 10 varten. Eristysrenkaan 26 lautaskoskettimelta 25 poispäin olevalle puolelle on järj estetty lehtijousi 27, mikä muodostaa mekaanisen katka i s imen 15 teisen koskettimen. Tämä on oleellisesti ympyrälevyn muotoinen, minkä halkaisija on B mm, ja on siinä kosketin korva ke 27’, joka työntyy esiin raon kautta kapselissa 24 ja on juotettu kiinni johtimeen johdinlevyssä 27. Lehtijousi 27 muodostuu aineesta, jolla on korkea kimmokerroin, esimerkiksi jousikarkaistusta tinapronssista ja se on esimerkiksi 0,1 mm paksua. Kapselin 2L sisään työnnetty kapselin kansi 29 sijaitsee rengaspinna1taan lehtijousta 27 vasten ja puristaa eristysrenkaan 26 kosketinlautasen 25 ja lehtijousen 27 väliin kiinni. Kapselin kannessa 29 on katkaisimen 15 akselin suunnassa siirrettävästi ohjattuna nasta 30 ja tietyllä osuudellaan se työntyy esiin kapselin kannen 29 läpi ja on sillä kapselin kannen 29 sisäpuolella suurempi ha 1 kaisijämittä, niin että se väistämättömästi liittyy katkaisimeen 15. Esiintyöntyvä vapaa pää nastasta 30 on kuviossa 3 esitetyn siirtovivun 36 vaikutuksen alaisena. Toinen pää vivusta 30 on varustettu kuperalla pinnalla 32, jonka säde on noin 4 mm. Kun nyt nastaa 30 siirretään, siirtämä1lä liipaisinta lehtijousen 27 suuntaan, koskettaa kupera pinta 32 pistemäisesti lehtijousta 27 ja liikkeen jatkuessa lehtijousi 27 taipuu kosketinlautasen 25 pinnan suuntaan. Kun lehtijousi 27 ja kosketin lautan en 25 koskettavat toisiaan, on katkaisin 15 suljettuna ja laukaus lähtee kuten jo on kuvattuna kuvion 1 yhteydessä. Pinta 32 voidaan myös varustaa toisella kaarevuussätee1lä. Suhde tämän kaarevuussäteen ja eristysrenkaan 26 aukon ha 1 ka isijamitan välillä tulee valita siten, että kuperan pinnan 32 kaarevuussäde on pienempi kuin mitä on kaarevuussäde lehtijousen 27 taipuessa alaspäin kosketinlautasen 25 pinnan suuntaan. Nasta 30 muodostuu edullisimmin sähköisesti eristävästä joustamattomasta aineesta. Paksuudet renkaassa 26 ja lehtijousessa 27 ovat kuviossa 2 selvyyden vuoksi esitetty voimakkaasti liioiteltuina.

Kuviossa 3 on koko laitteisto esitetty pitldttöisleikkauksena. Liipai-sinkieleke 31, jota ampuja ampuessaan siirtää oikealle päin kuviossa 3 on kiinnitetty liipaisinvarteen 32 kiinnitysruuvin 33 avulla.

Liipaisinkielekettä 31 voidaan kiinnitysruuvin 33 irroittamisen jälkeen siirtää tällä tangolla, niin että liipaisin sovitetaan ampujan sormea varten sopivaksi. Liipaisintanko 32 on varustettu kahdella I! 72204 laakeri re iällä 35 ja 36, mitkä kuviossa 3 sijaitsevat tietyllä etäisyydellä toisistaan vaakasuunnassa. Kaikki laukaisu- laitteen osat ovat kiinnitettynä tiettyyn koteloon 50. Tässä kotelossa 50 on kuviossa 3 esittämättömällä tavalla laakerireikien 35 ja 36 takana sijaitsevat reiät ja näihin reikiin on asetettu kuviossa vastaavasti esittämättä jätetty laakeritappi 1 iipaisintankoa 32 varten valinnaisesti siten, että liipaisintanko on käännettävissä joko laakerireiän 35 tai laakerireiän 35 läpi muodostuvan kääntö-laakerin ympäri. Tämän laa keripultin siirtämisen saattaa ampuja tehdä ja sen tehtävänä on valita toinen toimialue 1iipa isinvoima1le. Liipais intänko 32 jatkuu laakerireikien 35 ja 36 molemmille puolille ja se muodostaa täten kaksivartisen vivun. Kun 1 iipaisinkielekettä 31 vedetään,, 1 i i kkuu kuviossa 3 oikealle päin oleva pää 37 liipaisin-tangosta 32 ylöspäin kuviossa 3 ja ylempi pää päätyosalle 37 asetetusta ja liikkuvan vasteen muodostavasta ruuvista 3Θ painaa altapäin vapaata päätä 39 vasten yksivartiseksi vivuksi muodostetusta siirto-salvasta 40, joka likimäärin keskikohdaltaan painaa katkaisimen 15 nastaa 30. Siirtosalvan 40 oikeassa päässä on kaksi laakerireikää 41 ja 42, mitkä sivuttaissuunnassa sijaitsevat määrätyllä etäisyydellä toinen toisistaan ja mitkä vastaavalla tavalla kuin mitä liipaisintenko 32 muodostavat kääntölaakerin siirtosäpi1le 40 laakeri-tapin avulla, minkä ampuja asettaa toiseen kahdesta laakerireikien 41 ja 42 kanssa samalle viivalle kotelossa 50 järjestetyistä rei’ istä. Aina siitä riippuen kumoaan laakerirei’istä,41 tai 42, laakeritappi on asetettuna,on täten vä1ityssuhde, toisin sanoen riippuvaisuus toimivien vipuvarsipituuksien välillä kääntölaakereista ja vapaasta päästä 39 sekä kääntölaakerin ja nastan 30 välillä keskenään erilainen. Likimäärin puolessa välissä siirtosäppiä 40 vaikuttaa sen alapinnalle painejousi 44, jonka voima on muutettavissa asetusruuvin 45 avulla. Jousen 44 avulla siirtosäpin 40 välityksellä nastaan 30 kehitetty voima merkitsee nastan 30 tiettyä esikuormittamista ja täten katkaisimeen 15 järjestetyn lehtijousen esikuormittamista ja se pienentää täten sitä voimaa, mikä liipaisinkielekkeen 31 avulla vaaditaan lisäyksenä kunnes katkaisin 15 sulkeutuu.

Kuviossa 3 vasemmalle päin sijaitsevassa päässä 47 liipaisintankoa 32 on koteloon 50 järjestetty asetusruuvi 52, minkä avulla etu-jännitystä pään 47 alapintaan vaikuttavassa painejousessa 53 voidaan 722 04 muuttaa. Voima jousesta 53 määrittelee 1 i i pa i s i nvo iman siinä tapauksessa, että on asetettu esiveto, ja täten koko laitteiston lepoasennossa on ruuvin 35 vapaan pään ja pään 39 siirtosäpistä 40 välillä olemassa tietty etäisyys. Mikäli tällaista etäisyyttä ei lainkaan ole, eli 1iicaisin laite on järjestetty suoraan laukaisuun, niin jousen voima auttaa tällöin ainoastaan lisäämään varsinaista liipai-sinvoimaa. Tällaisessa suoralaukaisussa tarvitaan ainoastaan äärimmäisen pieni lisäili ke, että liipaisinkieleke 31 aikaansaisi laukauksen. Silti on laukauksen lähettämiseksi suorassa laukaisussa tarpeellinen 1iipaisinvoima aseteltavissa laajoissa rajoissa esimerkiksi muutaman cN ja 1,5 daN välillä. Jotta voitaisiin asetella esivedon matkaa, toimii vastaavalla tavalla 1 iipaisutangon etummaisen pään 47 läheisyyteen asetettu asennusruuvi 55, jonka ylempi pää lepää tiettyä osaa kotelosta 59 vasten. Mol emo ien ruuvien 3 3 ja 55 avulla voidaan täten esivetomatkaa ja 1iipaisintangon 32 kääntö-asentoa muuttaa 1iipaisin lai11een lepoasennossa.

Saattaa olla soveliasta järjestää kuviossa 3 esitettyjen jousien 1 i ipa is i nta ngo n 32 ääripään 37 ja siirtosalvan 49 ääripää.n 39 välillä lisäksi vielä eräs painejousi 57, mikä täten myös lisää esivetovoi-maa vastakohtana vastaavalla tavalla siirtosäppiin 40 vaikuttavaan puristusjouseen 44 eikä myöskään tuo mukanaan varsinaisen liipaisin-voiman pienentymistä ja erona puristusjousesta 53 tämä ei myöskään tuo mukanaan mitään lisäystä varsinaiseen 1iipaisinvoimaan. On mahdollista aikaansaada suoritusmuotoja, joissa jousen 57 ollessa mukana jousi 53 ei ole välttämätön. Mikäli ruuvia 52 siirretään ylöspäin vastetta vasten estetään 1iipaisintangon 32 kääntöliike ja täten koko laukaisulaitteen toiminta esimerkiksi kuljetustehtäviä varten tai varmistuksena asiatonta käyttöä vastaan.

Kuviossa 3 on elektroninen kytkentä, mistä ainoastaan johdinlevy 23, kondensaattori 8 ja mekaaninen katkaisin 15 on esitetty, asetettuna sisään 1iipais inkoteloon 50 siitä esiin vedettävänä lokerona kuviossa lähemmin esittämättä jätetyllä tavalla. Kondensaattori B sijaitsee tällöin johdinlevyn 23 yläpuolella ja mekaaninen katkaisin 15 tämän alapuolella. Suoritusmuodossa kuviossa 3 on sähkömagneetti 9 kuviossa esittämättä jätetyllä työntäkoskettimella yhdistetty elektroniseen kytkentään. Kun sähkömagneetti 9 saa virtaa, siirtyy ankkuri 91 oikealle päin kuviossa 3 ja iskee alempaa päätä vasten laukaisu-vivusta 60, mikä kääntyy kääntöakselin 61 ympäri ja irroittaa vastetta 63 laukaisuvivussa 60 vasten tuetun pidinvarren 70.

li 13 72204

Pidinvarsi 70 siirtyy kuviossa 3 vasemmalle päin sijaitsevasta päästään alempaa vastetta 72 kohden laukaisuvivussa 60 ja irroittaa tällöin varsinaisen laukaisutapahtuman laskien korvakkeen 75 alaspäin.

Kun ladataan seuraavaa laukaisua varten käännetään pidinvarsi 70 jousta 77 vasten lähtöasentoonsa takaisin kääntöakselin 79 ympäri. Kuvion 3 koko laitteisto on tällöin jälleen takaisin esitetyssä lähtö-asennossaan.

Kuviossa 3 esitetty systeemi on käyttökelpoinen kaikissa käsiaseissa urheilu-, metsästys-, ilma-ase- ja jousiasealuee1la. Luonnollisestikin täytyy koko systeemin mekaaninen osa sovittaa kyseessä olevan aseen tiloihin. Systeemi on käyttökelpoinen uusiin aseisiin ja sitä paitsi se voidaan ilman muuta asentaa jo olemassa oleviin aseisiin. Mikäli tarvitaan mekaaninen varmistin sovitetaan se edullisimmin itse kyseiseen aseeseen.

Kuvatun laukaisulaitteen huolto ja hoito on yksinkertaista. Kuka tahansa ei-ammattimies pystyy vaihtamaan elektronisen kytkennän vian siinä esiintyessä. Myös sähkömagneetti on helposti vaihdettavissa, koska se on liitetty varsinaiseen elektroniikkakytkentään kuviossa 3 olevan suoritusesimerkin mukaan pistokoskettimien avulla. Mekaaniseen osaan pystyy myös ei-ammattimies asettamaan liipaisin-voimat arvoon 1,5 daN. Ampuja pystyy kädessä helposti pidettävän ruuvimeisselin avulla itse suorittamaan kaikki säädöt ilman asiantuntijan apua. Haluttaessa voidaan myös saada suurempia liipaisin-voimia kuin mitä yllä on esitetty. Tätä tarkoitusta varten järjestetään toinen eriste mekaaniseen katkaisimeen ja/tai nastan 30 pinta 32 muotoillaan toisella tavoin. Elektronisen kytkennän käyttäminen sallii, että pidetään pintapaine toisiansa koskettavissa osissa 1iipais in laitteessa hyvinkin pienenä. Tämän johdosta on kyseisten pintojen työstäminen halvempaa ja valmistamiskustannukset ovat pienennettävissä ilman että toimintavarmuus tästä kärsii.

Suoritusesimerkissä on muovikalvon rengas 26 kuormittamattomassa tilassaan paksuudeltaan 35 jum mutta kuormituksen alaisena se painuu kasaan määrään esimerkiksi 15 ^um.

Kuvion 1 mukaisessa kytkentäjärjestelyssä on vastus 12 suuruudeltaan 6,B ΜΛ ja vastus 15 on 2,7 Mil. Kondensaattori 8 on elektrolyyttikondensaattori suuruudeltaan 470 ja on sen vuotovirta 0,5 yjA. Jännitteenjakaja 12 ja 13 aikaansaa, ottaen huomioon toleranssit

VI

72204 ja käytettäessä uutta paristoa sen jännitteen, mikä vaikuttaa mekaanisessa katkaisimessa 15 pienentämisen maksimiarvoon 4,7 V, niin ettei ylilyöntejä esiinny. Mikäli paristo on melkein purkautunut on kytkimessä 15 vielä noin 1,7 voltin jännite, mikä riittää tyristorin 11 saattamiseen johtavaksi. Jännitteen jakajan 12 ja 13 kautta kulkeva virta käsittää maksimimäärässään noin 1,5 jjA. Mekaanisen katkaisimen 15 nastalla 30 kiinni asettamiseen tarpeellinen voima riiopuu katkaisimen 15 rakentees ta, o 11 en soveliaimmin määrältään 200 - 900 cN.

Virran rajoittaminen vastuksen 10 kautta määrään noin 20 - 30 mA pystyy lisäämään pariston kapasiteetin hyväksikäyttöä. Mikäli niin halutaan voidaan vastusta 10 pienentää niin, että voidaan aikaansaada nopeampi kondensaattorin Θ uudelleen lataaminen.

Il

Claims (9)

1. Elektroninen laukaisulaite ampuma-aseisiin, joissa liipaisimeen on kytketty mekaaninen katkaisin, jonka johto on kytketty elektronisen katkaisimen ohjauselektrodiin, joka sijaitsee yhteyslinjassa kondensaattorin ja kondensaattorin virralla magnetoidun sähkömagneetin välillä, jonka ohella laite on varustettu paristolla kondensaattorin varaamiseksi, pariston ollessa yhdistetty kondensaattoriin ilman, että väliin olisi kytketty muuta mekaanisesti käytettävää katkaisinta tunnettu siitä, että mekaanisen katkaisijan (15) toinen johto on kytketty toisen lisäkondensaattorin (14) kanssa, joka on varattavissa jännitteenjakajan (12, 13) yli tietyn ajan kuluessa, joka on suurempi kuin kondensaattorin (8) varausaika, sellainen, että elektronisen katkaisijan (11) sytytys on mahdollista vasta kun kondensaattorit (h, lä) ovat saavuttaneet tietyn varauksen.

2. Vaatimuksen 1 mukainen laitelma tunnettu siitä, että jännitteenjakaja (12,13) on kytketty rinnan elektronisen kytkimen (11) kanssa.

3· Vaatimuksen 2 mukainen laitelma tunnettu siitä, että poiskytketyn mekaanisen katkaisijan (15) elektronisen katkaisijan (11) ohjauselektrodin ja elektronisen katkaisijan (11), sähkömagneetin (9) ja jännitteenjakajan (12,13) yhdistyskohdan väliin on kytketty diodi (16).

4. Jonkin edellä oleavan vaatimuksen 1-3 mukainen laite tunnettu siitä, että mekaanisessa katkaisimessa (15) on ensimmäinen (25) ja lehti jouseksi muodostettu toinen kosketin (27), jotka lepotilassa sijaitsevat lähellä toisiaan, että liipaisimeen (31) kytketty nasta (30) on painettavissa lehtijousen (27) sitä pintaa vasten, joka poispäin ensimmäisenä mainittua kosketinta (27) päin olevalta puoleltaan on tuettu eristysainetta (26) käyttäen, määrätyltä etäisyydeltä sivussa nastan kosketuskohdasta. lf 72204

5· Vaatimuksen 4 mukainen laitelma tunnettu siitä, että nastan (30) lehtijousen (27) läheisyydessä sijaiseva alue on pyöristetty.

6. Vaatimuksen 5 mukainen laitelma tunnettu siitä, että nastan (30) pyöristyksen kaarevuussäde on pienempi kuin lehti jousen (27) taipumiskäyristyksen kaarevuussäde.

7· Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 4-6 mukainen laitelma tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen koskettimen väliin on renkaan (26) muotoon sovitettu eristys-kalvo, joka lepotilassa sijaitsee lähellä molempia kosket-timia.

8. Vaatimuksen 7 mukainen laite tunnettu siitä, että kalvon paksuus on noin 15 - 35 /im.

9. Jonkin edellä olevan vaatimuksen 1-8 mukainen laite tunnettu siitä, että käytettävissä on useita mekaanisia katkaisimia (15)* joilla on keskenään erilaiset liipaisinvoimat ja jotka voidaan valinnaisesti sovittaa laitteeseen. 72204