FI71919C - Tvaettningsfoerfarande och anordning som anvaends vid tillverkning av mineralfibermattor. - Google Patents

Description

7191 9

Mineraalikuitumaton valmistuksessa käytetty pesumenetelmä ja -laite

Keksintö kohdistuu mineraalikuitumattojen valmistuksessa suoritettuun pesuun ja tarkemmin sanottuna tästä valmistuksesta tulevien poistokaasujen radalla suoritettuun pesuun.

Mineraalikuitumaton tai samantapaisten tuotteiden valmistus käsittää sarjan vaiheita ja erityisesti: - kuitujen muodostuksen, - niiden kuljetuksen vastaanottoelementtiä kohti kaasuvirto-jen avulla, - kuitujen liimauksen sideaineen avulla syöttämällä jälkimmäistä hienojakoisena seoksena kuitujen radalle niiden tuotanto- ja vastaanottoelementin välissä, - maton muodostuksen vastaanottoelementillä, joka tavallisesti muodostuu revitetystä alustasta, - kuitujen ja kantajakaasuvirtojen erotuksen johtamalla nämä kaasut vastaanottoelementin poikki ja alavirtaan vastaanotto-elementistä talteenotettujen kaasujen poiston ja/tai uudel-leenkierrätyksen, - sideaineella päällystetyn kuitumaton käsittelyn tämän sideaineen kiinnittämiseksi, jota mahdollisesti seuraa jäähdytysvaihe, ja sideaineen kiinnityksestä ja jäähdytys-kaasuista tulevien kaasujen poiston, ja - maton muovauksen niin, että saadaan tuotteen lopullinen muoto, ja tästä muovauksesta tulevan kyllästetyn ilman kokoamisen ja poiston.

Riippumatta kuitujen tuotantomuodosta ja käytetystä sideaine-tyypistä poistokaasuja ei voida uudelleenkierrättää eikä poistaa ilman vähäistä käsittelyä niiden mukanaan kuljettamien saastuttavien aineosien takia.

2 71919

Saastuttavista aineosista sideaineesta tulevat ovat erityisen haitallisia. Nämä ovat erityisesti hienoja pisaroita, jotka eivät ole jääneet kuitumattoon, tai sideaineseoksesta poistuvia kaasumaisia tuotteita. Ne ovat myös hajoamistuotteita, jotka voivat vapautua, kun sideaine sijoitetaan kosketukseen kuitujen kanssa korkeassa lämpötilassa.

Tietysti kuidut, joita vastaanottoelementti ei pidätä tai jotka vedetään ylös matosta lopulliseen tuotteeseen johtavien muovausten aikana, lisätään näihin saastuttaviin aineisiin.

Nämä elementit ovat hankalia useista syistä. Erityisesti sideainepisarat ja -höyryt likaavat nopeasti poistokaasuja kuljettavien johtojen ja laitosten seinät. Niillä on itse asiassa taipumuksena muodostaa tarttuvia kerrostumia, jotka pidättävät mukana tulleita kuituja tai kuituosasia. Laitoksen kunnossapito vaatii sen tähden näiden kerrostumien ajoittaista poistoa. Niiden aiheuttamien seisokkien lisäksi kunnossapitotoimenpiteet ovat melko työläitä. Tuloksena on tuotantokustannusten tuntuva kohoaminen.

Ensimmäinen poistokaasuille suoritettu käsittely on tavallisesti vesisumutus, jonka tarkoituksena on jäähdyttää ja aluksi poistaa saastuttavien osasten mahdollisimman suuri määrä. Tämän sumutuksen avulla pyritään erityisesti poistamaan mahdollisimman paljon sideainetta laitoksen likaantumisen estämiseksi, joka tunnetusti muodostaa huomattavan ongelman tämäntyyppisessä valmistuksessa.

Tämän vesisumutuksen tehokas toteutus aiheuttaa kuitenkin joitakin ongelmia.

Ensimmäinen vaikeus liittyy näissä laitoksissa kiertävään erittäin suureen kaasumäärään ja niin ollen niiden laitosten

II

3 71919 mittoihin/ joissa nämä toimenpiteet on suoritettava. FR-paten- tissa 2 247 346 on esitetty joitakin kaasutilavuuksien arvoja, jotka ovat ominaisia eri kuitutuotantotavoille. Nämä arvot 6 6 3 ovat suuruusluokaltaan 0,10 x 10 - 1 x 10 m /h poistokaasua maton muodostukseen johtavien vaiheiden kohdalla. Kuten nähdään, on vaikeaa saada hienoa, homogeenista dispersiota näin suurilla tilavuuksilla käyttäen tämän alan perinteisiä menetelmiä.

Toinen vaikeus, joka koskee kuitujen muodostuksesta syntyviä poistokaasuja, johtuu tarpeesta estää kerrostumien muodostus kaasujen radalla heti, kun kaasut ovat virranneet kuitujen vastaanottoelementin yli- Itse asiassa suoraan tämän vastaan-ottoelementin alapuolelle muodostuneet kerrostumat voivat muuttaa kaasujen virtauspoikkileikkausta ja niin ollen näiden kaasujen etenemistä muodostuvan maton poikki. Tällainen muutos häiritsee kuitumaton homogeenisuutta.

Näiden kerrostumien muodostuksen estämiseksi on toivottavaa suorittaa pesu hyvin lähellä vastaanottoelementtiä, mikä on lisärajoitus, koska tämän pesuvaiheen aikana ulos tuleva vesi ei saa saavuttaa muodostettua kuitumattoa.

Kolmas vaikeus johtuu siitä, että käytettyä vettä, joka kyllästyy saastuttavilla osasilla, ei voida hävittää- Sen tähden se tavallisesti kierrätetään uudelleen, sen jälkeen kun se on puhdistettu mukana tulleiden saastuttavien osasten osasta. Jotta kustannukset olisivat hyväksyttävissä, vaiheen (tai vaiheiden), joka pyrkii vapauttamaan veden sen saasteista, on oltava suhteellisen yksinkertainen. Se voisi esimerkiksi käsittää loppusuodatuksen tai sentapaisen vaiheen. Tämän käsittelyn lopussa uudelleen kierrätetty vesi sisältää tavallisesti yhä huomattavan määrän suspensiossa olevia aineita ja stabiileja tai epästabiileja liuenneita tuotteita. Sen käyttö tavanomaisessa sumutuslaitteessa aiheuttaa sen tähden ongelmia, erityisesti tukkeutumis- tai eroosio-korroosio-ongelmia.

4 71919

Tavallisesti veden sumutus suoritetaan paineen alaisena johtamalla vesi pienikokoisten suuttimien läpi. Kyseisessä käytössä tällä menetelmällä on useita epäkohtia. Ensiksikin kunkin sumutussuuttimen läpi jaettu vesimäärä ja tällä sumutuksella tehokkaasti käsitelty alue ovat hyvin rajoitetut juuri suuttimen koon takia. Tietysti suuttimien lukumäärää voidaan lisätä vastaavasti. Kuitenkin on vaikea saavuttaa vesipisarakerroksen täydellistä jatkuvuutta ja hyvää homogeenisuutta koko tarvittavassa tilassa. Käytännössä ei edes useampia tämäntyyppisiä suuttimia käyttämällä ole mahdollista käsitellä tehokkaasti koko kaasuvirtaa ja niin ollen estää kerrostumien muodostusta kammion tai johtojen seinille.

Toiseksi tukkeutumia sattuu usein suuttimien mittojen takia, ja näin sitäkin enemmän, koska uudelleen kierrätetty vesi on enemmän kyllästetty saastuttavilla osasilla. Sen tähden ei edes suuttimien hyvä jakautuminen sumutusalueelle voisi taata jatkuvasti homogeenista sumutusta. Nämä suuttimien tukokset vaativat lisäksi usein tapahtuvia kunnostustoimenpiteitä.

Näiden vaikeuksien voittamiseksi tavanomaiset suuttimet on korvattu laitteella, jossa veden dispersiota ei enää saada aikaan johtamalla se paineen alaisena poikkileikkaukseltaan pienien syöttöputkien läpi, vaan suuntaamalla se koveralle, kaarevalle elementille (eräänlaiselle lusikalle tai lastalle). Tähän elementtiin suunnattu suihku muodostaa nestekerroksen, joka laajenee ja hajoaa lukuisiksi pisaroiksi.

Tämä sumutustapa antaa tulokseksi kunkin suihkun sumutustehon huomattavan suurennuksen. Hyvin hienojen pisaroiden muodostus on kuitenkin mahdollinen vain suhteellisen pienillä sumutus-tehoilla. Lisäksi vesidispersion aikaansaava elementti kuluu nopeasti. Muutamassa tunnissa se menettää kiiltonsa hankaa-villa hiukkasilla kyllästetyn veden radalla. Seuraavaksi eroosio-korroosioilmiö aiheuttaa näissä olosuhteissa useiden päivien kuluessa dispersioelementin muodonmuutoksen, jolloin

II

elementin teho heikkenee. Näiden elementtien vaihto on tyy pillisessä tapauksessa suoritettava kahden jatkuvan toiminta- viikon jälkeen.

5 71919

Keksinnön eräänä tarkoituksena on saada aikaan veden sumutus olosuhteissa, jotka estävät kerrostumien muodostuksen niiden kammioiden ja johtojen seinille, joissa mineraalikuitumatto-valmistuksen poistokaasut virtaavat.

Keksinnön toisena tarkoituksena, joka koskee suoraan kuitujen vastaanottoelementin alapuolella sijaitsevaa laitoksen osaa, on saada aikaan seinien puhdistus välittömästi vastaanotto-elementin alapuolella ilman keskeytyksiä ja ilman, että sumu-tusvesi saavuttaa tämän elementin.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan erittäin homogeeninen vesidispersio näitä poistokaasuja kuljettavissa johdoissa ja kammioissa silloinkin, kun ne ovat suurikokoisia.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan poistokaasujen kuljettamien saastuttavien tuotteiden tehokas poisto.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan välineet, jotka mahdollistavat jopa hankaavilla hiukkasilla kyllästetyn veden sumutuksen ilman, että mainittujen välineiden toiminta merkittävästi muuttuu pitkän käytön jälkeen.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan välineet, jotka mahdollistavat satunnaisesti suhteellisen suurilla osasilla kyllästetyn veden sumutuksen ilman sumutusvälineiden tukkeu-tumisvaaraa.

Keksinnön toisena tarkoituksena on mahdollistaa saman pesulait-teen käyttö kaikkiin yllä kuvatusta valmistusprosessista muodostuviin poistokaasuihin.

71919 6 Nämä tarkoitukset saavutetaan keksinnön avulla, jonka eräänä kohteena on yllä esitetty mineraalikuitumaton valmistusmenetelmä, jossa vesi dispergoidaan siten sovitettujen suihkujen törmäyksellä, että dispergoitunut vesikerros ulottuu poikittain kaasujen rataa vastaan.

Sumutus suihkujen törmäyksen avulla on pääasiassa tunnettu palavien nesteiden dispergoinnista moottorien poltto-kammioissa. Näissä käytöissä nesteen ulostulo on verraten pieni ja dispersio toteutetaan kaasussa suurella nopeudella (suuruusluokaltaan 30 m/s).

On myös ehdotettu veden sumutusta suihkujen törmäyksen avulla venturityyppisen laitteen kaulassa, jolloin tämä yksikkö on tarkoitettu poistamaan hieno, kaasumainen pöly masuuneista, kun näille on suoritettu ensimmäinen pesu. Tällaisessa käytössä dispersio suoritetaan kaasussa, ja se pyritään toteuttamaan suurella nopeudella ja kohdassa, jossa virtauspoikkileikkaus on kapea.

Veden dispersio suihkujen törmäyksen avulla keksinnön mukaisesti eroaa näistä tunnetuista käytöistä ympäristön puolesta, jossa tätä menetelmää käytetään, samoin kuin tavoiteltujen tarkoitusten puolesta tai, kuten seuraa-vassa selitetään tarkemmin, toteutusolosuhteiden puolesta.

Keksintöön johtavat tutkimukset osoittivat, että kahden suihkun törmäyksellä on mahdollista kehittää laajentunut pisarakerros verrattuna tavanomaisilla menetelmillä tuotettuihin kerroksiin. Keksinnössä saadaan dispersio suurille pinnoille ilman pisaroiden katkonaista jakautumista. Tämä on todellinen etu verrattuna aiempiin sumutustapoihin.

Toimimalla keksinnön mukaisesti ehdotetulla tavalla on mahdollista käyttää vain pientä määrää dispersiolaitteita silloinkin, kun käsittely suoritetaan hyvin suurissa kammioissa.

I! Törmäyssuihkujen sijainnin ja parametrien sopivalla valinnalla katetaan kammioiden koko poikkileikkaus vaikeuksitta kyseistä tyyppiä olevissa laitoksissa.

7 71919

Tavallisesti muodostuneen pisarakerroksen muoto ei tarkalleen vastaa kammion leikkauksen muotoa, ja osa vedestä suuntautuu seinille. Tällä tavoin seinä pisaroiden iskuvyöhykkeessä "hangataan". Iskun ei kuitenkaan tarvitse olla voimakas tämän seinien puhdistusvaikutuksen saavuttamiseksi.

Kokemus osoittaa lisäksi, että poistokaasujen pesu suihkujen törmäyksellä tuotetun homogeenisen vesidispersion avulla johtaa hyvin puhtaisiin seiniin, jopa iskuvyöhykkeiden ulkopuolella.

Jossakin määrin on edullista rajoittaa iskuvoimaa seinien eroosion estämiseksi. Tämä saadaan aikaan säätämällä pisara-kerroksen muotoa ja laajuutta muuttamalla suihkujen toiminta-olosuhteita seuraavassa kuvatulla tavalla.

Useat seikat määräävät dispergoidun pisarakerroksen muodon ja laajuuden.

Jos kaksi suihkua ovat identtiset kohtaamispisteessään, toisin sanoen, jos niillä on sama koko, nopeus ja sumutusteho, pisarat saadaan suunnatuiksi käytännöllisesti katsoen yhdessä tasossa. Tämä taso on kohtisuora suihkujen tasoa vastaan ja muodostaa symmetriatason. Painovoima ja pisarakerroksen läpi virtaavat kaasut vääristävät tämän tason. Suhteellisen pienillä kaasunopeuksilla ja verraten suurilla suihkunopeuksil-la, joita käytetään keksinnön mukaisesti, tämä vääristymä pienenee. Käytännön tarkoituksia varten voidaan sanoa, että tämä kerros on tasainen.

Käytännössä näyttää edulliselta käyttää aluksi tasaista ker rosta, joka peittää suurimman leikkauksen suihkujen muiden 71919 olosuhteiden ollessa muuttumattomat. On kuitenkin mahdollista käyttää voimakkuuksiltaan (jättönopeuksiltaan) erilaisia suihkuja. Tällöin muodostuu kerroksia, joilla on enemmän tai vähemmän vääntyneen paraboloidin muoto. Tällainen järjestely voisi näyttää edulliselta, kun esimerkiksi tiettyä nesteen sumutustehoa varten dispersio suoritetaan kammiossa, jonka mitat ovat verraten pienet, ja kun on toivottavaa estää nestekerrosta osumasta seiniin. Tässä tapauksessa yritetään kehittää deformoitu kerros kammion pituussuunnassa vedettynä.

Kaikissa tapauksissa jopa erilaisilla suihkuilla on ominaisuudet, jotka pysyvät samassa skaalassa, jotta dispersio voidaan saada aikaan tyydyttävästi.

Kerroksen pääasiallinen muoto määrättiin kokeellisesti kahden suihkun välisen kulman funktiona. Tämä kahden identtisen suihkun kohdalla suoritettu tutkimus osoittaa, että kerros muodostuu pyöreäksi, kun lähenevät suihkut ovat linjassa, toisin sanoen muodostavat 180°:n kulman välilleen. Jos kulma pienenee, pisarakerros pyrkii omaksumaan ympyrän sektorin muodon, jonka kulma pienenee samalla, kun suihkujen välinen kulma pienenee. Tässä viimeissä tapauksessa sektorin keskipiste vastaa suihkujen iskupistettä.

On edullista, ettei sumutuslaite (jota myös kutsutaan injek-toriksi) aiheuta estettä kaasun radalla. Toisin sanoen tämä laite sijaitsee edullisesti lähellä sen kammion tai johdon seinää, johon se on sijoitettu. Näissä olosuhteissa pyritään saamaan aikaan kerroksia, jotka muodostuvat sektorista, jonka kulma on lähellä 180°, jotta peitettäisiin tila aina seinään asti, josta sumutus suoritetaan. Voi jopa olla edullista muodostaa kerros, jonka kulma on suurempi kuin 180°, mikä mahdollistaa myös sen seinän suihkutuksen, johon injek-tori on kiinnitetty. Tietysti jos laite sijaitsee nurkan lähellä, kerroksen pienempi kulma voisi olla edullinen.

Tässä tapauksessa suihkujen kulmaa pienenetään.

li 9 71919

Seuraavaksi annetaan esimerkkejä suihkukulmista ja vastaavien kerroksien muodosta. Yleisessä käytössä suihkujen välinen kulma ei ole pienempi kuin 30° ja on edullisesti 60 - 130°.

Tietysti kerros muodostuu myös tietyn paksuiseksi iskupistees-tä ja alkutason molemmin puolin. Tämä paksuus pysyy suhteellisen pienenä suhteessa muihin mittoihin. Tavallisesti se on enintään senttimetrin muutama kymmenesosa. Se on käytännöllisesti katsoen verrannollinen tehoon ja pienenee sitä mukaa kuin suihkujen kohtauskulma suurenee.

Koska kerroksen yleisen muodon pääasiassa määrää se seikka, että suihkut ovat identtisiä ja niiden välinen kulma eli kerroksen laajuus, on suihkujen tehon ja nopeuden funktio.

Kuten on havaittu, on edullista käyttää suhteellisen suuria kerroksia jakelun katkonaisuuden estämiseksi. Sen tähden näyttäisi toivottavalta muodostaa kerros, jolla on sellaiset mitat, että koko poikkileikkaus katetaan. Tämä ratkaisu voidaan tehokkaasti toteuttaa. Yhden ainoan kerroksen käyttö ei kuitenkaan ole toivottavaa kaikissa tapauksissa.

Eräs syy, joka voi johtaa useiden kerrosten käyttöön, on että, kuten yllä todettiin, veden heittovoimaa seiniin on edullisesti rajoitettava. Jos koko pinnan peittämiseksi kehitettäisiin yksi ainoa kerros, joka käytännöllisesti katsoen ulottuisi kammion (tai kanvan) rajojen ulkopuolelle, vesi kohdistuisi seiniin liian suurella voimalla, mikä haittaisi laitteen oikeaa toimintaa.

Toinen syy liittyy siihen seikkaan, että hyvin suuria pintoja varten tulisi käyttää suurtehosuihkuja, mikä olisi vaikeasti toteuttettavissa teollisissa laitoksissa.

Käytännössä voidaan keksinnön mukaisesti käytetyllä suihku-törmäysmenetelmällä helposti muodostaa pisarakerroksia, joiden käyttökelpoinen pinta on 45 m . Yllä mainituista syistä on edullista muodostaa kerroksia, joiden mitat eivät ole mahdol- 10 71919 lisimman suuret ja käyttää useita injektoreita, jotka muodostavat osittain peittyneiden kerrosten sarjan.

Vesimäärä, jonka kunkin suihkuparin on tuotettava, riippuu pääasiassa kaasuvirran poikkileikkauksesta ja suihkutettavista seinäpinnoista.

Keksinnön mukaisen sumutuksen toteutukseen nykyään käytetyt 3 tuotantomäärät ovat 10 - 80 m /h.

Suihkujen hajoaminen hienoiksi pisaroiksi on törmäysvoiman ja niin ollen suihkujen nopeuden funktio.

Nopeus itse on suihkujen muodostukseen käytetyn paineen funktio. Teollisissa laitoksissa ja huomattavia tuotantotehoja varten on vaikea ylittää paineita suuruusluokaltaan 10^ Pa. Keksinnön mukaisesti tavoiteltua disperisiota ja suhteutusta varten on paine 3 - 6 x 105 Pa tyydyttävä.

Pisaroiden koko on suihkujen nopeuden ja niin ollen paineen funktio. Kokeellisesti on todettu, että mitä suurempi paine ja niin ollen mitä suurempi suihkujen voima, sitä suurempi on pyrkimys muodostaa hienoja pisaroita. Tämä vaihtelu on kuitenkin verraten hidas. Toisin sanoen suuret paineen vaihtelut johtavat vain pieneen pisaroiden koon muutokseen. Käytettäessä painetta 2,5 - 3 x 10^ tai sen yli esiintyy tietty prosentti erittäin hienoja pisaroita, joiden koot toisin sanoen ovat alle 0,01 mm. Tietyllä tavalla näiden hyvin hienojen pisaroiden läsnäolo voi olla edullista peusvaiheen kannalta, erityisesti koska ne varmistavat veden ja poistokaasujen erittäin voimakkaan kosketuksen; näiden pisaroiden myöhempi poisto ennen kaasujen vapautusta voi kuitenkin vaatia täydentäviä erillisiä toimenpiteitä.

Keksinnön mukaisesti käytetyt vesimäärät ovat samaa suuruusluokkaa kuin tunnetussa laitteessa käytetyt. Veden tasaisemman jakautumisen takia kaasuihin näitä määriä voidaan mahdollisesti pienentää.

Il 11 71919

Veden sulauttamiseksi kuitumaton valmistuslaitoksista tulevien poistokaasujen radalle katsotaan yleensä, että veden tilavuus 3 3 3 0,5 - 2 m kaasutilavuutta 10 m varten antaa tyydyttäviä tuloksia. Nämä arvot eivät ilmeisesti ole ehdottomia. Ne ovat lukuisten tekijöiden ja erityisesti poistokaasujen, etenkin niiden sideainepitoisuuden ja sideaineen laadun, niiden lämpötilan mutta myös veden laadun funktio. Itse asiassa veden laadun suhteen on otettava huomioon, että se kierrätetään normaalisti uudelleen enemmän tai vähemmän voimakkaan puhdistuksen jälkeen. Mitä vähemmän uudelleenkierrätetty vesi on kyllästetty, sitä tehokkaampi on käsittely ja sitä pienempi vesimäärä on tarpeen.

Käytetty vesimäärä voidaan myös suhteuttaa sen kammion tai kanavoinnin leikkaukseen, jossa dispersio suoritetaan. Edul- 3 2 lisesti tämä määrä on 2 - 20 m /m /h. Määrä pinta-alayksikköä kohti riippuu ilmeisesti tämän pinnan läpi virtaavien poisto-kaasujen määrästä.

Erään toisen näkökohdan mukaisesti, joka liittyy suoraan juuri selitettyihin määriin, näyttää keksinnön mukaisesti edulliselta suorittaa käsittely poistokaasujen radan kohdassa, jossa kaasujen keskinopeus on alle 10 m/s ja jopa alle 5 m/s. Tämä on vain hypoteesi, mutta näyttää siltä, että kun kaasun nopeus on hitaampi ja niin ollen kosketusaika pisaroiden kanssa on pitempi, parempia vaihtoja esiintyy kaasujen ja dispergoidun veden välillä.

Nämä edulliset nopeusolosuhteet ovat yleensä olemassa erityisesti poistokaasujen radan alussa, olkoonpa tämä kammiossa sijoitettuna suoraan alavirtaan kuitujen vastaanottoelementis-tä tai johtuukoonpa tämä muista kuitumatolle suoritetuista toimenpiteistä kehittyvien poistokaasujen poistosta. Koska tämä on niin paljon edullisempaa, on edullista suorittaa veden sumutus niin pian kuin mahdollista, jotta estettäisiin ylävirtaan tästä sumutuksesta mahdollisesti muodostuvat 12 „ 71 91 9 kerrostumat. Suihkujen törmäylsen avulla tapahtuva sumutus toteutetaan sen tähden edullisesti aivan alavirtaan kuitujen vastaanottoelementistä ja/tai suoraan kuitumaton käsittelyjä konditiointikammioiden poistokohdassa.

Vaikka näyttää edulliselta ryhtyä pesuun mahdollisimman pian poistokaasujen radalla, voi myös olla edullista toistaa tämä pesu tämän radan eri kohdissa. Itse asiassa vaikka suihkutör-mäyspesun tuloksena ensimmäisen kerroksen pisarat ottavatkin talteen pääosan kaasujen sisältämistä saasteista, tietty määrä vettä seuraa kaasujen mukana. Tämä vesi, jota on enemmän dispersion ollessa hienompi, pyrkii laskeutumaan seinille rataa pitkin. Jos kaasu ei ole kyllästetty kosteudella, kerrostumia voi muodostua, tosin vähemmän kuin radan ensimmäisessä osassa, mutta silti tästä voi olla haittaa. Tästä syystä toiset pesut voidaan liittää pääpesuun, edullisesti ensimmäisen tavoin suihkutörmäyksen avulla suoritettuina.

Seinille suunnattu vesi valuu näitä pitkin ja otetaan talteen sen kammion alapuolella, jossa sumutus suoritetaan.

Poistokaasujen mukana seurannut sumuttunut vesi erotetaan kaasuista ennen niiden vapautusta ilmakehään. Tavallisesti ensimmäinen erotus suoritetaan sumutuskammiossa.

Suurimmat pisarat tai useista pisaroista muodostuvat pisarat eroavat kaasuista ilman erityistä toimenpidettä ja otetaan talteen alaosassa veden valuessa seiniä alas.

Hyvin hienoja pisaroita varten, joita kaasut kuljettavat mukanaan, voidaan käyttää tavanomaista neste/kaasuerotusme-netelmää.

Talteenotettu vesi kierrätetään edullisesti uudelleen. Sille suoritetaan etukäteen tässä ympäristössä tavalliset puhdistustoimenpiteet. Vähimmäispuhdistus ennen uudelleenkierrätystä I! 13 71919 käsittää dekantoinnin ainakin suspension kiintoaineiden osan poistoa varten.

Muut fysikaaliset tai kemialliset menetelmät voivat täydentää puhdistuskäsittelyä. Erityisesti voidaan suorittaa veden kaasujen poisto.

Riippumatta suoritetusta puhdistuskäsittelystä/käsittelyistä on edullista, että uudelleen kierrätetty vesi sisältää enintään 4 % kuiva-ainetta.

Eräänä keksinnön tarkoituksena on myös saada aikaan laite tai laitteisto yllä kuvatun menetelmän toteutusta varten.

Nämä mineraalikuitumattojen valmistuslaitteet käsittävät pääasiassa seuraavat elementit: - kuituja muodostavan elementin, - yhden tai useita kuituja kuljettavia kaasuvirtoja kehittävät välineet, - välineet hienojakoisen nestemäisen sideaineseoksen syöttämiseksi kuituja kuljettavaan kaasuvirtaan, vastaanottoelementin, jolle kuidut kootaan maton muodostusta varten ja erotetaan kaasuvirrasta, - mahdollisesti välineet kuitumaton käsittelyä erityisesti lämpökäsittelyä varten ja maton muovausta varten lopulliseksi tuotteeksi, - kammioita (tai kanavia), jotka johtavat kaasuja alavirtaan vastaanottoelementistä ja/tai kuitumaton käsittelystä, sen jäähdytyksestä tulevia kaasuja tai lopulliseksi tuotteeksi muovauksen aikana poistuvia kaasuja, - välineet veden sumuttamiseksi näissä kammioissa (tai kanavissa) poistokaasujen radalle.

Keksinnön mukaisessa laitteessa (tai laitoksissa) vettä sumut-tavat välineet muodostuvat ainakin yhdestä injektorista, joka muodostaa kaksi lähenevää suihkua.

14 71919 Tämä injektori sijoitetaan poistokaasuja kuljettavaan kammioon (tai kanavaan) siten, että muodostunut vesikerros ulottuu poikittain kaasujen rataa vastaan ja edullisesti suunnassa, joka on oleellisen kohtisuora tätä rataa vastaan.

Injektori sisältää kaksi puhallusputkea, joiden akselit sijaitsevat samassa tasossa. Lähteviä suihkuja kalibroivat suuttimet on kiinnitetty näiden puhallusputkien "vapaaseen" päähän.

Puhallusputket ja suuttimet ovat edullisesti lieriömäiset.

Identtisten suihkujen muodostamiseksi, joka kuten on todettu, on edullinen tapaus, puhallusputket ja suuttimet ovat kooltaan ja muodoltaan identtiset ja suuttimen yhtymispisteestä erottava etäisyys on sama kummankin suihkun kohdalla.

Injektorin puhallusputkiin kohdistuu huomattava voima kehitettyjen suihkujen voiman takia. Jotta tarkasti säilytettäisiin alussa mainitut geometriset olosuhteet, puhallusputket on edullisesti asennettu liikkumattomasti jäykälle levylle.

Tämä levy suojaa myös eroosiolta, jota voi tapahtua injektorin välittömässä läheisyydessä, kun injektori rakenteensa avulla ohjaa suuren vesimäärän suoraan seinään, johon se on kiinnitetty.

Injektori on edullisesti sijoitettu kammion tai kanavan seinän lähelle. Kaasuvirtausta ei tällöin häiritä. Edullisesti injektori on kiinnitetty seinään, niin että vain puhallusputket työntyvät kaasujen radalle. Puhallusputket voidaan myös sijoittaa seinästä erotettuun koteloon, jolloin vain suihkut menevät tätä tarkoitusta varten sovitettujen aukkojen läpi.

Olosuhteista riippuen voidaan yksi tai useita deflektoreita sijoittaa ylävirtaan injektorista ja sen lähelle veden suunnan oikaisemiseksi, kun ainakin toisen suihkun toiminta on hetkellisesti häiriintynyt.

Il 15 71919

Ottaen huomioon yllä mainitut tuotantoteho-olosuhteet keksinnön mukaisissa injektorisuuttimissa on tavallisesti aukko, joka on suurempi kuin 8 mm, ja useammin välillä 8 mm ja 17 mm.

Kuten on nähty, kukin injektori voi tuottaa suuren pintakerroksen, joka voi peittää kammion tai kanavoinnin koko leikkauksen. Yleensä on kuitenkin edullista käyttää useita injektoreita, joista kukin muodostaa tämän leikkauksen osan peittävän kerroksen, jolloin viereiset kerrokset ovat osaksi limittäin.

Laitosten nykyiset mitat huomioon ottaen on edullista sijoittaa 2 yksi injektori kutakin pinnan poikkileikkausta 2,5 m varten.

Keksinnön mukaisen käsittelyn pidentämiseksi ja/tai täydentämiseksi on mahdollista suorittaa useita sumutuksia määrävälein kaasujen rataa pitkin.

Tätä tarkoitusta varten injektoreita sijoitetaan kammion (tai kanavan) eri tasoille.

Laitos sisältää myös laitteet kaasujen mukanaan tuoman veden erotusta varten. Nämä laitteet ovat edullisesti syklonityyppiä. Tätä erotusta voidaan helpottaa edistämällä pisaroiden välistä sulamista.

Hienoimpien pisaroiden poistoon voidaan käyttää tavanomaisia yhteensulautumiskiihdyttimiä.

Useita erotusjärjestelmiä voidaan käyttää yhdessä, jolloin eräs erityinen yhdistelmä muodostuu syklonista, jota seuraa uitrasuodatuslaite.

Kaasuista erotettu vesi johdetaan tavallisesti dekantointisäi-liöön ja/tai suodattimille ainakin mukana kulkeutuneiden kiintoaineiden osan poistoa varten. On myös mahdollista sisällyttää kaasunpoistokolonni laitokseen.

16 71919

Muut vedenkäsittelylaitteet voivat täydentää kytkyettä.

Keksintöä selitetään seuraavasssa yksityiskohtaisemmin viitaten piirustuksiin, joissa kuvio 1 on kaaviokuva kuitujen muodostuksesta kehittyvien kaasujen käsittelylaitoksesta, kuvio 2 on kaaviollinen perspektiivikuva alavirtaan kuitujen kokoojaelementistä sijaitsevasta pesuvyöhykkeestä, kuvio 3 on kaaviollinen perspektiivikuva keksinnön mukaisen kaasupesun eräästä toteutustavasta sovellettuna kuitumaton käsittelylaitteeseen, kuten uuniin, kuvio 4 on kuvion 3 kaltainen kaaviokuva, joka esittää pesu-laitteen toista järjestelyä, kuvio 5 on osittainen poikkileikkaus kuvion 4 laitteesta ja esittää yksityiskohtaisesti maton käsittelykammion ja kaasujen pesulaitteen välisiä liitäntöjä, ja kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen injektorin erästä erityistä suoritusmuotoa.

Kuvio 1 esittää laitetta, jossa suoritetaan vaiheet, jotka johtavat kuitujen ja sen jälkeen maton muodostukseen. Sarja kammioita ja kanavia, joiden läpi vastaanottopinnan poikki imetty kaasu kiertää, sijaitsee tämän laitoksen alla.

Kuitujen muodostukseen käytettävä esimerkiksi keskipakotyyppi-nen laite on esitetty kohdassa 1. Tämä laite tuottaa kuitujen muodostaman renkaan, jonka ohennusta täydennetään alaspäin suunnatulla kuumalla rengasmaisella kaasupuhalluksella tai -virralla. Tämän puhalluksen ja ympäröivästä ilmasta kehitettyjen ilmavirtojen yhdistelmä suunnataan kupua kohti, jossa on liikkuvat seinät 2. Tämän kuvun alaosassa koko leveyttä pitkin it 17 71919 sijaitsee kuitujen vastaanottopinta 3, joka muodostuu esimerkiksi revitetystä kuljetushihnasta.

Sideaineseosta sumutetaan kuitujen radalle kuituja muodostavan elementin ja vastaanottopinnan välillä. Sumutusvälineet esitetään kohdassa 4.

Vastaanottopinnan alla sijaitsee ensimmäinen kammio 5, jonka paine on hieman pienempi kuvun atmosfääriin nähden. Kaasut menevät kuvusta kuitumaton 6 ja vastaanottopinnan läpi kammioon 5.

Törmäyssuihkuinjektoreita 7 on sijoitettu kammion 5 seinille suoraan vastaanottoelementin alle.

Injektorien 7 ominaisuudet valitaan siten, että pisarakerros ulottuu kammion 5 koko leveyden yli ja kyllästää kokonaan kaa-sumassan.

Kammio 5 on yhdistetty kammioon 9 kanavalla 8. Kanava 8, jolla on pienempi poikkileikkaus, kiihdyttää kaasuja ja edistää kammion 5 seiniltä alas valuvan veden uudelleendispergoitumista täydentäen täten pesuvaikutusta.

Kammioon 9 tulevat kaasut hidastuvat, ja suuret pisarat suspensiossa saostuvat veden poistuessa johdon 10 kautta.

Pestyt kaasut suunnataan kanavan 11 kautta syklonityyppiseen erotuslaitteeseen 12. Tässä syklonissa mukana tulleet pisarat saostuvat ja otetaan talteen alaosassa, kun taas puhdistetut kaasut, jotka poistuvat yläosasta, imetään puhaltimen 13 läpi.

Juuri tämä puhallin varmistaa alennetun paineen ylläpidon kammiossa 5 ja kaasujen etenemisen laitteen alavirtaan kuitujen vastaanottoelementistä sijaitsevan osan läpi.

18 71919

Kun kaasut sisältävät hyvin hienoja pisaroita, on mahdollisesti edullista täydentää erotusta johtamalla kaasut ultra-suodatuslaitteen läpi, joka on esitetty kohdassa 14.

Yllä kuvatussa kaaviossa käytetyt kaasut vapautetaan ilmakehään. On myös mahdollista, kuten FR-patenttihakemuksissa 2 247 346, 2 318 121 ja 2 368 445 kuvataan, kierrättää uudelleen käytetyn kaasun osa. Tässä tapauksessa uudelleen kierrätetty kaasu otetaan esimerkiksi puhaltimen 12 poistokohdasta ja palautetaan kammioon, jossa kuitujen muodostus suoritetaan.

Järjestelmän eri pisteissä talteenotettu vesi johdetaan dekant-tereihin. Tässä kuviossa ei ole esitetty vesijohtojen ja veden-käsittelylaitteiden muodostavan järjestelmän kokoonpanoa.

Täydellinen laitteisto käsittää tavallisesti useita kuidunmuo-dostuslaitteita, jotka on sijoitettu linjaan kuidutusainetta syöttävää esiahjoa pitkin. Vastaanottoelementin muodostava kuljetushihna 3 on sijoitettu pituussuunnassa laitesarjan alle. Kaasujen kierron varmistamiseksi on tavallisesti toivottavaa sijoittaa useita yksiköitä, kuten yllä kuvattiin, jotka käsittävät kammion 5, kammion 9, syklonin 12, tuulettimen 13 jne.

Tämä pääasiassa, jotta otettaisiin huomioon kaupallisesti saatavien elementtien kapasiteetti.

Kuvio 2 esittää yksityiskohtaisemmin kuviossa 1 esitetyn laitoksen muotoa pesutasolla.

Esitys rajoittuu yhteen ainoaan 5 kammioon liittyviin elementteihin. Tämä kammio on tuotantolinjaa pitkin ulottuvien samanlaisten kammioiden sarjan osa.

Pesuinjektorin 7 sijainnit on esitetty kammion 5 pitkittäisillä seinillä.

Neljä injektoria 7 on sijoitettu pareittain symmetrisesti keskenään kammion yläosaan, toisin sanoen lähelle esittämättä

II

19 71 91 9 jätettyä kuljetushihnaa.

Kammion pohja on kalteva veden virtauksen helpottamiseksi.

Kammio 5 ja viereinen kammio 9 on yhdistetty toisiinsa koko pituuttaan pitkin. Yhdysvyöhyke muodostuu kanavasta 8.

Kammion 9 pohja on myös kalteva. Pohja muodostaa kokoojan 15, joka ottaa vastaan veden ja johtaa sen johtoon 10.

Kammion 9 poikki virtaavat kaasut johdetaan johdon 11 kautta ja sieltä esittämättä jätettyä erotuslaitetta kohti.

Kuvion 3 kaavio esittää laitetta, johon kuuluu kammiot kui-tumaton käsittelylaitteesta tulevien kaasujen poistoa ja pesua varten.

Tämä laite on esimerkiksi uuni, jossa kovetetaan sideaineen muodostavat hartsit. Se voi myös olla yksikkö, jossa suoritetaan jäähdytysilmaa kierrättämällä huoneen lämpötilassa. Se voi myös olla laite esimerkiksi kuitumaton leikkauksesta muodostuneiden pölyhiukkasten imua varten. Kaikissa näissä tai samantapaisissa käsittelyissä muodostuu saastuttavien osien kyllästämä kaasuvirta.

Käsittely suoritetaan suljetussa kammiossa, josta on esitetty vain osa. Kuitumatto 6 kulkee tämän kammion läpi.

Yksinkertaisuuden vuoksi ei käsittelylaitteita ole esitetty. Uunissa on esimerkiksi laite, joka saa aikaan kuumien kaasujen pakkokierron maton poikki. Tällaista laitetta on kuvattu erityisesti FR-patenttihakemuksessa 2 394 041.

Käsittelyn aikana muodostuneet saastuneet kaasut kulkevat kammiosta 16 suunnanmuutoskammioon 17, joka on sijoitettu 20 71 91 9 kammion 16 yläosaan, sen jälkeen pesukammioon 18. Esityksen selventämiseksi kaasuja johtavan välineen etuseinä on poistettu.

Kahden läheneviä suihkuja suihkuttavan injektorin sijainnit on esitetty pesukammion yläpoikkiseinällä. Nämä injektorit on sijoitettu siten, että pisarakerrokset muodostuvat poikittain kaasujen rataa vastaan. Mahdollisesti deflektorit, kuten kuviossa 6 esitetty deflektori, estävät pesuveden työntymisen kammion 17 suuntaan.

Tietysti käyttäjä valitsee tällaisessa laitteessa käytettyjen injektorien lukumäärän, sijainnin ja ominaisuudet suoritettavan pesun erityisten olosuhteiden funktiona.

Pesukammion pohja muodostuu kaltevasta seinästä 19, joka johtaa kiertäneen veden kokoojaa 20 kohti.

Pesukammion poistokohdassa kapea poikkileikkaus 21 pidättää ja kiihdyttää kaasuja, jotka leviävät sen jälkeen yhdysjoh-toon 22. Tämä johto johtaa syklonityyppiseen erottimeen 23.

Syklonissa 23 erotettu vesi poistetaan kokoojan 24 kautta.

Lisäksi laitos yleensä käsittää esittämättä jätetyn puhalti-men ja olosuhteista riippuen täydentävän suodatuslaitteen.

Kuviossa 4 laitteen tietyt sivut on poistettu eri elementtien keskinäisen sijoituksen parempaa esitystä varten.

Kuvioiden 4 ja 5 laite on samanlainen kuin edellinen, mutta tällä kertaa kaasut kuitenkin poistuvat käsittelykammiosta kammion 6 sivuseinällä sijaitsevien poistoaukkojen 25 kautta.

2i 71919

Holkit 26 menevät kammion 16 kummallekin puolelle sijoitettujen suunnanmuutoskammioiden 17 sisäosaan. Kumpikin näistä kammioista 17 on yhdistetty pesukammioon 18. Kaksi kammiota 18 on yhdistetty kammion 16 yläpuolella. Näistä kammioista pestyt kaasut poistuvat yhteisen putken 27 kautta.

Kumpaankin pesukammioon on sijoitettu pareittain kaksi tör-mäyssuihkuinjektoria 7. Tässä laitteessa kuten edellisessä injektorit on sovitettu siten, että pisarakerros ulottuu poikittain kaasuvirran suhteen.

Dispergoitu vesi saatetaan virtaamaan kaltevalla seinällä 19, joka muodostaa pesukammion pohjan, valumaan alas kammion 17 seiniä pitkin ja poistumaan kokoojan 20 kautta. Holkit 26 erottavat valuvan veden kammioon 17 saapuvista kaasuvirroista.

On mahdollista järjestää kaasujen poisto käsittelykammiosta muulla tavoin.Erityisesti joissakin suoritusmuodoissa on mahdollista poistaa kaasu kammion pohjasta. Tässä tapauksessa pesuyksikkö voidaan sovittaa kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä selitetyllä tavalla.

Kuvio 5 esittää erityisesti hoikkien 26 alaspäin kaltevaa sijaintia, jonka tarkoituksena on estää veden pääsy kammioon 16.

Kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen injektorin poikkileikkausta.

Injektori käsittää kaksi lieriömäistä puhallusputkea 28, joiden päissä on kaiibrointisuuttimet 29. Puhallusputkien 28 päät on kierteitetty ja suuttimet on kierretty niihin.

Puhallusputket 28 on juotettu levyyn 30, joka muodostaa syöttö-kammion 31 seinän. Pesuvesi johdetaan tähän syöttökamrfiioon johdon 32 kautta. Kammion 31, johdon 32, puhallusputkien 28 ja

JJ

71919 suuttimien 29 muodostama kokoonpano on sovitettu ehdottoman symmetrisesti, niin että muodostuneet suihkut ovat identtiset.

Puhallusputkia 28 tukeva levy 30 on kiinnitetty seinään 34 kiinnitettyyn toiseen suojalevyyn 33 esimerkiksi juottamalla.

Se muodostuu paksusta levystä, joka suoraan ottaa vastaan iskun kammion seinää kohti suunnatusta vesikerroksen osasta ja suojaa seinää hankaukselta.

Sauma 36 varmistaa tiiviyden levyjen 30 ja 33 välillä. Nämä levyt toisiinsa kiinnittäviä välineitä ei ole esitetty. Ne voidaan esimerkiksi ruuvata toisiinsa.

Levy 30 kannattaa kartiomaista deflektoria 35, joka ympäröi toista injektoripuhallusputkea vastakkaisen suihkun etenemisen estämiseksi, kun ympäröity suihku on vahingon takia hetkellisesti toimintakyvytön.

Kuten yllä on esitetty, tämä järjestely on erityisen käyttökelpoinen, kun injektori sijaitsee kuitujen vastaanootelementin läheisyydessä ja kun on suositeltavaa suojata muodostuva matto mahdollisesti esiin työntyvältä vedeltä.

Kun suihkujen isku hetkellisesti keskeytyy, ympäröimätön suihku iskeytyy deflektoria 35 vasten. Tietysti injektori on sovitettu siten, että deflektori sijaitsee laitoksen suojaa vaativalla sivulla.

Esimerkki 1

Sumutettujen vesikerrosten muotoa tutkittiin esikokeissa.

Näin ollen suoritettiin mittauksien sarja ympyrän sektorin muotoisen kerroksen avauskulmasta kahden identtisen suihkun välisen kulman funktiona.

Il 71919 23 Nämä mitatut arvot ovat seuraavat: suihkujen välinen kulma 30° 60° 90° 100° 108° 120° kerroksen avauskulma 40° 80° 120° 150° 180° 210° 16 mm suuttimille paineessa 8,10^ Pa saadut tuotantotehoarvot ovat 50 m"Vh.

5 o 16 mm suuttimille paineessa n. 6,10 Pa kulmassa 120 muodostu- 2 nut oisarakerros on suurempi kuin 90 m .

Esimerkki 2

Keksinnön mukaista pesua käytetään pesukammiossa ja viereisessä kammiossa, jotka sijaitsevat alavirtaan kuitumattoa muodostavan laitoksen kuitujen vastaanottoku1jettimesta.

Aiemmin 13 lusikka- tai lastamaista sumutuselementtiä sijoitettiin pesukammioon ja 16 viereiseen kammioon.

Nämä elementit korvataan kahdella törmäyssuihkuinjektorilla pesukammion vastakkaisilla seinillä suoraan kuljettimen alapuolella (75 cm tämän alapuolella) ja kahdella injektorilla viereisessä kammiossa, joka johtojen kautta johtaa kaasut syklonia kohti.

2

Pesukammion poikkileikkaus kuljettimen alapuolella on n. 7,5 m .

3 3

Pesukammion läpi virtaava kaasumäärä on n. 54,10 m /h.

Pesukammioon sijoitetuissa injektoreissa on suuttimet, joiden halkaisija on 16 mm; viereiseen kammioon sijoitettujen injek-torien suuttimien halkaisija on 11 mm.

Veden paine on 5,10^ Pa.

Suihkut suunnataan toisiaan kohti 120°:n kulmaa noudattaen.

Käytetty vesi on uudelleen kierrätettyä vettä, joka sisältää n. 2,5 paino-% kuiva-ainetta.

24 71919

Pesukammiossa mitattu teho on n. 36 m /h kullekin injektorille. Se on 18 m'Vh kullekin injektorille viereisessä kammiossa, jol- 3 loin kokonaisteho on n. 108 m /h, toisin sanoen määrä, joka on verrattavissa tavanomaisissa sumuttimissa aiemmin käytettyyn määrään.

Vuoden yhtämittaisen toiminnan aikana ei esiintynyt mitään vaikeuksia. Toiminnan keskeytys ei ollut tarpeen. Injektorit eivät koskaan tukkeutuneet. Suuttimien kuluminen oli jokseenkin olematon. Halkaisijan kohdalla se oli alle millimetrin kymmenesosa.

Pesukammion, viereisen kammion ja johtojen seinät olivat täysin puhtaat.

Esimerkki 3

Noudattaen saatuja tuloksia, jotka esitettiin esimerkissä 2, varustettiin kaksi kuitumaton täydellistä tuotantolinjaa suih-kutörmäystä käyttävällä pesujärjestelmällä.

Linjalla, joka käsittää 8 keskipakokuidutuselementtiä, jotka tuottavat kokonaisuudessaan n. 140 tn kuitua/vrk, poistokaasujen vastaanotto kuljetushihnan alapuolella varmistetaan neljällä pesukammiolla.

Näissä pesukammioissa virtaavan kaasun kokonaistilavuus on 3 3 suuruusluokkaa 288,10 m /h.

18 törmäyssuihkuinjektoria sijoitetaan pesukammioihin ja viereisiin kammioihin.

Nämä 18 injektoria ovat identtiset. Suihkujen kulma on 120°.

5

Suuttimien halkaisija on 13 mm ja veden paine 5,10 Pa.

3

Kukin injektori tuottaa n. 26 m /h, kokonaismäärän ollessa 468 m'Vh.

Il 25 71 9 1 9 Nämä 18 injektoria sijoitettiin tähän laitokseen korvaamaan 139 lusikkamaista sumutuslaitetta.

Yli 6 kuukauden jatkuvan toiminnan jälkeen laitoksen tutkimus osoitti, että koko kaasujen läpivirtaama piiri, erityisesti pesukammiot, johdot, syklonierottimet ja puhaltimet olivat täydellisen puhtaita. Aiempia pesulaitteita käytettäessä olivat järjestelmän seisokit tarpeen noin joka kuudes viikko.

Claims (27)

1. Mineraalikuitumaton valmistusmenetelmä, jossa - kuituja tuotetaan ja johdetaan kaasuvirtojen avulla vastaanotto-osaan, jossa ne kootaan ja erotetaan kantaja-kaasusta , - hienojakoista nestemäistä sideaineseosta syötetään kuituja kuljettavaan kaasuvirtaan ylävirtaan vastaan-ottoelementistä, - kuitumattoa käsitellään mahdollisesti, erityisesti lämmön avulla, sideaineen kiinnittämiseksi, ja sille suoritetaan lopulliseen muotoon johtavia muovauksia, - vettä sumutetaan kuituja kuljettaneiden kaasujen radalle alavirtaan vastaanottoelementistä ja/tai sen kaasun radalle, joka tulee käsittelyvaiheista, joissa sideaine kiinnitetään, ja/tai kuitumaton muovauksesta, tunnettu siitä, että vesi dispergoidaan siten sovitettujen suihkujen törmäyksellä, että dispergoitunut vesiker-ros ulottuu poikittain kaasujen rataa vastaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että törmäys toteutetaan identtisten suihkujen yhden tai useiden parien suihkujen välillä, niin että muodostuu yksi (tai useita) oleellisen tasai-nen/tasaisia pisarakerros/kerroksia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suihkuparin (tai suihku-parien) ominaisuudet valitaan siten, että dispergoitu/ dispergoidut vesipisarakerros/kerrokset peittää/peittävät koko kaasujen virtauspoikkileikkauksen.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että veden dispersio saadaan aikaan virtaavilla kaasuilla keskinopeudella alle 10 m/s. Il 27 71 91 9

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dispergoitu vesimäärä 3 3 3 on 0,5 - 2 m vettä kaasutilavuutta 10 m kohti.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähenevien suihkujen 3 muodostaman parin veden tuotanto on 10 - 80 m /h.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähenevien suihkujen kulma on suurempi kuin 30°.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suihkujen kulma on 80 - 130°.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dispergoitua vettä 5 johdetaan paineessa 3 - 6x10 Pa.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kammioon (tai kanavaan) dispergoidun veden määrä leikkauspinta-alayksikköä 3 2 ja tuntia kohti on 2 - 20 m /h/m .

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että veden dispersio saadaan aikaan välittömästi poistokaasujen tulon vieressä poisto-piiriin .

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dispergoitu vesi erotetaan seuraavaksi kaasuista ja sille suoritetaan yksi tai useita toimenpiteitä ainakin niiden tuotteiden osan poistamiseksi, joilla vesi on kyllästynyt joutuessaan kosketukseen kaasujen ja kammion (tai kanavan) seinien kanssa, ja että vesi käytetään uudelleen uutta pesuvaihetta varten. 28 71 91 9

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasuista erotettu vesi suodatetaan ainakin mukana tulleiden kiintoaineiden osan poistamiseksi, uudelleen käytetyn veden sisältäessä enintään 4. kiintoainetta.

14. Mineraalikuitumaton valmistuslaite, joka käsittää - kuituja muodostavan elementin (1), - yhden tai useita kuituja kuljettavia kaasuvirtoja kehittävät välineet, - välineet (4) hienojakoisen nestemäisen sideaineseoksen syöttämiseksi kuituja kuljettavaan kaasuvirtaan, - vastaanottoelementin (3), jolle kuidut kootaan maton (6) muodostusta varten ja erotetaan kaasuvirrasta, - mahdollisesti välineet kuitumaton käsittelyä,erityisesti lämpökäsittelyä varten ja maton muovaamiseksi, niin että se saa lopullisen muotonsa, - kammioita (tai kanavia) (5, 9, 11, 17, 19, 22), jotka johtavat alavirtaan vastaanottoelementistä virtaavia kaasuja ja/tai kuitumaton käsittelystä tai muovauksista tulevia kaasuja, - välineet (7) veden sumuttamiseksi näissä kammioissa (tai kanavissa) kaasujen radalle, tunnettu siitä, että vettä sumuttavat välineet käsittävät ainakin yhden injektorin, joka muodostaa kaksi lähenevää suihkua, jotka on sovitettu siten, että disper-goitu vesikerros sijaitsee poikittain kaasujen rataa vastaan.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että injektori sisältää kaksi puhallusputkea (28), joiden molemmissa päissä on suihkuja kalibroivat suuttimet (29), ja että puhallusputkilla (28) ja suutti-milla (29) on pyöreä poikkileikkaus.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että saman injektorin puhallusputket (28) ja suuttimet (29) ovat kooltaan ja muodoltaan identtiset, niiden akselit lähestyvät toisiaan ja kunkin suut-timen aukon akselien yhtymispisteestä erottavat etäisyydet 71 91 9 ovat yhtä suuret.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 14 - 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että puhallusputket (28) on asennettu levyyn (30), joka on kiinnitetty kammion (5, 18)/ tai kanavien seinään niin, että vain puhallusputket (28) ja suuttimet (29) ulkonevat seinästä kammion sisään.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 14 - 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että puhallusputket (28) ja suuttimet (29) on vedetty seinän pinnasta sisään niin, että ne eivät muodosta estettä kaasunvirtaukselle.

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että puhallusputkista ylävirtaan sijaitseva ohjauslevy (35) muodostaa esteen veden suihkuamiselle vastavirtaan kaasuvirtaan nähden.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 15-19 mukainen laite, tunnettu siitä, että puhallussuuttimien (29) aukon läpimitta on yli 8 mm.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 14 - 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että dispergoituneen vesikerroksen muodostamiseksi injektori on sijoitettu pinnan jokaiselle 2 noin 2,5 m suuruiselle alueelle.

22. Jonkin patenttivaatimuksen 14 - 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että useita injektoreita on sijoitettu kammion (tai kanavien) samalle tasolle useiden vesi-kerrosten muodostamiseksi, jotka osittain peittävät toinen toisiaan.

23. Jonkin patenttivaatimuksen 14-22 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasujen käsittelyä varten alavirtaan kuitujen vastaanottoelementistä (3) injektorit (7) on sijoitettu mahdollisimman lähelle tätä elementtiä vaarantamatta, että maton (6) muodostavat kuidut kostuvat. 3° 71919

24. Jonkin patenttivaatimuksen 14-23 mukainen laite, tunnettu siitä, että poikkileikkaukseltaan pienennetty vyöhyke (8, 21) on sijoitettu kaasujen radalle alavirtaan veden dispergointivyöhykkeestä kaasujen kiihdyttämiseksi .

25. Jonkin patenttivaatimuksen 14-24 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää kokoojan (15, 20), joka on sijoitettu sen vyöhykkeen pohjaosaan, jossa dispersio suoritetaan, kertyneen veden vastaanottoa ja poistoa varten.

26. Jonkin patenttivaatimuksen 14-25 mukainen laite, tunnettu siitä, että alavirtaan kammiosta (5, 18) (tai kanavasta), jossa vesi dispergoidaan, se sisältää erotusjärjestelmän (12, 23) kaasujen mukanaan kuljettamia hienoimpia pisaroita varten.

26 71 91 9

27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että erotin (12, 23) muodostuu syklonista. Il 71919