FI70932B - Foerfarande och anordning foer rengoering av elektroder - Google Patents

Description

70932

Menetelmä ja laite elektrodien puhdistamiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta tarttuvien kiinteiden epäpuhtausaineiden poistettavan kerroksen poistamiseksi ainakin osittain ainakin toiselta elektrodin pinnalta, jota käytetään metallien elektrolyyttisessä kerrostuksessa.

Monissa kaupallisesti käytetyissä elektrolyysiprosesseissa metallien talteenottamiseksi tai puhdistamiseksi sen lisäksi, että saadaan haluttuja metallikerrostumia yleensä lukuisille katodipinnoille, saadaan myös kerrostumia tai päällysteitä, yleensä anodipinnoille. Nämä kerrostumat tai päällysteet voivat olla luonteeltaan joko metallisia tai ei-metal-lisia. Ei-metalliset kerrotumat tai päällysteet vaikuttavat usein elektrolyysin hyötysuhteeseen ja ne on tämän vuoksi poistettava ajoittain elektrodin pinnalta. Metalliset päällysteet tai kerrostumat sisältävät usein kaupallisesti tal-teenotettavia määriä arvokkaita metalleja ja ne on poistettava, jotta tehtäisiin mahdolliseksi seuraava arvokkaiden metalliosien talteenotto.

Yleensä esiintyy kahta päällysteen tai kerrostuman muotoa, joista esimerkkejä voidaan ottaa sinkin ja lyijyn talteenot-toprosesseista. Sinkin elektrolyyttisessä talteenotossa ken-noelektrolyytti sisältää pienen määrän mangaanisulfaattia. Elektrolyyttisen hapettumisen seurauksena mangaanidioksidin kerros kerääntyy hitaasti lyijylevyanodeille, joita kennossa käytetään. Jos tämän kerroksen annetaan päästä liian paksuksi, se menettää tarttuvuutensa anodin pintaan, muodostaa ''kuplan" sen pinnalle ja mahdollisesti yksinkertaisesti putoaa pois. Tämä jättää paljastuneen elektrodipinnan alueen, jossa on paljon ohuempi mangaanidioksidikerros tai ei kerrosta lainkaan. Näillä paljastuneilla alueilla on merkittävästi pienentynyt resistiivisyys ja näin ollen ne aiheuttavat paikallisia suuria virrantiheyksiä, jotka vuorostaan aiheuttavat 2 70932 kennossa ongelmia, kuten ylikuumenemista, elektrodin vääntymistä tai jopa paikallista elektrodin sulamista. Näiden ongelmien välttämiseksi käy välttämättömäksi poistaa ainakin osa mangaanidioksidikerroksesta elektrodilta ennen kuin kerros tulee liian paksuksi. Lyijyn elektrolyyttisessä puhdistuksessa nousee eteen toinen tilanne. Tässä prosessissa lyijy liuotetaan epäpuhtaalta lyijyanodin pinnalta ja puhdistettua lyijyä kerrostetaan katodipinnalle. Liuotus jättää jälkeensä kerroksen metallisia epäpuhtauksia, jotka tarttuvat anodilyijyn pinnalle ja jotka tunnetaan lyijyllejuna. Riippumatta siitä käytetäänkö tavanomaista Betts-prosessia (liejukerros anodien molemmilla pinnoilla) vai uudempaa kaksinapaista prosessia (liejukerros vain elektrodin anooipinnalla) prosessin jatkuessa liejukerros tulee paksummaksi johtuen lyijyn liukenemisesta. Normaalikäytännössä elektrodit poistetaan kennosta kerrostusjakson lopussa liejun poistoa ja arvokkaiden metalliosien talteenottoa varten.

Näin ollen on ilmeistä, että riippumatta prosessien luonteesta näiden kerrostumien muodostuminen on luontaista elektrolyyttisille kerrostusprosesseille ja niitä on hillittävä. Hillintä toteutetaan poistamalla elektrodit joko ajoittain kerrostus-jakson aikana tai kerrostusjakson päätyttyä ja puhdistamalla ne. Kun kyseessä ovat yksinapaiset elektrodit, vaaditaan molempien pintojen puhdistamista, kun taas kaksinapaisia elektrodeja käytettäessä vaaditaan vain elektrodin toisen puolen puhdistusta.

Puhdistuksen ajoitus voi vaihdella elektrolyyttisen kerrostus-prosessin mukaisesti. Niinpä anodien puhdistus sinkin elektrolyyttisessä talteenottoprosessissa suoritetaan tavallisesti ajoittain 4-6 viikon väliajoin, kun taas liejun poisto lyijyn puhdistuksessa käytettyjen elektrodien anodipinnoilta tehdään yleensä puhdistusjakson päätyttyä.

Erilaisia menetelmiä on ehdotettu puhdistusoperaatioon. Perinteisesti se on suoritettu käsinkaavintamenettelyin. Käsin-kaavinta on hidasta, työlästä, tehotonta ja mahdollisesti 3 70932 vaarallista samalla kun usein tapahtuu elektrodien pinnan vahingoittumista. Pintanaarmut ja halkeamat aiheuttavat hyvin tunnettuja ongelmia kennon toimintaan.

Mekaaniseen tekniikkaan kerrostumien tai päällysteiden kerrosten poistamiseksi elektrodeilta kuuluu korkeapainevesi-suihkujen käyttö tai moottoroitujen pyöröharjojen käyttö. Joissakin tapauksissa nämä kaksi tekniikkaa on myös yhdistetty. Harjojen harjaksina käytetään joko teräslankaa tai luonnon tai synteettistä alkuperää olevaa kuituharjasta. Vaikka nämä tekniikat ovat parannus käsinkaavintaan verrattuna, ne ovat kaukana täydellisestä. On äärimmäisen vaikeaa hallita harjoja poistamaan joko oleellisesti kaikki tai tarkalleen oikea määrä kerrostunutta materiaalia ja samanaikaisesti välttää vahingoittamasta elektrodin pintaa. Harjat kuluvat loppuun nopeasti ja ne on uusittava usein. Harjat tukkeutuvat helposti, jos poistettava kerros on hiukankaan märkä, kuten on laita esim. lyijyliejuilla. Tukkeutuneet harjat itsessään aikaansaavat toisen puhdistusongelman. Kun vesisuihkuja käytetään, poisjuokseva vesi on käsiteltävä materiaalien karkotetun kerroksen poistamiseksi siitä joko koska nämä materiaalit ovat liian arvokkaita poisheitettäviksi tai koska ne muodostavat merkittäviä myrkky- ja/tai saastevaaroja. On myös huomautettava, että tätä käsittelyä käytetään ottamaan talteen suhteellisen pieni määrä materiaalia suhteellisen suuresta tilavuudesta vettä. Elektrodien harjauskoneita kuvataan esimerkiksi US-patenteissa 2 220 982 ja 3 501 795; ja GB-paten-tissa 1 449 545.

Nyt on havaittu, että nämä suhteellisen löysästi tarttuvat kerrostumat tai kerrokset voidaan tehokkaasti poistaa käyttäen moottorikäyttöistä pyörivää osaa, johon on kiinnitetty useita säteittäisesti ulostyöntyviä taipuisia sormia. Samantyyppistä laitetta on ehdotettu höyhenten poistoon siipikarjalta US-patenteissa 2 512 843 ja 2 235 619.

4 70932 Näin ollen keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että elektrolyyttisen kerrostuksen jälkeen saatetaan elektrodin pinta kosketukseen vähintään yhden kuivan puhdistusvälineen kanssa, joka koostuu pyörivästä osasta, johon on kiinnitetty useita säteittäisesti ulostyöntyviä taipuisia sormia, jossa pyörivän osan pyörimisakseli on oleellisesti yhdensuuntainen elektrodin pinnan kanssa ja taipuisat sormet koskettavat elektrodin pintaa.

Keksintö kohdistuu myös laitteeseen, jolla poistetaan ainakin osa elektrodin pintaan tarttuvien epäpuhtausaineiden poistettavasta kerroksesta, joka laite on tunnettu siitä, että laite käsittää yhdistelmänä: ainakin yhden pyöritettävän osan, johon on kiinnitetty useita säteittäisesti ulostyöntyviä taipuisia sormia; välineen pyöritettävän osan pyörittämiseksi akselinsa ympäri sopivalla nopeudella: välineen pyöritettävän osan pitämiseksi halutulla, oleellisesti muuttumattomalla etäisyydellä elektrodin pinnasta; ja välineen elektrodin pinnan siirtämiseksi pyöritettävän osan suhteen, niin että sormet koskettavat elektrodin pintaa tarttuvien aineiden poistamiseksi täten elektrodin pinnalta.

Säteittäisesti ulkonevat sormet on edullisesti tehty elasto-meerimateriaalista, kuten esimerkiksi kumista tai joko luonnon tai synteettistä alkuperää olevasta kumimaisesta materiaalista.

Tämä keksintö ei ulotu eikä koske menetelmää tai laitetta suoritettavan elektrolyysiprosessin seurauksena elektrodille kerrostuneen metallikerroksen poistamiseksi siitä. Tällaiset talteenotettavan tai puhdistettavan metallin massiiviset kerrostumat vaativat muita välineitä niiden poistamiseksi elektrodeilta.

Käytettäessä tämän keksinnön laitetta menetelmän toteuttamiseen, on olemassa useita muuttujia. Väline osan pyörittämisek- 70932 5 si voi olla mikä tahansa sopiva laite. Suora veto sähkö-moottorilla on käytännöllisin. Kun käytetään useita pyöritettäviä osia laitteessa, joka käsittelee useita elektrodeja samanaikaisesti tai peräkkäin, epäsuoraa vetolaitetta tai suoran ja epäsuoran vetolaitteen yhdistelmää voidaan käyttää.

Puhdistettavien pintojen lukumäärä määrää oleellisesti pyöritettävien osien lukumäärän. Jos elektrodeja puhdistetaan vain toiselta puolelta, yksi ainoa pyöritettävä osa riittää. Molempien puolten puhdistamiseen vaaditaan kaksi pyöritettävää osaa. On verrattain yksinkertaista asentaa useita pyöritettäviä osia sopivaan asentoon ottamaan vastaan useita elektrodeja samanaikaisesti tai peräkkäin. Useita pyöritettäviä osia voidaan myös käyttää elektrodien jommalla kummalla tai molemmilla puolilla siten, että nämä useat osat peittävät koko sen elektrodin pinnan, joka halutaan puhdistaa.

Pyörimisnopeus on suhteessa lukuisiin muihin tekijöihin. Näitä ovat pyöritettävässä osassa olevien sormien taipuisuus, rako pyöritettävän osan ja elektrodin välillä, poistettavan kerrostuman määrä ja tämän kerrostuman laatu. Arvojen sarja näille muuttujille, jotka aikaansaavat halutun kerroksen pois-tomäärän, voidaan määrittää yksinkertaisella kokeella. Jos sormet ovat liian taipuisia, seurauksena on riittämätön poisto tai ei lainkaan poistoa. Jos ne ovat liian jäykkiä, ne ovat alttiina liiallisille kulumisille ja saattaa myös tapahtua elektrodin pinnan vahingoittumista. Samoin tietylle sor-mimateriaalille on olemassa "ihanteellinen" rako, joka voidaan mitata pyöritettävän osan akselista elektrodin pintaan ja joka antaa sormien taipuman, joka tarvitaan vaaditun pois-toasteen saavuttamiseen. Pyörimisnopeudella on jonkin verran vaikutusta siihen, kuinka kovasti sormet iskevät poistettavaan kerrokseen ja vaikuttaa näin ollen sekä poistettuun määrään että sormenpäiden kulumisnopeuteen, jotka iskevät kerrokseen.

Aikaansaadaan väline pyöritettävän osan pitämiseksi halutulla, oleellisesti vakioetäisyydellä elektrodin pinnasta. Raon säätäminen pyöritettävän osan ja elektrodin välillä voidaan 6 70932 suorittaa useilla tavoilla käyttäen tavanomaisia keinoja. Tietyllä sormen pituudella rako tulee pitää suunnilleen vakiona, mutta koska sormet taipuvat jonkin verran iskiessään elektrodin pintaan, on olemassa tietty määrä säätöleveyttä. Kaupallisesti käytetyissä elektrodeissa on toisinaan esim. n. 5-8 mm:n kartio 1 metrin matkalla, mutta säätöä tämän soveltamiseksi ei ole havaittu tarpeelliseksi. Muu asiaan vaikuttava tekijä on, että se osa kerroksesta, joka on lähinnä peruselektrodimetallia on joko kovempaa tai tiukemmin tarttuvaa kuin kerroksen kauempana olevat osat. Näin on asian laita esimerkiksi mangaanidioksidikerroksella lyijylejeerinkiano-dien pinnalla, joita käytetään sinkin elektrolyyttisessä talteenotossa. Tämä kerroksen laadun muutos itsessään aiheuttaa huomattavan säätämisvaikutuksen poistettavaan kerrosmäärään.

Näin ollen vaikka kehittynyttä automaattista säätötekniikkaa voitaisiin käyttää, käytännössä sitä ei ole havaittu tarpeelliseksi. Kaikki mitä tarvitsee tehdä on asettaa ensin rako käsin halutun poistoasteen saavuttamiseksi ja toiseksi asettaa rako uudelleen ajoittain sen jälkeen sormien kulumisen tarkistamiseksi. Molemmat nämä säädöt voidaan suorittaa käsin tai hyvin tunnettujen mekaanisten laitteiden avulla. Käytetyt asetukset perustuvat käyttöhenkilön suorittamaan puhdistetun elektrodipinnan tarkastukseen.

Säteittäisesti ulkonevat taipuisat sormet voidaan kiinnittää suoraan pyöritettävään osaan. Vaihtoehtoisesti taipuisat sormet voidaan kiinnittää tai sovittaa osittain metallivarsiin, jotka työntyvät lyhyen matkaa osan pinnasta siten, että jokainen taipuisa sormi muodostaa taipuisan kärjen, joka jatkuu varresta. Itse metallivarret voidaan myös tehdä taipuisasta materiaalista esimerkiksi jousista. Tärkeä kriteeri on, että sormella on kokonaisuutena halutut taipuisuusominaisuudet.

On myös pantava merkille, että jos käytetään metallivarsia, ne eivät saisi edullisesti olla niin pitkiä, että kun taipuisa kärki kuluu pois, metallivarsi voisi tunkeutua ja iskeytyä elektrodiin. Taipuisat sormet on tehty sopivasta elastomeeri-sekoitteesta. Edullisesti sormet on kiinnitetty suoraan pyö 7 70932 ritettävään osaan ja on tehty luonnon tai synteettistä alkuperää olevasta kumi- tai kumimaisesta materiaalista.

Pyöritettävän osan sijoitus elektrodiin nähden on suuuressa määrin valintaseikka. Elektrodit ovat yleensä eri kokoisia, mutta muodoltaan oleellisesti neliömäisiä tai pitkulaisia. Pyöritettävä osa sijoitetaan yleensä oleellisesti yhdensuuntaiseksi elektrodin pinnan kanssa. Yhdensuuntainen sijoitus voi olla sellainen, että pyöritettävän osan pyörimisakseli on sijoitettu joko vaakasuoraan tai pystysuoraan, kuten alla kuvataan.

Kerrostuman poiston suorittamiseksi elektrodin pinnalta pyöritettävän osan ja elektrodin on liikuttava toistensa suhteen. Joko pyöritettävää osaa tai elektrodia voidaan liikuttaa toisen suhteen tai jopa molempia voitaisiin liikuttaa. Pidämme parempana liikuttaa elektrodia pyöritettävän osan ohi.

Kun käytetään kahta pyöritettävää osaa elektrodien molempien pintojen puhdistamiseen samanaikaisesti, sormien elektrodiin aiheuttamat voimat ovat keskenään tasapainossa. Kun vain toista puolta puhdistetaan, siirtomekanismin on oltava sellainen, että elektrodin ja pyöritettävän osan välinen rako pidetään halutussa arvossa. Siirtomekanismi voi sisältää esimerkiksi yhden tai useampia kiinteitä, vapaasti pyöriviä tai vedettyjä teloja tai kiekkoja, jotka on sijoitettu elektrodin vastakkaiselle puolelle puhdistettavaan puoleen nähden. Tällaiset telat tai kiekot aikaansaavat tarvittavan keinon raon pitämiseksi halutussa arvossa ja tasapainottavat aiheutetut voimat.

Jonkin verran harkintaa on myös omistettu sormien ja elektrodi-pinnan liikesuunnan suhteen. Elektrodi voi liikkua pyöritettävän osan ohi sillä tavoin, että sormet liikkuvat joko samaan suuntaan kuin elektrodin pinta tai vastakkaiseen suuntaan kuin elektrodin pinta, kun pyöritettävän osan akseli on oleellisesti yhdensuuntainen elektrodin pinnan kanssa. Vaikka molemmat muodot ovat mahdollisia, pidetään parempana antaa --------- =-· τ 8 70932 sormien liikkua vastakkaiseen suuntaan elektrodin pinnan liikesuuntaan nähden, jotta vältettäisiin puhdistetun pinnan saastuminen poistetulla materiaalilla.

Riippuen elektrodien koosta ja siitä, onko toinen vai molemmat elektrodien pinnat määrä puhdistaa, voidaan käyttää yhtä tai useampaa pyöritettävää osaa, jotka on sijoitettu joko elektrodin toiselle puolelle tai molemmille puolille. Elektrodit voidaan puhdistaa laskemalla jokainen elektrodi pyöritettävän osan ohi puhdistuksen aikaansaamiseksi ja kohottamalla elektrodi sitten kosketuksesta osan kanssa. Tässä tapauksessa pyöritettävän osan akseli on edullista sijoittaa vaakasuoraan. Vaihtoehtoisesti akseli voidaan sijoittaa pystysuoraan ja jokaista elektrodia liikutetaan pyöritettävän osan ohi pystyasennossa vaakasuoraan suuntaan. Tämä eliminoi elektrodien laskemisen ja kohottamisen. Tämä vaihtoehtoinen järjestely on erityisen sopiva elektrodien suuren lukumäärän puhdistamiseen ja suurikokoisten elektrodien puhdistamiseen ja puhdistukseen jatkuvatoimisesti.

Laite ja erityisesti pyöritettävät osat on koteloitu sopivalla suojalla, joka ottaa vastaan epäpuhtausaineet, kun niitä poistetaan elektrodeilta.

Keksintöä kuvataan nyt viittaamalla liitteenä oleviin piirroksiin, joissa:

Kuva 1 esittää kaavamaisesti sormien toimintatapaa; kuva 2 esittää pyöritettävän osan erästä muotoa; kuva 3 esittää pyöritettävän osan vaihtoehtoista muotoa; ja kuva 4 esittää erästä sormien asennusmenetelmää.

Kuvassa 1 pyöritettävän osan kappaletta, tässä tapauksessa sylinteriä esitetään kohdassa 10 ja sen esitetään pyörivän nuolen 12 suuntaan. Kappaletta elektrodista esitetään kohdassa 14, joka liikkuu samaan suuntaan kuin sormet, kuten nuoli 16 9 70932 osoittaa. Sylinterimäiseen osaan 10 on kiinnitetty jollakin sopivalla tekniikalla useita säteittäisesti ulostyöntyviä taipuisia ja kimmoisia sormia 18.

Sormien 18 vaikutus poistettavaan kerrokseen 20 voidaan parhaiten nähdä jättämällä huomiotta elektrodin ja sylinterimäisen osan suhteellinen liike. Alussa sormet 18 kuten on esitetty, ovat säteittäisesti tehokkaasti pystyssä sylinterimäisellä pinnalla. Kun sormi iskee kerrokseen 20, sormi taipuu ja joustaa kuten kohdassa 22 on esitetty ja se tunkeutuu kerrokseen 20, kuten kohdassa 24 on esitetty aiheuttaen epäpuhtaus-aineiden kerääntymisen sormien eteen, kuten kohdassa 26 on esitetty. Sormen liikkuessa edelleen, tämä kerääntynyt aines murtuu pois jättäen jäljelle puhdistetun pinnan 28. Tässä kohdassa sormi on yleensä vielä jonkin verran taipunut, kuten kohdassa 32 esitetään. Jos liike otetaan nyt huomioon, voidaan nähdä, että kun elektrodi liikkuu, uusia kerroksen 20 alueita tulee alttiiksi sormille 18 ja näin ollen koko elektrodi vähitellen puhdistuu. On ymmärrettävä, että sama puhdistuminen saadaan, kun pyöritettävän osan suuntaa muutetaan.

Näin ollen voidaan nähdä, että sormien sopiva asetus on välttämätön koko elektrodin pinnan puhdistamiseksi. Jos sormet on asennettu sylinterille tai rummulle, kuten kuvassa 1 on tarkasteltu, tämä asetus voidaan helposti saavuttaa järjestämällä sormet kierukkamaisesti tai portaittain kuten kuvassa 2 esitetään .

Joissakin suhteissa kuvassa 1 tai 2 esitetyn tyyppisellä sylinterillä tai rummulla on haittoja, jos käytetään edullista sormen muotoa. Kuten kuvasta 4 voidaan nähdä, sormi 18 on yhdestä kappaleesta tehty elastomeerivalutuote. Se on varustettu hieman suuremmalla päällä 40 ja rengasmaisella uralla 42, joka on edullisesti hieman suurempi kuin asennuspintaan 44 tehty reikä. Tämä kokoero sekä takaa tiukan sovituksen että sulkee sisäänsä pienet vaihtelut reiän koossa. Sormi on 10 70932 asennettu yksinkertaisesti työntämällä se reikään asianmukaisessa suunnassa ja vetämällä sitä läpi, kunnes ura 42 asettuu pintaan 44.

Nykyään kaupalliset elektrodit voivat vaatia käytettäväksi pyöritettäviä osia, joiden pituus on metrin luokkaa. Jos käytetään sylinteriä, käy vaikeaksi asentaa sormia sylinterin keskiosaan, koska reikiin ei voida helposti päästä käsiksi johtuen sekä niiden etäisyydestä rummun päästä, että rummun tukien aiheuttamista vaikeuksista. Vaihtoehtoinen rakenne, jolla vältetään nämä ongelmat, esitetään kuvassa 3. Tässä pyöritettävän osan muodossa kaikki sormet ovat helposti luoksepäästä-vissä niiden ollessa asennettu keskialueilta 52 lähteville säteittäisille ulokkeille 50. Vaikka tässä osan muodossa käytetään ilmeisesti harvempia sormia, neljä riviä, sopivasti porrastettuna niiden on havaittu riittävän. On selvää, että joko vähemmän tai enemmän kuin neljä riviä voitaisiin käyttää, edellyttäen, että asianmukaista huomiota kiinnitetään pyöritettävän osan kokonaistasapainoitukseen.

On ymmärettävä, että puhdistettu elektrodin pinta voi sisältää ohuen jäännöskerroksen poistettavia epäpuhtausaineita, kuten kohdassa 34 esitetään. Esimerkiksi puhdistettaessa sinkin elektrolyyttisestä talteenottoprosessista saatuja lyijylejee-rinkielektrodeja on toivottavaa jättää yhtenäinen ohut kerros mangaanidioksidia elektrodin pinnalle. Puhdistettaessa elektrolyyttisestä lyijyn puhdistuksesta saaduilta elektrodeilta liejua on kuitenkin toivottavaa poistaa mahdollisimman paljon liejua. Haluttaessa mahdollinen pieni jäljelle jäävä lieju voidaan poistaa ruiskuttamalla rajoitettu määrä vettä.

Keksintöä kuvataan nyt seuraavien ei-rajoittavien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1 Käyttäen laitetta, jossa oli pari sylinterimäisiä osia, kuten kuvassa 1 esitetään, sinkin elektrolyyttisistä talteenotto- 11 70932 kennoista saatuja lyijylejeerinkianodeja prosessoitiin mangaa- nidioksidikerroksen pääosan poistamiseksi anodeilta. Tämä kerros oli hitaasti kertynyt suunnilleen kennon kuuden käyt- töviikon aikana. Ennen asettamista kennoihin anodit olivat 2 suunnilleen lm :n suuruisia niiden paksuuden kaventuessa 16 mm:stä ylhäällä 10 mm:iin alhaalla. Jokainen sylinteri oli halkaisijaltaan 584 mm:n teräsrumpu, jota pyöritettiin suunnilleen 500 rpm sähkömoottorin avulla. Jokaiseen rumpuun oli asennettu portaittaisiin riveihin 510 kumisormea, kukin 89 mm pitkä ja halkaisijaltaan 25 mm. Sylinterien akselit oli asetettu 770 mm:n päähän toisistaan, jolloin sormien päiden välille jäi 8 mm:n rako. Sylinterit oli asetettu linjaan vaakasuoraan ja jokaista elektrodia laskettiin ja sen jälkeen kohotettiin pystysuunnassa raon läpi. Poistettaessa oli jäljellä suunnilleen 2 mm paksu yhtenäinen kerros mangaanidioksidia elektrodien molemmilla pinnoilla.

Esimerkki 2 Käyttäen samanlaista laitetta kuin esimerkissä 1, mutta halkaisijaltaan 203 mm:n sylintereitä, samoja 89 mm pitkiä sormia ja 10 mm:iin säädeltyä rakoa, Betts-prosessia käyttävästä lyijyn puhdistuskennosta saatuja elektrodeja puhdistettiin.

32 mm paksujen elektrodien molemmilla puolilla oli 9,5 mm paksu liejukerros. Jokainen elektrodi johdettiin pystysuoraan ripustettuna vaakasuorassa suunnassa sylinterimäisten osien välissä olevan raon läpi, jotka osat pyörivät 718 rpm. Liejukerrokset poistettiin tehokkaasti ja oleellisesti elektrodeilta.

Esimerkki 3 Käyttäen keksinnön mukaista laitetta puhdistettiin kaksinapaista prosessia käyttävistä lyijyn puhdistuskennoista saatuja elektrodeja. Tässä tapauksessa vain elektrodien toinen puoli vaati puhdistusta anodipinnalle jääneen liejun poistamiseksi. Laite sisälsi yhden sylinterimäisen osan, joka oli samantapainen kuin toinen esimerkin 2 laitteessa käytetyistä 12 70932 osista. Sylinterin akseli asetettiin pystysuoraan ja yhdensuuntaiseksi puhdistettavan elektrodipinnan kanssa. Vastustava voima aikaansaatiin elektrodin toiselle puolelle sijoittamalla 4 vapaasti pyörivää kiekkotelaa sylinterimäistä osaa vastaan niin, että kiekkotelojen ja osaan kuuluvien sormien välillä oli 8 mm:n rako. Sylinterimäisen osan pituus oli riittävä puhdistamaan liejun elektrodien anodipinnalta. 25 mm paksuilla elektrodeilla oli 9,5 mm paksu leijukerros. Jokainen elektrodi johdettiin pystysuoraan ripustettuna vaakasuorassa suunnassa raon läpi. Sylinterimäistä osaa pyöritettiin nopeudella 700 rpm. Liejukerros poistettiin tehokkaasti ja oleellisesti elektrodeilta. Elektrodien katodipuolella olevan lyijykerrostuman suojaamiseksi mahdolliselta saastumiselta, tilavuudeltaan pieniä vesisuihkuja käytettiin irto-liejun poistamiseen.

Claims (11)

70932

1. Menetelmä tarttuvien kiinteiden epäpuhtausaineiden poistettavan kerroksen poistamiseksi ainakin osittain ainakin toiselta elektrodin pinnalta, jota käytetään metallien elektrolyyttisessä kerrostuksessa, tunnettu siitä, että elektrolyyttisen kerrostuksen jälkeen saatetaan elektrodin pinta kosketukseen vähintään yhden kuivan puhdistusvälineen kanssa, joka koostuu pyörivästä osasta, johon on kiinnitetty useita säteittäisesti ulostyöntyviä taipuisia somia, jossa pyörivän osan pyörimisakseli on oleellisesti yhdensuuntainen elektrodin pinnan kanssa ja taipuisat sormet koskettavat elektrodin pintaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vähintään yhtä osaa käytetään koskettamaan elektrodin toista puolta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vähintään kahta osaa käytetään koskettamaan elektrodin molempia puolia.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että elektrodia siirretään osan suhteen koskettamaan näin osaa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että elektrodin liikkeen ja osan pyörimisen suhteellinen suunta on sellainen, että taipuisien sormien koskettaessa elektrodin pintaa ne liikkuvat oleellisesti vastakkaiseen suuntaan kuin kosketettava elektrodin pinta.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taipuisat sormet on tehty kumista tai kumimaisesta materiaalista. __ Τ· TL- _ 70932

7. Laite elektrodin pintaan tarttuvien kiinteiden epäpuh-tausaineiden poistettavan kerroksen poistamiseksi ainakin osittain, tunnettu siitä, että laite käsittää yhdistelmänä: ainakin yhden pyöritettävän osan, johon on kiinnitetty useita säteittäisesti ulostyöntyviä taipuisia sormia; välineen pyöritettävän osan pyörittämiseksi akselinsa ympäri sopivalla nopeudella; välineen pyöritettävän osan pitämiseksi halutulla, oleellisesti muuttumattomalla etäisyydellä elektrodin pinnasta; ja välineen elektrodin pinnan siirtämiseksi pyöritettävän osan suhteen, niin että sormet koskettavat elektrodin pintaa tarttuvien aineiden poistamiseksi täten elektrodin pinnalta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että taipuisat sormet on tehty kumista tai kumimaisesta materiaalista.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin elektrodin toinen puoli kulkee ainakin yhden pyöritettävän osan poikki.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että elektrodin molemmat puolet kulkevat ainakin yhden pyöritettävän osan poikki.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että siirtoväline liikuttaa elektrodia pyöritettävän osan ohi niin, että elektrodi ja sormet liikkuvat vastakkaisiin suuntiin sormien ja elektrodin pinnan kosketuskohdassa. 70932 Paten, tkrav