FI70758B - Anordning foer instaellning av statisk konvergens hos ett katodstraolroer - Google Patents

Description

ΓΒ1 KUULUTUSJULKAISU 7075 8 (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 'U'°° (45) Γα tent ί·:·Γ:αϊϊΓαα 10 10CG (51) Kv.lk.*/»nt.CI.‘ H 01 J 29/51 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 782280 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 19.07*78 (23) Alkupäivä — Glltlghetsdag 19.07.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentllg 27.01.79

Patentti- ja rekisterihallitus Nähöväksipanon j. kuul.julk.isun pvm. -

Patent-och registerstyrelsen v ' Ansökan utlagd och utl.skriften publlcerad 26.06.86 (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird prioritet 26.07.77 USA(US) 819093 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Joseph Leland Smith, Indianapolis, Indiana, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Laite katodisädeputken staattisen konvergenssin säätämiseksi - Anordning för inställning av statisk konvergens hos ett katodstralrör Tämän keksinnön kohteena on laite katodisädeputken, jonka kaulan viereen on sijoitettu magneettista ainetta, kolmen in-line-elektronisäteen staattisen konvergenssin säätämiseksi, jossa käämit on sijoitettu putken kaulan ympärille magneettisen aineen mag-netoimiseksi ja joihin käämeihin kolmen elektronisäteen konvergens-sivirheiden määrityksen jälkeen syötetään magnetointivirtoja pysyvästi magnetoitujen alueiden synnyttämiseksi magneettiseen aineeseen, jotka alueet huolehtivat elektronisäteen staattisesta konvergenssistä.

Väritelevisiovastaanottimissa käytetyissä värinäyttöjärjes-telmissä on katodisädeputki, jossa kolmea elektronisuihkua moduloidaan värejä vastaavilla videosignaaleilla. Suihkut osuvat putken kuvapinnan sisäpinnalla oleviin fosforivärialueisiin. Värikuvan tarkkaa toistoa silmälläpitäen tulee ko. kolmen säteen konvergoida olennaisesti kuvapinnalla rasterin kaikissa pisteissä.

2 70758

Suihkut saadaan konvergoimaan rasterin keskustan ulkopuolella olevissa pisteissä käyttämällä dynaamisia konvergointimenetelmiä taikka itsekonvergointitekniikkaa tai näiden molempien yhdistelmiä. Käytetystä konvergointimenetelmästä riippumatta täytyy ottaa jollain tavalla huomioon kuvapinnan keskelle tulevien, poikkeamat-tomien suihkujen staattinen konvergointi. Staattisen konvergoin-nin aikaansaavat laitteet ovat välttämättömiä, koska elektroni-tykkien valmistuksessa ja niiden asennuksessa putken kaulaan esiintyvät toleranssit aiheuttavat usein konvergointivirheitä.

Useissa staattisen konvergoinnin aikaansaavissa laitteissa muodostetaan säädettäviä magneettikenttiä. Nämä laitteet sijoitetaan katodisädeputken kaulalle, ja magneettikenttiä säädetään siten, että saadaan aikaan elektronisuihkujen staattinen konvergointi.

Tämä säätö toteutetaan siirtämällä magneettikenttiä synnyttäviä laitteita, kiertämällä magnetoituja renkaita putken kaulan ympärillä tai kiertämällä sylinterimagneetteja akselin ympäri.

Muissa staattisen konvergoinnin aikaansaavissa laitteissa, esim. Piet Gerard Joseph Bartenin ym. (21.10.1976, saks. Offen-leguns Schrift DOS 2 611 633), aiheutetaan pysyviä, ei-säädettä-viä magneettikenttiä. Putken kaulan ympärille asetetaan kahdeksan-kelainen lisälaite. Keloissa virtaavat sopivat tasavirrat synnyttävät magneettikentän, joka aiheuttaa elektronisuihkujen staattisen konvergoinnin. Tasavirtojen arvoista tulee tietoja magneetti-laitteeseen, joka magnetoi magneettisesta aineesta valmistettuun tuppeen alueita, jotka saavat aikaan ko. pysyvät ei-säädettävät magneettikentät. Putken kaulalle asetettuna tämä magnetoitu tuppi saa aikaan elektronisuihkujen staattisen konvergoinnin.

Tällaista magnetoitua tuppea käytettäessä on toivottavaa, että voitaisiin eliminoida se vaihe, jossa käytetään lisälaitetta määrittämään magneettitupen ne alueet, joihin on muodostettava magnetoituneita alueita.

Sellaisessa magnetointilaitteessa, joka ei käytä tällaista lisälaitetta, tulisi olla magnetoitavia alueita,jotka sallivat yksinkertaisen toiminnan suoritettaessa suoraan staattisen konvergoinnin aikaansaamiseen liittyviä toimintoja. Jotta lisäksi voitaisiin estää magnetisoituneiden alueiden haittavaikutukset toisiinsa, magnetointilaitteen magnetoivien elementtien tulee muodostaa tuppeen erillisiä magnetoituneita alueita, jotka 3 70753 eivät mene päällekkäin.

Tämän keksinnön mukaiselle laitteelle on siten tunnusomaista se, että käämit on järjestetty kunkin kahden käämiryhmän kahteen sarjaan, jotka on sijoitettu olennaisesti kahteen tasoon, jotka ovat kohtisuorassa putken keskiakseliin nähden, että ensimmäinen käämisarja on järjestetty ensimmäiseen tasoon siten, että magneettisessa aineessa olevien pysyvästi magnetoitujen alueiden magneettikenttä, jonka synnyttävät ensimmäisen sarjan käämit, aiheuttaa ulompien elektronisäteiden siirtymisen samaan suuntaan, että toinen käämisarja on järjestetty toiseen tasoon siten, että magneettisessa aineessa olevien pysyvästi magnetoitujen alueiden magneettikenttä, jonka synnyttävät toisen sarjan käämit, aiheuttaa ulompien elektronisäteiden siirtymisen keskenään vastakkaiseen suuntaan, että ensimmäinen ryhmä ensimmäisessä sarjassa käsittää käämiä, jotka on sijoitettu kaulaosan ympärille samoille kulma-etäisyyksille siten, että yhdellä käämeistä on ensimmäinen kulma-etäisyys katodisädeputken pystysuorasta keskilinjasta, jolloin ensimmäinen käämiryhmä synnyttää pysyvästi magnetoidut alueet, jotka huolehtivat X^-napaisesta magneettikentästä, joka orientoidaan katodisädeputkessa siten, että ulompien elektronisäteiden liikkeet aiheutetaan ensimmäiseen suuntaan, että toinen ryhmä ensimmäisessä sarjassa käsittää X^ käämiä, jotka on sijoitettu kaulaosan ympärille samoille kulmaetäisyyksille siten, että yhdellä käämeistä on toinen, ensimmäisestä kulmaetäisyydestä eroava kulmaetäisyys pystysuorasta keskilinjasta, jolloin toinen käämiryhmä synnyttää pysyvästi magnetoidut alueet, jotka huolehtivat X-j^-napaisesta magneettikentästä, joka orientoidaan katodisädeputkessa siten, että ulompien elektronisäteiden liikkeet aiheutetaan toiseen suuntaan, joka on kohtisuorassa ensimmäiseen suuntaan nähden, että kolmas ryhmä toisessa sarjassa käsittää Xkäämiä, jotka on sijoitettu kaulaosan ympärille samoille kulmaetäisyyksille siten, että yhdellä X2:sta käämistä on kolmas,ensimmäisestä ja toisesta kulmaetäisyydestä eroava kulmaetäisyys pystysuorasta keskilinjasta, jolloin kolmas käämiryhmä synnyttää pysyvästi magnetoidut alueet, jotka synnyttävät X2~napaisen magneettikentän, joka orientoidaan katodisädeputkessa aiheuttamaan ulompien elektroni- * 70758 säteiden liikkeet vastakkaisiin suuntiin ensimmäisessä suunnassa, että neljäs ryhmä toisessa sarjassa käsittää käämiä, joilla kullakin on neljäs kulmaetäisyys vaakasuorasta keskilinjasta, jolloin neljäs käämiryhmä synnyttää pysyvästi magnetoidut, saman napaisuuden omaavat alueet aiheuttamaan ulompien elektronisätei-den liikkeet vastakkaisiin suuntiin toisessa suunnassa.

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää katodisädeputkea, johon on sijoitettu magneettista ainetta, johon synnytetään keksinnön periaatteiden mukaisesti magnetoituneita alueita, kuvio 2 esittää katodisädeputkea, jonka kaulalle on asetettu tämän keksinnön suoritusmuodon mukainen magnetointilaite, kuvio 3 esittää kaaviomaisesti kuvion 2 magnetointilait-teen yhteydessä käytettävää virtapulssilaitetta, kuviot H ja 5 esittävät magnetointilaitteen poikkileikkauksia kahdessa eri aksiaalitasossa putken keskiakselin ympäri, kuvio 6 esittää kaaviomaisesti magneettisen aineen pysyvästi magnetoituja alueita, jotka on synnytetty tämän keksinnön mukaisella magnetointilaitteella, kuviot 7-10 esittävät elektronisuihkuihin vaikuttavia magneettikenttäviivoja ja -voimia, jotka aiheutuvat magneettisen aineen magnetoituneista alueista.

Magneettisesta aineesta valmistettu magnetoituva nauha tai tuppi 20 (kuvio 1) on sijoitettu katodisädeputken 22 kaulaosan 21 viereen. Nauha 20 on niin pitkä, että se voidaan kietoa kaulan 21 ympärille siten, että siihen jää vain pieni rako 23 aineen pääl-lekkäinmenon estämiseksi. Magneettinauha 20 voi olla tavanomaista bariumferriittiä, joka on sekoitettu kumi- tai muovisideainee-seen. Nauha 20 voidaan pitää paikallaan kaulaan 21 nähden liimaamalla tai kietomalla sen ympärille ohutta ei-magneettista teippi-nauhaa.

Katodisädeputkessa 22 (kuvio 2) on kolme in-line-tykkiä 24 (sininen), 25 (vihreä) ja 26 (punainen). Vihreä tykki on putken keskiakselilla. Rasterin aikaansaamiseksi on kaulan 21 ympärille asetettu poikkeuslaite 27, joka voi koostua tavanomaisista vaaka-ja pystykäämeistä.

70758

Kaikkien kolmen suihkun staattisen konvergenssin aikaansaamiseksi muodostetaan nauhaan 20 pysyvästi magnetoituneita alueita, joilla on sopiva napaisuus ja napavoimakkuus. Näiden alueiden aikaansaamiseksi on magneettinauhan 20 ympärille asetettu magnetointilaite 28. Magnetointilaitteessa 28 on rengaskotelo 29, jonka sisällä on ensimmäinen joukko ontelolta 101 - 112, joiden keskikohdat ovat putken 22 keskiakselia vastaankohtisuorassa ensimmäisessä tasossa , ja toinen joukko onteloita 201 - 208, joiden keskikohdat sijaitsevat tason suuntaisessa toisessa tasossa Zg· Kussakin ontelossa on solenoidikäämi, jotka muodostavat ensimmäisen käämijoukon 301-312 sekä toisen käämijoukon 401-408.

Kussakin käämissä on liittimet (ei esitetty), joihin tuodaan magnetointivirtapulssi virtapulssiyksiköstä 30 (kuvio 3) pysyvästi magnetoitujen alueiden aikaansaamiseksi nauhaan 20. Pulssipiirissä 30 on varauspiiri 48, kaksinapainen kaksoiskytkin 54 sekä valintakytkin 55, jonka liittimet on kytketty magnetointi-laitteen 28 vastaaviin käämeihin. Varauspiirissä 48 on säädettävä-jännitteinen paristo 50, virranrajoitusvastukset 51 ja 53, kondensaattori 52 sekä varaus- ja purkauskytkin 49, jolla vuorotellen varataan kondensaattoria 52 ja puretaan sitä sopivaan käämijouk-koon, joka valitaan kytkimellä 55. Kytkimellä 54 voidaan muuttaa käämien läpi kulkevan virran suuntaa.

Kuvion 4 tasossa Z^ oleva ensimmäinen käämijoukko käsittää ensimmäisen ja toisen käämiryhmän. Ensimmäisessä ryhmässä on-kuusi käämiä 301-306, jotka sijaitsevat 60 asteen välein kaulalla 21 siten, että käämi 301 sijaitsee kaulan 21 keskipystyviival-la. Toisessa ryhmässä on toiset kuusi käämiä 307-312, jotka sijaitsevat 60 asteen välein kaulalla 21 siten, että kukin toisen ryhmän käämi on kahden ensimmäisen ryhmän käämin välissä ja käämi 307 on 30 asteen päässä oikealle pystykeskiviivasta.

Kuvion 5 mukaisesti tasossa Zj oleva toinen käämijoukko käsittää kolmannen ja neljännen käämiryhmän. Kolmannessa ryhmässä on neljä käämiä 401-404, jotka sijaitsevat 90 asteen välein kaulalla 21 siten, että käämi 401 sijaitsee 45 astetta oikealle pystykeskiviivasta. Neljännessä ryhmässä on neljä käämiä 405-408, kohdissa +15 ja -15 astetta sekä oikeasta että vasemmasta vaaka-keskiviivasta.

Pulssiyksikön 30 käyttäjä lähettää sopivan suuruisia ja suuntaisia virtapulsseja käämeihin 301-312 ja 401-408 pysyvästi 6 70758 magnetoitui en alueiden synnyttämiseksi nauhaan 20. Kunkin käämin virta aiheuttaa magnetoivan magnetomotorisen voiman, jonka suuruus on N x lp, missä N on käämin johdinkierrosten lukumäärä ja 1^ on käämin läpi kulkeva huippuvirta. Nauhaan 20 syntyy kunkin käämin alle selvästi määrättyjä pysyvästi magnetoituneita alueita 301a - 312a sekä 401a - 408a, joiden napavoimakkuus ja napaisuus ovat sopivat, kuten on esitetty kuviossa 6, joka esittää kaavio-maisesti nauhaan 20 pituussuunnassa syntyviä magnetoituja alueita.

Magnetointilaitteen 28 edelläkuvatulla käämijärjestelyllä nauhaan 20 syntyy selvästi määrättyjä pysyvästi magnetoituja alueita kahteen kompaktiin tasoon Z·^ ja Z^ putken 2 2 keskiakselin ympärille siten, että nauhaan tarvitaan minimimäärä magneettista ainetta. Kuvion 6 mukaisesti yhden käämiryhmän magnetoimien alueiden keskipisteet vuorottelevat kulma-asennoltaan toisten kolmen ryhmän alueiden keskipisteiden kanssa. Nauhassa 20 ei synny pysyvästi magnetoitujen alueiden päällekkäisyyttä, eli yhden ryhmän synnyttämillä alueilla ei ole yhteisiä alueita toisten ryhmien alueiden kanssa.

Ensimmäisen ryhmän käämit 301-306, toisen ryhmän käämit 307 - 312 ja kolmannen ryhmän käämit 401-404 (kuvio 3} on kytketty pulssiyksikköön 30 ja kunkin ryhmän toisiin käämeihin siten, että virran suunta vaihtuu vierekkäisissä käämeissä aiheuttaen siten napaisuudeltaan vuorotellen vaihtelevia magnetoituja alueita kullakin kolmella ensimmäisellä ryhmällä. Virta kulkee neljännen ryhmän 405-408 käämeissä samaan suuntaan ja muodostaa tälle ryhmälle napaisuudeltaan samanlaisia alueita.

Kun yksiköstä 30 tuodaan virtapulsseja ensimmäiseen käämi-ryhmään, tämä aiheuttaa nauhaan 20 pysyvästi magnetoituneet alueet 301a - 306a tasoon Z-^ (kuvio 7) siten, että alue 301a on (esimer-kinluontoisesti) pohjoisnapa-alue. Elektronisuihkuihin vaikuttava sisämagneettikenttä on olennaisesti kuusinapainen eli kolmas harmoninen kenttä, jonka kenttäviiva 32 leikkaa sinisen ja kenttä-viiva 33 punaisen suihkun. Kentän aiheuttamat vaakavoimat 34 ja 35 aiheuttavat sinisen ja punaisen suihkun yhtäläiset vaakaliikkeet. Kun toiseen käämiryhmään tulee virtapulsseja, se aiheuttaa tasoon Ζχ pysyvästi magnetoituneet alueet 307a - 312a (kuvio 8), joista 70758 alue 307a on (esimerkinluontoisesti) etelänapa-alue. Syntyvä kolmas harmoninen kenttä sisältää sinisen suihkun 24 leikkaavan kenttäviivan 36 ja punaisen suihkun 26 leikkaavan kenttäviivan 37. Kentän synnyttämät pystyvoimat 38 ja 39 aiheuttavat punaisen ja sinisen suihkun yhtäläiset liikkeet olennaisesti kohtisuorassa eli pystytasossa.

Kun kolmanteen ryhmään tuodaan virtapulsseja yksiköstä 30, se synnyttää nauhaan 20 tasoon pysyvästi magnetoituneet alueet 401a - 404a (kuvio 9), joista alue 401a on (esimerkinluontoisesti) etelänapa-alue. Sisämagneettikenttä on olennaisesti nelinapainen eli toinen harmoninen kenttä, jonka kenttäviiva 40 leikkaa sinisen 24 ja kenttäviiva 41 punaisen (26) suihkun. Kentän synnyttämät vaakavoimat 42 ja 43 aiheuttavat sinisen ja punaisen suihkun vastakkaissuuntaisen vaakaliikkeen. Kun neljänteen ryhmään tuodaan virtapulsseja, se synnyttää tasoon Z2 pysyvästi magnetoituneet alueet 405a - 408a (kuvio 10). Käämijärjestelyn ansiosta kaikki nämä alueet ovat napaisuudeltaan samanlaiset, (esimerkin luontoisesti) pohjoisnapa-alueita. Syntyvä sisämagneettikenttä on olennaisesti parillisharmoninen kenttä, jonka vastakkaissuuntaiset kenttäviivat 44 ja 45 aiheuttavat siniseen ja punaiseen suihkuun vastakkaissuuntiin vaikuttavat voimat 46 ja 47.

Koska magnetointilaite 28 pystyy saamaan aikaan magnetoi-tuja alueita, jotka aiheuttavat saman- ja vastakkaissuuntaisia vaaka- ja pystyliikkeitä, voidaan kaksi ulointa suihkua konvergoida keskisuihkuun. Putkeen 22 tuodaan virtaa, ja poikkeuttamattomien suihkujen osumakohdat sen kuvapinnalla 31 huomioidaan. Kunkin suihkun konvergointivirheet merkitään muistiin. Poikkeuttamattomien suihkujen sijasta voidaan käyttää tavanomaista ristikkoras-teria, jonka keskiosasta virheet tutkitaan.

Kun konvergenssivirheet on määritetty, laitteen käyttäjä valitsee yksiköstä 30 ko. neljään käämiryhmään tuotaville virta-pulsseille sopivan suuruuden ja suunnan. Pulssit voidaan tuoda kuhunkin käämiin käyttäjälle sopivassa järjestyksessä. Kun pulssit on tuotu omiin käämeihinsä, jotka synnyttävät sopivasti magnetoituneet alueet, tarkkaillaan jälleen suihkujen osumakohtia tai rasteriviivoja, ja mahdolliset vielä esiintyvät virheet merkitään muistiin. Virtapulssille valitaan uudet suuruus- ja suunta-arvot.

8 70758

Uudet pulssit tuodaan käämeihin, jolloin ne vaikuttavat magnetoituneiden alueiden napavoimakkuuteen ja ehkä napaisuuteenkin. Tällaisia vaiheita toistetaan, kunnes saavutetaan oikea konvergenssi. Tämän jälkeen magnetointilaite 28 poistetaan, ja jäljelle jää oikealla tavalla magnetoitu tuppi 20.

Menetelmä, jolla tuodaan magnetointivirtapulsseja magne-tointilaitteeseen 28, joka vakavoi nauhan 20 magneettisen aineen ja estää magneettisten alueiden magneettisen massan demagnetoi-tumisen, on esitetty hakijan US-patenttihakemuksessa n:o 819 095 nimeltä "Katodisädeputkessa käytettävä magnetointimenetelmä", jättöpäivämäärä 26.7.1977.

Koska magnetointilaitteen 28 käämit aiheuttavat kohtisuorat, siis vaaka- ja pystysuorat, liikekomponentit, putken kuvapintaa tarkkailevan operaattorin on helppo visualisoida liikkeet. Staattisen konvergoinnin aikaansaaminen tulee entistä yksinkertaisemmaksi, ja toistovaiheiden määrä saadaan minimiin, mikä vähentää operaattorin käyttämää säätöaikaa.

Magnetointilaitteen 28 käämijärjestely saa aikaan suhteellisen kapean nauhan 20, jossa on kompakteja pysyvästi magnetoituja alueita, joiden keskikohdat sijaitsevat ainoastaan kahdessa lähellä toisiaan olevassa tasossa keskiakselin ympärillä. Tämä kapeus lisää joustavuutta valittaessa katodisädeputkien 22 ja poikkeutus-laitteiden 27 kombinaatioita, joilla on suhteellisen lyhyt kau-laosa johon sijoittaa staattinen konvergointilaite.

Käämien kulma-asennot kaulan ympärillä ovat sellaiset, että nauhaan 20 syntyy (kuvio 6) pysyvästi magnetoituja alueita, jotka eivät sijaitse päällekkäin. Nauhan 20 magneettisen aineen magnetointikäyrien epälineaarisuuden vuoksi alueiden päällekkäisyys aiheuttaisi vaikeuksia ja ajanhukkaa oikean napaisuuden ja napa-voimakkuuden aikaansaamisessa. Voidaan esim. ajatella tilannetta, jossa ensimmäisen ja toisen ryhmän käämit ovat kohdakkain. Kun on tarkkailtu konvergointivirhettä, ensimmäiseen ryhmään tuodaan sopivia pulsseja magnetoituneiden alueiden aikaansaamiseksi uloimpien suihkujen samansuuntaisen liikkeen synnyttämistä varten.

Sitten havaitaan, että tarvitaan myös lisäkorjausta vastakkaisessa pystysuunnassa. Neljänteen ryhmään tuodaan sopivia virtapulsseja. Aineen epälineaaristen ominaisuuksien vuoksi molemmille ryhmille 9 70758 yhteiset alueet muuttuvat epälineaarisesti sekoittaen vaakaliik-keen samansuuntaisen korjauksen. Ensimmäiseen ryhmään on nyt tuotava lisää pulsseja, jotka vuorostaan voivat sekoittaa neljännen ryhmän korjauksen. Tarpeetonta toistoa voidaan siis välttää järjestelyllä, joka ei aiheuta päällekkäisiä pysyvästi magnetoituneita alueita.

Magneettinauhan 20, katodisädeputken 22 ja magnetointilait-teen 28 tyypilliset ominaisuudet ovat seuraavat:

Magneettinauha: pituus 96,5 mm, leveys 17,1 mm, paksuus 1,5 mm, raon leveys 2,5 mm maks., aines bariumferriitti, joka on sekoitettu kumisideaineeseen (B/H väh. 1,4 Tm/A) esim. yhtiön General Tire & Rubber Company, Evansville, Indiana, tuote General Tire Compound 39900.

Katodisädeputki: 13 V inline, 90° poikkeutus, uramaski, 25 kV äärianodi, tykkierotus 6,6 mm, kaulan läpimitta 29,1 mm.

Magnetointilaite: solenoidikäämit - johdinkerrosten lukumäärä 7, läpimitta 5,1 mm, pituus 6,4 mm, 20 gaugen kuparilankaa, kunkin solenoidin pituus 7,6 mm, magnetointipulssin kestoaika 15 us, aikaansaatavien ulkosuihkujen liikkeiden maksimimäärä ja vastaava huippuvirta - ensimmäinen ryhmä -1,9 mm ja 1700 A, toinen ryhmä - 1,9 mm ja 1700 A, kolmas ryhmä - 2,7 mm ja 200 A, neljäs ryhmä - 2,7 mm ja 1600 A.

Tykkien tarkkuusvirheiden värinpuhtauskorjaus voidaan suorittaa tavanomaisilla säädettävillä kaksinapaisilla rengasmagnee-teilla. Se voidaan myös suorittaa synnyttämällä nauhaan 20 lisää sopivasti magnetoituja alueita. Tällaisten alueiden muodostamiseen sopiva laite on esitetty hakijan US-patenttihakemuksessa n:o 819 094 nimeltä "Katodisädeputken värinpuhtauskorjauksessa käytettävä magnetointilaite ja -menetelmä sekä niiden tuote" (26.7.1977).

Claims (1)

10 70758 Patenttivaatimus Laite katodisädeputken, jonka kaulan viereen on sijoitettu magneettista ainetta, kolmen in-line-elektronisäteen staattisen konvergenssin säätämiseksi, jossa käämit on sijoitettu putken kaulan ympärille magneettisen aineen magnetoimiseksi ja joihin käämeihin kolmen elektronisäteen konvergenssivirheiden määrityksen jälkeen syötetään magnetointivirtoja pysyvästi magnetoitu-jen alueiden synnyttämiseksi magneettiseen aineeseen, jotka alueet huolehtivat elektronisäteen staattisesta konvergenssistä, tunnettu siitä, että käämit on järjestetty kunkin kahden käämi-ryhmän kahteen sarjaan, jotka on sijoitettu olennaisesti kahteen tasoon (Ζ^,Ζ^), jotka ovat kohtisuorassa putken keskiakseliin nähden, että ensimmäinen käämisarja (301-312) on järjestetty ensimmäiseen tasoon (Z^) siten, että magneettisessa aineessa (20) olevien pysyvästi magnetoitujen alueiden (301a-312a) magneettikenttä (32,33;36,37), jonka synnyttävät ensimmäisen sarjan käämit, aiheuttaa ulompien elektronisäteiden siirtymisen samaan suuntaan, että toinen käämisarja (401-408) on järjestetty toiseen tasoon (Z2) siten, että magneettisessa aineessa (20) olevien pysyvästi magnetoitujen alueiden (401a-408a) magneettikenttä (40 ,41 ;44 ,45), jonka synnyttävät toisen sarjan käämit, aiheuttaa ulompien elektronisäteiden siirtymisen keskenään vastakkaiseen suuntaan, että ensimmäinen ryhmä ensimmäisessä sarjassa käsittää käämiä (301-306), jotka on sijoitettu kaulaosan (21) ympärille samoille kulmaetäisyyksille siten, että yhdellä käämeistä (301-306) on ensimmäinen kulmaetäisyys katodisädeputken (22) pystysuorasta keskilinjasta, jolloin ensimmäinen käämiryhmä (301-306) synnyttää pysyvästi magnetoidut alueet (301a-306a), jotka huolehtivat X^-napaisesta magneettikentästä, joka orientoidaan katodisäde-putkessa (22) siten, että ulompien elektronisäteiden liikkeet aiheutetaan ensimmäiseen suuntaan, että toinen ryhmä ensimmäisessä sarjassa käsittää X^ käämiä (307-312), jotka on sijoitettu kaula-osan (21) ympärille samoille kulmaetäisyyksille siten, että yhdellä käämeistä (307-312) on toinen, ensimmäisestä kulmaetäisyydestä eroava kulmaetäisyys pystysuorasta keskilinjasta, jolloin toinen s 11 70758 käämiryhmä (307-312) synnyttää pysyvästi magnetoidut alueet (307a-312a), jotka huolehtivat X^-napaisesta magneettikentästä, joka orientoidaan katodisädeputkessa (22) siten, että ulompien elekt-ronisäteiden liikkeet aiheutetaan toiseen suuntaan, joka on kohtisuorassa ensimmäiseen suuntaan nähden, että kolmas ryhmä toisessa sarjassa käsittää käämiä (401-404), jotka on sijoitettu kaulaosan (21) ympärille samoille kulmaetäisyyksille siten, että yhdellä :sta käämistä (401-404) on kolmas, ensimmäisestä ja toisesta kulmaetäisyydestä eroava kulmaetäisyys pystysuorasta keskilinjasta, jolloin kolmas käämiryhmä (401-404) synnyttää pysyvästi magnetoidut alueet (401a-404a), jotka synnyttävät X^~ napaisen magneettikentän, joka orientoidaan katodisädeputkessa aiheuttamaan ulompien elektronisäteiden liikkeet vastakkaisiin suuntiin ensimmäisessä suunnassa, että neljäs ryhmä toisessa sarjassa käsittää X£ käämiä (405-408), joilla kullakin on neljäs kulmaetäisyys vaakasuorasta keskilinjasta, jolloin neljäs käämi-ryhmä (405-408) synnyttää pysyvästi magnetoidut, saman napaisuuden omaavat alueet (405a-408a) aiheuttamaan ulompien elektroni-säteiden liikkeet vastakkaisiin suuntiin toisessa suunnassa. 70758 Anordning för inställning av statisk konvergens av tre in-line elektronsträlar hos ett katodsträlrör sora omfattar magnetiskt material som är beläget intill haisen pä röret, i vilken lindningar är placerade omkring haisen pä röret för magnetisering av det magnetiska materialet och i vilka lindningar efter bestämning av konvergensfel av de tre elektronsträlarna inmatas magnetiseringsströmmar för alstrande av permanent magne-tiserade omräden i det magnetiska materialet, vilka omräden om-besörjer elektronsträlens statiska konvergens, k ä n n e -t e c k n a d därav, att lindningarna anordnats i tvä serier omfattande tvä lindningsgrupper, vilka serier är placerade väsentligen i tvä pian (Z^,Z^) som ligger vinkelrätt i förhällande tili rörets mittaxel, att en första lindningsserie C301-312) anordnats i det första planet (Z^) sä, att ett magnetfält C32,33;36,37) av permanent magnetiserade omräden (301a-312a) i det magnetiska materialet, vilket fält alstras av lindningarna i den första serien, ästadkommer förskjutning av yttersta elektron-strälar i samma riktning, att en andra lindningsserie (401-408) anordnats i det andra planet (Z^) sä, att ett magnetfält (40,41; 44,45) av permanent magnetiserade omräden (401a-408a) i det magnetiska materialet (20), vilket fält alstras av lindningarna i den andra serien, ästadkommer förskjutning av de yttersta elektronsträlarna i inbördes motsatta riktningar, att den första gruppen i den första serien omfattar X^ stycken lidningar (301-306) som är placerade omkring halsdelen (21) pä samma vinkelavständ sä, att en av lidningarna (301-306) uppvisar ett första vinkelavständ frän katodsträlrörets (22) lodräta mittlinje, varvid den första lindningsgruppen (301-306) alstrar permanent magnetiserade omräden (301a-306a), vilka ombesörjer magnetfältet med poler, vilket fält orienteras i katodsträlröret (22) sä att de yttersta elektronsträlarnas rörelser ästadkommes i en första riktning, att en andra grupp i den första serien omfattar X-j^ stycken lindningar (307-312) som placerats omkring halsdelen (21) pä samma vinkelavständ sä, att en av lidningarna (307-312) uppvisar ett andra, frän det första vinkelavständet avvikande