FI68141C - Kokenhet med minst tvao elektriska kokplattor - Google Patents

Description

|«2ντ7| kuulutusjulkaisu ^8141 ™ 11 UTLAGGNI NGSSKRIFT °° • c(45) ; ; ;·.· : ' :: --7 y-5 (51) Kv.ik.*/int.a.4 H 05 B 1/02, 3/68 SUOMI — FINLAND (2.1) Patenttihakemus — Patentansökning 791036 (22) Hakemispäivä — Ans&kningsdig 28.03· 79 (FI) (23) Alkupäivä — Glltighetidag 28.03-79 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentlig 29.09-80

Patentti· ja rekisterihallitus (44) Nähtäväksipanon Ja kuul.julkaisun pvm. -

Patent* och registerstyrelsen ' ' Ansökan utiagd och ud.sicriften publicerad 29.O3.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet (71)(72) Karl Fischer, Am Gaensberg, 7519 Oberderdingen, Saksan Liitto-tasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Keittoyksikkö, jossa on vähintään kaksi sähkökeittolevyä -

Kokenhet med minst tva elektriska kokplattor

Keittoyksiköt, kuten uppoasennuksiset keittokaukalot tai -altaat, keittoliedet, siirrettävät keittimet tms., ovat useimmiten varustetut 2-4 sähköisellä keittolevyllä, joilla kullakin on 1000 W ja 2000 W välillä oleva asennusteho, jotta niillä saavutettaisiin suhteellisen nopeasti kiehumistila. Nelilevyliedellä voi siksi olla 7-8 kW liitäntäteho. Tämä on usein liian paljon normaalille koti-taloussähköverkolle, varsinkin jos verkkojännite on vain 120 V.

Sitä paitsi sitä ei voida liittää normaalisti suojattuun pistorasiaan. Ennestään on ehdotettu keittoyksiköitä, joissa on yksi suurteho-eli ns. pika- tai salamalevy ja kolme tavallista keittolevyä, joista edellisellä on suuri liitäntäteho ja jälkimmäisillä varsin pieni ja jotka jälkimmäiset on tarkoitettu edelleenkeittämiseen. Emännän täytyy tällöin suorittaa kaikki alkukeittämis- eli esikuumennusvai-heet peräkkäin suurteholevyllä ja edelleenkeittämistä varten hänen täytyy siirtää keittoastiat kolmelle alempitehoiselle levylle. Tämä vaikeuttaa työtä ja vaatii erityistä tarkkaavaisuutta.

68141

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan keittoyksikkö, jossa on ainakin kaksi sähkökeittolevyä, joista ainakin yksi on etuoikeutettu ainakin yhteen seuraavaan levyyn nähden ja lämpöti-lantunnistimen vaikuttaman kytkinlaitteen tahdistavasti säätämä tai ohjaama.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että se sisältää sinänsä tunnetun etuoikeuskytkennän ja että etuoikeutetun sähkökeittolevyn kytkinlaitteessa on kaksi vaihtokytkintä, joista kukin lämpötilantunnistimen tunnistamasta lämpötilasta riippuen vaihtokytkee virransyötön etuoikeutetussa keittolevyssä olevan kuumennuselementin ja seuraavan keittolevyn kytkin-laitteen välillä.

Määrätään siis tietty arvojärjestys (jota kuitenkin voidaan myös muuttaa tai poistaa vaihto- eli valintakytkimien avulla), niin että perään kytketyille keittolevyille syötetään virtaa silloin, kun ensimmäinen keittolevy säätö- tai ohjaustapahtumansa johdosta ainakin osittain katkaisee tehon. Koska suuritehoisessa keittolevyssä tapahtuu alkukeittämisvaihe ja edelleen keittämisessä tehot tuskin ylittävät 10 tai 15 % lii-täntäarvosta, jää käytettäväksi kyllin pitkiä aikoja, joiksi ajoiksi, seuraavat keittolevyt ovat kytketyt toimimaan. Varsinkin kun väliajat eli kytkentäajat (so. sulkemis- ja katkaisu-ajat) on mitoitettu hyvin lyhyiksi, häiritään tuskin keittämis-tapahtumia seuraavilla keittolevyillä ja käyttäjä tuskin huomaa näiden seuraavien eli perään kytkettyjen levyjen pakollisia vir-rattomia aikoja. Näin on etenkin silloin, kun keittolevyt etu-oikeusporrastuksessaan on keittoyksikköön niin järjestetty, että tämän järjestelyn perusteella useimmiten käytetyty keittolevyt ovat etuoikeusporrastuksessa ensimmäiset. Etuoikeutetuissa sähkö-keittolevyissä on kytkinlaitteen tahdistava työtapa tärkeä, mutta perään kytketyllä keittolevyllä voisi olla myös toinen säätö-tapa, esim.seitsentahtikytkentä. Lämpötilansäädin (termostaatti) voisi edullisesti olla ns. automaattisäädin, joka toimii keitto-levyn keskialueeseen sijoitetun hydraulisen tuntoelinrasian kanssa, joka on painettu keittokattilan pohjaa vasten. Tällöin keitto-levyssä on kaksi kuumennusvastusta ja säätimessä kaksi vastaavaa kosketinta, jotka peräkkäisissä lämpötila-arvoissa avaavat virtapiirin. Samalla kun ensimmäisen keittolevyn osateho katkaistaan, aletaan seuraavaan keittolevyyn syöttää kokonais- tai osateho.

3 68141

Lisäksi ehdotetaan erittäin edullinen ja ei vain liitäntäarvon pienenä pitävä, vaan myös energiaa säästävä toteute, jossa kytkin-laite on olotilansäädin, joka reagoi keittoastiassa kehittyneeseen höyryyn. Kun tämä olotilansäädin, joka on kuvattu julkaisussa DE-PS 1 029 502, on järjestetty etuoikeutettua sähkökeittolevyä varten, silloin on mahdollista, kun tälle keittolevylle pannaan päällekkäin useita keittoastioita, joista kulloinkin alempi kuumentaa ylempäänsä, valmistaa myös useista erillisistä ruokalajeista koostuva ateria yhdellä keittolevyllä ja käyttää toista perään kytkettyä keittolevyä esimerkiksi paistamiseen.

Keksinnön suoritusesimerkkejä selitetään lähemmin seuraavassa piirustusten avulla, joissa kuviot 1-3 esittävät keittoyksiköiden eri muunnosten kytkentäkaavioita, kuvio 4 esittää yksityiskohdan yhdestä muunnoksesta, kuvio 5 esittää sivukuvan keittoyksiköstä ja kuvio 6 esittää kuvion 4 mukaisen keittoyksikön kytkentäkaavion .

Samanlaiset osat on merkitty samoilla viitemerkeillä.

Kuviossa 1 nähtävä kytkentäkaavio esittää neljällä sähkökeit-tolevyllä 12, 13, 14, 15 varustetun keittoyksikön 11, joka voidaan pistotulpalla 16 liittää kotitaloussähköverkon pistorasiaan 17. Keittoyksikkö voi olla sähköliesi, uppoasennuksinen eli kaluste-sijoitteinen keittokaukalo tai siirrettävä keitin. Jokainen sähkö-keittolevy voi olla tavallinen valumateriaalinen keittolevy, jossa on kaksi kuumennusjohdinta eli -vastusta 18, 19, jotka erikseen tai yhdessä voidaan kytkeä kytkinlaitteen 22 kahdella kosketinvarrella 20, 21 tai kytkentäjousella. Kytkinlaite 22 on lämpötilansäädin eli termostaatti, joka voidaan käsin säätö- tai asettelunupista 23 asettaa haluttuun lämpötilaan. Jokaiseen termostaattiin kuuluu tunto-elinrasia 24, joka on tavallisella, tässä esittämättömällä tavalla joustavasti asennettu keittolevyn keskustaan ja voi keittoastian lämpötilan tuntemiseksi rajoittua tämän pohjaan. Se on pääasiassa järjestetty sisään asennettua kuumennusjohdinta 19 varten. Tunto-elinrasia 24 on täytetty paisuntanesteellä ja yhdistetty kapillaari-putkella 25 paisuntarasiaan 26, joka vaikuttaa kytkentäkoskettimiin 20, 21 tuntoelinrasian lämpötilasta ja käsiasetuksesta riippuen. Koskettimet 20, 21 on toisiinsa nähden niin viritetyt, että ne lämpö- 68141 4 tilan noustessa peräkkäin kytkeytyvät, kosketinvarsi 20 joitakin asteita ennen kosketinta 21. Näin pitkälti estetään asetus- eli ohjelämpötilan ylitys.

Termostaatti voi olla rakennettu jommankumman julkaisun DE-OS 2 058 512 tai DE-patentti 2 414 813 mukaan. Kosketinvarret 20, 21 ovat myös tulopuolelta sähköisesti erotetut ja niissä voi olla kaksi erotettua kytkentäjousta. Kuumennusvastuksiin 18, 19 johtavien kytkinlaitteen 22 kiinteiden koskettamien 27, 28 viereen on järjestetty kiinteä vaihtokosketin 29, 31, joka toimii yhdessä vastaavien kytkentäjousien kanssa, kun ko. kuumennusvastuksesta on virta katkaistu.

Kaikkien keittolevyjen kuumennusvastukset on paluujohdolla 36 liitetty kotitaloussähköverkon toiseen napaan ja kytkinlaitteen kosketinvarret 20, 21 sen toiseen napaan. Vaihtokosketin 29 ja vastaavasti 31 on kytketty seuraavan kytkinlaitteen kosketinvarteen 21 ja vastaavasti 20, niin että (esim. sisemmän) kuumennusvastuksen vaihtokosketin on järjestetty seuraavan keittolevyn toista (esim. ulompaa) kuumennusvastusta varten. Tämän ristiinkytkennän johdosta kytketään toimimaan kulloinkin se kuumennusvastus, joka ohjaa lämpötilan tuntoelintä 24. Kuvion 1 mukainen keittoyksikkö toimii seuraavasti :

Pistotulppa 16 liitetään pistorasiaan, jonka varoke vastaa voimakkaimman keittolevyn maksimitehoa, esim. 2000 W.

Kuviossa 1 on esitetty tila, jossa keittolevyt 12, 13 ja 14 on säätönupista 23 kytketty. Keittolevyssä 12 on alkukeittämisvaihe, jossa molemmat kuumennusvastukset olivat kytketyt, jo päättynyt ja kytkinlaite 22 on saanut lämpötilan tuntoelimeltä 24 viestin asetetun lämpötilan saavuttamisesta. Edelleenkeittämiseksi tarvitaan vain keskitehoja n. 500 W asti, joka osateho syötetään kytkemällä ja katkaisemalla virta kuumennusvastukselta 19 (kosketinvarsi 21) ja tällöin tapahtuu vaihtokytkentä koskettimien 28 ja 31 välillä. Keittolevyssä 12 molemmat koskettimet 27, 28 ovat virrattomat, niin että molemmat kosketinvarret 20, 21 ovat rajoittuneet vaihtokosket-timiin 29, 31, jotka on liitetty seuraavan keittolevyn 13 kosketin-varsiin 20, 21.

Keittolevy 13 on myös päättänyt alkukeittämisvaiheen. Tässä levyssä 13 on esitetty tila, jossa sisempi kuumennusvastus 19 saa 68141 virtaa (varjostettu tummaksi) ja jonka kuumentuminen vaikuttaa pääasiassa lämpötilan tuntoelimeen. Vaihtokosketin 31 on vapaa eikä keittolevyn 14 kuumennusvastus 18 saa virtaa, vaikkakin se, kuten myös kuumennusvastus 19, on kytkinlaitteen 22 kytkemä eikä tämä keittolevy ole vielä saavuttanut asetettua lämpötilaa.

Esitetty tilanne ei kuitenkaan kestä kauan, koska lyhyen ajan kuluttua kosketin 21 katkaisee keittolevyltä 13 jälleen virran, jolloin keittolevyn 14 molemmat kuumennusvastukset 18, 19 saavat virtaa.

Koska keittolevyssä 13 on kuumennusvastukselta 18 katkaistu virta ja kosketinvarsi 20 rajoittuu vaihtokoskettimeen 29, saa levyn 14 kosketinvarsi 21 ja sen kuumennusvastus 19 virtaa. Sinä aikana jona keittolevy 13 saa edelleenkeittotehonsa, hidastuu siis hieman keittolevyn 14 alkukeittämisaika. Mutta kun vähän sen jälkeen katkaistaan levyltä 13 teho, saa levy 14 täyden tehon. Kytkentätapah-tumat levyssä 12 vaikuttavat levyyn 13 ja vastaavasti seuraaviinkin levyihin. Keittolevyt 12-15 ovat siis liitäntäjärjestyksessään toisiinsa nähden etuoikeutetut. Vaikka kolme keittolevyä on toiminnassa, ei maksimiliitäntäteho ole suurempi kuin vain yhden keittolevyn.

Vähäisten suhteellisten virransaantiaikojen takia on myös viimeisellä keittolevyllä riittävä virransaanti- eli kytkettynä-oloaika.

Kuvion 2 mukaisessa keittoyksikössä 11' on myös neljä keitto-levyä, joista keittolevyillä 12' ja 15' on pienempi halkaisija ja 1500 W teho ja muilla keittolevyillä 13', 14' on suurempi halkaisija ja 1500 tai 2000 W teho. Termostaatit 22' eroavat kuvion 1 mukaisista termostaateista vain erikoisen yksinkertaiseksi muodostetun pika-kytkimen rakennetavan osalta. Siinä on liikkuva pikaliikejousi 37. Tämä muodostuu kahdesta jousiaineisesta kosketinpuoliskosta 20',21', joista on taivutettu ulos jousikielet, jotka on tuettu kiinteisiin tukilaakereihin 38, 39, joiden kautta virta syötetään. Jousipuolis-kot on osin upotettu keskiseen erityiskappaleeseen 55, johon paisun-tarasia 26 vaikuttaa. Koskettimet 27, 28, 29, 31 toimivat yhdessä jousipuoliskojen 2Q1, 21' päässä olevien koskettimien kanssa. Tämä kaksoisjousipikakytkin 37 on niin viritetty, että kosketinpuolisko 21' katkaisee virran alemmassa lämpötilassa kuin puolisko 20'.

Virran syöttö pistotulpasta 16 tapahtuu käsiohjauksisella kyt- 6 68141 kimellä 56, jossa on kaksi kosketinvartta, jotka ensimmäisessä asennossa kytkevät virran keittolevyihin, toisessa asennossa kytkevät virran lisäköjeille, esim. sekoittimelle varattuun pistorasiaan 57, kolmannessa asennossa erottavat keittolevyt kotitalous-sähköverkon molemmista navoista. Kuviossa 2 on molempien etuoikeutettujen, edullisesti keittoyksikön 11 etuosaan sijoitettujen keitto-levyjen 12’, 14' termostaatit 22' liitetty verkon toiseen napaan, kun sitä vastoin keittolevyt 13', 15’ on kuumennusvastuksistaan liitetty näiden termostaattien vaihtokoskettimiin 29, 31. Kuvion 1 tavoin on tässäkin etuoikeutetuissa keittolevyissä 12', 14' virransyötöt 38, 39 kosketinvarsiin 20', 21' kytketty sähköisesti yhteen, niin että tässä voitaisiin käyttää normaalia kaksoispikakytkintä eristämättä sähköisesti molempia kosketinpuoliskoja 20', 21' toisistaan, kun taasen seuraavissa keittolevyissä 13', 15 molempien kos-ketinvarsien sähköinen keskinäinen erotus on tärkeä, mutta vaihto-koskettimet voitaisiin jättää pois.

Kuviossa 2 esitetyssä tilassa oletetaan, että kaikki keitto-levyt ovat kytketyt. Keittolevyt 12', 14' ovat jo saavuttaneet asetus- eli ohjelämpötila-alueensa; levyyn 12' syötetään parhaillaan edelleenkeittoteho 18, kun sitä vastoin levyltä 14' on teho kokonaan katkaistu.

Tämän mukaan on levyn 12' perään kytketyssä levyssäkin 13' vain kuumennusvastus 18 virroitettu, kun taasen levyssä 15 saavat molemmat kuumennusvastukset virtaa, koska se on vielä alkukuumen-nuksella.

Vaikkakin keittoyksikössä 11' on kaksi aina täysin hyödyksi käytettävää etuoikeutettua keittolevyä 12', 14', ja vaikka molemmat perään kytketyt ovat etuoikeutettujen keittolevyjen alkukuumennus-ajan ulkopuolella melkein aina täysin käytettävissä, on tässä edellyttäen kaikkien kuumennusvastusten 18, 19 olevan samanarvoisten, liitäntäteho vain 3500 W, siis alle 16 A jännitteessä 200 V. Jako kahteen haaraan 12', 13' ja 14', 15' lisää siis käytettävyyttä.

Kytkin 56 huolehtii kaksinapaisesta katkaisusta ja siitä, että pistorasiaa 57 käytetään vain silloin, kun keittolevyjä ei ole kytketty. Se voitaisiin liittää myös keittolevyjen 13’, 15' vapaisiin vaihtokoskettimiin ja siis ottaa mukaan etusijakytkentään.

Kuvio 3 esittää keittoyksikön, jossa on käsikytkin 56, kuvion 2 7 681 41 mukainen pistorasia 57 ja keittolevy 12 sekä kuvion 1 mukainen termostaatti 22. Tässä on ensiksi käytettyyn vaihtokoskettimeen 31 liitetty käsiohjauksinen seitsentahtikytkin 58 ja vaihtokoskettimeen 29 seitsentahtikytkin 59, jotka nokkaohjauksisten kytkentäjousien välityksellä ohjaavat keittolevyjen 13a, 14a kolmea kuumennus-vastusta. Tässä suoritusmuodossa pannaan siis keittolevy 13a täyteen toimintaan vasta virran tultua katkaistuksi keittolevyn 12 kuumen-nusvastukselta 19 ja keittolevy 14a, kun virta on katkaistu sen kuumennusvastukseltakin 18. Maksimiliitäntäteho on 2500 W, vaikka keittolevyjen summateho on 4500 W.

Kuviossa 4 on esitetty muunnettu kytkinlaite 22", jonka keitto-levyssä 12b on vain yksi kuumennusjohdin 18' asennetulle kokonais-teholle. Paisuntarasia 26 vaikuttaa kaksoismetalliin 33, jota läm-mitää pienempitehoinen ohjauskuumennusvastus 34 ja joka on kytketty rinnan kuumennusvastuksen 18' kanssa. Näitä molempia kuumennusvas-tuksia 18' ja 34 ohjaa pikakytkin 35, joka esitetyssä "kiinniasen-nossaan" syöttää molempia kuumennusvastuksia ja joka toisessa eli "aukiasennossaan" on yhteydessä vaihtokoskettimeen 29', joka on syöttöjohdolla 30' yhteydessä seuraavan keittolevyn kytkinlaitteeseen, joka levy näin täysin virroitetaan. Kuvion 4 mukainen suoritusmuoto toimii seuraavasti: Tässä on kyseessä tahdistava termostaatti, joka voidaan ase-tusnupista 23' käsin asettaa haluttuun lämpötila-arvoon. Yhdessä keittolevyn kuumennuksen kanssa kuumennetun kaksoismetallin 33 johdosta tapahtuu tahdistus, so. tehon kytkentä ja katkaisu yhdeltä kuumennusvastukselta 18', jolloin suhteellinen kytkettynäolo-aika muuttuu lämpötila-asetusta (nuppia 23') ja keittoastian hetkellis-lämpötilaa vastaavasti. Tämä suhteellinen kytkettynäoloaika pienenee miltei 100 prosentista alkukeittovaiheen aikana n. 10-20 prosenttiin edelleenkeittovaiheen aikana. Väliaikoina, so. edelleenkeittovaiheen aikana, joka on 80-90 % ajasta, on täysi teho seuraavien keittolevyjen käytettävissä.

Kun katkoviivoin esitetty lämpötilansäätö 24, 25, 26 jätetään pois, syntyy portaattomasti tahdistava tehonohjauslaite, joka pitäessään tehon katkaistuun levyltä 12 syöttää seuraavaan keittolevyä.

Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty keittoyksikkö 11a, joka on muodostettu siirrettäväksi yksiköksi ja jossa on kaksi keittolevyä 12a 8 68141 ja 13a. Keittolevyä 12a varten on järjestetty olotilansäädin 40, joka on taipuisalla syöttöjohdolla 41 yhdistetty keittoyksikköön 11a ja on sovitettu asetettavaksi keittoastian kannen 42 päälle, jossa on höyryn läpivirtausaukko 47. Keittolevylle 12a on pantu kolme pällekkäin asetettua keittokattilaa, jotka on muodostettu sellaisiksi, että ne menevät osittain sisäkkäin ja kulloinkin alin kattila kuumentaa ylempiä. Tällä "tornikeittämisellä" voidaan yhdellä ainoalla keittolevyllä kypsentää useita erilaisia ruokia eri keitto-astioissa .

Ylimmän keittokattilan kannesta 42 ulos tuleva höyry ilmaisee että kaikissa keittoastioissa vallitsee keittolämpötila. Höyry vaikuttaa painerasiaan 43, joka on täytetty nesteellä, joka kiehuu hieman veden kiehumapisteen alapuolella. Ulos virtaava höyry saa siis aikaan nopean höyrystymisen rasiassa 43, jonka kalvo ohjaa olotilan-säätimen 40 kytkintä 44, joka on rakennettu pikakytkimeksi ja vaih-tokytkeytyy koskettimien 45 ja 46 välillä.

Vaihtokytkin (valintakytkin) 48 on järjestetty sitä varten, että sillä voidaan olotilansäädin 40 ja siten keittolevy 12a erottaa kokonaan virtapiiristä. Tämän kytkimen 48 esitetyssä asennossa on sähkökeittolevy 12a, jossa on vain yksi kuumennusvastus 18a, kytketty eli virroitettu kytkimen 44 ja ohjauskytkimen 49 sekä lämpötilan suojakytkimen 50 kautta. Ohjauskytkin 49 voi olla joko yksinkertainen on-ei-kytkin, seitsentahtikytkin tai myös portaaton tehon-ohjauslaite. Lämpötilan suojakytkimen (lämpötilanrajcittimen) tehtävänä on suojata keittolevyä ja keittoastioita, kun olotilansäädin on jäänyt panematta paikoilleen tai keittoaines on ilman vettä pantu levylle.

Keittolevyssä 13a on kuvion 1 mukainen kytkinlaite 22. Kytkin-laitteen 22 yhteinen syöttöjohto 30 on liitetty olotilansäätimen 40 vaihtokoskettimeen 46 sekä valintakytkimen 48 koskettimeen.

Keittolevyn 13a perään voi olla kytketty muita keittolevyjä, pistorasioita tai kojeita.

Keittoyksikkö 11a toimii seuraavasti.

Täydellisen, esim. nejä eri ruokalajia käsittävän aterian valmistamiseksi pannaan kolme keitettävää ruokaa kolmeen keittoastiaan 50, jotka ladotaan päällekkäin ja suljetaan kannella 42. Keitto-levylle 12a asettamisen ja olotilansäätimen 40 kannen 42 päälle pa- 68141 neiuisen jälkeen kytketään keittolevy 12a toimintaan ohjauskytkimen 49 asettelu- tai säätönupista 51. Kuumennusvastus 18a kuumentaa kokonaistehollaan kolmea keittoastiaa kunnes ylimmässäkin keittoastiassa 50 on keittolämpötila, jolloin aukosta 47 ulos tuleva höyry kuumentaa painerasiaa 43 ja vaihtokytkee kytkimen 44 koskettimesta 45 koskettimeen 46, jolloin keittolevyltä 12a katkaistaan teho ja se syötetään nyt johdolla 30 keittolevyyn 13a, jolla voidaan suorittaa vielä yksi keittäminen tai paistaminen. Alkukeittämisen jälkeen on edelleenkeittoteho varsin vähäinen, niin että keittolevy 13a on käytettävissä yli 80 % ajasta. Olotilansäädin 40 työskentelee yhteistoiminnassa keittolevyn 12a kanssa melko nopeasti, niin että se jo muutaman sekunnin kuluttua tehon uudelleenkytkemisestään katkaisee sen taas. Näin lyhyt tehonsyöttö riittää höyrynkehittymisen uudelleen aikaansaamiseksi. Tosiasiassa säädetään siis olotilaa "keittäminen" eikä vain epätarkasti siihen sisältyväksi käsitettävää lämpötilaa. Lyhyet keskeytymät tehonsyötössä ovat tuskin huomattavissa keittolevyssä 13a. Tämä toteute mahdollistaa samanaikaisesti keittää kaksilevyliedellä, jolla on vain yhden keittolevyn liitäntäarvo, neljä tai useampia eri ruokalajeja käsittävä ateria.

Valinta- eli vaihtokytkin 48 huolehtii etuoikeuden, joka normaalisti on keittolevyllä 12a keittolevyyn 13a nähden, antamisesta jälkimmäiselle ja siten keittolevyn 12a erottamisesta verkosta.

On myös mahdollista muuttaa etuoikeutta. Taipuisalla syöttöjohdolla 41 keittoyksikköön 11a liitetyn olotilansäätimen 40 sijasta voidaan käyttää myös olotilansäädintä, joka lähettää kytkentä- ja katkaisu-signaalinsa langattomasti keittoyksikölle (ks. DE-AS 21 61 371).

Kuvatuista ja esitetyistä suoritusesimerkeistä ovat lukuisat muunnelmat mahdollisia keksinnön suoja-alassa. Niinpä kuvatut valetut keittolevyt ovat lämpötilaa tasauttavien ominaisuuksien johdosta erikoisen edullisia keksinnön yhteydessä, mutta voidaan käyttää myös muita keittoalustoja, esim. voidaan jokainen sähkökeittolevy muodostaa sijoittamalla kuumennusyksikkö lasikeramiikkalevyn alapuolelle tai sähkökeittolevyt voivat olla muodostetut putkikuumennus-elementeistä. On myös mahdollista kytkeä rinnan kaskadiin kytkettyjen keittolevyjen kanssa yksi tai useampia itsenäisiä keittolevyjä.

Claims (13)

1. Keittoyksikkö, jossa on ainakin kaksi sähkökeittolevyä (12...15, 12'...15'), joista ainakin yksi on etuoikeutettu ainakin yhteen seuraavaan levyyn (13...15, 13'...15') nähden ja lämpötilan-tunnistimen vaikuttaman kytkinlaitteen (22,22') tahdistavasti säätämä tai ohjaama, tunnettu siitä, että se sisältää sinänsä tunnetun etuoikeuskytkennän ja että etuoikeutetun sähkökeittolevyn (12,12', 14') kytkinlaitteessa (22,22') on kaksi vaihtokytkintä (20, 21,20',21'), joista kukin lämpötilantunnistimen tunnistamasta lämpötilasta riippuen vaihtokytkee virransyötön etuoikeutetussa keitto-levyssä olevan kuumennuselementin (18,19) ja seuraavan keittolevyn kytkinlaitteen (22,22 ' ,58,59) välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keittoyksikkö, tunnet-t u siitä, että lämpötilantunnistin on liitetty lämpötilansääti-meen, jossa on kaksi toisiaan seuraavissa lämpötila-arvoissa kytkevää kosketinvartta (20,21), jotka on kulloinkin muodostettu suorittamaan vaihtokytkentä kahden kiinteän koskettimen (27,28,29,31) välillä, jotka on liitetty etuoikeutetussa keittolevyssä olevaan kuumen-nuselementtiin (18,19) ja yhteen seuraavista keittolevyistä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen keittoyksikkö, tunnettu siitä, että se sisältää useita sähkökeittolevyjä (12,13, 14,15), joista kulloinkin yksi on etuoikeutettu seuraavaan nähden.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittoyksikkö, tunnettu siitä, että kyktinlaite (22,22',22") on lämpö-tilansäädin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen keittoyksikkö, tunnet-t u siitä, että lämpötilansäätimessä (22,22') on kaksi peräkkäisissä lämpötila-arvoissa kytkevää kytkentäkosketinta (20,21'), jotka kumpikin kytkevät yhden vähintään kahdesta keittolevyn kuumennus-vastuksesta (18,19), ja että molemmilla, joka tapauksessa ainakin korkeampaan lämpötilaan reagoivalla kytkentäkoskettimella (20), on perään kytkettyyn sähkökeittolevyyn (13,14,15) liitetty vaihtokos-ketin (29).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen keittoyksikkö, tunnet- t u siitä, että lämpötilansäätimessä on pikakytkin, jossa on napsahdus jousi, jossa taasen on kaksi sähköisesti toisistaan erotettua 11 68141 syöttöjohtoa ja jonka kunnankin pään vieressä on kaksi napasahdus-jousikoskettimen kanssa yhdessä toimivaa kosketinta (27,29 ja 28,31).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen keittoyksik-kö, tunnettu siitä, että kytkinlaitteessa (22") on vähintään yksi kvantisointielementin vaikutuksen alainen vaihtokosketin (35), joka toisessa kytkinasennossaan syöttää sähkökeittolevylle (12') tahdistetusti tehoa, varsinkin lämpötilasta riippuvaisesti muuttuvalla suhteellisella kytkentäajalla, ja toisessa kytkinasennossaan syöttää tehoa seuraavalle sähkökeittolevylle.

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittoyksikkö, tunnettu siitä, että kyktinlaite on olotilansäädin (40), joka reagoi keittoastiassa kehittyneeseen höyryyn ja säätää etenkin etuoikeutettua keittolevyä (12a).

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen keittoyksikkö, tunnettu siitä, että olotilansäädin (40) ja sen säätämä keittolevy (12a) on tarkoitettu pantujen keittoastioiden (50) päälleasetta-mista varten (tornikeittäminen).

10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittoyksikkö, tunnettu siitä, että kyktinlaitteella on lyhyet kytkentääjät.

10 681 41

11. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittoyksikkö, tunnettu siitä, että siinä on useita etuoikeutettuja sähkökeittolevyjä, joilla jokaisella on vähintään yksi perään kytketty sähkökeittolevy.

12. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen keittoyksikkö, tunnettu siitä, että siinä on käsiohjauksinen kytkin (56), jolla yhdessä kytkentäasennossa voidaan avata, edullisesti kaksinapaisesti, sähkökeittolevyjen virtapiiri ja samanaikaisesti hankkia liitäntämahdollisuus muille sähköisille keittokojeille (esim. pistorasia 57).

13. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen keittoyksikkö, t u n-n e t t u siitä, että lähemmäksi lämpötilan tuntoelintä sijoitettuun keittolevyn (13) kuumennusvastukseen (9) syötetään virtaa etuoikeutetun keittolevyn (12) kytkinlaitteen (22) vaihtokoskettimest.a (29), joka kuuluu tämän keittolevyn (12) lämpötilan tuntoelimestä kauemmaksi sijoitettuun kuumennusvastukseen (18). 12 Patentkrav 681 41