FI66136C - Fastsaettning av ett rundsaogblads staongformade loestand vid bladstommen - Google Patents

Description

1 66136

Pyörösahan terän tankomaisen irtohampaan kiinnitys terärunkoon. - Fastsättning av ett rundsägblads stängformade löstand vid bladstommen.

5

Tavallisesti pyöröterät valmistetaan siten, että terärun-gon ulkoreuna lovetaan. Loveus muodostaa hampaat, joiden kärjet taivutetaan vuorotellen sivuille ja teroitetaan. Taivutus voidaan korvata kärjen rintapinnan levittämiselle) lä tyssäyksen avulla. Kolmas mahdollisuus on kärkeen kiinnitetty kovasta aineesta valmistettu hammas, joka on leveämpi kuin terän paksuus. Hampaiden tylsyttyä ne voidaan teroittaa uudelleen, jota varten terä on irrotettava saha-koneesta ja sijoitettava teroituskoneeseen. Teroituksessa 15 hampaat kuluvat vähitellen loppuun. Silloin terä on yleensä hylättävä ja korvattava kokonaan uudella.

Tukkien katkaisusahojen terät ovat kooltaan suuria 0 1500...2500 mm ja painoltaan jopa 200...300 kg. Näiden 20 irrotus ja kuljetus teroitukseen on usein erittäin työläs vaikean sijoituspaikan vuoksi. Terärunko on myös kovin kallis hylättäväksi hampaiden kulumisen vuoksi.

Katkaisuteriä on pyritty valmistamaan irtohampailla, jot-25 ka voitaisiin helposti vaihtaa uusiin tarvitsematta irrottaa raskasta terärunkoa paikaltaan. Ratkaisu on piirroksen 1 mukainen. Terärungon ulkoreuna on lovettu suunnilleen säteensuuntaisilla kyljiltään yhdensuuntaisilla pyöreä-pohjäisillä lovilla. Hampaat lyödään näihin loviin ja 30 kiinnitetään niitillä kuvan 2 mukaan. Lovien kyljet ja vastaavat irtohampaiden sivut on koneistettu V-muotoon, joka pitää hampaan hyvin terän tasossa. Hampaat toleroi-daan hiukan leveämmiksi kuin vastaavat lovet, joten hampaiden istutus paikalleen on tiukka.

35

Hampaiden tiukka istutus terän kehälle aiheuttaa terän uloimmalle reunalle voimakkaan tangentiaalisen puristus- 2 661 36 jännityksen. Terän toiminnan kannalta se on haitallinen, sillä vasaroimalla aikaansaadulla terän esijännityksellä pyritään juuri päinvastaiseen. Ulkokehän tangentiaalinen vetojännitys auttaa leikkaavaa hammaskehää pysymään sa-5 hausraon mukaisessa tasossa. Hammassovituksen tiukkuus saattaakin johtaa hammaskehän sivuttaiseen lepatukseen, jota ei voi korjata muuten kuin löysäämällä terän keskiosia vasaroinnin avulla.

10 Tämän hammassovituksen elastisuus on huono. Siitä johtuen hampaiden sovituskireyttä on mahdotonta saada tasaiseksi. Terän hyvän käynnin vuoksi kohtuullinen tangentiaalinen puristus olisi ehkä n. 1 kN. Jo 1,5 ym:n yhteiskuluminen palan sovitepinnoissa riittäisi hävittämään tiukkuuden 15 kokonaan. Niinpä terään muodostuukin tilanne, että osa hampaista on tiukasti paikallaan, osa löysänä. Hampaan kylkeen sijoitettu niitti lukitsee sen kuitenkin paikalleen ja estää sen irtoamisen.

20 Kuva 2 esittää hammasta 1 terärunkoon 2 sovitettuna. Hampaan leikkaava kärki 3 on valmistettu kovametallista ja se on leveämpi kuin hampaan rungon ja terärungon paksuus. Näin sahausura muodostuu niin leveäksi, että terä hampai-neen mahtuu siinä vapaasti pyörimään. Hammas ja terärunko 25 ovat lukitut toisiinsa niitin 4 avulla. Tällaisena rakenne vastaa amerikkalaista patenttia n:o 4,084,470 ja kanadalaista patenttia n:o 1,051,321.

Sahauksen aikana hampaan kärkeen kohdistuu leikkausvoima 30 f, jonka suuruus on n. 0,5...1 kN. Jos hampaan sovitus on löysä, hammas kääntyy niitin 4 ympäri ja tukeutuu terärunkoon 2 kohdissa a ja b, kuva 3. Hampaan tullessa ulos puusta voima F katoaa ja keskipakovoima kääntää hammasta niitin 4 ympäri siten, että se tukeutuu terärunkoon 35 nyt pisteissä c ja d, kuva 4. Kun keskipakovoima on suuruudeltaan vain n. 150 N ja sen vaikutusetäisyys nivelenä toimivaan niittiin paljon pienempi, tukeutumisvoimat pis- 3 66136 teissä c ja d jäävät vähäisiksi.

Kosketus kohdissa a ja b tapahtuu iskumaisesti. Silloin kosketuspinnat joustavat elastisesti ja leikkausvoiraan 5 äkkiä päättyessä jousto aiheuttaa kosketuskohtien ponnah-tamisen irti toisistaan ja hammas päätyy jo tämänkin ansiosta kuvan 4 mukaiseen asentoon. Kosketus kohdissa a ja b uusiutuu suurella voimalla joka kierroksella. Tällöin pinnat eivät osu toisiinsa täsmälleen samalla tavoin ja 10 seurauksena on pintojen kuluminen ja kitkakorroosio. Hampaat löystyvät entisestään ja niitin kuluessa lopulta irtoavat. Kiinnitystä voidaan korjata niittiä kiristämällä. Jos loven sivupinnat ovat jo kuluneet, kuten kuvassa 4 on osoitettu, niitin kiristäminen ei auta kuin hetkek-15 si. Terärunkokin joudutaan lopulta vaihtamaan lovien sivupintojen kulumisen vuoksi.

US-patenttijulkaisusta 4,257,302 tunnetaan irtohampaan sovittaminen tukipintoja vasten käyttämällä paisuvaa si-20 depalaa, joka on muotoiltu tukipintojen suuntien mukaan.

Tämän tunnetun kiinnitysjärjestelyn tarkoituksena on välttää tavanomaisen irtohampaan asennuksessa tapahtuva terä-loven suun avautuminen väljäksi. Tämä tehtäväasettelu on kuitenkin virheellinen, sillä käytetyn terän teräloven 25 suun auvautuminen johtuu loven kulumisesta, eikä asennusvaiheessa tapahtuvaksi väitetystä deformaatiosta. Koska US-patenttijulkaisussa on esitetty laajat sovitepinnat, on myös kuluminen hitaampaa. Sovituksen kireyttä voidaan lisätä paisuvan sidepalan säädöllä. Säädettävän sidepalan 30 käyttö jokaisen hampaan yhteydessä on kuitenkin hankala ja kallis järjestely ja joka tapauksessa suhteellisen suuritöinen hampaiden kiristäminen on suoritettava usein, koska hampaiden kulumista silmälläpitäen edullisinta tuentatapaa ei ole käytetty.

35 Tämän keksinnön ideana on järjestää mahdollisimman kaukana toisistaan oleviin hampaan tukeutumiskohtiin a ja b jatku- , 66136 4 va suuri puristus, jolloin pintojen elastisuus hammasvoi-man loppuessa ei kykene kosketusta irrottamaan. Näin tu-keutumiskohtien kuluminen eliminoituu lähes täysin.

5 Keksinnön tunnusmerkit on esitetty lähemmin oheisissa patenttivaatimuksissa .

Seuraavassa keksinnön eräitä suoritusmuotoja selostetaan lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 10 kuvio 1 esittää sivulta nähtynä pyörösahan terää, jonka kehällä oleviin loviin on kiinnitetty irtohampaat.

Kuviot 2-4 esittävät tekniikan tason mukaista hampaan 15 kiinnitystä havainnollistaen samalla leikkuu- voiman aiheuttamaa tukipintojen kulumista.

Kuvio 5 esittää keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaista kiinnitystapaa ja 20 kuvio 6 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista kiinnitystapaa.

Kuvan 5 suoritusmuodossa terän reunaan hammasloven etu-25 puolelle leikataan lovi, joka erottaa hammasloven reunaan elastisesti taipuvan ulokkeen 5. Uloketta taivutetaan loveen lyötävällä kiilalla niin, että siihen muodostuu pysyvä plastinen taipuma hammasloveen päin. Kun hammas sitten lyödään paikalleen, ulokkeen jousivoima painaa 30 sitä tukeutumispisteeseen a voimalla H, joka on suuruudeltaan n. 3 kN. Tämä ylittää huomattavasti leikkausvoi-man aiheuttaman tukeutumisvoiman pisteessä a, eikä kosketusta menetetä leikkausvoiman loppuessa. Ulokkeen joustavuus on niin uuuri, että kosketuspintojen huomattavakaan 35 kuluminen ei poista hampaan tiukkuutta. Tätä ei aiheuta myöskään terän jännittäminen vasaroinnilla. Lisäksi alkuperäinen tiukkuus voidaan aina palauttaa suorittamalla 5 66136 ulokkeen uusi plastinen taivutus.

Joustava uloke 6 voidaan muotoilla myös hampaaseen, jolloin sen vaikutus on aivan sama, kuva 6. Silloin hammas 5 on valmistettava niin lujasta aineesta, että riittävä joustavuus saavutetaan.

Hampaan paikalleen lukitseva niitti sijoitetaan takapintaan niin lähelle hammasloven pohjaa, että sen paine 10 puristaa hampaan voimakkaaseen kosketukseen pisteessä b, kuvat 5 ja 6. Näin koko hammas on jännitetty voimakkaasti juuri niitä tukipisteitä a ja b vasten, joihin leikkaus-voimankin tukireaktiot kohdistuvat. Keskipakovoimankin tukireaktiot osuvat nyt niitin uuden sijoituksen ansiosta 15 samoihin kohtiin.

Claims (3)

6 66136

1. Pyörösahan terän tankomaisen irtohampaan kiinnitys te-rärunkoon (2), jonka kehällä on lovia, joihin hampaat (1) 5 on sijoitettu ja kiinnitetty ainakin yhdellä lukitusnii-tillä (4'), joka sijaitsee loven takasivun ja hampaan takareunan välissä, tunnettu siitä, että leikkaus-voiman aiheuttamien irtohampaan (1) ja terärungon (2) välisten tukireaktiopisteiden (a ja b) sijoittamiseksi mah-10 dollisimman kauas toisistaan on toisaalta mainittu niitti (41) sijoitettu lähelle loven pohjaa irtohampaan tyvipään etureunan puristamiseksi vasten loven etusivun alaosassa sijaitsevaa rungon tukipistettä (b) ja toisaalta loven yläosaan hampaan etupuolelle on muodostettu joustava ulo-15 ke (5 tai 6), jonka jousivoima (H) painaa hampaan yläpään takareunan vasten loven takasivun yläosassa sijaitsevaa rungon tukipistettä (a).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitys, tunnet-20 t u siitä, että joustava uloke (5) on tehty leikkaamalla terärunkoon hammasloven etupuolelle terärungon reunasta alkava lovi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitys, tunnet-25 t u siitä, että joustava uloke (6) on tehty hampaan (1) etureunaan. 1 Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen kiinnitys, tunnettu siitä, että hampaan ja terärungon sovi- 30 tepintojen koneistuksen jälkeen on suoritettu joustavan ulokkeen (5 tai 6) plastinen taivutus.