FI65718B - Foerfarande foer automatisk svetsning av paosaettningsflaensarpao roer - Google Patents

Description

R]Sr7| rBl m.KUULUTUSJULKAISU /γ71λ

jjBTjf lBJ UTLÄCGNINGSSKRI FT 03 / I O

--^ (51) ICv.lk?/Intel3 B 21 D 37/00, B 23 K 37/OA

SUOMI—FINLAND ¢1) Pwnuii«*ii».-N«Kwetata| 760301 . (22) H«k«m)*pilvl — Antöknlnpdag 09-02.76 * ' (23) Alkupllvt—GIM|b«tadi| 09.02.76 (41) Tullut lulktoakil — Bllvh offamllg 12.08.76 _ ' . (44) NihavUcripMen Ja kuuLJulkalaun pvm. — „ „ „ „ n,

Patent· och refisterttyrelsen ' ' Anattkan uttagd eeh utiokmun puMicmd 30.03.84 (32)(33)(31) Pyr4««y acuollMua-BagiH prlorkac 11.02.73

Saksan L i i ttotasavalta-Förbundsrepubli ken Tyskland(DE) P 2505666.0 (71) Messer Griesheim GmbH, Hanauer Landstrasse 330, Frankfurt/Main,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Helmut Bauer, Karben, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (74) Oy Koi ster Ab (54) Menetelmä päälleasetuslaippojen automaattiseksi hitsaamiseksi putkille - Förfarande för automatisk svetsning av päsättningsflänsar pH rör

Keksinnön kohteena on menetelmä päälleasetuslaippojen automaattiseksi hitsaamiseksi putkille, jolloin laipat ensin sijoitetaan kukin istukalleen ja istukoita siirtämällä työnnetään putken päälle kunnes istukka asettuu putken päätä vasten ja tämän jälkeen putki ja laippa niitä hitsausasennossa kierrettäessä hitsataan toisiinsa.

Hitsauslaite yllämainitun menetelmän suorittamiseksi tunnetaan jo saksalaisesta hakemusjulkaisusta 23 34 028. Tässä hitsausmenetelmässä työnnetään laipat, putkenkeskiöintilaitteessa suoritetun keskiöinnin ja putken kiristämisen jälkeen, molemmilta puolin putkelle ja hitsataan siihen. Koko tämä toimitus suoritetaan putken ollessa samassa hitsausasennossa (kiertoasemassa).

Lisäksi tunnetaan saksalaisesta hakemusjulkaisusta 23 28 105 laite, jossa laippa ja putki kartiomaisen keskiöintituurnan avulla oikaistaan toistensa suhteen ja hitsataan yhteen tässä asennossa.

2 65718

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on aikaansaada päävaati-muksen lajmääritelmän mukainen menetelmä, jolla aikaansaadaan putken ja laipan välille optimaalinen hitsiliitos riippumatta siitä, onko putki koko pituudeltaan enemmän tai vähemmän käyrä.

Mainitun tehtävän ratkaisemiseksi ehdotetaan keksinnön mukaan, että laipat ja putki liitetään ennen hitsaamista kiinnitys-pistehitsien avulla toisiinsa ja tämän pistekiinnitystoimenpiteen aikana putkea, sen ollessa mainitulla tavalla istukoihin kiinnitettynä, kierretään istukoiden avulla putken ollessa vapaasti ilman tukea istukoiden välillä ja että pistekiinnitystoimenpiteen jälkeen putki tuetaan sitä jatkossa pyörittävillä istukoiden välille sovitetuilla tukirullilla ja istukat palautetaan lähtöasentoonsa ja että tämän jälkeen putki ja siihen kiinnitetyt laipat sinänsä tunnetusti niitä hitsausasennossa kierrettäessä hitsataan lopullisesti toisiinsa.

Istukan avulla, jonka kiristysleuat ovat määrätyn välimatkan päässä toisistaan, työnnetään laipat niin pitkälle putkelle, että istukka tarttuu hammastuksellaan putken päähän. Johtuen tästä istukan kiinnittymistavasta ja siihen liittyvästä laipan siirtämisestä putkelle, saadaan aikaan edullisella tavalla myös laipan oikea asema putkelle.

Putken, jonka päitä pidetään molempien istukoiden välissä, edullisen vapaan kierron välityksellä varmistetaan, että laipan sisähalkaisijän ja putken ulkohalkaisijan välisen toleranssin antama hitsausrako on joka kohdassa samansuuruinen. Tällöin on merkityksetöntä - ja tämä on tässä oleellisen merkittävää - onko putki koko pituudeltaan enemmän tai vähemmän käyrä. Tämän kiinnitystoi-menpiteen aikana tapahtuvan vapaan kierron ansiosta varmistetaan, että kiinnitetyillä putkenpäillä ja niihin kiinnitetyillä laipoilla on yhteinen kiertoakseli.

Menetelmän keksinnön mukainen jako kiinnitykseen (putken kiertäminen istukan avulla) ja hitsaaminen (putken kiertäminen toisen käyttölaitteen avulla) varmistaa optimaalisen hitsausliitoksen, riippumatta putken käyryyden määrästä pituusakselia pitkin, koska hitsausrako koko ajan on samansuuruinen.

Edellä olevan menetelmän toteuttamiseen soveltuu laite, joka koostuu kiinteästä ja siirrettävästä runko-osasta, jolle kummallekin on asetettu toinen kahdesta peräkkäin toisiaan vastapäätä 3 65718 pyörivästi sovitetusta istukasta, joista toinen on käytetty ja pyörittää putkea, ja jossa laitteessa istukoiden väliin on sovitettu kannatintuet putken vastaanottamiseksi ja istukoiden alueella on sovitettu vaaka- ja pystysuuntaan aseteltavat polttimet

Kuten US-patenttijulkaisusta 2,753,826 ilmenee, on tällainen laite sinänsä tunnettu.

Tähän tekniikan tasoon nähden on keksinnön mukaiselle laitteelle tunnusomaista, että laitteessa on erilliset pyörityslait-teet putken pyörittämiseksi sen päistä tai niiden välialueelta, jolloin ensimmäinen käyttölaite putken kiertämiseksi laipan putkeen pistekiinnittämisen aikana on liitetty putkeen tarttuvaan istukkaan ja toinen käyttölaite putken kiertämiseksi ympäröivän sauman hitsaamisen aikana on liitetty putkea kannattavaan tukirullaan istukoiden välissä.

Keksinnön mukaisen laitteen suositellussa valmistusmuodossa on edullista, että ensimmäinen käyttölaite on liitetty istukkaan, joka on kiertyvästi sovitettu korkeudeltaan aseteltavalle siirto-pylkälle, joka puolestaan on vaakasäätölaitteella säädettävissä putken aksiaalisuunnassa. Siirtopylkän ja sen mukana istukan kor-keusasettelu varmistaa, että laippaa putkeen kiinnitettäessä viimeksimainittu on itsekantava. Koska vain istukan yksi käynnistys-laite on kytkettynä, siirtyy tämän istukan kiertoliike vastapäiselle istukalle putken välityksellä, joka tässä tapauksessa toimii valta-akselina.

Tämän ei-käytetyn istukan pakollinen mukaanotto siihen kiin-nitettyine laippoineen varmistaa toisiaan vastapäätä olevien laippojen pulttireikien tarkan asettumisen linjaan.

Edelleen ehdotetaan keksinnön mukaan, että laitteen kone-alustalle istukoiden välille putken tukemiseksi sovitetuista tuki-rullista ainakin yksi on sovitettu siirrettäväksi.

Nämä tukirullat otetaan käyttöön kiinnitystoimenpiteen jä-keen silloin kun putki ja päällepistolaippa hitsataan yhteen.

Koska kiinnittämisen jälkeen putkien hitsaaminen ympäri kulkevilla rengassaumoilla tapahtuu tukirullien varassa, ehdotetaan keksinnön mukaan, että ainakin yksi tukirulla varustetaan rullakäytöllä.

Lisäedut käyvät ilmi laitteen edullisen suoritusmuodon jäljessä seuraavasta selityksestä ja oheisesta piirustuksesta, jolla laitteella on suoritettavissa keksinnön mukainen hitsausmenetelmä.

4 65718

Kuvio 1 esittää laitteen koko kuvantoa (sivukuvantona).

Kuvio 2 esittää laitteen päällyskuvantoa.

Kuvio 3 esittää leikkauskuvantoa kuvion 1 viivaa A-A pitkin.

Kuvio 4 esittää toista leikkauskuvantoa kuvion 1 viivaa B-B pitkin.

Kuvio 5 esittää istukan etukuvantoa.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaista sivukuvantoa.

Kuvio 7 esittää laipan ja putken keskinäistä järjestelyä yhdessä istukan kanssa.

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty täysautomaattisesti työskentelevä hitsauskone 10 (laite). Hitsauskone 10 on oleellisesti tehty kaksiosaiseksi ja koostuu liikkumattomasta osasta 12 ja liikkuvasta osasta 14, jotka molemmat on sovitettu konealustalle 16.

Konealustan 16 vasemmassa kulmassa (kuvio 1) on sovitettuna kehys 18, jonka yläsivulla on johde 20 vaakasuunnassa siirrettävää siirtopylkkää 22 varten.

Edestakaiseksi liikuttamiseksi on kehyksen keskelle kiinnitetty mäntäsylinterilaitteisto 24. Männänvarren 26 vapaa pää on kohdassa 28 nivelletty siirtopylkkään 22. Kuviossa 1 on esitetty siirtopylkän 22 lepoasento eli männänvarsi 26 on alasvedettynä.

Siirtopylkän 22 yläsillalle 30 on sovitettu laakeripesä 32 karan vastaanottamiseksi istukkaa 34 varten. Sillan 30 ja laakeri-pesän 32 välinen yhdistäminen tapahtuu pystyjohteiden 36 avulla, joiden väliin on sovitettu nostosylinteri 38. Iskusylinteri on yhdistetty ei-esitettyyn painelähteeseen ja toimii vielä selitettävää tarkoitusta varten laakeripesässä olevan karapylkän ja siten myös istukan 34 pystysuuntaista säätöä varten.

Laakeripesän 32 päällä ja tämän kannattamana on asetusmoot-tori 40. Tämä asetusmoottori on istukan 34 kanssa kosketuksissa ja toimii ei ainoastaan kiristysleukojen 42 säätämiseksi, vaan samanaikaisesti myös kiertolaitteena istukkaa 34 varten kiinnitys-tapahtuman aikana.

Kuten erityisesti kuvioista 5 ja 6 havaitaan, on istukassa 34 kolme kiristysleukaa 42, jotka sinänsä tunnetulla tavalla on tehty asetusmoottorin 40 avulla ohjausurissaan 44 edestakaisin liikkuviksi kiristämis- ja irrottamistarkoitusta varten. Istukan keskellä (vrt. kuvio 5) on kiristysleyat 42 varustettu segmentin muotoisella ulokkeella (46) , jotka kiristysleukojen 42 sisemmässä 5 65718 pääteasennossa, ts. kun. kiristysleuat puristuvat toisiaan vasten, muodostavat ympyränmuotoisen ulokkeen 48.

Ulokkeen 48 päätysivulla on terähampainen hammastus 49, joka vielä selitettävällä tavalla pääsee toimintayhteyteen hitsattavan putken 62 kanssa.

Kuten kuvio 5 edelleen esittää, on johteeseen 50 sovitettu kelkka 52, joka karakäyttölaitteen 54 avulla on käsin säädettävissä. Kelkkaan 52 on sovitettu osoitin 56, joka on yhteistoiminnassa johteeseen 50 kiinnitetyn asteikon 58 kanssa. Kelkka 52 toimii laipan kannatuspultin 60 vastaanottamiseksi, johon hitsattava laippa 64 ripustetaan.

Kiristysleukojen 42 saattamiseksi toimintaan tarttuu istukkaan asetusmoottorin 40 käyttöakseli 66, jonka kulloisellakin kiertoliikkeellä kiristysleuat sinänsä tunnetulla tavalla avataan tai suljetaan.

Kuten kuvio 1 esittää, on kiinteään osaan 12 sovitettu kehys 68, johon pystysuorat johteet 80 on kiinnitetty. Vasempaan johde-pariin (kuviossa 1) on pidikekehyksen 72 avulla ylös- ja alaspäin liikkuvasti sovitettu poltinasetelma 74 srsäsauman hitsaamiseksi korkeuden säätölaitteen 75 yläpuolelle. Pidikekehyksen 72 alapäähän on sovitettu vaakasuora kelkka 76 sekä varsinainen poltin 78. Polttimen 78 yhdistäminen kelkkaan 76 tapahtuu säätölaitteen 80 avulla, jonka avulla poltin voidaan säätää oikealle hitsausetäi-syydelle.

Vaakasuoran kelkan 76 alempaan, konealustaan 16 päin olevaan päähän on kiinnitetty vaakasuora ohjausrulla 82 sekä pystysuora ohjausrulla 84. Nämä rullat toimivat sisäsaumapolttimen 78 aseman määräämiseksi hitsausta varten.

Kuten kuvio 1 esittää, nojaa rulla 82 hitsaamisen aikana laippaa 64 vasten ja asettaa siten polttimen 78 vaakatasossa, jota vastoin pidike 86 estää rullan 84 ja siten myös polttimen pään 76 pystyliikkeen alaspäin.

Samanlainen rakenne kuin poltinasetelmalla 74 on sen rinnalle sovitetulla toisella polttimella 73 ulkosauman hitsaamiseksi, joka poltin samoin on liikutettavissa vastaavalla tavalla ylös- ja alaspäin johteissa 70. Päin vastoin kuin polttimen 74 kohdalla lepää poltin 73 pystysuoran ohjausrullansa 84 välityksellä putken 62 päällä, kun taas ohjausrulla 82 lepää laipan 64 ulkosivua vasten 6 65718 ja siten suoristaa polttimen 78 ulkosaumaa varten vaakasuuntaan laipan 64 päälle.

Kehyksen 68 etupäähän (kuviossa 1 oikealla) on sovitettu mäntäsylinterilaite 90, jonka alaspäin olevassa männänvarressa on ohjaustanko 92. Ohjaustangon 92 putkeen 62 päin oleva pää kannattaa puristusrullaa 94, joka hitsauksen aikana on kiinteästi putken kehänpintaa vasten. Puristusrulla 94 on yhdistetty kiertyvästi im-pulssianturiin 96, jonka avulla hitsauksen ohjaus suoritetaan. Tämän järjestelyn asemesta on myös mahdollista sovittaa impulssian-turi 96 ohjausrullaan 84, jolloin tämä toimii samoin puristusrulla-na.

Tarkasti sama rakenne kuin osalla 12, joskin peilikuvana, on hitsauskoneen 10 liikkuvalla osalla 14, mikä on ilmaistu myös samoilla viitenumeroilla.

Erona osaan 12 nähden on kuitenkin se, että oikeanpuoleinen koneenosa 14 kokonaisuudessaan on sovitettu liikkuvasti konealus-talle 16 kulkukehyksen 98 välityksellä. Tämä kulkukehys on sovitettu sylinterinmuotoisille ohjauskiskoille 100 (vrt. kuvio 4) ke-vytkulkuisen kuularullajohteen avulla. Kulkukehyksen 98 edestakaiseksi liikuttamiseksi toimii sivusuunnassa laipoitettu käyttömoot-tori 102.

Työväliaineiden, kuten kaasun, jäähdytysveden, öljyn (paine-väliaineena) jne. syöttämiseksi liikkuvalle koneenosalle 14 on laitteeseen sovitettu ns. hinauskettinki 104, johon yksittäiset taipuvat johdot kutakin väliainetta varten on sovitettu (vrt. myös kuvion 1 oikeaa laitaa).

Koneenosan 14 liikkuvuuden ansiosta on mahdollista hitsata laippoja eripituisten putkien päälle. Hitsattavan putken 62 tukemiseksi on suoritusesimerkissä kolme tukirullaa 106, 108, vasemman tukirullan 106 ollessa liikkumattomasti kiinnitettynä konealustaan 16 ovat molemmat toiset tukirullat sijainniltaan muutettavissa.

Oikea tukirulla 106 on nimittäin sovitettu kulkukehykseen 98 ja liikkuu siten koneenosan 14 liikkuessa, kun taas keskimmäinen tukirulla 108 on sovitettu ohjauskiskoille 100 siirrettävästi (kuvio 1). Kummallakin tukirullalla 106 on sama rakenne, vertaa myös kuviota 3. Tähän puolisuunnikkaan muotoiseen peruskehykseen 110 on molemmin puolin sovitettu kannatuslevyt 112, 114. Kannatuslevyn 112 alempaan päätysivuun on kiinnitetty vaihdelaatikko 116, johon asetus- 7 65718 moottori 118 on Xaipoitettu. Kulloinkin moottorin 118 kiertosuunnan mukaan liikkuu ei-esitetyn vaihdepyörästön välityksellä kanna-tuslevy 112, jonka yläpäähän rulla 120 on laakeroitu, johteessaan 122 putken 62 suunnassa tai siitä poispäin.

Kannatuslevylle 114 (kuviossa 3 vasemmalla) on moottoriin 118 sovitettu saunoin kuuluvaksi vaihdepyörästö 124. Kannatuslevyn 114 ja siihen kiinnitetyn rullan 120a säätötehtävän ohella on moottorissa edelleen rullakäyttölaite 126, jonka avulla rullat 120a voidaan asettaa kiertoliikkeeseen ja tämä kiertoliike siirretään sitten putkeen 62.

Kuviossa 1 keskimmäinen tukirulla 108 on sovitettu siirrettä-västi molemmille ohjauskiskoille 100 ja sitä tarvitaan ainoastaan silloin, kun käsitellään hyvin pitkiä putkia 62 hitsauskoneessa ja näitä estetään tukirullan avulla taipumasta. Tukirullan 108 rullat 120 on samoin sovitettu kannatinlevylle 112. Rullien 120 säätö tapahtuu kuitenkin käsin kampipyörän 118 avulla, jolle kuviossa 2 ainoastaan pistekatkoviivoin esitetty säätökara 130 on sovitettu.

Kuten kuviosta 4 havaitaan, on hitsauskoneen 10 sivulle sovitettu syöttölaite 132, jonka avulla hitsattavat putket 62 syötetään koneeseen ei-esitetystä varastoasemasta.

Syöttölaitteessa 132 on useita diabolorullia 134, jotka kuljettavat putken hitsauskoneeseen 10. Molemmille tukirullille 106 on sovitettu ohjauslevy 136, johon kahden nostosylinterin 138 män-nänvarret tarttuvat, jotka sylinterit puolestaan suuntautuvat kone-alustassa molempien ohjauskiskojen 100 välissä alaspäin. Ohjaus-levy 136 toimii vaakasuunnassa siirtyvän nostolaitteen 140 vastaanottamiseksi. Kuviossa 4 on yhtenäisillä viivoilla esitetty vastaan-ottoasento (putkea varten), kun taas luovutusasento laipoilla varustettua putkea varten on esitetty pistekatkoviivoin. Siirtämällä nostolaitetta kuviossa 4 oikealle ja nostamalla sen jälkeen ohjaus-levy 136 nostosylinterin 138 avulla siirretään nostolaite pistekat-koviivoin esitettyyn asentoon.

Putken luovuttamiseksi diabolorullilta 134 kaltevaksi tasoksi tehdylle nostolaitteelle 140 laitteessa on työnnin 142, jonka varsi 144 on yhdistetty nivelliitoksella 146 työsylinteriin 148.

Lyhyiden putkien ollessa kysymyksessä riittää, jos laitteessa on yksi työnnin, joka on sovitettu molempien nostolaitteiden keskelle. Pitempiä putkia käsiteltäessä on sitä vastoin tarkoituk- 8 65718 senmukaista sovittaa laitteeseen vastaavasti kaksi tai useampia työntimiä.

Tukirullalle 106 nostolaitteen 140 läheisyyteen on kiinnitetty hydraulinen iskunvaimennin 148, joka toimii varsinkin suurien putkien vauhdin hidastamiseksi.

Nostolaitteen 140 molemmille puolille on sovitettu, kuten kuviot 1 ja 4 osoittavat, levy 150, jonka yläreuna 152 on kalteva. Nostolaite ja levy 150 on sovitettu toisiinsa nähden siten, että nostolaitteen kaltevan yläsivun yläreunan 152 leikkauspiste 154 on aina koneen keskellä (pystyakselilla 156), leikkauspiste 154 muodostaa nostolaitteen ja levyn 150 välisen alimman kohdan, jossa hitsauskoneeseen syötettävä putki tulee olemaan ja siten samanaikaisesti myös on suoristettuna molempiin istukoihin 34 nähden.

Edellä kuvatunkaltäisellä hitsauskoneella voidaan hitsata laippoja eripituisten putkien päälle. Sellainen keksinnön mukainen hitsaustapahtuma on selitetty seuraavassa:

Ensiksi asetetaan tukirullan 106 rullat putken 62 halutulle halkaisijalle säätömoottorin 118 avulla. Istukkaan 34 sijoitetaan sen jälkeen kiristysleuat 42, joiden uloke 48 vastaa putken 62 pään ja laipan 64 etupinnan välistä aksiaalista etäisyyttä "R". Kelkkaan 50 sovitetaan tämän jälkeen kannatuspultti 60, jonka halkaisija on sama kuin laipassa 64 olevan ruuvinreikää varten tehdyn porauksen suuruus. Karakäyttölaitteen 54 välityksellä siirretään kelkka yhdessä kannatuspultin kanssa niin pitkälle, kunnes osoitin 56 ilmoittaa asteikolla 58 reiänhalkaisijan toivotun suuruuden. Kannatuspultti on sovitettu istukan 34 kiertoakselista etäisyydelle, joka vastaa reiän puolta halkaisijaa.

Molempien tukirullien 106 (ja mahdollisesti myös keskimmäisen tukirullan 108) asettelun ja istukoiden säädön jälkeen ripustetaan varastoasemasta esim. automaattisesti syötetty laippa kan-natuspulttiin 60. Asetusmoottorin 40 toiminnan avulla siirtyvät kiristysleuat 42 laipan istukkaa vasten lukitsevaan asentoon.

Seuraavaksi säädetään hitsausparametrit (virta, jännite, langansyöttönopeus, jne.) kaikkia neljää poltinta 78 varten (MIG/ MAG-polttimia) . Tämä säätö tapahtuu kokeile^talla ja/tai taulukoiden avulla. Tämän lisäksi on vielä välttämätöntä asettaa impulssi-anturiin putken ulkohalkaisijaa vastaavasti tarpeellinen impulssi-lukumäärä (mahdollisesti taulukon mukaisesti) .

9 65718 Näiden itse koneessa tapahtuvien valmistelujen jälkeen voidaan aloittaa varsinainen hitsaaminen.

Sillä välin diabolorullien 134 kautta johdetun putken etupää on vasteella, niin että putki on suoristettu kiinteään koneenosaan 12 nähden ja siten taataan, että (kuviossa 1 vasemmalla) put-kenpää hitsausasennossa on aina saman välimatkan päässä polttimen päästä 76. Koska tällä koneella voidaan käsitellä eripituisia putkia, täytyy oikea, liikkuva koneenosa 14 siirtää niin pitkälle, kunnes putken toinen pää (kuviossa 1 oikealla) on saavutettu ja siten myös oikea polttimen pää on halutulla etäisyydellä putken päästä.

Työsylinterin 147 toiminnan avulla käännetään työntimen 142 varsi (varret) ja siten painetaan putki rullilta 134 nostolaitteelle 140. Näillä putki vierii kaltevaa tasoa pitkin iskunvaimenti-miin 148 saakka (erityisesti suurien putkien ollessa kysymyksessä) ja pysäytetään siellä.

Ohjauslevy 136, jolle nostolaitteet ja sivuille sovitetut levyt 150 on sovitettu, nostetaan nostosylinterien 138 avulla, niin että putki tulee olemaan rullien 120 yläpuolella. Iskunvaimen-timet 148 ja vino taso 149 jäävät asentoonsa, niin että putki nostettaessa vierii näiden yli, kunnes se tulee lepäämään nostolaitteen ja levyn 150 yläreunan 152 välisellä liitosalueella vauhdin tasaannuttua. Tässä asennossa (kohta 154) putki on tarkasti tuki-rullien 106 (108) yläpuolelle sovitettuna. Laskemalla nostolaitteita pääsee putki tukirullien rullille ja siten se samanaikaisesti suoristetaan myös pituusakseliltaan suoraan linjaan molempien istukoiden 34 kiertoakseliin nähden.

Välittömästi putken suoristamisen jälkeen rullilla 120 siirretään molemmat siirtopylkät 22 mäntäsylinterilaitteiden 24 avulla molempien putkenpäiden suunnassa. Tällöin työnnetään kiristysleu-kojen 42 kiinnipitämät laipat 64 putken päälle niin pitkälle, kunnes ulokkeiden 48 päällä oleva hammastus 49 tulee kiinteään yhteyteen putken päätysivujen kanssa, vertaa myös kuviota 7. Suoritus- esimerkissä siirretään edullisesti ensin kuviossa 1 vasen siirto- * pylkkä 22 aina päätevasteeseensa saakka (männän 26 suurin isku), jossa putki näin ollen yksiselitteisesti on suoristettuna kiintopisteessä (kiinnitysvasteessa). Vasta sen jälkeen siirtyy toinen siirtopylkkä niin pitkälle vasemmalle, kunnes myös sen istukka on yhteydessä putken kanssa. Siirtopylkkien putkeen kohdistaman pu- 10 6571 8 ristusvoiman (esim. 400 kp) vaikutuksesta syntyy luja, tiukka kier-toliitos molempien istukoiden välille valta-akselina toimivan putken 62 välityksellä.

Molemmat ulkosaumapolttimet 73 kulkevat pystyjohteitaan 70 pitkin yläpääteasentoonsa putkella, jolloin ohjausrulla 84 nojaa putken ulkopintaa vasten ja keskiöityy laipan ja putken väliseen uraan. Tämän lisäksi tällöin liikutetaan, koska polttimen pystyasento on annettu ohjausrullan 84 avulla, poltinta vielä niin kauan laipan suuntaan, kunnes säätölaitteen 80 vaakaohjausrullat 82 pääsevät kosketukseen laipan kanssa ja siten on saatu aikaan ulkosau-mapoltinta 73 varten vaadittava vaakasuuntainen välimatka. Tässä asennossa pidetään polttimet vähän aikaa sytytettyinä ja ne aikaansaavat urassa (laipan ja putken välillä) ensimmäisen kiinnitys-pisteen. Nostosylinterin 38 toiminnan avulla nostetaan laakeripe-sän 32 sisään sovitettua, istukkaa kannattavaa karapylkkää hivenen verran (n. 5 mm), niin että putki vapautuu rullilta 120. Nyt kiertyy edullisesti vapaasti molempien istukoiden väliin sovitettu putki 180°, niin että sen jälkeen voidaan sovittaa toinen kiinnitys-piste.

Molempien kiinnityspisteiden sovittamisen jälkeen laskeutuvat karapylkät laippaistukkoineen jälleen alas ja putki lepää jälleen tukirullilla. Keskiöimispulttien 60 poistamisen jälkeen kulkevat kiristysleuat kiristysasennostaan laipan kanssa takaisin lähtö-asentoonsa. Samanaikaisesti vedetään myös siirtopylkät takaisin kuviossa 1 esitettyyn lähtöasentoonsa. Putki on nyt molempine sille kiinnitettyine laippoineen vapaasti tukirullien päällä.

Kuten on jo mainittu, pitävät molemmat istukat putkea kiinni kiinnittämisen aikana, joka putki (tukipylkkien kautta) lasketaan sen jälkeen alas niin, että putki sille kiinnitettyine laippoineen tulee sijaitsemaan vapaasti tukirullilla seuraavaa hitsaustoimen-pidettä varten. On itsestään selvää ja edullisella tavalla keksinnön puitteissa, että istukoiden nostamisen ja laskemisen asemesta tämä putken korkeuden säätö voidaan sen kiinnitys- ja vastaavasti hitsausasentoon suorittaa myös tukirullien 106 vastaavalla pysty-liikkeellä.

Koska molemmat ulkosaumapolttimet 73 on jo asetettu paikoilleen, täytyy hitsausta varten suoristaa vielä molemmat sisäsauma-polttimet 74 sisemmän pienahitsin mukaisesti.

11 6571 8 Tätä tarkoitusta varten liikkuu ensiksi tukirullalle 106 sovitettu hydraulinen tuntokelkka 160 ylöspäin (kuvio 1), kunnes kelkkaan sovitettu tuntorulla 162 joutuu putkelle.

Kelkkaan 160 on sovitettu pidike 86, jota samoin liikutetaan tietyssä määrin ylöspäin.

Sisäsaumapoltin 74 laskeutuu nyt alaspäin niin pitkälle, kunnes sen ohjausrulla 84 (pystysäätö) on pidikkeen 86 päällä.

Pidikkeen 86 ja tuntorullan 162 ja vastaavasti sisäsauma-polttimen 78 ja ohjausrullan 84 välinen rakenteellinen etäisyys on kulloinkin tehty sellaiseksi, että aina taataan, että rullan 84 ollessa pidikkeessä 86 sisäsaumapoltin 78 on aina tarkasti suoristettuna pystyasennossaan sisempään pienahitsiin nähden. Polttimen 74 säädöllä laipan suuntaan niin pitkälle, kunnes ohjausrulla 82 sysää laippaa vasten, suoristetaan poltin myös vaakasuunnassa.

Nyt syttyvät kaikki polttimet, tukirullan käyttölaite 126 kytketään toimintaan ja putkea 62 kierretään ennalta määrätyllä hitsausnopeudella. Jottei pääse tapahtumaan käyttöpyörien liukumista, puristavat puristusrullat 94 ennalta määrätyllä voimalla putkea. Sisäsaumapolttimen syttyessä kytketään impulssianturi 96 laskulaitteeseen, niin että ennalta valitun impulssilukumäärän jälkeen, joka lukumäärä vastaa putken kehää ja toivotun sauman limit-täisliitoksen pituutta, polttimet voidaan jälleen kytkeä pois toiminnasta .

Kaikki neljä poltinta siirtyvät jälleen takaisin lähtöasen-toonsa. Molemmat nostolaitteet 136 siirretään uudelleen ylöspäin ja ne nostavat tällöin putken siihen hitsattunne laippoineen pois tukirullilta. Nostolaitteiden nyt seuraavalla vaakaliikkeellä (kuviossa 4 pistekatkoviivoin esitetty nostolaite) vierii putki hitsauskoneesta lisäkäsittelyä varten poistopöydälle. Viimeisessä työvaiheessa palaavat nostolaitteet takaisin lähtöasentoonsa. Hitsaus on loppuunsuoritettu.

Edellä selitetynlaisella hitsauskoneella on mahdollista edullisella tavalla pienessä tilassa ja pienellä käyttöhenkilökunnalla varustaa putket, joiden halkaisija on 25 - 300 mm ja pituus 1000 -6000 mm ja enemmänkin, tarkasti paikalleen sijoitetuilla laipoilla kiinnityshitsauksella ja hitsata nämä sen jälkeen samoilla hitsaus-polttimilla ympäröivistä sisä- ja ulkopienahitseistä tiiviisti ja paineenpitävästi yhteen putken kanssa. Hitsauksen kulun ollessa au- 12 6571 8 tomaattinen alkaen putken luovuttamisella diabolorullille nostolaitteisiin ja päättyen laipoitetun putken luovuttamiseen nostolaitteelta vastaanottopöydälle tarvitaan yleensä ainoastaan yksi koneenhoitaja.

Claims (7)

13 6571 8

1. Menetelmä päälleasetuslaippojen automaattiseksi hitsaa-miseksi putkille, jolloin laipat (64) ensin sijoitetaan kukin istukalleen (34) ja istukoita siirtämällä työnnetään putken (62) päälle kunnes istukka asettuu putken päätä vasten ja tämän jälkeen putki (62) ja laippa (64) niitä hitsausasennossa kierrettäessä hitsataan toisiinsa, tunnettu siitä, että laipat (64) ja putki (62) liitetään ennen hitsaamista kiinnityspistehitsien a-vulla toisiinsa ja tämän pistekiinnitystoimenpiteen aikana putkea (62), sen ollessa mainitulla tavalla istukoihin kiinnitettynä, kierretään istukoiden (34) avulla putken ollessa vapaasti ilman tukea istukoiden välillä ja että pistekiinnitystoimenpiteen jälkeen putki tuetaan sitä jatkossa pyörittävillä istukoiden välille sovitetuilla tukirullilla (106, 108) ja istukat (34) palautetaan lähtöasentoonsa ja että tämän jälkeen putki (62) ja siihen kiinnitetyt laipat (64) sinänsä tunnetusti niitä hitsausasennossa kierrettäessä hitsataan lopullisesti toisiinsa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että istukat siirretään putkea vasten peräkkäin.

3. Laite jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1...2 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, joka laite koostuu kiinteästä ja siirrettävästä runko-osasta (12, 14), jolle kummallekin on asetettu toinen kahdesta peräkkäin toisiaan vastapäätä pyörivästi sovitetusta istukasta (34) , joista toinen on käytetty ja pyörittää putkea, ja jossa laitteessa istukoiden väliin on sovitettu kannatin-tuet (106, 108) putken (62) vastaanottamiseksi ja istukoiden alueella on sovitettu vaaka- ja pystysuuntaan aseteltavat polttimet (78), tunnettu siitä, että laitteessa on erilliset pyöri-tyslaitteet putken pyörittämiseksi sen päistä tai niiden välialueelta, jolloin ensimmäinen käyttölaite (40) putken (62) kiertämiseksi laipan (64) putkeen (62) pistekiinnittämisen aikana on liitetty putkeen tarttuvaan istukkaan ja toinen käyttölaite (136) putken (62) kiertämiseksi ympäröivän sauman hitsaamisen aikana on liitetty putkea kannattavaan tukirullaan istukoiden välissä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen käyttölaite (40) on liitetty istukkaan (34), joka on kiertyvästi sovitettu korkeudeltaan aseteltavalle 14 6571 8 siirtopylkälle (22), joka puolestaan on vaakasäätölaitteella (24) säädettävissä putken aksiaalisuunnassa.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 3...4 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen konealustalle (16) istukoiden välille putken (62) tukemiseksi sovitetuista tukirul-lista (106, 108) anakin yksi on sovitettu siirrettäväksi.

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 3...5 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaiseen polttimeen (78) kuuluu putkesta tai hitsattavasta laipasta ohjauksen ottavat vaaka- ja pystysuuntaiset ohjausrullat (82 ja vastaavasti 84).

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että istukan leukojen sisäpään ulokkeen (48) päätyyn on muodostettu terävähampainen hammastus (49) . 15 6571 8