FI65530C - Synergistiska insekticidsammansaettningar - Google Patents

Description

65530

Synergistisiä hyönteismyrkkykoostumuksia

Esiteltävä keksintö kohdistuu uusiin synergistisiin hyönteismyrkkykoostumuksiin, jotka muodostuvat vesiliukoisten 5 ksantaanivärien seoksista ja jotka sisältävät vähintäin yhtä hyönteismyrkkynä tehokasta väriä valittuna joukosta, johon kuuluvat erytrosiini ja Rose Bengal, sekoitettuna oleellisesti hyönteismyrkkynä tehottoman natriumfluoreseiinin kanssa sekä menetelmään hyönteisten torjumiseksi mainituilla seoksilla.

10 Sekä erytrosiini että Rose Bengal yksinään käytettyinä sekä myös keskenään sekoitettuna ovat tunnetusti tehokkaita hyönteismyrkkyjä. Useimmissa merkittävissä alan tutkimuksissa liitetään teho hyönteismyrkkynä yleensä näkyvän valon foto-dynaamiseen vaikutukseen hyönteisiin tai niiden toukkiin, 15 jotka on esikäsitelty väriaineella pimeässä ja joihin sitten on kohdistettu näkyvää valoa.

A. Barbieri, Rivistä di Malariologica 2:456-63(1928) esittää, että jos 15 moskiiton (Culex) toukkaa käsiteltiin Rose Bengal'in vesiliuoksella pitoisuudella 1:30 00Q ja niitä 20 pidettiin pimeässä useita tunteja, kaikki toukat kuolivat kolmen tunnin aikana jouduttuaan diffuusiin auringonvaloon. Barberi esitti myös, että "useat toukat ja hyönteiskotelot" käsiteltyinä vesiliuoksella, joka sisälsi erytrosiinin ja Rose Bengal'in seosta, väkevyyden ollessa 1:30 000 ja pidet-25 tyinä useita tunteja kuolivat (yhtä hyönteiskoteloa lukuunottamatta) kahden ja puolen tunnin aikana altistuessaan di-fuusille (auringon) valolle.

H. Schildmacher, Biol.Zentr. 69:468-77(1950)esittää, että Rose Bengal ja erytrosiini, kumpikin erikseen käytettynä, 30 pitoisuudella 1:100 000 ovat vaikuttavia toukkamyrkkyinä toisen ja kolmannen toukka-asteen välillä moskiiton suhteen (Anopheles maculipennis) altistettaessa välittömästi käsitellyt toukat suoralle auringonvalolle 130 minuutin ajaksi, mutta että uraniini (natriumfluoreseiini) hylättiin tehokkaana hyön-35 teismyrkkynä, koska, samoissa testiolosuhteissa, kolmekymmentä-kaksi toukkaa nejästäkymmenestä säilyi elossa verrattuna kol-meenkymmeneenyhdeksään neljästäkymmenestä eloonjääneestä 65530 käsittelemättömästä vertailutoukasta. Erytsosiinin tapauksessa säilyi elossa viisi neljästäkymmenestä toukasta ja Rose Bengal'in tapauksessa yksikään neljästäkymmenestä toukasta ei säilynyt elossa. Tämä tutkija ilmoittaa myös, 5 että eloonjääminen erytrosiinilla ja Rose Bengal'illa esi-käsiteltyjen toukkien suhteen ennen altistamista valolle oli yhtäsuuri tai suurempi kuin eloonjääminen toukilla, joita oli pelkästään pidetty vedessä pimeässä saman ajan.

J.E. Fondren, Jr. ja J.R. Heitz, Environmental Ento-10 mology 7, no 6:843-46(1978), esittävät että erytrosiini ja Rose Bengal yksittäin syötettyinä täysikasvuisille kasvo-kärpäsille (Musca autumnalis) kumpaakin pitoisuudella -3 5 x 10 M 2-prosenttisessa maitosokeriliuoksessa ja pidettäessä kärpäsiä pimeässä fluoresoivalle valolle altistamisen 15 seuraamana, aiheuttavat 8,16 ja 1,53 tuntia olevat LT^g-arvot vastaavasti, kun taas natriumfluoreseiini samalla pitoisuudella antaa suuremman kuin 48 tuntia olevan LTcrt-arvon.

DU

J.R. Broome, M.F. Callaham ja J.R. Heitz, Environmental Entomology £, no 6:883-886 (1975)esittävät, että sekä 20 erytrosiini että Rose Bengal ovat fotodynaamisesti kuolettavia mustan, tuotetun tulimuurahaisen (Solenopis richteri) suhteen syötettynä erikseen koehyönteisille pimeässä 24 tunnin ajan pitoisuudella 5 x 10 "^M 1-prosenttisessa sukroosi-liuoksessa altistamisen seuraamana fluorosesoivalle valolle 25 eri pituisin ajoin.

T.P. Yoho, J.E. Weaver ja L. Butler, J.Economic Entomology, 64:972-3(1971)esittävät, että huonekärpänen (Musca Domestica), jota on esisyötetty (pimeässä) joko erytrosiinilla tai Rose Bengal'lila liuotettuna maitosokeriliuokseen 0,125 30 prosentin pitoisuuteen, kuolleisuus altistuksen jälkeen luonnolliselle valolle on vastaavasti 89 ja 100 prosenttia, kun taas natriumfluoreseiini samoissa olosuhteissa ja samalla pitoisuudella ei omaa tappavaa vaikutusta.

J.R. Heitz ja W.W. Wilson, Disposal and Decontamination 35 of Pesticides, ACS Symposium Series, no 73(1978), esittävät että ksanteenivärien erytrosiinin, Rose Bengal1in ja natrium-fluoreseiinin puoliintumisajät väkyvässä valossa ovat tuntien suuruusluokkaa ja että valossa hajaantunut jäännösmateriaali 3 65530 on vähemmän myrkyllinen hyönteisten (huonekärpäsen) ja bakteerien suhteen kuin hajaantumattomat värit.

Esiteltävä keksintö antaa synergistisen hyönteismyrk-kykoostumuksen muodostuen seoksesta, joka sisältää hyönteis-5 myrkkynä tehokkaan määrän vähintäin yhtä hyönteismyrkkyä valittuna ryhmästä, johon kuuluvat erytrosiini ja Rose Bengal, yhdessä synergistisesti tehokkaan määrän kanssa fluoreseii-nin alkalimetallisuolaa, jonka osuus on alueella noin 0,3- 1,0 paino-osaa yhtä paino-osaa kohti mainittua hyönteismyrk-10 kyä.

Esiteltävä keksintö kohdistuu myös menetelmään hyönteisten torjumiseen tai surmaamiseen, mikä menetelmä käsittää hyönteisen saattamisen kosketukseen synergistisesti tehokkaan hyönteismyrkkykoostumuksen kanssa ja syömään sitä, 15 koostumuksen ollessa seoksen, joka sisältää hyönteismyrkkynä tehokkaan määrän vähintäin yhtä hyönteismyrkkyä valittuna ryhmästä, johon kuuluvat erytrosiini ja Rose Bengal, yhdessä synergistisesti tehokkaan määrän kanssa fluoreseiinin alkalimetallisuolaa, jonka määrä on alueella noin 0,3-1,0 pai-20 no-osaa yhtä paino-osaa kohti mainittua hyönteismyrkkyä.

Termien "hyönteismyrkky" ja "hyönteismyrkkynä vaikuttava" on tässä yhteydessä tarkoitettu käsittävän tappavan vaikutuksen kyseessä olevan hyönteisen sekä toukkamuotoon että täysikasvuiseen muotoon.

25 Tässä käytettynä termi "synergistinen hyönteismyrkky- koostumus" tarkoittaa yhdistelmää tai seosta, joka sisältää vähintäin yhtä hyönteismyrkkynä tehokasta yhdistettä ja oleellisesti hyönteismyrkkynä tehotonta yhdistettä, jolloin seoksen teho hyönteismyrkkynä on suurempi kuin koostumuksen kummankin 30 aineosan tehojen summan vaikutus. Tässä käytettynä termiin "seos" sen tarkoittaessa natriumfluoreseiinin, erytrosiini B'n ja Rose Bengal'in yhdistelmää kuuluvat sekä väriaineiden kiinteiden muotojen seokset sekä myös vesiliuokset, jotka sisältävät väriaineiden seosta liuenneena.

35 Vesiliukoiset ksantaanivärit, joita käytetään valmis tettaessa tämän keksinnön mukaisia synergistisiä koostumuksia, 4 65530 ovat kaikki vanhoja ja alalla hyvin tunnettuja, erikoisesti väriainealalla. Hyönteismyrkkynä vaikuttava väri erytro-siini on dinatrium-2', 4', 5', 71-tetrajodofluoreseiini ja tunnetaan myös C.I. väri-indeksin numerona 45430 nimellä 5 Acid Red 51 sekä nimellä erytrosiini B. Sen rakennekaava on

I I

NaO

10 sK. .COONa rr S/1 15

Hyönteismyrkkynä vaikuttava väriaine Rose Bengal on 4, 5, 6, 7-tetrakloro 2', 4', 5', 71-tetrajodofluoreseiinin dikalium-tai dinatriumsuola ja tunnetaan se myös C.I. väri-indeksin numerona 45440 nimillä Acid Red 94 ja Rose Bengal B. Sen ra-2g kennekaava on

K tai NaO

25 1 I

^COONa tai K

TY - 01 30

Oleellisesti hyönteismyrkkynä tehottoman värin, nat-riumfluoreseiinin rakennekaava on 5 5 65530 ^v^COONa !« 10 ja tunnetaan se myös väri-indeksin numerona 45350 ja nimillä uraniini sekä C.I. Acid Yellow 73.

Nykyisessä ekologisessa ilmapiirissä useiden erittäin te-tehokkaisen hyönteismyrkkyjen kuten DDT'n ja klordaanin käyttö on kielletty tai sitä on voimakkaasti rajoitettu niiden 15 kestävän myrkyllisyyden vuoksi eläimiin, jotka eivät ole myrkytyksen kohteina sekä ilmeisen vaaran vuoksi jäännösten leviämiseksi ihmiseen vesivarastojen ja ravintoketjun välityksellä. On pyritty kehittämään tehokkaita hyönteismyrkkyjä, joissa ei esiinny näitä haittoja. Yhdisteiden joukkoon, jotka 20 on todettu hyönteismyrkkyinä tehokkaiksi ilman epäedullisia jäteominaisuuksia, kuuluvat määrätyt ksanteenivärit. Erikoisesti on kauan tiedetty, että erytsoniini ja Rose Bengal omaavat fotodynaamisesti vaikuttavan tehon hyönteismyrkkyinä hyönteisiin, jotka ovat syöneet väriaineita. Tiedetään myös, että 25 nämä värit sekä myös oleellisesti hyönteismyrkkynä tehoton natriumfluoreseiini, joita on käytetty ravintoaineissa ja farmaseuttisissa tuotteissa, ovat oleellisesti myrkyttömiä ihmiselle ja niitä on kauan pidetty turvallisina ihmisen ravinnossa ja hoidossa. Lisäksi tiedetään myös, että nämä aineet 30 hajoavat näkyvän valon vaikutuksesta verrattain lyhyen ajan kuluessa. Täten erytrosiinilla ja Rose Bengal'ilia on edullisia ominaisuuksia, mitkä tekevät ne hyväksyttäviksi laajalti levitettäessä hyönteismyrkyissä ympäristössä esimerkiksi moskiiton ja kärpästen torjunta-aineissa.

35 Aikaisemmin erytrosiinin ja Rose Bengal'in korkea hinta on haitannut näiden yhdisteiden käyttöä laajalti levitettävissä hyönteismyrkyissä. Esiteltävä keksintö antaa tavan tämän hankaluuden voittamiseksi yhdistämällä verrattain halvan ksanteeni-värin, natriumfluoreseiinin erytrosiinin ja/tai Rose Bengal'in 6 65530 kanssa, jolloin huomattavasti vähennetään kalliimpien eryt-rosiinin ja Rose Bengal'in tarvittavia määriä vastaavan hyönteismyrkkyvaikutuksen saavuttamiseksi. Tämän seurauksena näitä hyönteismyrkkyinä tehokkaita värejä voidaan 5 myös edullisesti käyttää surmaamisnopeuden suurentamiseksi tarvitsematta käyttää näiden hyönteismyrkkyvärien suuria pitoisuuksia niissä sovellutuksissa, joissa halutaan nopeampi hyönteismyrkyn vaikutus.

Tämän keksinnön mukaisia synergistisesti vaikutta-10 via hyönteismyrkkykoostumuksia voidaan valmistaa ja käyttää joko tehokkaasti keskenään sekoitettuina hienojakoisina kiinteinä aineina tai vesiliuoksina. Kulloinenkin muoto riippuu halutusta määrätystä käytöstä. Täten jos halutaan "syötti"-£γΥΡΡ^ηθη käyttö, voidaan syötti kyllästää käytetyn koostu-15 muksen vesiliuoksella. Kiinteää muotoa voidaan käyttää myös sellaisenaan tai sitä voidaan sekoittaa sopiviin lisäaineisiin kiinteinä laimennusaineina, kuten esimerkiksi sokerin, talkin, bentoniitin, kaoliinin tai piigeelin kanssa sovellutuksia varten, joissa kiinteän muodon levitys on määrätty 20 tai haluttu. Samoin esiteltävän koostumuksen vesiliuokset voivat haluttaessa sisältää erilaisia lisäaineita, kuten pinta-aktiivisia aineita, haihtumista hidastavia aineita ja dispergoivia aineita levittämistä varten laajoille alueille ruiskuttamalla.

25 Erikoisen käyttökelpoisia "syötti"-tyyppisiin sovel lutuksiin kärpästen torjuntaan kuuluvat ne esiteltävän keksinnön mukaiset koostumukset, joihin on lisätty sokeria tai sokeriliuoksia. Esimerkiksi jotain huokoista, imukykyistä, inerttiä materiaalia kuten puuvillaa, selluloosavanua, suo-30 turvetta ja vastaavia aineita voidaan kyllästää sokeriliuoksella, joka on valmistettu liuottamalla tämän keksinnön mukaisia koostumuksia sokeriliuokseen ja kyllästämällä johonkin sopivaan muotoon muodostettua materiaalia hyönteisten syöteiksi .

35 Esiteltävien synergististen hyönteismyrkkykoostumusten vesiliuokset ovat erikoisen sopivia ruiskutettaviksi. Niitä voidaan helposti käyttää kärpästen torjuntaan maitotaloudessa ja siipikarjataloudessa, jolloin on välttämätöntä käsitellä 65530 ruiskuttamalla meijereiden lattioita ja kanaloiden häkki-rakennelmien alapuolella olevia altaita. Niitä voidaan käyttää myös kärpästen torjuntaan niissä eläinten ruokinta-ja kasvatustehtävissä, joissa eläinten muodostamat jätteet 5 aiheuttavat vaikeuksia kärpästen torjunnassa. Täten esiteltäviä koostumuksia voidaan käyttää vesiruiskeissa käsiteltäessä navetoiden ja sikaloiden lattioita sekä rako-lattioilla varustettujen navettojen alapuolella olevia al-10 taita. Esiteltävän keksinnön sekä kiinteät että liuosmaiset muodot soveltuvat moskiittojen torjuntaan. Tällöin vesiliukoisia kiinteitä koostumuksia voidaan pölyttää käsiteltävän veden pinnalle, johon ne liukenevat helposti ja toukat pystyvät syömään niitä. Vaihtoehtoisesti koostumusten 15 liuoksia voidaan ruiskuttaa käsiteltävän veden pinnalle tai niitä voidaan dispergoida veteen jonkun alalla tunnetun me-netlmän avulla.

Esiteltäviä koostumuksia voidaan valmistaa helposti kiinteässä muodossa sekottamalla huolellisesti keskenään 20 aineosien mitatut määrät jollakin sopivalla tavalla, esimerkiksi nauhasekoittimen, kuulamyllyn tai V-muotoisen vaippa-sekoittimen avulla. Koostumuksien vesiliuoksia voidaan helposti valmistaa liuottamalla yksinkertaisesti peräkkäin tai samanaikaisesti yksittäiset aineosat veteen haluttuina 25 pitoisuuksina. Vaihtoehtoisestu voidaan valmistaa jokaisesta aineosasta tunnetun väkevyyden omaava varastoliuos erikseen ja mitatut tilavuusmäärät erillisiä liuoksia voidaan sitten yhdistää.

HYönteismyrkkynä vaikuttamattoman fluoreseiinin alka-30 limetallisuolan suhde hyönteismyrkkyinä tehokkaisiin erytro-siini B:hen ja Rose Bengal'iin esiteltävissä koostumuksissa voi vaihdella laajasti ja rajoittaa sitä vain mainitun fluoreseiinin alkalimetallisuolan suurimmat pienimmät määrät, jotka ovat synergeettisesti vaikuttavia. Tätä suhdetta voi-35 daan siten säätää edullisimpien tasojen mukaan haluttujen taloudellisten näkökohtien ja vaikutusten mukaan hyönteismyrkkynä. Erikoisen suositeltava suhde on alueella noin 0,3- 1,0 paino-osaa fluoreseiinin alkalimetallisuolaa yhtä paino-osaa kohti mainittua hyönteismyrkkyväriä.

8 6 5 5 3 0 Määrättyyn hyönteismyrkkysovellutukseen käytetyn esiteltävän koostumuksen väkevyys, joko kiinteässä muodossa tai liuoksena, riippuu täysin sellaisista tekijöistä kuin niiden käyttömuodosta, s.o. ovatko ne syöttinä, ruiskutteena, 5 pölytettävänä jauheena jne, laimentimen tai kantajan luonteesta ja tehokkuudesta, joihin koostumuksia lisätään ja käyttötavasta. Lisäksi koostumuksia voidaan valmistaa vä-kevöityinä liuoksina niiden saamiseksi sopiviksi kuljetusta ja varastointia varten. Väkevöidyt liuokset voidaan sitten 10 laimentaa haluttuun pitoisuuteen kulloistakin sovellutusta varten välittömästi ennen käyttöä.

Tämän keksinnön mukaiset synergistiset koostumukset ovat tehokkaita kaksisiipisiä hyönteisiä (Diptera) vastaan, erikoisesti Muscidae-lahkoa, esimerkiksi Musca domestica la-15 jia ja Culicidae-lahkoa, esimerkiksi Acdes Triseriatus ja Culex pipiens qulnquefasclatus lajeja vastaan.

Seuraavat esimerkit kuvaavat erilaisia keksinnönmu-kaisia hyönteismyrkkykoostumuksia ja niiden tehoa koetoukka ja -hyönteisiä vastaan. Esimerkeissä käytetty testaustapa 20 seuraa yleisesti alalla tunnettua testimenettelyä ksanteeni-värien hyönteismyrkkyvaikutusten tutkimiseksi, jolloin koe-hyönteisiä esikäsitellään pimeässä ja ne altistetaan sitten näkyvälle valolle. Tätä testausmenettelyä käytettiin vertailukelpoisten tulosten saamiseksi yksittäin käytettyjen hyön-25 teismyrkkyvärien kanssa alalla aikaisemmin käytetyn testime-nettelyn mukaisesti. Esimerkit ovat pelkästään kuvaavia eivätkä ne rajoita keksintöä niihin.

Esimerkki 1 3q Kaikkiaan neljäänkymmeneen 250 ml vetoiseen läpinäky vään muovimaljaan pantiin kuhunkin 100 ml tislattua vettä ja 10 neljännen toukka-asteen Aedes triserlatus-lajin toukkaa (Diptera: Culicidae) pantiin jokaiseen maljaan. Kymmenen maljan muodostaman ryhmän jokaiseen maljaan pantiin Rose Bengal'n -3 2,5 x 10 M vesipitoista varastoiiuosta määrä, joka vastasi lopullista laimennusta 102 ppm ja natriumfluoreseiinin 2,5 x 103M vesipitoista varastoiiuosta määrä, joka vastasi lopullista laimennusta 61 ppm, lisättiin toisen kymmenen maljan 65530 muodostaman ryhmän jokaiseen altaaseen. Samat määrät kumpaakin varastoiiuosta lisättiin sitten kolmannen kymmenen maljan muodostaman ryhmän jokaiseen maljaan niin, että jokaiseen maljaan saatiin lopullisessa laimennuksessa yhdistelmä, 5 joka sisälsi 102 ppm Rose Bengal'ia ja 61 ppm natriumfluo-reseiinia. Neljättä kymmenen maljan muodostamaa ryhmää käytettiin vertailuun, jolloin vain tislattu vesi muodosti väliaineen toukille. Kaikkien ryhmien maljaan lisättiin alfalfa-tabletti ravinnoksi ja hyönteisiä inkuboitiin välittömästi 10 täydellisessä pimeydessä kaikkiaan 18 tuntia ennen altistamista valolle. Inkubaatiojakson aikana voivat toukat naut-ta väriaineita.

Maljoissa olevat toukat altistettiin sitten tasaisesti valolle saatuna kahdesta Sylvania'n kylmävalo-fluoresenssi- 15 lampusta, jotka antoivat valon forometrisesti mitatuksi voi- 2 makkuudeksi liuosten pinnalle arvon 1250yuE/m .s. Toukkien kuolleisuutta valvottiin tunneittain, kunnes likimain 50-pro-senttinen kuolleisuus esiintyi toukissa, joille oli suoritettu Rose Bengal käsittely. Kuolema todettiin liikkumattomuutena 20 toukkaa koskettaessa. Samalla tavalla toinen neljännen toukka-asteen ryhmä jokaisesta esikäsitellystä ryhmästä (400 toukkaa käsittelyä kohti) valmistettuna edelläesitellyllä tavalla altistettiin keskipäivän auringolle Mississippi'ssa heinäkuu puolivälin päivänä. Auringonvalon voimakkuus liuosten pin- 2 25 nalla vaihteli välillä 5600 6500^uE/m .s fotometrin avulla mitattuna mitattuna ilmastollisten olosuhteiden vaikutuksesta. Toukkien kuolleisuus mitattiin 10 minuutin välein, kunnes noin 50 prosentin kuolleisuus esiintyi Rose Bengal käsittelyn saaneissa toukissa. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa I.

30

Taulukko I

Aedes Triseriatus-toukkien neljännen toukka-asteen prosentuaalinen kuolleisuus käsiteltäessä natriumfluoreseiini/

Rose Bengal väriseoksella ja altistettaessa näkyvälle valolle.

10 65530 Käsittely Annos Fluoresoiva Auringonvalo _(ppm) valo (18 h)_(20 min)

Vertailu 0,0 0,0

Natriumfluoreseiini 61 0,0 0,0 ^ Rose Bengal 102 53,3 47,5

Rose Bengal: 102:61 86,7 97,0 natriumfluoreseiini_ Nämä arvot osoittavat, että pelkästään Rose Bengal' illa käsiteltyjen toukkien noin 50-prosenttinen kuolleisuus esiintyi 18 tunnin jälkeen altistamisesta fluoresoivalle valolle ja 20 minuutin jälkeen altistusta auringonvalolle.

Ne osoittavat myös, että toukat eivät kuolleet käsiteltäessä pelkästään natriumfluoreseiinilla. Kuitenkin yhdistettäessä ^ natriumfluoreseiini ja Rose Bengal kasvoi seoksen aiheuttama toukkien kuolleisuus 62,7 prosenttia fluoresoivaa valoa käytettäessä ja 66,3 prosenttia auringonvalossa verrattuna vastaaviin kuolleisuusarvoihin käytettäessä yksinomaan Rose Bengal' ia. Nämä arvot osoittavat, että saavutetaan huomattavasti 2Q parantunut (synergeettinen) hyönteismyrkkyvaikutus A. trlse-riatus-toukkia vastaan käsiteltäessä niitä yhdistelemällä, joka sisältää 0,6 osaa selvästi hyönteismyrkkynä tehotonta natriumfluoreseiiniä yhtä osaa kohti hyönteismyrkkynä vaikuttavaa Rose Bengal'ia.

25 Esimerkki 2

Kaikkiaan kahteenkymmeneen 250 ml vetoiseen läpinäkyvään muovimaljaan pantiin jokaiseen 100 ml tislattua vettä ja 20 Culex pipiens quinquefasciatuslajln neljännen toukkaa pantiin jokaiseen maljaan. Jokaiseen viiden maljan muodosta- 30 -3

man ryhmän maljaan lisättiin Rose Bengal’in 2,5 x 10 M

(paino/tilavuus) vesipitoista varastoliuosta määrä, jolla lopulliseksi laimennukseksi saatiin 4,0 ppm ja toisen viiden maljan muodostaman ryhmän jokaiseen maljaan lisättiin nat- -3 riumfluoreseiinin 215 x 10 M (paino/tilavuus) vesipitoista 35 varastoliuosta määrä, jolla lopulliseksi laimennukseksi saatiin 4,0 ppm. Samat määrät molempia varastoliuoksia lisättiin 11 65530 sitten kolmannen viiden maljan muodostaman ryhmän maljoihin niin, että jokaiseen maljaan saatiin laimennukseksi yhdistelmä, joka sisälsi 4,0 ppm Rose Bengal*ia ja 4,0 ppm nat-riumfluoreseiinia. Neljäs viiden maljan muodostama ryhmä 5 toimi vertailuna, jolloin tislattu vesi oli ainoa väliaine toukkia varten. Kaikkien ryhmien jokaiseen maljaan lisättiin yksi aifalfa-tabletti ravinnoksi, minkä jälkeen maljoissa olevat toukat altistettiin välittömästi valolle 24 tunnin ajaksi saatuna kahdesta General Electric'in kylmä- 10 valo-fluoresenssilampusta. Valon fotometrisesti mitattu voi- 2 makkuus liuostan pinnalla oli 1200yuE/m .s. Toukkien kuolleisuus mitattiin 30 minuutin välein.

Edelläesietty menettely toistettiin käyttäen seitsemää muuta Rose Bengal*in ja natriumfluoreseiinin pitoisuutta, 15 jolloin käytettiin 8, 16, 32, 128, 256 ja 512 ppm pitoisuuksia sekä erikseen että yhdistettynä yhtä suurin osuuksin. Näissä kokeessa eri aikavälein havaitut kuolleisuudet on esitetty seuraavassa taulukossa II.

Taulukko II

20

Culex pipiens quinquefasciatus-toukkien neljännen toukka-asteen prosentuaalinen kuolleisuus käsiteltäessä natrium-fluoreseiini/Rose Bengal-väriseoksella ja altistettaessa fluoresoivalle valolle.

25 Kuolleisuusprosentti

Valaisuaika (tuntia) Käsittely_Annos (ppm) 2_4 8_16_24

Vertailu - 000 00

Fluoreseiini 4 000 00 8 0 0 0 0 0 30 16 0 0 0 0 0 32 0 0 0 0 0 64 0 0 0 0 0

128 0 0 0 0 Q

256 0 0 0 0 0 512 0 0 0 0 0

Rose Bengal 4 000 00 8 0 0 0 0 0 16 0 0 0 2,5 27,5 32 00 2,6 28,2 53,8 64 00 12,5 42,5 72,5 128 0 0 17,5 55,0 92,5 12 05530 256 O 5,0 17,5 87,5 97,5 512 0 7,5 20,0 95,0 97,5

Rose Bengal: 5 Fluoreseiini 4:4 00 0 0 0 8:8 0 0 2,5 17,5 32,5 16:16 0 0 5,0 27,5 55,0 32:32 0 0 10,0 40,0 77,5 64:64 0 2,5 17,5 52,5 87,5 10 128:128 0 5,0 27,5 90,0 100,0 256:256 0 7,5 30,0 95,0 100,0 512:512 0 7,5 35,0 100,0 100,0 Nämä arvot osoittavat synergistisen hyönteismyrkkyvai-kutuksen, minkä natriumfluoreseiini aiheuttaa käsiteltäessä. C.p. qulnquefasciatus-toukkia yhdistelmällä, joka sisältää yhtä suuret paino-osuudet selvästi hyönteismyrkkynä vaikuttavaa Rose Bengal'ia ja selvästi hyönteismyrkkynä tehotonta natriumfluoreseiinia verrattaessa kuolleisuusprosenttiin saatuna käytettäessä vastaava määrä pelkästään Rose Bengal'ia.

20

Synergistinen vaikutus ilmenee selvästi kahdeksannen ja kuudennentoista tunnin välillä ja niinkin pienellä annosmäärällä kuin 8 ppm Rose Bengal-aineosaa hyönteismyrkkyseoksessa.

Natriumfluoreseiinin ja Rose Bengal'in vertailevat vaikutukset hyönteismyrkkynä käytettynä yksitellen ja yhtä 2 5 suurien painopitoisuuksien yhdistelmänä C.p. quinguefasciatus-toukkien neljännen toukka-asteen suhteen LT,, g arvoina (va- laisuaika, joka vaaditaan 50 prosentin kuolleisuuteen) funktiona annospitoisuudesta määritettiin taulukosta II otettujen •jq arvojen logaritmi muunnoksen avulla tilastollista analyysiä varten. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa III.

Taulukko III

Natriumfluoreseiini/Rose Bengal-väriseoksen hyönteis-myrkkyvaikutuksen ajallinen teho Culex pipiens quinquefascia-35 tus'ta vastaan veloitettaessa fluoresoivalla valolla.

13 65530 γτ -arvo(valaisuaika) 50

Annosmäärä(ppm) Käsittely 4 8 16 32 64 12a 256 512

Natriumfluore- III I I I II

seimi 5

Rose Bengal II I 22.3 16.9 13.1 9.9 9.0

Rose Bengal: I I 22.5 16.6 13.4 9.2 8.3 6.8 natriumfluoresiini 1:1 10 I s= Ei vaikutusta tai arvot riittämättömät tilastoanalyysiä varten.

Nämä arvot osoittavat natriumfluoreseiinin synergisti-sen vaikutuksen Rose Bengal'iin siinä suhteessa, että yhdistelmät, jotka sisältävät yhtä suuret paino-osuudet hyönteis-15 myrkkynä tehotonta natriumfluoreseiinia ja hyönteismyrkkynä tehokasta Rose Bengalia, aiheuttavat likimain saman prosentuaalisen kuolleisuuden C.p. quinguefasciatus-toukkien neljänsille toukkaasteille noin 20-25 prosenttia lyhyemmän ajan kuluessa kuin pelkästään Rose Bengal käytettynä samana pitoi- 20 suutena.

Natriumfluoreseiinin ja Rose Bengal'in teho hyönteismyrkkynä käytettäessä yksinään tai yhtä suurien paino-osuuksien yhdistelmänä C.p. quinguefascitus-toukkien neljänsiä toukka-asteita vastaan ilmoitettuna LC--.-arvoina(pitoisuus,

25 bU

joka vaaditaan 50-prosenttista kuolleisuutta kohti annettuna aikana) määritettiin taulukosta II otettujen arvojen logaritmisen muunnoksen avulla tilastoanalyysiä varten. Tulokset on esitetty taulukossa IV.

30 Taulukko IV

Natriumfluoreseiini/Rose Bengal-väriseoksen pitoisuuden vaikutus hyönteismyrkkytehoon Cules pipiens quinqueras-ciatus'ta vastaan valotettaessa fluoresoivalla valolla.

14 65530 LC50 (ppm) valaisuaika (tuntiaj Käsittely_2 4 8 16_24_

Natriumfluoreseiini I I I I I

5 Rose Bengal I I I 86.3 29.9

Rose Bengal: III 35.1 13.6 natriumfluoreseiini 1:1 (paino) I = Ei vaikutusta tai arvot riittämättömät tilastoanalyysiä ^ varten.

Nämä arvot osoittavat, että noin 55-60 prosenttia pienempiä pitoisuuksia tarvitaan Rose Bengal'in ja natrium-fluoreseiinin yhtä suurien paino-osuuksien yhdistelmiä varten likimain saman hyönteismyrkkyvaikutuksen saavuttamiseksi 15 C.p. quinquefasciatus-toukkia vastaan valotettuna fluoresoivalla valolla kuin käytettäessä pelkästään Rose Bengal'ia, mikä osoittaa natriumfluoreseiinin synergeettisen vaikutuksen Rose Bengal'iin.

20 Esimerkki 3

Seuraavassa esitettävää menettelyä käyttäen laboratoriossa kasvatettua lajia olevia täysikasvuisia huonekärpäsiä (Musca domestlca)bioanalysoitiin erytrosiini B'n ja natriumfluoreseiinin seosten vaikutuksen suhteen hyönteismyrkkyinä 25 verrattuna pelkästään erytrosiini B'n vaikutukseen hyönteismyrkkynä. Kahdeksasta kymmeneen vuorokauden vanhoja huonekärpäsiä sijoitettiin läpinäkyvään muovimaljaan (tilavuus 250 ml, läpimitta 11,5 cm, korkeus 4,5 cm) varustettuna alu-miinikannella ja 13 mm pituisella puuvillaisella hammastam-2q ponilla sijoitettuna muovimaljaan sen pohjalle. Käyttäen tutkittavan värin 2,5 x 10 varastoiiuosta valmistettiin tun netun väripitoisuuden omaava liuos 2-prosenttiseen sokeriliuokseen ja sitä levitettiin ylimäärin puuvillatamponille. Kärpäsiä pidettiin täydellisessä pimeydessä 24 tuntia ennen nii-25 den altistamista valolle, minä aikana niitä ruokittiin vain väriliuoksella. Valmistettiin 8-10 samanlaista säiliötä, jotka sisälsivät 80-100 hyönteistä kaikkiaan, jokaista väri-käsittelyä varten. Samoin valmistettiin vertailumalja ilman väriainetta.

65530 24 tunnin esikäsittelyn jälkeen täydellisessä pimeydessä kannella peitetyissä maljoissa olevat kärpäset altistettiin tasaisesti valolle saatuna kahdesta General Electric' in kylmävalo-fluoresenssilampusta, jotka antoivat fotomet- 2 5 rillä mitatuksi valon voimakkuudeksi 1200^AiE/m *s maljan syvyyden keskikohdalla. Maljassa ei kehittynyt merkittävää määrää lämpöä. Kuolleisuus määritettiin esikäsittelyäjän (pimeyden) suhteen ja sitten puolen tunnin välein valaisun alkamisesta. Kaikki hyönteiset, jotka kuolivat ennen al-^ tietämistä valolle, poistettiin esikäsiteltyjen hyönteisten kokonaismäärästä.

Edelläesitetty altistusmenettely suoritettiin myös käsittelemättömille vertailuhyönteisille ja hyönteisille syötettiin kolmea eri natriumfluoreseiinipitoisuutta, viittä 15 erytrosiini B-pitoisuutta ja viittä eryteosiini B/natrium-fluoreseiini-seosta, jotka sisälsivät noin 0,43 paino-osaa natriumfluoreseiiniä yhtä paino-osaa kohti erytrosiini B:tä. Näissä kokeissa eri aikavälein saadut prosentuaaliset kuolleisuudet on esitetty yhteenvedettyinä seuraavassa taulu- 20 .

kossa V.

5 1C 65530

J. D

O MOOOOO VDCTiOOO

• »···**···« ο ο ο σ ro co o o moooo γμ οοοοσ>οο ιησ^οοο

rH H H H

CQ

O HxfOOO^ ΠΙΛΟΟΟΟ

•Η 04 O OO σ OOON

C rH »ΗΓΟτΤΟ^ΟΟ π if) U) CO CO

10 3 w to trt p 0 2 O 00^00000^00 H r~1 3 · *··*«·«·· P 0 tn TTOOooorHHmooHinoooo > H -H 04 LTI I 04 t" P rU 0) G Φ > r- 0 z. ^ m ο ο ·*τ r~ ooouno G ·>-· (0 C (0 · ········· •h c i—i c -h ro o ooo Ori««tn h m tn fM m rH-r-rH^4-J Ή ΤΓ I Ή in r» lb m -r* (Ö c ffl a > c 3 P ci h a -P o ο ο r-~ o o o m o -Pd.oc'-'· ...... · · c u in -f- on o o o o ooriMo h ^ cd m n (U C <U ·“ ·β •-‘OU) Ή Η· Γ~

(0 G M d X

0 h q <t -π p u- p ; il ι/l omr-ooo^o

QjPr-<4-3 · ........

t uJ cm <N O OOO Ο Ο Γ- 04 in H H 04 O H

c - a h ^ ^ 20 J- «I <r, ifl > Hl P W 0 H·

OfCOT PfOO O CO VO OOOOO

Tj C 5ί 04 O ooo OOHT-O Η θή O H· 0~

x <u tn -P

p B tn co.

iH0<l)*H ΙΟ O IN OOOOO

2 ^ H o ooo ooroors h n ma r- iO -P'H w (Ν·ττ (N in

ίϋ r—I fQ

ne U <D >

Id in +j 3 ,H „J o o h n oooo s 10 -Γ- Γ- o OOo OOrHlNCTr o H ID N M) :<0 H (N (N τι· β Λ 10 <D Ή ” “a! -i'm °Μ.°.

:G pin o o ooo o o o un in ooroo^r X in x h h on

•Η ·Η O

1 qj a) 30 m n o rH oho uj »“Η Ή · · % · * · >1 O P O O OOO 000040 OOr-iino

:n3 p :nj H

&-< L5I> o n h o in · . . . . CTl

H 04 CV CO

w —I 04 T O H

O'? 04 O O TfCO^lOO H· CO H· O O

_ CO Qj f · * · **··* «it··

Jb c S Hmoi iooi^oo ifim<foo tf. ·—* I H H1 CO 04 Ifl Η oi Tf 04 m H 04 tj· ^ H HlN rf i—I 04 rr

^ 6 -H H C

rl 3 p C C _ H

(U r—( T—l *H H P Ή p H 41 H -H H 3 d) 4J m g C in in h in us!! § §si S > 33 & &z3

Z P « WCQH

17 65530 Nämä arvot osoittavat synergistisen hyöhteis-myrkkyvaikutuksen eri pitoisuuksilla saatuina hyönteismyrkkynä tehottoman natriumfluorseiinin vaikutuksesta yhdistettynä hyönteismyrkkynä tehokkaan erytrosiini B'n 5 kanssa painosuhteessa noin 0/4 paino-osaa natriumfluore- seiinia jokaista paino-osaa kohti erytrosiini B'tä käsiteltäessä täysi-ikäisiä huonekärpäsiä verrattuna prosentuaaliseen kuolleisuuteen aiheutuneena saman painomäärän vaikutuksesta pelkästään erytrosiini B'tä. Synergeettinen vaiku-10 tus ilmenee erikoisen selvästi 1,5 ja 3,5 tunnin välillä ja niin alhaisilla annostasoilla kuin 26,4 ppm erytrosiini B'tä yhdessä 11,2 ppm kanssa natriumfluoreseiinia.

Natriumfluoreseiinin ja erytrosiini B'n hyönteismyrk-kyvaikutuksen vertailu eri pitoisuuksilla käytettynä erik-15 seen ja yhdistettynä 0,4 paino-osaa natriumfluoreseiinia ja yksi paino-osa erytroseiini B'tä täysi-ikäisiä huonekärpäsiä vastaan LT^Q-arvojen mukaan funktiona annospitoisuu-desta määritettiin taulukossa V esitettyjen arvojen logaritmisen muunnoksen avulla tilastoanalyysiä varten. Tulok-20 set on esitetty seuraavassa taulukossa VI.

18 65530 ^ ·« o o o —N X X % O O O £Λ x ^ ^ 00 I (0 (Tv 1» tn ή oo —> •H r-1 H O' f—| <U O x x

PH H H H

G «0 « > >1 jC <0 —.

r-H > ··

OH O O

,C <d ·» 'LO

0) > ·—. O O x -ph m n (N^r O x (N (N <Ti

CU) *1* ^ ' G

(D 0) (Tl (N O) φ

CP — x x 4J

HO H rr Γ0 p

H 3 (tJ

H H t»

Id H

Ή ^-x *-x ;id <d Id <q* .. .,-1 tn x Tp 01

CU) Ί* x O

CU <D —- H x >|

U) iti O H H OI H

Ai -P ^-s x ·—’ H Id 0 U) g σι n x— q (UH 04 'O' x VO id

tn nj 0i χ^ oi x O

H H H H H 00 p > P (d :id tn :id > P «d O > :id h 1 C ud -—- Ή

M m 4) s ·· -P

3 <U U) 00 00 px H H P O xxx :id

C GÄ C '-χ (N (N (N H

id HP q r~- m m es g E-t H U) id x ·χ- x- :0

tn X-” «n h σι P

O C (N x x p P - id — O· o :<d P id tn m h h g >ι Ό tn :<d P H 3 p

<U P tn P

•χ 0) H -~x H

H <U (d ·· H

Cg H rr (N p H O Id xx

H Ό > --χ VO H P

<U N (MH O

tn id id x xx- > <u υ tn h vo in p P tn tn h 04 x id OP h χ-' o

3 » φ H M 04 H

H C Id

p :id e P

e g 3 3 >1 P id H x p P Ai O U) P P in ·· I 3 id >, ^ n n φ p Z g PJ H p 3 e h h o a:

H e C 3 H

>1 H H H H (d H | <U H H «P > Q) g tn tn tn g

P 3 φ Ο O 3 H H

p H P P P H C <U

H p o P P P H

0) P 3 >1 >1P H II

:id id h p P id <D

z Z p ω « z tn h 19 65530 Nämä arvot osoittavat natriumfluoreseiinin syner-gistisen vaikutuksen yhdistettynä erytrosiini B'n kanssa, jolloin yhdistelmä sisältää noin 0,4 paino-osaa hyönteismyrkkynä tehotonta natriumfluoreseiiniä yhtä paino-osaa 5 kohti hyönteismyrkkynä tehokasta erytrosiini B'tä, antaen likimain saman kuolleisuusprosentin täysi-ikäisten huone-kärpästen suhteen noin 22-35 prosenttia lyhyemmän ajan aikana kuin pelkästään erytrosiini B käytettynä yhtä suurena pitoisuutena.

10 Natriumfluoresiinin ja erytrosiini B'n vaikutus hyön teismyrkkynä käytettynä erikseen ja yhdistelminä, joissa painosuhteet olivat noin 0,4 paino-osaa natriumfluoreseii-nia yhtä paino-osaa kohti erytrosiini B'tä, täysi-ikäisiin huonekärpäsiin LC^g-arvoina määritettiin taulukosta V otet-15 tujen arvojen logaritmimuunnoksen avulla tilastoanalyysiä käyttäen. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa VII.

20 65530

o <N TT CN

* * · ·

3* H m fN m niH

i en

•H

ij o r-~ vo Z-t * · · ·

C tN H Ifi M N

:0 ή σ\ in (N

i . ^

4-> * , . H H O

3 N· H H HOI

M °> «

*H

3 > 1/1 h r*~ m 5 ro h m oo oo OJ C m in en

TJ 3 CN IN

>1 -H

? So ; Hr.

® «> i 3 r! M S SS

;<0 rH Qi w CN CN H C

> rH a 3 ?]

o ~ en L

e i—l -H ,, 3

O O fl3 ΙΠ LO LO O K

H CO ^ lO H · · · * H M U fd ^ H tO H H :fw

> o Γ3 μ4 > <N00fM *H

Q) H COCNH m o en ή £

^ ή id .. H

M > ° en r- r-t s H > O <n‘ M rl ID* v g 3 I S ^ 5 3 OQ 0) H « E-t >_| 3 •HO 1/1 σι σι cn 5 Ή H ro in o ;H MH “ ΠΗ £ en -g

0 3 .R

M en ‘43 t “> o ή en n* £

0) · * · · *Q

U| (fl rH H h U) O ,3 0)4-> O tO O *3 \ u) VO ^ CN Jj

•H H »H

C 3 -H

Ή rH ·· ^

•H 3 1/1 >H O jJ

M > OH H Γ-' H § n! r- o eo r u § ^ « 0 o 3 £ pr, · 00 3 .H ai . £Π , * +5

^ -t-1 OH H CN CN

1 = H,n js UM ”1 3

4J H -H CQ ffl 0) 4-J

S & 5- S ä -S il I

(D L φ *n *H H S (o 4J g W ·Η ·Η M4 ^ >

S 3 8 g Si-H

« S| 3 33.3 « S Sö & « j 11 ^ ω « z 95 h 21 65530 Nämä arvot osoittavat natriumfluoreseiinin syner-gistisen vaikutuksen erytrosiini B'n vaikutukseen hyönteismyrkkynä, jolloin suunnilleen voidaan saavuttaa sama kuol-leisuusaste huonekärpäsiin käytettäessä erytrosiini B'n yh-5 distelmää natriumfluoreseiinin kanssa likimääräisessä suhteessa 0,4 paino-osaa natriumfluoreseiinia yhtä paino-osaa kohti erytrosiini B'tä kuin käytettäessä yksinomaan suurempia määriä erytrosiini B'tä. Täten noin 10-20 prosenttia vähemmän erytrosiini B'tä tarvitaan vastaavia LC^-arvoja varten 10 seoksessa altistuksen valolle ollessa 4 tuntiin asti ja noin 25-40 prosenttia vähemmän altistuksen valolle ollessa 12-24 tuntia.

Esimerkki 4

Edellä esimerkissä 3 esitetyn testimenettelyn mu-15 kaan bioanalysoitiin laboratoriossa kasvatettua, täysi-ikäistä Musca domestica kärpäsiäjia Bose Bengal*ia ja natriumfluoreseiinia sisältävien seosten hyönteismyrkkyvaikutuksen määräämiseksi verrattuna pelkästään Rose Bengal*in tehoon hyönteismyrkkynä.

20 Tutkimuksessa käytettiin kolmea natriumfluoreseiini- pitoisuutta, viittä Rose Bengal'in pitoisuutta ja viittä Rose Bengal/natriumfluoresiini-seoksen pitoisuutta, jotka sisälsivät noin 0,35 paino-osaa natriumfluoreseiinia yhtä paino-osaa kohti Rose Bengal'ia. Näissä testeissä eri aikavälein 25 havaitut kuolleisuusprosentit on esitetty seuraavassa taulukossa VIII.

65530 22

Taulukko VIII

Täysi-ikäisen Musca Domestica'n prosentuaalinen kuolleisuus käsiteltäessä natriumfluoresiini/Rose Bengal-väriaine-seoksella ja altistettaessa valolle 5 Kuolleisuusprosentti

Valaisuaika (tuntia) Käsittely Annos (ppm) 0<5 lt0 1>5 2ί0 2.5 3.0

Vertailu --- 0 0 0 0 0 0 10 Natrium- n.2 0 0 0 0 0 0 fluorese- 49,0 0 0 0 0 0 0 iini 189.0 0 0 0 0 0 0

Bose Bengal 30>5 0 0 0 0 0 0 61.2 0 0 0 0 10 10 132.6 0 4 20 32 48 56 255.0 8 32 62 70 78 94 15 510.0 6 14 34 58 80 84

Rose Bengal: 30.6:11.2 000000

Natrium-f luo- 61.2ί22.7 0 0 0 0 6 22 reserini 132.6:49.0 4 8 16 42 64 86 255.0:94.5 14 32 60 82 98 100 510.0:189.0 16 40 66 80 94 100 20 Nämä arvot osoittavat synergistisen vaikutuksen esitetyillä pitoisuuksilla saatuna hyönteismyrkkynä tehottoman natriumfluoreseiinin avulla yhdistettäessä hyönteismyrkkynä tehokkaan Rose Bengal'in kanssa suhteessa noin 0,37 paino-25 osaa natriumfluoreseiinia yhtä paino-osaa kohti Rose Bengal'ia ja käsiteltäessä täysi-ikäisiä huonekärpäsiä verrattuna prosentuaaliseen kuolleisuuteen saatuna käyttäen samaa paino-määrää pelkästään Rose Bengal'ia. Synergistinen vaikutus on erikoisen ilmeinen välillä 2,0-3,0 tuntia ja pitoisuuksilla 30 vain jopa 49,0 ppm natriumfluoresiinia yhdessä 132,6 ppm kanssa Rose Bengal'ia.

Vertaileva tutkimus hyönteismyrkkytehokkuudesta täysi-ikäisiä huonekärpäsiä vastaan käyttäen natriumfluoreseiinia ja Rose Bengal'ia eri pitoisuuksilla erikseen ja keske-35 nään sekoitettuna suhteessa noin 0,37 paino-osaa natriumfluo-reseniinia yhtä paino-osaa kohti Rose Bengal'ia LT^-g-arvojen 65530 23 mukaan suoritettiin taulukosta VIII saatujen arvojen mukaan logaritmimuunnosta käyttäen tilastollista analyysiä varten. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa.

24 6 5 5 3 0 c >Ί Μ Μ ti Μ Η Φ -Ρ td C -Η A H |° ® °°

§ > iS S SS

3 * £ d

3 2 H r- M

*-"t td ^ ,—j I

2 > e ^ k- -H di r- o Qj s β tn Pj Φ Φ tn Tl β H >1 _ ^ ^ O ^ _ o ^0 -X 5 -h -h Φ . m m · :td

® w ^ -f m m^r -H

ίο td > S d^3" “ cj S β H S' S S § hh g

Ai -Ρ .* g .. O tn o o X Φ -H C _ .fr , £j H j 35 S to tao' tn n ‘[1 i i O · · · <d S .¾ s · (N (N (Τι Ή * > <0 5 £ => i e c 3 3 * φ φ H « 00 £ s g1 s s -n 1 Φ 3 3 +j

CQ tn +j ^ ^ 4J

Φ β tn r-- cn (N

r/\ i * · · H

n ^ λ (N H HtN :<0 S -d -h id "dJ> ϋ

H 3 > H H H ;H

c tn ».

•H φ O

•H E LT) ij Φ o 6-1 .—, o S 10 J -sr ξ'5^ ► g g w o o^· a en id dji' -h >h g h h h 2 ^ G ,_j td •h o P +> ΰ J§ ä 3 to φ ω r, z" >, I ·· fc

h 9 3 i S ‘S

(1) H CT OiH ^ tn I φ «IS 23 :td ti ® Ä S 1' “ S SS* 25 65530

Taulukon IX arvot osoittavat, että yhdistelmät, jotka sisältävät noin 0,37 paino-osaa hyönteismyrkkynä tehotonta natriumfluoreseiinia yhtä paino-osaa kohti hyönteismyrkkynä tehokasta Rose Bengal’ia, antavat likimain saman 5 prosentuaalisen kuolleisuuden täysi-ikäisiin huonekärpäsiin noin 30-35 prosenttia lyhyemmän ajan aikana kuin Rose Bengal samana pitoisuutena yksinään käytettynä.

Natriumfluoreseiinin ja Rose Bengal'in tehokkuus hyönteismyrkkynä käytettynä erikseen ja yhdistelmänä paino-1Q suhteessa noin 0,37 paino-osaa natriumfluoreseiinia yhtä paino-osaa kohti Rose Bengal'ia täysi-ikäisiä huonekärpäsiä vastaan LC^Q-arvojen mukaan määritettiin taulukosta VIII otettujen arvojen avulla logaritmimuunnosta käyttäen tilastollista analyysiä varten. Tulokset on esitetty seuraavassa 15 taulukossa X.

Taulukko X

Pitoisuuden vaikutus natriumfluoreseiini/Rose Bengal-väri-seoksen tehoon hyönteismyrkkynä Musca domestida'aa vastaan 20 valotettaessa fluoresoivalla valolla Käsittely LC50

Valaisuaika (tuntia) Käsittely Q5 1>0 1.5 2.0_2^5_3j0_

Natrium- I I I I I I

__ fluoreseiini 25

Rose Bengal τ τ 214.1 173.3 142.8 122.4

Rose Bengal: τ 540.4: 224.3: 142.8: 112.2: 91.7: natriumfluo- 200.5 83.2 53.0 41.6 34.1 reseiini 30 I = ei vaikutusta tai arvot riittämättömät tilastoanalyysiä varten Nämä arvot osoittavat natriumfluoreseiinin syner-gistisen vaikutuksen Rose Bengal'iin siinä, että likimain sama kuolleisuusaste aiheutuu huonekärpäsiin käytettäessä Rose Bengal'in ja natriumfluoreseiinin yhdistelmiä, jotka 35 sisältävät noin 0,37 paino-osaa natriumfluoreseiinia yhtä 26 65530 paino-osaa kohti Rose Bengal*ia kuin saadaan käytettäessä vain yksinään suurempia Rose Bengal-pitoisuuksia.

Täten likimain 18 prosenttia vähemmän Rose Bengal* ia vaaditaan seoksessa samoja LC^^-arvoja varten käytettäessä 5 kahden tunnin valotusta ja noin 33 prosenttia vähemmän käytettäessä 2,5-3,0 tunnin valotusaikaa.

Esimerkki 5

Edellä esimerkissä 2 käytettyä testimenettelyä seuraten bioanalysoitiin Culex pipiens qiuquefasciatus-lajin ig neljännen toukka-asteen toukkia Rose Bengal*ia ja natrium-fluoreseiinia sisältävien seosten vaikutuksen suhteen hyönteismyrkkynä verrattuna pelkästään Rose Bengal*in tehoon hyönteismyrkkynä, minkä jälkeen suoritettiin vertaileva bioana-lyysi Culex pipiens quinquefasiatus toukkien toisen toukka-15 asteen suhteen seoksella, joka sisälsi erytrosiini B*tä,

Rose Bengal*ia ja natriumfluoreseiinia, diffuusissa (varjostetussa) auringonvalossa fluoresoivan valon asemestä. Kolme aineosaa sisältävän seoksen vaikutusta hyönteismyrkkynä verrattiin jokaiseen aineosaan yksin käytettynä sekä seokseen, joka si-20 sälsi Rose Bengal'ia ja erytrosiini B'tä. Testit suoritettiin kirkkaana päivänä ympäristölämpötilan ollessa 9-13°C ja fotometrisesti mitatun valon voimakkuuden liuosten pinnalla 2 460-700 yUE/m .s. Testitulokset on esitetty seuraavassa taulukossa XI.

25 Taulukko XI

Culex pipiens qiunquefasciatus-toukkien toisen toukka-asteen prosentuaalinen kuolleisuus käsiteltäessä natriumfluoreseiini/erytrosiini B/Rose Bengal-väriaineseoksella ja altistettaessa difuusille auringon valolle

Kuolleisuusprosentti, valaisuaika/tuntia 30 Käsittely Annos (ppm)_1 2_3_4_5_

Vertailu --- 0 2 2 4 4

Fluoreseiininatrium 10 0 2 2 2 2

Rose Bengal 10 0 14 24 26 32

Erutrosiini B

„ , 10 0 6 18 22 26 35 Rose Bengal: erytrosiini B 10: 10 0 14 24 24 36

Rose Bengal:crytrosii-ni 13: natriumf! uorcs iin 10:10:10 0 26 32 36 48 65530 27 Nämä arvot osoittavat natriumfluoreseiinin syner-gistisen vaikutuksen erytrosiini R'n ja Rose Bengal'in seokseen siinä suhteessa, että Rose Bengal'in ja erytrosiini B'n yhdistelmällä käytettynä yhtä suurina paino-osuuksina 5 pitoisuudella 10 ppm toukkien esikäsittelyyn pimeässä ja altistettaessa siten toukat diffuusille auringon valolle viiden tunnin ajaksi ei ole oleellisesti suurempaa vaikutusta hyönteismyrkkynä kuin käytettäessä yksinomaan Rose Bengal'ia samalla tavalla ja samoissa olosuhteissa mutta, että Rose 10 Bengal'in ja erytrosiini B'n seoksen, joka lisäksi sisältää yhtä suuren osan natriumfluoreseiinia, pitoisuudella 10 ppm teho hyönteismyrkkynä kasvaa noin kolmanneksen altistettaessa valolle viideksi tunniksi verrattuna Rose Bengal/erytrosiini B-seokseen, joka ei sisällä natriumfluoreseiinia.

15 Esimerkki 6

Edellä esimerkissä 2 esitettyä testimenettelyä käytettiin Rose Bengal/natriumfluoreseiini-seosten hyönteismyrk-kyvaikutuksen määräämiseksi käsiteltäessä Culex pipiens quinque-fasciatus-lajin neljännen toukka-asteen toukkia verraten yksi-20 nään käytetyn Rose Bengalein hyönteismyrkkytehoon, minkä jälkeen suoritettiin vertaileva tutkimus seoksilla, jotka sisälsivät pitoisuudella 10 ppm yhtä suuret paino-osuudet erytrosiini B'tä, Rose Bengal'ia ja natriumfluoreseiinia, Culex pipiens quiquefaciatus-lajin ensimmäisen toukka-asteen tou-25 kille verraten jokaista aineosaa yksinään käytettynä saavutettuun tehoon sekä Rose Bengal'in ja erytrosiini B'n seoksella saavutettuun tehoon. Testi suoritettiin 24°C lämpötilassa ja fotometrillä mitattu fluoresoivan valon voimakkuus liuos- 2 ten pinnalla oli 1200 ^uE/m . s. Testitulokset on esitetty 30 seuraavassa taulukossa XII.

Taulukko XII

Culex pipiens quinquefasciatus-lajin ensimmäisen toukka-asteen prosentuaalinen kuolleisuus käsiteltäessä niitä natriumfluore-seiini/erytrosiini B/Rose Bengal-seoksella ja altistettaessa 35 fluoresoivalle valolle • 28 65530

Kuolleisuusprosentti Käsittely Annos (ppm) Valaisuaika (tuntia)

Vertailu_ 0.5 1.0 2.0 4.0 8.0

Natriumfluo- --- 0 0 0 0 0 xeseiini 10 0 0 0 0 0

5 Erytrosiini B

Rose Bengal ίο 0 0 0 5.0 7.5

Rose Bengal: ίο 0 0 2.5 22.5 60.0 erytrosiini B 10.10 0 0 7.5 32.5 67.5

Rose Bengal: erytrosiini reseiini 10: 10:10 0 0 5.0 45.0 77.5 Nämä arvot osoittavat 38 prosentin kasvun kuol-leisuusprosenttiin neljän tunnin kuluttua ja 5 prosentin Ί_ kasvun kahdeksan tunnin kuluttua altistamisen jälkeen fluore-soivalle valolle saatuna suhteessa 1:1:1 olevalla seoksella, joka sisältää 10 ppm Rose Bengal'ia, erytrosiini B'tä ja natriumfluoreseiinia jokaista verrattuna suhteessa 1:1 olevaan seokseen, joka sisältää Rose Bengal*ia ja erytrosiini 2Q B'tä kumpaakin 10 ppm ja osoittaen siten natriumfluorese-iinin synergistisen vaikutuksen erytrosiini B'tä ja Rose Bengal'ia sisältävään hyönteismyrkkyseokseen.

Esimerkki 7

Esimerkin 3 mukaista edellä esitettyä bioanalyysi-25 menettelyä seuraten määrättiin natriumfluoreseiinin suhteen vaikutus Rose Bengal'iin täysi-ikäisten huonekärpästen (Musca domestica) suhteen. Tutkittiin vertailevasti kaksi seosta, joista toinen sisälsi 0,43 paino-osaa natriumfluoreseiinia jokaista paino-osaa kohti Rose Bengal'ia ja toinen 30 sisälsi noin 4,3 paino-osaa natriumfluoreseiinia jokaista paino-osaa kohti Rose Bengal'ia verraten pelkästään Rose Bengal'ia käytettäessä saatuun tehoon hyönteismyrkkynä. Fluoresoivan valon voimakkuus säiliön syvyyden keskikohdalla oli 1200 ^,uE/m^.s ja ympäristön lämpötila oli 24°C. Tulokset on 35 esitetty seuraavassa taulukossa XIII.

65530 29

Taulukko XIII

Natriumfluoresiinin ja Rose Bengal'in välisen suhteen vaikutus käsiteltäessä täysi-ikäisiä huonekärpäsiä (Musca do-mestica) natriumfluoreseiini/Rose Bengal-seoksella ja al-5 tistettaessa fluoresoivalle valolle

Valaisuaika (tuntia) Käsittely Annos (ppm)_0.51.0 1.5 2.0 2.5 3.0

Vertailu --- 0 0 0 0 0

Natrium- 18 9.0 0 θ' 0 0 0 0 10 fluoreseiini

Rose Bengal 440.0 0 31.3 45.9 45.7 62.0 75.0

Rose Bengal: 440.0:189.0 0 45.2 54.0 63.3 72.7 83.3 natriumfluore- seiini

Rose Bengal: 440.0:1890.0 0 30.0 34.0 38.0 44.7 46.7 15 natriumf luore-seiini Nämä arvot osoittavat, että edelläesitetyn seoksen, joka sisältää 0,43 paino-osaa natriumfluoreseiinia yhtä paino-osaa kohti Rose Bengal'ia, aiheuttama kuolleisuusprosentin kasvu on alueella 44 prosentista 1,0 tunnin jälkeen 11 prosenttiin 3,0 tunnin jälkeen verrattuna pelkästään Rose Ben-gal'ia käytettäessä saatuun samalla pitoisuudella, kun taas seos, joka sisältää 4,3 paino-osaa (kymmenkertaisen määrän) 25 yhtä paino-osaa kohti Rose Bengal'ia on alentanut kuolleisuus-prosenttia 4,2 prosenttia 1,0 tunnin jälkeen ja 38 prosenttia 3,0 tunnin jälkeen. Tämä osoittaa natriumfluoreseiinin synergeettisen vaikutuksen Rose Bengal'in tehoon hyönteismyrkkynä, kun hyönteismyrkkynä tehottoman natriumfluoreseii-30 nin paino-osien määrä seoksessa on pienempi kuin hyönteismyrkkynä tehokkaan Rose Bengal'in paino-osien määrä ja synergeettisen vaikutuksen häviämisen, jos natriumfluoreseiinin paino-osien määrä on paljon suurempi kuin Rose Bengal'in paino-osien määrä.

Claims (6)

65530

1. Synergistinen hyönteismyrkkykoostumus, tunnettu siitä, että se sisältää hyönteismyrkkynä tehok- 5 kaan määrän vähintään yhtä hyönteismyrkkyä valittuna ryhmästä, johon kuuluvat dinatrium - 2',4',5',7' - tetrajodi-fluoreseiini (erytrosiini) ja 4,5,6,7-tetrakloori- 2',4', 5',7' -tetrajodifluoreseiinin dikalium- tai dinatriumsuola (Rose Bengal), yhdessä synergistisesti tehokkaan määrän 10 kanssa fluoreseiinin alkalimetallisuolaa, jolloin jälkimmäistä on noin 0,3-1,0 paino-osaa yhtä paino-osaa kohti mainittua hyönteismyrkkyä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että hyönteismyrkky on erytrosiinin ja

15 Rose Bengal'in seos.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että erytrosiinin, Rose Bengal'in ja nat-riumfluoreseiinin paino-osuudet ovat likimain yhtä suuret.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen koostumus, 20 tunnettu siitä, että se sisältää lisäainetta valittuna kiinteiden laimentimien, kantajien ja pinta-aktiivis-ten aineiden joukosta.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että mainitun hyönteismyrkyn ja 25 mainitun fluoreseiinisuolan mainittua seosta käytetään vesiliuoksena.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää pinta-aktiivisia aineita, dispergoivia aineita ja haihtumista hidastavia aineita.