FI65355C - Foerfarande och anordning foer att vid en planteringsmaskin me haolupptagande planteringsdon avkaenna markens laempligh etoer plantering - Google Patents

Description

2 65355 kautta. Jos toisaalta maa on niin kova tai niin täynnä kiviä, juuria tai muita esteitä, ettei istutusväline voi tunkeutua haluttuun istutussyvyyteen ei taimensyöttöä tapahtu. Istutusväline sen sijaan nostetaan tällöin maasta vietäväksi mahdollisimman pian takaisin alas uudessa reiäntekoyrityksessä. Tämä tapahtuu siis eri paikassa kuin edellisen yrityksen yhteydessä, koska istutusväline on tänä aikana siirtynyt ajoneuvon eteenpäin liikkumisen seurauksena.

On myös ennestään tunnettua asentaa auran yhteyteen tai eteen jonkinlainen signaalianturi, joka on sovitettu siten, että se voi antaa signaalin, kun aura siirtyessään auranvakoa pitkin lyö pys-tyestettä vasten. Tämän laitteen yhteydessä sijaitsee aura jo pääasiassa ennalta määrätyssä istutussyvyydessä, kun signaalinanturi alkaa toimia. Laite ei ole sen vuoksi käyttökelpoinen maaesteiden tuntemiseksi tehtäessä istutusreikiä maahan.

Raivaamattomilla metsämailla esiintyy kiviä, kantoja sekä juuria ja muuta sidoskudosta maassa normaalisti niin runsaasti, että ollaan sitä mieltä, että ainoastaan n. 40 % maasta on käyttökelpoista istutukseen. Oleellisena haittana on, että näitä esteitä esiintyy tiheästi hajallaan istutukseen sopivan maarakenteen omaavien laikkujen välissä, joiden pinta-ala ei kuitenkaan yleensä ole suurempi kuin 20-30 dm^. Tämä tekee välttämättömäksi sen, että epäonnistuneita reiäntekoyrityksiä täytyy hyvin nopeasti seurata uusien yrityksien, jotta maan tuottava osa tulee käytetyksi hyväksi mahdollisimman suuressa laajuudessa ja jotta ajoneuvoa voidaan siirtää jokseenkin suurella nopeudella. Tämä määrää luonnollisesti suuressa määrin istutuskapasiteetin. Sen vuoksi on tärkeätä, että isututus-koneet sovitetaan epäonnistuneiden reiäntekoyristysten yhteydessä hyvin nopeasti suorittamaan uusia yrityksiä. Tässä suhteessa ovat tähän asti tunnetut istutuskoneet osoittautuneet olevan riittämättömiä. Kehittyneimmässä suoritusmuodossaan ne voivat käsittää istu-tussyvyyden ilmoittavan elimen ja tämän kanssa yhteistoiminnassa olevan aikareleen.Ilmaisuelimen tehtävänä on tällöin aikaansaada tai-mensyöttö sinä hetkenä, jolloin istutusväline on saavuttanut maassa halutun syvyyden, kun taas aikarele on sovitettu tietyn käynti-ajan jälkeen katkaisemaan reiäntekoyritys, mikäli sitä ei vielä ole saatettu loppuun, ja antamaan impulssi uuteen yritykseen. Aikareleen käyntiajan täytyy siis olla niin hyvin mitoitettu, ettei istutusväline alasvientiliikkeensä aikana ehdi ainoastaan tunkeutua maahan 3 65355 haluttuun istutussyvyyteen vaan ehtii suorittaa myös matkan maanpinnan yläpuolella olevasta lähtöasennostaan maanpinnalle. Koska raivaamaton metsämaa on fyyvin epätasainen ja siinä on runsaasti syviä notkelmia, ei ole harvinaista, että ajoneuvon pyörät kulkevat syvän notkelman molemmin puolin, jossa tapauksessa matka, joka istutus-välineen on liikuttava maanpinnan saavuttamiseksi, tulee vastaavasti pitkäksi. Aikareleen käyntiaika täytyy tämän seurauksena sovittaa tähän. Jos maa on niin kovaa tai niin täynnä juuria, että istutus-väline ei voi tunkeutua toivottuun istutussyvyyteen, se pysyy toimimattomassa tilassa maassa, kunnes aikareleen käyntika on kulunut umpeen . Tämä merkitsee tarpeetonta ajanhukkaa, koska luonnollisesti olisi toivottavaa, että istutusväline vedettäisiin ylös maasta ja uusi reiäntekoyritys aloitettaisiin Selmalla hetkellä, kun alasvientiliike lakkaa. Asia on samoin, kun istutusväline alas-vientiliikkeen aikaisemmassa vaiheessa lyö kantoa, suurenkoa kiveä tai muuta maasta työntyvää estettä vasten. Myös tässä tapauksessa täytyy odottaa aikareleen käyntiäjän loppua, ennen kuin istutusväline voidaan palauttaa maan yläpuolella dLevaan asentoon ja uusi reiäntekoyritys aloitetaan. Raivaamattomalle metsämaalle istutettaessa on tavallista, että aikarele asetetaan käyntiäjalle n. 0,8 s alkaen siitä hetkestä, jolloin istutusväline aloittaa alassuuntautu-van liikkeensä. Tästä ajasta vastaa n. 0,4 s sitä aikaa, joka is-tutusvälineeltä enintään voi kulua, kun se normaalilla alasvienti-nopeudella, n. 1,5 m/s , liikkuu yläpääteasennostaan alas sille tasolle, jossa istutuskärki lyö maanpintaa vasten, kun taas suurin piirtein 0,1 s kuluu istutusvälineeltä tunkeutumiseen edelleen maahan ennakolta määrättyyn istutusvyvyyteen. Loppuosa aikareleen käyntiajasta, n. 0,3 s, muodostaa aikamarginaalin, joka on tarpeen, jotta istutusväline myös jonkin verran vaikeammin läpitunkeuduttavas-sa maassa tai syvemmän notkelman yhteydessä ehtii istutussyvyyteen, ennen kuin aikarele katkaisee reiäntekoyrityksen ja antaa impulssin uuteen yritykseen.

Yllä olevista aikatiedoista käy ilmi, että kun istutusväline alasviennin yhteydessä maassa lyös läpitunkematonta estettä vasten, kuluu normaalisti n. 0,4 s niiden hetkien välillä, jolloin alasvientiliike lakkaa ja istutusväline menettää kosketuksen maan kanssa, kun se aikareleen käyntiäjän päätyttyä on matkalla ylöspäin. Tähän tulee lisäksi n. 0,2 s istutusvälineen vetämiseksi ylös likimain 65355 puolitiehen yläpääteasentoa kohti väliasentoon jonkin verran maanpinnan yläpuolelle ja yhtä pitkä aika sen viemiseksi takaisin alas uuteen iskuun maata vasten. Yhteenlasketuksi ajaksi, joka kuluu kunnes istutusväline koskettaa maanpinnan uudessa reiäntekoyrityksessä, voidaan siis tällaisten tunnettujen istutuskoneiden yhteydessä antaa likiman 0,8 s. Tämän ajan kuluessa siirtyy ajoneuvo 0,4-0,5 m normaalin ajonopeuden ollessa 2 km/h. Ajan kuluminen uuden reiänte-koyrityksen aloittamiseksi ei sen vuoksi merkitse vain ajanhukkaa.

Se merkitsee ensi sijaisesti tuottavan maan tarpeetonta tuhlausta, koska menetetään mahdollisuudet suorittaa muita reiäntekoyrityksiä sillä 0,4-0,5 m pitkällä matkalla, jonka ajoneuvo siirtyy mainitun ajan kuluessa.

Yllä olevat epäkohdat poistetaan esillä olevalla keksinnöllä. Tämän kohteena on menetelmä ennen istutusreiän tekemistä maahan taimen istuttamiseksi tai sen tekemisen aikana maan kovuuden ja reiän tekemisen esteiden kuten kantojen, kivien, juurien ja sentapaisten esiintymisen tunnustelemiseksi, johon käytetään pitkänomaista elintä, joka viedään maahan. Menetelmälle on tunnusomaista, että pitkänomainen elin muodostaa tuntoelimen, joka jousivoimaa vastaan viedään maahan ajatellun istutusreiän alueella, että tuntoelintä vastaan vaikuttavan, ylöspäin suunnatun voiman suuruus maahan viennin aikana mitataan tuntoelimen liikkeen funktiona jousivoimaa vastaan ja että, jos mitattu voima ylittää tietyn arvon, annetaan signaali, joka estää taimen ulossyöttämisen istutuslaitteesta.

Keksinnön kohteena on myös laite mentelmän suorittamiseksi. Laite käsittää pitkänomaisen elimen, joka on sovitettu liikkuvaksi oleellisesti pystysuunnassa, pidettäväksi normaalisti maan yläpuolella ja vietäväksi ajoittaisesti tähän ajatellulla istutuspaikalla maan kovuuden ja alasvientiliikkeen estävien esteiden esiintymisen tuntemiseksi .

Laitteelle on tunnusomaista, että pitkänomaisessa elimessä on alaspäin ulostyöntyvä päätyosa, joka on aksiaalisesti siirrettävissä muuhun elimeen nähden ja joustavasti saatettavissa alapääteasen-toon tässä elimessä sekä että pitkänomaisessa elimessä on yksi sig-naalianturi tai useita päätyosan siirtymisrataa pitkin välin päähän toisistaan sovitettuja signaaliantureita, joka tai jotka on kukin sovitettu siten, että päätyosan siirtymismatkasta riippuvaisesti siihen tai niihin vaikuttaa päätyosa ja siten se tai ne saatetaan antamaan maan kovuutta tai esteiden esiintymistä vastaava signaali, kun päätyosa työntyy jousivoimaa vastaan maata tai maassa olevaa 5 65355 estettä vasten iskemisen vuoksi tuntoelimen alasvientiliikkeen aikana.

Yllä mainitulla menetelmällä tunnetaan maan ja maaesteiden läpitungettavuusaste pitkänomaisella elimellä elimeen vaikuttavan, ylöspäin suunnatun voiman funktiona vietäessä elin maahan tai sen puristuessa estettä vasten. Täten saadaan aikaan se, että tunnetut arvot voidaan rekisteröidä hyvin nopeasti ja liitä voidaan edullisesti käyttää istutuskoneen työtoimenpiteiden aloittamiseksi käytännöllisesti ottaen samalla hetkellä, kun rekisteröinti tapahtuu. Ajansäästöllä, joka täten saavutetaan, on suuri merkitys istutettaessa raivaamattomalle metsämaalle ajoneuvon kantamien istutuskoneiden avulla, koska ajoneuvoa voidaan siirtää suhteellisen suurella nopeudella samalla suorittaen tiheitä yrityksiä ja uusia yrityksiä reiäntekemiseksi ja istuttamiseksi.

Menetelmää käytettäessä antaa myös yllänainittu laite suuria etuja. Kun esiintyy ainoastaan yksi signaalianturi, sovitetaan tämä päätyosa siirtymismatkaa pitkin edullisesti siten, että päätyosa vaikuttaa siihen jo, kun tämä on siirtynyt muutamia harvoja senttimetrejä jousivoimaa vastaan. Täten saadaan aikaan, että signaalinan-turi tulee antamaan signaalin likimain samanaikaisesti, kun pääty-osa lyö läpitunkematonta estettä vasten pitkänomaisen elimen alas-vientiliikkeenaikana. Tarkat mittauksst ovat osoittaneet, että pääty-osan siirtymismatkan dLlessa 30 mm ja elimen alasvientinopeuden ollessa 1,5 m/s kuluu ainoastaan n. 4/100 s siitä hetkestä, jolloin päätyosa kohtaa esteen, siihen kun signaali annetaan.Tämä merkitsee, että yhteenlaskettu aika joka kuluu, kunnes istutusväline koskettaa maanpinnan uudessa reiäntekoyrityksessä, lyhenee huomattavasti.

Kun sovitetaan kaksi tai useampia signaalinantureita, sijoitetaan nämä edullisesti muutaman senttimetrin etäisyydelle toisistaan päätyosan siirtymismatkaa pitkin. Täten osoittaa jokainen sig-naalinanturi vaikutettuun tilaan tullessaan päätyosan tietyn siirtymismatkan, jolloin jokainen siirtymismatka vastaa tiettyä maan kovuutta, ts. on mittana siitä, kuinka elin voi tunkeutua maahan. Tällainen suoritusmuoto voi olla edullisin, kun ei haluta istuttaa liian löysälle eikä liian kovalle maalle.

Esillä olevan keksinnön mukainen laite on erityisen käyttökelpoinen istutettaessa raivaamattomalle metsämaalle ajoneuvon kantamalla, reikiä tekevällä isutuskoneella maan kovuuden ja esteiden 65355 esiintymisen tuntemiseksi ja epäsopivien maaolosuhteiden esiintyessä meneillään olevien reiäntekoyristysten keskeyttämiseksi ja impulssin antamiseksi nopeasti uusia yrityksiä varten. Keksintöä kuvaillaan seuraavassa tällaisen istutuskoneen erääseen suoritusesimerkkiin ja tähän kuuluvaan piirustukseen viitaten, jossa kuvio 1 on perspektiivikuvanto ajoneuvon kantamasta istutus-koneesta, jolloin keksinnön mukainen laite on sovitettu istutusväli-neeseen, ja kuviot 2 ja 3 esittävät poikkileikkauksina laitteen ensimmäistä suoritusmuotoa kahdessa eri työvaiheessa ja yhdellä signaalinantu-rilla ja yhdellä aikareleellä varustettuna, kuvio 4 esittää poikkileikkauksena laitteen toista suoritusmuotoa kahdella signaalianturilla ja kahdella aikareleellä varustettuna, kuvio 5 esittää poikkileikkauksena laitteen kolmatta suoritusmuotoa kolmella signaalinanturilla ja kolmella aikareleellä varustettuna ja kuvio 6 on perspektiivikuvanto ajoneuvon kantamasta istutus-koneesta, jolloin keksinnön mukainen laite on sovitettu istutus-välineestä erillään olevalle maantuntoelimelle.

Kuviossa 1 tarkoittaa numero 1 nostovartta, joka on laakeroitu pystysuunnassa kääntyvästä kuviossa osoitetulle ajoneuvolle 2 ja jota voidaan Kääntää ajoneuvon ja nostovarren väliin niveltyvästi kiinnitetyn hydraulisylinterin 3 avulla. Nostovarsi kannattaa vapaassa päässään istutusvälinettä 4. Tämä on sovitettu siten, että nosto-varsi voi viedä sen maahan istutusreikien tekemiseksi ja taimien sovittamiseksi niihin. Istutusväline muodostuu putkenmuotoisesta, alhaalta jonkin verran laajennetusta rungosta 5 ja kahdesta siihen kiinni sovitetusta kannatteesta 6, 7. Nämä on laakeroitu kääntyväs-ti nostovarteen kiinnitetylle, poikittaiselle akselille 8, jonka ympäri istutusväline on siten käännettävissä pystysuunnassa. Vetojousi 9 on jännitetty nostovarren ja rungon 5 väliin ja se pyrkii kääntämään istutusvälineen vinosti eteenpäin/alaspäin suunnattuun asentoon, jossa se kannatteiden 6,7 välityksellä lepää kahta nosto-varrella olevaa pysäytysuloketta 10 vasten (vain toinen esitetään kuvioissa). Istutusväline on liitetty ajoneuvolle sovitettuun istutuskoneeseen, josta taimet voidaansyöttää istutusvälineeseen ja tähän sovitetun taimiensyöttölaitteen välityksellä viedä istutusrei- 65355

Taimienkuljetusputki 11 on sovitettu kiinteästi runkoon 5 ja yläpäästään liitetty istutuskoneen kanssa yhdistettyyn, kumia tai muutajoustavaa materiaalia olevaan putkeen 12. Putki 11 ulottuu rungon läpi ja sen alaosa työntyy putkenmjuotoiseen istutuskärkeen 13, joka on aksiaalisesti siirrettävissä rungossa. Tästä osasta runko on sisäpuolelta varustettu ylemällä ja alemmalla renkaanmuo-toisella olakkeella 14 ja vastaavasti 15, joista alempi olake yhtyy lieriönmuotoiseen, istutuskärjen siirtoliikkeen ohjaimeen 16. Ylemmän olakkeen 14 ja istutuskärjen keskiosalle kiinnitetyn laipan 17 väliin on jännitetty kaksi painejousta 18, 19. Nämä pyrkivät työntämään istutuskärjen alapääteasentoon, jossa laippa 17 on alaola-ketta 15 vasten ja istutuskärjen viistottu ulostuloaukko 20 sijaitsee rungon alapään ulkopuolella. Istutuskärjen siirtymistä rungossa jousivoimaa vastaan rajoittaa suurin kokoonpuristuminen,johon jouset voidaan saattaa. Tässä yläpäätyasennossa työntyy osa istutuskär-jestä ulos rungon alapään läpi. Kun istutuskärki työntyy ylöspäin rungossa, tulee suhteellisen lyhyen siirtomatkan jälkeen istutuskär-jelle kiinnitetty painetanko 21 lepäämään runkoon kiinni sovitetun sähköisesti toimivan signaalinanturin 23 virtakytkintä 22 vasten. Tällöin painuu virtakytkin signaalinanturiin siten, että tämä aktivoitu ja antaa signaalin. Laitteeseen sisältyy myös signaalinanturiin ja hydraulisen sylinterin ohjauselimiin 24 liitosjohtojen 25, 26 välityksellä liitetty, sähkökäyttöinen aikarele 27, jonka tehtävää kuvaillaan myöhemmin tekstissä. Ohjauseliminä 24 ovat magneettiset venttiilit, jotka samoin kuin aikarele ovat tavanomaisia suoritusmuodoltaan eikä niitä kuvailla lähemmin.

Laite toimii seuraavalla tavalla.Samalla kun isututuskonet-ta kantavaa ajoneuvoa siirretään jatkuvasti istutusalueella, vievät hydraulinen sylinteri 3 ja nostovarsi 1 istutusvälineen 4 yläpääte-asennostaan maan yläpuolelta (katso kuviot 1 ja 2) alas tähän. Samanaikaisesti kun istutusväline aloittaa alasvientiliikkeen, käynnistyy aikarele 27 automaattisesti. Kun istutuskärki 30 alasvientiliikkeen aikana tunkeutuu maahan ja/tai lyö maaestettä vasten, se työntyy ylöspäin rungossa 5 jousivoimaa vastaan, mikäli maa ja este tarjoavat riittävän suuria vaikeuksia maahan tunkeutumiselle tai esteiden voittamiseksi. Työntyrnismatkan pituus on tällöin mittana maan kovuudesta ja vaikeudesta istutuskärjen avulla syrjäyttää este 8 65355 tai tunkeutua sen läpi. Jouset 18, 19 on tällöin mitoitettu siten, että painetanko 21 tulee istutuskärjen työntymisen aikana kosketukseen virtakytkimen 22 kanssa vasta kun maa on niin kova tai este niin vaikea läpitunkeutua tai ohittaa, että istutusta ei voida suorittaa.

Mikäli maaolosuhteet ovat sellaiset, että istutusväline voi tunkeutua maahan haluttuun istutussyvyyteen, pidetään sitä hetken aikaa istutusreiässä samanaikaisesti taaksepäin kännettäessä jousen 9 voimaa vastaan. Vähän sen jälkeen kun istutusvälineen alasvienti-liike on loppunut, on aikareleen käyntiaika lopussa. Samalla hetkellä aikarele antaa impulssin taimiensyöttölaitteelle, jolloin taimi syötetään istutusvälineestä istutusreikään.Sen jälkeen kun tämä on tapahtunut, hydraulinen sylinteri 3 ja nostovari 1 vetävät istutus-välineen maasta ja se palautetaan yläpääteasentoonsa maan yläpuolelle. Kuvailtua työnkulkua toistetaan sen jälkeen automaattisesti tavanomaisien, tässä ei esitettyjen laitteiden avulla tahdissa,jonka istuttamiseen sopivien maaolosuhteiden yhteydessä määrää pääasiassa ajoneuvon nopeus ja taimien välinen toivottu etäisyys.

Jos sitä vastoin maa on niin kovaa tai esiintyvä maaeste niin vaikea voittaa, että istuttaminen ei ole sopivaa, työntyy alasvienti-liikkeen aikana istutuskärki ylöspäin rungossa niin pitkälle, että painetanko 21 kulkee virtakytkimen 22 ohi ja vaikuttaa siihen, joten signaalianturi aktivoituu ja antaa signaalin. Tämä syötetään aika-releeseen ja hydraulisen sylinterin ohjauselimiin 24, jolloin aikarele päästää ja hydraulinen sylinteri vetäytyy kokoon. Istutusväline vedetään tällöin maasta ylös väliasentoon jonkin verran maan yläpuolelle vietäväksi välittömästi tämän jälkeen takaisin maata kohti uudessa reiäntekoyrityksessä.

Alla esitetään kaksi aikakaaviota (taulukko I), joiden mukaisesti uudet yritykset reikiä tehtäessä voidaan ajatella suoritettavan toisaalta yllä esimerkkinä olevan istutuskoneen yhteydessä, toisaalta aikaisemmin tunnetun istutuskoneen yhteydessä, joka myös on varustettu nostettavalla ja laskettavalla istutusvälineellä sekä aikare-leellä, mutta joka on ilman signaalinanturia. Molemmissa kaavioissa oletetaan esiintyvän kaksi erilaista läpitunkematonta maaestettä, joiden yläsivu sijaitsee maanpinnan yläpuolella ja vastaavasti alapuolella välin päässä tästä, joka vastaa puolta ennalta määrätystä 9 65355 istutussyvyydestä. Oletetaan myös että molempien koneiden istutus-välineiltä kestää 0,4 s yläpääteasennosta saavuttaa kosketus maanpinnan kanssa ja 0,1 s maanpinnasta päästä haluttuun istutussyvyyteen. Vielä oletetaan, että molempien koneiden aikarele on säädetty käyntiäjalle 0,8 s.

Taulukko I

Yhteenlaskettu ajankulutus sekunneissa

Yhdellä aikareleellä ja yhdellä Yhdellä aikareleellä va-signaalinanturilla varustettu . nostettu ja ilman sig-istutuskone (ratkaisu I) naalianturia oleva is tutuskone

Este maanpinnan Este maanpin- Este maanpin- Este maanpäällä nan alla nan päällä pinnan al la

Istutusväline aloittaa alasvientiliikkeen yläpääteasennosta .

Aikarele käynnistyy 0 0 00

Istutusväline lyö estettä vasten ja alasvienti- liike lakkaa 0,35 0,45 0,35 0,45

Signaalianturi tulee vaikutettuaan tilaan ja antaa signaalin 0,39 0,49 -

Aikarele pysähtyy.

Istutusväline aloittaa ylösvetoliikkeen 0,39 0,49 0,80 0,80

Istutusväline saavuttaa väliasennon maanpinnan yläpuolella ja aloittaa alasvientiliikkeen uudessa S reiän tekoyrityksessä. 0,59 0,69 1,00 1,00

Aikarele käynnistyy

Istutusväline saavuttaa kosketuksen maanpinnan kanssa 0,84 0,84 1,25 1,15 10 65355

Sen johdosta, että esillä olevan istutuskoneen yhteydessä esiintyy signaalianturi, tämä suorittaa uusia yrityksiä reiänteon yhteydessä huomattavasti nopeammin kuin aikaisemmin tunnettu kone, josta puuttuu signaalianturi. Kuten taulukosta käy ilmi, tulee ajansäästöksi 0,41 ja 0,31 s esteen esiintyessä maanpinnan päällä ja vastaavasti alla. Tämä merkitsee sitä, että ajoneuvon nopeuden ollessa 2 km/h suoritetaan uusia yrityksiä jo 0,27 ja vastaavasti 0,22 metrin kulkumatkan jälkeen signaalianturin käsittävällä koneella, kun taas vastaavat luvut ilman signaalianturia olevan koneenJohdalla ovat 0,50 ja vastaavasti 0,39 m. Signaalinanturin olemassaolo merkitsee sen vuoksi tuottavan metsämaan oleellisesti lisättyä hyväksikäyttöä .

Kuvio 4 esittää isututsvälineen 4 keskiosaa laitteen toisessa suoritusmuodossa, joka .on varustettu ensimmäisellä ja toisella sig-naalinanturilla 30, 31. Nämä on sovitettu runkoon 5 siten, öttä niihin vaikuttaa mainitussa järjestyksessä istutuskärjen 13 painetanko 32, kun istutuskärki työntyy ylöspäin rungossa istutusvälinettä vietäessä maahan tai sen iskiessä maaestettä vasten. Tätä tarkoitusta varten on painetanko varustettu lovella 33, johon ensimmäisen signaalinanturin 30 virtakytkin 34 voi sopia, ettei painetanko vaikuta siihen, ennen kuin istutuskärki 13 on työntynyt tietyn matkaa ylöspäin rungossa 5. Painetangon pituus on tällöin sovitettu siten, että toisen signaalinanturin 31 virtakytkimeen 35 vaikuttaa painetangon viistottu pää 36 sen jälkeen kun istutuskärki on työntynyt vielä ylöspäin.Molemmat siirtymismatkat ensimmäisen ja toisen signaalianturin virtakytkimeen vaikuttamiseksi ovat esillä olevassa esimerkissä 20 ja vastaavasti 30 non, laskettuna istutuskärjen alapääteasennosta rungossa. Nämä mitat voidaan luonnollisesti sovittaa eri tarpeiden mukaan. Kuviossa esitetään istutuskärki yhtenäisin viivoin ylösvie-dyssä asennossa, jossa ensimmäisen signaalinanturin virtakytkimeen vaikuttaa painetanko ja katkoviivoin vielä ylöspäin vietynä siten, että molempiin virtakytkimiin on vaikutettu. Laite käsittää myös kaksi aikarelettä 37 ja 38. Nämä, joita seuraavassa nimitetään pää-aikareleeksi ja apuaikareleeksi on liitetty molempien signaalinantu-rien 30, 31 ja hydraulisen sylinterin 3 ohjauselimien 24 väliin liitosjohtojen 39 - 42 avulla. Liitännät on suoritettu siten, että ensimmäinen signaalinanturi 30, kun se aktivoituu, pysäyttää käyn- U 65355 nissä olevan pääaikareleen 37 ja käynnistää apuaikareleen 38, kun taas toinen signaalianturi 31 aktivoituessaan pysäyttää apuaikareleen. Aikareleiden liitännät hydraulisen sylinterin ohjaus-elimiin 24 ja taimiensyöttölaitteeseen käyvät ilmi alla olevasta toiminnan kuvauksesta. Tässä toisessa suoritusmuodossa laite toimii seuraavalla tavalla. Samanaikaisesti kun istutusväline 4 aloittaa alasvientiliikkeen yläpääteasennossaan, käynnistyy pääaikarele 37. Jos istutuskärki maahan tunkeutumisen aikana työntyy ainoastaan niin lyhyen matkan ylöspäin rungossa, ettei ensimmäiseen signaalin-anturiin vaikuteta, osoittaa tämä, että maa on istutuskohdassa liian löysää istutusta varten. Sellaisessa istutuskohdassa voi olla esim. istutustarkoitukseen liian suuri vesipitoisuus ja sen seurauksena alhainen hapensaanti, mikä voi vaikuttaa voimakkaasti ehkäisevästi taimien juuriston kehittymiseen. Jos näin on asianlaita, odotetaan pääaikareleen käyntiajan loppumista, joka tässä esimerkissä on 0,8 s. Kun pääaikarele on pysähtynyt, se antaa samanaikaisesti impulssin hydraulisen sylinterin 3 ohjauselimille 24, niin että tämä sylinteri ensiksi palauttaa istutusvälineen yläpääteasentoon ja (pääaikareleen käynnistyessä uudelleen) välittömästi sen jälkeen vie istutusvälineen maata kohti uudessa reiäntekoyrityksessä.

Jos istutuskärki 13 pääaikarelee käyntiajan kuluessa maahan viennin yhteydessä työntyy vielä ylöspäin rungossa ja aktivoi ensimmäisen signaalianturin 30, käynnistyy samanaikaisesti näin ollen apuaikarele 38, kun taas pääaikarele 37 pysähtyy. Mikäli toinen signaalinanturi 31 jää ei vaikutettuun tilaan apuaikareleen käyntiaikana, odotetaan tämän loppumista, joka on tässä tapauksessa 0,1 s. Kun apuaikarele pysähtyy, se antaa impulssin taimiensyöttölait-teelle, jolloin taimi syötetään tehtyyn istutusreikään.Istutusväline vedetään sen jälkeen ylös maasta yläpääteasentoonsa vietäväksi sitten jälleen alas maata kohti seuraavassa istutusyrityksessä.

Jos istutuskärki sen sijaan työntyy edelleen ylöspäin rungossa apauaikareleen käyntiaikana, niin että painetanko 32 vaikuttaa myös toiseen signaalinanturiin 31, osoittaa tämä, että maa on niin kovaa tai maaeste niin vaikea voittaa, ettei istutusta tule suorittaa. Tällöin katkaisee toisen signaalinanturin signaali apuaikareleen käyntiajan samanaikaisesti, kun istutusväline vedetään ylös maasta ja välittömästi sen jälkeen viedään taas alaspäin^ uudessa 12 65355 yrityksesä. Alla esitetään aikakaavio (taulukko II), jonka mukaisesti esimerkiksi yllä kuvaillun, toisen suoritusmuodon mukaisen istutuskoneen voidaan ajatella toimivan. Kaavio tarkoittaa toisaalta tapausta, jossa maan havaitaan olevan liian löysää istutusta varten (tapaus I), toisaalta olosuhteita, kun maa on liian kovaa ja vastaavasti sopivaa istutukseen (tapaukset li ja vastaavasti III). Aikakaaviota tehtäessä on oletettu, että pääaikareleen ja apuaika-releen käyntiäjät ovat 0,80 ja vastaavasti 0,10 s ja että istutus-kärjen 13 nopeus sen painuessa istutusvälineen runkoon 5 on sellainen, että molempien signaalinantureiden aktivoituminen tapahtuu 0,01 sekunnin aikavälillä. On myös oletettu, että ensimmäiseen sig-naalinanturiin vaikutetaan ja se aktivoituu, kun pääaikarele on käynyt likimain puolet käyntiajasta. Kuten taulukosta käy ilmi, seuraavat maan laadun osoituksia käytännöllisesti ottaen välittömästi toimenpiteet uusia yrityksiä varten, kun maa on liian kovaa istutukseen. Tämä merkitsee huomattavaa ajansäästöä aikaisemmin tunnettuihin istutuskoneisiin verrattuna, jotka on varustettu ainoastaan yhdellä aikareleellä uusien yritysten aloittamiseksi. Näillä koneilla aloitetaan nimittäin uusi yritys vasta aikareleen käynti-ajan päätyttyä,joksi normaalisti on asetttu n. 0,80 s.

13 65355

Taulukko II

Kahdella signaalinanturilla ja kahdella aikareleellä varustettu istutuskone (ratkaisu II)

Yhteenlaskettu ajankulutus sekunneissa

Istutukseen sopiva maa Istutukseen sopimaton maa

Istutusvälina aloittaa alasvienti-liikkeen yläpääteasennosta Pääcdkarele käynnistyy 0 0

Tapaus I: Ensinrnäiseen signaalin-anturiin ei vaikuteta pääaika-releen käyntiaikana. Pääaika-releen käyn ti aika lcpussa. Istutus väline aloittaa liikkeen ylöspäin.(Maa liian löysää istutukseen) - 0,80

Ensimmäinen signaalianturi tulee vaikutettuun tilaan, kun pääaika-rele on käynyt n.puolet käynti-ajasta. Pääaikarele pysähtyy.

Apuaikarele käynnistyy 0,41 0,41

Tapaus II: Toiseen signaalinantu-riin vaikutetaan apuaikareleen käyntiaikana. Apuaikarele pysähtyy.

Istutus väline aloittaa liikkeen ylöspäin. (Maa liian kovaa tai maaeste liian vaikea voittaa istuttamista varten) - 0,42

Tapaus III: Toiseen signaalin- anturiin ei vaikuteta apuainekare- leen käyntiaikana. Apuaikareleen käyntiaika lopussa.Taimen syöttö aloitetaan. 0,51

Jotta voidaan osoittaa liian löysä, liiankova ja istutukseen sopiva maa, voidaan myös ajatella laitetta, joka on varustettu kolmella signaalinanturilla kahden asemesta. Sellainen ratkaisu esitetään kuviossa 5. Kuviossa merkitsevät numerot 50 - 52 kolmea sig-naalinanturia. Nämä on sovitettu mainitussa järjestyksessä alhaalta päin runkoon 5, jossa järjestyksessä niitä nimitetään ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi signaalinanturiksi. Painetanko 53 on varustettu kahdella lovella 54, 55, joihin ensimmäisen ja toisen signaa-linanturin virtakytkimet 56, 57 voivat sopia, jottei painetanko vaikuta niihin ennen kuin istutuskärki on työntynyt ylöspäin run- 14 „ _ _ 65355 gossa matkan/ joka tässä esimerkissä on 10 ja vastaavasti 20 mm. Painetangon pituus on tällöin sovitettu siten, että tangon pää 58 tul® kosketukseen kolmannen signaalinanturin virtakytkimen 59 kanssa ja vaikuttaa siihen siirryttyään vielä 10 mm. Täten on toisen ja kolmannen signaalinanturin siirtymismatkat valittu yhtä suuriksi ensimmäisen ja toisen signaalinanturin siirtymismatkojen kanssa aikaisemmin kuvaillussa, laitteen toisessa suoritusmuodossa. Näin on tehty ainoastaan näiden kahden suoritusmuodon välisen vertailun helpottamiseksi seuraavassa, koska siirtymismatkojen pituus voi luonnollisesti vaihdella eri tarpeiden mukaisesti.

Laite käsittää edelleen pääaikareleen 60 sekä ensimmäisen ja toisen apuaikareleen 61 ja vastaavasti 62. Aikareleet on liitetty signaalinanturien, taimiensyöttölaitteen ja hydraulisen sylinterin 3 ohjauselimien 24 välille liitosjohtojen 63 - 67 avulla. Liitännät on suoritettu siten, että ensimmäinen signaalinanturi 50 aktivoituessaan pysäyttää käynnissä olevan pääaikareleen 60 ja käynnistää ensimmäisen apuaikareleen 61, että toinen signaalinanturi 51 aktivoituessaan pysäyttää käynnissä olevan pääaikareleen 60 ja käynnistää ensimmäisen apuaikareleen 61, että toinen signaalinanturi 51 aktivoituessaan pysäyttää apuaikareleen 61 ja käynnistää toisen apuaikareleen 62 ja että kolmas signaalinanturi 52, kun se aktioi-tuu, pysäyttää apuaikareleen 62. Aikareleiden toiminta käy ilmi seu-raavasta selityksestä.

Samoin kuin laitteen toisen suoritusmuodon yhteydessä aktivoituvat siis signaalinanturit keskinäisessä järjestyksessä alhaalta-päin rungossa 5 ja siitä matkasta riippuvaisesti, jonka istutuskärki työntyy ylöspäin rungossa ja joka on maan kovuuden mittana. Kun istu-tusväline yläpääteasennossaan aloittaa alasvientiliikkeen, käynnistyy pääaikarele 60. Jos istutuskärki ei aktivoi ensimmäistä signaalin-anturia 50 pääaikareleenJSyntiaikana, odotetaan sen loppumista, joka myös tässä tapauksessa on 0,80 s. Täten on osoitettu, että is-tutusväline joko ei ole päässyt kosketukseen maan kanssa (runko 5 voi esim. olla tarttunut kahden kiven väliin istutuskärjen jäädessä maanpinnan yläpuolelle) tai on kohdannut erittäin löysää maata, esim. leijukicpan. Kun pääaikarele pysähtyy, se antaa impulssin ohja-uselimille 24, jolloin hydraulinen sylinteri 3 vetää istutusväli-neen ylös maasta ja välittömästi sen jälkeen vie sen taas alas uudessa reiäntekoyrityksessä.

15 65355

Mikäli ensimmäinen signaalinanturi sitä vastoin aktivoituu pääaikareleen käyntiaLtena, katkeaa tämä sekä ensimmäinen apuaika-rele 61 käynnistyy,jonka käyntiaika on 0,10 s. Mikäli istutuskärki ki vaikuta toiseen signaalinanturiin 51 apuaikareleen 61 käynti-aikana, odotetaan tämän loppumista. Kun apuaikarele 61 pysähtyy, se antaa impulssin hydraulisen sylinterin ohjauselimille 24, joten istutusväline vedetään ylös maasta ja välittömästi sen jälkeen viedään taas alas uudessa yrityksessä. Tässä tapauksessa on is tutus -väline siis tunkeutunut maahan, mutta on myös osoitettu, että tämä on jatkuvasti liian löysää istutukseen.Uusi yritys on kuitenkin voitu aloittaa lyvin nopeasti apuaikareleen 61 lyhyen käyntiajan johdosta. Jos istutuskärki sen sijaan aktivoi toisen signaalinanturin 51 apuaikareleen 61 käyntiaikana, tämä keskeytyy ja käynnistää toi-1 sen apuaikareleen 62, jonka käyntiaka on myös on 0,10 s. Mikäli kolmas signaalinanturi 52 ei aktivoidu apuaikareleen 62 käyntiaikana, osoittaa tämä, että maa on istutukseen sopivaa. Tällöin odotetaan käyntiajan loppua, jolla hetkellä aikarele antaa impulssin taimiensyöttölaitteelle, niin että tämä syöttää taimen tehtyyn istutusreikään. Istutusväline palautetaan sen jälkeen yläpääteasen-toonsa seuraavaa istutusyritystä varten.

Jos istutuskärki työntyy niin pitkälle runkoon apuaikareleen 62 käyntiaikana, että myös kolmas signaalinanturi 52 aktivoituu, osoittaa tämä, että maa on liian kovaa tai tavattu maaeste on liian vaikea voittaa, jotta istutus voisi tapahtua. Jos näin on asianlaita, pysähtyy apuaikarele, joten istutusväline vedetään ylös maasta vietäväksi sen jälkeen jälleen alas uudessa yrityksessä.

Alla esitetään aikakaavio (taulukko III), jonka mukaisesti kolmannen suoritusmuodon omaavan istutuskoneen voidaan ajatella toimivan. Kaavio esittää eri työvaiheiden ajankohtia ja aikavälejä, toisaalta kun istutusvälineen alasvientiliikettä jarrutetaan ilman että vaste on vaikuttanut istutuskärkeen (tapaus I), toisaalta kun maan havaitaan olevan liian löysää tai liian kovaa istutukseen (tapaukset II ja III) ja lopuksi kun maa on sopivaa istutukseen (tapaus IV).

On tehty samat olettamukset kuin taulukon I teon yhteydessä.

Tämä merkitsee, että pääaikareleen ja apuaikareleiden käyntiäjät ovat 0,80 ja vastaavasti 1,10 s, että signaalinantureihin vaikutetaan 0,01 sekunnin aikavälein istutuskärjen liikkuessa ylöspäin 16 65355 rungossa 5 ja että ensimmäiseen signaalinanturiin vaikutetaan, kun pääaikarele on käynyt likimain puolet käyntiäjasta. Taulukosta käy ilmi, että myös laitteen tällä suoritusmuodolla saavutetaan huomattavia ajansäästöjä aikaisemmin tunnettujen istutuskoneiden työnkulkuun verrattuna. Mikäli nämä on varustettu aikareleellä uusien yritysten aloittamiseksi, esiintyy yleensä vain yksi aika-rele, jossa tapauksessa uudet yritykset aloitetaan vasta aikareleen käyntiajan loputtua, joksi tavallisesti asetetaan n. 0,80 s.

17 65355

Taulukko III

Kolmella signaalinanturilla ja kolmella aikaieleellä varustettu istutuskone (ratkaisu III)

Yhteenlaskettu ajankulutus sekunneissa

Istutukseen Istutukseen sopima- sopiva maa ton maa

Istutus väline aloittaa alas vien tiliikkeen ~ —— yläpääteasennosta 0 0

TapsKBl: Ensinmäiseen signaalinanturii ei vaikuteta pääaikareleen käyntiakana.

Pääaikareleen käyntiaka lopussa.

Istutusväline aloittaa liikkeen ylöspäin. (Istutusvälineen kärki ei saavuta kosketusta maan tai maaesteen kanssa) - 0,80

Ensimmäinen signaal inanturi tulee vaikutettuun tilaan, km pääaikarele on käynyt n.puolet käyntiäjasta.

Pääaikarele pysähtyy. Ensimmäinen apuaikarele käynnistyy. 0,40 0,40

Tapaus II; Toiseen signaalinanturiin ei vaikuteta ensimmäisen apuaikare-leen käyntiaikana. Ensimmäisen apu-aikareleen käyntiaika lopussa. Istutusväline aloittaa liikkeen ylöspäin. (Maa liian löysää istutukseen) - 0,50

Toinen signaalinanturi tulee vaikutettuun tilaan ensimmäisen apuaikareleen käyntiaikana. Ensimmäinen apuaikarele pysähtyy.Toinen apuaikarele käynnistyy 0,41 0,41

Tapaus III:Kolmanteen signaalinanturiin vaikutetaan toisen apuaikareleen käyntiaikana. Toinen apuaikarele pysähtyy. Istutusväline aloittaa liikkeen ylöspäin. (Maa liian kovaa tai maa-este liian vaikea voittaa istuttamista varten) - 0,42

Tapaus IV: Kolmanteen signaalinanturiin ei vaikuteta toisen apuaikareleen käyntiaikana. Toisen apuaikareleen käyntiaika lopussa. Taimen syöttö aloitetaan. 0,51 18 65355

Kun maa on liian löysää istutukseen, tapahtuvat laitteen tämän kolmannen suoritusmuodon yhteydessä uudet yritykset nopeammin kuin aikaisemmin kuvaillun, toisen suoritusmuodon yhteydessä. Taulukot II ja III osoittavat verrattaessa, että uudet yritykset maan ollessa liian löysää voidaan aloittaa vasta pääaikareleen käyntiäjän loputtua toisen suoritusmuodon yhteydessä, ts. 0,80 sekunnin kuluttua, mutta jo 0,50 sekunnin kuluttua laitteen kolmannen suoritusmuodon yhteydessä.

Laitteesta voi esiintyä useita muunnelmia keksinnön ajatuksen puitteissa. Laitteen yllä kuvailluissa suoritusmuodoissa tämä on esim. ajoneuvon kantaman, ylös jaäLas liikkuvasti sovitetun istu-tuselimen osana. Kuitenkin voidaan myös ajatella, että laite on sovitettu erilliselle, pitkänomaiselle maantuntoelimelle, joka on sovitettu ylös ja alas liikkuvasti ajoneuvolle välin päähän istutus-välineestä, jotta se voidaan viedä maahan ja se voi tuntea tämän laadun.Kuvio 6 esittää sellaista ratkaisua, jossa maantuntoelintä 70 ja istutuselintä 71 kumpaakin kannattaa oma ajoneuvolle 2 vaaka-akselin ympärille kääntyvästä sovitettu nostovarsi 72, 73, jotta niitä voidaan toisistaan riippumattomasti nostaa ja laskea hydraulisten sylintereiden 74, 75 sekä niihin kuuluvien magneettiventtii-lien 80, 81 avulla. Molemmat elimet käsittävät ulkoputken 76,77 ja putken alaosassa alaspäin joustavan päätyosan 78, 79. Tässä osassa on maantuntoelimessä ulospäin yhtenäiset pinnat ja istutus-elimessä tämä on putken muotoinen taimien läpipäästämiseksi. Pääty-osan joustavuus saadaan aikaan molemmissa elimissä periaatteessa samalla tavalla kuin edellä kuvailluissa suoritusmuodoissa.

Istutuselin 71 on liitetty putkijohdon 12 avulla taimivaras-toon, josta taimia voidaan syöttää istutuselimeen ja tähän sovitetun taimiensyöttölaitteen kautta tuoda istutusreikään. Taimivarastoa ja taimiensyöttölaitetta ei esitetä kuviossa.

Maantuntoelin 70 on varustettu yhdellä tai useammalla signaa-linanturilla. Nämä on sovitettu pääasiassa samalla tavalla kuin yllä kuvailluissa suoritusmuodoissa ja ne ohjaavat aikareleiden ohella molempien elimien ylös- ja alassuuntautuvia liikkeitä sekä taimiensyöttölaitetta. Signaalinantureita ja aikareleita ei esitetä kuviossa. Ohjaus suoritetaan siten,että maantuntoelin suorittaa istutukseen sopimattoman maan yhteydessä nopeasti uusia yrityksiä 65355 maan tuntemiseksi, mikä tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin aikaisemmissa suoritusesimerkeissä olevan laitteen kohdalla on selitetty. Ohjaus tapahtuu myös siten, että istutuselin viedään maahan ja taimi syötetään ainostaan silloin, kun maantuntoelin on osoittanut, etteivät maankovuus ja mahdollisesti esiintyvien maa-esteiden laatu muodosta estettä istutukselle.

Jotta istutuselin voidaan ajoneuvon siirtämisnopeudessa esiintyvistä vaihteluista riippumattomasti viedä maahan siihen kohtaan tai hyvin lähelle sitä kohtaa, jonka maantuntoelin juuri on tuntenut, voidaan tämä sovittaa yhteistoimintaan kuviossa ei esitetyn, tavanomaisen induktiivisen anturin kanssa sen matkan jatkuvasti osoittamiseksi, jonka ajoneuvo vähitellen kulkee. Anturi kytketään edullisesti johonkin ajoneuvon pyöränakseliin tai kyseisessä tapauksessa kardaaniakseliin. Anturilla saadaan aikaan se, että instutus-elimen aiassuuntautuva liike aloitetaan ajankohtan, jota eivät määrää vain signaalinanturit ja aikareleet, vaan joka on qrös riippuvainen maantuntoelimen ja istutuselimen välisestä etäisyydestä ja siitä matkasta, jonka ajoneuvo ehtii siirtyä signaalin antamisen jälkeen.

Vaikka joustava vaikuttaminen tuntoelimen päätyosaan suoritus-esimerkeissä saadaan aikaan painejousien avulla, on luonnollisesti mahdollista käyttää myös muita voimanvaraajia tätä tarkoitusta varten. Esimerkiksi voidaan käyttää yhtä tai useampaa pneumaattista tai hydraulista sylinteriä,viimeksi mainitut on mahdollisesti liitetty kaasuvaraajaan. Signaalinantureiden voidaan myös ajatella olevan nk. kosketusvapaata tyyppiä, esim. magneettisia tai induktiivisia, mekaanisesti vaikutettavissa olevilla virtakytkimilla varustettujen signaalinantureiden asemesta, joita on kuvailtu suoritus-esimerkeissä .

Claims (8)

20 65355

1. Menetelmä ennen istutusreiän tekemistä maahan taimen istuttamiseksi tai sen tekemisen aikana maan kovuuden ja reiän tekemisen esteiden, kuten kantojen, kivien, juurien ja sentapaisten esiintymisen tunnustelemiseksi, johon käytetään pitkänomaista elintä (4), joka viedään maahan, tunnettu siitä, että pitkänomainen elin (4) muodostaa tuntoelimen, joka jousivoimaa vastaan viedään maahan ajatellun istutusreiän alueella, että tuntoelintä vastaan vaikuttavan, ylöspäin suunnatun voiman suuruus maahan viennin aikana mitataan tuntoelimen liikkeen funktiona jousivoimaa vastaan ja että, jos mitattu voima ylittää tietyn arvon, annetaan signaali, joka estää taimen ulossyöttämisen istutuslaitteesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rekisteröinti tapahtuu siten, että tuntoelimeen (4) vaikuttava ylöspäin suuntautuva voima muunnetaan voiman suuruutta vastaaviksi sähkösignaaleiksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalit saatetaan aloittamaan toimenpiteitä uusia reiäntekoyristyksiä varten liian löysän ja/tai liian kovan maan tai liian vaikeasti voitettavien maaesteiden esiintyessä sekä aloittamaan taimiensyöttö tehtyyn istutusreikään istutukseen sopivan maan yhteydessä.

4. Laite jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, joka laite käsittää pitkänomaisen elimen (4), joka on sovitettu liikkuvaksi oleellisesti pystysuunnassa, pidettäväksi normaalisti maan yläpuolella ja vietäväksi ajoittaisesti tähän ajatellulla istutuspaikalla maan kovuuden ja alasvientiliikkeen estävien esteiden esiintymisen tuntemiseksi, tunnettu siitä, että pitkänomaisessa elimessä on alaspäin ulostyöntyvä päätyosa (13), joka on aksiaalisesti siirrettävissä muuhun elimeen nähden ja joustavasti saatettavissa alapääteasentoon tässä elimessä sekä että pitkänomaisessa elimessä on yksi signaalianturi (23) tai useita päätyosan siirtymisrataa pitkin välin päähän toisistaan sovitettuja signaali-antureita (esim. 30, 31), joka tai jotka on kukin sovitettu siten, että päätyosan siirtymismatkasta riippuvaisesti siihen tai niihin vaikuttaaa päätyosa ja siten se tai ne saatetaan antamaan maan kovuutta tai esteiden esiintymistä vastaava signaali, kun päätyosa 21 65355 työntyy jousivoimaa vastaan maata tai maassa olevaa estettä vasten iskemisen vuoksi tuntoelimen alasvientiliikkeen aikana.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunne etu siitä, että pitkänomainen elin muodostuu ajoneuvon kantamasta, reikiä tekevästä, taimiensyöttölaitteella varustetusta istutusvälinees-tä (4), joka on liitetty taimivarastoon (12) taimen syöttämiseksi istutusvälineen maahan tekemään reikään.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että pitkänomainen elin (70) on sovitettu ajoneuvolle (2) välin päähän ajoneuvon kantamasta, ylös ja alas liikkuvasti sovitetusta, reikiä tekevästä, taimiensyöttölaitteella varustetusta istutus-välineestä (71), joka on liitetty taimivarastoon (12) taimen syöttämiseksi istutusvälineen maahan tekemään reikään.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnet- t u yhdestä tai useammasta signaalinantureiden (esim. 50...52) kanssa yhteistoiminnassa olevasta aikareleestä (esim. 60, 61, 62), jotka on sovitettu toisaalta siten, että signaalit voivat käynnistää ja pysäyttää ne, toisaalta siten, että ne käyntiajan loppuessa tai keskeytyessä voivat aloittaa uusia yrityksiä reiäntekemiseksi istutukseen liian löysän ja/tai liian kovan maan tai liian vaikeasti voitettavien maaesteiden esiintyessä tai että ne voivat aloittaa taimen syötön tehtyyn istutusreikään istutukseen sopivan maan yhteydessä.

8. Jonkin patenttivaatimuksien 4...7 mukainen laite, tunnettu siitä, että joustava vaikuttaminen päätyosaan aikaansaadaan voimanvaraajien, kuten esim. yhden tai useamman jousen (18, 19) pneumaattisten sylintereiden tai hydraulisten, kaasuvaraajaan liitettyjen sylintereiden avulla. 22 65355