FI64537C - Foerfaringssaett foer infoerande av en kabel i en vulkaniseringskammare och anordning foer utfoerande av foerfarandet - Google Patents

Description

i- - » r„, KUULUTUSJULK.AISU Λ λ c T O

^ ^ UTLÄGGNINGSSKIUFT 645 Of S® C (45) raton'';hi nySnr.otty 12 12 1933 (51) KvJk.^K.CL3 B 29 H 5/28, H 01 B 13/14 SUOMI—FINLAND 792738 (22) »fahnibpiNi—AmtttoUnt»d«t C^.09.79 (23) AHmpaivft—GlMghMadaf 0U.09.79 (41) Tulkit JnlkMal — BlivH off«ntHg 21 80

h—I-μ nklMriMIItn «.«ΜΗρ.,,Μίω.,.. ‘ V

PfttMkfr· och regirt«r*tyr«lMn V 7 Aiwfllan uthgd och utl^fcrlfUn pubHond 31.08.63 (32)(33)(31) PyH«“r «KuoHcoui—Bogftrd prtortMt l6.05.79 Sveitsi-Schveiz(CH) ^565/79-2 (71) Dätvyler AG, Schveizerische Kabel-, Gummi- und Kunststoffwerke,

Altdorf, Sveitsi-Scbweiz(CH) (72) Rainer Rurz, Schattdorf, Ruedi Walther, Altdorf, Sveitsi-Schweiz(CH) (7¾) C-G. Gadeke (5¾) Menetelmä kaapelin viemiseksi sisään vulkanointikammioon ja laite menetelmän toteuttamiseksi - Förfaringssätt för inforande av en kabel i en vulkaniseringskamnare och anordning för utföriinde av förfarandet

Keksinnön kohteena on menetelmä suulakkeesta tulevan ja tässä, verkkoutuvaa muovia tai kautsua olevalla, puolijohde-, eristystä! vaippakerroksella päällystetyn kaapelin viemiseksi suulakkeesta tietyllä etäisyydellä olevaan vulkanointikammioon, jossa mainittu kerros lämmönsiirtoväliaineen vaikutuksesta tahi lämpö-säteilyllä, käyttäen kaasupainetyynyä, verkkoutuu, jolloin vulka-nointikammion sisäänmenoaukosta ulosvirtaava osa lämmönsiirto-väliaineesta johdetaan vulkanointikammiota edeltävään tiivistys-putkeen ja kootaan sinne, ja jolloin tässä putkessa on useita aksiaalisesti peräkkäisessä järjestyksessä olevia, vaihdeltavin läpimenoaukoin varustettuja rengaskammiontapaisia tiivistysele-menttejä, joiden väliin aina muodostuu välitiloja, jotka täyttyvät vulkanointikammiosta ulos tulevalla lämmönsiirtoväliaineella, jolloin joka tiivistyselementin rengaskammio sisältää samaa tai jotakin muuta lämmönsiirtoväliainetta ja jolloin syntyy kaikissa läpivientiaukoissa läpikulkevaa kaapelia joka puolelta ympäröivä lämmönsiirtoväliaineen vuotovirtaus, joka estää kaapelin kosketuksen tiivistyselementteihin ja jonka paine yhdestä välitilasta lähimpään seuraavaan siirryttäessä portaittain alenee aina tiivis-tysputken ulostulopäähän asti.

Tällainen menetelmä tarjoaa jatkuvasti käytettynä sen edun verrattuna aikaisemmin käytettyihin menetelmiin, joissa suulakkeesta 2 64537 tuleva kaapeli vietiin suoraan vulkanointikammioon, että valvontamahdollisuus paranee. Kaapeliin nähden voidaan nyt jo sen tullessa ulos suulakkeesta suorittaa laatuvalvontaa, ja näin ollen voidaan suulakkeen erinäiset säädöt suorittaa aikaisemmin. Erotettaessa suulake vulkanointikammiosta on kuitenkin ongelmana se, että pitää saada kaapelia jatkuvasti viedyksi vulkanointikammioon ilman että siinä olevaa lämmönsiirtoainetta poistuu suuremmassa määrin. Vulkanointikammion ulostulopuolella ei esiinny mitään ongelmaa, koska kaapelin vaipoitus siinä on verkkoutunut ja näin ollen vastustuskykyinen. Tiivistystä voidaan näin ollen yksinkertaisella tavalla saavuttaa siten, että ainakin yksi rengasmuotoinen tiivis-tyselementti asetetaan välittömästi ennen ulostuloa puristamaan joka puolelta läpikulkevaa kaapelia. Tämä tiivistys-elementti voi olla eri tavalla muotoiltu. DE-OS 28 4-5 200 mukaisesti käytetään kahta elastista laikanmuotoista tiivistyslaattaa, jcissa on keskeinen aukko, jonka lävitse kaapeli viedään, ja joita laattoja ympäröi joko paineilmalla täytettävä letku tai elastinen rengas, joka sijaitsee kammiossa ja on täytettävissä paineilmalla. Joka tapauksessa tiivistyslaatat tulevat puristetuiksi ja asettuvat tiiviisti läpikulkevaa kaapelia vastaa.

Mikä käy hyvin vulkanointikammion ulostulopuolella, sitä ei kuitenkaan voida käyttää sisäänmenopuolella. Siellä kaapeli nimittäin vielä on täysin plastinen. Ylläselostettu tiivistys ahtaisi näin ollen verkkoutumatonta eristystä ennen sen sisäänmenoa ja turmelisi sen saman tien. Näin ollen voi ainoastaan kaapelin täysin koskematon sisäänmeno tulla kysymykseen. Voisi tosin ajatella, että mainitut tiivistyslaatat varustettaisiin suuremmalla aukolla. Tämän aukon pitäisi kuitenkin varmuussyistä olla sen verran iso, että tämän ja kaapelin välinen rengasrako tulisi liian suureksi ja näin ollen aiheuttaisi lämmönsiirtoväliaineen suurta hukkaa. On nimittäin otettava huomioon, että kaapelin nimelliemittä määrättyjen rajojen puitteissa voi vaihdella. Nämät vaihtelut ovat sen verran isoja, että mainittujen tiivistyslaattojen säteittäinen kokoonpuristuvuus ei ole riittävä tarkkaan sovitukseen.

Keksintö tarjoaa tämän takia toisen ratkaisun, joka perustuu sok-kelotiivistykseen. Tällainen tiivistys nojautuu kuten tunnettua periaatteeseen, jonka mukaan järjestetään lukuisia ahtaita läpi-päästöjä ja niiden välissä tiloja, joissa lämmönsiirtoväliaineen 3 64537 paineenalennus tapahtuu portaittain, joten paine ulostulossa tiivistyksestä käytännöllisesti katsoen on sama kuin ulkopaine tai ainakin hyvin lähellä sitä. Päinvastoin kuin sellaisessa tavanomaisessa tiivistyksessä jossa on kiinteät läpikulkuaukot ovat viimeksimainitut tässä muuttuvat, joten eri nimellisläpi-mittaisia kaapeleita voidaan käsitellä. Mutta sittenkin olisi syntyvä vuotovirtaus liian iso. Kaapeliläpimitan mainitut muutokset voivat nimittäin myös esiintyä tiivistysputken sisässä, koska vulkanointikammiosta ulostulevan lämmönsiirtoväliaineen paine ja lämpötila sokkelotiivistyksen periaatteen mukaan myös vaihtelevat ensimmäisestä viimeiseen rengaskammioon ja siten vaikuttavat kaapelin läpimittaan.

Näistä syistä ei myöskään voida käyttää laitetta, joka on esitettynä GB-patenttijulkaisussa 1 504 355. Tosin siinä on myös rengaskammiontapaisia elementtejä, mutta niiden läpikulkuaukot eivät ole muutettavissa. Siksi on vaihdettava elementit sellaisiin, joissa on toiset aukkojenläpimitat, siirryttäessä käsittelemään kaapeleita joissa on toisenlainen nimellisläpimitta.

Koska ei voida valmistaa kuinka suurta määrää erilaisia elementtejä tahansa, on suurta vaaraa olemassa, että lopulta valitussa elementissä on liian iso läpikulkuaukko, mikä johtaa suureen läpikulkevan lämmönsiirtoväliaineen hukkaan ja siten epätaloudelliseen tuotantoon. Sopeuttaminen mainittuihin paine- ja läm-pötilavaihteluista johtuviin kaapelin läpimitan muutoksiin ei sellaisilla elementeillä yleensä ollenkaan ole mahdollista.

Keksinnön mukainen menetelmä tarjoaa sentakia ratkaisun, joka on määriteltynä vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Menetelmän toteuttamiseksi käytettävä keksinnönmukainen laite on määriteltynä vaatimuksen 2 tunnusmerkeissä.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, jotka esimerkkeinä esittävät:

Kuvio 1 laitteen kaaviollinen esitys, kuvio 2A tiivistysputken halkileikkaus, kuvio 2B paineen kulku tiivistyselementeissä, kuvio 20 paineen kulku tiivistyselementtien välisissä välitiloissa, 4 64537 kuvio 3 osaleikkaus kuviosta 2A, muunnetussa suoritusmuodossa, ja kuvio 4 perspektiivikuva tiivitysputkesta, jossa osat ovat erillään toisistaan.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti kaapelinpäällystyslaitteen suulak-keineen 1, joka päällystää sen läpi kulkevan johtimen 2 pinnan. Johdin on myös päällystettävissä yhdellä tai useammalla kerroksella yhden tai useamman toisen suulakkeen toimesta. Päällystetty kaapeli 3 tulee ulos suulakepään 5 ulostuloaukosta 4. Levitetty päällyste-kerros on juuri tällä hetkellä vielä erittäin plastista ja siksi on huolehdittava siitä, että se mahdollisimman koskemattomana saapuu verkkoutumis- eli vulkanointikammioon 6, jossa putkijohdon 7 kautta tuotavan lämmönsiirtoväliaineen toimesta tapahtuu levitetyn pääl-lystekerroksen verkkoutuminen.

Tavanomaisesti liittyy vulkanointikammio 6 suoraan suulakepäähän 5, jonka takia, kuten edellä on jo viitattu, suulakepuristeen mitan tarkkailu on mahdotonta. Kammio 6 on tämän johdosta järjestetty etäisyyden x päähän.

Vulkanointikammion 6 erottaminen suulakkeesta 1 vaatii nyt tiivis-tysputken 8 asennuksen johtamaan vielä plastisen päällysteen ilman muodonmuutoksia ja mahdollisuuksien mukaan ilman koskettamista kammioon 6. Samanaikaisesti putkella 8 on tehtävänä mahdollisuuksien mukaan estää verkkoutumiseen käytetyn lämmönsiirto- tai paineväli-aineen (kaasu, höyry tai neste) ulospääsemisen sisääntuloaukosta 9, joka sisääntulevan kaapelin takia ei voi olla tiiviisti suljettu.

Tämä tiivistysputki 8, joka perustuu useampiportaiseen sokkelotii-vistysperiaatteeseen, on esitettynä ensimmäisessä suoritusmuodossa kuviossa 2A. Se on päätykappaleen 10 avulla laippakiinnitetty vulkanointikammioon 6 ja siinä on onttoja tiivistyselementtejä 11, joista kullakin on joustava osa. Jokainen tiivistyselementti 11 muodostaa kammion 12. Kammiot 12 ovat tietyn välimatkan päässä toisistaan siten, että muodostuu välitiloja 13. Haarajohdot 14 yhdistävät kunkin kammion 12 pääjohtoon 15, joka puolestaan on liitetty paineväliainelähteeseen 16, jota ei lähemmin ole kuvattu, esimerkiksi kompressoriin. Tästä saatava paine voidaan nyt kuvion 2B mukaisesti etukäteen määritellä kutakin kammiota varten, jolloin paine lähinnä tiivistysputken 8 sisäänmenoa olevassa kammiossa 12 on alhaisin nousten portaittain aina seuraavaan kammioon mentäessä.

5 64537

Yksinkertaisimmin tämä porrastus on saatavissa paineenalennus- venttiilillä 17, jollaisia on aina yksi kussakin haarajohdossa 14 ja jotka ovat yksilöllisesti säädettäviä. Suurimman paineen arvo P. viimeisessä kammiossa noudattaa vulkanointikammiossa 6 vallitin sevan lämmönsiirtoväliaineen työpainetta ja, koska myös tiivistys-kammioiden 12 lukumäärä on putken 8 pituudesta riippuvainen, ei paineelle P^ kuviossa 2B voida antaa mitään mittausarvoja. Ainoa vaatimus on, että paine-erot yhdestä kammiosta lähimpään toiseen eivät tarkoituksenmukaisuussyistä ylittäisi yhtä bar'ia (100 kPa). Jos myös lämmönsiirtoväliaineen työpaine on tunnettu ja siten myös paineelle P^n on annettu arvo, niin ilmenee tästä arvosta samoinkuin mainitusta maksimaalisesta paine-erosta tiivistyselementtien 11 lukumäärä ja siten tiivistysputken 8 pituus, joka silloin ulottuu etäisyydelle y saakka suulakepesästä 5-

On huomattava, että tässä on kysymys ylipaineista; paineväliaine pääjohdossa 15 ja haarajohdoissa 14 ei siis virtaa näiden lävitse päästä päähän, minkä vuoksi paineen purkamiseksi olosuhteiden mukaan täytyy pääjohto 15 vielä varustaa päästöventtiilillä.

Välitilat 15 ovat kuvion 2A mukaan tiivistyselementeissä 11 olevien erinäisten aukkojen kautta yhteydessä vulkanointikammion 6 sisäänmenoaukon 9 kanssa ja täytetään tämän vuoksi sieltä virtaa-valla lämmönsiirtoväliaineella, jolloin paine yhdestä välitilasta 15 laskee lähimpään seuraavaan, kuten on tunnettua aokkelotiivis-tyksistä. Painehäviö on nähtävissä kuviosta 2C; siitä voidaan nähdä että se joka rengasraon kohdalla jatkuvasti pienenee.

Korkein arvo on tässä tapauksessa yhtä suuri kuin vulkanointikam-miossa vallitseva lämmönsiirtoväliaineen työpaine vähennettynä mahdollisilla kuristushäviöillä sisääntuloaukossa 9 tapahtuvissa ulo svi rtauksis sa.

Nyt on kuitenkin kuvion 5 mukaan mahdollista asettaa myös välitilat 15 paineen alaisiksi. Tähän varataan toinen pääjohto 18, joka on kytketty painelähteeseen 19 ja josta haarajohdot 20 johdetaan eri välitiloihin. Haarajohdoissa 20 on myös paineenalen-nusventtiilit tai määräsäätimet 21. Teoreettisesti olisi ajateltavissa, että välitilat 15 täytetään samalla väliaineella kuin kammiot 12, niin että silloin haarajohdot 20 myös voitaisiin liittää pääjohtoon 15. Käytännössä tilanne tuskin kuitenkaan on sellainen, koska on tarkoituksenmukaisempaa varata kammiota 12 varten kaasun ja välitilojen 13 varten nesteen käyttäminen; tätä 6 64537 voidaan edullisesti käyttää voiteluvaikutuksen aikaansaamiseksi tai lisäaineilla soveltaa tähän tarkoitukseen niin, että kaapelin 3 mahdollisessa kosketuksessa kammioon 12 syntyvä hankaus jäisi niin pieneksi kuin vain on mahdollista.

Paineväliaineen tulovirtauksen avulla välitiloihin 13 on lämmön-siirtoväliaineen ulosvirtaus vulkanointikammion 6 sisääntuloaukos-ta 9 suurin piirtein hallittavissa tai jopa täysin ehkäistävissä.

Se mikä vielä tiivistysputken 8 sisääntulopuolelta äärimmäisten rengasrakojen kautta virtaa hukkaan on tällöin käytännössä vain mainittua estoväliainetta. Jos se on nestettä, voidaan ryhtyä varotoimenpiteisiin sen kokoamiseksi ja viemiseksi takaisin paineläh-teeseen 19.

Kuvio 4 näyttää esimerkkinä millaiseksi tiivistysputki voidaan tehdä. Kukin tiivistyselementti 11 käsittää kiekon 22 keskellä olevine reikineen 23. Kiekko 22 on sovitettu joustavaa materiaalia olevan kelanmuotoisen renkaan 24 uraan, renkaan poikkileikkauksen ollessa pääasiassa U-muotoisen, kuten on havaittavissa kuviosta 2A. Kelanmuotoinen rengas 24 on kuminjoustavaa materiaalia, esim. sili-konikautsua, jolla lisäksi on ominaisuus kestää jatkuvasti +180° C käyttölämpötilaa. Koska kiekon 22 sisäläpimitta on oleellisesti suurempi kuin renkaan 24 tahi sen aukon 25 (kuvio 2A) sisäläpimitta muodostuu väliin rengasmuotoinen kammio 12. Kunkin kiekoista 22 kehällä on reikä 26 haarajohdon 14 liittämiseksi. Kaikki kiekot 22 ja kelanmuotoiset renkaat on varustettu aksiaalisesti läpimenevillä porauksilla 27. Näiden läpi kulkevat pultit 28, jotka sitten ruuvataan kiinni päätylaippaan 10. Täten järjestetään vuorotellen aina yksi kiekko 22 renkaan 24 kanssa ja sitten jälleen yksi kiekko 22 ilman tätä rengasta; jälkimmäiset muodostavat tolloin kuvion 2A mukaan välitilat 13.

Jotta tiivistyselementeissä 11 saavutettaisiin mahdollisimman suuri joustavuus vähäisin muodonmuutosvoimin, on tarpeellista pitää joustavan renkaan 24 seinän vahvuus mahdollisimman pienenä. Tämä on mahdollista vain, kun ne siihen vaikuttavat sivuttaiset taivutus-voimat, jotka aiheutuvat molemmin puolin kutakin tiivistyselement-tiä 11 olevien välitilojen 13 paine-eroista, olisivat mahdollisimman pienet, s.o. korkeintaan mainitun yhden bar'in suuruiset. Paineiden P1 ... Pin porrastus painekammiossa 12 pitäisi edullisimmin valita lineaariseksi tiivistyselementtien 11 mahdollisimman tasaiseksi kuormittamiseksi. Aukkojen 25 läpi syntyy nyt haluttu 7 64537 vuotovirtaus, .joka puolestaan muodostaa välitiloihin 13 kammioiden 12 paineista riippuvan paineen. Tämä vuotovirtaus, joka on ohjattavissa kammioissa 12 vallitsevien paineiden avulla, muodostaa kaapelin 3 ja tiivistyselementtien 11 välille vähäisen raon, minkä vuoksi kaapelin mekaaninen hankaus elementteihin 11 suurin piirtein estetään. Kaapelin 3 läpimitan muutokset aiheuttavat välitiloissa 13 painemuutolcsia. Suuren muodonmuutoskykynsä takia erinomaiset tii-Vistyselementit mukautuvat niihin vaikuttavien voimien ansiosta uusiin olosuhteisiin kunnes tasapainotila saavutetaan. Tähän liittyvä vuotohäviön lisäys on tavallisesti epäolennainen ja vaatii vain muutamissa tapauksissa painekorjaukseh kammiossa 12. Tässä yhteydessä viitattakoon siihen, että samoilla tiivistyselementeillä on kaapelin, jonka ero läpimitassa on 8 mm ja yli, moitteettomasti mahdollista kulkea läpi tiivistysputken 8.

Edut, jotka saavutetaan esitetyillä menetelmillä tai laitteella ovat monilukuiset. Käyttämällä useammista, erityisesti muotoilluista tiivistyselementeistä rakennettuja tiivistysputkia 8 voi vuoto-rako, s.o. renkaanmuotoinen rako tiivistysputken läpi kulkevan kaapelin ja aukon 25 reunan välillä, ilman sanottavaa vuotohäviön lisääntymistä, säätää kohdalleen ottaen huomioon muutoksia, kuten läpimitan vaihtelut, epäkeskeisyydet ja kaapelin muodonmuutokset keskiakseliin nähden (vaihtelut poikkileikkauksen ympyrämuodossa). Tämän laajalle ulottuvan kosketusvapaan tiivistyksen ansiosta ei myöskään esiinny mitään geometrisiä muodonmuutoksia vielä plastisessa tilassa olevassa kaapelissa 3. Vuotoraon suuruuteen vaikuttavat edeltäkäsin valittavissa oleva paine samoinkuin tiivistysele-nenttien 11 joustavat ominaisuudet. Lopuksi lämraönsiirtoväliaineen vuotovirtauksen ansiosta tai mahdollisesti välitiloihin 13 kunkin tiivistyselementin 11 etu- ja takapuolelle johdettavalla estoväli-aineella, syntyy vain vähäisiä paine-eroja ja täten myös vähäisiä sivuttaisia (s.o. tiivistysputken 8 akselin suuntaisia) taivutusvoi-mia vaikuttamaan ko. tiivistyselementtiin, joka renkaan 24 ja kiekkoon 22 ankkurointinsa ansiosta kykenee ilman muuta ne kestämään.

Toista periaatteessa samanlaista putkea kuin tiivistysputki 8 voitaisiin käyttää kammion 6 ulostulossa, jotta myös siellä saataisiin aikaan tämä erinomainen tiivistysvaikutus; kaapelin ohjaamisella on tässä kohdassa pinnalla olevan kerroksen jo tapahtuneen verkkoutu-misen vuoksi vähäisempi merkitys. Tässä putkessa ei pituuden tai elementtien 11 lukumäärän tarvitse olla sama kuin putkella 8.

Claims (6)

1. 8 64537
2. 1. Menetelmä suulakkeesta (1) tulevan ja tässä, verkkoutuvaa muovia tai kautsua olevalla, puolijohde-, eristys- tai vaippakerroksella päällystetyn kaapelin (3) viemiseksi suulakkeesta tietyllä etäisyydellä olevaan vulkanointLkammioon (6), jossa mainittu kerros lämmön-siirtoväliaineen vaikutuksesta tahi lämpösäteilyllä, käyttäen kaasu-paine tyynyä, verkkoutuu, jolloin vulkanointikammion (6) sisäänmeno-aukosta ulosvirtaava osa lämmönsiirtoväliaineesta johdetaan vulka-nointikammiota edeltävään tiivistysputkeen (8) ja kootaan sinne, ja jolloin tässä putkessa (8) on useita aksiaalisesti peräkkäisessä järjestyksessä olevia, vaihdeltavin läpimenoaukoin varustettuja ren-gaskammiontapaisia tiivistyselementtejä (11), joiden väliin aina muodostuu välitiloja (13), jotka täyttyvät vulkanointikammiosta (6) ulos tulevalla lämmönsiirtoväliaineella, jolloin joka tiivistysele-mentin (11) rengaskammio (12) sisältää samaa tai jotakin muuta läm-mönsiirtoväliainetta ja jolloin syntyy kaikissa läpivientiaukoissa läpikulkevaa kaapelia (3) joka puolelta ympäröivä lämmönsiirtoväli-aineen vuotovirtaus, joka estää kaapelin kosketuksen tiivistysele-mentteihln (11) ja joidsapaine yhdestä välitilasta (13) lähimpään seuraavaan siirryttäessä portaittain alenee aina tilvistysputken (8) ulostulopäähän asti, tunnettu siitä, että jokaisen läpivientiaukon läpimitta säädetään erikseen asettamalla tiivistys-elementin (11) jokaisen aukon eteen asennetun välitilan (13) paineeseen sovitettu täyttö (12) arvoon, joka vastaa kaapelin (3) läpimittaa, suurennettuna kaapelin ja läpivientiaukon välisen rengas-raon kaksinkertaisella leveydellä, mikä rengasrako on välttämätön kaapelin kosketusvapaan läpikulun kannalta.
3. 2. Laite vaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, jossa on kaapelin (3) tai sen johtimen (2) pinnalle kerroksen levittävä suulake (1) ja siitä tietyllä etäisyydellä (x) vulkanointikammio (6), jonka sisäänmenoaukon (9) edellä sijaitsee tiivistysputki (8), jonka sisällä on useita rengaskammiontapaisia, aksiaalisesti peräkkäin järjestettyjä tiivistyselementtejä (11), jotka ovat elastises-ti muovailtavia, joiden välissä muodostuu välitilat (13) ja jotka sisältävät kaapelia (3) varten läpivientiaukot, tunnettu siitä, että jokaisen näiden aukkojen läpimitta on muunneltavissa syöttämällä väliainetta kyseessä olevaan tiivistyselementtiin (11) riippumatta muiden aukkojen läpimitasta. 9 64537 \
4. 3. Vaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisen tiivistyselementin (11) rengaskammio (12) yksilöllisesti on kytketty haarajohdolla (14) painelähteestä (16) syötettyyn johtoon (15), ja että kuhunkin haarajohtoon on järjestetty paine enalennusvanttiili (17).
5. 4. Vaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että välitilat (13) yksilöllisesti on liitetty samaan painejohtoon (15) kuin tiivistyselementit (11) tai toiseen painejohtoon (18), jossa on toista väliainetta, jolloin kussakin erillisessä haarajohdossa (20) on paineenalennusventtiili tai pumppu (21).
6. 1. Förfaringssätt för införande av en frän en extruder (1) kom-mande och i denna med ett halvledar-, isolations- eller mantelskikt av förnätbar plast eller gummi belagd kabel (3) i ett pä ett visst avständ frän extrudera befintlig vulkaniseringskammare (6), i vil-ken nämnda skikt under inverkan av ett värmeöverföringsmedium eller genom värmesträlning, med användande av en gastryckdyna, fömätas, varvid den frän vulkaniseringskammarens (6) inloppsöppning utström-mande delen av värmeöverföringsmediumet leds tili ett framför vul-kaniseringskammaren kopplat tätningsrör (8) och uppsamlas där, och varvid detta rör (8) är försett med flere axialt efter varandra anordnade ringkammarartade tätningselement (11) av variabel diameter, mellan vilka det alltid bildas mellanrum (13), vilka fylls av frän vulkaniseringskammaren (6) utkommande värmeöverföringsmedium, varvid ringkammaren (12) hos varje tätningselement (11) innehäller detsamma eller ett annat värmeöverföringsmedium och varvid i samtliga genomgängsöppningar bildas en den genomlöpande kabeln (3) pä alla sidor omgivande läckageströmning hos värmeöverföringsmediumet, vilken förhindrar kabelns beröring med tätnings-elementen (11), och vars tryck frän ett mellanrum (13) tili det följande stegvis avtar ända tili utloppsänden av tätningsröret (8), kännetecknat därav, att diametem hos varje genomgängs-öppning enekilt regleras genom att inställä den tili trycket i det framför varje öppning kopplade mellanrummet (13) anpassade fyllnin-gen (12) hos tätningselementet (11) pä ett värde, som motsvarar diametern hos kabeln (3), förstorad med den dubbla bredden hos en ringspalt mellan kabeln och genomgängsöppningen, vilken ringspalt är nödvändig för en beröringsfri genomgäng för kabeln.