FI62950C - Undersoekningsmodul till en ultraljudsavbildningsanordning - Google Patents
Undersoekningsmodul till en ultraljudsavbildningsanordning Download PDFInfo
- Publication number
- FI62950C FI62950C FI790957A FI790957A FI62950C FI 62950 C FI62950 C FI 62950C FI 790957 A FI790957 A FI 790957A FI 790957 A FI790957 A FI 790957A FI 62950 C FI62950 C FI 62950C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- radar
- window
- research module
- module according
- reflecting
- Prior art date
Links
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G10—MUSICAL INSTRUMENTS; ACOUSTICS
- G10K—SOUND-PRODUCING DEVICES; METHODS OR DEVICES FOR PROTECTING AGAINST, OR FOR DAMPING, NOISE OR OTHER ACOUSTIC WAVES IN GENERAL; ACOUSTICS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- G10K11/00—Methods or devices for transmitting, conducting or directing sound in general; Methods or devices for protecting against, or for damping, noise or other acoustic waves in general
- G10K11/18—Methods or devices for transmitting, conducting or directing sound
- G10K11/26—Sound-focusing or directing, e.g. scanning
- G10K11/35—Sound-focusing or directing, e.g. scanning using mechanical steering of transducers or their beams
- G10K11/357—Sound-focusing or directing, e.g. scanning using mechanical steering of transducers or their beams by moving a reflector
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
- A61B—DIAGNOSIS; SURGERY; IDENTIFICATION
- A61B8/00—Diagnosis using ultrasonic, sonic or infrasonic waves
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
- G01S15/00—Systems using the reflection or reradiation of acoustic waves, e.g. sonar systems
- G01S15/88—Sonar systems specially adapted for specific applications
- G01S15/89—Sonar systems specially adapted for specific applications for mapping or imaging
- G01S15/8906—Short-range imaging systems; Acoustic microscope systems using pulse-echo techniques
- G01S15/8909—Short-range imaging systems; Acoustic microscope systems using pulse-echo techniques using a static transducer configuration
- G01S15/8931—Short-range imaging systems; Acoustic microscope systems using pulse-echo techniques using a static transducer configuration co-operating with moving reflectors
-
- G—PHYSICS
- G10—MUSICAL INSTRUMENTS; ACOUSTICS
- G10K—SOUND-PRODUCING DEVICES; METHODS OR DEVICES FOR PROTECTING AGAINST, OR FOR DAMPING, NOISE OR OTHER ACOUSTIC WAVES IN GENERAL; ACOUSTICS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- G10K11/00—Methods or devices for transmitting, conducting or directing sound in general; Methods or devices for protecting against, or for damping, noise or other acoustic waves in general
- G10K11/18—Methods or devices for transmitting, conducting or directing sound
- G10K11/26—Sound-focusing or directing, e.g. scanning
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
- C10M2201/00—Inorganic compounds or elements as ingredients in lubricant compositions
- C10M2201/06—Metal compounds
- C10M2201/065—Sulfides; Selenides; Tellurides
- C10M2201/066—Molybdenum sulfide
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
- C10M2207/00—Organic non-macromolecular hydrocarbon compounds containing hydrogen, carbon and oxygen as ingredients in lubricant compositions
- C10M2207/10—Carboxylix acids; Neutral salts thereof
- C10M2207/12—Carboxylix acids; Neutral salts thereof having carboxyl groups bound to acyclic or cycloaliphatic carbon atoms
- C10M2207/125—Carboxylix acids; Neutral salts thereof having carboxyl groups bound to acyclic or cycloaliphatic carbon atoms having hydrocarbon chains of eight up to twenty-nine carbon atoms, i.e. fatty acids
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
- C10M2219/00—Organic non-macromolecular compounds containing sulfur, selenium or tellurium as ingredients in lubricant compositions
- C10M2219/10—Heterocyclic compounds containing sulfur, selenium or tellurium compounds in the ring
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
- C10M2219/00—Organic non-macromolecular compounds containing sulfur, selenium or tellurium as ingredients in lubricant compositions
- C10M2219/10—Heterocyclic compounds containing sulfur, selenium or tellurium compounds in the ring
- C10M2219/102—Heterocyclic compounds containing sulfur, selenium or tellurium compounds in the ring containing sulfur and carbon only in the ring
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
- C10M2219/00—Organic non-macromolecular compounds containing sulfur, selenium or tellurium as ingredients in lubricant compositions
- C10M2219/10—Heterocyclic compounds containing sulfur, selenium or tellurium compounds in the ring
- C10M2219/104—Heterocyclic compounds containing sulfur, selenium or tellurium compounds in the ring containing sulfur and carbon with nitrogen or oxygen in the ring
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
- C10M2219/00—Organic non-macromolecular compounds containing sulfur, selenium or tellurium as ingredients in lubricant compositions
- C10M2219/10—Heterocyclic compounds containing sulfur, selenium or tellurium compounds in the ring
- C10M2219/104—Heterocyclic compounds containing sulfur, selenium or tellurium compounds in the ring containing sulfur and carbon with nitrogen or oxygen in the ring
- C10M2219/106—Thiadiazoles
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
- C10M2221/00—Organic macromolecular compounds containing sulfur, selenium or tellurium as ingredients in lubricant compositions
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
- C10M2221/00—Organic macromolecular compounds containing sulfur, selenium or tellurium as ingredients in lubricant compositions
- C10M2221/02—Macromolecular compounds obtained by reactions of monomers involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10N—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASS C10M RELATING TO LUBRICATING COMPOSITIONS
- C10N2010/00—Metal present as such or in compounds
- C10N2010/02—Groups 1 or 11
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10N—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASS C10M RELATING TO LUBRICATING COMPOSITIONS
- C10N2040/00—Specified use or application for which the lubricating composition is intended
- C10N2040/02—Bearings
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- Acoustics & Sound (AREA)
- Health & Medical Sciences (AREA)
- Radar, Positioning & Navigation (AREA)
- Remote Sensing (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Multimedia (AREA)
- Pathology (AREA)
- Molecular Biology (AREA)
- Biophysics (AREA)
- Nuclear Medicine, Radiotherapy & Molecular Imaging (AREA)
- Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
- Radiology & Medical Imaging (AREA)
- Biomedical Technology (AREA)
- Heart & Thoracic Surgery (AREA)
- Medical Informatics (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Surgery (AREA)
- Animal Behavior & Ethology (AREA)
- General Health & Medical Sciences (AREA)
- Public Health (AREA)
- Veterinary Medicine (AREA)
- Investigating Or Analyzing Materials By The Use Of Ultrasonic Waves (AREA)
- Ultra Sonic Daignosis Equipment (AREA)
- Measurement Of Velocity Or Position Using Acoustic Or Ultrasonic Waves (AREA)
Description
γβΙ ««kuulutusjulkaisu A9gqn lBJ (11) UTLÄGGNI NGSSKRIFT O L· 7 O U C (45) Patentti ay Ennetty 11 04 1933 ^ ^ (51) Kv.ik^/int.a.3 A 61 B 10/00 SUOM I — Fl N LAN D (21) PwwttH»«fc«w» — Pk—qw»6hnlri| 790957 (22) H*l»ml*plWI — AwMtnlnffdtf 21.03.79 (23) Alkupiivl—Ciki|h«ad«( 21.03.79 (41) Tullut lulkltulul — kllvh aff—tlig 28.09.79 _ ' (44) Nihttvtkilpmn |» kunUulksisun pvm. — n
Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansttktn utltfd oeh utUkrift— publkand 31.12.82 (32)(33)(31) κ«ιοΙΙμ«-»·|·γ4 prloritM 27.03.78 27.03.78 USA(US) 890377, 890378 Toteennäytetty-Styrkt (71) New York Institute of Technology, Wheatley Road, Old Westhury, New York, USA(US) (72) William E. Glenn, Fort Lauderdale, Florida, USA(US) (7^) Leitzinger Oy (5U) Tutkimusmoduli ultraäänikuvauslaitteeseen - Undersökningsmodul till en ultraljudsavbildningsanordning
Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen tutkimusmoduli laitteeseen kehon osien tutkimiseksi ultraäänen avulla.
Viime vuosina ultraäänitekniikan käyttö on levinnyt voimakkaasti kliinisissä diagnooseissa. Tätä tekniikkaa on käytetty jo jonkin aikaa synnytysopissa, neurologiassa ja kardiologiassa ja se on muodostumassa yhä tärkeämmäksi useiden eri ruumiinosien visualisoimi-sessa, jolloin kysymykseen tulee esimerkiksi rintojen tutkiminen kasvainten havaitsemiseksi.
Useat perustavaa laatua olevat tekijät ovat aiheuttaneet ultraääni-tekniikan käytön kasvun. Ultraääni eroaa muista säteilymuodoista vuorovaikutuksessaan elävien järjestelmien kanssa siinä mielessä, että se on mekaanisen aallon luonteinen. Tämän mukaisesti siitä saadaan tietoja, jotka ovat luonteeltaan erilaisia kuin muilla menetelmillä saadut, ja sen on havaittu täydentävän muita diagnoosimenetelmiä, esimerkiksi röntgensäteitä käyttäviä menetelmiä. Samoin ultraääntä käyttämällä vaikuttaa kudosvahinkoriski huomattavasti vähäi-semmältä kuin ionisoivia säteilyjä, esimerkiksi röntgensäteitä käytettäessä.
2 62950
Suurin osa ultraääntä käyttävistä diagnoosimenetelmisä perustuu pulssi-kaikumenetelraään, jossa ultraäänienergiapulsseja kehitetään jatksottaisesti sopivalla pietsosähköisellä mittaussuureen muuttajalla, esimerkiksi lyijysirkonaatti-titanaattikeramiikalla. Kukin lyhyt ultraäänienergiapulssi tarkennetaan kapeaksi sädekeilaksi, joka lähetetään potilaan kehoon, jossa se lopuksi kohtaa kehon eri rakenteiden välisiä välipintoja. Kun jakopinnassa on ominaisimpe-danssieroavaisuus, osa ultraäänienergiaa heijastuu rajakohdasta takaisin kohti muuttajaa. Pulssin kehittämisen jälkeen muuttaja toimii "kuuntelulla", jolloin se muuntaa kehosta vastaanotetun heijastuneen energian tai "kaiut" takaisin sähkösignaaleiksi. Näiden kaikujen saapumishetki riippuu kohdattujen jakopintojen alueista ja ultraäänen etenemisnopeudesta. Samoin kaiun amplitudi osoittaa jakopin-nan heijastusominaisuudet, ja tämän mukaisesti jakopinnan muodostavien ominaisrakenteiden tyypin.
On useita tapoja, joilla vastaanotetuissa kaiuissa olevat tiedot voidaan hyödyllisellä tavalla esittää. Eräässä yleisessä menetelmässä havaittuja kaikuja esittävä sähkösignaali vahvistetaan ja suunnataan katodisädenäytön pystysuuntaisiin poikkeutuslevyihin. Aikape-rustageneraattorin tulostus suunnataan vaakasuuntaisiin poikkeutuslevyihin. Pulssi/kaikuprosessin jatkuva toisto samassa tahdissa ai-kapohjasignaalien kanssa muodostaa jatkuvan näytön, jota kutsutaan "A-tutkimukseksi", jossa aika on verrannollinen alueeseen, ja pystysuuntaan tapahtuvat suunnanmuutokset edustavat jakopintojen läsnäoloa. Näiden pystysuuntaisten suunnanmuutosten korkeus esittää kaiun voimakkuutta.
Toinen yleinen näyttömuoto on nk. "B-tutkimus", jossa kaikutietojen muoto muistuttaa enemmän tavanomaista televiosionäyttöä; eli vastaanotettuja kaikusignaaleja käytetään moduloimaan näytön kirkkaus kussakin tutkitussa tai pyyhkäistyssä kohdassa. Tämän tyyppinen näyttö on havaittu erityisen käyttökelpoiseksi siirrettäessä ultra-äänienergia kehon poikki siten, että yksittäiset "aluetiedot" antavat yksittäisiä näyttöviivoja näytölle, ja peräkkäisiä poikittais-asentoja käytetään peräkkäisten pyyhkäisyviivojen aikaansaamiseksi näytölle. Kaksiulottinen B-tutkimustekniikka antaa poikkileikkaus-kuvan pyyhkäisyn tasossa, ja aikaansaatua näyttöä voidaan tarkastella suoraan tai se voidaan tallentaa valokuvaan tai magneettinauhalle,. , 3 62950
Vaikka ultraäänipeilauksella on saavutettu hyviä tuloksia, siihen liittyy useita ongelmia, jotka pitää poistaa korkealaatuisten ultraäänikuvien aikaansaamiseksi helposti, luotettavasti sekä kustannuksia säästävästi. Mitä tulee jo osittain ratkaistuihin ongelmiin, tiedetään esimerkiksi se, että ultraääni heijastuu lähes täysin ja-kopinnoista, joissa on kaasua. Tämä on johtanut siihen, että käytetään nesteen, esimerkiksi veden kautta tapahtuvaa kytkentää tai siihen, että käytetään suorakosketustyyppistä muuttajaa. Jälkimmäinen tekniikka saattaa aiheuttaa ongelmia pyrittäessä kuvaamaan valtimoiden tapaisia rakenteita, jotka voivat olla vain muutamia millimetrejä ihon pinnan alla, jolloin kosketuspeilaus aikaansaa poikkeamia muuttajan lähialueella. Nesteen kautta tapahtuva kytkentä on tässä mielessä edullinen suorakosketukseen nähden, mutta johtaa puolestaan erilaisiin rakenneongelmiin ja kömpelöihin, yleensä kiinteisiin rakenteisiin, joita on hankala käyttää erityisesti silloin, kun pyritään sijoittamaan ne täsmälleen oikealle kohdalle potilaaseen. Joissakin menetelmissä potilas pitää upottaa veteen tai kehonosa pitää sopivasti järjestää kosketukseen vesisäiliön seinämän kanssa.
Verrattuna näihin kömpelöihin ja vaikeasti käsiteltäviin tunnettuihin laitteisiin tarjoaa US-patenttijulkaisussa 4 084 582 esitetty laite jo olennaista parannusta. Tässä patenttijulkaisussa esitetyssä laitteessa on käyttöosa ja kannettava tutkimusmoduli. Käyttöosaan kuuluu tyypillisesti ajoitussignaaligeneraattori, herätys- ja vas-taanottopiiristö sekä näyttö/tallennin kuvaa edustavien elektronisten signaalien näyttämiseksi ja/tai tallentamiseksi. Sopivasti käsin kannettavassa tutkimusmodulissa on nestetiivis kotelo, jossa on joustavasta materiaalista muodostettu tutkimusikkuna. Kannettavassa tutkimusmodulissa oleva muuttaja muuntaa herätepiiristä tulevan energian ultraäänienergiaksi ja muuntaa sarakin vastaanotetut ultra-äänikaiut uudelleen sähkösignaaleiksi, jotka kytketään vastaanotin-piiriin. Kohdistuslinssi on kytketty muuttajaan, ja esimerkiksi vettä oleva neste täyttää kannettavan tutkimusmodulin tarkennuslinssin ja tutkimusikkunan väliseltä alueelta. Heijastava tutkain eli pyyhkäisyheijastin on sijoitettu nesteeseen, ja synkronisesti ajoitussignaalien kanssa käytetty käyttömoottori käyttää pyyh-käisyheijastinta jaksottaisesti. Tällä pyyhkäisyheijastimen liikuttamisella aikaansaadaan "B-tutkimukselle" välttämätön peräkkäisten ultraääni-impulssien siirto poikittain säteilykeilan suuntaan nähden.
4 62950 Tällä tunnetulla laitteella saavutetaan jo tutkirausmodulin koon olennainen pieneneminen. Kuitenkin olisi toivottavaa saada tämä kädessä kannettava osa vieläkin pienemmäksi ja kevyemmäksi. Tässä tarkoituksessa on käytetyn ultraäänimuuttajän ja pyyhkäisyhei-jastimen koolla olennainen merkitys. Niillä on suoranainen vaikutus kotelon kokoon ja lisäksi sen moottorin energiankulutukseen, joka huolehtii muuttajan tai pyyhkäisyheijastimen kääntöliikkees-tä. Näitä rakenneosia ei kuitenkaan voida ilman muuta tehdä pienemmiksi, koska normaalisti muuttajaan liittyvän kohdistuselimen (erityisesti linssin) kohdistusvaikutus ja muuttajan intensiteetti on riippuvainen niiden suuruudesta. Mitä pienempi on muuttaja, sitä suuremmaksi tulee fokusointipiste ja sitä huonommaksi tarkkuus. Samanaikaisesti pienenee ultraäänen intensiteetti.
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan ultraääni-kuvauslaitteissa käytettävä tutkimusmoduli, jolla on mahdollisimman pieni ja kevyt rakenne ja jonka pyyhkäisyliikkeeseen tarvittava energiankulutus on mahdollisimman pieni, ilman että kuvauksen laatu siitä olennaisesti kärsii.
Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella tutkimusmodulilla oheisissa patenttivaatimuksissa esitettyjen tunnusmerkkien perusteella .
Esillä olevaa keksintöä käytetään edullisesti laitteena, johon kuuluu käyttöosa ja kannettava tutkimusmoduli. Käyttöosaan kuuluu tyypillisesti elektroniset osat ja näyttö, ja tutkimusmodulia voidaan sopivasti kantaa käsin ja siinä on nestetiivis, nestettä sisältävä kotelo, jossa on tutkittavan kehon kanssa kosketukseen sijoitettava ikkuna. Tutkimusmoduliin kuuluu mm. muuttaja, kohdis-tuselimet, muuttajaan kytketty herätin/vastaanotin sekä elimet sädekeilan mekaanisen pyyhkäisyn aikaansaamiseksi tutkimusikku-naan. Tunnetuissa järjestelmissä käytettiin tyypillisesti joustavaa ikkunaa, joka toivon mukaan noudatti tutkittavan kehon muotoa sellaisten neste/ilmajakopintojen välttämiseksi, jotka saattaisivat heijastaa ultraääntä ei-halutulla tavalla. Esillä olevassa keksinnössä käytetään suhteellisen kapeaa pitkänomaista tutkimus-ikkunaa. Tämän muodon ansiosta voidaan käyttää suhteellisen jäykkiä ikkunamateriaaleja, koska ikkunan koko pinta voidaan saattaa hyvin kosketukseen kehon kanssa.
5 62950
Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa tutkimusheijastimessa on pitkänomainen heijastava pinta, joka on pidennetty siihen suuntaan, joka vastaa siihen osuvan ultraäänisädekeilan levennyssuun-taa. Tämä heijastimen muoto on edullinen siinä mielessä, että sillä on suhteellisen alhainen inerttiamomentti akselinsa ympäri ja se on suhteellisen helppokäyttöinen nesteessä.
Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa ikkuna, jonka läpi tutkimus suoritetaan, on järjestetty viistoon ja kulmaan siihen osuvan ultraäänen normaaliin nähden. Tämä viistous pyrkii aikaansaamaan sen, että ikkunasta epäedullisesti sisäisesti heijastunut ultraääni ei osu muuttajaan. Tässä suoritusmuodossa modulin seinämään sijoitetaan absorboivaa väliainetta, esimerkiksi syntaktista vaahtoa viistosta ikkunasta sisäisesti heijastuneen ultraäänen absor-boimiseksi.
Seuraavassa keksintöä selostetaan lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen tutkimuslaitteen käyttöä.
Kuvio 2 esittää sivulta nähtynä perspektiivikuvana keksinnön-mukaista tutkimusmodulia.
Kuvio 3 on poikkileikkauskuva kuvion 2 mukaisesta tutkimusmodu- lista pitkin nuolien 3-3 määrittämää leikkausta, ja lisäksi kuviossa on esitetty modulissa ja siihen liittyvässä käyttölaitteessa olevan virtapiiristön osien kaaviot.
Kuvio 4 esittää kuvion 2 mukaisen tutkimusodulin muuttajasta ja heijastimesta lähtevän sädekeilan pyyhkäisyä.
Kuvio 5 on yksinkertaistettu kaavio, joka esittää sen, miten esitetyn suoritusmuodon muoto mahdollistaa lyhyemmän heijastavan tutkaimen käytön.
Kuviossa 1 on esitetty tutkimuslaite, jossa käytetään keksinnön mukaisia parannuksia. Käyttölaite 10 on varustettu näytöllä 11, joka voi tyypillisesti olla televisiotyyppinen katodisädeputkikuvapinta, jossa on sopiva valvontataulu. Käyttölaitteessa voi myös olla videonauhuri tai sopiva valokuvauslaite. Käyttölaitteessa on myös tyypil- 6 62950 lisesti voimalaitteet ja osia järjestelmän jäljempänä kuvattavista ajoitus- ja prosessivirtapiireistä. Kannettava tutkimusmoduli tai sondi 50 (esitetty kuviossa 2) on kytketty käyttölaitteeseen kaapelilla 48. Tutkimusmodulin toisessa päässä on ikkuna 52, jonka läpi tutkiva ultraäänisädekeila lähetetään ja heijastunut sädekeila vastaanotetaan. Laitteen toimiessa tutkimusmodulia 50 käsitellään käsin ikkunan 52 sijoittamiseksi peilattavan kehonosan kohdalle. Esimerkiksi kuviossa 1 tutkimusmoduli on asetettu siten, että saadaan rinnan poikkileikkaus. Rinnan muiden osien tai kehon muiden osien kuvaus voidaan helposti suorittaa siirtämällä sondi haluttuun asentoon ja suuntaan, jolloin tutkimusikkunan suhteellinen suuntaus määrää otetun poikkileikkauksen kulman.
Kuviossa 3 on esitetty poikkileikkaus tutkimusmodulin tai sondin 50 osasta samoinkuin siinä ja sen yhteydessä käytetyssä käyttölaitteessa 10 olevien virtapiirien osien lohkokaavio. Mahdollisesti jäykästä muovista muodostetun nestetiiviin kotelon 51 etupäässä on tutkimusikkuna 52. Kotelo 51 täytetään sopivalla nesteellä 57, esimerkiksi vedellä. Esillä olevassa suoritusmuodossa tutkimusikkuna 52 on suhteellisen tasainen ja muodostettu jostain sopivasta materiaalista, esimerkiksi metyylimetakrylaatista tai nailonista. Heijastava tutkain 70 on esillä olevassa suoritusmuodossa tasainen, mutta se voi olla haluttaessa kaareva tarkennuksen aikaansaamiseksi, ja lisäksi se on sijoitettu sopivaan kohtaan kotelon 51 takaosaan, jolloin se on olennaisesti khti ikkunaa 52. Tutkain 70 on asennettu akseliin 71, joka lävistää sopivan tiivisteen ja on yhdistetty sähkömoottoriin 72, joka on asennettu kotelossa 51 olevaan syvennykseen ja aikaansaa tutkaimen halutun värähtelyliikkeen, kuten kaarevalla kaksipäisellä nuolella 73 on esitetty.
Ultraäänimuuttaja 80, jonka muotoa on selvitetty jäljempänä tarkemmin, on sijoitettu kotelon 51 osastoon 59, jolloin muuttaja on asennettu suhteellisesti heijastavan tutkaimen 70 etupuolelle modulissa 50 muuttajan ultraääntä lähettävän pinnan osoittaessa olennaisesti taaksepäin modulissa 50 kohti heijastavaa tutkainta 70. Muuttaja 80 on sijoitettu siten, että tukain 70 heijastaa sen lähettämän ultra-äänisäteen takaisin muuttajan 80 ohi ennen ikkunan 52 läpi siirtymistä. Erityisesti muuttaja 80 on sijoitettu siten, että siitä lähtenyt ja ikkunaa 52 kohti heijastunut ultraääni (tai päinvastoin tutkittavan kehon 5 takaisin ikkunan 52 läpi muuttajaan 80 heijastama säde) saa 7 62950 heijastavassa tutkaimessa kulman, joka on pienempi kuin noin 45°.
Tätä ultraäänisäteen 7 keskisäteen kulmaa esittää kuviossa 3 edullisesti kulma a, ja se saa heijastimessa 70 noin 30° kulman. Tutkaimessa 70 on edullisesti heijastava pinta, joka on muodostettu sellaisesta materiaalista, josta seuraa suhteellisen pieni kriittinen kulma siten, että lähes suoraan heijastimeen pintaan törmäävä säde ei pääse heijastimen läpi. Veteen 57 sijoitetun heijastimen 70 safiiripinnan kriittinen kulma on noin 14° (määriteltynä ultraäänen safiirin ja veden välisen taittumisen keskinäisillä merkeillä), joten muuttajan, heijastimen ja tutkimusmodulissa 50 olevan ikkunan keskinäiset asennot ja suuntaukset valitaan siten, että varmistetaan se, että heijastimeen 70 kummasta tahansa suunnasta törmäävä säde on kriittisen kulman ylittävässä kulmassa. Voidaan havaita, että tällä järjestelyllä saadaan erityisen hyvin käytetyksi hyväksi modulissa 50 olevan nesteen tilavuutta, koska säde 7 "taittuu takaisin" tehokkaasti muuttajan ohi ja suorittaa suhteellisen pitkän matkan suhteellisen pienen vesimäärän läpi. Berylliumpinta saa myös aikaan pienen kriittisen kulman, mutta myrkyllisyydestään johtuen sen parissa on hankala työskennellä. Eräs lisävaihtoehto on käyttää väliin jätetyllä kaasukerroksella varustettua heijastavaa tutkainta, kuten USA-patentissa 4,084,582 on esitetty. Siinä esitetyllä tavalla neste/kaasujakopinta heijastimen pinnassa varmistaa täyden heijastumisen riippumatta säteen tulokulmasta.
Pulssinantaja/vastaanotinpiiri 130 muodostaa vuoronperään herätepuls-seja ja vastaanottaa kaikupulsseja muuttajasta 80. Tässä esitetyssä tarkoituksessa termiin pulssinantaja/vastaanotin kuuluu kaikki yhdistetyt tai erilliset piirit herätesignaalien muodostamiseksi muuttajaa varten ja kaikusignaalien vastaanottamiseksi siitä. Mikäli käytetään dynaamista tarkennusta, muuttaja 80 voidaan jakaa osiin, ja pulssinanta ja/vastaanotinpiiri 130 voidaan kytkeä muuttajan 80 segmentteihin säätöviivepiirin 100 kautta, joka on esitetty katkoviivoin. Pulssinanta ja/vastaanotinpiiri 130 ja säätöviivepiiri 100 (mikäli sellainen on mukana) sijaitsevat tyypillisesti, vaikkakaan eivät välttämättä, tutkimusmodulissa 50 esimerkiksi osastossa 59. Piirin 130 vastaanotin-osa on kytketty vahvistimen 140 kautta näyttöön 11 ja tallentajaan 160, joka voi olla joku sopiva tallennus-, muisti-ja/tai valokuvaus-laite, esimerkiksi videonauhuri. Haluttaessa voidaan käyttää vahvis- 62950 tuksen säätöpiiriä, jossa on vuorovaikuttava vahvistuskompensaatio ("IGC"), kuten lohko 141 esittää. Vuorovaikuttava vahvistuskompensaa-tiotekniikka on esitetty yksityiskohtaisesti USA-patentissa 4,043,181. Tämä piiri kompensoi tai korvaa myöhemmin saapuneille signaaleille sen vaihtumisen, joka on tapahtunut kehokudoksen läpi tapahtuneen kulun aikana ja samoin aikaisempien heijastumien aiheuttamat häviöt. Tämän mukaisesti, mikä'’ TGC käytetään, vahvistinta 140 voidaan käyttää vahvistuksen säätäjänä piiristä 141 tulevan IGC-signaalin ohjauksen alaisena. Ajoituspiiri 170 kehittää ajoitussig-naalit, jotka synkronisoivat järjestelmän toiminnan, jolloin ajoitus-signaalit on kytketty pulssinantaja/vastaanottimeen 130 ja samoin pyyhkäisypiiriin 180, joka kehittää ne signaalit, jotka ohjaavat tutkaimen 70 värähtelyjä sekä pystysuuntaiset ja vaakasuuntaiset tahdistussignaalit näyttöä 11 ja tallenninta 160 varten. Mikäli käytetään dynaamista tarkennusta, kuten USA-patenttihakemuksessa 665,898 on esitetty, joka hakemus on siirretty esillä olevan hakemuksen siirronsaajalle, voidaan ajoitussignaalit kytketä myös vaihesäätöpii-riin 120, joka muodostaa säätöviivepiirin 100 viiveiden muutoksia ohjaavia signaaleja. Tutkimusmodulissa 50 käytetään myös edullisesti linssiä 90, jonka suhteellisen tasainen pinta on tyypillisesti kiinnitetty muuttajaan, ja lisäksi siinä on kaareva kovera pinta, joka aikaansaa aksiaalisesti symmetrisen tarkennuksen. Linssi voidaan muodostaa muovimateriaalista, jolloin materiaali valitaan USA-patentissa 3,958,559 esitetyn periaatteen mukaisesti, joka tämäkin patentti on siirretty esillä olevan hakemuksen siirronsaajalle. Tämän patentin mukaisesti valitsemalla linssimateriaali tarkasti määrättyjen parametrien mukaisesti saadaan aikaan "apodisaatio"; eli saadaan minimoiduiksi sellaisten tekijöiden, kuten rajallisen muuttajan koon aiheuttamat epäedulliset sivusiirtymät. Edelleen viitatun patentin mukaisesti linssin ääriviiva voi olla yleensä elliptinen edullisten ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Haluttaessa voidaan kuitenkin käyttää vaihtoehtoisia tarkennuselimiä, esimerkiksi segmentoitua muuttajaa käyttävä elektroninen tarkennus, tai on myös mahdollista järiestää kaarevuus muuttajaan tai heijastimen pintaan.
Järjestelmä toimii seuraavasti: Käskyn tullessa ajoitinpiireistä piirissä 130 oleva pusslinantaja kehittää muuttajan 80 herättäviä pulsseja, jolloin muuttajan 80 semgnetit heräävät tai käynnistyvät säädettävän viivepiirin 100 kautta vuihesäätöpiirin ohjauksen alaisena käytettäessä dynaamista tarkennusta. (Kuten tällä alalla tiedetään, 62950 poltto- tai tarkennuspisteen syvyyttä voidaan elektronisesti säädellä dynaamisesti tarkennetussa järjestelmässä antamalla muuttajan 80 eri segmenteille ennalta määrätyt viiveet tai vaihemuutokset.
Tässä tapauksessa ultraäänipulssi laukaistaan tyypillisesti säädettävän viivepiirin ollessa asetettuna siten, että lähetetty sädekö la tarkentuu pisteeseen, joka on kentän keskipisteen ia sen pisteen välissä, joka on syvin kehossa oleva piste, josta kuvaa etsitään) muuttajan pulssaamisessa seuraava uitraäänisäde heijastetaan heijastimella 70 ikkunan 52 läpi kehoon 5. Nyt ajoitinpiiri saattaa pulssin-antaja/vastaanottimen 130 kytkeytymään "vastaanotolle" tai "kuuntelulle". (Käytettäessä dynaamista tarkennusta vaihesäätöpiirin 120 jakso aktivoituu). Nyt kun ultraäänikaikuja vastaanotetaan kehosta ikkunan 52 kautta heijastuneina tutkaimesta 70 kohti muuttajaa 80, muuttaja muuntaa vastaanotetun ultraäänienergian sähkösignaaleiksi. (Tässäkin tapauksessa dynaamisessa tarkennuksessa muuttajan segmentit muuntavat vastaanotetun ultraäänienergian sähkösignaaleiksi, jotka yhdistetään sopivassa vaihesuhteessa tiettyjen säteilyn alkuperäpis-teiden tarkentamiseksi tutkittavien syvyyksien alueelle.) Käytettäessä kaksiulotteista "B-pyyhkäisynäyttöä" syvyyden kautta tapahtuva pyyh-käisy vastaa näytön vaakasuoraa pyyhkäisylinjaa, joten piiristä 170 tulevat ajoitussignaalit synkronisoivat näytön vaakasuuntaisen tahdin siten, että näytön pyyhkäisyviivan aktiivinen osa vastaa kehon 5 tietyltä alueelta tulevien kaikujen saapumisaikaa, tyypillisesti potilaan iholta tiettyyn, ennalta valittuun syvyyteen kehossa. Halutun poikkileikkauskuvan toinen ulottuvuus saadaan aikaan heijastavan tutkaimen 70 hitaammalla mekaanisella pyyhkäisyllä, joka on synkronisoitu pyyhkäisypiirin 180 avulla näytön ja tallentimen pystysuuntaisen pyyhkäisytiheyden kanssa. Vastaanotetut signaalit kytketään vahvistimen 140 kautta näyttöön 11, jossa vastaanotetut signaalit moduloivat pyyhkäisy- tai juovarasterin kirkkauden halutun poikkileikkauskuvan aikaansaamiseksi, jolloin näytön kukin juova edustaa kehon syvyyskaikuprofiilia riippuen tutkaimen 70 tietystä kulmasuun-nasta. Vastaanotetut signaalit myös tallennetaan videonauhuriin 160.
Kuvio 4 esittää sädekimpun 7 pyyhkäisyä, joka on esitetty pyyhkäisy-pisteen 8 liikkeenä katkoviivaa 8A pitkin. Keksinnön erään tunnusmerkin mukaisesti muuttajan 80 muoto on edullisesti yleensä elliptinen ja pitkänomainen pyyhkäisyn suuntaan. Muuttajan pituus-leveys-suhde on edullisesti ainakin 2:1. Muuttajan katkoviivat esittävät sen segmentointia siinä tapauksessa, että käytetään elektronista 10 62950 (esimerkiksi dynaamista) tarkennusta. Tarkennuslinssin 90 (kuvio 3) paksuus on aksiaalisesti symmetrinen, yleensä joko pallomainen tai pyörähdysellipsoidi. Kuten yllä esitettiin, linssin kehä on edullisesti elliptinen noudattaen muuttajan muotoa. On selvää, että vaihtoehtoisia tarkennuselimiä voidaan käyttää, kuten esimerkiksi elektronista tarkennusta, jossa käytetään segmentoitua muuttajaa tai järjestämällä muuttajan tai heijastimen pintaan sopiva kaarevuus. Tässä tapauksessa tarkennuksen pitäisi olla aksiaalisesti symmetrinen muuttajan koko alueelta. Tarkennuksen jälkeen resultanttipiste 8 on pitkänomainen pyyhkäisysuuntaan nähden kohtisuoraan suuntaan, koska difraktioraja muuttajan pitkittäissuuntaan on pienempi kuin difraktio-raja siihen nähden suorakulmaiseen suuntaan. Tutkitun "osan" paksuus on tästä syystä olennaisesti suurempi (edullisesti ainakin kaksi kertaa niin suuri) kuin resoluutioelementti pyyhkäisyn suuntaan. Heijastin 70 voi myös olla pidennetty olennaisesti elliptiseksi, kuten kuviossa 4 on esitetty. Heijastimen käyttöön vaadittu vääntö riippuu suuressa määrin sen koosta ja massasta. Peilin olennaisesti elliptisen muoto on edullinen siinä mielessä, että sen käyttö vaatii vähemmän voimaa verrattuna suurempiin ja symmetrisempiin peiliin. Samoin "takataitto" muoto mahdollistaa sellaisen peilin käytön, jonka koko on vähäisempi verrattuna esimerkiksi järjestelmään, jossa säde heijastuu suunnilleen suorassa kulmassa. Tämä saa aikaan sen, että tarvitaan entistä vähemmän käyttövoimaa. Kuvion 5 yksinkertaistettu kaavio esittää tämän periaatteen. Geometrisesti voidaan havaita, että heijastin 70' (joka poikkeuttaa tulevan säteen suorassa kulmassa polttopisteeseen 8') on välttämättä pidempi tekijällä v^kuin heijastin 70, joka heijastaa säteen suoraan takaisin kohti polttopistettä 8.
Keksinnön erään lisätunnusmerkin mukaisesti ikkuna 52 on järjestetty kulmaan, joka on esimerkiksi noin 10°, siihen tulevan ultraäänen kohtisuoraan suuntaan nähden (kts. kuvio 3). Tämä viittaus pyrkii saamaan aikaan sen, että ei-toivottavalla tavalla ikkunasta heijastunut ultraääni (joka ikkuna voidaan edullisesti muodostaa suhteellisen jäykästä materiaalista), ei osu muuttajaan. Esimerkiksi syntaktisesta vaahdosta muodostettu absorboiva väliaine 55 on sijoitettu sisä-puolisesti heijastuneen ultraäänen radalle, joka kuviossa 3 on esitetty katkoviivalla 53. Esitetyssä suoritusmuodossa ikkuna on viistossa kohti modulin 50 yläosaa ja absorboiva aine 55 sijaitsee kotelon 51 yläsisäpinnassa.
11 62950
Kuvioissa 6 ja 7 on esitetty keksinnön erään lisäsuoritusmuodon mukainen tutkimusmoduli 50', jota voidaan käyttää konsolin 10 yhteydessä samalla tavoin kuin kuvion 1 mukaista tutkimusmodulia 50. Tutkimus-modulissa 50' on toisessa päässä ikkuna 52', jonka läpi tutkiva ultraäänisäde lähetetään ja heijastunut säde vastaanotetaan. Kuviossa 7 on esitetty poikkileikkauskuva tutkimusmodulin tai sondin 50' osasta sekä kaaviot siinä ja konsolissa 10 (kuvio 1) olevien virtapiirien osista, joita käytetään samassa yhteydessä. Nestetiivis kotelo 51 on jälleen muodostettu jäykästä muovista ja sen etupäässä on tut-kimusikkuna 52'. Kotelo 51' on täytetty nesteellä 57'. Ultraäänimuut-taja 80' on asennettu kääntyvästi akseliin 71'. Akseli 71' kulkee kotelossa 51 olevan sopivan tiivisteen läpi, jossa kotelossa se kytketään moottoriin 72', joka on tyypillisesti pieni sähkömoottori ja asennettu nestetiiviin kotelon 51' ulkopuolelle ja jota käytetään muuttajan 80' värähtelyliikkeen aikaansaamiseksi. Moottori 12' voidaan kiinnittää koteloon 51' muodostettuun olakkeeseen, kuten kuviossa on esitetty ja varustaa kannella tutkimusmodulin 50' ulkomuodon epäsäännöllisyyden välttämiseksi. Kuvion 8 mukaisesti muuttaja 80' on.·· pidennetty pyyhkäisysuuntaan, jolloin muuttajan muoto on olennaisesti elliptinen aikaisemmin kuvatulla tavalla pituus-leveyssuhteen ollessa edullisesti ainakin 2:1. Esillä olevassa suoritusmuodossa aikaisemmin kuvatun tyyppinen tarkennuslinssi 85' on kiinnitetty muuttajan 80' etuosaan.
Esillä olevassa suoritusmuodossa takakerros 87' on kiinnitetty muuttajan 80' takapintaan, ja tämä takakerros on asennettu akseliin 71' siten, että takakerros, muuttaja ja linssi pääsevät värähtelemään kuvioiden 8 ja 9 nuolen 89' esittämällä tavalla. Kuvio 8 esittää säteen pyyhkäisyn, jota esittää pyyhkäisypisteen 8' liike pitkin katkoviivaa 8A'. Tarkennus suoritetaan linssille 85' (kuvio 9), joka on kiinnitetty muuttajaan 80' ja jonka kehä noudattaa muuttajan muotoa, ja tämän tarkennuksen jälkeen resultanttipiste 8' on pitkänomainen pyyhkäisyn suuntaan nähden kohtisuoraan suuntaan, koska difraktio-raja muuttajan pitkittäissuuntaan on pienempi kuin difraktioraja siihen nähden suorakulmaiseen suuntaan. Samoin kuin edellisessä suoritusmuodossa tutkittavan "osan" paksuus on tästä syystä olennaisesti suurempi (edullisesti ainakin kaksi kertaa niin suuri) kuin resoluutio-elementti pyyhkäisysuuntaan.
Pulssinantaja/vastaanotinpiiri 130' muodostaa vuoronperään herätepuls-seja muuttajaan 80' ja vastaanottaa kaikusignaaleja siitä. Käytettäessä 12 62950 dynaamista tarkennusta muuttaja 80 voidaan segmentoida, kuten kuviossa 8 on esitetty viivoilla 80A', ja pulssinantaja/vastaanotinpiiri 130' voidaan kytkeä muuttajan 80'segmentteihin säädettävällä viivepiirillä 100', joka on esitetty katkoviivalla. Pulssinantaja/vastaanotinpiiri 130 ja säädettävä viivepiiri 100 (mikäli sellainen on mukana) on tyypillisesti, vaikkakaan ei välttämättä, sijoitettu tutkimusmoduliin 50' esimerkiksi kannnen 135' määrittämälle alueelle, joka kansi voidaan kiinnittää nestetiiviiseen koteloon 51' tavanomaisin keinoin. Piirin 130 vastaanotinosa on kytketty vahvistimen 140' kautta näyttöön 11' ja tallentimeen 160'. Vahvistuksen säätöpiirit 140' ija 141' voidaan ottaa mukaan samoinkuin kuvion 3 mukaisessa suoritusmuodossa. Ajoituspiiri 195' kehittää ajoitussignaaleja, jotka synkronisoivat järjestelmän toiminnan, jolloin ajoitussignaalit on kytketty pulssinanta ja/ vastaanottimeen 130' ja myös pyyhkäisypiiriin 196', joka kehittää ne signaalit, jotka ohjaavat moottorin 72' aikaansaamaa värähtelyliikettä sekä pystysuuntaisia ja vaakasuuntaisia tahtisig-naaleita näyttöjä 11' ja tallenninta 160' varten. Käytettäessä dynaamista tarkennusta, jollainen on esitetty USA-patenttihakemuksessa 665,898, joka hakemus on siirretty esillä olevan hakemuksen siirronsaajalle, ajoitussignaalit voidaan kytkeä myös vaihesäätöpiiriin 120', joka muodostaa ne signaalit, jotka ohjaavat säädettävässä viivepiirissä 100' olevien viiveiden vaihtelua.
Kuvion 7 mukaisen järjestelmän toiminta on samanlainen kuin kuvion 3 mukaisen järjestelmän paitsi, että tässä tapauksessa itse muuttaja värähtelee eikä heijastava tutkain. Muuttajan (tässä suoritusmuodossa varustettuna takakerroksella ja linssillä) käyttöön tarvittava vääntö riippuu suuressa määrin muuttajan koosta ja massasta, ja esillä olevan muodon etuna verrattuna muuttajien tavanomaisiin muotoihin on se, että voimaa tarvitaan huomattavasti vähemmän muuttajan käyttämiseksi. Tämä mahdollistaa kuvioiden 6 ja 7 mukaisen muodon, jossa muuttaja värähtelee suoraan nesteestä.
Samoinkuin aikaisemmassa suoritusmuodossa on ikkuna 52' järjestetty edullisesti viistoon sellaiseen kulmaan, joka pyrkii aikaansaamaan sen, että ei-toivotulla tavalla ikkunasta heijastunut ultraääni ohittaa muuttajan ja joutuu absorboivan aineen 55’ absorboimaksi.
Keksintöä on tässä selvitetty viittaamalla tiettyihin suoritusmuotoihin, mutta ammattimies voi tehdä useitakin muutoksia näihin ir- 62950 tautumatta keksinnön suojapiiristä. On esimerkiksi mahdollista sijoittaa joitakin konsolin virtapiirejä tutkimusmoduliin tai päinvastoin, jolloin perusedellytyksenä on pitää moduli kannettavana ja samalla minimoida tutkimusmodulin ja konsolin välisten kaapeleiden läpi kulkevien alasignaaleiden meluherkkyys.
Claims (12)
1. Tutkimusmoduli kehon osien ultraäänikuvaamiseksi lähettämällä ultraäänienergiaa kehoon ja määrittämällä kehosta heijastuneen ultraäänienergian ominaisuuksia, johon laitteeseen kuuluu ajoi-tinelin (170, 195') ajoitinsignaalien kehittämiseksi; herätin/ vastaanotinelin (130), joka toimii vuorotellen reagoiden ajoitin-signaaleihin; ajoitinsignaalien kanssa synkronisoitu näyttö/tal-lenninelin (11, 160) herätys/vastaanotinelimestä tulevien kuvaa edustavien signaalien näyttämiseksi ja/tai tallentamiseksi; jolloin tutkimusmodulilla on nestetiivis kotelo (51), jonka etusivulle on järjestetty ikkuna (52), ja kotelossa on heijastava tutkain (70) ja kiinteästi asennettu muuttaja (80) herätin/vastaanotineli-mestä (130) tulevan energian muuntamiseksi ultraäänienergiasäde-keilaksi ja heijastuneen ultraäänienergian muuntamiseksi sähkö-signaaleiksi, jolloin kotelo (51) on täytetty nesteellä ja varustettu ajoitinsignaalien kanssa synkronoiduilla käyttöelimillä (72) tutkainelimien (70) jaksottaiseksi liikuttamiseksi, tunnettu siitä, että heijastava tutkain (70) on asennettu välimatkan päähän ikkunasta (52) sitä vastapäätä ja muuttaja (80) on asennettu heijastavan tutkaimen (70) eteen koteloon (51) ja muuttajan (80) ultraääntä lähettävä yläpinta on sillä tavoin vastapäätä heijastavaa tutkainta (70) , että muuttajan (80) lähettämä ja tutkaimesta (70) heijastunut ultraäänikeila ohjautuu muuttajan (80) ohi ennen kuin se lävistää ikkunan, ja että heijastava tutkain (7 0) on laakeroitu sillä tavoin pyöriväksi, että ultraäänikeila pyyhkäisee ikkunaa (52) sillä tavoin, että kulma (a), joka muodostuu heijastavan tutkaimen kohtaavan säteilykei-lan keskisäteen ja sen tason välille, jossa tutkaimesta heijastuneen säteilykeilan keskisäde liikkuu, on olennaisesti vakio ja nollasta poikkeava.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tutkimusmoduli, tunnet- t u siitä, että mainittu olennaisesti vakio kulma (a) on pienempi kuin 45°.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tutkimusmoduli, tunnet- 15 62950 t u siitä, että mainittu kulma on noin 30°.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen tutkimusmoduli, tunnettu siitä, että tutkaimen (70) heijastavassa yläpinnassa on safiirimateriaalikerros.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen tutkimusmoduli, tunnettu siitä, että tutkaimen (70) heijastavassa pinnassa on berylliumkerros.
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tutkimusmoduli, tunnettu siitä, että siihen kuuluu muuttajaan (80) kytketty kohdistuslinssi (90).
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen tutkimusmoduli, t n n e t t u siitä, että muuttaja (80) on pidennetty säde-keilan pyyhkäisysuuntaan.
8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen tutkimusmoduli, tunnettu siitä, että heijastavalla tutkaimella (70) on pitkänomainen heijastava pinta, joka on pidennetty siihen osuvan ultraäänisädekeilan levennyksen suuntaan.
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tutkimusmoduli, tunnettu siitä, että heijastava tutkain (70) on asennettu nesteeseen akselille (71) , joka on tutkaimen pituussuuntaa vastaan kohtisuorassa.
10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen tutkimusmoduli, tunnettu siitä, että ikkuna (52) on pidennetty säde-keilan pyyhkäisysuunnassa.
11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen tutkimusmoduli, tunnettu siitä, että ikkuna (52) on kallistettu kulmaan ikkunan kohtaavan ultraäänisädekeilan normaaliin nähden.
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tutkimusmoduli, tunnet-t u siitä, että tutkimusmoduli sisältää ultraääntä absorboivaa ainetta, joka on järjestetty koteloon (51) kallistetusta ikkunasta (52) heijastuvan ultraäänen kulkutielle. 16 62950
Priority Applications (1)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI822162A FI822162A0 (fi) | 1979-03-21 | 1982-06-16 | Undersoekningsmodul till en ultraljudavbildningsanordning |
Applications Claiming Priority (6)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| US89037878 | 1978-03-27 | ||
| US05/890,378 US4246791A (en) | 1978-03-27 | 1978-03-27 | Ultrasonic imaging apparatus |
| US89037778 | 1978-03-27 | ||
| US05/890,377 US4248090A (en) | 1978-03-27 | 1978-03-27 | Apparatus for ultrasonically imaging a body |
| AU10289/83A AU1028983A (en) | 1978-03-27 | 1983-01-11 | Portable ultrasonic scanner |
| AU1028983 | 1983-01-11 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI790957A FI790957A (fi) | 1979-09-28 |
| FI62950B FI62950B (fi) | 1982-12-31 |
| FI62950C true FI62950C (fi) | 1983-04-11 |
Family
ID=34426401
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI790957A FI62950C (fi) | 1978-03-27 | 1979-03-21 | Undersoekningsmodul till en ultraljudsavbildningsanordning |
Country Status (10)
| Country | Link |
|---|---|
| AU (1) | AU1028983A (fi) |
| CA (1) | CA1131752A (fi) |
| DE (2) | DE2953947C2 (fi) |
| DK (1) | DK122279A (fi) |
| FI (1) | FI62950C (fi) |
| FR (1) | FR2421392B1 (fi) |
| GB (3) | GB2098734B (fi) |
| IT (1) | IT1116574B (fi) |
| NL (1) | NL7902301A (fi) |
| SE (1) | SE7902672L (fi) |
Families Citing this family (11)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| AU532956B2 (en) * | 1979-01-02 | 1983-10-20 | New York Institute Of Technology | Variable and selectable delay system |
| US4313444A (en) * | 1979-05-14 | 1982-02-02 | New York Institute Of Technology | Method and apparatus for ultrasonic Doppler detection |
| US4325381A (en) * | 1979-11-21 | 1982-04-20 | New York Institute Of Technology | Ultrasonic scanning head with reduced geometrical distortion |
| DE3037641A1 (de) * | 1980-10-04 | 1982-05-13 | Gesellschaft für Strahlen- und Umweltforschung mbH, 8042 Neuherberg | Ultraschallsender |
| NL8101744A (nl) * | 1981-04-08 | 1982-11-01 | Optische Ind De Oude Delft Nv | Aftastinrichting voor het met behulp van ultrageluidsstraling aftasten van een objekt. |
| FR2565094B1 (fr) * | 1984-06-01 | 1988-07-15 | Synthelabo | Sonde d'echographie a miroir oscillant de focalisation |
| US4762002A (en) * | 1986-11-26 | 1988-08-09 | Picker International, Inc. | Probe array for ultrasonic imaging |
| GB9215231D0 (en) * | 1992-07-17 | 1992-09-02 | Skidmore Robert | Flowmeters |
| GB9900964D0 (en) | 1999-01-15 | 1999-03-10 | Gyrus Medical Ltd | An electrosurgical system |
| US7278994B2 (en) | 1997-07-18 | 2007-10-09 | Gyrus Medical Limited | Electrosurgical instrument |
| US7001380B2 (en) | 1999-01-15 | 2006-02-21 | Gyrus Medical Limited | Electrosurgical system and method |
Family Cites Families (12)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE1264681B (de) * | 1961-07-05 | 1968-03-28 | Siemens Ag | Fuer die medizinische Ultraschalldiagnose nach dem Impuls-Echoverfahren bestimmtes ultraschall-spiegeloptisches System zum Senden und Empfangen von Ultraschallwellen |
| FR1545920A (fr) * | 1967-10-06 | 1968-11-15 | Siderurgie Fse Inst Rech | Dispositif de sondage ultrasonore |
| CA1015849A (en) * | 1972-09-12 | 1977-08-16 | George Kossoff | Ultrasonic beam forming technique |
| US3913061A (en) * | 1973-04-25 | 1975-10-14 | Stanford Research Inst | Focusing and deflecting system for acoustic imaging |
| US3936791A (en) | 1973-09-13 | 1976-02-03 | The Commonwealth Of Australia | Linear array ultrasonic transducer |
| AT343783B (de) * | 1974-03-27 | 1978-06-12 | Siemens Ag | Ultraschallgerat zur medizinischen diagnose |
| US3969926A (en) * | 1975-03-27 | 1976-07-20 | Krautkramer-Branson, Incorporated | Alignment of ultrasonic transducer probe in pulse-echo testing |
| DE2529112C3 (de) * | 1975-06-30 | 1978-03-23 | Siemens Ag, 1000 Berlin Und 8000 Muenchen | Ultraschall-Applikator für die zeilenweise Ultraschallabtastung von Körpern |
| DE2529155C3 (de) * | 1975-06-30 | 1978-03-23 | Siemens Ag, 1000 Berlin Und 8000 Muenchen | Ultraschallapplikator für die Ultraschallabtastung von Körpern |
| US4034744A (en) * | 1975-11-13 | 1977-07-12 | Smith Kline Instruments, Inc. | Ultrasonic scanning system with video recorder |
| US4084582A (en) | 1976-03-11 | 1978-04-18 | New York Institute Of Technology | Ultrasonic imaging system |
| US4137777A (en) * | 1977-07-11 | 1979-02-06 | Mediscan Inc. | Ultrasonic body scanner and method |
-
1979
- 1979-03-21 FI FI790957A patent/FI62950C/fi not_active IP Right Cessation
- 1979-03-23 NL NL7902301A patent/NL7902301A/xx not_active Application Discontinuation
- 1979-03-24 DE DE2953947A patent/DE2953947C2/de not_active Expired
- 1979-03-24 DE DE2911613A patent/DE2911613C2/de not_active Expired
- 1979-03-26 SE SE7902672A patent/SE7902672L/ not_active Application Discontinuation
- 1979-03-26 CA CA324,104A patent/CA1131752A/en not_active Expired
- 1979-03-26 DK DK122279A patent/DK122279A/da not_active Application Discontinuation
- 1979-03-27 GB GB8125889A patent/GB2098734B/en not_active Expired
- 1979-03-27 IT IT48500/79A patent/IT1116574B/it active
- 1979-03-27 FR FR7907689A patent/FR2421392B1/fr not_active Expired
- 1979-03-27 GB GB7910640A patent/GB2017302B/en not_active Expired
- 1979-03-27 GB GB8212887A patent/GB2099997B/en not_active Expired
-
1983
- 1983-01-11 AU AU10289/83A patent/AU1028983A/en not_active Abandoned
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| SE7902672L (sv) | 1979-09-28 |
| DE2911613A1 (de) | 1979-10-04 |
| NL7902301A (nl) | 1979-10-01 |
| GB2098734A (en) | 1982-11-24 |
| GB2098734B (en) | 1983-06-08 |
| DE2911613C2 (de) | 1983-01-20 |
| IT7948500A0 (it) | 1979-03-27 |
| GB2017302B (en) | 1983-02-23 |
| DK122279A (da) | 1979-09-28 |
| FR2421392B1 (fi) | 1985-09-27 |
| GB2099997A (en) | 1982-12-15 |
| AU1028983A (en) | 1983-04-14 |
| DE2953947A1 (fi) | 1982-09-23 |
| FI790957A (fi) | 1979-09-28 |
| DE2953947C2 (de) | 1985-08-22 |
| GB2099997B (en) | 1983-08-03 |
| IT1116574B (it) | 1986-02-10 |
| FR2421392A1 (fi) | 1979-10-26 |
| FI62950B (fi) | 1982-12-31 |
| GB2017302A (en) | 1979-10-03 |
| CA1131752A (en) | 1982-09-14 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| US4325381A (en) | Ultrasonic scanning head with reduced geometrical distortion | |
| US4248090A (en) | Apparatus for ultrasonically imaging a body | |
| US4246791A (en) | Ultrasonic imaging apparatus | |
| US4084582A (en) | Ultrasonic imaging system | |
| US4207901A (en) | Ultrasound reflector | |
| US4183249A (en) | Lens system for acoustical imaging | |
| US4507582A (en) | Matching region for damped piezoelectric ultrasonic apparatus | |
| US6552841B1 (en) | Ultrasonic imager | |
| US4333474A (en) | Ultrasonic imaging system | |
| US4917096A (en) | Portable ultrasonic probe | |
| US4391281A (en) | Ultrasonic transducer system and method | |
| CA1129062A (en) | Ultrasonic sector scanner | |
| US5921928A (en) | Acoustic force generation by amplitude modulating a sonic beam | |
| US4163394A (en) | Method of ultrasonic scanning of bodies | |
| US4257271A (en) | Selectable delay system | |
| US5360007A (en) | Ultrasonic apparatus | |
| US4143554A (en) | Ultrasonic scanner | |
| FI62950C (fi) | Undersoekningsmodul till en ultraljudsavbildningsanordning | |
| JP2007512068A (ja) | ビーム走査反転による機械的プローブを用いた３次元超音波画像化 | |
| US4313444A (en) | Method and apparatus for ultrasonic Doppler detection | |
| US4508122A (en) | Ultrasonic scanning apparatus and techniques | |
| US6712765B2 (en) | Ultrasonic scanning method and apparatus | |
| CA1091337A (en) | Lens system for acoustical imaging | |
| Masotti | Basic principles and advanced technological aspects of ultrasound imaging | |
| US4612809A (en) | Curved-array ultrasonic probe using low-velocity fluid |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed |
Owner name: NEW YORK INSTITUTE OF TECHNOLOGY |