FI61460C - Foerfarande foer anvaendning av en fluidiserad baedd vid vaermebehandling av glas - Google Patents

Description

f5SFn [B] (11)KUULUTUSjULKAISU

JHha utlAgcningsskrift oI4dU

(<S) Patent ·„. d.i .'iät ^ T ^ (51) Ky.lk?/tf»t.CI.3 C 03 B 27/00 SUOM I —Fl N LAN D (21) PiUnttlh»k«mu* —P»t«ntti»eknln* 771Ö17 (22) HikcmUpiivi — Anaeknlngtdkf 08.06.77 ' (23) Alkupttvt—GIKI|h«tadt| 08.06.77 (41) Tulkit JulklMluI — Blivlt off*fttli| 11.12.77

Ntentti· j« rekisterihallitut .... ....... .. . , . .... .

. , (44) NlhUvUuIptnoii jt kuuLjullatoun pvm. —

Patent· och regifterstyrelsen ' ’ An*ök»n uthcd oeh iitl.*krift*n puMic«nd 30.01+. 82 (32)(33)(31) Pyydetty «tu«ik«u< —e*jird priorit* io. 06.76

Englanti-England(GB) 21+125/76 (71) Pilkington Brothers Limited, Prescot Road, St. Helens, Merseyside WA10 3TT, Englanti-England(GB) (72) Geoffrey Martin Ballard, St. Helens, Merseyside, Englanti-England(GB) (7M Oy Kolster Ab (5l+) Menetelmä leijukerroksen käyttämiseksi lasin lämpökäsittelyyn -Förfarande för användning av en fluidiserad bädd vid varmebehand-ling av glas Tämän keksinnön kohteena on materiaalin käsittely leijuker-roksessa ja erikoisesta menetelmä leijukerroksen käyttämiseksi tuotteen lämpökäsittelyyn, missä tuote upotetaan kerrokseen.

Tarkemmin sanottuna keksinnön kohteena on menetelmä ja laite leijukerroksen käyttämiseksi tuotteiden lämpökäsittelyyn, jolloin tuotteet upotetaan hiukkasmateriaalin kaasuleijukerrokseen, joka pysytetään liikkumattomassa, yhtenäisesti levinneessä hiukkasleijuti-lassa ja leijukerroksen lämpötilaa säädetään lämmönvaihdonnalla kerroksen rajoitetun alueen sisällä. Lasilevyn terminen käsittely voi olla hidas jäähdytys, terminen kovetus tai lasilevyn kuumennus.

Keksintö sopii erikoisesti menetelmäksi ja laitteeksi tasaisten lasilevyjen tai taivutettujen lasilevyjen jonon termiseen kove-tukseen, esimerkiksi levyjen, joita käytetään yksittäin moottoriajoneuvon tuulilasina tai moottoriajoneuvon laminoidun tuulilasin osina, moottoriajoneuvon sivu- tai takavaloina tai joita käytetään lentokoneiden ja rautatieveturien tuulilasiyhdisteImien kokoonpanoon.

Suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 76.2468 selitetään lasin lämpökäsittelymenetelmä, jossa kuuma lasi upotetaan hiukkas - 2 61460 aineen leijukerrokseen. Ennen lasin upotusta leijukerros on liikkumattomassa, yhtenäisesti levinneessä hiukkasleijutilassa. Tätä menetelmää käyttämällä saadaan kaikista lasilevyistä menestyksellinen kaupallinen tuotto ja siinä syntyy hyvin vähän lasilevyjen murtumia sillä aikaa, kun levyihin kehitetään kovetusjännityksiä.

Kun termisesti kovetetaan lasilevyjen jonoa, lasilevyjen, jotka voivat olla tasaisia tai taivutettuja, kuumennetaan jokainen levy tunnetulla tavalla etukäteen lasin myötöpisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan ja tavallisesti lasin pehmentymispisteen lähellä olevaan lämpötilaan, esim. välillä 610-670°C olevaan lämpötilaan, kun kovetetaan natronkalkkilasia. Jokaista kuumaa lasilevyä kannatetaan pihdeillä ja levy upotetaan leijukerrokseen ja lasiin syntyy kovetusjännityksiä, kun se jäähtyy leijukerroksessa. Jotta lasilevyjen jonoon saataisiin yhdenmukainen kovetusaste, on toivottavaa, että leijukerros pysytetään vakiolämpötilassa, esimerkiksi lämpötila-alueella U0-150°C ja tavallisesti alueella 40-70°C.

Lisäksi on kaupallisessa toiminnassa toivottavaa, että lasilevyjen jono käsitellään nopeassa tahdissa ja yhden lasilevyn terminen kovetus joka 60:s sekuntti on tyypillistä. Tämä merkitsee sitä, että leijukerroksen hiukkasmateriaaliin tulee suuri lämpömäärä.

Onkin jo ehdotettu lasilevyjen käsittelyyn käytetyn vapaasti-kupliva-tyyppisen leijukerroksen jäähdyttämistä varaamalla siihen kerrokseen upotettuja vesijäähdytteisiä keloja. Tämmöiset kelat ovat tehokkaita lämpöä leijukerroksesta poistettaessa nopean hiukkasliik-keen ja hiukkasten korkean sekoittumisasteen ansiosta, mitkä tapahtuvat tämmöisessä vapaasti kuplivassa leijukerroksessa.

On huomattu, ettei tällaisten jäähdytyskelojen käyttö ole riittävän tehokasta hiukkasmateriaalin leijukerroksen lämpötilan säätöön, leijukerroksen, joka pysytetään liikkumattomassa, yhtenäisesti levinneessä hiukkasleijutilassa ja jota käytetään.lasituo-tejonon käsittelyyn.

Jos tällaista leijukerrosta käytetään lämpökäsittelyyn, esim. lasilevyjen käsittelyyn, on jäähdytyskelat sijoitettava kohtiin, joissa ne eivät häiritse lasilevyjen tuloa kerrokseen, esim. kerroksen sivujen ympärille. Tämä seikka rajoittaa jäähdytyskelojen määrää, joka voidaan sovittaa kerrokseen ja rajoittaa siten saavutettavissa olevaa jäähdytysastetta.

3 61 460 Tämän keksinnön päätarkoituksena on aikaansaada parannettu menetelmä ja laite leijukerroksen käyttämiseksi, erikoisesti leiju-kerroksen lämpötilan säätämiseksi, joka leijukerros on liikkumattomassa, yhtenäisesti levinneessä hiukkasleijutilassa.

Keksinnön mukaan aikaansaadaan menetelmä leijukerroksen käyttämiseksi tuotteiden lämpökäsittelyyn, jolloin tuotteet upotetaan hiukkasmateriaalin kaasuleijukerrokseen, joka pysytetään liikkumattomassa, yhtenäisesti levinneessä hiukkasleijutilassa ja leijuker-roksen lämpötilaa säädetään lämmcnvaihdonnalla kerroksen rajoitetun alueen sisällä, jolloin tähän rajoitettuun alueeseen johdetaan kuplivaa lisäkaasua perättäisten kappaleiden kerrokseen upottamisten välisenä aikana lisäämään mainittua lämmönvaihtoa, kun samanaikaisesti säilytetään liikkumaton tila kerroksen pääosassa, johon kappaleet upotetaan.

Leijukerroksen rajoitetun alueen raju liiketila voidaan aiheuttaa jatkuvasti lasituotejonon lämpökäsittelyn aikana.

Lasituotteen, esim. lasilevyn lämpökäsittely, voi olla läm-pökovetusta tai hidasta jäähdytystä, joihin molempiin kuuluu lasin jäähdytys ja lämmönpoisto leijukerroksesta, vaikka lasia jäähdytettäessä leijukerroksen lämpötila onkin tavallisesti korkeampi kuin lasia termisesti kovetettaessa käytetty lämpötila.

Kerrosta voidaan käyttää myös lasituotteiden kuumentamiseen ja silloin voi hiukkasmateriaalin lämmönvaihtoon kuulua lämmön lisääminen hiukkasmateriaaliin lasituotteiden kuumentamiseen haluttuun lämpötilaan käytetyn lämmön kompensoimiseksi.

Kun hiukkasmateriaalia joko kuumennetaan tai jäähdytetään, varmistaa kerrosmateriaalin rajoitettu raju liiketila lämmönvaihdon tapahtuma-alueella tehokkaan lämmönvaihdon koko kerroksen sisällä häiritsemättä oleellisesti kerroksen sen osan liikkumatonta, yhtenäisesti levinnyttä hiukkasleijutilaa, mihin lasilevy upotetaan.

Keksintöä voidaan soveltaa erikoisesti kuumien lasilevyjen jonon termiseen kovetukseen ja tässä mielessä keksintö tuottaa menetelmän, joka käsittää leijukerroksen jäähdyttämisen suljettua rataa lämmönvaihtosuhteessa leijumateriaalin kanssa kiertävällä jäähdytysnesteellä ja rajun liiketilan synnyttämisen kerroksessa perättäisten lasilevyjen kerrokseen upottamisen välillä mainitun lämmönvaihdon lisäämiseksi.

On toivottavaa, että kerroksen keskiosa, johon osaan lasilevyt upotetaan, olisi vapaa kaikista esteistä koko toimintavaiheen 4 61460 ajan ja suosittu menetelmä käsittääkin jäähdytysnesteen kierrättämisen suljetulla radalla leijukerroksen kehällä, kaukana kerroksen keskiosasta, johon kuuma lasilevy upotetaan ja kerroksen keskiosan liikkumattoman leijutilan ylläpitämisen sillä aikaa, kun aiheutetaan hiukkasmateriaalin rajoitettu raju liiketila suljetun radan alueella.

Jäähdytysnestettä kierrätetään kernaasti lämmönvaihtosuhtees-sa leijuhiukkasmateriaalin kanssa kerroksen mainitun keskiosan kaikilla sivuilla. Tämä varmistaa lämmönpoiston täydellisen yhtenäisyyden kerroksen keskiosan koko hiukkasmateriaalin ympärillä, kerroksen, johon lasilevy upotetaan.

Kun kuumia lasilevyjä kovetetaan termisesti, pyrkii leijuker-roksen yläosa, jota kuumat lasilevyt ensiksi koskettavat, kuumenemaan liikaa, kun levyjonon käsittely jatkuu. Jotta saataisiin aikaan lämmön lisäpoisto kerroksen yläosasta, käsittää keksintö lisäksi lämmön poistamisen leijukerroksen yläpäästä kierrättämällä jäähdytysnestettä suljetulla radalla lämmönvaihtosuhteessa kerroksen koko yläosan kanssa ja materiaalin rajoitettu rajun liiketilan synnyttämisen kerroksen yläpäässä hiukkasliikkeen lisätyn nopeuden ja hiukkasten sekoittumisen aikaansaamiseksi, jotta lämmönvaihto lisääntyisi, samalla kun kerroksen alaosassa pysytetään mainittu liikkumaton leijutila.

Keksintö käsittää lisäksi lasituotteen lämpökäsittelyyn tarkoitetun laitteen, joka käsittää säiliön hiukkasmateriaalin koossa pitämiseksi ja säiliön alaosassa olevan kaasunsyöttölaitteen hiuk-kasleijukerroksen liikkumattoman, yhtenäisesti levinneen tilan säilyttämiseksi ja ryhmän jäähdytysputkia, jotka on sijoitettu säiliöön, ja laitteelle on tunnusomaista, että siinä on kuplaputkia, jotka on asennettu jäähdytysputkien ryhmän pohjaan aiheuttamaan hiukkasmateriaalin raju liiketila jäähdytysputkien ympärillä.

Mieluiten säiliön jokaisen seinän vieressä on jäähdytysputkien ryhmä ja siihen liittyvä kaasunsyöttöputki. Tästä syystä keksintöön kuuluu useita jäähdytysputkien ryhmiä, jotka ovat vastaavasti säiliön seinien vieressä yhdessä jäähdytysputkien kunkin ryhmän alaosan alueen kaasunsyöttöputken kanssa. Jäähdytysputkien kukin ryhmä voi käsittää yhden rivin jäähdytysputkia. Vaihtoehtoisesti kukin ryhmä voi käsittää kaksi tai kolme riviä jäähdytysputkia, jotka asennetaan lähelle toisiaan vastaavan säiliön sivuseinän sisäsivun viereen niin, että säiliön keskiosaan jää niin paljon tilaa kuin m ahdollista.

Lämmön poistamiseksi leijukerroksen yläpäästä lämmönvaihto- 61460 5 laite voi käsittää jäähdytysputkirivin, joka on järjestetty laskettavaksi säiliön yläosaan ja kaasunsyöttölaite voi käsittää kaasun-syöttöputket, joita kannattaa lämmönvaihtolaite jäähdytysputkien rivin alaosassa ja joissa on rivin koko alaosan alueelle jaetut laskuaukot.

Suositussa suoritusmuodossa tämä jäähdytysputkien rivi asennetaan säiliön kannen alle, joka kansi asennetaan tapissa kiertyvästä laskettavaksi säiliön yläosan päälle, jolloin jäähdytysputkien rivi työntyy säiliöön.

Jotta tämä keksintö olisi selvimmin ymmärrettävissä, esitetään nyt esimerkkinä muutamia keksinnön suoritusmuotoja oheistettui-hin piirustuksiin viittaamalla, joissa piirustuksissa: kuvassa 1 on etusivun kuva keksinnön mukaisesta laitteesta lasilevyn käsittelemiseksi termisesti upottamalla levy leijukerrok-seen, jossa on jäähdytysputket ja niihin liittyvät kaasunsyöttöputket, kuviossa 2 on osittain leikattu sivukuva kuvan 1 mukaisesta laitteesta, kuviossa 3 on pohjakuva kuvion 1 ja 2 mukaisesta laitteesta, kuviossa 4 on yksityiskohtainen kuva leijukerroksen yläosaan laskettavista jäähdytysputkista kuvan 5 nuolen IV suuntaan katsottuna , kuviossa 5 on kuvan 4 viivaa V-V pitkin tehty leikkaus, kuviossa 6 on kaasunsyöttöputken vaihtoehtoisen muodon pitkittäisleikkaus ja kuviossa 7 on kuvan 6 viivaa VII-VII pitkin tehty leikkaus. Seuraavassa viitataan kuvaan 1, joka esittää lasilevyn termiseen kovettamiseen tarkoitetun laitteen etusivun kuvaa. Kovetettavaa lasilevyä 1 kannatetaan numerolla 2 osoitetuilla pihdeillä, jotka ovat esittämättä jätetyssä pihtitangossa, joka kuljettaa lasilevyjä kuumennusuunin läpi kovetusasemalle, johon sijoitetaan kuvan 1 mukainen laite. Jokainen levy jäähdytetään vuorollaan laskemalla se hiukkasmateriaalin kaasu-leijukerrokseen, jossa on liikkumaton yhtenäisesti levinnyt hiukkasleijutila ja joka on syvässä, vaakasuoralta poikkileikkaukseltaan suorakulmaisessa säiliössä 3. Leijukerroksen muodostava hiukkasmateriaali on neutraalia, tulenkestävää materiaalia, esim. ^"-alumiinia, jonka hiukkasten koko on 20 ^um...

160 /um ja keskimääräinen hiukkaskoko noin 60 ^um. Säiliön 3 pohjan alle asennetaan painekammio 4 ja kammioon syötetään paineellista leijutuskaasua, tavallisesti ilmaa, kanavan 5 kautta. Säiliön 3 pohjan poikki ulottuu säiliön ja painekammion 4 välissä oleva hie- _ 61460 b nohuokoinen kalvo 6. Kalvon 6 reunat puristetaan painekammion yläosan ympäri ulottuvan laipan 7 väliin. Kalvo valmistetaan siten kuin suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 76.2468 on selitetty, jonka julkistus liitetään tähän viitteeksi ja se käsittää useita kerroksia vahvaa, hienohuokoista paperia, jotka kerrokset pannaan rei'itetylle teräslevylle, jossa on säännöllisesti jaettuja, levyyn porattuja reikiä. Paperin päälle pannaan.kudottu vanunki-verkko esim. ruostumaton teräsverkko. Yhtenäisesti hienohuokoisessa kalvossa 6 tpahtuu suuri paineenvähennys, joka voi olla esim. yli 60 % painekammion paineesta. Tämä aikaansaa säiliössä 3 kalvon yläpinnasta ylöspäin virtaavan leijutuskaasun yhtenäisen jakautumisen. Kalvossa tapahtuva suuri paineenvähennys mahdollistaa hiukkasmate-riaalin läpi tapahtuvan ylöspäisen kaasuvirtauksen nopeuden herkän säädön painekammion 4 kammiopaineen säädön avulla. Hiukkasmateri-aali, tässä esimerkissä /"-alumiini, saatetaan liikkumattomaan, yhtenäisesti levinneeseen hiukkasleijutilaan.säätämällä kammiopainet-ta niin, että kaasun läpivirtausnopeus kerroksessa on alkavaa lei-juntaa vastaavan nopeuden ja kerroksen maksimilevyinneisyyttä vastaavan nopeuden välillä, kerroksen, missä ylläpidetään tiheävai-heleijunta. Säiliön 3 hiukkasmateriaali pidetään täten helposti liikkumattomassa, yhtenäisesti levinneessä hiukkasleijuntatilassa, jonka tilan on huomattu olevan edullisen riittäviä jännityksiä lasiin kehitettäessä, samalla kun.vältetään oleellisesti kerroksessa tapahtuvasta murtumisesta aiheutuvat lasilev.yhäviöt.

Säiliössä 3 olevan leijukerroksen lämpötilaa säädetään ympäri säiliön seiniä olevan leijukerroksen alueen hiukkasmateriaalin kanssa tapahtuvan lämmönvaihdon avulla, jotta leijukerroksen keskiosa, johon kuumat lasilevyt 1 upotetaan, jäisi esteettömäksi. Säiliössä 3 olevan kerroksen syvyys on niin suuri, että se sallii kaikkien kovetettavien tavallisten lasilevykokojen, erikoisesti moottoriajoneuvojen tuulilasien muotoon leikattujen ja taivutettujen levyjen täydellisen upotuksen. Myös kuvassa 3 esitetyn säiliön suorakulmainen vaakasuora poikkileikkaus on riittävän suuri, jotta kaikki kovetettavat lasilevymallit mahtuisivat siihen.

Lämmönvaihtolaite käsittää useita pystysuorien jäähdytysput-kien ryhmiä, jotka asennetaan säiliöön 3 sen seinien sisäpintojen viereen. Jokainen jäädytysputkien ryhmä käsittää joukon pystysuoria putkia 8, jotka yhdistetään sarjaan U-muotoisilla liittimillä 9.

et’ . ·._ ; 7 61460

Putket kiinnitetään säiliörakennelman sivuseiniin kiinnikkeillä, jotka on jätetty selvyyden vuoksi esittämättä.

Säiliössä 3 on pitkät sivuseinät 10 ja 11 sekä lyhyet pääty-seinät 12 ja 13. Pitkin seinän 11 sisäsivua asennettuun jäähdytys-putkien 8 ryhmään syötetään jäähdytysvettä tuloputken 14 toisesta päästä. Tämä putkiryhmä yhdistetään sarjaan päätyseinän 12 vieressä olevan samanlaisen jäähdytysputkien ryhmän kanssa ja jäähdytysveden poistoputki 15 laskee veden pois seinän 12 takapäästä, tulo-vasta kohdasta. Jäähdytysvesi syötetään samalla tavalla tuloputkel-la 16 päätyseinän 13 vieressä olevan pystysuorien jäähdytysputkien ryhmän toiseen päähän, ryhmän, joka yhdistetään sarjaan sivuseinän 10 viereen asennetun jäähdytysputkien ryhmän kanssa. Poistoputki 17 kulkee pitkin säiliön yläosaa seinän 10 lähellä sen takapäästä tuloputken 16 vieressä olevaan kohtaan. Jäähdytysveden virtausta pystysuorien jäähdytysputkien ryhmissä, jotka ovat vastaavasti säiliön seinien vieressä, voidaan sen vuoksi säätää tarkasti säiliön 3 toisen pään vieressä olevasta kohdasta.

Jäähdytysputkien 8 ja hiukkasmateriaalin .välisen lämmönvaih-don helpottamiseksi säiliön seinien alueella lasketaan leijumateri-aaliin kaasukuplia päistään liittimillä 9. toisiinsa yhdistettyjen pystysuorien putkien 8 ryhmien muodostamaan suljetun radan alueelle nopeudella, joka aikaansaa putkien kanssa kosketuksessa olevan hiukkasmateriaalin rajoitetun kuplimisleijunnan.

Tämän rajoitetun kuplimisleijunnan aikaansaamiseksi asennetaan kaasunsyöttöputken muodossa oleva kaasunsyöt.tölaite säiliöön jäähdytysputkien 8 muodostaman lämmönvaihtolaitteen viereen. Kaasun-syöttöputki varataan kunkin jäähdytysputkien ryhmän alaosan alueelle ja eräs tämmöinen kaasunsyöttöputki 18 esitetään kuvassa 2. Putki 18 hitsataan pystysuorien jäähdytysputkien 8 ryhmän alaosassa oleviin pääteliittimiin 9, kuten kuvassa esitetään. Kaasujohdon tuloputki 19 yhdistetään syöttöputken 18 ja putki 19 jatkuu ylöspäin säiliön yläosan läpi. Pitkin putkea 18 on ylöspäin ulkonevia ilmanpäästöhaa-roja 20. Jokaiseen haaraan 20 kiinnitetään läpäisevää materiaalia oleva kupumainen kansi 21. Haarat 20 sijoitetaan säiliön alaosassa olevien jäähdytysputkien välisiin vapaisiin tiloihin. Vaihtoehtoisesti voi jokainen päästöhaara olla kaksoispäästöhaara, jossa on kaksi kupumaista kantta 21, ja jotka asetetaan välimatkan päähän toisistaan jäähdytysputkien kummallekin sivulle suuremman yhtenäisen kup- ' < 8 61460 linnan saamiseksi jäähdytysputkien molemmille sivuille.

Kaasunsyöttöputki 18 ulottuu koko pohjaosan ympäri jäähdytys-putkien kaikkien ryhmien alapuolella ja putken 18 takapää, joka palaa takaisin ilmantuloputken 19 viereen, on suljettu. Leijutuskaa-su, tavallisesti ilma, syötetään paineellisena tuloputken 19 läpi ja ilma kuplii rajusti läpäisevien kansien 21 läpi ja sitä syötetään nopeudella, joka varmistaa hiukkasmateriaalin kuplivan leijunnan juuri säiliön sivuseinien vieressä olevalla alueella.

Rajoitetun kuplivan kaasunsyötön ansiosta tämä lämmönvaihto-alue ei oleellisesti häiritse huokoisesta kalvosta 6 lähtevän tasaisen leijutuskaasuvirran avulla tapahtuvaa kerroksen tärkeän keskiosan yhtenäisesti levinneen leijunnan liikkumattoman tilan ylläpitoa, kerroksen, johon lasilevyt upotetaan. t

Kuitenkin saattaa olla toivottavaa, että rajoitettu kuplinta-leijunta lämmönpoiston helpottamiseksi hiukkasmateriaalista vaikuttaa vain perättäisten lasilevyjen kerroksessa käsittelyn väliaikoina. Tässä tarkoituksessa katkaistaan ilmansyöttö kaasunsyöttöputken 18 juuri ennen lasilevyn kerrokseen upottamista, jotta varmistettaisiin se, että kerros on saavuttanut liikkumattoman, yhtenäisesti levinneen hiukkasleijuntatilan hetkellä, jolloin lasilevy upotetaan kerrokseen. Tämä on erikoisen tärkeää silloin, kun kovetetaan ohuita lasilevyjä ja se varmistaa suuren tuoton ja pienimmän vaikutuksen lasilevyjen muotoon ja optisiin pinnan ominaisuuksiin.

Kun ilmansyöttö linjaan 19 katkaistaan, palaa kerroksen kupliva kehäalue nopeasti liikkumattomaan tilaan, samalla kun kerroksen keskiosa palaa samaan aikaan liikkumattomaan, yhtenäisesti levinneeseen tilaan, johon kerroksen kehällinen kuplinta on saattanut hieman vaikuttaa.

Säiliö 3 varustetaan kannella 22, joka esitetään kuvissa 1-3 avoasennossaan. Myös kannen sulkuasento osoitetaan kuvassa 2 kohdassa 23. Kansi on tavallisesti suljettuna käsitellyn lasilevyn leiju-kerroksesta poiston ja seuraavan käsiteltävän lasilevyn kerrokseen laskemisen välisen aikajakson. Kantta 22 kannattavat saranalevyt 2*4, jotka kiinnitetään akseliin 25, jota kannattavat massiiviseen alustaan 28 kiinnitettyyn kannatinpalkkijärjestelmään 27 asennetut tu-kilaakerit 26.

9 61460

Kansi 22 nostetaan ja lasketaan tukipalkkijärjestelmän toiseen päähän asennetun sylinterin 29.avulla. Sylinterin 29 alapää laakeroidaan tukeen 31 asennettuun saranatappiin 30 ja tuki kiinnitetään alustaan 28. Sylinteristä 29 ulkoneva männänvarsi 32 kannattaa haarukkaa 33, joka kiinnitetään saranatapilla kannen toisella sivulla olevaan saranalevyyn 24 kiinnitettyyn vipuun 34. Säätämällä hydraulisen nesteen syöttöä sylinteriin 29 tunnetulla voidaan sillä nostaa ja laskea kantta. Jousimoottori 35, kuva 3, joka on kytketty akselin 25 toiseen päähän pitää kannen 22 suljettuna asennossa 23 ja sylinteri toimii tämän jousimoottorin vaikutusta vastaan kantta nostaessaan.

Lämpö poistetaan leijukerroksen yläosasta kierrättämällä jäähdytysnestettä suljetulla radalla lämmönvaihtosuhteessa kerroksen koko yläosan kanssa, samalla kun leijutettuun materiaaliin kupliva kaasu aikaansaa kerroksen yläosaan kuplivan leijunnan ja kerroksen alaosassa pysytetään liikkumaton leijutila. Tämä aikaansaadaan kannen 22 alla olevan ja kantta säiliön päälle laskettaessa säiliön yläosaan laskettavaksi järjestetyn jäähdytysputkien rivin avulla. Jäähdytysputkien rivi jaetaan kolmeen ryhmään 36, 37 ja 38 ja kukin ryhmä sisältää viidentoista putken ryhmän, joista jokainen putki on poimutetussa muodossa. Kuten kuvissa 3 ja 4 esitetään, käsittää ryhmä 36 putket 39, jotka tässä ryhmässä porrastetaan. Kannen toisessa päässä, kuvassa 3 vasemmalla, on kaksi jäähdytysveden tulo-putkea 40 ja 41, jotka syöttävät vastaavasti vettä päätuloputkijohtoihin 42 ja 43, jotka on asennettu kannen alla olevaan lohkoon 44, Kunkin poimutetun putken 39 toinen pää yhdistetään toiseen tai toiseen päätuloputkijohtoon 42 tai 43, kuten kuvassa 4 esitetään. Lohkossa 45 on vastaava veden päätuloputkijohto, joka on yhdistetty ryhmän 36 putkien 39 toisiin päihin ja nämä lohkon 45 päätuloputki-johdot yhdistetään lohkon 46 veden päätuloputkijohtoihin, joihin yhdistetään jäähdytysputkien seuraavan ryhmän 37 poimutettujen jäähdytysputkien 47 tulopäät. Putket 47 valmistetaan samalla tavalla kuin ryhmän 36 putket 39. Nämä putket 47 yhdistetään samaan tapaan sarjaan vesijäähdytysputkien kolmannen 38 ryhmän putkien 48 kanssa, jotka valmistetaan myös samalla tavalla kuin putket 39. Putkien 48 ääripäät yhdistetään lohkon 49 pääputkijohdolla jäähdytysveden tu-loputkiin 50 ja 51. Tällä tavalla järjestetään jäähdytysveden virtaus koko kannen alle asennetun jäähdytysputkien rivin läpi.

61 460 ίο

Kaasunsyöttöputket 52 asennetaan jäähdytysputkien ryhmien 36, 37 ja 38 alle hitsaamalla ne jäähdytysputkien 39, 47 ja 48 alaosiin. Jokainen kaasunsyöttöputkijärjestelmä käsittää päätuloputkijohdon 53, joka syöttää kaikkia kaasunsyöttöputkia 52, joissa on läpäisevillä, kupumaisilla kansilla 55 varustetut haarat 54, jotka on järjestetty poimutettujen jäähdytysputkien alaosien väliin. Laskuhaarat 54 ja niiden läpäisevät kannet 55 jaetaan rivin.jäähdytysputkien kunkin ryhmän alaosan koko alueelle.

Kun lasilevy upotetaan leijukerrokseen, vastaanottaa leiju-kerroksen yläosa lasista enemmän lämpöä kuin kerroksen alaosa. Kun lasilevy on jäähtynyt kerroksessa ja on nostettu pois kerroksesta, lasketaan kansi 22 asentoon 23 käyttämällä sylinteriä 29 ja ryhmien 36, 37 ja 38 sisältämien jäähdytysputkien rivi työntyy säiliön yläosaan, kun kansi lasketaan alas. Tämä .jäähdytysputkien rivi sopii jäähdytysputkien 8 ryhmien väliin, jotka ulottuvat säiliön sivu-seinien sisäpuolen ympäri. Samaan aikaan, kun.kupliva leijunta vaikuttaa kaikilla sivuseinillä, syötetään kaasua päätuloputkijoh-toon 53 niin, että kerroksen koko yläosa on kuplivassa leijutilas-sa jäähdytysputkien 39, 47 ja 48 lämmönvaihtojäähdytyksen helpottamiseksi. Kerroksen alaosan liikkumaton leijutila ei muutu ja kun kaasun syötöt pääputkijohtoihin 53 ja tuloputkeen 19 katkaistaan, palautuu koko kerroksen liikkumaton tila uudelleen esivalmisteluna kannen 22 nostolle, joka poistaa jäähdytysputkien rivin kerroksen yläosasta.

Kerroksen yläosa pidetään täten ennalta määrätyssä lämpötilassa valmiina vastaanottamaan seuraava kuuma lasilevy kovetettavaksi laskemalla se leijukerrokseen, sen liikkumattomaan, yhtäläisesti levinneeseen hiukkasleijutilaan.

Jäähdytysputkien rivin käyttö kannen alla ei ole oleellista, mutta se nopeuttaa prosessin käyttöä joukkotuotantolinjoilla lyhentämällä perättäisten levyjen kovetuksen välistä aikaa.

On toivottavaa, että jokainen kaasunsyöttöputki sijoitetaan niin vaakasuoraan kuin on mahdollista, jotta vältettäisiin leijutus-kaasun siirtyminen leijukerroksen eripaikkojen välillä kaasunsyöt-töputkien kautta silloin, kun kaasunsyöttö on katkaistu.

Kuvat 6 ja 7 esittävät kaasunsyÖttÖputkien 18 tai 52 vaihtoehtoista muotoa, jossa taipumus kaasunsyötöistä .putkien läpi leiju- r Λ 61 460 11 kerroksen toisesta osasta toiseen vältetään.

Tässä muunnoksessa, joka esitetään yhden kaasunsyöttöput-ken 18 muunnoksena, on putkessa 18 sarja ilmanlaskureikiä 60 pitkin putken yläosaa. Reikien halkaisija on 1,5 mm ja ne sijoitetaan 50 mm:n välein. Putken 18 ympärille kääritään kuusikierrosta hieno-huokoista paperia 61, joka on noin viisi kertaa paksumpaa kuin se paperi, jota käytetään leijukerroksen pohjalla olevan kalvon 6 valmistamiseen ja sen läpäisevyys on suurempi kuin kalvon 6 paperin läpäisevyys.

Paperin 61 päälle sovitetaan ulkoputki 62, jossa on sarja pitkin putken 62 yläosaa muodostettuja kaksoislaskurakoja 63. Pape-rikerroksen päät tiivistetään epoksihartsilla ja silikonikautsulla kuten kohdassa 64 esitetään. Nämä tiivisteet ulottuvat ulkoputken 62 päistä ilmansyöttöputkeen 18.

Putken 18 läpi syötetty kaasu jakautuu yhtenäisesti paperin 61 kierroksissa ja pääsee ulkoputkessa 62 olevien kaksoislaskurakojen 63 läpi ulos ja aiheuttaa leijuhiukkasmateriaalin yhtenäisen kuplimisen säiliön sivuseinien vieressä olevien jäähdytysputkien alueella. Kaasun tunkeutuminen leijukerroksesta syöttöputkeen 18 estyy paperin 61 kierrosten alhaisen läpäisyvyyden ansiosta. Täten vältetään kaasun harhasyöttö kaasunsyöttöputkien 18 kautta leijuker-roksen sisällä. Kannessa olevat kaasunsyöttöputket 52 rakentuvat ja toimivat samalla tavalla.

Lisäjäähdytyskykyä voidaan varata lisäämällä säiliön sivuseinien viereen asennettujen jäähdytysputkien 8 määrää. Tämä voidaan tehdä parhaiten siten, että kuvattujen jäähdytysputkien 8 yksittäisiin ryhmiin lisätään yksi tai useampia jäähdytysputkiryhmiä, jotka asennetaan niiden rinnalle lähelle sivuseiniä. Tämä johtaa siihen, että leijukerroksen sisältävän säiliön kunkin sivuseinän vieressä on kaksi tai jopa kolmekin riviä pystysuoria jäähdytysputkia. Täten säilytetään valmistettavana olevan lasilevyn upottamiseen riittävä tila leijukerroksen keskiosassa.

Eräässä tällaisessa laitteessa on kaksoisryhmät jäähdytysput-kia 8, jotka on asennettu säiliön sivuseinien viereen. Jokainen jäähdytysputkien ryhmä omaa kuvassa 3 esitetyn muodon ja kunkin sivu-seinän vieressä oleva putkien sisäryhmä porrastetaan puoli jakoväliä putkien ulommaisen ryhmän suhteen. Kukin ryhmä voidaan varustaa omalla kaasunsyöttöputkella.

12 Jäähdytysputkien kaksoisryhmän jäähdytyspinnan kokonaispinta- ala on noin 12 neliömetriä. Jokaisen putken ulkohalkaisija on 22 mm ja jäähdytysputkien kokonaispituus on 100 m. Putkien läpi kulkevan jäähdytysveden virtausnopeus on 60 litraa minuutissa. Ilma syöte-3 2 tään 69 x 10 N/m :n paineella kaasunsyöttöputkiin 18. Kun perättäisten lasilevyjen kovetuksen jaksoaika on 60 sekuntia, toimivat kaasunsyöttöputket *+0 sekuntia ja ovat suljettuna 20 sekuntia. Kunkin lasilevyn upoksissa oloaika leijukerroksessa on 8 sekuntia ja upotus tapahtuu 20 sekunnin jakson keskellä, kun kaasun syöttäminen putkiin 18 on pysäytetty.

Kun kovetetaan lasilevyjä, joiden paksuus on 2,3 mm ja suurin koko 1,5 x 0,66 m ja kun leijukerrokseen työntyvän lasin keskimääräinen lämpötila on 650°C, on kerroksesta poistettava 55 kilowattia kerroksen lämpötilan pysyttämiseksi 85°C:ssa, kun lasilevyjä kovetetaan jonossa, yksi levy joka 60 :s sekunti.. Tämä jäähdytysnopeus saavutetaan jäähdytysveden lämpötilan noustessa arvosta 9°C tulo-putkessa, arvoon 22°C lähtöputkessa.

Leijukerroksen hiukkasmateriaalin lämmönvaihdon nopeutta ohjataan säätämällä säiliön sivuseiniä pitkin kiertävien ja kanteen kiinnitettyjen jäähdytysputkien läpi kulkevan jäähdytysveden syöttö-nopeutta sekä säätämällä kuplitusilman syöttönopeutta kaasunsyöttö-putkeen 19 ja kannen alla olevaan jäähdytysputkien riviin yhdistettyihin kaasunsyöttölaitteen päätuloputkijohtoihin 53.

Keksintöä voidaan soveltaa myös leijukerroksiin, jotka on tarkoitettu muiden materiaalien käsittelyyn, esim. yhtämittaisen rainan muotoisen paperin kuivaukseen, jossa paperi kulkee kuumennetun leijukerroksen läpi tai yhtämittaisen nauhan muotoisen materiaalin, esim. tekstiilimateriaalin käsittelyyn.

Claims (8)

1. Menetelmä leijukerroksen käyttämiseksi lasituotteiden lämpökäsittelyyn, jolloin tuotteet upotetaan hiukkasmateriaalin kaasu- leijukerrokseen, joka pysytetään liikkumattomassa, yhtenäisesti levinneessä hiukkasleijutilassa ja leijukerroksen lämpötilaa säädetään lämmönvaihdonnalla kerroksen rajoitetun alueen sisällä, tunnettu siitä, että tähän rajoitettuun alueeseen johdetaan kuplivaa lisäkaasua perättäisten kappaleiden kerrokseen upottamisten välisenä aikana lisäämään mainittua lämmönvaihtoa, kun samanaikaisesti säilytetään liikkumaton tila kerroksen pääosassa, johon kappaleet upotetaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäähdytysnestettä kierrätetään suljetulla radalla leijukerroksen kehällä poissa kerroksen keskeisestä pääosasta, johon kappaleet upotetaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäähdytysnestettä kierrätetään lämmönvaihtosuhteessa. leijuhiukkasmateriaalin kanssa kerroksen mainitun keskiosan kaikilla sivuilla.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leijukerroksen yläosasta poistetaan lämpöä perättäisten kappaleiden kerrokseen upottamisten välisenä aikana kierrättämällä jäähdytysnestettä suljetulla radalla lämmönvaihtosuhteessa kerroksen koko yläosan kanssa ja että kerroksen yläosassa aiheutetaan hiukkasmateriaalin rajoitettu raju liiketila lämmönvaihdon lisäämiseksi, samalla kun liikkumaton leijutila säilytetään kerroksen alaosassa.

5. Laite lasituotteen käsittelemiseksi termisesti patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, joka laite käsittää säiliön hiukkasmateriaalin koossa pitämiseksi ja säiliön alaosassa olevan kaasunsyöttölaitteen hiukkasleijukerroksen liikkumattoman, yhtenäisesti levinneen tilan säilyttämiseksi ja ryhmän jäähdytysputkia, jotka on sijoitettu säiliöön, tunnettu siitä, että siinä on kuplaputkia (20, 21), jotka on asennettu jäähdytysputkien ryhmän (8, 9) pohjaan aiheuttamaan hiukkasmateriaalin raju liiketila jäähdytysputkien ympärillä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on useita jäähdytysputkien (8, 9) ryhmiä, jotka 61 460 14 ovat vastaavasti säiliön seinien vieressä yhdessä kunkin jäähdytys-putkien ryhmän pohjassa olevien kaasukuplaputkien (20, 21) kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että siinä on jäähdytysputkien (36, 37, 38) rivi, joka on järjestetty laskettavaksi säiliön yläosaan, ja jäähdytysputkien (36, 37, 38) rivin alaosan kannattamat kaasunsyöttöputket (52), joissa on rivin alaosan koko alueelle jaetut kuplien laskuaukot (54, 55).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että säiliön kannen (22) alapuolelle asennetaan jäähdytys-putkien (36, 37, 38) rivi, joka kansi (22) on asennettu tapin varassa kääntyen laskeutumaan säiliön yläosan päälle ja työntämään siten jäähdytysputkien rivi säiliön yläosaan. 16 61 4 60