FI57397B - Foerfarande foer framstaellning av goedslingsmedel och dylika av gammal hoegmossetorv - Google Patents

Description

ri KUULUTUSJUUCAISU cn-iQm 3®Γα IBJ <ii) utlAggningsskrift 5/397 *2® ° W Patent «elivät (51) Kv.ik?'/ini,a.3 C 05 F 9/02 SUOM I — FI N LAN D (21) Pit*nttlhtk«mu« —PtMowneekfilnf 752325 (22) Hakwnltpllv· —AMeknlnpdag 15*08.75 (23) AHaipllv·—GIMfhctadtf 15*08.75 (41) Tullut iulklMlul — Bllvlt effantlig 21.03.76

Patentti- ja rekisterihallitut /44) Nlhtivlkslptnon j* kuuL|ulkal*un pvm__ . 0

Patent· OCh registerstyrelien AiMökan utlafd oeh utl.»krlft*n publlcared 30.04.80 (32)(33)(31) Pyydttty «tuoikeu*—Bejird prlorltat 20.09*7*+

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2kkk979^ (71) Torfstreuverband Gesellschaft mit beschrankter Haftung, Bloherfelder Str. 39, 29 Oldenburg, Saksan Liittotasavalta-Forbundsrepubliken Tysk-land(DE) (72) Edwin Springer, Edewecht-Westerscheps, Saksan Liittotasavalta-Förbunds-republiken Tyskland(DE) (7*+) Berggren Oy Ab (5*+) Menetelmä lannoitusaineiden ja sentapaisten valmistamiseksi vanhasta koho-suoturpeesta - Förfarande för framställning av gödslingsmedel och dylika av gammal högmossetorv

Keksinnön kohteena on menetelmä lannoitus- ja maanparannusaineiden sekä puutarhamullan valmistamiseksi kuivatusta, hienonnetusta ja kalkin kanssa sekoitetusta mustaturpeesta (Schwarztorf).

Mustaturve eli pitkälle lahonnut vanha kohosuoturve sisältää väkevöi-dyssä muodossa useita orgaanisia aineita, jotka ovat erittäin hyö-dyllisä maanparannuksessa sekä kasvien kasvua edistävinä. Tunnettuja ovat ennen kaikkea puutarhaviljelyssä tämän turvelajin monet edulliset vaikutukset, jotka johtuvat turpeen sisältämistä mainituista biologisesti aktiivisista aineista.

Mainituista seikoista huolimatta mustaturvetta käytetään vain pienessä määrässä maanparannukseen ja kasvualustana, koska sen fysikaaliset ominaisuudet paljon käytettyyn valkoturpeeseen eli nuorempaan koho-suoturpeeseen verrattuna on katsottava olennaisesti epäedullisemmaksi. Erikoisesti mustaturpeen fysikaalisena epäkohtana on, että sen kolloidaalinen humusaine kutistuu voimakkaasti kuivauksessa, jolloin todennäköisesti syntyy turveosasten välille sekundäärisiä sidoksia, jotka vastustavat voimakkaasti jälleenkostutusta. Vedenimeytyminen kuivauksen jälkeen ei vain tapahdu hyvin hitaasti, vaan se on myös olennaisesti vähäisempää kuin vedenimeytyminen kuivaamattomaan materiaaliin. Myöskään kuivatun ja sen jälkeen uudelleenkostutetun mustaturpeen alku- peräistä tilavuutta ei täysin saavuteta. Niinpä on selvää, ettei mustaturvetta sen talteenoton jälkeen voida kuivata niin tehokkaasti kuin on mahdollista valkoturpeen ollessa kyseessä.

2 57397

Tunnetaan menetelmä, jonka mukaan mustaturve pakastetaan ensin puoli-kuivatussa tilassa ja hienonnetaan sen jälkeen myllyissä (pakastettu mustaturve). Tällöin muodostuu kuohkea tuote, joka voi nopeasti imeä jälleen suhteellisen suuria määriä vettä. Seuraavat haitat rajoittavat kuitenkin huomattavasti tämän tuotteen käyttöä: Tärypainot ja niistä johtuen kuljetuskuormitukset ovat tarpeellisen suuren vesipitoisuuden (noin 65 %) vuoksi suhteellisen suuria, ja ne vaihtelevat sääolosuhteista riippuen välillä 550-500 kg/m^.

Joka talvi ei ole riittävän kylmiä ja pitkiä pakkasjaksoja, niin että tämän tuotteen laatu tulee vaihtelemaan tai on käytettävä pitkäaikaisia varastointeja.

Jos tuote kuivuu käytettäessä sitä esim. maanpinnalla tai kasvualustana, niin tapahtuu myöhempi vedenimeytyminen suhteellisen hitaasti erikoiskäsittelystä huolimatta.

Tunnetaan myös menetelmiä, joiden mukaan valmistetaan lannoitteita ja maanparannusaineita puoleksi kuivatusta tai kuivatusta mustatur-peesta käyttäen samalla kasvien ravinteita ja kalkkia (DT-PS 7^8 716, DT-PS 857 060 ja DT-OS 1 909 6*13).

Näitä tunnettuja menetelmiä mustaturpeen valmistamiseksi muunnetaan keksinnön mukaisesti erikoisten toimenpiteiden yhdistelmällä, nimittäin kuivaamalla voimakkaasti ja hienontamalla pitemmälle kuin tähän asti on ollut tapana niin, että hiukkaskoko on olennaisesti 1 mm pienempi, sekä lisäämällä kalkkia ja vettä tarkasti määrätyssä suhteessta. Tällä tavalla on voitu yllättävän hyvällä tuloksella saavuttaa keksinnön tarkoitus, nimittäin 1) kuiva-aineen suhteen kevyt ja tarkkaan säädettävissä oleva kul-j etuspaino, 2) olennainen riippumattomuus sääolosuhteista ja 3) nopea jälleenkostuminen myös täydellisen kuivatuksen jälkeen.

Keksinnölle on tunnusomaista, että 10-3U paino-$:n vesipitoisuuteen 3 57397 kuivattua mustaturvetta hienonnetaan olennaisesti 1 mm pienempään hiukkaskokoon ja siihen sekoitetaan sen jälkeen sammutettua kalkkia 5-20 kg mustaturpeen m^ kohti sekä 50-250 kg vettä mustatur-peen m^ kohti.

Keksintö aikaansaa seuraavat edut ja niiden yhteydessä seuraavat olennaisesti parannetut käyttömahdollisuudet: a. ) Humusaineiden toimittaminen etäisille alueille edullisin kuljetuskustannuksin, koska turpeella on kuiva-aineen suhteen pieni paino ja tilavuus. Niinpä esim. kuiva-ainetonnia kohti on kuljetettava turvetta seuraavat määrät:

Pakastettua mustaturvetta 2,8 tonnia, tilavuus n. 7 m^ -z

Valkoturvetta paaleina 2,5 tonnia, tilavuus 8,5 m

Keksinnön mukaista mustaturvetta 1,4 tonnia, tilavuus 3>8 m·^ b. ) Lämpimien alueitten varustaminen humusaineilla, koska vaikeasti hajotettavissa oleva humusaine pysyy vettäimevänä myös kuivu-misjaksojen jälkeen.

c. ) Käyttökelpoisuus myös puutarhamultana ja maanpeitteenä, koska nopea vedenimeytyminen tapahtuu myös täydellisen kuivumisen jälkeen. Seuraavat luvut kuvaavat tätä ominaisuustta:

Ilmakuivatun materiaalin ve-denimemiskyky yksiköissä ml/1 15 minuutin 1 tunnin kuluttua kuluttua Käsittelemätön mustaturve 30 130

Pakastettu mustaturve 240 695

Keksinnön mukainen mustaturve 710 930 d. ) Olennainen riippumattomuus sääolosuhteista, erikoisesti pakkasjaksoista, ja siten tasaisen laadun saavuttaminen.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä on lähtöaineena kuivattu mustaturve pakastetun mustaturpeen sijasta. Kuiva mustaturve saadaan melkein pelkästään polttoturpeen muodossa. Tämä menetelmä tekee mahdolliseksi mustaturpeen kuivauksen suhteellisen lyhyenä aikana sekä kuivatun materiaalin varastoinnin ulkona.

n 57397

Kuivattu mustaturve piennetään sopivassa myllyssä suhteellisen hienojakoiseksi. Näin menetellään sekä nurmiturpeen että jyrsityn turpeen muodossa saadun mustaturpeen suhteen. Kuta hienommaksi turve piennetään sitä suurempi on vesimäärä, joka voi imeytyä kuiva-aineeseen.

Hienonnettuun materiaaliin lisätään sekoittimessa tietty määrä aktiivista kalkkia, sopivimmin sammutettua kalkkia (CatOH^)· Kuta nopeammin vedenimeytymisen myöhemmin on tapahduttava, sitä suurempi pitää lisätyn kalkkimäärän olla. Käyttötarkoitus rajoittaa kalkkimäärää, koska pH-arvo nousee kalkkipitoisuuden mukana. Käyttötarkoituksesta riippuen seokseen lisätään tietty vesimäärä. Samoin on laita ravintoaineiden, kasvuaineiden ym. suhteen, joita voidaan lisätä käyttötarkoituksen mukaan. Sekoitusaika riippuu sekoittimen tyypistä. Käytettäessä Lödige-sekoitinta sekoitusaika on 0,5-1 minuuttia. Kuta tehokkaammin materiaalia liikutetaan sekoittimessa, sitä lyhyempi sekoitusaika riittää.

Periaatteessa seuraavat mahdollisuudet ovat olemassa (ilman lannoite-vaihtoehtoja) : 1. ) Kuivattuun ja jauhettuun mustaturpeeseen sekoitetaan kalkkia, seosta kuljetetaan säkeissä tai irtonaisena ja vasta käyttöpaikalla tai sen läheisyydessä seokseen lisätään vettä sekoittimessa. Seoksella on pieni paino ja tilavuus kuivaturvemäärän suhteen ja se on edullista kuljetettavaksi.

Esimerkki A: 350 kg kuivattua (25 % H2O) ja jauhettua kuivaturvetta = 1 m3 +15 kg sammutettua kalkkia 365 kg seosta = noin 1 m^, jonka sisältämä kuiva-ainemäärä on 262,5 kg, ts. 1 seosta painaa 365 kg ja sisältää 262,5 kg turpeen kuiva-ainetta.

2. ) Kuivattuun ja jauhettuun mustaturpeeseen sekoitetaan kalkkia ja pieni määrä vettä (esim. 50 kg/m^). Näin saadaan olennaisesti pölyämätön tuote. Tätä tuotetta voidaan sellaisenaan ilman pölyn aiheuttamaa haittaa sekoittaa maahan tai multaan. Veden imeytyminen ja turpoaminen tapahtuvat muutamien vuorokausien tai tuntien aikana, mikäli riittävästi vettä on läsnä.

5 57397

Esimerkki B: 350 kg kuivattua (25 % H20) ja jauhettua mustaturvetta = 1 m·^ +15 kg sammutettua kalkkia +50 kg vettä 415 kg seosta = noin 1,2 m3, jonka sisältämä turpeen kuiva-ainemäärä en 262,5 kg, ts. 1 m3 seosta painaa 346 kg ja sisältää 219 kg turpeen kuiva-ainetta.

3. ) Kuivattuun ja jauhettuun mustaturpeeseen sekoitetaan kalkkia ja suuri määrä vettä (esim. 200 kg/m3). Tällöin saadaan multamainen tumma tuote, joka voimakkaasti vettä imevänä soveltuu välittömästi käytettäväksi puutarhamultana.

Esimerkki C: 350 kg kuivattua (25 % H20) ja jauhettua mustaturvetta = 1 m^ +15 kg sammutettua kalkkia +200 kg vettä 565 kg seosta = noin 1,5 m·^, jonka sisältämä turpeen kuiva-ainemäärä on 262,5 kg, ts. 1 m3 seosta painaa 377 kg ja sisältää 175 kg turpeen kuiva-ainetta.

4. ) Suurin tilavuus saavutetaan yhdenmukaisesti esitettyjen esi merkkien A - C kanssa lisäämällä n. 250 kg vettä esimerkin D mukaisesti. 1 m3 seosta painaa tällöin noin 290 kg ja sisältää n. 125 kg turpeen kuiva-ainetta. Enemmän vettä lisättäessä tilavuus pienenee. Suurin imeytyvä vesimäärä on esimerkin D tapauksessa n. 800 kg.

Esimerkki D: 350 kg kuivattua ja jauhettua mustaturvetta = 1 nr* +15 kg sammutettua kalkkia +250 kg vettä 615 kg seosta = noin 2,1 m3, jonka sisältämä turpeen kuiva-ainemäärä on 262,5 kg, ts. lm5 seosta painaa 290 kg ja sisältää 125 kg turpeen kuiva-ainetta.

Vertauksena esimerkkeihin A - D mainittakoon, että 1 m^ pakastettua mustaturvetta painaa 350-500 kg ja sisältää l40-l80 kg turpeen kuiva-ainetta 1 m5 valkoturvetta paaleina painaa n. 300 kg ja sisältää n. 120 kg turpeen kuiva-ainetta.