FI57394B

FI57394B - Foerfarande foer haerdning av en glasskiva

Info

Publication number: FI57394B
Application number: FI2213/74A
Authority: FI
Inventors: Harry Ross Scarlett Jack; Arthur Joseph Nobbs
Original assignee: Triplex Safety Glass Co
Priority date: 1973-07-20
Filing date: 1974-07-19
Publication date: 1980-04-30
Also published as: NO742551L; IL45256A; IL45256A0; US3914119A; ZA744631B; IE39899L; IT1016586B; IE39899B1; LU70569A1; FI221374A; DK391774A; FR2237850A1; JPS5049318A; ES428440A1; NL7409729A; FI57394C; AU7067974A; GB1442318A; SE408052B; CA1043568A

Description

RSFH [B] (11)KUULUTU$JU1.KAISU C 7 3 O 4

tffiT a lJ '' ' UTLÄGG N I NGSSKRI FT

^ v ^ (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 C 03 B 27/00 SUOMI —FINLAND (21) P»ttnttlh*k*mui — Pattntansöknlng 2213/7^ (22) HtkemiipUvi—An*öknlng*d«g 19·07·7^ (FI) (23) Alkuplivi—Giltlghttadag 19-07 · 7^+ (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt ofTantlig 21-01-75

Patentti· ja rekisterihallitus Nihttvikalp^on |. kuuLMkttun pvm.- . _Λ

Patent· ocn registerstyrelsen ' Ansttkan utlagd och utl.skrlftan publleerad 30.04.Ö0 (32)(33)(31) Pyydetty atuoikaua—Baglrd prlorltet 20.07*73

Englanti-England(GB) 3^705/73 (71) Triplex Safety Glass Company Limited, 1 Albemarle Street, Piccadilly,

London W.l.,. Englanti-England(GB) (72) Harry Ross Scarlett Jack, Tanvorth-in-Arden, Warwickshire, Arthur Joseph Nobbs, Alvechurch, Worcestershire, Englanti-England(GB) (7*0 Oy Kolster Ab (5U) Menetelmä lasilevyn karkaisemi seksi - Förfarande för härdning av en glasskiva Tämä keksintö kohdistuu lasilevyjen kovettamiseen. Tarkemmin sanottuna keksintö kohdistuu lasilevyjen taivuttamiseen, jotka kovetetaan myöhemmin ja käytetään ajoneuvojen ikkunoiden valmistukseen, esimerkiksi moottoriajoneuvojen ja lentokoneiden tuulilasien valmistukseen. Tällaista lasilevyä voidaan käyttää yksinään ajoneuvon tuulilasina tai sitä voidaan käyttää yhtenä yhdistetyn laminoidun lasin laminaateista tuulilasissa.

On tavallista laminoida kaksi ohutta lasilevyä yhteen tuulilasin muodostamiseksi käyttämällä välikerroksena läpinäkyvää muovimateriaalia, esimerkiksi poly-vinyylibutyraalia. Tällaisessa tuulilasissa molemmat levyt voivat olla hitaasti jäähdytettyä lasia tai molemmat voivat olla kovetettua lasia, ja tunnetussa tapauksessa laminoitu tuulilasi, jossa on kaksinkertainen rakenne, on tyypillisesti val-l mistettu käyttämällä hitaasti jäähdytetystä lasista muodostuvaa kerrosta ulompana kerroksena ja kovetetusta lasista muodostuvaa levyä sisempänä kerroksena.

Tällaisessa tuulilasissa näkyvyys säilyy, vaikka ulcmman hitaasti jäähdytetyn kerroksen on terävä lentävä kivi rikkonut, samalla kun sisempi kovetettu levy murtuu sirpaleiksi nopeasti, kun matkustajan pää lyö siihen.

Tavallisesti valmistettaessa kovetetusta lasilevystä tuulilasia litteää lasia oleva levy leikataan ensin sopivan muotoiseksi. Sitten lasi kuumennetaan 57394 taivutuslänpötilaan panemalla se kulkemaan kuumennusuunin läpi sen ollessa ripustettuna pihdeistä yläpuolella olevasta kuljettimesta, joka kuljettaa lasilevyn sitten pystysuorien taivutusmuottien päälle ja taivuttavat sen haluttuun kaarevuuteen.

Tämän jälkeen taivutettu lasi kuljetetaan puhalluskehysten väliin, jossa lasi kovetetaan, tai lasi kuljetetaan hitaasti sitä jäähdyttävän lasinjäähdytys-uunin läpi, jos vaaditaan hitaasti jäähdytettyä levyä; lasin ollessa yhä ripustettuina pihdeistä, jotka tarttuvat levyn yläreunaan.

Kaksi lasilevyä, joiden täytyy tarkasti sopia yhteen kaarevuudeltaan myöhemmin seuraavaa laminointia varten, on taivutettu laskeutus-taivutusprosessissa, jossa nämä kaksi levyä, jotka on siten, että toinen on toisen huipun päällä, sijoitetaan vaakasuoraan laskeutus—taivutusmuottiin ja sitten kuljetetaan uunin läpi, jossa lasilevyt kuumennetaan ja ne laskeutuvat yhteen haluttuun toisiinsa sopivaan kaarevuuteen.

Myöhemmin kehitetyssä menetelmässä litteää lasia oleva levy, joka on leikattu halutun muotoiseksi, ripustetaan pihdeistä kuumennusuuniin, jonka lattiassa on aukko, ja kun taivutuslämpötila on saavutettu, se lasketaan taivutusmuottien välissä sijaitsevaan asemaan, jotka taivutusmuotit sulkeutuvat levyn päälle ja taivuttavat sen heiluttuun kaarevuuteen, ennen kuin levy on laskettu esi jäähdy tysvaiheen läpi, jossa jäähdytysilma a puhalletaan levylle, mitä seuraa välittömästi jäähdyttäminen nopeasti jäähdytysnesteessä, esimerkiksi mineraaliöljyssä, jossa on pienehkö määrä alhaisessa lämpötilassa kiehuvaa lisäainetta. Sopivia lisäaineita ovat tolueeni ja hiilitetrakloridi. Tämä prosessi on ollut erittäin tehokas lujuudeltaan kestävien lasien valmistamiseksi lentokoneiden tuulilaseja varten, tai 1,5~3 mm paksun taivutetun ja kovetetun lasilevyn valmistamiseksi moottoriajoneuvojen lami-noiduiksi tuulilaseiksi.

Taivutettaessa lasilevyä on toivottavaa, että levyä ei kuumenneta ennen taivuttamista lämpötilaan, joka on paljon tyydyttävää taivuttamista varten tarvittavan lämpötilan yläpuolella, jolloin vältetään levyyn ei-hyväksyttävän muodonmuutoksen tulemisen mahdollisuus.

Esillä olevan keksinnön eräs päätehtävistä on valmistaa hyvin luja taivutettu lasilevy kuumentamalla levy sen jälkeen, kun sille on annettu haluttu muoto, esi jäähdytys lämpötilaan.

Keksinnön mukaan on muodostettu menetelmä lasilevyn karkaisemiseksi, johon menetelmään kuuluu lasilevyn kuumentaminen sitä kuljetettaessa taivutusmuotteihin minimitaivutuslämpötilaan, joka lämpötila on sellainen, ettei lasilevy ole alttiina muodonmuutokselle tämän kuukentamisen tai taivuttamisen aikana, taivutusmuottien sulkeminen levyn päälle, joissa muoteissa vallitsee sama lämpötila kuin levyssä, muottien pois vetäminen levystä ja tämän jälkeen taivutetun levyn kuumentaminen ennen levyn karkaisua saattamalla sen pinnat kosketukseen jäähdytysaineen kanssa.

3 57394

Keksinnölle on tunnusomaista, että taivutettu lasilevy kuumennetaan ilman välillä tapahtuvaa lasin jäähdyttämistä olennaisesti yhtenäisesti koko sen paksuudelta esijäähdytyslämpötilaan, joka on korkeampi kuin lämpötila, jonka vallitessa lasi taivutetaan, mutta jossa levy pysyy taivutettuna.

Jos lasilevy on natronkalkkipiioksidi-lasia, taivutuslämpötila voi olla 550-650oC ja mainittu esijäähdytyslämpötila 620-720°C.

Lisäksi keksintöön kuuluu lasilevyn kuumentaminen esijäähdytyslämpötila-olosuhteisiin lämpötilan nostamiseksi levyn massan paksuudelta ja levyn edellä kulkevan reunan kuumentamiseksi korkeampaan lämpötilaan kuin levyn jäljessä kulkeva reuna ennen levyn saattamista kosketuksiin jäähdyttävän aineen kanssa.

Eräs menetelmä keksinnön toteuttamiseksi käsittää taivutetun lasilevyn laskemisen ensimmäisellä nopeudella kuumennusalueelle, jonka syvyys on suurempi kuin levyn korkeus, ja edeltä käsin määrättynä aikana levyn yläreunan kuumennus-alueen sisään saapumisen jälkeen ja levyn ollessa yhä kokonaan kuumennusalueen sisällä, levyn kiihdyttämisen sellaiselle alueelle tulemista varten, jossa levy saatetaan kosketuksiin jäähdyttävän aineen kanssa, tällöin kuumentaen levyn alareuna korkeampaan lämpötilaan kuin yläreuna ennen levyn tulemista jäähdytysainee-seen.

Levy voidaan kiihdyttää, kun levyn alareuna saavuttaa kuumennusalueen pohjan.

Edullisesti lasilevyn edellä kulkeva reuna on 5~^0°C kuumempi kuin levyn jäljessä kulkeva reuna, ja olennaisesti lineaarinen lämpötilagradientti on levyn etureunasta sen takareunaan. Levyn etureuna voi olla 20°C kuumempi kuin levyn takareuna. Lasilevyyn voi syntyä olennaisesti lineaarinen lämpötilagradientti 700°C:sta levyn etureunassa 680°C:een levyn takareunassa.

Toiseen toimintamenetelmään kuuluu lasilevyn kuumentaminen ennen sen muotoilemista siten, että sillä on lämpötilajakautuma, jossa levyn se reuna, joka on ensin kosketuksissa jäähdytysnesteen kanssa on korkeammassa lämpötilassa kuin levyn vastakkainen reuna, ja jossa muotoilupinnat on kuumennettu niin, että niillä on olennaisesti samanlainen lämpötilajakautuma.

Lasilevyyn voidaan kohdistaa jäähdyttäviä kaasuvirtauksia ennen sen saattamista kosketuksiin jäähdytysaineen kanssa pinnalta keskustaan kulkevien lämpö-tilagradienttien synnyttämiseksi lasilevyn paksuudelle.

Keksinnön perennaksi ymmärtämiseksi sen eräs sovellutusmuoto kuvataan seuratavassa esimerkkinä viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on sivukuva osittain leikattuna keksinnön mukaisesta laitteesta, johon kuuluu litteiden lasilevyjen kuormausasema, kuumennusuuni, taivutuslaite ja nestejäähdytyslaite, ja kuvio 2 on pystyleikkaus lisäkuumentimista, jotka sijaitsevat kääntölaatikon alapuolella ja joiden väliin taivutettu lasilevy lasketaan ennen kovettamista 11 57394 tapahtuvaa kuumentamista varten.

Kuvio 1 kuvaa keksinnön toteuttamiseksi tarkoitetun laitteen yleistä järjestelyä lasilevyjen kuumentamiseksi, taivuttamiseksi ja kovettamiseksi, jotka levyt kuljetetaan laitteen läpi siten, että levyt ovat pystyasennossa, so. likimain pystysuorassa asennossa kuumentamisen ajan, ja pystysuorassa asennossa taivuttamisen jälkeen ja levyjä karkaistaessa jäähdytysnesteessä.

Uunikammiota on merkitty yleisesti viitenumerolla 1 ja, kuten suomalaisessa hakemuksessa 2211/7^ on esitetty, on se poikkileikkausmuodoltaan suorakulmainen ja siinä on erityisesti muotoiltu lattia, kuten myöhemmin kuvataan ja kammio on tuettuna n 5°:n kulmaan pystytason suhteen pääkannatinrakenteelle, johon kuuluvat pääkannattimet 2, jotka on liitetty päistään poikkikannattimilla 3. Pääkannattimien päistä lähtevät pystykannattimet k, jotka ovat esim. 5°-n kulmassa pystytason suhteen. Pystykannattimien 1+ yläpäät on yhdistetty toisiinsa poikkikannattimilla 5, jotka ovat noin 5°:n kulmassa vaakatason suhteen.

Uunin lattia on tuettu poikkikannattimilla 6, jotka kulkevat pystykannattimien 1+ alapäiden alapuolella ja ovat muodostetut tukemaan uunin lattiaa.

Uuni 1 on tulenkestävästi päällystettyä metallirakennetta, jossa on lattiasta ylöspäin ulottuvat sivuseinämät ja samaa kappaletta oleva kattorakenne, joka on ripustettu yläkannattimista 5· Pituuskannattimet 7, jotka on kiinnitetty uunin yläpuolelle, muodostavat tuet vaihdelaatikoille, jotka ovat useiden toisistaan erillään olevien, pystyjen, lähes pystysuorien telojen yläpäissä, jotka telat määrittävät kulmassa olevan tuen lasilevyjä 9 varten, joita kuljetetaan uunin 1 läpi taivuttamista ja sen jälkeen tapahtuvaa nestejäähdytyksellä suoritettavaa kovettamista tai hitaasti jäähdyttämistä varten.

Telat 8 ovat asbestipäällysteisiä tai- kuumuutta kestävää ruostumatonta terästä, ja niistä jokainen on asennettu pystytason suhteen 2-10°:n kulmaan, esim.

5°:n kulmaan ja muodostaa osan levyjen 9 kuljettimesta, joka ulottuu suoraan uunin 1 läpi yleisesti viitenumerolla 10 merkityltä kuormausasemältä taivutusasemälie 11.

Kuljettimeen kuuluu V-muotoisen vaunun 12 muodossa oleva liikkuva tuki, jolle on asetettu lasilevyn 9 alareuna, ja pohjareunatelat 13, jotka ulkonevat pystyjen telojen 8 välisten välitilojen läpi näiden telojen pohjan lähellä sekä kuor-mausasemalla 10 että uunissa 1 ja käyttölaitteet vaunun 12 syöttämiseksi uunin läpi lasilevyn 9 nojautuessa pystyjä teloja 8 vasten.

Pohjareunatelat 13, jotka myös ovat kuumuutta kestävää ruostumatonta terästä tai asbestipäällysteisiä on asennettu kuvatussa sovellutuksessa 50°:n kulmaan pystyjen telojen 8 suhteen.

Kuten hakemksessa 2212/7^ on esitetty, taivutusasemalla on vaakasuoraan sijoitettuja taivutusmuotteja. Muotit sijaitsevat kääntölaatikossa 17, joka on tulenkestävää päällystettyä materiaalia ja joka muodostaa kuumennuskammion, jossa on taivutusmuotit ja jonka läpi ulottuu kuljetin, johon kuuluu pystyjä teloja 8 5 57394 ja pohjareunateloja 13, jotka ovat samanlaisia kuin uunissa olevat telat ja muodostavat kuljettimen pidennyksen. Kääntölaatikossa 17 olevissa pystyissä teloissa 18 sillä kohdalla, jossa on taivutusmuotteja, on lyhyet tukipinnat, niin että naaraspuolinen rengaskehysmuotti voi liikkua telojen läpi ja taakse.

Kääntölaatikosta 17 olevan ulosmenon takana on vielä pystyjä teloja 8 ja pohjareunateloja 13, jotka muodostavat kuljettimen pidennyksen jokaisen vaunin 12 vastaanottamiseksi sen jälkeen, kun tuettu levy on nostettu vaunusta taivutettavaksi taivutusmuottien väliin.

Kääntölaatikkoa kuumennetaan kaasupolttimilla samaan lämpötilaan kuin se lämpötila, jonka lasi saavuttaa sen kulkiessa uunin läpi, niin että taivutusmuotit ovat samassa lämpötilassa kuin lasi, kun se on tuotu taivutettavaksi muottien luo.

Kääntölaatikko 17 on asennettu massiiviselle keinukannatinkehykselle, johon kuuluvat pohjapalkit 20, jotka on asennettu keskinivelille 21. Hydraulinen puris-tusmäntä, joka on kiinnitetty keskeisesti keinukehyksen toiseen päätekannattimeen, on saatavissa toimimaan kehyksen kääntämiseksi noin 5°:n kulmasta vaakatason suhteen, jossa asennossa telat 18 ovat samassa linjassa samassa kulmassa pystytason suhteen kuin uunissa olevat telat 8, kehyksen vaakasuoraan asentoon, jossa telat 18 ovat pystysuorassa.

Aluksi laatikko on käännetyssä asennossaan, ja urospuolinen taivutusmuotti siirretään asentoon, kun lasilevyä kannattava vaunu saapuu kääntölaatikon luo, ja niin pian kuin kuuma lasi sijaitsee muottien välissä, naaraspuolinen muotti 15 liikkuu telojen lB läpi levyn puristamiseksi urospuolista muottia vasten ja keinukehys käännetään vaakasuoraan asentoonsa, kun levyn taivuttaminen aloitetaan. Naaraspuolisen muotin liikkeen aikana lasilevy nostetaan vaunusta sormilla naaraspuoliselle muotille, joka kulkee lasilevyn alareunan alapuolelta, ja nostaa levyn.

Kun keinukehys on vaakasuorassa, pihtipalkki 23, joka kannattaa lasiin tarttuvia pihtejä 22, lasketaan viitenumerolla 25 merkitystä nostcmekanismista, jota itseäänkin voidaan nostaa ja laskea.

Kun lasilevy on nostettu vaunusta 12, vaunu kiihdytetään ulos kääntölaatikosta ulosmenokuljettimeen 8, ennen kuin keinukehys 8 käännetään vaakasuoraan asentoon, kun muotit avautuvat ja lasi sen ollessa nyt ripustettuna pystysuoraan pihdeistä, lasketaan laatikon pohjassa olevan suun kautta edelleenkäsittelyä varten.

Uunin 1 läpi kulkemisen aikana lasilevy kuumennetaan esim. 6l0°C:n taivutus-lämpötilaan, jossa lämpötilassa lasia voidaan tyydyttävästi taivuttaa sen ollessa pihtien 22 otteessa, ilman että se on tullut niin pehmeäksi, että se vaarantaa lasipintojen sileyden taivutustapahtuman aikana.

Kun lasilevy on kovetettava, erityisesti haluttaessa erittäin lujaa lasia, on toivottavaa jäähdyttää lasi nopeasti korkeammasta lasilämpötilasta, esim.

680°C:n lämpötilasta, ja kuviossa 1 kuvatussa sovellutusmuodossa taivutettu lasi kuumennetaan uudelleen, ennen kuin se jäähdytetään nopeasti jäähdytysnesteessä, 6 57394 jota on jäähdytyssäiliössä 26, joka sijaitsee kääntölaatikon 17 alapuolella olevassa syvennyksessä.

Juuri kääntölaatikon pohjassa olevan ulosmenosuun alapuolella lasi kulkee sähköisten kuumentimen 27 kahden rivin välistä, jotka on asennettu kuvatulla tavalla malliin, jossa molemmat pinnat ovat lasiin päin. Kulkiessaan alaspäin näiden kuumentimien välistä lasi ollessaan taivutuslänpötilassa, esim. 6lO°C:ssa, kuumennetaan koko paksuudeltaan esijäähdytyslämpötilaan, joka on lähempänä lasin pehmenemispistettä, esim. 680°C . taivutettu lasi voidaan laskea yhtenäisellä nopeudella, niin että ylläpidettäisiin niin hyvin kuin käytännössä mahdollista yhtenäinen lämpötila koko lasilevyssä. Vaihtoehtoisesti lasilevy voidaan kiihdyttää sitä laskettaessa kuumentimien väliin yhtenäisen lämpötilagradientin aikaansaamiseksi lasiin korkeammasta lämpötilasta levyn pohjassa alhaisempaan levyn yläosassa.

Tällainen lämpötilagradientti voidaan aikaansaada lasilevyyn ennen taivuttamista saattamalla uunin seinämillä olevien kuumentimien alaosat kuumemmiksi kuin yläosat tai sijoittamalla kuumentimien alaosat lähemmäksi lasia. Esimerkiksi uunin pohjassa voi olla 800°C:n ja uunin yläosassa 700°C:n lämpötila. Sitten urospuolinen taivutusmuotti l6 kuumennetaan sisäkuumentimilla, jotka on asennettu sisäpuo-lisesti, jotta saataisiin lämpötilajakautuma, joka sopii yhteen sen jakauman kanssa, joka on aikaansaatu lasilevyyn tällaisella uunilla.

Lisäkuumentimien 27 alapuolella on kaksi puhalluslaatikkoa 28, joihin kumpaankin syötetään jäähdytysilmaa sopivassa lämpötilassa, esim. n. 30°C:n lämpötilassa, joka ilma puristetaan laatikoissa olevien suuttimien 29 läpi yhtenäisesti lasilevyn molemmille pinnoille. Lasipintojen esijäähdytys lisäkuumentamisen jälkeen aiheuttaa välittömät lämpötilagradientit keskisydämestä lasin pinnoille päin. lasin sydän jää suunnilleen siihen lämpötilaan, jonka se on saavuttanut lisäkuumen-timen välissä ja lasipintojen esijäähdytys on sellainen, että samalla kun lasin lämpötila yhä on lasin muodonmuutospisteen yläpuolella, lasilevy välittömästi jäähdytetään jäähdytysnesteessä, ennen kuin nämä lämpötilagradientit häviävät.

Kun lasia lasketaan taivutusmuoteista, jäähdytysnestesäiliö 26 kohotetaan saksinosturitelineellä 30, joka on kuilun pohjalla. Säiliötä 26 kohotetaan, kunnes säiliön huippu sijaitsee juuri puhalluslaatikoiden 28 alapuolella jäähdytys-nesteen pintojen ollessa säiliössä edeltä käsin määrätyllä pienellä etäisyydellä puhalluskehyksen pohjasuuttimista 29· Taivutettu lasilevy, jossa juuri kuvatulla tavalla on sydämestä pintaan kulkevat lämpötilagradientit, jäähdytetään välittömästi jäähdytysnesteessä, kun se kulkee jäähdyttävän ilman vaikutuspiiristä jäähdytysnesteen pintaan.

Lisäkuumennus Lämpötila, johon lasilevy kuumennetaan sen uunin läpi syöttämisen aikana, joka lämpötila riippuu lasin kuumennusajasta uunissa, niin että lasi kuumennetaan ilman ei-hyväksyttävän muodonmuutoksen syntymistä, kun se höllentyy uunin pystyjä 7 57394 teloja vasten, on myös se lämpötila, jossa lasi taivutetaan, ja tämä lämpötila on 550°C-650°C, esim. 6lO°C on taivutetun lasilevyn lämpötila, kun levy on irroi-tettu taivutusmuoteista ja ripustettu pihteihin kääntölaatikon sisällä.

Usein on toivottavaa, erityisesti valmistettaessa hyvin lujia lasilevyjä, että lasilevyn alkulämpötila ennen kovettamista olisi suurempi kuin taivutusläm-pötila, esim. 680°C, ja ennen levyn karkaisemista jäähdytysnestesäiliössä 26, levy kun sitä lasketaan, kulkee lisäkuumentimen välistä, jotka kuumentavat levyn korkeampaan alkulämpötilaan, josta se läpikäy alustavan pintajäähdytyksen ennen upottamista jäähdytysnesteeseen.

Lisäkuumentimien 27 kaksi riviä on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 2. Lisäkuumentimien 27 huippu on noin 60 an muottien pohjareunojen alapuolella, ja lisäkuumenninpaneelit ovat 90 on syvät.

Kuhunkin lisäkuumenninriviin kuuluu tulenkestävä paneeli 790, johon on sijoitettu kuumennuselementit tiettyyn malliin. Tulenkestävät paneelit 790 muodostavat pitkänomaisen kammion seinämät, jossa kammiossa on avoin sisääntulo 791, joka on kääntölaatikosta olevan ulosmenosuun 269 alapuolella. Sulkevat asbestiverhot 792 riippuvat alaspäin pitkänomaisen suun 2β9 sivuilta elimiä vasten, jotka määrittelevät tulenkestävän lisäkuumennusrakenteen sisälle, johtavan suun 791. Tulenkestävät paneelit ovat kiinteät pystysuunnassa, ja joustavat asbestiverhot 792 muodostavat joustavan suljennan kääntölaatikon 269 ja kiinteän sisääntulosuun 791 väliin.

Jokaisella tulenkestävällä paneelilla on metallinen tukialustarakenne 793. Kuumennuselementit 27 ovat langasta keraamisten putkien ympärille käärittyjen elementtien muodossa, jotka putket on asennettu teräksisille yhdistystangoille 79^, jotka on kiinnitetty tulenkestäville paneeleille 790 ja asennettu eristimiin, joita pidetään paikoillaan metallisen alustarakenteen 793 avulla.

Sähkön syötöt lisäkuumenninelementteihin 27 ovat sellaisia, että kuumennus-elementit pidetään välillä 750-l600°C olevassa lämpötilassa, esim. välillä 1000-1200°C olevassa lämpötilassa. Taivutetun lasin kuumentimien välistä alaspäin menemisen aikana lasia voidaan kuumentaa 60°C tai enemmän sen lämpötilan yläpuolelle, jossa se lähtee taivutusmuoteista, esim. 620°C:ssa oleva lasi voidaan kuumentaa 680°C:n esijäähdytyslämpötilaan.

Jos lasi kulkee alaspäin yhtenäisellä nopeudella kuumennuselementtien välistä, se kuumentuu olennaisesti yhtenäisesti koko paksuudeltaan. Pintalämpötila voi kohota hionan korkeammaksi kuin lasin paksuuden keskellä, mutta huonoimmillaan aiheutetaan noin 12°C:n lämpötilaero lasin pinnan ja sydämen välille.

Vaihtoehtoisesti ja jos tarkoituksena on kuumentaa lasilevyn alareuna korkeampaan lämpötilaan kuin lasilevyn yläreuna, lasi voidaan kiihdyttää, kun lasilevyn alareuna on kuumenninpaneelien pohjan tasolla, esim. nostolaitteen lasku-nopeudesta 15 cm/s laskunopeuteen 30 cm/s. Lasilevyn yläosan kuumennusaika lisä- 8 57394 kuumenninpaneelien välissä on sen vuoksi pienempi ja niin, samalla kun lasilevyn jokainen osa kuumennetaan niin, että ei ole olennaisesti minkäänlaista lämpötila-gradienttia sen paksuuden suhteen tai korkeintaan 12°C, kuten juuri kuvattiin, on aikaansaatu lineaarinen lämpötilagradientti korkeammasta, esim. 700°C:n lämpötilasta taivutetun lasilevyn alareunassa alempaan, esim. 680°C:n lämpötilaan lasilevyn yläreunassa, kun levy kulkee lisäkuumentimien 27 pohjan välistä esijäähdy-tysvaiheeseen ennen jäähdyttämistä öljysäiliössä 26.

Voidaan saavuttaa korkeintaan 100 cm/s:n laskemisnopeus, ja seuraavassa annetaan muutamia lisäesimerkkejä.

Seuraavassa annetaan yksityiskohtaisempia toimintaesimerkkejä taulukossa IX, jossa annetaan lämpötila, jossa lasi taivutetaan samoin kuin ajat lasin kuumentamiseksi lisäkuumentimien välissä haluttuun esijäähdytyslämpötilaan ja halutun lämpötilan saavuttamiseksi tarvittavan nostonopeuden arvot.

Taulukko IX

Lasin Taivutus- Li s äkuumennus Lasin loppu- Aika lisä- Nosto- paksuus lämpötila Uunilimpötila lämpötila kuumennuk- nopeus mm o_ o_ o_ sessa cm/s u t t s 2.0 580 750 630 15 6,1

2.0 580 750 650 22 M

2.0 i 620 I 750 | 630 3,0 j 30 2.0 i 620 750 I 680 25 ' 3,5 2.0 I 58ο 1000 630 l+,0 23 2.0 I 580 1000 | 720 12,6 7,1 2.0 620 1000 720 9,3 10 2.0 580 l600 720 2,7 3,3 2.0 620 l600 720 2,1 1+3 3.0 58Ο 750 630 20 l+,6 3.0 580 I 750 650 30 3 3.0 620 ! 750 630 5 18,3 3.0 620 750 680 35 2,5 3.0 580 1000 630 5,6 15,5 3.0 580 1000 720 17,3 5,3 3.0 620 1000 720 12,9 7,1 ______— 9 57394

Taulukko IX (jatkoa)

Lasin I Taivutus- Lisäkuumennus Lasin loppu- Aika lisä- Nosto-paksuus lämpötila Uunilämpötila lämpötila kuumennuk- nopeus mm oc o^ o^ sessa cm/s _______s__ ! 3.0 580 l600 630 1,3 71 3.0 ! 58Ο ΐβΟΟ 720 i 3,9 23 3.0 ! 620 1600 720 1 2,9 31,5 M 580 750 630 i 26,3 3,6 M 620 750 630 6,3 I ll+,5 l+,0 650 750 670 16 5,8 l+,0 580 ! 1000 630 7,2 12,7 l+,0 58Ο 1000 ' 720 22,2 1+,1 U ,0 I 620 1000 630 1 1,1+ 65 l+,0 620 1000 720 j 16,6 5,6 1+,0 650 1000 680 5,0 18,3 1+,0 650 1000 720 ! 12,0 7,6 l+,0 580 1600 630 ! 1,7 51+ 1+, 0 5Θ0 1600 720 7,9 19 1+ ,0 620 1600 720 3,62 25 l+,0 650 I 1600 720 2,6 36 10 57394 «o rv» in rs. N.

ra · · · ·

ra OvON^r— CO IA r- O'. VO

~ *-*-tAT-<j-CMv-v-in S 1 CO -1 a ui — -----— —

O N

1§ » o · · · ·

z £ vo-irAt^fArAootA

^ CM (C\ v~ v~ <J·

. >-· I * KIWI ....................... I Pt >!. » —1,1..1 .11 IP ....1, I

Π3 t · §

ο ω CM <t CM fA ΓΑ CO

£ l, ··· ··· 3 ·π3 ' rrlOONCMrCOVOr 3 Ui r-t v- v- -* >-

:C

tn ra -------------------- - - -......

•ft Ui i—i tn • o> raw 10 ra . O vo <0 fA fA v-

Ji Ji c · · · ·»·

•<-t D -? 3 tA CM <f CM CM ITvCTvCrv'CM

< C ° Q> r~ C\J CM

Q- . U

•n , *

4J

C _ o ooooooooo •r-t u r- fA v- »n fA fA τ- fA V- υ o ra u o

X

° · :n r OOOOOOOOO

-ii 3 CMCMCMOCrviAs-CTts- 3- CL >-ω v£> VO VO VO VO . vO C"- VO C*- r—I CL ra r

3 O r-4 M

<D r~t »rl — — _ ' t— +> c to o _ •ft Cl O ra w ζ "2 c 2:2 o m ooooooooo

—1 ^ n L. tA m (A CM CM CD CM CNJ CM

VOVDVOC'-C^VO t— C— C— i

tn ra I

3 —· ! C ft '1

C 4J I

ω to j f 1 GO* ooooooooo

ε 3 mmOOOLAOOO

JCH C'-C'-OOvON-OOvO

. to *r-4 T- V- r- V- V- V-

IN w C

•r-t a W —* 3 3--------- J2 · ra *τ* m ·-* O. 3 --t

OOOOOOOOO

c o to ο ai co oo on co cm c^i co c\j

> U3 mu·'. LAITVIAVOVOVOVO

a *f* E .

ra * _i , Lv-tir!_______1_______ u 57394

(O

ro tn ^ (£) (Ό ΙΠ B) g- N ΙΛ (D Q ITi VO <33 CM <J" <i‘ CTv 3 oj ca ja k\ <-< rA *- a- ia m —1 n. « —<---———— _ o\ : . o o * ci VO fA fA · <? r- lA to τ— m ro -j ··· · ···· · 0 r-< vtvOtA^rACACMCOC'--:!-^

2 < r ΙΛ CM V- in iA

m 1 · c n 3 ro ω ' § :ra '* IA τ~ IA O O VO N -J o 2 {M H ··«.·· · · · · i je >- la <j- ja cm rA ia la tA ao v- cm

sic T-. T- V

ro ro ' *t-i ro mi —--...1.

r-t m c 0) . 3 H3 if) m J. U VO ίΛ N (Λ σ\ N ov *w 3 ro 1 ····· · · ·

<n —> O in N W JA O IA IA CM <«- CM

jC CM v~ V JA v- O ‘ · · a.

•H

-w ....

-p S o ooooo ooooo

m (j vT—iAr— tn r* ' m r m r tA

Ό O

+-t CD

X i~l o

D

_sC

..-- ... , _ __ --1 i ·αί!? ooooooooooo

3 ^'irCMCMCAA-CAfAiAlACAG-CA

ra n. >.^vovovqvovovovovovovovo *" °-j° 2

O «-H

*"H *f-4 — I ·Ι—Ι II. .-------------- - | | ____

-P

· · CJOU- *H c. o .2, ra ro E J? i=

rajra o Ξ? O OOOOOOOOOO

-JH n_? ΓΑ fA CM CO CM <T 00 O CM CJ CM

M VOVOC^-VOC^IAVOVOC^VOC'- ro ro ‘ 3 r-4

c -P

E C+J

E tu :0 E aa O 3 Go

κΑ J ^ OOOOOO OOOOO

P IA O O O O IA LA O O O O

tftc t>- O OOv£)C^-t>-OOcOVO

,H 3 r r v r~ V r r- t*

ro JO

3 3 -—-----—— ---------- ro jc ‘ ra ro ro ·—< o 3 -i

OOOOOOOOOOO C 3 :P U CO CO CO CO CO CM CM CM CM CM CM

··-< > na ia la ia ia IA VO vc vO νθ ui vo

ro *H E

Φ ·*Ό

_J f~ rH

12 57394 __ ri: W _ .

5 ΚΛ ΓΜ ir\ ίΛ ID <Τ ΙΛ ^

« n lAo^covo^vococMmocococM

3 “ c- <f(M (Mr(Mr4WW

oo -1 D. M —S-- ---- ----------- - O \ " C. 6 ' „ ° ° s ^

LO 3 VO M ^ V 'A *> <· · ^ 1Π N VO

O (_f ·····«· Φ B · t z c (Λ c\j c\j < n aiC'-oj^tnminc'-

*- k\ «►* CM

—H—-:— ' m .

I C

C 3 a « ε . is > 4 σ\ ιλ vo cm in in co 3 in Γ* OO'mvOCMfnvOO-tfr-CMC'-VO — -s£ ^ CM CM t— CM x~

:tV

10 10 _________________________________________________________________

••Η ΙΛ O " I

H II) C

CO 3 CM

ra w ' a m cm cm co σν m cm vo vo

Ji ' Sy C4 · · · · · · · · ·

•rt 3 ra KO O cm CM <T cm m vo VO m vo CM

< C ~-> · CM CM v T- v jC ' o · -Q_ --.,. ..., ---------------------------------......—.........—................- T-t " ? ”·

-h o OOOOOOOOOOOOO

0 xj 0 r-mr-mv-in^-fnv-fninv-^ ί 2 3 <a h-___ - , . Ό

3 OOOOOOOOOOOOO

a >. r, cMCMCMcnincnmminoAcnvoov 0. ra r vovo vovovovovovovovovovovo 0 r-* r~H ·«-< ......... ! —————i n··— i———I—————1 1 —1— 11 1 1 mimm, 1. 1—.1 ... .., » 1 .

C :o 0 _ •n a c I; m we 2 ζ ooooooooooooo

ra :ra -^3 mmmcMVOCM-il-CO vOCMCMC'-CM

—> --1 Q_ £ VOVOVOC'—VO^VOVOVOC'-C'-VOD'- w ra 3 r-l .

Γ. ·Η 6 c -p

g ω :o V

e tao ooooooooooooo 3 go ininoooommoooino

G· 3:ra C'-r-OOVDVOC'-C'-OOVDC'-O

Ji <* T-' V t“ r· v~ t* r- *— « :ra ·Η wc •<H 3 W —> ~3__________ 3 —< · ' «n 1 ra ji w «-» ra 3 ·>-· c ooooooooooooo p ’pjr3 CO CD CO oo CU CO CM CM CM CM CM m in c in uv m in in in vo vo vo vo vo vo vo

-ι-l "H G

v. <0 :,u 2 Lnz:-J--- 13 57394

Muutamia lisäesimerkkejä toiminnasta on annettu taulukoissa X, XI ja XII, jotka esittävät lineaarisen lämpötilagradientin 10°C:sta 30°C:een tuottamista levyn alareunan korkeammasta lämpötilasta levyn yläreunan alhaisempaan lämpötilaan. Nämä taulukot perustuvat 25 cm korkealle lasilevylle, joka lasketaan lisäkuumen-timien 27 rivien välistä, jotka kuumentimet ovat 90 cm syviä. Lasilevyn kiihdyttäminen tapahtuu alkunopeudesta loppunopeuteen, kun lasilevyn alareuna on saavuttanut uimin pohjan. Nostonopeus antaa likimääräiset lasilevyn ylä- ja pohjareunojen läpikulkuajat lisäkuumentimen välistä.

Lasilevyn korkeudelle voidaan aikaansaada olennaisesti lineaarinen lämpö-tilagradientti, jolloin levyn etureuna on kuumempi kuin jäljessä tuleva reuna, laskemalla levy väkiokiihtyvyydellä lisäkuumentimien 27 läpi. Lisäkuumentimien 27 pohjan ja puhalluslaatikoiden 28 huipun välinen välitila on ainakin yhtä suuri kuin käsiteltävän lasilevyn korkeus, jotta mahdollistettaisiin jokaisen levyn saaminen vakionopeudelle, ennen kuin se kulkee puhalluslaatikoiden välistä. Kaikki kuumennushukka tässä välitilassa voidaan kompensoida muodostamalla sekundäärinen kuumennuslaite välitilaan, jota pidetään lisäkuumentimista lähtevän lasilevyn keskimääräisessä lämpötilassa.

Joitakin esimerkkejä tällä tavoin toimimisesta on esitetty taulukoissa XIII, XIV, XV ja XVI.

Kaikissa näissä esimerkeissä 60 cm korkea lasilevy lasketaan 90 cm syvien lisäkuumentimien rivien läpi.

lk 57394 pj,·--p-----

.β I

O :tj P, rt •H β rH

•H .

W 03 :

rH S C* n ·ί CNI ^ N ΙΛ Ν N »f ΙΛ N

M $ g ·..........

tOH Φ 0 -0 O Q O . CM O O O CM O

3r~{yj H (M H N H W «—fiHCVJ r-( <D rt,* Ρ,-P p rt O β*ν.

β β β a O 03 O O -P β fi rt o p OOP' ss u ,*__

•H

p g

0 Ot-OP-OP-HO OP-rHO

•H C\J CM C\l i—| C\l r—(

'Ö «D rt O β O

r > e fnomomomcvmotncv

¢5 CM CM sf· ^ VO O f*"\ tn CT> ΟΊ VO VD

qj VOvOVOvOVOVOvDOvOvOOVO

*“* Λ β H ιΗ :rt

Hl -H rH

X -P iM

:θ _.____ ° -* e ·* :rt

D · rH

^ ^ U

n Oi *2 ^ P, β P op rH rt (ΛΙ^ΙΛ^^ΝΜ-ΟίΛ^Η-α) . β w u) a νΰ ^j· ,ό h σι ω

β rt OvOvOVDVDvOCOvOr— VOVOVD

•H Ή « s -§ 1 JO- o ----

«O “I

co 3 hi S " β " K-S oooooooooooo !(s „ β ir o o o o o o en m o o m m β -rt n qooooot-t^oor-t-

* % Jk H ri rH rH rH rH H H

e ή -rt ·π E 3 E ω β

E ^ -h -HD

+> β D

tv * C " “ V

m ω

3 E

re 3 I

in o. 3 β 3 o j<c :rt 3 C !*U Ή

tn tn W

JC c ·η p fCi >. Ή -4-3 rt o o O O o. O O O O O O Ci o. > rt r -4 CO to o O cv pj cv cv ·_η :j λ m m

ω 01 > -Γ-! o S\ tn VO VD VO O VO VO vC VO Ό vO

C rH oj -r-l .p O

•H .rl +J o :C

tn in .c EH P, (O (O :ru -J _1 n _ 57394 I____;__i_ ~-Η •t >

Λ I

o :ro P* 0} P ^ ία 8 mm , OVOOVDVD WHO tn Η- ΚΛ H- ^

3H W

ω p ^ ρ,-ρ ρ rt ο ρ\ ρ ρ Ρ a O « (U o -P P fi rt p,p · O 0) 3 & UX___

*H

+»

P

•H OJ OJ

xJ O ro o p o

r J G VO rH VO rH rH

o 3 ΙΛ in CO CO rH

0i VO VO VO VO 0-

CÖ U

rH :cd

*H rH

r-ι >-* x p --- O t:

jC ICO

' rH

3 3 rH Pi G3 o Ph p (U op

h- rH fl) CM O CVI O O

. P CO VO rH CT» CM

Pro vD vo r— vo r— •Η Ό

w SZ

ro o to »-J Ph N .

E -*------ o ro c «-> w ro

o to p rH

Q) P -H

U R p -p (D % o o o o o >, -P a a ooooo to 35 ;(3 vo vo vo vO vo

C Ή O rH rH rH rH ' H

E ^ E *H

E J<i *rH W P

+* -HP

™ * C PJ £> tn ω ______ —- _

n o E

ω o to n. o t o o * a O C. :t0 :ro to to r-Ι ! -* C ·'-< rt S. > r < H M ooooo a o) L *i r- o- o o m c: r i o -l [H »n vr\ vo vo vo -rH *> •’ip to to .c - ;n

m rj :.-J

~i _J -H Λ i6 5 73 94 _ —oi.---— ·.>

•o Λ I

O :P W •Ή R <H •H

; W c3

* J2 irt «— ^ N (M (N N in N IM ^ in H

r~l W V» · 9 · · ' 9 · · · · · · » # i ,Λ .¾ q in in ο ιλ Q O in o. w · o in a cm m

WWNHHNrHrlfJ ΙΛ H H W

I C> p .¾ p*4-> p w ; O j

C R R ί; · -I

O ro <y ϋ 4·» R ll .

: W Ρ P

; ο α> p : S R ^_______ ; -π · +> +>

C R

I ® ΟσισιίΛΟίηίΛΟίΛ^ωΐΛίΟ'ηι-ώ : 3 o ~ ^ H -1

05 O U

o r., $ O o σ> co ο σ> co ^ r-r^cncovoc— t^- ; o 5 ocoHojojcM^vj-^moj^r-r-intn

j q , vOvOC^-vDvOvovDVOvOvOvDvDvOvQOvO

_ ; oj p S Ή :o5

x -H rH

5 :θ_______ ! i la -J «~t } ^ a, cgi ^ ftp o p

ι-l 0> lO(^l5i(MlDHWlOrl^lO(MiDrl4IO

P O B 4 to ΙΟ ΙΟ ΙΛ ΙΛ !Λ σ> CO O 'O VO

¢5 03 Γ-νΟΓ— vOvOvOvOvOVOvD vOVOvOvjvDvO 1 •Η Ό w Ä CO o »-3 1 (¾ ^-,----

E

u _ oj 03

in P H

(0 «. R ·Η

c C3 R -P

Dm O :o OOOOOOOOOOOOOOOO

L ,, § I? Ο Ο Ο Ο Ο Ο Ο Ο Ο m in O O O <n in .£ n vovovooooooor-t-'-oooi^-C'- Γ-HfD 5 η Ο Ήι—l(Hr—(c—t(—IrHHiH r—i i—I r-i >1 4J,; :a3 ·η

tnl W R

C ·<Η ·Η ρ

E 3 E JD

ε -μ: ----------------------

4J

m » c 03 0) t M a E a

ω d :gJ

03 d. α h d o -VC w

,^c:^ P OCOOOOOOOOOOOOOO

5 _ L2 4-» R r~- Γ— O o o o cm cm cm cm cm in .n .n r\ m •f E 'll Ρ <~I m ;r\ vo o o vo vo vo vo ο vo vo vo ·,η o vo fo r ^ > -r-i o

a > ., ·«) -(-'· O

03 C) tij ;o C rH C3 z p in to x: Π3 Π3 -------------------- _J I ·—< __1_ _ 57394 —•..ci: •o rf-3 I .- o :oj

Ά rt •H S3H •H

rt rt ' <0 o

(H rt S3 (M^r *3- (N Γ-J (VI tv (V (NJ

(1) Λ» ·· · ·· ···.

if\ o in o ιλ O m ir\ o m o in

HWNNWHHPJHHHH

0) 3 3*

P«P 3 W O

S3 53 S3 H o rt o o P S3 G . .

rt p 3 . .

O O 3 ^ 5-. .^:

•H

P

S3 φ or-r-c^t-r-ir-r-HC^Ht-

'*~j t°i iH «H rH f—t (H

T3 O

rt O

u -

O

I '

.. 2 «)(\IC0N[0IO(VCD^WK\(\J

v jjJ· vovovovovovoor—icvovoo rt s-.

«—i :rt .

-n r-t ·

•P

:o :______ P<

5 G

x ;rt X I—( ° B, rt 3 (¾ S3 •5 03 ^ 1—t οι ^ο^ίΛΟ'ΐΛ'ίσιιη'ίσί'ί-ο 3 ' S-4 O'» C- VO o CP» Γ-Λ CJ rl ΙΓΛ -v.*- CO £"-

(Π S3 rt VOVOvOf-VOvOvOC-vOVOvOVO

t_ . -rt Ό rt Λ rt o >-3 CU .

ω _ ---------------------

E

o _ w rt in 3 Ή · ro « Ö -rt

co 53 P

p :2 OOOOOOOOOOOO

g u gs1 000000000000 ärrto VOVDiOvovOQOvOOOOO :

r—( fn Sir-i O HHHHHHHrlHrlHH

>.4-> :rt -h m rt S3 C -H P 3

E 3 E »O O

E * -h------

4J

«3- * e en cu 1

« 3 E H

03 3 :cj rt SL 3 I—|

3 O J£ W

j? c !£ 3 000000000000 5 - p rt e— Γ— S'- O O O O C\J O Λ Λ ^

„ E J p<--l ίΓ\ ;Γ\ iT> VO VO O VO O l£> VO O O

2 ^ ^ I >'{ o > I -H P o οω I ^3 :o C *-· ω n.

•M ·Ρ p I V-1

rt rt jz I

13 H] :lj I L ____________________ - ---- .

_| _J r-4 18 57394 I_|__________.__ •Γ5* Λ 1 O :c« (¾ w

•H 3 rH •H

W (Ö

N N N «f N -fl· «ί CM (N N N N N (N N N

' (1) (I, ·····.· ..... ....

.« j m o o tn o m o o ooooo o in o in

' 3 rH W «-! rH rt (\| rl CM (N r-1 r-t r-1 t-i r-t rH rH rH rH

0J3Ä p4-p 3 w o cc2a o cl o o p p a w 3 3 ; ο <υ 3 is 3.* * i

P

3

5 N N rn ΙΛ Οι ΙΛ ΙΛ rl rl H CO O CD O

Hr-fCMHCMHH ΙΛ K\ (Λ (M H C\I r-l

CO O

u

O

~1 “ “ ; ; 0υ § £££££££ S? SS £ £ g g g §

Q VO VO O VD VO O J— OOOOO OOOO

to u rH :3 '

•H H

P >h ι-t :o ;----1 t—i Ct, > a X :r0

rH

o 3 · -* p. co ; .* p. 3 ! 3 0 3. i rH c—I cu in in (Λ co i°i co co ooooo co io cj vo · 3 3 ^ C VO rj- O CO rH (Λ ιΰ p P CM C- O O CO ,

*0 E · C CÖ VO VD VD VO C*— VD VO Ό VO VO i"— VO VD Γ— O

Η* Ο Η Ό

W JQ

m r <0 o * N «-i P-I · C : m c------- it in ; ό w cd ., W C O 3 H ! >. 3 n 3 -π

>> O Ö P

E>:o" ra O O O O O O O OOOOO OOOO

Ο η ι-ί η η μ OOOOOOO OOOOO OOOO

>>•3 3:¾ o q o o o o o o ooooo ooo o

r-ic ΰ O r-JiHfHr-IrHrHrH (HiHrHrHtH r-CiHi-HH

CO 03 C -H :n} .H

*n 3 g 10 C

* rH Ji -H .-,1 3 03 +1 Jh ω ω c.— ___ *h -------------- 3 c in a « „ ^ ω io o g co £ «

CL 03 D . rH ™ JJJ

Pco. oi _ ^ Ο ·Η o j£ .5 3 C ·Η ,i0 10 3 -* Λ ^ C fH ✓ W 10 C· Cl ^ ^

>» E >. 2 r$ « Q.OOOOOOO ^.0 0 0 0 0 ¾ OOOO

> 3 > P 3 · »· Ό zj CO CM CM .n · - cj j~» CO Cm .:λ 3. CO r J lT\ . fi ω3οώ E-Pommooo oomoo,. o o o o »-h ji »-H oi ^ ""J r-^ £ 'g — •H :,3 £ -rl PO ε e “ 11 m ‘i' u'a c 'O o

Π3 ή iti :c tH ΓΛ * ' _ J

-» -> -J H ™ ^ CO ^ _ 19 57394

Jokaisessa näistä esimerkeistä lasilevyn yläreuna lähtee lisäkuu- mentimista 27 nopeudella 30,5 cm/s. Kun levyn pohjareunan sisääntulo- nopeus lisäkuumentimien paneelien huipun väliin on 2,5 cm/s, levyn va- 2 kioviihtyvyys on 3,00 cm/s . Kun sisääntulonopeus on 10,2 cm/s, vakio- 2 kiihtyvyys on 2,77 cm/s . Kun sisääntulonopeus on 20,4 cm/s, vakj.o- 2 kiihtyvyys on 1,73 cm/s .

Jos lisäkuumentimien lämpötila on korkea, esim, 1600°C, on suositeltavaa, että lasi liikkuu lisäkuumentimien paneelien välissä suurilla nopeuksilla. Joitakin esimerkkejä on annettu taulukossa XIV,

Kun sisääntulonopeus on 30,5 cm/s, vakiokiihtyvyys on 9,3 cm/s, ja kun sisääntulonopeus on 46 cm/s, vakiokiihtyvyys on 5,3 cm/s .

Taulukossa XV on 3 mm paksulla ja 61 cm korkealla lasilev yllä saatuja tuloksia.

Jotta saataisiin ulosmenonopeus 30,5 cm/s, vakiokiihtyvyyden arvot annetuilla sisääntulonopeuksilla ovat seuraavat.

Sisääntulo Vakiokiihty- n nopeus cm/s vyys cn/s^ 2,5 3,08 5,1 3,01 10/5 2,77 15 2,35 21 1,73 25 1,02

Vastaavat tulokset 4 mrn paksun ja 61 cm korkean lasin osalta on esitetty taulukossa XVI

Lasilevyn vakiokiihtyvyyden arvot on esitetty edellä taulukon XV yhteydessä.

Lasilevyyn voidaan aikaansaada lineaarinen lämpötilapradientti laskemalla kuuma levy vakiokiihtyvyydellä lisäkuumentimien paneelien välistä, joiden kuumentimj.en syvyys on pienempi kuin lasilevyn korkeus.

Joitakin toimintaesimerkkejo eri paksuisille laseille on esitetty taulukossa XVII.

Claims

20 573 94
1. Menetelmä lasilevyn karkaisemiseksi, johon menetelmään kuuluu lasilevyn kuumentaminen sitä kuljetettaessa taivutusmuotteihin minimi taivutuslämpötilaan, joka lämpötila on sellainen, ettei lasilevy ole alttiina muodonmuutokselle tämän kuumentamisen tai taivuttamisen säkänä, taivutusmuottien sulkeminen levyn päälle, joissa muoteissa vallitsee sama lämpötila kuin levyssä, muottien pois vetäminen levystä ja tämän jälkeen taivutetun levyn kuumentaminen ennen levyn karkaisua saattamalla sen pinnat kosketukseen jäähdytysaineen kanssa, tunnettu siitä, että taivutettu lasilevy kuumennetaan ilman välillä tapahtuvaa lasin jäähdyttämistä olennaisesti yhtenäisesti koko sen paksuudelta esijäähdytyslämpötilaan, joka on korkeampi kuin lämpötila, jonka vallitessa lasi taivutetaan, mutta jossa levy pysyy taivutettuna.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa lämpötilassa lasilevy on natronkalkkipiidioksidilasia, tunnettu siitä, että lasilevy kuumennetaan jatkuvaan taivutuslämpötilaan 550“650°C ja taivutettu levy kuumennetaan korkeampaan lämpötilaan 620-720°C.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taivutetun levyn etureuna kuumennetaan korkeampaan lämpötilaan kuin levyn takareuna ennen levyn saattamista kosketuksiin jäähdyttävän aineen kanssa. 1+. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taivutetun lasilevyn nopeutta kuumennusalueen läpi muutetaan, niin että taivutetun levyn etureuna on pitemmän ajan kuumennusalueella kuin levyn takareuna.
5. Patenttivaatimuksen U mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taivutettu lasilevy lasketaan kuumennusalueelle, jonka syvyys on suurempi kuin levyn korkeus, ja edeltä käsin määrätyllä hetkellä levyn yläreunan kuumennusalueen sisälle tulon jälkeen ja levyn ollessa yhä kokonaan kuumennusalueen sisällä levyä kiihdytetään sen tulemiseksi alueelle, jossa levy joutuu kosketuksiin jäähdyttävän aineen kanssa.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levy kiihdytetään, kun levyn alareuna saavuttaa kuumennusalueen pohjan.
7. Patenttivaatimuksen 1+ mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasilevy lasketaan kuumennusalueen läpi vakiokiihtyvyydellä.
8. Jonkin patenttivaatimuksen 3-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taivutetun lasilevyn etureuna kuumennetaan lämpötilaan, joka on 5~^0°C kuumempi kuin levyn takareuna ja niin, että on olemassa olennaisesti lineaarinen läm-pötilagradientti levyn etureunasta takareunaan.
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että , 57394 21 levyn etureuna on 20°C kuumempi kuin levyn takareuna.
10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu olennaisesti lineaarinen lämpötilagradientti synnytetään natronkalkki-piidioksidilasia olevaan lasilevyyn 700°C:sta levyn etureunassa 680°C:een levyn takareunassa. 57394 22