FI57285B - Torkdel foer pappersmaskin - Google Patents

Description

R5F71 M (11)*UU,LUTU$,UUCAISU C70QC

L J V ' UTLÄGGNINGSSKIUFT DfZOO

^ ^ (Si) iwk.Wa.3 B 21 I 5/^·β SUOMI—FIN LAND (21) PwwttWwfcniM-r*w*m*tong 1393/7¾ (22) H>k«mhplMI—AmaicntnpdH 08.05-71* (Fl) (23) Alkupaivl—GlMghtcadai 08.05.7¾ (41) Tulkit hilkltakai—BllvIt flffmdl| 11.11.7¾ ***** rekisterihallitut (44) ΝΐΜΜΜρ·ηο* j. kuille*». pvm.-

Patent> och refisterstyrelsen 1 ; Amökan utfagdeeh utiäarihM puMietntf 31*03.80 (32)(33)(31) tori·»? «sotku- lelrt prtorkvt 10-05*73 16.11.73 Saksan Liittotasavalta-Förbunds-republiken Tyskland(DE) P 232357¾.7-27 p 2357183.7-27 (71) J.M. Voith G.m.b.H., Heidenheim/ Brenz, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Christian Schiel, Heidenheim, Gerhard Kotitschke, Steinheim,

Heinz Beck, Heidenheim/Brenz, Wilfried Kraft, Heidenheim/Brenz,

Theo Hägele, Oberkochen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7¾) Oy Kolster Ab (5Paperikoneen kuivausosa - Torkdel for pappersmaskin Tämä keksintö koskee paperikoneen kuivausosaa, johon kuuluu kahteen toistensa yläpuolella sijaitsevaan tasoon sovitettuja kuivaussylintereitä, joiden yli Ohjataan vuorotellen paperirata, joka kulkee päättömällä kantonauhalla (huovalla, viiralla), joka painautuu ensimmäisessä tasossa sijaitsevia kuivaussylintereitä vastaan ja on muodostettu päättömäksi kiertosilmukaksi, jonka sisälle mainitussa ensimmäisessä tasossa sijaitsevat kuivaussylinterit on sovitettu, jolloin mainittuun ensimmäiseen tasoon sovitetut, kantonauhan suoraan koskettamat kuivaussylinterit on varustettu rei'itetyillä vaippapinnoilla ja saatettu alipaineen alaisiksi, minkä lisäksi toisessa tasossa sijaitsevat kuivaussylinterit on muodostettu koske-tuskuivaussylintereiksi, ja lisäksi kuuluu alipainekuivaussylintereihin liittyviä, kantonauhan kiertosilmukan ulkopuolelle sovitettuja kuumailmapuhalluskupuja.

Saksalaisessa patenttijulkaisussa 1 911 653 on esitetty eräs tällainen kuivausosa, jossa paperirata ohjataan huopanauhalla koko kuivausosan läpi. Huopaosa koskettaa tällöin suoraan ylemmän tason kuivaussylintereiden pintaa ja paperirata on huopanauhan kannattama. Alemman tason kuivaussylintereiden kohdalla paperirata sitä vastoin koskettaa suoraan sylinteripintaa ja ulkopuolella oleva huopanauha painaa rataa pintaa vasten. Tällöin on lämmitettävä vähemmän paperiradan suoraan 2 57285 koskettamia kuivaussylintereitä, jotta vältetään paperiradan huononeminen. Paperi-rataan on tällöin kohdistettava mahdollisimman samanarvoinen lämpötila molemmissa tasoissa.

Juuri tämä seikka on kuitenkin epäedullinen parhaan kuivauksen kannalta. Tunnetussa laitteessa on myös se haitta, että paperirata ei ole ylätason kuivaus-sylintereiden kohdalla suorassa kosketuksessa lämmitetyn sylinteripinnan kanssa. Lämmön on ensin tunkeuduttava huopanauhan läpi vaikuttaakseen paperirataan. Toinen haitta on se, että alatason sylintereiden kohdalla huopanauhaan paperiradasta siirtynyt kosteus tulee ylätason sylintereiden kohdalla siirretyksi takaisin paperirataan sylinteristä huopanauhan kautta paperirataan virtaavan lämmön vuoksi.

Ilman huopanauhaa ei voida tulla toimeen, koska paperirata ei ole tässä, heti ra-danmuodostusalueen perään kytketyssä kuivausosassa suuren kosteutensa vuoksi riittävän luja, jotta sitä voisi ohjata ilman tukea kuivaussylintereiden välillä, varsinkaan suurilla nopeuksilla.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada mainitunlainen kuivausosa, jossa ei ole kuvattuja haittoja ja jossa saavutetaan paras kuivaus myös suurilla nopeuksilla.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti kuivausosalla, jolle on tunnusomaista se, että kuumailmapuhalluskupujen tehollinen leveys on pienempi kuin paperiradan leveys.

Sen ansiosta, että kuumailmapuhalluskupujen tehollinen leveys on pienempi kuin paperiradan leveys, kuuma ilma ei kohdistu suoraan kantonauhaan, niin että paperin kuivaamiseksi voidaan käyttää lämpötiloja, joita ei voida normaalisti käyttää kantonauhan aineen rajoitetun lämmönkestävyyden takia.

Piirustuksessa on esitetty keksinnön eräs toteutusesimerkki, jolloin kuvio 1 esittää periaatekuvantoa kuivausosasta, jossa on ylätasossa kaksi imukuivaussylinteriä ja alemmassa tasossa yksi kosketuskuivaussylinteri, kuvio 2 esittää läpileikkauskuvantoa osaksi katkaistusta imukuivaussylin-teristä, ja kuvio 3 esittää imukuivaussylinteriä ja kuumailmapuhalluskupua, jossa on kolme peräkkäistä osaa puhallusilman syöttämiseksi.

Viitenumero 1 esittää paperirataa, joka tulee esittämättä jätetystä puris-tusosasta ja johdetaan kuivausosaan. Paperirata syötetään huoparadalle 2, josta sen ottaa kivivalssi 3, josta rata siirtyy imuvalssille kt joka sijaitsee kantonauhan 5 muodostamassa, kuivausosan läpi kulkevassa silmukassa. Kantonauhana 5 käytetään huopaa, mutta viiraa t.m.s. voidaan myös käyttää. Kantonauha 5 ympäröi imuvalssin U lisäksi kahta imukuivaussylinteriä 6 ja 7 ja nauhaa ohjataan useiden ohjausvals-sien 8 ja 9 avulla. Molemmat imukuivaussylinterit ovat samassa tasossa. Tämän tason alla sijaitsevassa toisessa tasossa on kuivaussylinteri, joka on muodostettu 3 57285 kosketuskuivaussylinteriksi 10. Kosketuskuivaussylinteri 10 on kantonauhasilmukan ulkopuolella, niin että kantonauhalla lepäävä paperirata 1 on suorassa kosketuksessa kosketuskuivaussylinterin kuumennetun pinnan kanssa ja liikkuu tämän pinnan ja kantonauhan 5 välissä. Imukuivaussylintereiden 6 ja 7 alueelle on sijoitettu vastaavat kuumailmapuhalluskuvut 11 ja 12. Kohdassa A, jossa kantonauha 5 ja paperirata 1 liikkuvat alas kosketuskuivaussylinteriltä 10, on kantonauhasilmukan sisälle sijoitettu imuvalssi 13, joka imee paperiradan 1 kantonauhaa 5 vasten, niin että paperirata ei siirry kosketuskuivaussylinterin pinnan mukana kantonauhasta 5 pois.

Imuvalssi 13 on kääntyvästi laakeroitu ja sitä voi säätää mäntä-sylinteri-laitteen ih avulla suhteessa kosketuskuivaussylinteriin 10. Imuvalssin 12 laakerointi on lisäksi tehty joustavaksi, niin että se antaa myöten, kun paperiradassa esiintyy paksuja kohtia.

Kuivausosan sisällä kulkee kantonauhasta 5 poispäin olevalla paperiradan puolella verraten kapea ohjausnauha 15, jota käytetään paperiradan alkupään sisään-ja läpiviemiseksi. Paperiradan 1 ns. sisäänvientikaistale tulee tällöin kiinnitetyksi kantonauhan 5 ja ohjausnauhan 15 väliin. Ohjausnauha 15 kulkee kaikkien kolmen kuivaussylinterin yli ja sitä ohjaavat useat ohjausvalssit 16. Ohjausnauhaan 15 kytkeytyy haarukkamainen säätölaite 17» jolla ohjausnauhan voi säätää sivusuunnassa. Tämän säätölaitteen asemesta voitaisiin myös käyttää vinosti kulkevaa oh-jausvalssia.

Sen jälkeen kun sisäänvientikaistale on viety kuivausosan läpi ja paperi-rata on näin viety kuivausosan sisään, siirtyy ohjausnauha 15 sivuttain ulos paperiradan 1 alueelta (kuvio 2, vasemmalla näytetty asema). Ohjausnauha 15 voi tällöin levätä kantonauhan 5 paperiradasta vapailla reunakaistaleilla. Tarkoituksenmukaisempaa on kuitenkin, että se lepää kuivaussylinterin vapaalla reunalla. Jos kosketuskuivaussylinteri 10 on liian lyhyt, niin että vapaata reunakaistaletta ei ole käytettävissä ohjausnauhan alustana, voidaan ohjausnauha 15 kuvion 1 mukaisesti kääntää aivan kosketuskuivaussylinterin edessä kahden ylimääräisen ohjausvalssin 18 ympärille.

Kuvion 3 näyttämä imukuivaussylinterin kanssa yhdistetty kuumailmapuhallus-kupu 105 on jaettu useiksi osiksi 115, 125, 135, jotka ovat radan kulkusuunnassa peräkkäin. Kuvun jokaisen osan kanssa on yhdistetty puhallin 1θ6 ja sen jälkeen kytketty kuumennusväline 107. Puhaltimen 106 eteen on kulloinkin kytketty sekoitus-venttiili 108, 118 ja 128. Kuumentimessa 107 kuumenee kuvun yksittäiseen osaan puhallettu ilma noin U00°C olevaan lämpötilaan. Ilman koskettaessa kosteata paperi-rataa jäähtyy ilma noin 2J0°C olevaan lämpötilaan. Tämän lämpötilan omaava ilma 11 57285 poistetaan kuumailmapuhalluskuvun k.o. osasta kiertojohdon 109» 119» 129 kautta ja syötetään sekoitusventtiiliin. Sekoitusventtiilien 108 ja 118 kohdalla on kiertojohdot 119 ja 129 lisäksi kytketty radan kulkusuunnassa takana sijaitseviin kuvun osiin. Sekoitusventtiiliin 128 on oman kiertoilmajohdon 129 lisäksi liitetty raitisilman johto 110.

Paperiradan 1 läpi imetty ilma jäähtyy verraten paljon, suunnilleen radan lämpötilaan, ja ilma on lisäksi hyvin kosteuspitoinen. Tämän vuoksi sitä ei johdeta yleensä enää kiertokulkuun.