FI57171C - Anordning foer faststaellande av laeget av arbetskolven hos en tryckmediumdriven staellanordning - Google Patents

Description

R3r^l rBl m KUULUTUSJULKAISU C 71 7 1 IBJ (11) uTLAGG NINGSSKRI FT 0 ' 1 ' 1 c (45) Patent11 " tt/ it' 36 1930

Patent cieddei^t ^ T ^ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.’ Ϊ 15 B 13/14 SUOM I — FI N LAN D ¢21) F»**n«ll«lMmu· — Patantantaknlng 2350/73 (22) Hak«mitpllvft —An*6knlng*dig 26.07>73 (23) Alkuptlvi—Glltlghatadag 26.07*73 (41) Tullut |ulMMlui — Blivlt offwcHg 29*01.7^

Patenttl· j. rekisterihallitus mmmmmrn kuul^lku™ ^ ΛΟ .

Patent· och registerstyrelaen ' ' Anekin utiagd oeh uti-skrifufi pubUcund 29*02.00 (32)(33)(31) Pyydutty «tuoikaus—B«gird prioritit 28.07* 72 2U.10.72 Saksan Liittotasavalta-Förbunds- republiken Tyskland(DE) P 22372UU.7 p 2251999.9 (71) Paul Pleiger Maschinenfabrik, 5Ö12 Herbede-Ruhr, Haramertal,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Clemens Ryzner, Sprockhövel, Sakseni Liittotasavalta-Förbunds-republiken Tyskland(DE) (7*0 Leitzinger Oy (5U) Laite paineväliainetoimisen säätölaitteen työmännän asennon tunnistamiseksi - Anordning för fastställande av läget av arbetskolven hos en tryckmediumdriven ställanordning

Keksintö kohdistuu laitteeseen paineväliainetoimisen säätölaitteen työmännän asennon tunnistamiseksi, erityisesti säiliöalusten läppiä käyttävien säätömoottoreitten yhteydessä, johon laitteeseen kuuluu näyttölaite sekä painejohto ja paluujohto paineväliainetta varten painejohdon ollessa yhdistettävissä paluujohtoon yhdysjohdon välityksellä riippuvaisena työmännän asennosta.

Englantilaisesta patenttijulkaisusta 1 222 840 on tunnettu sellainen maansiirtokoneissa ja vastaavissa käytettäväksi tarkoitettu laite, jolla tunnistetaan paineväliainetoimisen työmännän pääteasennot ja jossa sylinterin paine- ja paluujohtoihin liitetään näyttölaite, joka tunnistaa näissä molemmissa johdoissa vallitsevan paineen työ-männän ollessa varustettuna yhdysjohdolla paine- ja paluupuolten välillä yhdysjohdon ollessa suljettuna työiskun aikana ja venttiilin avaamana pääteasennoissaan niin, että paine- ja paluujohtojen välillä tapahtuu paineentasausta, jolla pääteasento ilmoitetaan näyttölaitteessa. Tällainen laite, joka toimii paineperiaatteella, on monissa suhteissa epäedullinen. Kun työmäntää käytetään kuorman nostamiseksi, ja se saavuttaa pääteasennon, paine häviää avattaessa 2 57171 työmännän venttiiliä niin, että kuorma vetäisee mäntää jälleen taaksepäin, jolloin paine tällöin suljetussa yhdysjohdossa jälleen kasvaa ja mäntä siirtyy pääteasentoon. Tämä toiminta toistuu niin, että pakostakin esiintyy haitallista läpätystä pääteasennossa. Toisaalta ei liene mahdollista ajaa työmäntää tiettyä vastusta vastaan yhdestä pääteasennosta, koska pumppu on käytännöllisesti katsoen oikosul-jettuna. Pääteasennossa avoimen yhdysjohdon kautta, joka yhdistää paine- ja paluupuolet, painaa pumppu paineesta vapaata virtausta niin, ettei sitä voida käyttää useita säätömoottoreita varten. Tällainen laite ei sovellu säiliöaluksiin senkään takia, että niissä on aina jopa 200 säätömoottoria yksityisten sulkuläppien käyttämistä varten ja tällöin tarvittaisiin vastaava määrä pumppuja, jolloin esiintyisi paineväliaineen häviöitä, jotka eivät olisi hyväksyttävissä .

Säiliöaluksissa käytetään näyttöä varten säätömoottoria syöttävässä painejohdossa virtausmittaria, joka ilmoittaa läpän asennon riippuvaisena säätömoottorin ottamasta nestetilavuudesta minkä lisäksi näyttö siirretään osoituslaitteeseen. Tämä läpivirtausperiaattee-seen perustuva asennon näyttö on toisaalta kustannustensa takia epäedullinen, koska läpivirtausmittarit ovat verraten kalliita ja lisäksi edellytetään kalliita lisälaitteita, joilla tilavuutta vastaavat läpivirtausmittarin pyörähdykset siirretään näyttölaitteeseen minkä lisäksi epäkohta on myös siinä, että tarkkuus ja luotettavuus kärsii, koska näyttölaite näyttää vain toivottua arvoa, mutta ei todellista arvoa, koska putkijohdoissa tapahtuu paineväliaineen melkoista kokoonpuristumista.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada johdannossa mainittua tyyppiä oleva laite, jossa on vältytty tunnettujen laitteitten epäkohdilta ja saatu yksinkertainen ja halpa rakenne sekä luotettava ja tarkka asennon näyttö.

Nämä tehtävät ratkaistaan keksinnöllä sen johdosta, että yhdysjohto, jolla on pienempi virtauspoikkipinta kuin paine- ja paluujohdolla on työmännän säätöliikkeen aikana auki ja työmännän pääteasennoissa kiinni ja että näyttölaitteena on paine- ja/tai paluujohtoon asetettu, läpivirtausta rekisteröivä laite.

57171

Yhdysjohto voidaan tehdä yksinkertaiseksi poraukseksi, joka on työ-männässä niin, että männän nojatessa pääteasennossaan sylinterin seinämään tämä sulkee porauksen eikä läpivirtausta tapahdu. Jos työ-mäntä lukkiutuu kiinni jonkin esteen johdosta johonkin väliasentoon, yhdysporauksen kautta kulkee vähäinen läpivirtaus paine- ja paluu-puolten välillä, jonka näyttölaite rekisteröi. Näyttölaite voi olla verraten kaukana säätömoottorista paine- tai paluujohdossa. Tällainen näyttölaite voi muodostua esim. näyttönastalla varustetusta jou-sikuormitetusta männästä. Tällaiset näyttölaitteet ovat ennestään sinänsä tunnettuja ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Täten aikaansaa- ^ daan erittäin yksinkertainen ja käyttövarma laite ja lisäksi tarkka tunnistus männän asennoille.

" Työmännän pääteasennoissa, joissa yhdysjohto paine- ja paluupuolten välillä on suljettuna, on näyttönuppi sisäänvedettynä kun se sitä vastoin työmännän säätöliikkeen aikana pysyy ulostyöntyneenä. Ellei käyttöhenkilö vaihtokytkennän aikana huomaa näyttönupin ulkonemista, hän ei seuraavan pääteasennon tultua saavutetuksi tiedä varmasti, onko todellinen haluttu pääteasento saavutettu, koska on jäljellä mahdollisuus, että työmäntä on jonkin esteen johdosta jäänyt liikkumatta pois ensimmäisestä pääteasennosta, jota myös näytetään sisään-painetulla näyttönupilla. Jos työmäntä todella on lukkiutunut kiinni johonkin pääteasennoistaan, paineen vaikutuksella toiselle puolelle mäntää ei voida todeta, kummasta pääteasennosta on kysymys, jos aikaisempaa näyttöä ei ole tarkkailtu. Tällaisen epävarmuuden välttämiseksi keksinnön eräässä kehitysmuodossa on järjestetty säätömootto-rin työmännän ainakin yhtä pääteasentoa varten kanava, jolla ohitetaan yhdysjohdon sulkeuma paine- ja paluupuolten välillä. On kuitenkin edullista järjestää tällainen kanava kumpaakin pääteasentoa varten. Jos työmäntä on jostain syystä lukkiutunut toiseen pääteasentoon ja yhdysjohto näinollen katkaistuna, vaihtovuoroisesta painekuormi-tuksesta voidaan yksiselitteisesti todeta, missä asennossa työmäntä sijaitsee.

Jos esim. säiliöalusten yhteydessä käytettävien sulkuläppien väli-asennot on näytettävä, keksinnön erään lisäsuoritusmuodon mukaisesti järjestetään yhdysjohtoon paine- ja paluupuolten välille avaava ja sulkeva venttiili, joka työmännällä tai tämän käyttämällä elementillä saadaan lyhytaikaisesti toimimaan, jolloin paine- ja/paluujohtoon on järjestetty näyttölaite, joka rekisteröi virtausnopeuden lyhyai- 571 71 4 kaisen nousun. Täten saadaan portaattainen näyttö, joka täsmällisesti toistaa läpän asennon. Riittävän virtausimpulssin aikaansaamiseksi näyttölaitetta varten voidaan venttiilin eteen paine-puolelle yhdysjohtoa järjestää kuristuskohdalla tietty nestetila-vuus, joka toimii paineakkuna ja synnyttää venttiiliä avattaessa vahvistetun virtaimpulssin.

Keksinnön muut erikoisuudet käyvät selville seuraavasta selostuksesta sekä alipatenttivaatimuksista.

Keksinnön esimerkinluontoisia suoritusmuotoja selostetaan seuraa-vassa viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää ensimmäistä suoritusmuotoa pääteasennon ilmoitusta varten leikkauksessa, jossa näkyy säätömoottori, jonka työmäntä on väliasennossa putkijohtojärjestelyn ja näyttölaitteen ollessa esitettynä kaaviollisesti.

Kuvio 2 vastaa kuviota 1 säätömoottorin työmännän ollessa pääte-asennossa.

Kuvio 3 esittää erästä toista suoritusmuotoa pääteasennon ilmoitusta varten.

Kuvio 4 esittää kuvioitten 1 ja 2 mukaisesta suoritusmuodosta männän päätä pituusleikkauksessa.

Kuvioissa 1 ja 2 on säätömoottori11a yleinen viittausnumero 1 ja säätömoottori on tehty kiertyväksi lieriöksi ja aiheuttaa rajoitetun kiertoliikkeen esim. näyttämättä jätetyn läpän liikuttelemiseksi. Pesässä 2 on työmäntä 3 siirtyvänä muodostuen kahdesta yksitoimi-sesta männästä sekä niitä yhdistävästä hammastangosta 4. Tämä ham-mastanko 4 on tartunnassa pieneen hammaspyörään 5, joka on kiilalla kiinnitetty läpänakseliin 6 ja laakeroitu pesään 2. Pienen hammas- 5 57171 pyörän 5 käyttöä varten mäntää 3 kuormitetaan vuoropuolin painenes-teellä. Havainnollistetun kytkennän mukaan paineneste johdetaan paine johdon 7, 7' kautta, jolloin männän 3 siirtyessä vastakkaisella puolella paineneste poistuu paluujohdon 8', 8 kautta. Työmännän vaih-tdvuoroista kuormitusta varten on järjestetty 4/2-tieventtiili 9, jolla kiertosylinteristä tuleva putkenhaara 7' yhdistetään paineputkeen 7 ja johtohaara 8' paluujohtoon 8. Esimerkiksi säiliöaluksessa 4/2-tieventtiili 9 sijaitsee ohjauspulpetissa kun sitävastoin kier-tosylinteri 1 voidaan järjestää noin sadan metrin etäisyydelle käytettävän läpän kohdalle.

Männässä 3 on akselin suunnassa läpikulkeva poraus 10, joka muodostaa yhdysjohdon kiertosylinterin 1 painepuolen ja paluupuolen vä-lille. Tämän porauksen 10 halkaisija on pienempi kuin johtojen 7' ja 8' tehollinen halkaisija ja sen suhteen on otettu huomioon, että vaikka tästä painepuolen ja paluupuolen välisestä yhteydestä huolimatta männälle 3 saadaan riittävä paine läpän asennonmuutosta varten samalla kun toisaalta tämä poraus 10 sallii läpivirtauksen paluupuo-lelle, kun esim. mäntä 3 läpällä olevan esteen johdosta aluksi jää kuvion 1 havainnollistamaan väliasentoon.

Jos läppää voidaan ilman muuta kääntää, esim. sulkea, tieventtiilin 9 ollessa kuvion 1 havainnollistamassa asennossa mäntä 3 siirtyy läpänakselin 6 kiertyessä oikealle siksi kunnes mäntä saavuttaa pääteasentonsa. Tämän iskuliikkeen aikana tunkeutuu hydraulinestet-tä paluupuolella putken 8', 8 kautta pois kiertosylinteristä 1. Tä-hän paluujohtoon 8 on järjestetty ilmoituslaite 11, joka on herkkä putkessa 8' olevalle virtaukselle. Tällaisena ilmoituslaitteena 11 voi olla esim. jousikuormitteinen mäntä, joka on putkessa 8 ja va- ^ rustettu näyttönastalla. Hydrauliikkanesteen siirtymisen johdosta tapahtuu paluuputkessa 8' läpivirtausta, joka siirtää mäntää sen kuormitusjousen voimaa vastaan vapauttaen paluujohdossa virtausti-laa, jolloin ulkoneva näyttönasta näyttää, että paluujohdosta tapahtuu virtausta.

Kun työmäntä 3 saavuttaa pääteasentonsa, joka on esitetty kuviossa 2, se puristuu päädyllään tiivistysrengasta 12 vastaan, joka on sovitettu kiertosylinterin päätyseinämän 13 sisäpuolelle niin, että se tässä pääteasennossa ympäröi porausta 10 tiivistävästi. Porauksen 10 tiivistämisen johdosta katkeaa painepuolen ja paluupuolen välinen 57171 yhteys. Työmännän 3 lepoasennossa paluujohdossa 8' ei tapahdu läpivirtausta eikä putkijohdossa esiinny painehäviötä. Näyttölaitteen 11 mäntä palautuu kuormitusjousensa johdosta työmännän 3 ollessa pääteasennossa näyttölaitteen männän ollessa varustettu kuristuskoh-dalla. Näyttönasta on sisäänvedettynä ja täten näytetään, ettei hyd-rauliikkanestettä virtaa enää tässä putkijohdossa ja läppä on siis suljettuna.

Selostettu näyttölaite on sinänsä tunnettu ja sen asemesta voitaisiin käyttää yhtä hyvin muita tunnettuja näyttölaitteita, jotka perustuvat vähäiseen virtaukseen.

Kun työmännän 3 ollessa kuviossa 1 näytetyssä asennossa läpällä esiintyy estettä, esim. putkijohdossa olevan vieraan kappaleen johdosta tai läppäakselin taipumisen johdosta johtuen putkessa virtaavan aineen iskuista, läpän täydellinen sulkeutuminen estyy ja työmäntä 3 jää havainnollistettuun väliasentoon niin, että aluksi paluujohdon 8' kautta ei virtaa mitään hydrauliikkanestettä näyttölaitteen kuormitusta varten. Tässä asennossa tulee käyttöön yhdysporaus 10, joka sallii virtauksen painepuolelta paluupuolelle, mikä vaikuttaa näyttölaitteeseen 11. Se näyttää siis, että paluujohdossa on virtausta ja että työmäntä ei ole päätyasennossaan eikä läppä siis suljettuna.

Kääntämällä tieventtiili 9 päinvastaista iskuliikettä varten tulee putkijohto 7' liitetyksi paluujohtoon 8 ja myös näyttölaitteeseen 11, joka on järjestetty paluuputkeen tieventtiilistä 9 virrankulkusuun-nassa alaspäin ohjauspulpettiin kun sitävastoin johdonosa 8’ tulee yhdistetyksi painejohtoon 7. Myös vastakkaisessa päätyseinämässä 14 on kiertosylinterissä tiivistysrengas 12', joka saavutettaessa läpän aukiasentoa vastaava männän 3 pääteasento sulkee porauksen 10 niin, että näyttölaite tässä päinvastaisessa iskuliikkeessä toimii samaan tapaan kuin edellä on selostettu.

Tiivisteet 12 voivat olla metallia tai pehmeää ainetta ja esim. ren-gasuraan pantu 0-rengas tai myös ulkoneva metallikieleke. Tiivistys-renkaat voidaan sijoittaa myös männän 3 päätypintaan niin, että ne puristuvat pääteasennoissa sylinterin vastaavaan päätyseinään sulkien yhdysputken 10.

571 71 7

Kuvioitten 1 ja 2 havainnollistamassa suoritusesimerkissä kiertosy-linterin päätyseinämään 13 on pantu vasteruuvi 15, jolla työmännän 3 iskuliikettä voidaan säätää. Tämän vasteruuvin 15 vastepinta on varustettu tiivistysrenkaalla 12 niin, että säädettäessä männän 3 pääteasentoa samalla tulee turvatuksi oikea pääteasennon näyttö.

Kuvioitten 1 ja 2 mukaisessa suoritusmuodossa työmäntä 3 toimii itse paine- ja paluupuolen yhdysputken 10 sulkuelementtinä, kun sitävastoin kuvion 3 havainnollistamassa suoritusmuodossa on yhdysputkessa sulkuventtiili, jonka jousella 16 kuormitettua venttiilikappaletta 17 käyttää mäntä 3. Tässä kuviossa 3 on samoilla rakenneosilla samat viittausnumerot kuin kuviossa 1 ja 2. Tässä suoritusesimerkissä on kiertosylinterin pesänseinämään tehty yhdysputki 10 paineputken 7' ja paluuputken 8' välille käyttämällä vastaavia porauksia. Sulku-venttiilin venttiilikappale 17, joka on pantu tähän yhdysjohtoon 10 on kiertosylinterin seinämän ohjaamana niin, että se joutuu männän 3 iskutielle. Sylinteriporauksessa olevalle männän 3 hammastangon alueelle on tehty kumpaakin pääteasentoa vastaten syvennykset 18, joihin männän 3 saavuttaessa pääteasentosa venttiilikappale 17 tunkeutuu sulkien yhdysputken 10, kuten kuviossa 3 on näytetty. Väli-asennossa venttiilikappaletta 17 nostaa hammastangon osa niin, että yhdysputki 10 on vapaana. Toimintatapa on siis sama kuin mitä kuvioitten 1 ja 2 yhteydessä selostettiin.

Kuten kuviosa 3 näkyy, yhdysputki 10 voi olla myös säätömoottorin _ ulkopuolella, jolloin yhdysputkeen järjestettyä sulkuventtiiliä käy tetään esim. läppäakselilla olevilla nokilla tai tangolla, kun sää-tömoottori on varustettu männäntangolla, joka vivun välityksellä käyttää läpänakselia. Säädettäessä iskumatkaa voidaan säätämällä sulkuventtiiliä käyttävää elementtiä sovittaa asennon näyttö yksinkertaisella tavalla oikeaksi.

Kun kuvioitten 1 ja 2 mukaisessa rakenteessa on vain yhdysjohto 10 ja työmäntä 3 sijaitsee esim. kuvion 2 havainnollistamassa päätyasen-nossa ollen kiilautuneena siihen jonkin läpän kohdalle joutuneen esteen takia, näyttölaitteesta 11 ei voida todeta onko työnmäntä vasemmassa vaiko oikeassa pääteasenncssa ellei käyttöhenkilö tieven-tiiliä 9 kytkiessä ensin ole tarkkaillut kytkinlaitetta. Jos tässä tapauksessa mäntä 3 saatetaan paineen alaiseksi, näyttää näyttölaite 11 virratonta tilaa, koska pääteasentoon kiinnijuuttunut mäntä 3 8 57171 sulkee yhdysjohdon 10. Se voisi siis olla joko vasemmassa tai oikeassa pääteasennossa. Tällaisen epävarmuuden poistamiseksi käytetään eräässä suositussa suoritusmuodossa kummassakin männänpäässä, kuten kuvioista 1 ja 2 näkyy, ohitusjohtoa 31 tai 31', joka muodostaa kummassakin pääteasennossa tapahtuneen yhdysjohdon 10 sulkeutumiselle ohituksen. Oikeanpuoleisessa männänpäässä ohitusjohto 31 ohittaa sul-kuventtiilin, joka tässä suoritusesimerkissä muodostuu yhdysjohdon 10 suuaukosta 32 ja sitävarten järjestetystä tiivistysrenkaasta 12. Ohitusjohdo 31 haarautuu yhdysjohdosta 10 ja avautuu kohdassa 33 männän painepinnalle tiivistysrenkaan 12 tiivistysalueen ulkopuolella sy-linteritilassa. Se on varustettu takaiskuventtiilillä 34, joka on kuormitettu tarkoitettua pääteasentoa vastaavassa suunnassa ja päästää näinollen hydrauliikkanestettä ainoastaan silloin ohitusjohdon 31 kautta, kun asianomaisella männän painepäällä oleva aukko 33 tulee paineen vaikutuksen alaiseksi. Männän vastakkaisella puolella ohitusjohdo 31' on tehty samaan tapaan ja varustettu takaiskuventtiilillä 341.

Kuvion 2 havainnollistamassa pääteasennossa, jossa yhdysjohto 10 on oikean pään sulkemana ei paineen vaikuttaessa vasemmalle puolelle ole mitään yhteyttä paine- ja paluusivujen välillä kun sitävastoin paineen vaikuttaessa oikealle puolelle hydrauliikkanestettä pääsee virtaamaan ohitusjohdon 31, takaiskuventtiilin 34 ja yhdysjohdon 10 kautta vastakkaiselle männänpuolelle. Jos mäntä on esim. tässä oikeanpuoleisessa pääteasennossa salpautuneena eikä ole huomioitu edeltäneessä iskuvaiheessa näyttölaitteen 11 näyttönupin ulostulemista, käyttö-henkilö ei näyttönupin ollessa sisäänvedettynä varmuudella tiedä, missä pääteasennossa mäntä sijaitsee, mutta tämä voidaan todeta yksinkertaisesti antamalla paineen vaikuttaa jompaan kumpaan männän päistä. Kun paine vaikuttaa vasempaan männänpäähän, näyttönuppi pysyy sisäänvedettynä kun sitävastoin paineen vaikuttaessa oikeanpuoleiseen päähän näyttönuppi tulee ulos. Kun paineen vaikutuksen annetaan pysyä vallitsevana ja näyttönuppi pysyy ulostyöntyneenä, se merkitsee sitä, ettei vastakkaista pääteasentoa saavuteta, koska siinä näyttönupin pitäisi olla sisäänvedettynä. Tarkistuksen vuoksi voidaan paineella vaikuttaa vasemmalle puolelle. Jos näyttönuppi pysyy sisäänvedettynä, mäntä ei ole liikkunut pois oikeanpuoleisesta pääteasennostaan.

Vastaavalla tavalla näytetään säätömoottorin häiriöttömän käytön ai- 57171 kana sisäänvedetyllä näyttönupilla juuri kytketyn paineenvaikutus-suunnan tapauksessa, että mäntä todella on halutussa pääteasennossa vaikkakaan käyttöhenkilö ei edeltäneessä kytkinvaiheessa ole havainnut ulostyöntynyttä näyttönuppia.

Itse asiassa riittäisi ohitusputken 31 sekä takaiskuventtiilin 34 järjestely vain männän 3 toiseen päähän ja silloinkin yksiselitteisesti nähtäisiin männän asento. Kuitenkin johtaa havainnollistettu symmetrinen järjestely selvään näyttöön, koska ei voida erehtyä siitä, mikä männänpää on varustettu ohitusputkella.

Kuviossa 4 on yksityiskohtaisesti esitetty eräs käytännöllinen suo-ritusesimerkki, jossa näkyy leikkauksessa männän 3 pää. Männän pääty-" sivuun on järjestetty aksiaalisesti kulkeva, porrastettu poraus, johon yhdysjohto 10 aukeaa. Siinä on jousikuormitteinen takaiskuvent-tiili 34, joka on pysytetty paikoillaan sisäkekappaleella 35, joka on kierretty kiinni keskikohdaltaan männässä olevaan poraukseen.

Kahta puolen kierreosaa muodostaa tämä sisäkekappale 35 poraussei-nämän kanssa rengastilat, joihin ohitusjohto 31 aukeaa. Yhdysjohto 10 kulkee takaiskuventtiilin 34, venttiili-istukan porauksen läpi, jota porausta ei voida sulkea porauksen päättyessä rengasuraan, joka on venttiili-istukkaa vastaan lepäävässä päätepinnassa sisäkekappa-leessa 35. Rengasura puolestaan on yhteydessä sisäkekappaleessa olevaan aksiaaliseen poraukseen. Tähän aksiaaliseen poraukseen on ulko-päähän kierteellä kiinnitetty suutin 36, joka voidaan järjestää vastaamaan kulloistakin käyttötapausta esim. ottamalla huomioon työmän-nän säätöajan. Tässä suoritusesimerkissä on tiivistysrengas 12, joka tiivistää yhdysjohdon 10 suuaukon 32 nojatessaan sylinterin päätysei-nämään, sijoitettu sisäkekappaleeseen 35, joka ulkonee jonkin verran männän päästä niin, että joka tapauksessa ohitusputken 31 suuaukko 33 pysyy vapaana.

Yhdysjohto 10 voidaan järjestää myös sylinteriseinämään kuvion 3 havainnollistamaan tapaan, jolloin tähän yhdysjohtoon voidaan järjestää kaksi sulkuventtiiliä, jolloin toinen sulkee työmännän pääte-asennon tultua saavutetuksi toisen pysyessä auki ja päinvastoin. Ohi-tusjohdot takaiskuventtiileineen voidaan kytkeä samalla tavalla, jolloin putkijärjestely ja putkisuuaukot 32, 32' vastaavat kuvioiden 1 ja 2 havainnollistamaa suoritusmuotoa sulkuventtiileineen. Samoin voidaan yhdysjohto 10 järjestää myös säätömoottorin ulkopuolelle 10 57171 putkenosien 7' ja 8' väliin ja varustaa vastaavilla sulkuventtii-leillä ja ohitusjohdoilla, jolloin sulkuventtiiliä voi käyttää jokin työmännän käyttämä elementti.

Keksinnön mukaisessa laitteessa kaksitoimisen männän pääteasento-jen määräämiseksi käytetään mittaustarkoituksiin virtaustilaa olemassa olevissa putkissa, johon virtaustilaan vaikuttaa itse mäntä tai sen käyttämä elementti. Välittömästi männätlä saatavalla signaalilla on luotettava osoitus ja paine- sekä paluupuolen yhdys-johdon ansiosta säätömoottorin alueella mitään lisäputkia asennon kaukonäyttöä varten ei tarvita.

Keksinnön mukaisia pääteasentojen näyttölaitteita voidaan käyttää erilaisissa yhteyksissä, joissa määritellään kaksitoimisen männän asento. Tällöin ovat erilaiset suoritusesiraerkkien muunnosmuodot mahdollisia ja niinpä esim. voidaan käyttää virtausimpulssin asemesta paineimpulsseja osoittamaan väliasentoja. Yhdysjohto voi olla joko säätölaitteen ulkopuolella tai sen sisäpuolella. Lisäksi on mahdollista yhdistää pääteasentojen näyttölaite väliasentojen näyttölaitteeseen. Signaalianturi tai muu näyttölaite voidaan sijoittaa sekä paineputkeen että paluuputkeen tai kumpaankin.

Claims (7)

11 57171

1. Laite paineväliainetoimisen säätölaitteen työmännän asennon tunnistamiseksi erityisesti säiliöalusten läppiä käyttävien säätömoot-toreiden yhteydessä, mihin laitteeseen kuuluu näyttölaite sekä pai-nejohto ja paluujohto paineväliainetta varten painejohdon ollessa yhdistettävissä paluujohtoon yhdysjohdolla riippuvaisena työmännän asennosta, tunnettu siitä, että yhdysjohto (10), jolla on pienempi virtauspoikkipinta kuin paine- ja paluujohdolla (7, 8) on työmännän (3) säätöliikkeen aikana auki ja työmännän (3) pääteasen-noissa kiinni ja että näyttölaitteena (11) on paine ja/tai paluujohtoon (7, 8) asetettu, läpivirtausta rekisteröivä laite.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhdysjohto (10) on sijoitettu säätömoottorin (1) pesään (2) tai sen ulkopuolelle ja että yhdysjohtoa (10) avaava ja sulkeva venttiili (17) on järjestetty käytettäväksi työmännästä (3) käsin välillisesti tämän käyttämän elementin avulla taikka välittömästi työ-männän (3) säätöradalle työntyvän elimen avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhdysjohto (10) on ohjattu pituussuunnassa työmännän (3) läpi ja järjestetty suljettavaksi työmännän pääteasennoissa sen johdosta, että se lepää säätömoottorin sylinterin päätyseinää (13, 14) vastaan. ^ 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin toiselle päätyseinälle säätömoottorin sylinteriä on järjestetty männäniskua rajoittava säätöruuvi (15).

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yhdessä säätömoottorin työmännän (3) pääteasennossa paineen vaikuttaessa tämän pääteasennon puolella on avattavissa yhdys-johdon (10) sulkemista ohittava kanava (31) paine- ja paluupuolten välillä. b. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että kanava (31), joka ohittaa yhdysjohtoa (10) avaavan ja sulkevan venttiilin (12, 32i 17) on varustettu jousikuormitteisella takaiskuvent-tiilillä (34). 12 571 71

7. Patenttivaatimusten 5 ja 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kanava (31) aukeaa työmännän (3) ollessa varustettuna sen läpi kulkevalla yhdysjohdolla (10) sen tiivisteen ulkopuolella, joka tiivistää säätömoottorin sylinterin yhdysjohdon suuaukko-kohdan .

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhdysjohto (10) on laajennettu männän päässä ottaakseen vastaan takaiskuventtiilin (34) ja paikoilleen kierrettävissä olevan sisäkekappaleen (35), joka nojaa takaiskuventtiilin (34) venttiili-istukkaan, jonka läpi yhdysjohto (10) on viety, jolloin sisäkekap-paleeseen (35) on järjestetty sekä kanava (31) että yhdysjohdon (10) pääteosa. _ 571 71 13