FI56332C - Sprutpressningsanordning - Google Patents

Description

R5F7I [b] (11)KUULUTUSjULKAISU

JS/Ta LJ V"i UTLAGGNINCSSKRIFT 30JJ* C Patentti myönnetty 10 01 1930 JWpv Patent raeddelat w (51) Kv.ik.*/Int.ci.* B 29 H 3/10 SUOMI —FINLAND (21) Pw^ttlhakemu* —P»t«ittan*eknlng 2588/73 (22) Hakuniipilvl — AmBknlnpdag 17 · 08.73 (23) Alkupiivft—Giltlgh«cadag 17.08.73 (41) Tulkit JulklMksI — Bllvit offmtllg 01.03.7^

Patentti· )a rakistarihallitu· ( ^.htivtiop™ j. ku«LJuik*un pvm.-

Patent- OCh regiftentyrelaen ' ' Af»&k*n utlagd och utl.$krift*n publlcarad 28.09.79 (32)(33)(31) Pyydetty Muolkwit—Begird priorltet 29.08.72

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 22l»2UU7.1 (71) Uni royal Aktiengesellschaft, Hvittenstrasse 7» Aachen-Rothe Erde,

Saksan Liittotasavalta-Förbufldsrepubliken Tyskland(DE) (72) Lambert Pasch, Nutheim, Heinz Wagemann, Aachen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Berggren Qy Ab (5^) Siirtovalulaite - Sprutpressningsanordning Tämä keksintö koskee laitetta osien valamiseksi viskooseista materiaaleista ja tarkemmin sanoen valukonetta, jossa valumassa tai elastomeeriraaka-aine siirretään ruiskusylinteristä useisiin suljettuihin valuonteloihin useiden kanavien välityksellä, jotka yhdistävät sylinterin onteloihin.

Eräs esimerkki tällaisesta valukoneesta on laite, johon kuuluu monilevyinen "purseeton" muotti, jossa on useita ontelolta. Sanonta "purseeton muotti" viittaa tässä käytettynä monionteloiseen, moniosaiseen nuottiin, jossa muotin ontelon muodostavat osat ovat itsenäisesti siirrettävissä riittävästi salliakseen tällaisten osien itsenäisen päällekkäin asettumisen tai sulkemisen joko sen joustavan levyosan varsinaisen jouston vuoksi, joka joko muodostaa tai suoraan tukee tällaisia muotin osia, tai tällaisten osien liikkeen vuoksi suhteessa muotin kehyslaattaan, ja jossa voima tällaisten ontelon muodostavien osien itsenäiseksi sulkemiseksi tai pitämiseksi suljettuina siirretään kaikkiin ontelon muodostavien osien ryhmiin yhteisellä muovautuvalla väliaineella, kuten valumassalla tai toisella muovautuvalla väliaineella. Kaikki purseettoman muotin ontelot ovat suljettuja lukuunottamatta useiden kanavien tai valuauk-kojen läsnäoloa, jotka on sijoitettu muotin ylälevyyn ja jotka yhdis-B 29 F 1/00 jy 2 66332 tävät kunkin ontelon muotin ylälevyn yläpuoliseen tilaan. Lisäksi laite on varustettu ruiskutusyksiköllä, joka koostuu ruiskutusmän-nästä, joka liikkuu päästään avoimessa sylinterissä, jota yleisesti kutsutaan "pohjattomaksi sylinteriksi". Ruiskutusyksikkö on tavallisesti kiinnitetty puristimen .ylälaatan alapintaan ja muotti on tavallisesti sijoitettu siirrettävästi puristimen kuumennetun alalaatan tai puristinpöydän kannen yläpinnan päälle samaan linjaan ruiskutus-yksikön kanssa.

Käytettäessä tätä laitetta se valumassan määrä joka ylittää sen määrän, joka riittäisi täyttämään kaikki ontelot, sijoitetaan muotin ylälevylle ja puristin suljetaan. Sulkemisen aikana muotin ylälevy koskettaa pohjattoman sylinterin alapäätä sulkien sen. Puristimen sulkeutumisen jatkuessa muotti ja sylinteri liikkuvat ylöspäin suhteessa ruiskutusmäntään saaden muotin yläpuolella olevan valumassan puristumaan ruiskutusmännän ja muotin ylälevyn väliin ja virtaamaan eri valuaukkojen läpi vastaaviin muotin onteloihin. Ruiskutussylin-terissä olevaa ylimääräistä massaa pidetään puristuksessa sekä onteloi-den täytön aikana että sinä aikana, joka kuumennetuilta ylä- ja ala-laatoilta kuluu täytetyissä onteloissa olevan massan vulkanointiin.

Tämä ylläpitää hydraulista painetta purseettoman muotin ylälevyn päällä onteloiden pitämiseksi suljettuina täyttö- ja vulkanointijakson aikana (rajoittaen purseen muodostumista muotin jakopinnoilla) ja massan takaisinvetäytymisen tai takaisinvirtauksen estämiseksi onteloista valuaukkojen läpi (mikä synnyttää mukanaan ei-toivottuja vikoja ja/tai muutoksia onteloissa valettavien osien mittoihin). Tässä menetelmässä ruiskutussylinterissä oleva ylimääräinen massa kuitenkin vulkanoidaan yhdessä muotin onteloissa olevan massan kanssa ja tämä edustaa jätettä, joka yleensä romutetaan.

Erilaisia yrityksiä on tehty yllä esitetyn alan aikaisemman menetelmän parantamiseksi, jotta vältettäisiin häviöt, joita liittyy sen valumassan romuttamiseen, joka vulkanoituu ruiskutussylinteriin. Toisen menetelmän mukaisesti männän ja sylinterin muodostama ruiskutusyksikkö suljetaan joustavalla metallilevyllä, joka ei ainoastaan salli siirrettävän valumassan hydraulista painetta muotin ylälevyyn (yksi- tai monionteloinen, purseeton tai ei-purseeton muotti) ruisku-tusvaiheen aikana (auttaen siten pitämään muotin ontelot suljettuina tällaisen ruiskutuksen aikana), vaan pidättää myös valumassaa ruisku-tusyksikössä, kun muotit tämän jälkeen poistetaan ruiskutusyksiköstä erilliseen kuumennettavaan vulkanointialueeseen. Tällä järjestelyllä voidaan välttää ruiskutusyksikössä olevan ylimääräisen massan vulka-

^ - ** W

noituminen. Tämä tapahtuu kuitenkin sen kustannuksella, että laite varustetaan useilla muoteilla ja erillisellä vulkanointialueella.

Sitä paitsi kun ruiskutussylinteri ja muotti on erotettu toisistaan muotin liikkeen helpottamiseksi erilliseen vulkanointialueeseen, paine onteloissa ja muotin ylälevyssä putoaa sallien massan jossain määrin vetäytyä takaisin valuaukkojen läpi ja mahdollisesti muodostaa purset-ta muotin jaköpinnoille.

Toinen yritys on menetelmä, jossa männän ja sylinterin muodostama ruiskutusyksikkö, joka toimii yhdessä monionteloisen, purseetto-man muotin kanssa, suljetaan myös joustavalla metallilevyllä, mutta sen sijaan, että muotti siirrettäisiin erilliseen, kuumennettavaan vulkanointialueeseen ruiskutusyksikössä olevan ylimääräisen massan vulkanoitumisen estämiseksi, itse ruiskutussylinteri siirretään jääh-dytysalueeseen, kun taas muotti jää kuumennettavaan alueeseen ja onteloissa oleva massa vulkanoidaan. Tässäkin tapauksessa ruiskutuspaine laskee sen jälkeen, kun ontelot on täytetty, jotta ruiskutussylinteri voitaisiin poistaa. Näin ollen tänä aikana voi tapahtua takaisin-vetäytymistä, mikä johtaa viallisten osien muodostumiseen, osien joiden mitat eivät ehkä tarkalleen sovi niiden onteloiden mittoihin, joissa ne on muodostettu ja/tai osien joiden tiheys voi olla pienempi kuin näiden osien määrittelyt vaativat.

Lyhyesti esitettynä tämä keksintö kohdistuu laitteeseen,, elastomeeriraaka-aineen valamiseksi, jossa laitteistossa on muotti, joka on varustettu vähintään yhdellä muottiontelolla elastomeeriraaka-aineen muovaamiseksi ja kovettamiseksi ontelon muotoon, elastomeeriraaka-aineen ruiskutusyksikkö, jossa on kammio johon elastomeeriraaka-ainetta voidaan sijoittaa ja saattaa paineen alaiseksi sen siirtämiseksi pois kammiosta, lämpöä kestävä joustava eristelevy, joka on sovitettu muotin ja ruiskutusyksikön väliin ja jossa on tasaiset vastakkaiset sivupinnat, aukkoja levyn läpi ruiskutusyksikön ja muottionte-lon yhdistämiseksi toisiinsa ja laite muotin kuumentamiseksi, sekä edelleen laite muotin ja ruiskutusyksikön liikuttamiseksi toistensa suhteen siten, että muottia ja ruiskutusyksikköä painetaan eristelevyn vastakkaisia sivupintoja vasten.

Keksinnön mukainen laite tunnetaan pääasiallisesti siitä, että laitteistossa on eristelevyn kannattama muottiontelon kansi, joka on vastakkain muottiontelon suhteen ja jossa on reuna, joka liittää mainitut aukot toisiinsa, muottiontelon sisältäessä avoimen yläosan mainitun kannen vastaanottamiseksi ja mainitun avoimen yläosan ja mainitun reunan määrittäessä rinnakkain sovitettuina supistuksen, joka liittää ontelon ja aukot toisiinsa ja jonka läpi raaka-aine työnnetään kammioon.

4 56332

Eristelevy estää kuumennettavaa muottia vulkanoimasta sitä ylimääräistä osaa elastomeeriraaka-aineesta, joka jää ruiskutussylinteriin sen raaka-aineosan vulkanoinnin ajaksi, joka siirrettiin muottionteloihin. Ontelon kannen ja yläosan välinen supistus synnyttää uurteen vulkanoi-i tuun, siirrettyyn raaka-aineen osaan, jota pitkin ontelossa vulkanoi-tunut jäte voidaan erottaa vulkanoidusta tuotteesta.

Tämä keksintö on helpompi ymmärtää sen seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta, kun sitä luetaan liitteenä olevien piirrosten yhteydessä, joissa:

Kuvio 1 on osittain poikkileikattu katkaistu pystykuva puristimesta, esittäen eristelevyn suhdetta muottiin, jossa on upotteet, jotka määrittävät muottiontelot, upotteiden sisältäessä upotusosat, jotka ovat purseetonta tai paikallisesti taipuvaa mallia; kuvio 2 on suurennettu, katkaistu, osittain poikkileikattu kuva kuvion 1 puristimen alemmasta oikeanpuoleisesta osasta; kuvio 3 on katkaistu poikkileikkauskuva kuviossa 2 esitetystä rakenteesta, jossa sylinteri ja muotti ovat poissa puristussuh-teesta sen jälkeen, kun elastomeeriraaka-aine on vulkanoitunut ja on valmiina poistettavaksi jokaisesta muottiontelosta; kuvio 4 on katkaistu poikkileikkauskuva tyypillisen muotti-ontelon suhteista; kuvio 5 on edelleen suurennettu kuva, joka esittää muottionte-lon kannen ja ylemmän muottiupotteen välistä supistusta; kuvio 6 on samanlainen kuin kuvio 2, mutta esittää keksinnön toista toteutusmuotoa; ja kuvio 7 on samanlainen kuin kuvio 3, mutta esittää tämän keksinnön kolmatta toteutusmuotoa.

Viitaten nyt piirroksiin ja tarkemmin sanoen kuvioon 1 esitetään puristin 100, joka on sitä tyyppiä, jota käytetään siirto- tai puristusvalussa. Puristin 100 on varustettu pohjalevyllä 102 ja pystysuorilla ohjauskaroilla 104, jotka kannattavat kiinteää palkkia 106 kiristysmuttereiden 108 avulla. Kiinteä palkki 106 kannattaa sen alla olevaa kiinteää yläkuumennuslaattaa 110, joka on varustettu useilla kuumennuskanavilla 112, joihin on suljettu höyryä tai jotakin muuta tavanomaista kuumennusväliainetta. Alaspäin suuntautuva kiinteä mäntä 114 on keskeisesti kiinnitetty ylemmän kuumennuslaatan 110 alapuolelle ja se toimii yhdessä pohjattoman sylinterilevyn 116 kanssa, jossa on avoin yläpää 118 ja avoin alapää 120. Sopivasti kiinnitettynä sylinterilevyn 116 pohjapintaan ruuvien 121 tms. avulla on monireikäinen eristelevy 122, joka ulottuu sylinterilevyn avoimen 5 56332 alapään 120 yli. Viimemainitun avoin yläpää 118 ja siten sylinterin reikä on tarkasti sovitettu kooltaan ja muodoltaan mäntään 114.

Pohjattoman sylinterin levy 116 on ripustettu kiinteän palkin 106 päälle ja se liikkuu aksiaalisesti sen suhteen useiden pitkien pulttimaisten ohjauskarojen 124 avulla, jotka on kierteillä kiinnitetty levyyn. Karat 124 ulottuvat liukuen vastaavien reikien tai läpivientien 126 läpi, joissa on laajempi yläosa 126A, joka vastaanottaa ohjaten kunkin karan 124 leveän pään 124A, ja kapeampi alaosa126B, joka tarkasti ohjaten vastaanottaa mukana seuraavan pultin varren ja samanaikaisesti estää sen päätä 124A kulkemasta alaspäin sen läpi.

Kukin kapea reiän alaosa 126B määrittää täten sylinterilevyn 116 alaspäin suuntautuvan liikkeen alarajan. Karat 124 ulottuvat ylöspäin palkissa 106 olevien reikien 128 läpi näiden reikien ollessa kyllin avarat niin, että pulttien päät 124a mahtuvat vapaasti niihin.

Kiinteä ylempi kuumennuslaatta 110 on varustettu usealla alaspäin avoimella syvennyksellä 130 (vain yksi näkyvissä) kunkin syvennyksen vastaanottaessa ja tukiessa vastaavaa puristusjousta 132, joka on järjestetty aksiaalisesti ympäröimään ohjaustappia 134, joka työntyy syvennykseen ja joka on kiinnitetty pohjattoman sylinterilevyn 116 yläosaan. Puristusjouset 132 pakottavat pohjattoman sylinterilevyn 116 sen lepäävään tai alimpaan ripustusasentoon.

Pohjalevyyn 102 on keskeisesti sijoitettu reikä 136, johon on sijoitettu pystysuoraan liikkuva mäntä 138, joka kannattaa yläpääs-sään alempaa liikkuvaa kuumennuslaattaa 140, jossa on lämmityskanavat 142, jotka on täytetty sopivalla lämmitysväliaineella kuten höyryllä tms. Alemman liikkuvan kuumennettavan laatan 140 yläpinnan päälle on asennettu lämpöä eristävä levy 143 ja kolmilevyinen muottirakenne, joka käsittää aluslevyn 144, keskilevyn 146 ja ylälevyn 148. Alus-levy 144 (kuvio 2) on varustettu rivillä syvennyksiä 150, keskilevy 146 rivillä syvennyksiä 152, jotka on asetettu linjaan alla olevien syvennysten 150 kanssa ja ylälevy 148 rivillä syvennyksiä 154, jotka on asetettu linjaan alla olevien syvennysten 152 kanssa. Eri syvennyksiin on asennettu vastaavat muottiontelot määrittävät pisto-osat, kunkin tällaisen pisto-osien ryhmän sisältäessä lävistämättömän keer-nan 156, rengasmaisen keskeisen ontelon määrittävän pisto-osan 157 ja ylemmän halkaisijaltaan pienemmän rengasmaisen pisto-osan 158. Kukin pisto-osien ryhmä määrittää vastaavan muottiontelon elastomee-riraaka-aineen vulkanoimiseksi rengasmaisiksi tuotteiksi tai artikkeleiksi.

6 56332

Kuten kuvioissa 2 ja 3 on parhaiten esitetty eristelevyn 122 alapinta on varustettu monireikäisellä päällysteellä tai verhouksella 164, jonka paksuus on suunnilleen yksi kymmenesosa eristelevyn 122 paksuudesta. Eristelevy 122 ja verhous 164 on molemmat varustettu vastaavasti linjaan asetetuilla aukoilla, joihin on kiinteästi asetettu jokaiselle omat pienikitkaiset rengasmaiset, aukkoja ympäröivät sisäkappaleet 166, jotka muodostuvat aineesta, joka on samanlaista.kuin se, jota -on saatavana kauppanimellä "feflori” esim. polytrifluorikloorietyleeniä, poly-tetrafluorietyleeniä jne.

Kuten kuviossa 2 on parhaiten esitetty keerna 156 ja siihen liittyvät pisto-osat 157 ja 158 määrittävät kukin oman muottiontelon, jossa elastomeeriraaka-aine 168 voidaan vulkanoida lopulliseksi tuotteeksi. Kunhunkin muottionteloon liittyy omat ontelokannet 170 (vain yksi näkyvissä), jotka on kiinnitetty esim. ruuvien 172 avulla eristelevyyn 122. Ruuvit 172 on kartioupotettu eristelevyyn 122, josta näin ollen jää vastaavat aukot eristelevyyn 122, jotka on täytetty sopivalla eristemateriaalilla 173, joka vastaa eristelevyn 122 materiaalia.

Kukin keerna 156 on varustettu ylemmällä päästään vapaalla, poikkileikkaukseltaan mieluummin ympyrämäisellä osalla, joka vastaanottaa yhden kansista 170 ja on sen ympäröimä. Tässä mielessä kukin kansista 170 on ulottuvuudeltaan mieluummin rengasmainen ja varustettu sisäpuolisella ympyrämäisellä reunalla,joka täydentää siihen liittyvän keernan 156 päästään vapaan yläosan poikkileikkausmuotoa. Kunkin kannen 170 ulkoreuna on olennaisesti tangentiaalisesti liittynyt vastaavaan rengasmaiseen aukkorivistöön (esim. 8 aukkoa) ja yhdistää niitä, jotka puolestaan ovat yhteydessä vastaaviin muottionteloihin.

Ulkoreuna 174 määrittää yhdessä siihen liittyvän ylemmän pisto-osan 158 sisemmän rengasmaisen reunan 176 kanssa rengasmaisen aukon ("portin") tai supistuksen, joka liittää vastaavan eristelevyssä 122 olevan aukkorivistön sen alla olevaan muottionteloon. Supistuksen ilmaisee viitemerkki 175 (kuvio 5) ja se on tehokas synnyttämään uurteen muottiontelossa vulkanoituun elastomeeriraaka-aineeseen ylemmän vulkanoituneen jätteen (supistuksen yläpuolella) ja alemman vulka-noituneen tuotteen (supistuksen alapuolella) väliin.

Tämän keksinnön pääajatuksen mukaisesti eristelevyn 122 tulee olla luonteeltaan melko ohut ja joustava pienentääkseen sen kanavan aksiaalista kokoa, jonka läpi elastomeeriraaka-aineen on kuljettava, kun se siirretään pohjattomasta sylinterilevystä 116 vastaaviin muottionteloihin. Eristelevyn 122 tulee kuitenkin olla riittävän 7 56332 paksu estääkseen-pohjattoman sylinterilevyn 116 päälle jäljelle jäävän elastomeeriraaka-aineen ylimääräisen osan vulkanoitumasta sillä a.ikaa kun muottionteloihin siirretty osa raaka-aiheesta- vulkanoidaan.

Tässä mielessä siirrettävän elastomeeriraaka-aineen erityisluonne tai -koostumus yhdessä kulloinkin kehittyvien lämpötilojen kuten välillä 100-200°C olevien lämpötilojen kanssa määrää eristelevyn 122 tarvittavan paksuuden. Sitä paitsi on määritetty, että eristelevyn 122 tulisi mieluummin koostua asbestikuitujen ja kertamuovihartsin kuten fenolihartsin tms. seoksesta ja olla sopivasti vulkanoitu siten, että sille saadaan tarpeelliset joustavuus- ja lämmönkesto-ominaisuu-det. On suositeltavaa, että eristelevyn 122 lämmönjohtokyky on alle n. 0,5 kcal/m/h/°K, mutta se voi ylittää arvon n. 0,05 kcal/m/h/°K.

Eristelevyn 122 puristuskestävyyden n. l80-200°C:n lämpötiloissa tulee

- P

olla vähintään n. 200-2000 kg/cm'. Puristuskestävyys määrittää levyn 122 kyvyn kestää puristuskuormaa kärsimättä pysyvää muodon muutosta. Eristelevyn 122 kimmomodulin tulee olla vähintään ja mieluummin yli n. 1,5 x 10^ kg/cm^. Eristelevyn 122 alapinnalle levitetyn verhouksen 164 tulee samoin koostua samasta tai samantapaisesta materiaalista.

Käytössä asetetaan elastomeeriraaka-aine 168 möhkälemuo-dossa aluksi männän 114 alapinnan ja eristelevyn 122 yläpinnan väliseen tilaan. Mäntää 138 nostetaan tämän jälkeen, mikä saa alemman, liikuteltavan lämmityslaatan 140 kohoamaan, kunnes kaikki pisto-osat 158 koskettavat eristelevyn 122 verhousta 164 ja kaikki kannet 170 työntyvät niihin liittyvään pisto-osaan 158 ja ympäröivät niihin liittyvän keernan 156 yläosaa. Lämmitysväliaine lämmityskanavissa 112 toimii tässä vaiheessa auttaen muuttamaan elastomeeriraaka-aineen 168 yleensä kiinteän möhkäleen muodosta nestemäisemmäksi massaksi, mutta lämpö ei riitä- vulkanoimaan elastomeeriraaka-ainetta 168.

Tämä tekee mahdolliseksi pakottaa tämän jälkeen osan elastomeeriraaka-aineesta 168 eristelevyn 122 pienikitkaisissa rengasmaisissa sisäkap-paleissa 166 olevien kanavien läpi.

Alempi lämmityslaatta 140 jatkaa sitten nousuaan saaden täten pohjattoman sylinterilevyn 116 samalla tavoin kohoamaan männän 114 suhteen, kunnes viimemainittu painuu pohjattoman sylinterilevyn 116 kammioon 118. Tämä panee elastomeeriraaka-aineen jakautumaan tasaisesti eristelevyn 122 koko yläpinnalle siten, että se ajetaan osaksi pienikitkaisten rengasmaisten sisäkappaleiden 166 läpi, keer-nojen 156 ja niihin liittyvien ylempien pisto-osien 158 välisten supistusten läpi ja muottionteloihin.

8 bö33<

Elastomeeriraaka-aineen 168 alkuperäismäärä on suurempi kuin mitä tarvitaan niiden muottionteloiden täyttämiseen, jotka yhdessä toimivat keerna, muotin keski- ja yläpisto-osat 156, 157 ja 158 määrittävät. Näin ollen huomattava määrä elastomeeriraaka-ainetta jää sen kammion rajojen sisäpuolelle, jonka pohjaton sylinterilevy Il6 määrittää, ruiskutuvaiheen päättyessä. Tämä takaa sen, että nesteen ruiskutuspaine, joka tarvitaan elastomeeriraaka-aineen 168 määrätyn osan pakottamiseen ja siirtämiseen eri muottionteloihin, voidaan ylläpitää jälkeenpäin ja vaikka ontelot ovat kaikki täynnä valumassaa.

Alemman liikkuvan laatan 140 lämmityskanavissa 142 olevan lämmitysvälineen tuoma lämpö riittää vulkanoimaan muottionteloihin siirretyn osan elastomeeriraaka-aineesta 168 vulkanoitumisen tapahtuessa sillä aikaa, kun pohjaton sylinterilevy 116 ja laatta 140 ovat kosketuksessa keskenään eristelevyn 122 välityksellä. Eristelevy 122 estää kuitenkin pohjattoman sylinterilevyn 116 rajojen sisälle jäävää elastomeeriraaka-ainetta vulkanoitumasta. Samalla eristelevyn 122 joustava luonne takaa, että sylinterin nestepainetta voidaan käyttää paikallisesti poikkeuttamaan muotin pisto-osia 156, 157 ja 158, jotka ovat purseetonta tai paikallisesti poikkeutettavaa tyyppiä, toistensa suhteen siten, että kukin voi taipua siellä, missä se on tarpeen niiden keskinäisten jakopintojen välillä mahdoH-isesti olevien rakojen tiivistämiseksi ja estämään purseen muodostumista, jota muuten voisi muodostua jakopinnoille.

Kun elastomeeriraaka-aineen 168 siirretty osa vulkanoituu itse kunkin muottiontelon rajojen sisällä, kukin supistus 175 siihen liittyvän keernan 156 ja ylemmän pisto-osan 158 välissä synnyttää uurteen elastomeeriraaka-aineen 168 siirrettyyn osaan, jota pitkin jäte, joka on vulkanoitunut ylemmässä rengasmaisessa vapaassa tilassa kunkin supistuksen 175 yläpuolella ja eristelevyn 122 ja kunkin ylemmän pisto-osan 158 välissä, voidaan tämän jälkeen poistaa vulkanoitu-neesta elastomeerituotteesta, joka on muodostunut kussakin muotti-ontelossa supistusten 175 alapuolella.

Muottionteloihin siirretyn elastomeeriraaka-aineen 168 vulkanointijakson viimeisten vaiheiden lopussa tai ainakin niiden aikana voidaan alempi lämmityslaatta 140 vetää takaisin ja saada laskeutumaan ylemmän kiinteän laatan 110 suhteen, mikä sallii jousien 132 siirtää pohjaton sylinterilevy 116 sen alimmaiseen, lepäävään riippuvaan asentoon. Kun alempaa lämmityslaattaa 140 on laskettu riittävästi tai vedetty riittävän etäälle pohjattoman sylinterilevyn 116 alimmasta ripustusasennosta, kuten kuviossa 3 esitetään, se 9 ΐύ332 luoksepääsemätön, tarkka elastomeeriraaka-aineen 168 osa, joka rajoittuu kuhunkin pienikitkaiseen rengasmaiseen sisäkappaleeseen 166 repeytyy vastaavia keskiviivoja R^ pitkin kahteen osaan, joista toinen jää kiinni siihen elastomeeriraaka-aineen 168 osaan, joka jää pohjattoman sylinterin 116 kammioon, ja joista toinen jää kiinni elastomeeriraaka-aineen 168 siihen osaan, joka on siirretty muotti-onteloihin.

Näin ollen kuten kuviossa 4 parhaiten esitetään muodostuu kunkin keernan 156 yläosan ja kunkin ylemmän pisto-osan 158 sisäreunan 176 väliin rengasmainen jätemassa l80, jossa on kehällä rivi aksiaalisesti suuntautuvia erillisiä ulokkeita 182, joiden lukumäärä vastaa aukkojen tai sisäkappaleiden 166 lukumäärää kussakin rivissä, joka liittyy vastaaviin muottionteloihin. Uurre, jota on merkitty viitemerkillä R2, edustaa keinoa, jonka avulla jätemassat 180 voidaan erottaa halutusta vulkanoidusta tuotteesta 184, joka on muodostunut kussakin muottiontelossa. Muovattu tuote 184 voidaan poistaa kustakin muottiontelosta kun niiden päällä olevat ylemmät pisto-osat 158 on poistettu.

Tämän keksinnön kaksi muuta toteutusmuotoa esitetään kuvioissa 6 ja 7· On ymmärrettävä, että ne kuvioissa 6 ja 7 esitettyjen toteutusmuotojen osat, jotka vastaavat samantapaisia osia kuvioissa 1-5, on merkitty samoilla viitemerkeillä.

Kuvion 6 mukaisessa toteutusmuodossa todetaan, että kukin muottiontelon kansi (merkitty tunnuksella 190) on samalla tavoin kiinteästi kiinnitetty verhoukseen 164 ja eristelevyyn 122, mutta tässä tapauksessa se on varustettu sisäisellä rengasmaisella reunalla 192, joka tangentiaalisesti liittyy toisiinsa yhdistyvien aukkojen tai sisä-AjkappaieddenLl66rjnjod0fehamaanrasetBiinBanierieteievyssä^l22. Näin..alien*;penuseito kuvion 6 toteutusmuodon ja kuvioiden 1-5 toteutusmuodon välillä on se, että kuvion 6 toteutusmuodossa kunkin muottiontelokannen 190 sisempi rengasmainen reuna 192 liittyy tangentiaalisesti siihen liittyvään aukkoriviin eristelevyssä , 122, kun taas kuvioiden 1-5 , toteutusmuodossa muottiontelon kansi 170 on varustettu ulkopuolisella rengasmaisella reunalla 174, joka liittyy tangentiaalisesti siihen liittyvään aukkoriviin eristelevyssä 122.

Mitä tulee kuvion 7 toteutusmuotoon eristelevy 122 kannattaa muottionteloiden kansia 200, jotka kykenevät hieman liikkumaan aksiaalisesti sen suhteen. Tässä mielessä on kuhunkin kanteen 200 kiinnitetty useita aksiaalisesti suuntautuvia ruuveja 202, joilla kullakin on pääosat 204, jotka kykenevät päittäin liikkumaan vapaasti sopivien 10 56332 reikien rajoissa, jotka on muodostettu aksiaalisesti eristelevyyn 122. Reikien 206 yläosat on suljettu esim. eristävällä täyteaineella, joka vastaa ainetta, josta eristelevy 122 koostuu.

Kunkin ruuvin 202 päälle on konsentrisesti asetettu ja sijoitettu eristelevyn 122 ja kunkin muottiontelon kannen 200 väliin puristusjouset 208. Kunkin puristusjousen 208 vastakkaisen pään ottavat vastaan ja tukevat vastakkaiset syvennykset 210 ja 212, jotka on muodostettu kuhunkin kanteen 200 ja eristelevyyn 122 tässä järjestyksessä .

Ero kuvioiden 1 ja 7 tai kuvioiden 6 ja 7 toteutusmuotojen välillä on se, että kuvioiden 1 ja 6 toteutusmuodoissa kukin muotti-ontelon kansi 170, 190 on kiinnitetty eristelevyyn 122 ja sen aksiaalinen liike tämän suhteen on estetty. Toisaalta kuvion 7 toteutus-muodossa kukin muottiontelon kansi 200 kykenee hieman liikkumaan aksiaalisesti eristelevyn 122 suhteen. Tämä tekee muotille tai laatalle 140 mahdolliseksi vetäytyä aksiaalisesti hieman poispäin eristelevystä 122 elastomeeriraaka-aineen vulkanointijakson aikana kussakin muottiontelossa samalla, kun muottiontelo pidetään suljettuna voimalla, jonka kukin kansi 200 synnyttää puristusjousien 208 välityksellä ylempiä pisto-osia 158 vasten. Tämä parantaa puristimen lämmöneristyskapasiteettia, koska ilmarako erottaa eristelevyn 122 ylemmistä pisto-osista 158 etäisyydelle, joka vastaa kunkin muottiontelon kannen 200 ja eristelevyn 122 verhouksen 164 välistä tilaa.

Claims (8)

11 56332

1. Laitteisto elastomeeriraaka-aineen (168) valamiseksi, jossa laitteistossa on naatti, joka on varustettu vähintään yhdellä muotti-ontelolla (156, 157» 158) elastomeeriraaka-aineen muovaamiseksi ja kovettamiseksi ontelon muotoon, elastomeeriraaka-aineen ruiskutus-yksikkö, jossa on kammio johon elastomeeriraaka-ainetta voidaan sijoittaa ja saattaa paineen alaiseksi sen siirtämiseksi pois kammiosta, lämpöä kestävä joustava eristelevy (122), joka on sovitettu muotin ja ruiskutusyksikön väliin ja jossa on tasaiset vastakkaiset sivupinnat, aukkoja (166) levyn läpi ruiskutusyksikön ja muottionte-lon yhdistämiseksi toisiinsa ja laite (112, 142) muotin kuumentamiseksi, sekä edelleen laite (138) muotin ja ruiskutusyksikön liikuttamiseksi toistensa suhteen siten, että muottia ja ruiskutusyksikköä S painetaan eristelevyn vastakkaisia sivupintoja vasten, tunnet-t u siitä, että laitteistossa on eristelevyn (122) kannattama muot-tiontelon kansi (170), joka on vastakkain muottiontelon suhteen ja jossa on reuna (174), joka liittää mainitut aukot (166) toisiinsa, muottiontelon sisältäessä avoimen yläosan mainitun kannen vastaanottamiseksi ja mainitun avoimen yläosan ja mainitun reunan (174) määrittäessä rinnakkain sovitettuina supistuksen (175), joka liittää ontelon ja aukot toisiinsa ja jonka läpi raaka-aine työnnetään kammioon ..

2. Patenttivaatimuksen llmukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kansi (170) on kiinteästi kiinnitetty eristelevyyn.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kansi (200) on aksiaalisesta liikuteltavissa eristelevyn (122) suhteen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kannen (200) ja eristelevyn (122) väliin on sovitettu joustava osa (208) kannen ja eristelevyn erottamiseksi toisistaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että joustava osa sisältää vähintään yhden puristusjousen (208).

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 2,3 tai 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kansi (170) liittyy oleellisesti tangentiaalisesti eristelevyssä (122) oleviin aukkoihin (166).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kansi (170, 200) on oleellisesti rengasmainen, sisältäen sisäreunan ja ulkoreunan, mainitun ulkoreunan (174) muodostaessa sen reunan, joka liittyy oleellisesti tangentiaalisesti eristelevyssä (122) oleviin aukkoihin (166). 12 6 ί 3 3 c

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kansi (190) on oleellisesti rengasmainen, sisältäen sisäreunan ja ulkoreunan, mainitun sisäreunan muodostaessa sen reunan, joka liittyy oleellisesti tangentiaalisesti eristelevyssä (122) oleviin aukkoihin (166).