FI20215153A1 - Betonilaatta ja menetelmä betonilattian valmistamiseksi - Google Patents

Abstract

Betonilaatta (100), jonka ensimmäinen ja toinen pinta (21, 22) ovat olennaisesti neliön, suorakaiteen tai monikulmion muotoisia ja jonka sivuista tiettyjen vierekkäisten, puoli piiriä (P) kattavien sivujen profiilit (y) ovat yhteensopivia loppujen, toisen puoli piiriä (P) kattavien sivujen profiilien (z) kanssa siten, että mainittu betonilaatta on liitettävissä toiseen betonilaattaan (100) ponttiliitoksella, ja joka käsittää sen rajaavan kehikon (10), mainitun kehikon täyttävän ja siihen ankkureilla (5) kiinnitetyn betonin (20), sen ensimmäiseen ja toiseen ulokkeeseen (100.1, 100.2) muodostetut, keskenään yhteen sopivat lukkoprofiilit (6a, 6b), jotka on sovitettu muodostamaan betonilaattojen (100) välisessä ponttiliitoksessa (J) lukon (6) mainittujen betonilaattojen välisen pituussuuntainen (X) liikkeen estämiseksi ja lukituselimen (7) betonilaattaan (100) mainitulla ponttiliitoksella kiinnitetyn toisen betonilaatan (100) lukitsemiseksi paikalleen ja mainittujen betonilaattojen välisen pystysuuntainen (Y) liikkeen estämiseksi.

Description

BETONILAATTA JA MENETELMÄ BETONILATTIAN VALMISTAMISEKSI Tämän keksinnön kohteena on betonilaatta ja menetelmä betonilattian valmistamisek- si. Keksinnönmukainen betonilaatta on liitettävissä yhteen toisien betonilaattojen kanssa ja siten niistä on muodostettavissa yhtenäinen lattiapinta. Keksinnönmukainen menetelmä on keino muodostaa keksinnönmukaisista betonilaatoista betonilattia. Keksinnön tarkoituksena on nopeuttaa korkealaatuisten betonilattioiden valmistusta nostamalla esivalmistusastetta. Keksinnön tarkoituksena on myös alentaa tuntuvasti betonilattioiden valmistuskustannuksia rationalisoimalla kaikki tarvittavat työvaiheet siten, että kukin niistä voidaan suorittaa mahdollisimman edullisissa olosuhteissa. On tunnettua, että rakennusteollisuudessa esivalmistus on aina edullisempaa kuin raken- nuspaikalla rakentaminen, kun se vain on mahdollista.

Keksinnön käyttökohteita ovat kaikki betonilattiat. Mitä laajemmasta lattiasta on ky- symys, sitä suurempi hyöty keksinnön käytöllä saavutetaan. Esimerkkeinä edullisista keksinnön käyttökohteista voidaan mainita teollisuus-, urheilu-, tapahtuma-, myymä- lätilojen jne. lattiat. Keksintö soveltuu myös pienempien tilojen, kuten esimerkiksi pientalojen betonilattioiden valmistukseen.

Betonilattiat valmistetaan tunnetun tekniikan mukaisesti paikalla valuina. Märkä beto- ni siirretään betoniautosta tiivistetyn hiekkapohjan ja eristekerroksen päälle, johon on asennettu raudoitus. Betoni täristetään tiiviiksi ja haluttu kerrosvahvuus ja tarvittavat kallistukset toteutetaan ohjaimien ja mittausten avulla. Valuun tehdään tarvittaessa N 25 saumat, kuten esim. liikuntasaumat ja valun pinta liipataan sileäksi. Valuun voidaan N tehdä valuprojektin aikana kuviointi ja valua kastellaan useita vuorokausia välutyön S jälkeen. Kastelun ja kuivatuksen jälkeen valun pinta voidaan hiertää tasaiseksi tai se 2 voidaan kiillottaa.

i a © 30 Edellä kuvattuja tunnetun tekniikan mukaisia betonilattioita ja niiden valmistusta esi- io tellään mm. Internetissä lukuisien alan yritysten sivuilla. Betonilaatoista tehdään tun- O netusti erilaisia rakenteita, kuten esim. terassien pohjia jne., mutta niistä tapahtuvaa korkeatasoisen betonilattian valmistusta kuvaavaa materiaali ei sen sijaan löydy mis-

tään. Keksintö mahdollistaa tästä syystä täysin uuden tekniikan tuomisen markkinoil- le. Tunnetun tekniikan suurimmat epäkohdat liittyvät siihen, että betonilattian valmistus- vaiheet, Kuten raudoitus, betonin levitys, tiivistys ja pinnan viimeistely on toteutettava aina asennuspaikalla. Markkinoilla ei ole menetelmää, jolla nämä työvaiheet voitaisiin siirtää esivalmistukseen. Asennuspaikalla suoritettava työ on kustannuksien kannalta huonoin vaihtoehto, mutta tunnetut tekniikat eivät anna muita kilpailukykyisiä toteu- tusmuotoja. Erilaisia betonilaatoista muodostettavia rakenteita tehdään rakennusteolli- suudessa sinänsä runsaasti, joista esimerkkinä voidaan mainita ontelo- ja massalaattai- set välipohjat, mutta kaikkien rakennuksien maavaraiset lattiat toteutetaan nykyään paikalla valuina. Kehityksen esteenä tällaisissa ratkaisuissa voidaan pitää sitä, että ei ole kyetty kehittämään menetelmää, jolla estetään laattojen liikkuminen ja pykälien muodostuminen niiden saumakohtiin lattiaa kuormitettaessa. On erittäin tärkeää, että lattiapinta pysyy täysin tasaisena koko sen elinkaaren ajan ja tästä ei voida tinkiä kus- tannuksien säästämiseksi. Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen betonilaatta ja menetelmä betonilattian valmistamiseksi joilla vältetään tunnetussa tekniikassa esiintyviä haittoja. Keksinnönmukaiselle ratkaisulle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaati- muksien 1 ja 10 tunnusmerkkiosissa. Keksinnön suurimpana etuna tunnettuun tekniikkaan nähden voidaan pitää sen kus- tannustehokkuutta. Keksinnönmukainen betonilattia valmistetaan esivalmisteina ja sil- — 25 lä aikaan saadut betonilaatat kootaan rakennuskohteessa betonilattiaksi. Keksinnön- S mukaiset betonilaatat voidaan valmistaa täysin valmiiksi esivalmistuksena ja liittää N rakennuskohteessa yhteen siten, että ne pysyvät liikkumattomia ja kiinni toisissaan 0 myös kuormituksen alaisina. Keksinnönmukainen betonilattia kykenee täyttämään E: kaikki samat laatuvaatimukset kuin perinteinenkin betonilattia. e 30

LO D> Tässä asiakirjassa käsitetään ponttiliitoksella yhteensopivien ulokkeiden ja syvennyk- N sien muodostamaa liitosta, jossa sauma ei etene yhtä linjaa tai kaarta noudattaen tie- A tyn, osista kootun rakenteen läpi.

Keksintöä kuvataan lähemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1, esittää keksinnönmukaista betonilaattaa kolmiulotteisesti, kuviot 2a ja 2b, esittävät edelliseen kuuluvaa kehikkoa kolmiulotteisesti ja keskeltä leikattuna (A-A), kuvio 3, esittää kahta yhteen liitettyä keksinnönmukaista betonilaattaa kolmiulottei- sesti, kuvio 4, esittää edellä mainittua laattaa suoraan ylhäältä katsottuna, kuvio 5, esittää kuviossa 4 olevaa asetelmaa leikattuna kohdasta B-B, kuviot 6- 8, esittävät kuvion 5 kohtia C, D ja E suurennettuina, kuvio 9, esittää erästä keksinnönmukaisella menetelmällä valmistettua betonilattiaa, kuviot 10a- 10c, esittävät erästä betonilaattojen toisiinsa liittämismekanismia, kuvio 11, esittää erästä edellisistä poikkeavaa keksinnön suoritusmuotoa. Seuraavassa selitetään keksinnön erään edullisen sovelluksen rakenne ja yksityiskoh- dat edellä mainittuihin kuvioihin viittaamalla. Kuviossa 1 on kuvattu eräs keksinnönmukainen betonilaatta 100. Se on esivalmistettu ja se käsittää suorakulmaisen, mainitun laatan ympäröivän ja sen pinnan laajuuden määrittävän kehikon 10 ja sen sisäpuolella olevan mainittuun kehikkoon ulottuvan raudoitetun betonin 20. Tässä esimerkissä betoninlaatan ensimmäinen pinta 21, joka on sen yläpinta, ja toinen pinta 22, joka on sen alapinta, ovat tasomaisia ja ne ovat ke- hikon 10 ylä- ja alapintojen tasoissa. Betonilaatan 100 leveys a ja pituus b voivat olla alle metristä useaan metriin ja nämä mitat voidaan määrittää lattian kokonaismittoihin nähden tasajaollisiksi tai ne voidaan standardisoida. Betonilaatan paksuus € on sovitet- = 25 tavissa aina tilanteen mukaan söpivaksi, esim. lattian tuleva kuormitus huomioiden tai S sekin voidaan standardisoida.

S 0 Kuviossa 2a on kuvattu kehikko 10 kolmiulotteisesti ja kuviossa 2b sen leikkaus edel- = lisen kuvion kohdasta A-A. Kehikko 10 siis määrittää betonilaatan leveyden a, pituu- N 30 den b ja tässä esimerkissä myös paksuuden €. Mainittu kehikko on koostettu ensim- = mäisestä, toisesta, kolmannesta ja neljännestä sivusta 1- 4, jotka ovat koko sivujen pi- S tuudelta tiettyihin muotoihin muokattuja profiililevyjä. Mainitut sivut muodostavat kehikon piirin P ja ne on liitetty yhteen kuvion osoittamalla tavalla: kehikon kulmalii- tokset ovat tiiviitä, jolloin sen sisälle valettava betoni pysyy kehikon sisällä. Mainit-

tuihin sivuihin, kehikon sisäpuolelle on kiinnitetty ankkurit 5, joilla kehikko kiinnittyy sen sisäpuolelle valettavaan betoniin.

Kuviossa 3 on esitetty kolmiulotteisesti kaksi yhteen liitettyä betonilaattaa 100, kuvi- ossa 4 samä suoraan yläpuolelta ja kuviossa 5 tämän yhdistelmän pituussuuntainen leikkaus B-B.

Ensimmäisen ja toisen sivun 1, 2 profiilit y ovat keskenään identtiset ja kolmannen ja neljännen sivun profiilit z ovat keskenään identtiset.

Tässä esimerkissä profiilien y alaosat muodostavat betonilaattaan 100 ensimmäiset ulokkeet 100.1 ja profiilien z yläosat muodostavat betonilaattaan toiset ulokkeet 100.2. Näin ollen tämän esimerkin betonilaatan 100 ensimmäinen ja toinen sivu 1, 2 ovat profiilin y muotoisia ja niissä on mainitut ensimmäiset ulokkeet ja kolmas ja neljäs sivu 3, 4 ovat profiilin z muotoisia ja niissä on mainitut toiset ulokkeet.

Kuvio 6 on leikkauksen B-B kohtakuva C, siinä on kuvattu tarkemmin ensimmäisen ja toisen sivun 1, 2 profiili y.

Kuvio 7 on leikkauksen B-B kohtakuva D, siinä on kuvattu kolmannen ja neljännen sivun 3, 4 profiili z.

Kuvio 8 on leikkauksen B-B kohtakuva E, siinä on esitetty profiilien y ja z yhteensopivuus, jonka avulla betonilaatat 100 voi- daan liittää toisiinsa ponttiliitoksella J.

Kun asennusjärjestyksessä jälkimmäisen beto- nilaatan 100 kolmannen tai neljännen sivun 3, 4 uloke 100.2 liu'utetaan tai painetaan asennusjärjestyksessä edellisen betonilaatan 100 ensimmäisen tai toisen sivun 1, 2 ulokkeen 100.1 päällä paikalleen siten, että profiilit y ja z yhtyvät, niin profiilin z ala- osassa oleva joustava lukituselin 7 taipuu ja puristuu lähemmäksi profiilia z ja pont- tisauman J profiilien y ja z kohdatessa se ponnahtaa takaisin alkuperäiseen asemaansa ja työntyy asennusjärjestyksessä edellisen betonilaatan 100 alareunassa olevaan sy- = 25 vennykseen 8 siten, että lukituselimen pää 7.1 (näytetty kuviossa 7) asettuu syvennyk- S sen vastinpintaa 8.1 (näytetty kuviossa 6) vasten tai sen välittömään läheisyyteen.

N Tässä esimerkissä vastinpinnan 8.1 ja betonilaatan toisen pinnan 22 välinen kulma a > on sama kuin liitoksen keskikohdassa vastakkain olevien lukkoprofiilien 6a ja 6b sy- E vennysten pohjien m/ ulokkeiden yläpintojen n ja betonilaatan toisen pinnan 22 väli- 2 30 nen kulma B.

Pinnat m, n ja g ovat tässä esimerkissä tasopintoj a.

Mainitut lukkoprofii- io lit muodostavat lukon 6, joka estää betonilaattojen välisen pituussuuntaisen X liikkeen S ja lukituselin 7 estää niiden välisen pystysuuntaisen Y liikkeen.

Keksinnönmukaisten betonilaattojen 100 välinen lukitus voidaan toteuttaa myös jolla- kin muulla tavalla kuin edellä on esitetty. Keksinnön kannalta on oleellista, että lukko 6 ja lukituselin 7 tai muut saman tehtävän hoitavat muodot ja/tai elimet estävät betoni- laattojen 100 välisen pituussuuntaisen X siirtymisen ja siihen nähden kohtisuoran, 5 pystysuuntaisen Y siirtymisen.

Kuviossa 9 on kuvattu osa eräästä keksinnönmukaisista betonilaatoista 100 kootusta betonilattiasta 200. Tämän esimerkin lattian keksinnönmukainen valmistusmenetelmä toimii siten, että betonilaatat 100 valmistetaan esivalmisteina edellä esitetyllä tavalla ja betonilattia 200 kootaan rakennuskohteessa seuraavasti: pohjan 50, kuten esim. tii- vistetyn ja tasoitetun hiekkapohjan päälle asennetaan tietyin, betonilaattojen pituuden määrittämin jaoin L ohjainelimet 51, joiden leveys S on pienempi kuin niiden jako L.

betonilaatat 100 asennetaan ohjainelimien yläpintoja 51.1 vasten, jolloin mainitut ylä- pinnat määrittävät betonilaattojen alempana olevien, ensimmäisten tai toisten pintojen 21, 22 suuntalinjan ja ohjainelimien riittävä korkeus H varmistaa, että betonilaatta ei kosketa ohjainelimien välissä olevaa pohjaa 50 ja että pohjan 50 ja betonilaattojen 100 väliin jää riittävästi tilaa eristykselle. Vierekkäiset ja peräkkäiset betonilaatat 100 kiinnitetään ja lukitaan toisiinsa lukkojen 6 ja lukituselimien 7 avulla. Betonilattian 200 pinnan valmistuessa pohjan 50, ohjainelimien 51 ja betonilaattojen 100 väliset ti- lat 52 täytetään täyteaineella 53. Esimerkkinä ohjainelimistä 51 voidaan mainita tie- tyn paksuiset levyt, kuten esim. polyuretaanilevyt ja täyteaineesta 53 polyure- taanivaahto.

Kuvioissa 10a- 10c on kuvattu profiilien x, y yhdistäminen ja lukituselimen 7 toiminta = 25 keksinnönmukaista betonilattiaa koottaessa. Kunkin lukkoprofiilin 6a, 6b syvennyk- S sen pohjan m ja ulokkeen pinnan n yhdistävä pinta g on sovitettu sellaiseen kulmaan ö N betonilaatan ensimmäisen ja toisen pään 100.3, 100.4 suhteen, että lukituselin 7 kyke- W nee joustaessaan asettumaan em. kuvioiden mukaisesti lopulliseen asemaansa syven- E : nyksessä 8. Tässä esimerkissä päät 100.3, 100.4 ovat pystysuoria ja kulma 8 on 20 °. ™ 30 Mainitun kulman arvo määräytyy betonilaatan muiden ominaisuuksien mukaan ja = edullisena kulman 3 arvona voidaan pitää ainakin arvoja 10°- 45 ©.

S Ohjäinelimet 51 sovitetaan siten, että ne tukevat ponttiliitoksia J ainakin asennuksen ajan. Ne voidaan sovittaa mainittujen liitoksien alle tai miidan väliin. Valmiin keksin-

nönmukaisen betonilattian 200 betonilaatat 100 ja niiden väliset ponttiliitokset J ovat kauttaaltaan tuettuja alapuolelta, joten ohjainelimien 51 sijainnilla ei ole siihen nähden merkittävää vaikutusta.

Kehikot ja niiden yhteensopivat, pareittain toisiinsa lukittuvat sivut 1- 4, kuten edellä olevassa esimerkissä 1 ja 3, 1 ja 4, 2 ja 3, 2 ja 4 voidaan toteuttaa ja muotoilla monella eri tavalla, mutta niille on keksinnön kannalta olennaista, että ne kykenevät liittämään seuraavana asennettavan keksinnönmukaisen betonilaatan 100 sitä ennen asennettuun keksinnönmukaiseen betonilaattaan 100 tiiviisti ja lukitsemaan aikaan saadun liitoksen niin, että mainitut laatat eivät pääse siirtymään toisiinsa nähden. Kehikon edullisin muoto on olennaisesti suorakulmiota, siis neliötä tai suorakaidetta vastaava muoto, mutta monikulmioitakaan ei suljeta tämän keksinnön käytön ulkopuolelle, vaikka nii- den kustannustehokkuutta voidaankin pitää ensin mainittuja alhaisempana.

Profiilien y, z tiivis yhteen liittäminen käsittää myös sovelluksen, jossa mainittujen profiilien muodoilla on tietty asennustoleranssi, joka mahdollistaa niiden edullisen asennuksen. Toleranssin sallimat betonilaattojen 100 väliset liikkeet eivät ole mainit- tuja pituus- ja pystysuuntaisia X, Y liikkeitä.

Profiilit y ja z voidaan toteuttaa keksinnöllisen ajatuksen puitteissa monella tavalla. Keksinnön edullisimpana toteutusvaihtoehtona voidaan kestävyyden kannalta pitää olennaisesti samankorkuisia ulokkeita 100.1, 100.2 ja lukkoprofiilien 6a, 6b syven- nyksien pohjia ja ulokkeiden pintoja m, n, jotka ovat tässä esimerkissä samansuuntai- siä ja muodostavat betonilaatan ensimmäisen ja toisen pään 100.3, 100.4 suhteen alle = 25 90 * kulman o, mutta myös muut näihin liittyvät ratkaisut saattavat joissakin keksin- Q nön sovelluksissa tulla kysymykseen. Keksinnön kannalta on edullista, että kulma a ja N kulma B ovat samansuuruisia, mutta keksintöä ei rajoiteta pelkästään tähän suoritus- 2 muotoon.

= a ™ 30 Sivujen 1- 4 kokoonpano kehikoksi 10 vaatii niiden jokaisen päiden muotoilun, jotta S kehikon kulmat saadaan tiiviiksi. Sivut 1- 4 voidaan kukin valmistaa yhdestä tai use- S ammasta osasta. Keksinnön kannalta edullisin tapa on tehdä ne yksiosaisiksi esim. le- vytyökeskuksessa tai levytyökoneella. Mainittujen sivujen muotoilu kehikon 10 kul- missa voidaan toteuttaa monella tavalla. Eräs edullinen tapa on leikata aihion päät valmiiksi siten, että taittelun jälkeen päissä on sopiva muoto. Toinen tapa on leikata muoto taittelun jälkeen. Kaikki muutkin keksinnön kannalta edullisen lopputuloksen antavat valmistusvaihtoehdot toteuttavat keksinnön. Vaihtoehtoisesti kehikot voidaan myös jättää kulmista tiivistämättä ja hoitaa tiivistys betonin valua varten muoteilla.

Betonilaatta 100 voi olla laajuudeltaan hyvinkin suuri ja sen suurimman mahdollisen koon määrittää sen kuljetettavuus. Betonilaatan paksuus voi olla mikä tahansa käytän- nöllinen paksuus. Esimerkkinä leveydestä a voidaan mainita 3 m, pituudesta b 6 m ja paksuudesta c 100 mm. Betonilaattojen 100 siirtelyssä ja kuljetuksessa voidaan käyt- tää mitä tahansa siihen soveltuvaa tunnettua tapaa. Kuviossa 11 on kuvattu keksinnönmukainen betonilaatta 100, jonka piiri P on sään- nöllinen 6-kulmio. Myös muut säännölliset monikulmiot, joilla on parillinen määrä si- vuja 1- n, kuuluvat keksinnön piiriin. Näissä tapauksissa on olennaista, että puolet pii- rin P sisältämistä vierekkäisistä sivuista käsittää profiilin y ja loput profiilin x. Keksinnönmukaisella menetelmällä valmistetun betonilattian pinnan kaltevuudet voi- daan toteuttaa tekemällä ne betonilaattojen 100 pintaan esivalmistuksessa. Tällöin yk- si kallistus voi ulottua koko betonilaatan ensimmäisen pinnan 21 laäjuudelle tai mai- nittu pinta voi sisältää vähintään kaksi erisuuntaista pinnan osaa. Kallistukset voidaan toteuttaa joissakin tapauksissa myös pohjan 50, ohjainelimien 51 valmistuksen/ asen- nuksen yhteydessä. Eräs keksinnön sovellusvaihtoehto on ainakin joiltain osin kehikkoa 10 paksumpi be- — 25 tonilaatta 100. Tällöin kehikon reunat ylittävät osat betonilaatan paksuudesta voidaan S muotittaa. Toisaalta, betonilaatan sisältäessä kallistuksia, sivujen 1- 4 korkeudet voi- S daan sovittaa betonin 20 pinnan mukaan.

D E Eräs keksinnön sovellusvaihtoehto on asentaa betonilaattojen ensimmäiset ulokkeet 0 30 100.1 toisien ulokkeiden 100.2 päälle, jolloin laattojen toiset pinnat 22 ovat niiden = yläpintoja ja muodostavat lattian pinnan 201.

S Kehikon 10 ja ankkurien 5 materiaalina voidaan käyttää mitä tahansa käyttökelpoista materiaalia. Edullisena esimerkkinä tällaisesta materiaalista voidaan mainita teräs,

jonka lämpölaajentumakerroin on lähellä betonin vastaavaa kerrointa. Eräs hyväksi havaittu kehikon 10 materiaaliksi sopiva tuote on teräslevy PL 1.5. Kaikki muutkin edulliset sivujen 1- 4 seinämänvahvuudet toteuttavat keksinnön. Ankkurit 5 voidaan muotoilla ja kiinnittää kehikkoon 10 monella tavalla. Olennaista on, että ne kykenevät liittämään betonin 20 kehikkoon 10 riittävän hyvin. Betonin 20 näkyviin jäävä pinta voidaan käsitellä esivalmistuksessa täysin valmiiksi halutulla tavalla. Kuviointi, hiertäminen, hiominen jne. voidaan suorittaa ennen beto- nilaattojen 10 paikalleen asennusta. Kuivuneen betonin 20 käsittelyä keksinnönmukai- sen betonilattian 200 asennuksen jälkeen ei myöskään suljeta keksinnön soveltamisen ulkopuolelle. Keksinnönmukaiseen betonilaattaan voidaan tehdä jo sen valmistuksen aikana läpi- vientejä ja/tai leikkauksia. On huomattava, että vaikka tässä selityksessä on pitäydytty yhdentyyppisessä keksin- nölle edullisessa toteuttamisesimerkissä, niin tällä ei kuitenkaan haluta mitenkään ra- joittaa keksinnön käyttöä vain tämän tyyppistä esimerkkiä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen aja- tuksen puitteissa. = 25

N O N

N <Q

LO

I Ao i ™ 30

LO LO N O N

Claims (15)

Patenttivaatimukset

1. Betonilaatta (100), jonka ensimmäinen ja toinen pinta (21, 22) ovat olennaisesti neliön, suorakaiteen tai monikulmion muotoisia ja jonka sivuista tiettyjen vie- rekkäisten, puoli piiriä (P) kattavien sivujen profiilit (y) ovat yhteensopivia lop- pujen, toisen puoli piiriä (P) kattavien sivujen profiilien (z) kanssa siten, että mainittu betonilaatta on liitettävissä toiseen betonilaattaan (100) ponttiliitoksella (J), tunnettu siitä, että se käsittää: a. sen rajaavan kehikon (10), b. mainitun kehikon täyttävän ja siihen ankkureilla (5) kiinnitetyn betonin (20), c. sen ensimmäiseen ja toiseen ulokkeeseen (100.1, 100.2) muodostetut, keske- nään yhteen sopivat lukkoprofiilit (6a, 6b), jotka on sovitettu muodostamaan betonilaattojen (100) välisessä ponttiliitoksessa (J) lukon (6) mainittujen be- tonilaattojen välisen pituussuuntainen (X) liikkeen estämiseksi, d. lukituselimen (7) betonilaattaan (100) mainitulla ponttiliitoksella kiinnitetyn toisen betonilaatan (100) lukitsemiseksi paikalleen ja mainittujen betonilaat- tojen välisen pystysuuntainen (Y) liikkeen estämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen betonilaatta (100), tunnettu siitä, että lukko- profiilien (6a, 6b) syvennyksien pohjat (m) ja ulokkeiden pinnat (n) ovat taso- pintoja ja keskenään samansuuntaisia ja niiden ja betonilaatan ensimmäisen tai toisen päädyn (100.3, 100.4) välinen kulma (o) on alle 90 °.

= 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen betonilaatta (100), tunnettu siitä, että N kussakin lukkoprofiilissa (6a, 6b) syvennyksen pohjan (m) ja ulokkeen pinnan N (n) yhdistävä pinta (g) on sovitettu sellaiseen asemaan betonilaatan ensimmäisen 2 ja toisen pään 100.3, 100.4 suhteen, että niiden välinen kulma (8) on 10 °- 45 °. ? O 30

4. Jonkun patenttivaatimuksista 1- 3 mukainen betonilaatta (100), tunnettu siitä, io että lukituselin (7) on kiinnitetty kehikkoon (10) tai se on osa sitä.

5. Jonkun patenttivaatimuksista 1- 4 mukainen betonilaatta (100), tunnettu siitä, että lukituselin (7) on uloke, joka on sovitettu joustamaan betonilaattoja (100)

yhteen asennettaessa ja sen pää (7.1) on sovitettu asettumaan viereisen betoni- laatan syvennyksen (8) vastinpintaa (8.1) vasten tai sen välittömään läheisyy- teen.

6. Jonkun patenttivaatimuksista 1- 5 mukainen betonilaatta (100), tunnettu siitä, että betoni (20) on raudoitettu.

7. Jonkun patenttivaatimuksista 1- 6 mukainen betonilaatta (100), tunnettu siitä, että betoni (20) on kiinnitetty kehikkoon (10) ankkureilla (5).

8. Jonkun patenttivaatimuksista 1- 7 mukainen betonilaatta (100), tunnettu siitä, että kehikon (10) korkeus on ainakin osalta piiriä (P) betonilaatan paksuutta (c) matalampi.

9. Jonkun patenttivaatimuksista 1- 8 mukainen betonilaatta (100), tunnettu siitä, että sen yläpintaan, joka on ensimmäinen tai toinen pinta (21, 22), on muodos- tettu alapintaan nähden erisuuntainen alue.

10. Menetelmä betonilattian (200) valmistamiseksi, jonka menetelmän mukaan mai- nittu lattia kootaan ponttiliitoksilla (J) yhteen liitettävistä betonilaatoista, tun- nettu siitä, että siihen kuuluu seuraavat vaiheet: a. valmistetaan jossakin patenttivaatimuksessa 1- 9 määriteltyjä betonilaattoja (100), b. pohjan (50) päälle asennetaan tietyllä, mainittujen betonilaattojen pituuden = 25 määrittämällä edullisella jaolla (L) tietyn edullisen korkeuden (H) omaavia N ohjainelimiä (51), joiden yläpinnat (51.1) määrittävät betonilaattojen (100) S alempana olevien, ensimmäisten tai toisten pintojen (21, 22) linjan. joka on 0 kaikilta osin pohjan (50) yläpuolella, E c. ohjainelimen (51) leveys (S) on pienempi kuin niiden jako (L) ja ne sovite- 0 30 taan siten, että ne tukevat ponttiliitoksia (J) ainakin asennuksen ajan, = d. betonilaatat (100) kiinnitetään ja lukitaan toisiinsa lukoilla (6) ja lukituseli- S millä (7), €. pohjan 50, ohjainelimien (51) ja betonilaattojen (100) väliset tilat (52) täyte- tään täyteäineella (53).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lukituselin (7) sovitetaan viereisen betonilaatan (100) syvennykseen (8) siten, että sen pää (7.1) asettuu syvennyksen vastinpintaa (8.1) vasten tai sen välittömään läheisyy- teen.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pohja (50) muodostetaan hiekasta.

13. Jonkun patenttivaatimuksista 10- 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjainelimet (51) muodostetaan polyuretaanilevyistä.

14. Jonkun patenttivaatimuksista 10- 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tilan (52) täyttävänä täyteaineena (53) käytetään polyuretaanivaahtoa.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täyteaine asennetaan vaiheittain, betonilattian (200) valmistumisen edetessä.

=

O

N

N >

LO

I a a 0) Lo « =

N

O

N