FI13383Y1 - Halkaisulaite - Google Patents

Abstract

Halkaisulaite pitkänomaisen kappaleen, kuten klapin tai pilkkeen, halkaisemista varten, joka käsittää ensimmäisen pystytuen (10) ja toisen pystytuen (12), joissa pystytuissa (10, 12) on alapää (18) ja yläpää (20), pystytuen (10, 12) yläpäihin (20) kiinnitetyn sivutuen (16) sekä pystytukiin (10, 12) kiinnitetyn halkaisuterän (34), jolla on pituussuunta, tunnettu siitä, että sivutuki (16) on olennaisesti U-muotoinen kappale, jossa on ensimmäinen kylki (22), toinen kylki (24) ja ensimmäistä ja toista kylkeä yhdistävä pohja (26).

Description

Halkaisulaite

Keksinnön ala —Keksinnön kohteena on halkaisulaite pitkänomaisen kappaleen, kuten klapin tai pilk- keen, halkaisemista varten, joka käsittää ensimmäisen pystytuen ja toisen pys- tytuen, joissa pystytuissa on alapää ja yläpää, pystytuen yläpäihin kiinnitetyn sivu- tuen sekä pystytukiin kiinnitetyn halkaisuterän, jolla on pituussuunta.

Tekniikan taso — Klapien ja pilkkeiden halkominen on perinteisesti tehty kirveellä. Kirveellä tehtävä halkominen vaatii taitoa ja huolellisuutta. Varomattomasta kirveen käyttämisestä ai- heutuu helposti vaaratilanteita sekä kirveen käyttäjälle itselleen, että lähiympäris- tölle. Erityisesti sytykkeinä käytettävien halkaisijaltaan pienien klapien, ns. pilkkei- den, halkominen on tottumattomalle kirveen käyttäjälle hankalaa ja vaarallista. — Julkaisussa EP 2934836 B1 on kuvattu halkomakone, joka käsittää levymäisen ala- tuen, alatukeen pystyasentoon tuettuja pitkäomaosia tukivarsia ja tukivarsien ylä- päihin kiinnitetyn renkaan muotoisen sivutuen. Alatukeen on lisäksi kiinnitetty kiila- mainen halkaisuterä, jonka terävä reuna osoittaa ylöspäin sivutuen keskiosaa kohti.

Halkaistava klapi asetetaan rengasmaisen sivutuen sisään siten, että sen alapää — asettuu halkaisuterää vasten. Klapi halkaistaan hakkaamalla sen yläpäätä nuijalla, jolloin halkaisuterä tunkeutuu klapin alapäähän. Sivutuki varmistaa klapin pysymi- sen pystyasennossa halkaisun aikana.

Julkaisussa EP 2934836 B1 kuvatun laitteen heikkoutena on se, että rengasmaisen ® sivutuen halkaisija määrittää halkaistavan klapin suurimman sivumitan. Jos halkais-

S 25 — tavassa klapissa on esim. klapin pinnalta ulkonevia oksia, ne voivat estää klapin 5 menemisen sivutuen läpi. Jos halkaistava klapi tarttuu kiinni halkaisuterään, on sen - irrottaminen vaikeaa, koska kiinnitarttuneeseen klapiin voi kohdistaa vain klapin pi- 2 tuussuuntaista voimaa. Sivutuen rengasmainen muoto voi haitata nuijan käyttöä sil- i loin, kun klapi on niin lyhyt, että sen yläpää painuu sivutuen tason alapuolelle ennen

I 30 — klapin lopullista halkeamista. [<] + & Nettisivulla https://www.pienkonepiste.fi/piha-ja-puutarha/klapimax-halkoma-alai-

S sin/p/KLAPIMAX1/ on esitetty halkoma-alasin, jossa kaksi tukivartta ja rengasmai- nen sivutuki on muodostettu yhdestä muotoon taivutetusta metalliputkesta. Sivutu- essa on tukivarsien etäisyyden levyinen rako. Tämä rako on kuitenkin niin kapea,

että halkoma-alasimen käytössä kohdataan samoja ongelmia kuin julkaisun EP 2934836 B1 mukaisessa ratkaisussa.

Julkaisussa US 2005/0016629 A1 on kuvattu halkaisulaite, jossa on alatuki, alatu- keen tuettu halkaisuterä ja muotoillusta metalliputkesta muodostettu tukiosa klapin — tukemiseksi halkaisun aikana. Tässä ratkaisussa tukiosassa on V-muotoinen syven- nys, jota vasten halkaistava klapi asetetaan nojaamaan halkaisun ajaksi. V-muotoi- nen tukiosa ei tarjoa klapille pystyssä pysymisen vaatimaa riittävää sivutukea, minkä vuoksi klapi onkin tuettava laitteeseen selvästi vinoon asentoon. Klapin vinon asen- non vuoksi laite voi liukua alustalla, kun klapia isketään lyöntivälineellä. — Keksinnön tavoitteena on tuoda esiin halkaisulaite, jolla voidaan vähentää tunnet- tuun tekniikkaan liittyviä ongelmia. Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan hal- kaisulaitteella, jolle on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä suojavaatimuk- sessa. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä suoja- vaatimuksissa. —Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön kohteena on halkaisulaite pitkänomaisen kappaleen, kuten klapin tai pilk- keen, halkaisemista varten. Halkaisulaite käsittää ensimmäisen pystytuen ja toisen pystytuen, joissa pystytuissa on alapää ja yläpää, pystytuen yläpäihin kiinnitetyn si- vutuen sekä pystytukiin kiinnitetyn halkaisuterän, jolla on pituussuunta. Sivutuki on — olennaisesti U-muotoinen kappale, jossa on ensimmäinen kylki, toinen kylki ja en- simmäistä ja toista kylkeä yhdistävä pohja. Sivutuen ensisijaisena tehtävänä on tu- kea halkaisuterän päälle asennettavaa halkaistavaa kappaletta sivusuunnassa si- ten, että kappale pysyy olennaisesti pystyasennossa halkaisun aikana.

N Keksinnön mukaisen halkaisulaitteen eräässä edullisessa suoritusmuodossa en-

N 25 — simmäisellä ja toisella kyljellä on kärki ja ensimmäisen ja toisen kyljen kärkien vali- 2 nen lyhin etäisyys on vähintään 80 %, edullisesti vähintään 90 % ensimmäisen ja ™ toisen kyljen välisestä suurimmasta etäisyydestä. Sivutuen kylkien välinen etäisyys

E on siten olennaisesti vakio. = Keksinnön mukaisen halkaisulaitteen eräässä toisessa edullisessa suoritusmuo- 2 30 dossa ensimmäisen ja toisen kyljen kärjen ja pohjan välinen pisin etäisyys on vä-

S hintään 50 % suurempi, edullisesti vähintään 100 % suurempi kuin ensimmäisen ja > toisen kyljen kärkien välinen lyhin etäisyys.

Keksinnön mukaisen halkaisulaitteen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa pohjassa on kaareva sisäreuna ja ensimmäisessä ja toisessa kyljessä on suora tai lievästi kovera sisäreuna. Edullisesti kaareva sisäreuna on puoliympyrän kaaren muotoinen. —Keksinnön mukaisen halkaisulaitteen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa sivutuki ja pystytuet on muodostettu muotoon leikatusta metallilevystä.

Keksinnön mukaisen halkaisulaitteen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa halkaisuterän pituussuunta on olennaisesti kohtisuorassa ensimmäisen ja toisen kyljen väliseen kuvitteelliseen keskilinjaan nähden. —Keksinnön mukaisen halkaisulaitteen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa halkaisuterässä on ensimmäinen pää ja toinen pää ja se on kiinnitetty ensimmäi- sestä päästään ensimmäiseen pystytukeen ja toisesta päästään toiseen pystytu- keen. Edullisesti halkaisuterä on kiinnitetty pystytukiin irrotettavasti.

Keksinnön mukaisen halkaisulaitteen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa — halkaisuterä on kiinnitetty pystytukiin pystytukien pituuden keskimmäisen kolman- neksen osuudelle. Tällä halkaisuterän sijoittelulla varmistetaan se, että halkaisuterä pääsee tunkeutumaan riittävän syvälle halkaistavaan kappaleeseen.

Keksinnön mukaisen halkaisulaitteen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa ensimmäisessä ja/tai toisessa pystytuessa on ainakin yksi pystytukien alapäästä — yläpäähän ulottuva taite, joka lisää pystytuen taivutuskestävyyttä.

Keksinnön mukaisen halkaisulaitteen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa halkaisulaitteessa on lisäksi alatuki, johon alatukeen ensimmäisen pystytuen ja toi-

S sen pystytuen alapäät kiinnittyvät.

N

— Keksinnön etuna on, että halkaistava pitkänomainen kappale voidaan siirtää sivu-

O

- 25 tuen rajaamaan tilaan sivusuunnasta, jolloin halkaistavassa kappaleessa olevat ok- 2 sat tai muut ulkonemat eivät määritä tai rajoita halkaistavan kappaleen poikkileik- = kausalaa.

S Lisäksi keksinnön etuna on, että lyöntielintä voidaan tarvittaessa käyttää sivutuen

S kylkien rajaaman avoimen raon suunnasta, jolloin sivutuki ei estä tai rajoita lyöntieli-

O

N 30 men käyttöä, vaikka halkaistavan kappaleen yläpää olisi sivutuen määrittämän ta- son alapuolella. Tämä lisää halkaisulaitteen käyttömahdollisuuksia ja mahdollistaa eripituisten kappaleiden sujuvan halkaisun.

Vielä keksinnön etuna on, että halkaisuterään kiinnitarttuneet halkaistavat kappaleet voidaan irrottaa halkaisuterästä yksinkertaisesti vetämällä kappaleen yläpäätä sivu- tuen avointa osuutta kohti. Halkaisuterästä kohdistuu kappaleen alapäähän tällöin vääntöliike, joka edesauttaa kappaleen halkeamista ja halkaisuterästä irtoamista.

Piirustusten lyhyt selostus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuvat 1a—1d esittävät esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista halkaisulai- tetta eri suunnista kuvattuna. —Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvassa 1a on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen halkaisulaite yläviistosta kuvattuna, kuvassa 1b päältä kuvattuna ja kuvissa 1c ja 1d kahdelta eri sivulta kuvattuna. Seuraavassa kaikkia em. kuvia selostetaan samanaikaisesti.

Halkaisulaitteessa on kaksi rinnakkaista pystytukea; ensimmäinen pystytuki 10 ja — toinen pystytuki 12. Ensimmäisen ja toinen pystytuki ovat muodoltaan samanlaisia ja niissä on alapää 18 ja yläpää 20. Pystytuet on valmistettu metallilevystä, joka on leikattu ja muotoiltu kuvassa 1a esitettyyn muotoon. Levymäisten pystytukien reuna- alueilla voi olla taite siten, että pystytuen reuna-alueet ja pystytukien keskialue muo- dostavat tylpän kulman. Taite voi olla pystytuen toisessa tai molemmissa reunoissa ja se voi ulottua pystytuen alapäästä pystytuen yläpäähän. Taitteiden ensisijaisena tarkoituksena on lisätä pystytukien taivutuskestävyyttä. en Pystytuet on kiinnitetty alapäistään 18 levymäiseen alatukeen 14 pulteilla 32. Alatu- keen kiinnittämisen mahdollistamiseksi pystytukien alapään reunakaista on kään- 5 netty olennaisesti suoraan kulmaan pystytuen pinnan tasoon nähden. Alatuki on le- - 25 —vymäinen kappale, jonka muoto voidaan valita vapaasti. Kuvissa esitetyssä alatu- 2 essa on ulkoreuna, joka on nurkistaan pyöristetyn neliön muotoinen ja alatuen kes- = kellä on nurkistaan pyöristetyn neliön muotoinen reikä, mutta alatuki voi olla muo- = doltaan myös erilainen. [<] +

S Pystytukien yläpäässä 20 on U-muotoinen sivutuki 16, jossa on ensimmäinen kylki

O

S 30 22, toinen kylki 24 ja pohja 26. Sivutuki on valmistettu muotoon leikatusta metallile- vystä. Kylkiä yhdistävän pohjan sisäreuna 28 on muodoltaan kaareva, edullisesti puoliympyrän kaaren muotoinen. Kylkien sisäreuna 28 on muodoltaan lievästi kovera. Ensimmäisen ja toisen kyljen kärjet 30 on pyöristetty siten, että kylkien si- säreunaa ja ulkoreunaa yhdistävä reunus on ympyrän kaaren osan muotoinen. Kyl- kien sisäreunojen välinen etäisyys pienenee hyvin vähän kylkien päitä kohti kuljet- taessa siten, että kylkien välinen vapaa väli on kärkien kohdalla vähintään 80 %, 5 edullisesti vähintään 90 % kylkien sivupintojen välisestä suurimmasta etäisyydestä.

Ensimmäisen ja toisen kyljen kärjen 30 suurin etäisyys sivutuen pohjan 26 sisäreu- naan on merkittävästi suurempi kuin kylkien sivupintojen välinen etäisyys. Edulli- sesti ensimmäisen ja toisen kyljen kärjen ja pohjan välinen pisin etäisyys on vähin- tään 50 % suurempi, edullisesti vähintään 100 % suurempi kuin ensimmäisen ja — toisen kyljen kärkien välinen lyhin etäisyys.

Alatuen 14 ja sivutuen 16 välissä on levymäinen halkaisuterä 34, joka on kiinnitetty ensimmäisestä päästään ensimmäiseen pystytukeen 10 ja toisesta päästään toi- seen pystytukeen 12. Halkaisuterä on muodoltaan levymäinen, olennaisesti suora- kaiteen muotoinen metalliosa, jonka sivutukea 16 kohti osoittava reuna on terävä. — Halkaisuterän terävä reuna määrittää halkaisuterän pituussuunnan, joka on olen- naisesti kohtisuorassa sivutuen kylkien välisen keskilinjan kanssa. Halkaisuterä on kiinnitetty pystytukiin irrotettavasti sovittamalla halkaisuterien päät pystytuissa ole- viin, halkaisuterän poikkileikkausmuotoa vastaaviin reikiin 36 halkaisulaitteen ko- koonpanovaiheessa. Halkaisuterän sivupinta on olennaisesti kohtisuorassa asen- nossa sivutuen 16 ja alatuen 14 tasoon nähden.

Halkaisuterän 34 yhteydessä on kaksi levityskappaletta 38, jotka pakottavat halkai- suterän halkaiseman pitkänomaisen kappaleen, kuten klapin, puoliskot erilleen toi- sistaan halkaistun kappaleen edetessä alatukea kohti. Levityskappaleet ovat suora- kaiteen muotoisia levymäisiä metalliosia, joka sijoittuvat symmetrisesti halkaisute- — rän viereen halkaisuterän alatuen puoleiselle sivulle siten, että levityskappaleiden

N toisistaan kauimpana olevat lapepinnat muodostavat tylpän kulman halkaisuterän

N sivupinnan kanssa. Levityskappaleet on kiinnitetty päistään irrotettavasti pystytuissa > oleviin reikiin vastaavalla tavalla kuin halkaisuterä. = Keksinnön mukaista halkaisulaitetta käytetään seuraavalla tavalla: Halkaisulaite = 30 — asetetaan pystyasentoon tukevan alustan päälle siten, että halkaisuterän 34 terävä = reuna osoittaa ylöspäin sivutukea 16 kohti. Halkaistava pitkänomainen kappale, ku- 2 ten klapi, asetetaan pystyasentoon sivutuen kylkien väliin siten, että kappaleen ala-

S pää asettuu halkaisuterän terävää reunaa vasten. U-muotoinen sivutuki ympäröi > halkaistavaa kappaletta kolmelta sivulta, jolloin halkaistava kappale voidaan asettaa — nojaamaan joko sivutuen pohjaan ja/tai ensimmäiseen tai toiseen kylkeen siten, että kappale pysyy olennaisesti pystysuorassa asennossa. Tämän jälkeen halkaistavan kappaleen yläpäähän kohdistetaan iskuja esimerkiksi nuijalla tai vasaralla. Iskujen voimasta kappale siirtyy alaspäin, jolloin halkaisuterä 34 uppoutuu kappaleen ala- päähän. Kappaleen siirtyessä edelleen alaspäin levityskappaleet 38 pakottavat hal- kaistavan kappaleen puoliskot erilleen toisistaan, ts. kappale halkeaa kahteen osaan.

Joissain tilanteissa halkaistava kappale voi olla niin sitkeää, että halkaisuterä up- poaa osittain halkaistavaan kappaleeseen, mutta halkaisuterän eteneminen kappa- leessa pysähtyy ja kappale tarttuu kiinni halkaisuterään. Halkaisua voidaan tällöin tehostaa tarttumalla käsin halkaistavan kappaleen yläpäähän ja vääntämällä kap- — paleen yläpäätä sivutuen avointa osuutta kohti. Vääntäminen edesauttaa kappaleen halkeamista tai ainakin kiinnitarttuneen kappaleen irtoamista halkaisuterästä.

Edellä on selostettu eräitä keksinnön mukaisen halkaisulaitteen edullisia suoritus- muotoja. Keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin suojavaatimusten asettamissa rajoissa. Esimer- — kiksi alatuki ei ole halkaisulaitteen välttämätön osa, vaan halkaisulaite voidaan to- teuttaa myös ilman alatukea. Tällöin halkaisulaite tuetaan pystytukien alapäistä kan- tavaan alustaan. 0

N

O

N

S n

I a a

O

+

O

N

O

N

5

Viitenumeroluettelo: 10 ensimmäinen pystytuki 12 toinen pystytuki 14 — alatuki 16 — sivutuki 18 alapää 20 — yläpää 22 ensimmäinen kylki 24 —toinen kylki 26 pohja 28 — sisäreuna 30 — kärki 32 — pultti 34 —halkaisuterä 36 reikä 38 levityskappale 0

N

O

N

S n

I

=

O

+

O

N

O

N

Claims (11)

Suojavaatimukset

1. Halkaisulaite pitkänomaisen kappaleen, kuten klapin tai pilkkeen, halkaise- mista varten, joka käsittää ensimmäisen pystytuen (10) ja toisen pystytuen (12), joissa pystytuissa (10, 12) on alapää (18) ja yläpää (20), pystytuen (10, 12) yläpäihin (20) kiinnitetyn sivutuen (16) sekä pystytukiin (10, 12) kiinnitetyn halkaisuterän (34), jolla on pituussuunta, tunnettu siitä, että sivutuki (16) on olennaisesti U-muotoinen kappale, jossa on ensimmäinen kylki (22), toinen kylki (24) ja ensimmäistä ja toista kylkeä yhdistävä pohja (26).

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen halkaisulaite, tunnettu siitä, että ensimmäi- — sellä ja toisella kyljellä (22, 24) on kärki (30) ja ensimmäisen ja toisen kyljen (22, 24) kärkien (30) välinen lyhin etäisyys on vähintään 80 %, edullisesti vähintään 90 % ensimmäisen ja toisen kyljen (22, 24) välisestä suurimmasta etäisyydestä.

3. — Suojavaatimuksen 2 mukainen halkaisulaite, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen kyljen (22, 24) kärjen (30) ja pohjan (26) välinen pisin etäisyys on vähintään 50 % suurempi, edullisesti vähintään 100 % suurempi kuin ensimmäisen ja toisen kyljen (22, 24) kärkien (30) välinen lyhin etäisyys.

4. Jonkin suojavaatimuksen 1-3 mukainen halkaisulaite, tunnettu siitä, että poh- jassa (26) on kaareva sisäreuna ja ensimmäisessä ja toisessa kyljessä (22, 24) on suora tai lievästi kovera sisäreuna.

5 Jonkin suojavaatimuksen 1-4 mukainen halkaisulaite, tunnettu siitä, että si- vutuki (16) ja pystytuet (10, 12) on muodostettu muotoon leikatusta metallilevystä.

6. — Jonkin suojavaatimuksen 1-5 mukainen halkaisulaite, tunnettu siitä, että hal- S kaisuterän (34) pituussuunta on olennaisesti kohtisuorassa ensimmäisen ja toisen N kyljen (22, 24) väliseen kuvitteellisen keskilinjaan nähden. O - 25

7. Jonkin suojavaatimuksen 1-6 mukainen halkaisulaite, tunnettu siitä, että hal- 2 kaisuterässä (34) on ensimmäinen pää ja toinen pää ja se on kiinnitetty ensimmäi- = sestä päästään ensimmäiseen pystytukeen (10) ja toisesta päästään toiseen pysty- = tukeen (12). S

S 8. —Suojavaatimuksen 7 mukainen halkaisulaite, tunnettu siitä, että halkaisuterä O N 30 (34) on kiinnitetty pystytukiin (10, 12) irrotettavasti.

9. Suojavaatimuksen 7 tai 8 mukainen halkaisulaite, tunnettu siitä, että halkai- suterä (34) on kiinnitetty pystytukiin (10, 12) pystytukien (10, 12) pituuden keskim- mäisen kolmanneksen osuudelle.

10. Jonkin suojavaatimuksen 5-9 mukainen halkaisulaite, tunnettu siitä, että en- simmäisessä ja/tai toisessa pystytuessa (10, 12) on ainakin yksi pystytukien (10, 12) alapäästä (18) yläpäähän (20) ulottuva taite.

11. Jonkin suojavaatimuksen 1-10 mukainen halkaisulaite, tunnettu siitä, että halkaisulaitteessa on lisäksi alatuki (14), johon alatukeen (14) ensimmäisen pys- tytuen (10) ja toisen pystytuen (12) alapäät (18) kiinnittyvät. wm QA O N S n I = O + O N O N 5