FI13185Y1 - Äänihälytinlaite - Google Patents

Description

Äänihälytinlaite Keksinnön tausta Keksintö liittyy äänihälytinlaitteeseen hälytyksen antamiseksi.

Eräs esimerkki äänihälytinlaitteista ovat ulkokäyttöiset viranomaisten käyttämät väestöhälyttimet, joita käytetään väestön varoittamiseen esimerkiksi uhkaavasta vaarasta, jolloin voi olla tarve suojautua mahdollisimman nopeasti.

Täl- löin on erityisen tärkeää, että väestöhälytysääni kuuluu kattavasti tarvittavalle alu- eelle tarpeeksi suurella voimakkuudella.

Tyypillisesti väestöhälyttimet sijaitsevat siis ainakin osittain ulkona, jotta ääni saadaan välitettyä mahdollisimman laajalle — alueelle.

Ulos sijoitettavat väestöhälyttimet ovat fyysisiltä mitoiltaan suuria ja niillä tuotetaan väestöhälytysääntä suurella voimakkuudella, jolloin ne kuluttavat myös enemmän energiaa.

Väestöhälytysääntä tuotetaan tyypillisesti yli 100 dB:n voi- makkuudella.

Eräs ongelma väestöhälytysäänessä kuitenkin on, että ihminen ei vält- tämättä kuule mainittua väestöhälytysääntä.

Ihminen ei välttämättä kuule väestö- hälytysääntä, sillä väestöhälytysääni saattaa kuulua esimerkiksi liian vaimeana tar- kastelupisteessä.

Keksinnön lyhyt selostus Keksinnön tavoitteena on saada aikaan uudentyyppinen äänihälytin- laite hälytyksen antamiseksi.

Keksinnön mukaiselle ratkaisulle on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisessä suojavaatimuksessa.

Keksinnön perusajatuksena on se, että äänihälytinlaite tuottaa hälytyk- sen, kun se vastaanottaa radioteitse välitetyn hälytyssignaalin.

N 25 Keksinnön mukaisen ratkaisun eräänä etuna on, että hälytys, kuten esi- N merkiksi väestöhälytys, saadaan välitettyä äänihälytinlaitteen kautta alueelle, S missä hälytys, kuten esimerkiksi mainittu väestöhälytys, ei muutoin välttämättä O kuuluisi.

Ek Keksinnön eräitä suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä suojavaa- - 30 timuksissa. g N Kuvioiden lyhyt selostus S Keksintöä selostetaan nyt lähemmin eräiden suoritusmuotojen yhtey- > dessä, viitaten oheisiin piirroksiin, missä: kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä äänihälytinlaitetta,

kuvio 2 esittää kaavamaisesti erästä toista äänihälytinlaitetta, kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä kolmatta äänihälytinlaitetta, ja kuvio 4 esittää kaavamaisesti erästä neljättä äänihälytinlaitetta.

Kuvioissa keksinnön eräitä suoritusmuotoja on esitetty selvyyden vuoksiyksinkertaistettuna.

Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla vii- tenumeroilla.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus Kuviossa 1 on esitetty kaavamaisesti eräs äänihälytinlaite 100. Kuvi- oissa 2, 3 ja 4 on myös esitetty kaavamaisesti eräitä äänihälytinlaitteita 100. Ääni- — hälytinlaite 100 on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti sisätiloissa.

Etuna äänihä- lytinlaitteen 100 käytölle sisätiloissa on, että äänihälytinlaitteen 100 äänen välityk- sellä ilmaistu hälytys kuuluu varmemmin sisätiloissa oleville henkilöille.

Äänihäly- tinlaitteen 100 käyttö ei välttämättä kuitenkaan rajoitu ainoastaan sisätiloihin, vaan sitä voidaan käyttää myös ulkotiloissa laitteen ominaisuuksien sallimissa ra- joissa.

Kun äänihälytinlaite 100 on tarkoitettu sijoitettavaksi sisätilaan, kuten esi- merkiksi toimistotilaan, tehdasrakennuksen sisätilaan tai yksityiskäyttöisen asuin- rakennuksen sisätilaan, sen tuottama äänen välityksellä ilmaistu hälytys on tarkoi- tettu kuuluvaksi ainakin kyseisessä sisätilassa tai sen osassa, johon mainittu ääni- hälytinlaite 100 on sijoitettu.

Äänihälytinlaite 100 voi tuottaa sisätilassa ääntä esi- merkiksi 85 dB:n voimakkuudella, mikä on useimmiten riittävä äänenvoimakkuus sisätiloissa hälytyksen antamiseksi.

Äänen voimakkuus voi olla myös pienempikin kuin 85 dB:iä.

Lisäksi äänihälytinlaite 100 on mitoitettu siten, että komponentit ovat kooltaan pieniä, hinnaltaan pieniä ja ominaisuuksiltaan sopivia sisätiloihin.

Äänihälytinlaite 100 on tarkoitettu äänen välityksellä ilmaistun häly- tyksen tuottamiseksi.

Kuvioiden 1, 2 ja 3 mukaisessa suoritusmuodossa äänihäly- N tinlaitteella 100 tuotettava hälytys on hälytysääni, joka on määrätyllä äänenvoi- 5 makkuudella ja taajuudella tai taajuuksilla tuotettua ääntä.

Kuvion 4 mukaisessa <Q suoritusmuodossa äänihälytinlaitteella 100 tuotettava ääni on puheohje tai häly- 2 tysääni, missä puheohje käsittää sellaisia taajuuksia ja niiden yhdistelmiä, joiden E 30 avulla ääni voi olla ymmärrettävää puhetta.

LO Kuvioiden mukainen äänihälytinlaite 100 käsittää virtalähteen 120. Vir- S talähde 120 tuottaa tarvittavan energian, eli jännitettä ja virtaa, äänihälytinlaitteen N 100 toimintoja varten.

Kuvioiden mukainen virtalähde 120 on verkkovirtalähde.

N Kuvioiden 1 ja 2 mukainen virtalähde 120 käsittää pistorasiaan kytkettävän pisto- tulpan 122. Eräässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa äänihälytinlaite 100 voi käsittää pistotulpan 122 tarvikkeineen, jossa pistotulppa 122 tarvikkeineen on sovitettu kytkettäväksi toisesta päästään äänihälytinlaitteen 100 virtalähteeseen 120 ja toisesta päästään pistorasiaan.

Esimerkiksi Suomessa pistorasioista saatava verkkovirta on vaihtovirtaa, jonka jännite on 230 volttia ja taajuus 50 Hz.

Verkko- virtalähde voi käsittää tarvittavat komponentit, kuten esimerkiksi muuntajan, jän- nitteen muuntamiseksi määrätyksi tasajännitteeksi.

Etuna verkkovirtalähteen käy- tölle on, että verkkovirtalähde on monipuolisesti kytkettävissä kattavaan osaan si- sätiloissa olevia pistorasioita energian saamiseksi, missä energiaa tarvitaan ääni- hälytinlaitteella 100 hälytysäänen tai puheohjeen tuottamiseksi.

Kuvioiden 3 ja 4 mukaisissa suoritusmuodoissa äänihälytinlaite 100 käsittää virtalähteen 120, jo- hon kytketään energian saamiseksi erillinen johdotus asennettaessa.

Tämän etuna on äänihälytinlaitteen 100 sijoittaminen esimerkiksi paloturvallisen rakenteen si- säpuolelle siten, että paloturvallisen rakenteen sisäpuolelle ei ole välttämättä tar- vetta järjestää tilaa vievää pistorasiaa.

Vaihtoehtoisesti kuvioiden 3 ja 4 mukai- sessa suoritusmuodossa virtalähde 120 voi myös käsittää pistotulpan 122. Kuvioiden mukainen äänihälytinlaite 100 käsittää edelleen sovitelman 110 äänen välityksellä ilmaistun hälytyksen, kuten esimerkiksi hälytysäänen tai puheohjeen, tuottamiseksi.

Sovitelma 110 on kytketty ainakin virtalähteeseen 120. Sovitelma 110 käsittää ainakin äänentuottolaitteen 112. Äänentuottolaite 112 voi olla esimerkiksi kaiutin tai sireeni.

Äänentuottolaite 112 tuottaa ääntä määrätyllä voimakkuudella ja taajuudella tai taajuuksilla, kun siihen syötetään energiaa virta- lähteeltä 120 tai virtalähteen 120 kautta.

Mainittu ääni on tarkoitettu kuultavaksi erityisesti sisätiloissa, jolloin äänen ei tarvitse olla yhtä voimakas kuin ulkona laa- jalle alueelle tuotettava hälytysääni.

Koska hälytysäänen tai puheohjeen voimakkuus voi olla sisätiloissa pie- nempi kuin ulkotiloissa, voi sisäkäyttöön tarkoitetussa äänihälytinlaitteessa sovi- N telman 110 äänentuottolaite 112 olla fyysisesti pienempi ja vähemmän virtaa ku- AN luttava, jolloin myös virtalähteen 120 tarvitsee tuottaa vähemmän virtaa äänen- 5 tuottolaitteelle 112. Tällöin myös virtalähde 120 voi olla fyysisiltä mitoiltaan pie- O . N nempi. m 30 Kuvioiden 1, 2 ja 3 mukaisissa suoritusmuodoissa sovitelma 110 käsit- E tää edelleen kytkimen 114, joka on kytketty äänentuottolaitteen 112 ja virtaläh- 0 teen 120 väliin.

Kytkin 114 on sovitettu avatussa toimintatilassa estämään virtayh- S teys virtalähteeltä 120 äänentuottolaitteelle 112. Mainitussa kytkimen 114 ava- N tussa toimintatilassa äänentuottolaitteen 112 ei siis ole tarkoitus tuottaa hälytystä.

S 35 Lisäksi kytkin 114 on sovitettu ohjattavaksi suljettuun toimintatilaan virtayhtey- den muodostamiseksi virtalähteeltä 120 äänentuottolaitteelle 112 äänen välityksellä tuotettavan hälytyksen muodostamiseksi. Kytkin 114 voi käsittää esi- merkiksi releen tai puolijohdekytkimen, jolla voidaan estää virtayhteys virtaläh- teeltä 120 äänentuottolaitteelle 112 ja muodostaa virtayhteys virtalähteeltä 120 äänentuottolaitteelle 112 hälytyksen tuottamiseksi. Kun kytkin 114 on ohjattu sul- jettuun toimintatilaan, äänentuottolaite 112 saa energiaa virtalähteeltä 120 tai vir- talähteen 120 kautta, jolloin äänentuottolaite 112 tuottaa hälytyksen. Kytkin 114 voi käsittää tarvittavat komponentit, jotta virta välittyy äänentuottolaitteelle 112 siten, että äänentuottolaite 112 tuottaa hälytysääntä määrätyllä voimakkuudella ja taajuudella tai taajuuksilla.

Kuvioiden mukaisissa suoritusmuodoissa äänihälytinlaite 100 käsittää edelleen vastaanottimen 130 radioteitse välitettävän hälytyssignaalin, kuten esi- merkiksi väestöhälytyssignaalin, vastaanottamiseksi. Vastaanotin 130 on kytketty virtalähteeseen 120 ja mainittuun sovitelmaan 110, kuvioissa 1-3 tarkemmin mai- nittuna sovitelman 110 kytkimeen 114. Vaihtoehtoisesti sovitelman 110 kytkin 114 käsittää vastaanottimen 130. Vastaanotin 130 käsittää kaiken tarvittavan ku- ten esimerkiksi antennin hälytyssignaalin vastaanottamiseksi ja komponentit hä- lytyssignaalin välittämiseksi ohjaussignaalina CO-A sovitelman 110 kytkimelle 114, missä vastaanotin 130 voi välittää ohjaussignaalin CO-A sovitelman 110 kyt- kimelle 114 esimerkiksi muodostamalla ohjaussignaalin CO-A vastaanottimen 130 vastaanottaman hälytyssignaalin perusteella. Kyseisiä nimeltä mainitsemattomia mahdollisesti tarvittavia alan ammattihenkilölle sinänsä ilmeisiä komponentteja ei ole selvyyden vuoksi esitetty kuvioissa. Äänihälytinlaitteen 100 vastaanotin 130 voidaan ohjelmoida vastaanottamaan myös erityisesti tiettyyn alueeseen kohdis- tettavia määrättyjä hälytyssignaaleja, kuten esimerkiksi tiettyä kaupunkia tai kun- taa koskevia hälytyksiä. Äänihälytinlaitteista voidaan pitää rekisteritietokantaa, N jossa äänihälytinlaite käsittää sarjanumeron ja siihen yhdistettävän osoitetiedon AN esimerkiksi kaupunkitasolla. 5 Sovitelman 110 kytkin 114 estää ja muodostaa virtayhteyden virtaläh- = teeltä 120 äänentuottolaitteelle 112 ainakin mainitun ohjaussignaalin CO-A perus- A 30 — teella. Sovitelman 110 kytkin 114 käsittää tarvittavat komponentit, jotta ohjaussig- E naali CO-A voidaan vastaanottaa. Kun äänihälytinlaitteen 100 vastaanotin 130 vas- 0 taanottaa hälytyssignaalin, välittää vastaanotin 130 hälytyssignaalin ohjaussignaa- S lina CO-A kytkimelle 114 kytkimen 114 ohjaamiseksi suljettuun toimintatilaan, jol- N loin vastaanotin 130 voi välittää ohjaussignaalin CO-A kytkimelle 114 esimerkiksi S 35 muodostamalla ohjaussignaalin CO-A kytkimen ohjaamiseksi suljettuun toiminta- tilaan vastaanottimen 130 vastaanottaman hälytyssignaalin perusteella, jolloin sovitelman 110 kytkin 114 ohjautuu suljettuun toimintatilaan hälytysäänen tuot- tamiseksi. Kytkin 114 voi käsittää tarvittavat komponentit, jotta suljettu toiminta- tila on päällä määrätyn ajan kytkimen 114 vastaanotettua ohjaussignaalin CO-A. Etuna sille, että suljettu toimintatila on päällä määrätyn ajan, on se, että hälytysääni 5 voi kuulua tarpeeksi pitkän aikaa ihmisille, vaikka hälytyssignaali ei koko aikaa vä- littyisi vastaanottimelle 130 jostakin syystä. Vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa kytkin 114 voi olla suljetussa toimintatilassa ainoastaan sen ajan, kun vastaanotin 130 vastaanottaa hälytyssignaalia ja välittää kytkimelle 114 ohjaussignaalin CO-A kytkimen 114 ohjaamiseksi suljettuun toimintatilaan.

Kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa äänihälytinlaite 100 käsittää il- maisimen 200 tulipalon havaitsemiseksi. Ilmaisimen 200 toiminta voi perustua pa- lokaasujen, häkäkaasujen, savun, lämmön ja/tai liekin havaitsemiseen. Ilmaisin 200 voi käsittää esimerkiksi ioni-ilmaisimen, jonka toiminta perustuu mittaus- ja vertailukammion välisen jännitteen muutokseen. Eräässä toisessa vaihtoehdossa ilmaisin 200 voiolla esimerkiksi optinen ilmaisin, joka havaitsee tulipalon mittaus- kammion läpi kulkevan valon sironnan muutoksen perusteella. Eräässä kolman- nessa vaihtoehdossa ilmaisin 200 voi olla lämpötilasensori, joka on sovitettu mit- taamaan ympäristön lämpötilaa tulipalon havaitsemiseksi.

Kuvion 2 mukainen äänihälytinlaite 100 edelleen käsittää lähettimen 202, johon ilmaisin 200 on kytketty. Lähetin 202 on sovitettu vastaanottamaan in- dikaation ilmaisimen 200 havaitsemasta tulipalosta, jossa mainittu indikaatio ha- vaitusta tulipalosta välitetään ilmaisimelta 200 lähettimelle 202 muodostamalla ohjaussignaali CO-TA, kun ilmaisin 200 havaitsee tulipalon. Lähetin 202 on sovi- tettu lähettämään palohälytyssignaali ilmaisimen 200 havaittua tulipalon. Lähetin 202 on kytketty virtalähteeseen energian muodostamiseksi, jota tarvitaan esimer- N kiksi palohälytyssignaalin lähettämiseksi lähettimeltä 202. Palohälytyssignaali voi- AN daan välittää esimerkiksi äänihälytinlaitteen 100 käyttäjälle tai hätäkeskukselle tai 5 muulle viranomaiselle tai turvapalveluja tarjoavalle palveluntarjoajalle, jotta syt- = tyneeseen tulipaloon voidaan reagoida mahdollisimman nopeasti tulipalon sam- A 30 muttamiseksi. Lähetin 202 voi käsittää kaiken tarvittavan esimerkiksi gsm-verk- E koyhteyden tai WiFi-yhteyden muodostamiseksi, jotta palohälytyssignaalin mu- 0 kana voidaan välittää esimerkiksi äänihälytinlaitteen 100 sijainnin osoitetieto. S Osoitetieto voi olla äänihälytinlaitteen tarkka osoite kuten esimerkiksi asunnon tai N kiinteistön osoitetieto. Äänihälytinlaitteen lähettämä palohälytyssignaali voi käsit- S 35 tää esimerkiksi sarjanumeron, jolloin osoitetieto voidaan saada selville sarjanumeron perusteella, kun aiemmin mainittuun rekisteritietokantaan on li- sätty yhteys äänihälytinlaitteen sarjanumeron ja osoitetiedon välille.

Kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa ilmaisin 200 on edelleen kyt- ketty sovitelman 110 kytkimeen 114. Ilmaisin 200 käsittää kaiken tarvittavan oh- jaussignaalin CO-TB muodostamiseksi kytkimelle 114. Kytkin 114 käsittää kaiken tarvittavan ohjaussignaalin CO-TB vastaanottamiseksi.

Kun ilmaisin 200 havaitsee tulipalon, ilmaisin 200 muodostaa ohjaussignaalin CO-TB kytkimelle 114, jolloin kytkin 114 muodostaa virtayhteyden virtalähteeltä 120 äänentuottolaitteelle 112 äänen välityksellä ilmaistun hälytyksen tuottamiseksi.

Äänihälytinlaite 100 on siis — sovitettu tuottamaan myös mainitun äänen välityksellä ilmaistun hälytyksen, kun ilmaisin 200 havaitsee tulipalon.

Eräässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa äänihälytinlaite 100 voi käsittää akku- tai paristolaitteen.

Akku- tai paristolaite voi olla virtalähteen 120 osana oleva varavoimalähde, jotta äänihälytinlaite 100 voisi toimia määrätyn ajan ilman verkkovirtaa, jolloin etuna on akku- tai paristolaitteen tuoma toimintavar- muus tilanteessa, jossa verkkovirransyötössä on katkos.

Vaihtoehtoisesti akku- tai paristolaite voi muodostaa äänihälytinlaitteen 100 virtalähteen 120, jolloin ääni- hälytinlaite 100 saa energiansa ainoastaan akku- tai paristolaitteesta.

Tulipalot saattavat muodostaa sisätiloissa savua, joka heikentää näky- — vyyttä.

Fräänä ongelmana voi tällöin olla, että sisätilassa olevan oven yläpuolella olevat hätäpoistumistien kyltit eivät selvästi näy tulipalon aikana, koska palo- ja/tai savukaasut voivat peittää kyltin näkyvyyttä.

Ylhäältä alaspäin laskeutuvat savu- ja/tai palokaasut saattavat palaa esimerkiksi noin 800 asteisina räjähtäen tu- lipaloksi, jolloin palokaasut saattavat sulattaa hätäpoistumistien kyltit pois toimin- nasta.

Hätäpoistumistien kyltit ovat useimmiten valaistuja, mutta eivät tuota ääntä N tai vilkutusta.

Seuraavaksi vielä yksityiskohtaisemmin esitettävien kuvioiden 3 ja AN 4 mukaisten suoritusmuotojen ratkaisut pyrkivät helpottamaan edellä kuvatun 5 kaltaista tilannetta siten, että äänihälytinlaite 100 on sovitettu helpottamaan hätä- = poistumistien löytämistä tulipalon aikana.

Hätäpoistumistien löytämistä tulipalon A 30 aikana helpotetaan esimerkiksi tuottamalla ääntä ja/tai valoa.

Hätäpoistumistien E löytämistä tulipalon aikana voidaan myös helpottaa sijoittamalla äänihälytinlaite 0 100 lähelle lattiatasoa, jolloin savu- ja palokaasut eivät peitä sen näkyvyyttä esi- S merkiksi tulipalon alkuvaiheessa.

Lisäksi hätäpoistumistien löytämistä tulipalon N aikana voidaan helpottaa päällystämällä äänihälytinlaite 100 ainakin osittain esi- S 35 merkiksi palonkestävällä R-2 luokan kalvoheijastinteipillä, jolloin äänihälytinlaite 100 on helpommin havaittavissa näköaistin avulla.

Kuvioiden 3 ja 4 mukaisissa suoritusmuodoissa äänihälytinlaite 100 ka- sittää huomiovalon 300 kytkettynä vastaanottimeen 130 ja virtalähteeseen 120. Mainittu huomiovalo 300 on sovitettu tuottamaan valoa vastaanottimen 130 vas- taanottaessa hälytyssignaalin. Kun vastaanotin 130 vastaanottaa hälytyssignaalin, muodostaa vastaanotin 130 ohjaussignaalin CO-L huomiovalolle 300, jolloin huo- miovalo 300 muodostaa virtayhteyden virtalähteeseen 120 ja huomiovalo 300 tuottaa valoa. Virtayhteys voidaan muodostaa esimerkiksi huomiovalon 300 sisällä olevan kytkimen tai releen avulla. Tuotettu valo voi olla esimerkiksi vilkkuvaa ja/tai kirkasta valoa, jonka tarkoitus on herättää ihmisessä huomiota, ja joka voi myös opastaa ihmistä kulkemaan tulipalotilanteessa hätäpoistumisreittejä pitkin ulos silloin kun äänihälytinlaite 100 on sijoitettu hätäpoistumisreitille. Äänihäly- tinlaitteella 100 tuotetun valon on tarkoitus tehostaa äänihälytinlaitteen näky- vyyttä sijoitetussa ympäristössään, mikä voi auttaa ihmistä löytämään hätäpoistu- misreitin, mikäli äänihälytinlaite on sijoitettu hätäpoistumisreitille.

Kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa äänihälytinlaitteella 100 äänen välityksellä ilmaistu hälytys on hälytysääni tai puheohje, jossa puheohje voi siis olla esimerkiksi ymmärrettävää puhetta. Kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa sovi- telma 110 käsittää mikrokontrollerin 400 kytkettynä virtalähteeseen 120 ja vas- taanottimeen 130. Lisäksi sovitelma 110 käsittää äänentuottolaitteen 112, johon mikrokontrolleri 400 on kytketty. Mikrokontrolleri 400 käsittää D/A-muuntimen (Digital to Analog Converter), joka muuntaa mikrokontrollerilla 400 muodostetun digitaalisen signaalin analogiseksi signaaliksi äänentuottolaitteelle 112. Muodos- tettu digitaalinen signaali on siis digitaalisessa muodossa oleva hälytysääni tai pu- heohje. Kun vastaanotin 130 vastaanottaa hälytyssignaalin, vastaanotin 130 välit- tää hälytyssignaalin ohjaussignaalina CO-A mikrokontrollerille 400, jossa vastaan- N otin 130 voi välittää hälytyssignaalin ohjaussignaalina CO-A esimerkiksi muodos- AN tamalla ohjaussignaalin CO-A mikrokontrollerille 400 vastaanotetun hälytyssig- 5 naalin perusteella. Vastaanotetun ohjaussignaalin CO-A perusteella mikrokontrol- = leri 400 välittää esimerkiksi digitaalisessa muodossa määrätyn hälytysäänen tai A 30 puheohjeen D/A-muuntimelle, joka muuntaa digitaalisen hälytysäänen tai puheoh- E jeen analogiseksi hälytysääneksi tai puheohjeeksi äänentuottolaitteelle 112. Vaih- 0 toehtoisesti mikrokontrolleri 400 voi olla tietokoneyksikkö tai prosessointiyk- S sikkö. N Edelleen kuvion 4 mukainen mikrokontrolleri 400 voi käsittää esimer- S 35 kiksi muistipaikkoja erilaisten puheohjeiden muodostamiseksi erilaisia vaaratilan- teita varten. Vastaanottimen 130 välittämä ohjaussignaali CO-A voi sisältää tietoa,

minkä tyyppinen hälytys on kyseessä.

Hälytyssignaali voi olla esimerkiksi varoitus tulipalosta, savusta tai muusta vaarasta.

Koska ohjaussignaali sisältää tiedon, minkä tyyppinen hälytys on kyseessä, mikrokontrolleri 400 voi lähettää määrätyltä muistipaikalta määrätyn puheohjeen äänentuottolaitteelle 112. Puheohje voi siis sisältää ymmärrettävää puhetta, jossa mainitaan esimerkiksi ”yleinen vaara”, ”kaa- suvaara” tai vaikkapa ”säteilyvaara”, mikä voi auttaa ihmistä ottamaan huomioon vaaratilanteeseen liittyvät mahdolliset erityispiirteet.

Ymmärrettävä puhe voidaan tuottaa myös monilla eri kielillä.

Erilaiset vaaratilanteet voidaan tunnistaa myös yksilöityjen hälytysäänien avulla, missä yksilöidyt hälytysäänet eroavat tunnistet- — tavasti toisistaan.

Myös kuvioiden 1-3 mukaisissa suoritusmuodoissa voidaan kyt- kin 114 korvata mikrokontrollerilla 400 tuottamaan yksilöityjä hälytysääniä tai puheohjeita.

Eräässä suoritusmuodossa, jota ei ole esitetty kuvioissa, mikrokontrol- leriin 400 on kytketty lisäksi ilmaisin 200 tulipalon havaitsemiksi, jolloin mikro- kontrolleri 400 käsittää kaiken tarvittavan ilmaisimen 200 muodostaman ohjaus- signaalin vastaanottamiseksi.

Tämän perusteella äänihälytinlaitteen 100 mikro- kontrolleri 400 voi muodostaa hälytyksen, kun ilmaisin 200 havaitsee tulipalon.

Eräässä suoritusmuodossa kuvion 4 mukainen äänihälytinlaite 100 kä- sittää lisäksi mikrokontrollerissa 400 olevan modeemin.

Mikrokontrollerissa 400 oleva modeemi on sovitettu muodostamaan internet-yhteys, jonka välityksellä mikrokontrolleri 400 voi vastaanottaa ja lähettää tietoa.

Mikrokontrolleri 400 kä- sittää ohjelmiston, joka tallentaa esimerkiksi tilastointia tai käsittelyä varten ääni- hälytinlaitteen 100 suorittamia toimintoja, kuten esimerkiksi äänihälytinlaitteella 100 annettuja hälytyksiä ja äänihälytinlaitteessa 100 syntyneitä vikatiloja.

Mikro- kontrolleri 400 voi olla internet-yhteyden välityksellä yhteydessä esimerkiksi pil- N vipalveluun, johon mainittuja tallennettuja hälytyksiä ja vikatiloja voidaan välittää AN käsiteltäväksi.

Pilvipalvelun kautta mikrokontrolleri 100 voi myös vastaanottaa 5 esimerkiksi ohjelmistopäivityksiä, joiden avulla voidaan esimerkiksi kehittää ääni- = hälytinlaitteen 100 toimintoja.

Pilvipalvelussa voidaan myös ylläpitää mainittua A 30 rekisteritietokantaa, josta äänihälytinlaitteen sarjanumeron ja osoitetiedon vali- E nen yhteys voidaan välittää eteenpäin. 0 Kuvioiden mukaisissa suoritusmuodoissa äänihälytinlaite 100 käsittää S esimerkiksi muovista ja/tai metallista valmistetun koteloinnin 140, johon sovi- N telma 110, virtalähde 120 ja vastaanotin 130 on järjestetty.

Aiemmin on mainit- S 35 tuna, että kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa suoritusmuodossa äänihälytinlaitteen 100 virtalähde 120 käsittää pistotulpan 122, joka on sovitettu kytkettäväksi pistorasiaan.

Mainitaan nyt pistotulppaan 122 liittyen, että lisäksi pistotulppa 122 on järjestetty kotelointiin 140. Kun esimerkiksi kuvioiden 1 ja 2 mukaisen äänihä- lytinlaitteen 100 virtalähteen 120 pistotulppa 122 on kytketty pistorasiaan, pisto- tulppa 122 olennaisesti kannattelee kotelointia 140, joka puolestaan kannattelee sovitelmaa 110, virtalähdettä 120 ja vastaanotinta 130. Yllä mainittu mahdollistaa äänihälytinlaitteen 100 helpon käyttöönoton, käsittelyn ja sijoittelun sisätiloissa.

Äänihälytinlaite 100 on esimerkiksi helppo sijoittaa seinässä tai sisäkatossa ole- vaan pistorasiaan siten, että se ei vie tilaa lattialla tai muulla pinnalla.

Kuvion 2 mu- kaisessa suoritusmuodossa kotelointiin on järjestetty edellä mainittujen lisäksi lä- hetin 202 ja ilmaisin 200. Kuvioiden 3 ja 4 mukaisissa suoritusmuodoissa koteloin- tiin 140 on järjestetty sovitelman 110, virtalähteen 120 ja vastaanottimen 130 li- säksi huomiovalo 300. Äänihälytinlaitteen 100 koteloinnin 140 suojaus voi olla suojausomi- naisuuksiltaan erilainen eri suoritusmuodoissaan.

Mikäli äänihälytinlaite 100 on tarkoitettu esimerkiksi tuotantohalliin, voi kotelointi 140 olla mitoitettu siten, että se kestää paremmin tuotantotiloissa vallitsevia olosuhteita ja/tai esimerkiksi tru- kin törmäyksiä, mikä varmistaa sisällä olevien komponenttien toiminnan myös hä- tätilanteessa.

Edelleen tuotantohalliin sijoitettava äänihälytinlaite 100 voi käsittää koteloinnissa 140 joustoelementin, joka joustaa, siirtyy ja/tai kiertyy, kun jous- toelementtiin välittyy voima törmäyksen seurauksena, jolloin joustoelementti joustaa ennen kuin kotelointiin muodostuu olennaisesti muodonmuutoksia, mikä voi siten estää äänihälytinlaitteen hajoamisen törmäyksen yhteydessä.

Mikäli ää- nihälytinlaite 100 on tarkoitettu esimerkiksi yksityiskäyttöisen asuintalon sisäti- laan, ei koteloinnin 140 tarvitse välttämättä kestää edellä mainitun tuotantotilan kaltaisia olosuhteita ja törmäyksiä, mikä mahdollistaa halvemmat tuotantokustan- N nukset koteloinnille 140. AN Kuvioiden 1 ja 2 mukaiset suoritusmuodot ovat esimerkkejä erityisesti 5 toimistotiloihin tai yksityiskäyttöisten asuinrakennusten sisätiloihin soveltuvista = äänihälytinlaitteista 100. Äänihälytinlaitteessa 100 on tällöin tyypillisesti pisto- A 30 tulppa helpottamaan kytkennän muodostamista.

E Kuvioiden 3 ja 4 mukaiset suoritusmuodot ovat esimerkkejä erityisesti 0 tuotantohalleihin sijoitettavista äänihälytinlaitteista.

Äänihälytinlaiteessa 100 ei S välttämättä tällöin ole pistotulppaa, vaan äänihälytinlaitteelle 100 käyttöenergiaa N syöttävät virtajohtimet kytketään suoraan virtalähteeseen 120. Tässäkin suoritus- S 35 muodossa äänihälytinlaite 100 voidaan sijoittaa lähelle lattian rajaa hätäpoistu- mistielle, jolloin äänihälytinlaitteen 100 tuottama valo näkyy ihmisille, vaikka tilassa olisi savua, ja mainittu valo voi opastaa ihmistä pääsemään ulos hätäpoistu- misteitä pitkin. Koska äänihälytinlaitteen 100 koteloinnin 140 sisälle sijoitettavat kom- ponentit ovat pieniä, voi kotelointikin 140 olla pieni komponenttien sallimissa ra- joissa. Fyysisesti pienempi kotelointi 140 mahdollistaa kokonaisuudessaan ääni- hälytinlaitteen 100 fyysisesti pienemmän koon sekä pienemmät koteloinnin 140 tuotantokustannukset. Äänihälytinlaitteen 100 käyttö sisätiloissa mahdollistaa kustannuksiltaan edullisen kotelointiratkaisun, sillä koteloinnin 140 ei välttämättä tarvitse kestää vaihtelevia sääolosuhteita.

Eräässä suoritusmuodossa kuvion 1, 2, 3 tai 4 mukainen äänihälytin- laite 100 on sovitettu vastaanottamaan koehälytyssignaali, jolla varmistetaan ää- nihälytinlaitteen toiminta, ja jonka perusteella äänihälytinlaite muodostaa koehä- lytysäänen, jonka voimakkuus voi olla vaimeampi kuin todellisesta vaarasta varoit- tava hälytysääni. Koehälytysäänessä voidaan käyttää vaimeampaa äänenvoimak- kuutta, jotta ääni ei häiritsisi henkilöitä tilassa, jossa äänihälytinlaite sijaitsee. Ku- vion 4 mukaisessa suoritusmuodossa mikrokontrolleri 400 voidaan ohjelmoida vä- littämään muistipaikalta koehälytysääni tai koepuheohje, jonka äänenvoimakkuus on pienempi kuin todellisesta vaarasta varoittava hälytysääni tai puheohje. Lisäksi koepuheohje voi sisältää ymmärrettävän ääneen ilmaistun ohjeen kuten esimer- — kiksi ”tämä on testi”. Testausta varten äänihälytinlaite 100 voi käsittää lisäksi tes- tauspainikkeen, jota ei ole esitetty kuvioissa. Kuvioiden 1-3 mukaisissa suoritus- muodoissa, joissa testauspainiketta ei edelleenkään ole esitetty, testauspainiketta painamalla äänihälytinlaite muodostaa virtayhteyden virtalähteeltä 120 äänen- tuottolaitteelle 112, millä voidaan varmistaa äänentuottolaitteen toiminta. Kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa, jossa testauspainiketta ei edelleenkään ole esi- N tetty, testauspainiketta painamalla mikrokontrolleri antaa äänentuottolaitteelle AN käskyn muodostaa koepuheohje. Testauspainikkeen avulla muodostettu koehäly- 5 tysääni voi olla äänenvoimakkuudeltaan yhtä suuri kuin todellisesta vaarasta va- = roittava hälytysääni, jolloin voidaan testata, kuinka kauas äänihälytinlaitteella A 30 muodostettu ääni kuuluu. Äänihälytinlaite voidaan myös määrätysti kytkeä tilaan, E jossa äänihälytinlaite ei muodosta koehälytysääntä, vaikka äänihälytinlaite vas- 0 taanottaa koehälytyssignaalin. Mainittu tila voidaan kytkeä päälle esimerkiksi ää- S nihälytinlaitteen vastaanottimelle lähetettävän erillisen komennon avulla tai eril- N lisen painikkeen avulla, jota ei ole esitetty kuvioissa.

N >”

Eräässä suoritusmuodossa, jota ei ole esitetty kuvioissa, äänihälytin- laite 100 käsittää aurinkokennon järjestettynä virtalähteeseen 120 energian muo- dostamiseksi äänihälytinlaitteen toimintoja varten. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin, vaan ne voivat vaihdella suoja- vaatimusten puitteissa.

N N O

N <

I ™

I a a

LO +

O +

N N O

N >”

Claims (8)

Suojavaatimukset

1. Äänihälytinlaite (100), tunnettu siitä, että äänihälytinlaite (100) käsittää: sovitelman (110) äänen välityksellä ilmaistun hälytyksen tuotta- miseksi, virtalähteen (120) kytkettynä mainittuun sovitelmaan (110), vastaanottimen (130) radioteitse välitettävän hälytyssignaalin vastaan- ottamiseksi, joka vastaanotin (130) on kytketty virtalähteeseen (120) ja mainit- tuun sovitelmaan (110), ja että mainittu sovitelma (110) on sovitettu tuottamaan hälytyksen vastaan- ottimen (130) vastaanottaessa hälytyssignaalin.

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen äänihälytinlaite (100), tunnettu siitä, että virtalähde (120) on verkkovirtalähde ja käsittää pistorasiaan kytkettä- van pistotulpan (122).

3. Suojavaatimuksen 1 tai 2 mukainen äänihälytinlaite (100), tun- nettu siitä, että mainittu sovitelma (110) hälytyksen tuottamiseksi käsittää: äänentuottolaitteen (112), joka on sovitettu virtayhteydessä tuotta- maan mainittua äänen välityksellä ilmaistua hälytystä, ja kytkimen (114) kytkettynä vastaanottimeen (130) ja kytkettynä virta- lähteen (120) ja äänentuottolaitteen (112) väliin, jossa kytkin (114) on sovitettu avatussa toimintatilassa estämään virtayhteys virtalähteeltä (120) äänentuotto- laitteelle (112) ja jossa kytkin (114) on sovitettu ohjattavaksi suljettuun toiminta- tilaan virtayhteyden muodostamiseksi virtalähteeltä (120) äänentuottolaitteelle (112) hälytyksen tuottamiseksi, kun vastaanotin (130) vastaanottaa hälytyssig- N naalin. AN

4. Minkä tahansa suojavaatimuksen 1-3 mukainen äänihälytinlaite 5 (100), tunnettu siitä, että äänihälytinlaite (100) käsittää lisäksi: = ilmaisimen (200) tulipalon havaitsemiseksi, A 30 lähettimen (202), joka on kytketty ilmaisimeen (200) ja virtalähteeseen E (120) ja sovitettu lähettämään palohälytyssignaali ilmaisimen (200) havaittua tu- 0 lipalon. S

5. Suojavaatimuksen 4 mukainen äänihälytinlaite (100), tunnettu N siitä, että ilmaisin (200) on lisäksi kytketty kytkimeen (114), ja että S 35 mainittu äänihälytinlaite (100) on sovitettu tuottamaan hälytysäänen ilmaisimen (200) havaittua tulipalon.

6. Minkä tahansa suojavaatimuksen 1-5 mukainen äänihälytinlaite (100),tunnettu siitä, että äänihälytinlaite (100) käsittää lisäksi huomiovalon (300) kytkettynä vastaanottimeen (130) ja virtalähtee- seen (120), jossa mainittu huomiovalo (300) on sovitettu tuottamaan valoa vastaanotti- men (130) vastaanottaessa hälytyssignaalin.

7. Minkä tahansa suojavaatimuksen 1, 2, 4, 5 tai 6 mukainen äänihäly- tinlaite (100), tunnettu siitä, sovitelma (110) käsittää: äänentuottolaitteen (112), joka on sovitettu tuottamaan puheohje tai — hälytysääni, ja mikrokontrollerin (400), joka on kytketty mainittuun äänentuottolait- teeseen (112), virtalähteeseen (120) ja vastaanottimeen (130) ja että mikrokontrolleri (400) on sovitettu lähettämään puheohje tai häly- tysääni äänentuottolaitteelle (112) äänen välityksellä ilmaistun hälytyksen muo- dostamiseksi, kun vastaanotin (130) vastaanottaa hälytyssignaalin.

8. Minkä tahansa suojavaatimuksen 1-7 mukainen äänihälytinlaite (100), tunnettu siitä, että äänihälytinlaite (100) käsittää lisäksi koteloinnin (140), jossa kotelointiin (140) on järjestetty ainakin sovitelma (110), virtalähde (120) ja vastaanotin (130).

N

N

O

N <

I ™

I a a

LO +

O +

N

N

O

N >”