FI127729B - Ikkunarakenne ja menetelmä mikroaaltokuuluvuuden parantamiseksi rakennuksessa - Google Patents

Abstract

Ikkunarakenne (1; 1’; 1’’; 1’’’) käsittää ainakin yhden yläpuitteen (4, 7), ainakin yhden alapuitteen (6, 8), ainakin yhden vasemman puitteen (3, 33) ja ainakin yhden oikean puitteen (5, 35) ja näiden määrittämän ainakin yhden valoaukon (2) jossa on laseja (11, 12, 13) joista ainakin yksi on selektiivilasi, sekä puitteiden yhteyteen järjestetyn karmin (9, 10, 26, 27, 51, 52). Karmiin (9, 10, 26, 27, 51, 52) ja/tai ainakin yhteen puitteeseen (3, 4, 5, 6, 7, 8, 33, 35) ja/tai näiden yhteydessä olevaan karmiverhoiluun (20a, 20b) on järjestetty ainakin yksi läpivientikanava (18) mikroaaltotoistimen (30) sisäosan (14, 15) ja ulko-osan (16, 17) välistä ainakin yhtäsignaalijohdinta (19) varten. Menetelmässä käytetään jonkin edellä olevista vaatimuksissa 1-18 esitetyn mukaiseen ikkunarakenteeseen (1, 1’, 1’’, 1’’’) integroitua tai integroitavaa mikroaaltotoistinta (30) välittämään mikroaaltosignaaleja rakennuksen sisäpuolella eli ikkunarakenteen (1, 1’, 1’’, 1’’’) sisätilan (25) puolella sijaitsevan mikroaaltoradioverkon päätelaitteen ja rakennuksen ulkopuolella eli ikkunarakenteen (1, 1’, 1’’, 1’’’) ulkotilan (23) puolella sijaitsevan mikroaaltoradioverkon tukiaseman välillä.

Description

Teknistä taustaa

Matkapuhelimet ja langattomat Internet -laitteet käyttävät mikroaaltoja kommunikoidakseen tukiasemien kanssa tai keskenään.

Julkaisussa „Wenn die Strahlung zuviel wird - Abschirmung von elektromagnetischer Strahlung im Mikrowellenbereich, Gerrit Lindloff, lokakuu 2005, käsitellään mikroaaltojen vaimenemista eri rakennusmateriaaleissa. Herra Lindloffin havainto on, että lämpöeristyslasi (saks. Wärmeschutz-Verglasung) , joka sisältää metallisesti höyrystetyn välikerroksen, paitsi heijastaa lämpösäteilyä myös heijastaa pidempiaaltoisen mikroaaltosäteilyn lähes kokonaan. Lämpöeristyslasi vaimentaa mikroaaltosignaalia yli 25 dB tai 99,7 %. Hän kirjoittaa myös, että puiset ja muoviset ikkunapuitteet eivät juurikaan vaimenna mikroaaltosäteilyä, ja että alumiiniset ikkunapuitteet vaimentavat mikroaaltosäteilyä erittäin voimakkaasti.

Suomalaiset modernit rakennusten energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät käytettävältä ikkunarakenteilta riittävän hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi paitsi ns. 1+2, 2+2 tai

3k -ikkunarakenteen käyttämistä, myös kahden tai useamman ainakin yhdellä selektiivipinnoitteella varustetun ikkunalasin sisältävän lasirakenteen käyttämistä. Lisääntynyt selektiivipinnoitteen käyttäminen on omiaan lisäämään ongelmia matkapuhelinten ja langattomien Internet -laitteiden kuuluvuudessa rakennuksessa. Rakennusten seinäthän (erityisesti betoniseinät ja raudoitukset) jo sellaisenaan yleisesti vaimentavat jonkin verran mikroaaltojen etenemistä. Tällaisessa rakennuksessa mikroaaltokuuluvuus saattaa olla heikko, mikä toisaalta saattaa johtaa myös siihen, että lähetin alkaa käyttää suurempaa lähetystehoa.

20145475 prh 02 -06- 2017

Suomalainen hyödyllisyysmallijulkaisu FI 9961 mainitsee tekniikan tasoa -osiossaan ratkaisun, jossa selektiivilasin lasipinnoite on poistettu lasipinnassa olevilta alueilta radioaaltojen läpäisemiseksi tai läpäisevyyden parantamiseksi.

Samaisessa hyödyllisyysmallijulkaisussa kuvataan heijastusväline, jonka avulla radioaaltojen läpäisyä selektiivilasin läpi pyritään parantamaan yrittämällä taittaa radiosignaalit johonkin kulmaan, jotta ne läpäisisivät selektiivilasin. Arvelumme mukaan tällaisen peilinomaisen heijastusvälineen toimivuutta voitaisiin yrittää parantaa asentamalla se heijastamaan mikroaaltoja selektiivilasin läpi sellaisesta kohdasta tai sellaisista kohdista, josta/joista selektiivipinnoite on poistettu.

Eurooppalainen patenttihakemusjulkaisu EP 2 015 471 AI kuvaa järjestelyä, jossa seinärakenteen ulkopuolella oleva antenni kytketään seinärakenteen rajaaman tilan sisäpuolella olevaan toistinyksikköön koaksiaalikaapelin avulla. Koaksiaalikaapeli sijoitetaan esimerkiksi oveen.

Keksinnön tehtävä

Etsiessämme ratkaisua matkapuhelinten ja langattomien Internet laitteiden kuuluvuusongelmaan eli mikroaaltokuuluvuusongelmaan nykyaikaisessa energiatehokkaassa rakennuksessa kokeilimme rakentaa 1+2 -ikkunarakenteen, jossa oli puiset noin 8 cm korkeat ikkunapuitteet ja yksi selektiivipinnoitteella varustettu ikkunalasi. Ajatuksemme oli tutkia, kuinka paljon puukehä vaikuttaa, joten peitimme lasiosan alumiinifoliolla, puisen ikkunapuitteen ansiosta mikroaaltokuuluvuus ikkunarakenteen kohdalla paranisi merkittävästi.

Tampereen teknillisen yliopiston tekemät mittaukset kuitenkin osoittivat yllättäen, että signaali ei päässyt puisista ikkunapuitteista läpi. Toisin sanoen: puisista ikkunapuitteista huolimatta emme saavuttaneet riittävän hyvää mikroaaltokuuluvuutta. Arvelemme, että puinen ikkunarakenne oli liian kapea, jotta mikroaallot olisivat päässeet siitä lävitse.

20145475 prh 02 -06- 2017

Keksinnön ensimmäisen näkökohdan mukaisena tehtävänä on parantaa mikroaaltokuuluvuutta rakennuksessa.

Toisen -ensimmäiselle näkökohdalle vaihtoehtoisen tai rinnakkaisen- näkökohdan mukaisesti keksinnön tehtävä on parantaa riittävän hyvän mikroaaltokuuluvuuden mahdollistavan lasipinnan lämmöneristyskykyä verrattuna suomalaisessa hyödyllisyysmallijulkaisussa 9961 esitettyyn ikkunarakenteeseen.

Tämä tehtävä tai nämä tehtävät pystytään ratkaisemaan itsenäisten vaatimusten mukaisella ikkunarakenteella ja menetelmällä mikroaaltokuuluvuuden parantamiseksi rakennuksessa.

Keksinnön kolmannen -ensimmäiselle ja toiselle näkökohdalle vaihtoehtoisen tai rinnakkaisen- näkökohdan mukaisesti keksinnön tehtävä on yksinkertaistaa kiinteistöön jo asennetun ikkunarakenteen muuttamista asennuksen jälkeen paremmin mikroaaltokuuluvaksi. Tämä tehtävä on mahdollista ratkaista itsenäisen vaatimuksen mukaisella ikkunarakenteella ja epäitsenäisen vaatimuksen 21 mukaisella menetelmällä.

Epäitsenäisten vaatimusten mukaiset suoritusmuodot kuvaavat ikkunarakenteen keksinnöllisiä näkökohtia ja suoritusmuotoja.

Keksinnön edut

Ikkunarakenne käsittää i) ainakin yhden yläpuitteen, ii) ainakin yhden alapuitteen, iii) ainakin yhden vasemman puitteen ja iv) ainakin yhden oikean puitteen ja v) näiden määrittämän valoaukon, jossa on laseja, joista ainakin yksi on selektiivilasi. Lisäksi ikkunarakenne käsittää vi) puitteiden yhteyteen järjestetyn karmin. Ikkunarakenne käsittää myös vii) mikroaaltotoistimen, joka on aktiivinen mikroaaltotoistin.

Keksinnön ensimmäisen mukaisen toteutusvaihtoehdon mukaisesti karmiin ja/tai puitteisiin ja/tai näiden yhteydessä olevaan karmiverhoiluun on järjestetty ainakin yksi läpivientikanava mikroaaltotoistimen sisäosan ja ulko-osan välistä ainakin yhtä signaalijohdinta varten.

Keksinnön toisen -ensimmäiselle toteutusvaihtoehdolle rinnakkaisen tai vaihtoehtoisen- toteutusvaihtoehdon mukaisesti

20145475 prh 02 -06- 2017 mikroaaltotoistimen sisäosan ja ulko-osan välinen signaalijohdin sijaitsee ikkunarakenteen ja sille tarkoitetun asennusaukon välissä.

Ikkunarakenteeseen kuuluvan mikroaaltotoistimen signaalijohtimelle tarkoitetun läpivientikanavan avulla mikroaaltokuuluvuutta pystytään ikkunarakenteen kohdalla parantamaan merkittävästi, sillä vaikka selektiivilasi tai selektiivilasit edelleen vaimentavatkin mikroaaltokuuluvuutta merkittävästi, pystytään karmia tai puitteita kuitenkin hyödyntämään mikroaaltotoistimen signaalijohtimen läpivientikanavana ja näin energiatehokkaan ikkunarakenteen yhteyteen (tai jopa integroituna ikkunarakenteeseen) voidaan toteuttaa mikroaaltotoistin.

Näin pystytään välttämään tarve tehdä rakennuksen vaippaan (lähinnä seinä- tai kattorakenteeseen, oveen tai ilmanvaihtokanavaan) mikroaaltotoistimen signaalijohtimen läpivientikanava. Toisaalta näin pystytään myös välttämään tarve jättää selektiivilasista osa pinnoittamatta tai poistaa pinnoitetta selektiivilasista, mikä osaltaan parantaa ikkunarakenteen lämmöneristävyyttä lasin kohdalta verrattuna suomalaisessa hyödyllisyysmallijulkaisussa 9961 esitettyyn ratkaisuun.

Suomalaisessa hyödyllisyysmallijulkaisussa 9961 esitetyn ratkaisun mukainen ikkuna ei ole välttämättä optisesti riittävän homogeeninen, sillä on nimittäin mahdollista ja jopa todennäköistä, että ikkunalasin lt- ja g- arvot muuttuvat selektiivipinnoitteettoman aukon kohdalla. Tämän lisäksi ikkunan muut optiset ominaisuudet kuten värisävyt saattavat selektiivipinnoitteesta poistetun alueen kohdalla poiketa selektiivipinnoitteella varustetun alueen kohdalla olevista optisista ominaisuuksista. Lisäksi i) selektiivipinnoitteella poistetun alueen kohdalla ikkunarakenne päästää sisätiloista selektiivipinnoitteella varustettuun alueeseen nähden enemmän lämpöä ulos huonontaen koko ikkunarakenteen U-arvoa, ja ii) selektiivipinnoitteella poistetun alueen kohdalla ikkunarakenne päästää enemmän auringon säteilyä sisätiloihin verrattuna

20145475 prh 02 -06- 2017 selektiivipinnoitteella varustettuun alueeseen lisäten sisätilojen jäähdyttämistarvetta.

Käyttämällä keksintöämme ei ole tarvis käyttää mahdollisesti hyvinkin rumasti esiin tulevaa ja kuluttajien ennakkoluuloja herättävää mikroaaltopeiliä.

Kun mikroaaltotoistin käsittää modeemin, joka on sovitettu välittämään yhden tai useamman signaalijohtimen kautta signaaleja mikroaaltotoistimen ulko-osan ja mikroaaltotoistimen sisäosan välillä kumpaankin suuntaan eri radioverkkojen signaalimuodossa, pystyy mikroaaltotoistin olemaan ulkotilan puolella olevaan radioverkkoon (esim, matkapuhelinverkkoon) yhteydessä tämän tukemalla signaalimuodolla. Sisätilan puolella mikroaaltotoistin pystyy olemaan yhteydessä käyttäjän päätelaitteen (tai käyttäjien päätelaitteiden) kanssa näiden tukemalla signaalimuodolla. Tämä jälkimmäinen signaalimuoto ja sen kuljettamiseksi käytettävä radiokanava valitaan mieluiten siten, että käytetään ns. lisenssivapaita tai yleiseen käyttöön sallittuja radiokanavia.

Kun ikkunarakenne sisältää sähköisen ilmanvaihtolaitteen (kuten esimerkiksi hakijan suomalaisessa patenttihakemuksessa 20126049 esitetty), ja kun mikroaaltotoistimen tehonsyöttö on konfiguroitu ottamaan tarvittava sähköteho ikkunaan integroidun sähköisen ilmanvaihtolaitteen tehonsyötöstä, pystytään tarvittavan sähköverkkojohdotuksen (sähkövetojen) määrää vähentämään. Tehonsyöttö järjestetään mieluiten käyttämään ikkunaan integroidun sähköisen ilmanvaihtolaitteen sähköverkkoliitäntää ja muuntajaa. Näin tarvittavien komponenttien määrää pystytään vähentämään kun ei tarvita esim, toista sähköverkkoliitäntää tai toista muuntajaa.

Kun ikkunarakenne käsittää puitteeseen ja/tai karmiin ikkunarakenteen sisätilan puolelle kiinnitetyn toistinosan, pystytään rakennuksen sisäpuolelle tapahtuva mikroaaltotoistimen kiinnittäminen välttämään tai hoitamaan näppärästi ilman esimerkiksi ikkunarakenteen viereen seinärakenteeseen tapahtuvaa toistinosan kiinnitystä. Edullisimmin sisätilan puolelle kiinnitetty mikroaaltotoistimen sisäosa käsittää

20145475 prh 02 -06- 2017 ympärisäteilevän antennin. Tällöin ikkunarakenne voi suojata antennia särkymistä vastaan.

Kun ikkunarakenne käsittää puitteeseen, karmiverhoiluun ja/tai karmiin ikkunarakenteen ulkotilan puolelle kiinnitetyn mikroaaltotoistimen ulko-osan, pystytään rakennuksen ulkopuolelle tapahtuva mikroaaltotoistimen kiinnittäminen välttämään tai hoitamaan näppärästi ilman esimerkiksi ikkunarakenteen viereen seinärakenteeseen tapahtuvaa mikroaaltotoistimen osan kiinnitystä. Edullisimmin ulkotilan puolelle kiinnitetty mikroaaltotoistimen ulko-osa käsittää paneeliantennin, joka edullisimmin on suunnattava tai suunnattu. Jälkimmäisessä tapauksessa ikkunarakenne paitsi suojaa antennia myös ehkäisee suuntauksen tahatonta muuttumista.

Ulkotilan puolelle kiinnitetty mikroaaltotoistimen ulko-osa voi olla kiinnitetty niveleen tai saranaan mikroaaltotoistimen ulkoosan suuntaamisen mahdollistamiseksi. Nivel tai sarana voi olla kiinnitetty ikkunarakenteesta ulkonevaan varteen.

Tämän lisäksi tai vaihtoehtoisesti, ulkotilan puolelle kiinnitetty mikroaaltotoistimen ulko-osa voi olla kiinnitetty ikkunarakenteesta ulkonevaan varteen.

Varren käyttäminen mahdollistaa ulkotilan puolelle kiinnitetyn mikroaaltotoistimen suuntaamisessa laajemman kääntökulman käyttämisen. Varren avulla pystytään ikkunalasin selektiivipinnasta tapahtuvaa mikroaaltosignaalin heijastumista vähentämään tai jopa estämään mikroaaltosignaalin heijastuminen kokonaan.

Kun ikkunarakenne käsittää ikkunarakenteen sisälle sisätilan ja ulkotilan välillä olevien ikkunarakenteen rajoittaman ilmatilan, jonka poikki ainakin yksi signaalijohdin kulkee karmissa ja/tai puitteiden välissä valoaukon ulkopuolisessa osassa ikkunarakennetta, taikka ikkunarakenteen ja sille tarkoitetun asennusaukon välissä, pystytään signaalijohto verhoilemaan, jolloin signaalijohto pystytään toteuttamaan huomaamattomasti. Tämä mahdollistaa keksinnön mukaiselle ikkunarakenteelle tähänastisiin ikkunarakenteisiin verrattavan esteettisesti

20145475 prh 02 -06- 2017 miellyttävän kokonaisvaikutelman ja tullee näin mahdollistamaan ikkunarakenteen tavanomaista vastaavan hyväksyttävyyden yleisön keskuudessa.

Kun ikkunarakenteen mikroaaltotoistimen tehonsyöttö on toteutettu jonkin puitteen taikka puitteiden taikka karmin sisäpintaan, piiloon ja/tai välitilaan taikka ikkunarakenteen ja sille varatun asennusaukon väliin asennettavalla tehonsyöttöjohdolla, pystytään myös mikroaaltotoistimen tehonsyöttö toteuttamaan siten verhoiltuna, ettei se häiritse ikkunarakenteen antamaa esteettistä kokonaisvaikutelmaa. Lisäksi tehonsyöttöjohdotus voidaan näin toteuttaa lapsiturvallisempana.

Kun ikkunarakenteen mikroaaltotoistimen tehonsyöttö on toteutettu tai tehonsyöttöä on varmistettu ikkunarakenteeseen integroitua aurinkokennoa, ainakin yhtä sähköparia/sähköparistoa ja/tai akkua käyttämällä, pystytään mikroaaltotoistinta käyttämään ilman verkkovirtaa tai vaikka sähköjen ollessa katkaistuna (esim, kun sähköverkon huoltotyö samassa rakennuksessa tai kun sähköverkkoon tehdään laiteasennuksia, vaikkapa kiinnitetään kattovalaisimia)

Kun ikkunarakenteen mikroaaltotoistimen ulko-osan säteilykuvio on horisontaalitasossa seinäpinnasta ulospäin puoliavaruuteen suuntaava ja/tai vertikaalitasossa keilamainen edullisimmin siten, että maksimivahvistus on vaakatasossa tai likimain vaakatasossa, pystytään mikroaaltotoistimen ulko-osan suuntaamistarvetta pienentämään.

Läpivientikanava voidaan tiivistää sisätilan puoleisesta päästään, ulkotilan puoleisesta päästään, tai molemmista. Tällöin pystytään ehkäisemään läpivientikanavan toimimista kylmäsiltana ja toisaalta pienentämään lämpövuotoa. Tämä vähentää myös ilmassa olevan vesihöyryn kondensoitumista tai ehkäisee kondensoitumisen kokonaan.

Läpivientikanavan toisessa päässä tai molemmissa päissä voi olla ylivientisuoja, joka voi olla sovitettu muuttamaan signaalijohtimen kulkusuunnan oleellisesti ikkunapinnan suuntaiseksi. Näin ikkunarakenteen syvyyttä voidaan pienentää,

20145475 prh 02 -06- 2017 kun toistinkomponentteja ei ole tarvis asentaa karmin tai puitteiden läpi suorassa kulkevan signaalijohtimen jatkeeksi suorassa linjassa.

Kun ikkunarakenteen mikroaaltotoistimen ulko-osa ja/tai sisäosa on järjestetty pystypuitteeseen, edullisimmin vasempaan sisäja/tai ulkopuitteeseen ja/tai oikeaan sisä- ja/tai ulkopuitteeseen, pystytään betoni- tai kivirakenteiseen seinärakenteeseen seinärakenteen pintaa syvemmälle asennetun ikkunarakenteen mikroaaltokuuluvuutta parantamaan verrattuna siihen, että mikroaaltotoistimen ulko-osa ja/tai sisäosa olisi järjestetty ylempään tai alempaan vaakapuitteesen.

Mikroaaltotoistimen säteilykuvio pystyy näin nimittäin etenemään mikroaaltotoistimen uiko- tai sisäosan ja molemmilla puolilla olevan seinärakenteen pinnan määrittämässä avaruuskulmassa (vrt. FIG 4), joka voi näin olla laajempi kuin ylempään tai alempaan vaakapuitteeseen asennetun mikroaaltotoistimen uiko- tai sisäosan säteilykuvio.

Kun ikkunarakenne käsittää kahta rinnakkaista valoaukkoa erottavan vaakavälikarmin tai pystyvälikarmin, johon mikroaaltotoistimen ulko-osa ja/tai sisäosa on järjestetty, pystytään betoni- tai kivirakenteiseen seinärakenteeseen seinärakenteen pintaa syvemmälle asennetun ikkunarakenteen mikroaaltokuuluvuutta parantamaan verrattuna siihen, että mikroaaltotoistimen ulko-osa ja/tai sisäosa olisi järjestetty ikkunarakenteen oikeaan tai vasempaan pystypuitteeseen. Mikroaaltotoistimen säteilykuvio pystyy etenemään mikroaaltotoistimen uiko- tai sisäosan ja molemmilla puolilla olevan seinärakenteen pinnan määrittämässä avaruuskulmassa (vrt. FIG 6), joka voi näin olla laajempi kuin oikeaan tai vasempaan pystypuitteeseen asennetun mikroaaltotoistimen uiko- tai sisäosan säteilykuvio.

Kun ikkunarakenne käsittää kahta päällekkäistä valoaukkoa erottavan vaakavälikarmin, johon mikroaaltotoistimen ulko-osa ja/tai sisäosa on järjestetty, pystytään betoni- tai kivirakenteiseen seinärakenteeseen seinärakenteen pintaa syvemmälle asennetun ikkunarakenteen mikroaaltokuuluvuutta

20145475 prh 02 -06- 2017 parantamaan verrattuna siihen, että mikroaaltotoistimen ulko-osa ja/tai sisäosa olisi järjestetty ikkunarakenteen oikeaan tai vasempaan pystypuitteeseen. Mikroaaltotoistimen säteilykuvio pystyy etenemään mikroaaltotoistimen uiko- tai sisäosan ja molemmilla puolilla olevan seinärakenteen pinnan määrittämässä avaruuskulmassa (vrt. FIG 8), joka voi näin olla laajempi kuin oikeaan tai vasempaan pystypuitteeseen asennetun mikroaaltotoistimen uiko- tai sisäosan säteilykuvio.

Edullisimmin ikkunarakenteessa puitteet on konfiguroitu karmiin nähden ainakin yhdeltä laidaltaan aukikäännettäväksi.

Signaalijohdin kulkee tällöin parhaiten ikkunarakenteen saranapuolella. Näin signaalijohdon vahingoittumista (esim, metallin väsymisestä johtuen) tai jopa katkeamista pystytään paremmin ehkäisemään. Ikkunarakenteiden toteuttaminen ainakin yhdeltä laidaltaan on sinänsä tunnettua; tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kiinnittämällä puitteet karmiin lukumäärällä saranoita.

Menetelmässä mikroaaltokuuluvuuden parantamiseksi rakennuksessa käytetään johonkin keksinnön ensimmäisen näkökulman mukaiseen ikkunarakenteeseen integroitua tai integroitavaa mikroaaltotoistinta välittämään mikroaaltosignaaleja rakennuksen sisäpuolella eli ikkunarakenteen sisätilan puolella sijaitsevan mikroaaltoradioverkon päätelaitteen ja rakennuksen ulkopuolella eli ikkunarakenteen ulkotilan puolella sijaitsevan mikroaaltoradioverkon tukiaseman välillä.

Kun mikroaaltotoistin integroidaan ikkunarakenteeseen jälkiasennuksena, pystytään hyödyllisyysmallijulkaisussa FI 9961 kuvattuun ratkaisuun (aukon tekeminen selektiivipinnoitteeseen) verrattuna säästämään paljon työtä, sillä selektiivipinnoitteen poistaminen paikalleen asennetuista ikkunalaseista on lähes mahdotonta tai edellyttää erikoismenetelmien (esimerkiksi hiekkapuhalluksen) käyttämistä, jolloin ikkunalasien vahingoittumistodennäköisyys on varsin suuri. Keksinnön mukainen toimintatapa on toteutettavissa perinteisin manuaalisten työmenetelmien avulla. Asentaja tarvitsee yksinkertaisimmillaan poran ja/tai ruuvitaltan.

ίο

Piirustusluettelo

Keksintöä havainnollistetaan oheisissa piirustuksissa FIG 1-9 esitettyjen suoritusesimerkkien avulla, keksinnön joissa kuvataan toteuttaminen 1+2 -ikkunarakenteen yhteydessä.

FIG

FIG

FIG

FIG

FIG esittää ikkunarakennetta ulkotilan puolelta edestä tarkasteltuna;

esittää ikkunarakenteen vaakasuuntaista poikkileikkausta II-II;

esittää ikkunarakenteen erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa ulkotilan puolelta edestä tarkasteltuna;

esittää piirustuksessa FIG 3 esitetyn mukaisen ikkunarakenteen mikroaaltotoistimen ulko-osan säteilykuviota leikkauksen IV-IV kohdalta;

esittää ikkunarakenteen erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, jossa mikroaaltotoistin on ainakin osin vaakavälikarmissa, ulkotilan puolelta edestä tarkasteltuna;

FIG

6A esittää piirustuksessa FIG 5 esitetyn mukaisen ikkunarakenteen mikroaaltotoistimen ulko-osan säteilykuviota leikkauksen VI-VI kohdalta;

FIG

6B

20145475 prh 02 -06- 2017

FIG

FIG

8A esittää piirustuksessa FIG 5 esitetyn mukaisen ikkunarakenteen mikroaaltotoistimen ulko-osan säteilykuviota leikkauksen VII-VII kohdalta;

esittää ikkunarakenteen erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, jossa, jossa mikroaaltotoistin on ainakin osin vaakavälikarmissa, ulkotilan puolelta edestä tarkasteltuna;

esittää piirustuksessa FIG 7 esitetyn mukaisen ikkunarakenteen mikroaaltotoistimen ulko-osan säteilykuviota leikkauksen VIII-VIII kohdalta;

20145475 prh 02 -06- 2017

FIG 8B esittää piirustuksessa FIG 7 esitetyn mukaisen ikkunarakenteen mikroaaltotoistimen ulko-osan säteilykuviota leikkauksen IX-IX kohdalta; ja

FIG 9 esittää ikkunarakenteen suoritusmuotoa, jossa ulkotilan puolelle kiinnitetty mikroaaltotoistimen ulko-osa on kiinnitetty niveleen tai saranaan mikroaaltotoistimen ulko-osan suuntaamisen mahdollistamiseksi. Nivel tai sarana on kiinnitetty ikkunarakenteesta ulkonevaan varteen.

Samat viitenumerot viittaavat samoihin yksityiskohtiin kaikissa piirustuksessa.

Keksinnön yksityiskohtainen selitys

FIG 1 esittää ikkunarakennetta 1 tarkasteltuna ulkopuolelta eli ulkotilan 23 puolelta. FIG 2 esittää ikkunarakenteen 1 vaakasuoraa leikkausta mikroaaltotoistimen 30 kohdalta.

Ikkunarakenne 1 käsittää ulkopuitteet eli ylemmän ulkopuitteen

4, oikean ulkopuitteen 5, vasemman ulkopuitteen 3, ja alemman ulkopuitteen 6. Lisäksi ikkunarakenne 1 käsittää vastaavat sisäpuitteet eli vasemman sisäpuitteen 33, oikean sisäpuitteen 20 35, alemman sisäpuitteen 8 ja ylemmän sisäpuitteen 7. Puitteet yhdessä määrittelevät valoaukon 2.

Ikkunarakenteessa 1 voidaan käyttää karmiverhoilua 20a ja 20b. Karmiverhoilu 20a ja 20b voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että karmiverhoilu 20a ja 20b kiertää valoaukon 2 ympäri.

Karmiverhoilu 20a ja 20b voidaan toteuttaa suoraksi katkaistuista osista tai jiiriin katkaistusta osista. Karmiverhoilu 20a ja 20b on mahdollista toteuttaa siten, että joka sivulla (siis myös yläpuolella) valoaukkoa 2 käytetään poikkileikkaukseltaan samanlaista profiilia karmiverhoiluna 20a.

Alapuolella voidaan käyttää erilaista karmiverhoilua 20b. Vaihtoehtoisesti, alakarmin karmiverhoilu 20b voi olla samanlainen kuin muilla sivuilla käytettävä karmiverhoilu 20a.

Sisä- tai ulkopuitteet taikka molemmat on kiinnitetty karmiin.

FIG 2 esittää ikkunarakenteen 1 vaakasuuntaisessa leikkauksessa

II-II näkyvää vasenta karmia 26 ja oikeaa karmia 27.

20145475 prh 02 -06- 2017

Pystysuuntaisessa leikkauksessa näkyisi vastaavasti yläkarmi 10 ja alakarmi 9.

Vaihtoehtona sekä sisäpuitteen että ulkopuitteen kiinnitykselle karmiin on kiinnittää joko sisäpuitteet tai ulkopuitteet karmiin ja kiinnittää toinen puitteista karmiin kiinnitettyyn puitteeseen.

Ikkunarakenteessa 1 on läpivientikanava 18, jossa mikroaaltotoistimen 30 signaalijohdin 19 kulkee.

Edullisimmin läpivientikanava 18 kulkee oikeassa saranapuolen karmissa 27. Tämän asemesta tai lisäksi läpivientikanava 18 voi toisaalta kulkea sisäpuitteessa kuten oikeassa sisäpuitteessa 35 ja/tai ulkopuitteessa kuten oikeassa ulkopuitteessa 5.

Läpivientikanavan 18 toisessa tai molemmissa päissä voi olla ylivientisuoja 22, johon signaalijohdin 19 sovitetaan.

Ylivientisuoja 22 toteutetaan edullisesti ikkunarakenteessa käytettävän saranan avulla. Saranaan voidaan järjestää läpikäynti signaalijohtimelle, esimerkiksi porauksen avulla. Läpikäynnin toteuttaminen on hyvin yksinkertaista jos sarana on muovinen tai sisältää muovia. Läpikäynti voidaan kuitenkin toteuttaa myös metalliseen tai metallia sisältävään saranaan.

FIG 1 esitetty ikkunarakenne 1 on kaksipuitteinen ikkunarakenne eli sisäpuitteen ja ulkopuitteen väliin jää välitila 24, joka on ns. tavallinen ilmatila. Välitila 24 on yleisesti yhteydessä rakennuksen ulkopuolelle eli ulkotilan 23 puolelle mahdollistaen 25 ulkoilman konvektion välitilaan 24. Tätä varten karmiverhoilun ja ulkopuitteiden välisestä tiivisteestä 45 jätetään mieluiten pätkät laittamatta.

Lasi 11 voi olla sisäpuolelta ja/tai ulkopuolelta pinnoitettu kovalla selektiivipinnoitteella. Lasi 11 voi käsittää auringonsuojapinnoitteen tai olla läpivärjättyä lasia. Lasi 11 voi toisaalta olla mitä tahansa muutakin lasia.

FIG 1 esitetty ikkunarakenne 1 käsittää edullisimmin ainakin yhden eristyslasielementin. Eristyslasielementti koostuu laseista 12, 13, jotka on kiinnitetty eristyslasielementiksi massauksen 40 ja välilistojen 41 avulla. Eristyslasielementti on kiinnitetty sisäpuitteisiin 7, 8, 33, 35 massauksen/liimauksen/teippauksen 42 avulla ja lisäksi kiinnityslistojen 43 avulla. Eristyslasielementin sisään muodostuu hermeettisesti suojattu tila. Yhden tai useamman lasin

12, 13, eristyslasielementin sisään osoittava puoli voi olla päällystetty pehmeällä selektiivipinnoitteella.

Suoritusesimerkissämme sisäpuite on puinen tai muovinen. Ulkopuite on toteutettu profiilina, esimerkiksi alumiini-, puutai muoviprofiilina.

Lisäksi ikkunarakenne 1 käsittää mikroaaltotoistimen 30.

Piirustuksessa FIG 1 on näkyvissä osa mikroaaltotoistimen 30 komponenteista, nimittäin ympärisäteilevä antenniosa (mikroaaltotoistimen 30 sisäosa 15) ja suunnattu tai suunnattava paneeliantenniosa (mikroaaltotoistimen 30 ulko-osa 17).

Mikroaaltotoistimen 30 sisäosa 15 ja tämän kiinnitys 14 on toteutettu oikean sisäpuitteen 35 yhteyteen. Mikroaaltotoistimen 30 ulko-osan 17 kiinnitys 16 on toteutettu joko oikeassa ulkopuitteessa 5 tai tämän yhteyteen järjestetyssä karmiverhoilussa 20.

Ulko-osan 17 kiinnitys 16 (esimerkiksi kiinnitysjalusta) voidaan upottaa karmiverhoiluun 20, oikeaan karmiin 27 tai oikeaan ulkopuitteeseen 5. Ympärisäteilevän antenniosa 15 voidaan ruuvata oikeaan sisäpuitteeseen 35 tai oikeaan karmiin 27.

20145475 prh 02 -06- 2017

FIG 3 esittää ikkunarakenteen 1' erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, joka on toteutettu muokkaamalla ikkunarakennetta

1. Mikroaaltotoistimen 30 ulko-osa 17 on sijoitettu ikkunarakenteen karmiverhoiluun ikkunarakenteen karmiverhoiluun

1' vasempaan ulkopuitteeseen 3 tai vasempaan

20. Vaihtoehtoisesti se voisi olla sijoitettuna

1' oikeaan ulkopuitteeseen

20. Mikroaaltotoistimen 30 tai asemesta mikraaltotoistimen 30 sisäosa tai oikeaan ulko-osan 17 lisäksi voidaan sijoittaa ikkunarakenteen 1' vasempaan sisäpuitteeseen 33 tai oikeaan sisäpuitteeseen 35, kuitenkin mieluiten samalle laidalle ikkunarakennetta 1' kuin mikroaaltotoistimen 30 ulko-osa 17.

Läpivientikanavan 18, mikroaaltotoistimen 30 signaalijohtimen

20145475 prh 02 -06- 2017

19, sekä myös optionaalisten mikroaaltotoistimen 30 sisäosan 15 kiinnityksen 14 ja ulko-osan 17 kiinnityksen 16 paikat vaihtuvat tällöin vastaavasti.

FIG 4 esittää piirustuksessa FIG 3 esitetyn mukaisen ikkunarakenteen 1' mikroaaltotoistimen 30 ulko-osan 17 säteilykuviota 48 leikkauksen IV-IV kohdalta, kun ikkunarakenne 1' on asennettu esim, betoni- tai kivirakenteiseen seinärakenteeseen 47 seinärakenteen 47 pintaa syvemmälle.

FIG 5 esittää ikkunarakenteen 1'' erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, joka on toteutettu muokkaamalla ikkunarakennetta 1. Ikkunarakenne 1'' käsittää ainakin yhden pystyvälikarmin 51. Mikroaaltotoistimen 30 ulko-osa 17 on sijoitettu ikkunarakenteen 1'' pystyvälikarmiin 51. Mikroaaltotoistimen 30 ulko-osan 17 lisäksi tai asemesta mikraaltotoistimen 30 sisäosa 15 voidaan sijoittaa ikkunarakenteen 1'' pystyvälikarmiin 51. Sisäosa 15 ja ulko-osa 17 sijoitetaan mieluiten molemmat samaan pystyvälikarmiin 51. Läpivientikanavan 18, mikroaaltotoistimen 30 signaalijohtimen 19, sekä myös optionaalisten mikroaaltotoistimen 30 sisäosan 15 kiinnityksen 14 ja ulko-osan

17 kiinnityksen 16 paikat vaihtuvat vastaavasti.

FIG 6A esittää piirustuksessa FIG 5 esitetyn mukaisen ikkunarakenteen 1' ' mikroaaltotoistimen 30 ulko-osan 17 säteilykuviota 48 leikkauksen VI-VI kohdalta, kun ikkunarakenne 1'' on asennettu esim, betoni- tai kivirakenteiseen seinärakenteeseen 47 seinärakenteen 47 pintaa syvemmälle.

FIG 6B esittää piirustuksessa FIG 5 esitetyn mukaisen ikkunarakenteen 1'' mikroaaltotoistimen 30 ulko-osan 17 säteilykuviota 48 leikkauksen VII-VII kohdalta, kun ikkunarakenne 1'' on asennettu esim, betoni- tai kivirakenteiseen seinärakenteeseen 47 seinärakenteen 47 pintaa syvemmälle.

FIG 7 esittää ikkunarakenteen 1''' erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, joka on toteutettu muokkaamalla ikkunarakennetta 1. Ikkunarakenne 1'' ' käsittää ainakin yhden vaakavälikarmin 52.

Mikroaaltotoistimen 30 ulko-osa 17 on sijoitettu ikkunarakenteen

20145475 prh 02 -06- 2017

1' ' ' vaakavälikarmiin 52. Mikroaaltotoistimen 30 ulko-osan 17 lisäksi tai asemesta mikraaltotoistimen 30 sisäosa 15 voidaan sijoittaa ikkunarakenteen 1' ' ' vaakavälikarmiin 52. Sisäosa 15 ja ulko-osa 17 sijoitetaan mieluiten molemmat samaan vaakavälikarmiin 52. Läpivientikanavan 18, mikroaaltotoistimen signaalijohtimen 19, sekä myös optionaalisten mikroaaltotoistimen 30 sisäosan 15 kiinnityksen 14 ja ulko-osan 17 kiinnityksen 16 paikat vaihtuvat vastaavasti.

FIG 8A esittää piirustuksessa FIG 7 esitetyn mukaisen ikkunarakenteen 1''' mikroaaltotoistimen 30 ulko-osan 17 säteilykuviota 48 leikkauksen VIII-VIII kohdalta, kun ikkunarakenne 1''' on asennettu esim, betoni- tai kivirakenteiseen seinärakenteeseen 47 seinärakenteen 47 pintaa syvemmälle.

FIG 8B esittää piirustuksessa FIG 7 esitetyn mukaisen ikkunarakenteen mikroaaltotoistimen ulko-osan säteilykuviota leikkauksen IX-IX kohdalta, kun ikkunarakenne 1''' on asennettu esim, betoni- tai kivirakenteiseen seinärakenteeseen 47 seinärakenteen 47 pintaa syvemmälle.

Yleisemmin:

- Ikkunarakenne 1, 1', 1'' , 1''' voi olla 1+2 -ikkunarakenne (ulkotilan 23 puolella yksi lasi, sisätilan 25 puolella kaksi lasia) tai 2+2 -ikkunarakenne (ulkotilan 23 puolella 2 lasia, sisätilan 25 puolella 2 lasia) , tai se voi olla vaikka kolmikerroksisella lasilla varustettu ikkunarakenne (ns. 3k ikkunarakenne), jossa ei tällöin ole välitilaa 24. Ikkunarakenne 1, 1', 1'', 1''' voi olla myös 1+3 -ikkunarakenne.

- Ikkunarakenteessa 1, 1', 1'' , 1''' käytettävissä laseissa 11,

12, 13 voi olla nolla, yksi tai kaksi selektiivipintaa kussakin.

Ikkunarakenteessa 1, 1', 1' ' , 1''' olevien selektiivipintojen yhteislukumäärä on kuitenkin vähintään yksi. Mahdollisesti käytettävät kovat selektiivipinnat (joita voi olla nolla tai vähintään yksi) voi olla ulos- tai sisäänpäin. Mahdollisesti käytettävät pehmeät selektiivipinnat (joita voi vastaavasti olla nolla tai vähintään yksi, mutta joita mieluiten on vähintään

20145475 prh 02 -06- 2017 kaksi) ovat hermeettisesti suojatussa eristyslasielementissä hermeettistä tilaa kohti. Eristyslasielementissä voi olla kahden lasin sijaan kolme tai neljä lasia. Ikkunarakenne 1, 1', 1' ' ,

1''' voi käsittää yhden eristyslasielementin ja yhden erillislasin asemesta kaksi erityslasielementtiä tai pelkästään yhden eristyslasielementin.

- Ikkunarakenteen 1, 1' , 1' ' , 1''' sisäpuitteet voidaan toteuttaa puisena, muovisena tai komposiittirakenteisena, tai profiilina kuten esimerkiksi alumiini- tai muoviprofiilina.

Samoin ulkopuitteet voidaan toteuttaa puisena, muovisena tai komposiittirakenteisena, tai profiilina kuten esimerkiksi alumiini- tai muoviprofiilina.

- Mikroaaltotoistimen 30 osat (sisäosa 15 ja ulko-osa 16 sekä valinnaisesti myös kiinnitykset) voidaan sijoittaa pystykarmiin, vaakakarmiin, pystypuitteeseen, vaakapuitteeseen tai karmiverhoiluun 20, tai useampaan näistä. Läpivientikanavan 18 ja mikroaaltotoistimen 30 sekä signaalijohtimen 19 sijainti muuttuvat tällöin FIG 1, 3, 5 ja 7 suoritusesimerkkien tilanteisiin verrattuna vastaavasti. Vastaavasti kiinnityspuoli (oikea, vasen, ylhäällä tai alhaalla) voidaan valita vapaasti.

- Aktiivisia mikroaaltotoistimia 30 on eri tyyppisiä ja erilaisilla antenneilla varustettuna. Ikkunarakenne 1, 1', 1' ' , 1''' on toteutettavissa muillakin toistintyypeillä ja muillakin antennityypeillä kuin yllä mainitut. Tästä syystä käytämme vaatimuksissa mikroaaltotoistimen osista yleisemmäksi tarkoitettua termiä sisäosa 15 ja ulko-osa 17.

Mikroaaltotoistimen 30 säteilykuvio on edullisimmillaan horisontaalitasossa seinäpinnasta ulospäin puoliavaruuteen suuntaava ja/tai vertikaalitasossa keilamainen siten, että maksimivahvistus on likimain vaakatasossa. Tällöin ei tarvita erillistä mikroaaltotoistimen 30 suuntaamista. Tämä toteutustapa toimii kun mikroaaltotoistin 30 on aktiivinen mikroaaltotoistin.

- Läpivientikanava 18 voidaan toteuttaa oikean karmin 27 asemesta tai lisäksi myös vasemmassa karmissa 6, yläkarmissa 10

20145475 prh 02 -06- 2017 tai alakarmissa 10. Se voi myös sijaita karmin ulkopuolella ikkunarakenteen 1, 1' , 1'', 1''' sisällä tai ikkunarakenteeseen 1 tehdyssä pintaurassa. Läpivientikanavan 18 sijainnin valinta vaikuttaa edullisimmin signaalijohtimen 19 sijaintiin siten, että signaalijohdin 19 sijoitetaan läpivientikanavaan 18.

Jos signaalijohdin 19 kulkee karmin ulkopuolella ikkunarakenteen sisällä taikka ikkunarakenteen ja sille tarkoitetun asennusaukon välissä, on signaalijohdin 19 kuitenkin mieluiten peitetty verhoilulla siten, ettei se näy.

Mikroaaltotoistin 30 voi olla myös toteutettu siten, että ulkoosan 17 ja sisäosan 15 välillä kulkevaa signaalia suodatetaan, jolloin sisäosan 15 vastaanottamasta radiosignaalista vain haluttu taajuuskaista siirretään signaalijohtimessa 19 ulkoosalle 17 ja ulko-osan 17 vastaanottamasta radiosignaalista vain haluttu taajuuskaista siirretään signaalijohtimessa 19 sisäosalle 15.

Mikroaaltotoistimen 30 tai erityisesti sen signaalijohtimen 19 yhteyteen tai yleisemmin ulko-osaan 17 ja/tai sisäosaan 15 ja/tai näiden välille voidaan myös lisätä yksi tai useampi vahvistin, jolloin mikroaaltotoistin 30 on aktiivinen mikroaaltotoistin. Tällöin sisäosan 15 signaalia voidaan vahvistaa nk. vahvistinpiirillä ennen sen johtamista ulko-osaan 17. Samoin ulko-osan 17 signaalia voidaan vahvistaa ennen sen johtamista sisäosaan 15.

Tämän lisäksi tai asemesta radiosignaalin tiedonsiirtoparametreja voidaan myös muuttaa sisäosan 15 ja ulko-osan 17 välillä. Tällöin mikroaaltotoistinta 30 voidaan kutsua modeemiksi. Esimerkiksi ulko-osa 17 voi vastaanottaa matkapuhelinverkon (esim. GSM, GPRS, EDGE, UMTS, 3G, 4G) signaalia, joka johdetaan ensimmäisellä signaalijohtimella 19-A läpiviennin yhteydessä olevaan modeemiin. Modeemi muuntaa signaalin esimerkiksi bluetooth® -radion tukemaan signaalimuotoon tai langattoman lähiverkkosignaalin signaalimuotoon ja lähettää sen toista signaalijohdinta 19-B pitkin sisäosaan 15. Samalla tavoin sisäosa 15 voi vastaanottaa bluetooth® -radion määrittelemää signaalimuotoa tai langattoman

20145475 prh 02 -06- 2017 lähiverkkosignaalia signaalimuotoa ja johtaa sen kolmatta signaalijohdinta 19-C (tai toista signaalijohdinta 19-B) pitkin modeemille, joka muuntaa signaalin matkapuhelinverkon (esim. GSM, GPRS, EDGE, UMTS) signaalimuotoon ja lähettää neljättä signaalijohdinta 19-D (tai ensimmäistä signaalijohdinta 19-A) pitkin ulko-osalle 17. Toisin sanoen, modeemi voi toimia tunnettujen radioverkkojen välillä.

Koska mikroaaltotoistin 30 toteutetaan aktiivisena, tarvitaan tehonsyöttö. Yksinkertaisimmassa tapauksessa mikroaaltotoistin

30 tarvitsee matalajännitteistä tasasähköä, esim. 12V DC.

Mikroaaltotoistimen 30 toiminnan varmistamiseksi ensisijainen tehonsyöttötapa on liittyminen sähköverkkoon. Toissijaisesti voidaan ajatella esim, ikkunarakenteeseen 1, 1', 1' ' , 1' ' ' integroitua aurinkokennoa, yhtä tai useampaa sähköparia/paristoa, ja/tai jonkinlaista akkuratkaisua (esim, litium-ioni tai nikkeli-kadmium). Tehonsyöttö sähköverkosta toteutetaan yksinkertaisimmillaan ikkunapuitteen sisäpintaan asennettavalla tehonsyöttöjohdolla. Tehonsyöttöjohdon toinen pää varustetaan muuntajalla, jonka yhteydessä on pistotulppaliitäntä verkkovirtaan.

Sähköverkkoa apuna käyttäen toteutettu mikroaaltotoistimen 30 tehonsyöttö pystytään varmistamaan sähkökatkon varalta aurinkokennon, yhden tai useamman sähköparin/pariston ja/tai jonkinlaisen akkuratkaisun avulla.

Jos ikkunarakenne 1, 1', 1' ' , 1' ' ' on ikkunarakenne, johon sisältyy ikkunarakenteeseen integroitu sähköinen ilmanvaihto, voidaan mikroaaltotoistimen 30 tehonsyöttö toteuttaa sähköisen ilmanvaihtolaitteen tehonsyötön yhteydessä, jossa on muutoinkin käytössä matalajännitteistä tasasähköä. Tässä tapauksessa verkkoliitäntänä käytetään ilmanvaihtolaitteen verkkoliitäntää ja muuntajaa.

FIG 9 esittää ikkunarakennetta 1, jossa ulkotilan 23 puolelle kiinnitetty mikroaaltotoistimen ulko-osa 17 on kiinnitetty niveleen tai saranaan 92 mikroaaltotoistimen ulko-osan 17 suuntaamisen mahdollistamiseksi. Mikroaaltotoistimen ulko-osa 17 tai nivel/sarana 92 käsittää ikkunarakenteesta 1 ulkonevan kannatinvarren tai on kiinnitetty ikkunarakenteesta 1 ulkonevaan kannatinvarteen.

FIG 9 esitetty tapa toteuttaa mikroaaltotoistimen ulko-osan 17 käännettävyys ja etäisyyden lisääminen lasista 11 on toteutettavissa kaikkien ikkunarakenteen 1, 1', 1' ' , 1' ' ' suoritusmuotojen kanssa, riippumatta siitä, mihin puitteeseen/karmiin tai mille sivulle valoaukkoa 2 karmiverhoilussa 20 mikroaaltotoistimen ulko-osa 17 on kiinnitetty.

Keksinnön ei pidä ymmärtää tarkoitetun olevan rajoitettu ainoastaan oheisiin patenttivaatimuksiin vaan tulee ymmärtää sen sisältävän kaikki niiden lailliset ekvivalentit ja esitettyjen suoritusmuotojen yhdistelmät.

Esimerkiksi mikroaaltotoistimen signaalijohdin 19 voidaan vaihtoehtoisesti kuljettaa myös saranapuolen sisäpuitteen (vasen sisäpuite 33 tai oikea sisäpuite 35) ja vastaavan karmin (vasen karmi 26 tai oikea karmi 27) välissä piilossa olevan ylivientisuojan 22 avulla. Sopiva ylivientisuoja 22 on esimerkiksi Abloy® EA181 (Abloy® on Abloy Oy:n rekisteröimä tavaramerkki).

20145475 prh 02 -06- 2017

Luettelo käytetyistä viitenumeroista:

A

A

A A A

f f f ikkunarakenne

20145475 prh 02 -06- 2017

3

8

11, 12, 13

2017

20a

2520b

3025

35 valoaukko vasen ulkopuite ylempi ulkopuite oikea ulkopuite alempi ulkopuite ylempi sisäpuite alempi sisäpuite alakarmi yläkarmi lasi mikroaaltotoistimen sisäosan kiinnitys (esim, ympärisäteilevän antennin kiinnitys) mikroaaltotoistimen sisäosa (esim, ympärisäteilevä antenni) mikroaaltotoistimen ulko-osan kiinnitys (esim, paneeliantennin kiinnitys) mikroaaltotoistimen ulko-osa (esim, suunnattu tai suunnattava paneeliantenni) läpivientikanava mikroaaltotoistimen signaalijohdin karmiverhoilu alakarmin karmiverhoilu ylivientisuoja (edullisimmin toteutettu saranaan, esimerkiksi muoviseen saranaan) ulkotila välitila sisätila vasen karmi oikea karmi mikroaaltotoistin vasen sisäpuite oikea sisäpuite eristyslasipaketin massa välilista (engl. spacer) massaus/liimaus/teippaus

92 kiinnityslista kiinnityslista tiiviste seinärakenne (esim, betoni- tai kivirakenteinen) ulko-osan säteilykuvio pystyvälikarmi vaakavälikarmi varsi nivel tai sarana

20145475 prh 02 -06- 2017

20145475 prh 02 -06- 2017

Claims (17)

1. Vaatimukset:

   1. Ikkunarakenne (1; 1'; 1''; 1''' ), tunnettu siitä, että:

   Ikkunarakenne (1; 1'; 1''; 1' ' ' ) käsittää i) ainakin yhden yläpuitteen (4, 7), ii) ainakin yhden

   5 alapuitteen (6, 8), iii) ainakin yhden vasemman puitteen (3, 33) ja iv) ainakin yhden oikean puitteen (5, 35) ja v) näiden määrittämän ainakin yhden valoaukon (
2. 2) jossa on laseja (11, 12, 13) joista ainakin yksi on selektiivilasi, vi) puitteiden

   10 yhteyteen järjestetyn karmin (9, 10, 26, 27, 51, 52), sekä vii) mikroaaltotoistimen (30), joka on aktiivinen mikroaaltotoistin.

   a) Karmiin (9, 10, 26, 27, 51, 52) ja/tai ainakin yhteen puitteeseen (3, 4, 5, 6, 7, 8, 33, 35) ja/tai

   15 näiden yhteydessä olevaan karmiverhoiluun (20a, 20b) on järjestetty ainakin yksi läpivientikanava (18) mikroaaltotoistimen (30) sisäosan (14, 15) ja ulkoosan (16, 17) välistä ainakin yhtä signaalijohdinta (19) varten;

   20 ja/tai

   b) Mikroaaltotoistimen (30) sisäosan (14, 15) ja ulko- osan (16, 17) välinen signaalijohdin (19) sijaitsee ikkunarakenteen (1; 1'; 1''; 1''') ja sille tarkoitetun asennusaukon välissä.

   25 2. Vaatimuksen 1 mukainen ikkunarakenne (1; 1'; 1' ' ; 1' ' ' ) , jossa mikroaaltotoistin (30) käsittää modeemin, joka on sovitettu välittämään yhden tai useamman signaalijohtimen (19; 19-A, 19-B, 19-C, 19-D) kautta signaaleja mikroaaltotoistimen (30) ulko-osan (17) ja mikroaaltotoistimen (30) sisäosan (15)

   30 välillä kumpaankin suuntaan eri radioverkkojen signaalimuodossa.
3. 3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen ikkunarakenne (1; 1'; 1' ' ;

   1' ' ' ) , joka sisältää sähköisen ilmanvaihtolaitteen, ja jossa mikroaaltotoistimen (30) tehonsyöttö on konfiguroitu ottamaan tarvittava sähköteho ikkunaan integroidun sähköisen

   20145475 prh 02 -06- 2017 ilmanvaihtolaitteen tehonsyötöstä, ja jossa tehonsyöttö on mieluiten järjestetty käyttämään ikkunarakenteen (1, 1', 1' ' , 1' ' ' ) integroidun sähköisen ilmanvaihtolaitteen sähköverkkoliitäntää ja muuntajaa.
4. 5 4. Jonkin vaatimuksen 1-3 mukainen ikkunarakenne (1; 1'; 1' ' ;

   1' ' ' ) , joka käsittää ainakin yhteen puitteeseen (3, 4, 5, 6, 7,

   8, 33, 35) ja/tai karmiin (9, 10, 26, 27, 51, 52) ikkunarakenteen (1; 1'; 1''; 1''' ) sisätilan (25) puolelle kiinnitetyn mikroaaltotoistimen (30) sisäosan (14, 15) .

   10 5. Vaatimuksen 4 mukainen ikkunarakenne (1; 1'; 1' ' ; 1' ' ' ) , jossa sisätilan (25) puolelle kiinnitetty mikroaaltotoistimen (30) sisäosa (14, 15) käsittää ympärisäteilevän antennin.
5. 6. Jonkin vaatimuksen 1-5 mukainen ikkunarakenne (1; 1'; 1' ' ;

   1' ' ' ) , joka käsittää puitteeseen (3, 4, 5, 6, 7, 8, 33, 35),

   15 karmiverhoiluun (20a, 20b) ja/tai karmiin (9, 10, 26, 27, 51,

   52) ikkunarakenteen (1; 1'; 1''; 1'' ' ) ulkotilan (23) puolelle kiinnitetyn mikroaaltotoistimen ulko-osan (16, 17).
6. 7. Vaatimuksen 6 mukainen ikkunarakenne (1; 1'; 1' ' ; 1' ' ' ) , jossa ulkotilan (23) puolelle kiinnitetty mikroaaltotoistimen

   20 (30) ulko-osa (16, 17) käsittää paneeliantennin, joka edullisimmin on suunnattava tai suunnattu.
7. 8. Vaatimuksen 6 tai 7 mukainen ikkunarakenne (1; 1'; 1' ' ;

   1''' ), jossa ulkotilan (23) puolelle kiinnitetty mikroaaltotoistimen (30) ulko-osa (17) on kiinnitetty niveleen 25 tai saranaan (92) mikroaaltotoistimen (30) ulko-osan (17) suuntaamisen mahdollistamiseksi.
8. 9. Vaatimuksen 6, 7 tai 8 mukainen ikkunarakenne (1; 1'; 1' ' ;

   1''' ), jossa ulkotilan (23) puolelle kiinnitetty mikroaaltotoistimen (30) ulko-osa (17), nivel tai sarana (92)

   30 käsittää ikkunarakenteesta (1; 1'; 1''; 1' ' ' ) ulkonevan varren (91) tai on kiinnitetty ikkunarakenteesta (1; 1'; 1' ' ; 1' ' ' ) ulkonevaan varteen (91).
9. 10. Jonkin vaatimuksen 1-9 mukainen ikkunarakenne (1; 1'; 1' ' ; 1' ' ' ), joka käsittää ikkunarakenteen (1, 1', 1'', 1''' ) sisälle

   20145475 prh 02 -06- 2017 sisätilan (25) ja ulkotilan (23) välillä olevan ikkunarakenteen (1, 1', 1' ', 1''' ) rajoittaman ilmatilan (24), jonka poikki ainakin yksi signaalijohdin (19) kulkee karmissa (9, 10, 26, 27, 51, 52) ja/tai puitteiden (3, 4, 5, 6, 7, 8, 33, 35) välissä

   5 valoaukon (2) ulkopuolisessa osassa ikkunarakennetta (1, 1',

   1'' , 1''') taikka ikkunarakenteen (1, 1', 1'' , 1''' ) ja sille tarkoitetun asennusaukon välissä.
10. 11. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ikkunarakenne (1;

    1'; 1' ' ; 1'' ' ) , jonka mikroaaltotoistimen (30) tehonsyöttö on

    10 toteutettu jonkin puitteen tai puitteiden (3, 4, 5, 6, 7, 8, 33, 35) tai karmin (9, 10, 26, 27, 51, 52) sisäpintaan, piiloon ja/tai välitilaan (24), taikka ikkunarakenteen (1; 1'; 1' ' ;

    1''' ) ja sille tarkoitetun asennusaukon väliin asennetulla tai asennettavalla tehonsyöttöj ohdolla.

    15
11. 12. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ikkunarakenne (1;

    1'; 1'' ; 1''' ), jossa mikroaaltotoistimen (30) tehonsyöttö on totetutettu tai tehonsyöttöä on varmistettu ikkunarakenteeseen (1; 1'; 1' ' ; 1''' ) integroitua aurinkokennoa, ainakin yhtä sähköparia/sähköparistoa ja/tai akkua käyttämällä.

    20
12. 13. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ikkunarakenne (1;

    1'; 1'' ; 1''' ), jossa mikroaaltotoistimen (30) ulko-osan (17) säteilykuvio (48) on horisontaalitasossa seinäpinnasta ulospäin puoliavaruuteen suuntaava ja/tai vertikaalitasossa keilamainen edullisimmin siten, että maksimivahvistus on vaakatasossa tai

    25 likimain vaakatasossa.
13. 14. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ikkunarakenne (1; 1'; 1'' ; 1''' ), jossa läpivientikanava (18) on tiivistetty sisätilan (25) puoleisesta päästään, ulkotilan (23) puoleisesta päästään, tai molemmista.

    30 15. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ikkunarakenne (1;

    1'; 1'' ; 1''' ), jossa läpivientikanavan (18) toisessa päässä tai molemmissa päissä on ylivientisuoja (22), joka on sovitettu muuttamaan signaalijohtimen (19) kulkusuunnan oleellisesti ikkunapinnan suuntaiseksi. Edullisimmin ylivientisuoja (22)

    35 toteutetaan saranalla tai saranan kautta.

    16. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ikkunarakenne (1; 1'), jossa mikroaaltotoistimen ulko-osa (17) ja/tai sisäosa (15) on järjestetty pystypuitteeseen, edullisimmin vasempaan sisäja/tai ulkopuitteeseen (3, 33) ja/tai oikeaan sisä- ja/tai

    5 ulkopuitteeseen (5, 35) .

    17. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ikkunarakenne (1'' ), jossa ikkunarakenne (1'') käsittää kahta rinnakkaista valoaukkoa (2) erottavan pystyvälikarmin (51), johon mikroaaltotoistimen ulko-osa (17) ja/tai sisäosa (15) on

    10 järjestetty.

    18. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen ikkunarakenne (1''' ), jossa ikkunarakenne (1''' ) käsittää kahta päällekkäistä valoaukkoa (2) erottavan vaakavälikarmin (52), johon mikroaaltotoistimen ulko-osa (17) ja/tai sisäosa (15) on
14. 15 järjestetty.
15. 19. Jonkin puitteet edellä olevan vaatimuksen mukainen ikkunarakenne (1;

    6, 7, 8, 33, 35) on konfiguroitu karmiin

    27, 51,

    52) nähden ainakin yhdeltä laidaltaan aukikäännettäväksi, esimerkiksi kiinnittämällä puitteet (3, 4, karmiin (9, 10, 26, 27, 51, 52) lukumäärällä saranoita; ja

    20145475 prh 02 -06- 2017

    - signaalijohdin (19) kulkee ikkunarakenteen (1; 1'; 1''; 1''' ) saranapuolella.

    25
16. 20. Menetelmä mikroaaltokuuluvuuden parantamiseksi rakennuksessa, tunnettu siitä, että: menetelmässä käytetään jonkin edellä olevista vaatimuksissa 1-19 esitetyn mukaiseen ikkunarakenteeseen (1, 1', 1'' , 1''' ) integroitua tai integroitavaa mikroaaltotoistinta (30) välittämään

    30 mikroaaltosignaaleja rakennuksen sisäpuolella eli ikkunarakenteen (1, 1', 1'', 1''' ) sisätilan (25) puolella sijaitsevan mikroaaltoradioverkon päätelaitteen ja rakennuksen ulkopuolella eli ikkunarakenteen (1, 1', 1'', 1' ' ' ) ulkotilan (23) puolella sijaitsevan mikroaaltoradioverkon tukiaseman

    35 välillä.
17. 21. Vaatimuksen 20 mukainen menetelmä, jossa mikroaaltotoistin (30) integroidaan ikkunarakenteeseen (1, 1', 1' ' , 1' ' ' ) j älkiasennuksena.