FI126435B - Menetelmä ja laite esineen laukaisemiseksi lentävästä laitteesta - Google Patents

Description

MENETELMÄ JA LAITE ESINEEN LAUKAISEMISEKSI LENTÄVÄSTÄ LAITTEESTA Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ja laite esineen laukaisemiseksi lentävästä laitteesta. Lentävään laitteeseen, sen tiettyyn paikkaan kuten säiliöön joka käsittää ainakin pohjan ja vaipan, asetetaan työntöjousi joka on viritetty tai joka viritetään jännitystilaan ja joka lukitaan tähän tilaan kiinnityslaitteella, ja edelleen säiliöön asetetaan jousen jatkeeksi lentävästä laitteesta laukaistava esine.

Keksinnön käyttökohteita ovat sellaiset erilaiset lentävät ja kauko-ohjattavat laitteet, kuten esim. multikopterit ja pienoislentokoneet, joista saattaa olla tarvetta laukaista joku tietty esine niiden lennon aikana.

Esimerkkinä tällaisesta laukaistavasta esineestä voidaan mainita laskuvarjo tai ns. pilottivarjo, jonka tehtävänä on vetää perässään siihen kiinnitetty varsinainen laskuvarjo. Laskuvarjon ulos laukaisemista tarvitaan silloin kun mainittuun lentävään laitteeseen tulee vika ja se on vaarassa pudota maahan. Tilanteissa joissa tämä lentävä laite lentää ihmisjoukon tai asutuksen yläpuolella on erityisen tärkeää, että se saadaan vikatilanteessa laskeutumaan turvallisesti laskuvarjon avulla. Tietysti jo itse lentävän laitteen ehjänä alas saamisen kannalta on järkevää varustaa se laskuvarjolla ongelmatilanteita varten.

Edellä kuvattu laskuvarjo tai sen pilottivarjo asetetaan tunnetusti kiinni lentävään laitteeseen siten, että se voidaan tarvittaessa laukaista hyvin nopeasti siitä irti kannattelemaan lentävää laitetta ja hidastamaan sen putoamista. Eräs tunnettu ratkaisu tämän asian hoitamiseksi on asettaa lentävään laitteeseen pohjan ja vaipan käsittävä säiliö ja virittää tämän säiliön pohjalle kiinnityslaitteen avulla työntöjousi sekä asettaa kokoon laskostettu laskuvarjo säiliöön työntöjousen jatkeeksi. Kun laskuvarjon laukaisutarve tulee, niin kiinnityselin irrotetaan jousesta, jolloin vapautuvan jousen jousivoima työntää laskuvarjon ulos säiliöstä ja irti lentävästä laitteesta. Laskuvarjo on kiinnitetty hihnoilla, köysillä tai vastaavilla elimillä lentävään laitteeseen ja estää siten lentävän laitteen nopean putoamisen.

Em. kiinnityselimen irrotus voidaan toteuttaa esim. käyttäen erilaisia mekaanisia laukaisukoneistoja, joissa tietyn osan tietty liike vapauttaa jousen. Tämä liike voidaan saada aikaan kauko-ohjauksella tai automaattisesti esim. kiihtyvyys- asento-, paineanturin tms. avulla.

Toinen tunnettu tapa laukaista laskuvarjo ulos on räjäyttää sen takana CC>2-panos, jolloin syntyvä ylipaine työntää laskuvarjon ulos sen säilytyspaikasta.

Edellä kuvattuja tunnettuja tekniikoita käytetään alalla yleisesti.

Panoksen räjäyttämiseen perustuvan tunnetun tekniikan suurimpana epäkohtana voidaan pitää sitä, että alalla toimii hyvin paljon yksityisiä harrastajia ja harrastajayhteisöjä ja räjähdyspanosten käsittelyyn liittyy aina vaaratekijöitä. Lisäksi räjähteiden käyttöä säädellään hyvin tiukasti erilaisilla määräyksillä, joten lentäviä laitteita harrastavan on hyvin vaikeaa toteuttaa tätä tekniikkaa asetuksia ja määräyksiä rikkomatta.

Mekaaniseen laukaisukoneistoon perustuvien menetelmien suurena epäkohtana voidaan pitää niiden monimutkaisuutta ja korkeita hankintahintoja sekä toimintavarmuuteen liittyviä ongelmia. Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen menetelmä ja laite esineen laukaisemiseksi ulos lentävästä laitteesta jolla vältetään tunnetussa tekniikassa esiintyviä haittoja. Keksinnönmukaiselle ratkaisulle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksien 1 ja 3 tunnusmerkkiosissa.

Keksinnön suurimpina etuina voidaan pitää sitä, että sen mukainen menetelmä ja laite ovat hyvin yksinkertaisia ja edullisia toteuttaa ja että ne ovat hyvin toimintavarmoja. Tässä asiakirjassa käsitetään termillä säiliö sitä tilaa, sen tilan rajoittavia elimiä ja muita toimielimiä, jossa laukaistavaa esinettä säilytetään. Vaipalla käsitetään em. tilan tiettyä muuta seinämän osaa kuin sen pohjaa. Ala- ja ylä- etuliitteisillä termeillä viitataan tämän hakemuksen kuvioihin, mutta niillä ei määritellä keksinnönmukaisen laitteen tiettyä ainoaa toiminta-asentoa, vaan laite voi toimia useissa eri asennoissa.

Vastuksella tarkoitetaan sellaista sähkövastusta, jossa sähköenergiaa muuttuu lämpöenergiaksi.

Keksintöä kuvataan lähemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1, esittää erästä keksinnönmukaista, valmiusasennossa olevaa laitetta ulkoapäin, kuvio 2, esittää em. laitteen poikkileikkausta pituussuuntaisesti keskeltä leikattuna, kuvio 3, esittää em. laitteen kuviossa 2 näytettyä kohtaa B tarkemmin, kuvio 4, esittää erästä keksinnönmukaisen laitteen kiinnityslaitteen sovellusta, kuvio 5, esittää erästä toista kiinnityslaitteen sovellusta, kuvio 6, esittää erästä edellisistä poikkeavaa keksinnön sovellusta.

Seuraavassa selitetään keksinnön erään edullisen sovelluksen rakenne ja toiminta edellä mainittuihin kuvioihin viittaamalla.

Kuvioissa 1- 3 on kuvattu kaaviomaisesti ja esimerkin tavoin eräs keksinnönmukainen laite. Laite on esitetty näissä kuvioissa toimintavalmiina ja sen yhteydessä on esitetty myös uloslaukaistava esine 1. Esine 1 on tässä esimerkissä laskuvarjo ja kuviosta 2 nähdään että se on sijoitettu säiliön 2 sisälle, sen yläosaan. Säiliön pohja 3 on ympyränmuotoinen, eristävästä ja huonosti sähköä johtavasta materiaalista valmistettu kiekko, jonka keskellä on sen keskiakselin suuntainen aukko 3.1 ja jonka kehällä on reikä 3.2, joka ulottuu mainittuun aukkoon 3.1 asti ja lisäksi hiukan sen toiselle puolelle. Säiliöllä on lieriönmuotoinen vaippa 4 ja tässä esimerkissä on vaipan yläpäähän asetettu myös kansi 5. Säiliön sisällä on jousi 6, joka on tässä esimerkissä kierrejousi ja jousen yläpäätä vasten on asetettu männän muotoinen halkaisijaltaan pyöreä, vaippaan nähden liukusovituksella sovitettu työntöelin 7, joka on niin ikään valmistettu eristävästä ja siten sähköä huonosti johtavasta materiaalista. Työntöelin käsittää työntöpinnan 7.1 sekä vaipan 4 ja jousen 6 väliin ulottuvan helman 7.2 ja sen keskellä on säiliön keskiakselin suuntainen aukko 7.3. Jousi 6 on työntöjousi ja se on puristettu kasaan säiliön pohjaa 3 vasten ja lukittu tähän viritettyyn asemaan kiinnitinlaitteella 8 siten, että mainittu kiinnityslaite yhdistää yhdessä ensimmäisen lukituselimen 9 ja toisen lukituselimen 10 kanssa pohjan 3, jousen 6 ja työntöelimen 7 toisiinsa. Tässä esimerkissä kiinnityslaite 8 on (kuvio 4) ohut metallivaijeri jonka päissä on silmukat 8.1, 8.2. Ensimmäinen lukituselin 9 on reikään 3.2 työnnetty metallitappi ja toinen lukituselin 10 on työntöelimen työntöpintaa 7.1 vasten asetettu metallitappi. Kiinnityslaitteen 8 alapäässä oleva silmukka 8.1 ulottuu ensimmäisen lukituselimen 9 ympäri ja yläpäässä oleva toinen silmukka 8.2 vastaavasti toisen lukituselimen 10 ympäri ja siten jousi 6 on lukittu jännitystilaan pohjan 3 ja työntöelimen 7 väliin, jolloin jousen 6 työntövoima F aiheuttaa vastaavan suuruisen vetojännityksen tässä esimerkissä pystysuorassa olevaan kiinnityslaitteena 8 toimivaan vaijeriin. Kiinnityslaite 8 on mitoitettu siten, että sen vetolujuus T, joka on sen materiaalin vetolujuus per pinta-alayksikkö (N/ mm2) kertaa sen kokonaispinta-ala (mm2), on suurempi kuin toimintavalmiin jousen työntövoima F.

Keksinnönmukaisessa laitteessa on ensimmäiseen lukituselimeen 9 yhdistetty virtajohto 11 ja toiseen lukituselimeen 10 virtajohto 12. Mainitut virtajohdot on yhdistetty lentävän laitteen virtalähteeseen 13 kuten akkuun tai patteriin. Muodostunut virtapiiri 14, joka käsittää mainitut virtajohdot, lukituselimet, kiinnityslaitteen ja virtalähteen on varustettu katkaisimella 14.1, joka pitää virtapiirin normaalitilanteessa avattuna. Virtapiiri 14 voidaan sulkea kauko-ohjaimella tai automaattisen laitteen avulla siten kuin aiemmin edellä on kerrottu. Oikosulku on estetty virtapiirin osiin kosketuksessa olevien muiden osien materiaalivalinnoilla edellä kuvatulla tavalla.

Keksinnönmukainen menetelmä toimii siten, että kun esine 1 kuten esim. laskuvarjo halutaan laukaista irti lentävästä laitteesta, niin katkaisija 14.1 suljetaan kauko-ohjauksella tai se sulkeutuu esim. kiihtyvyys-, asento-, paineanturilta tai vastaavalta laitteelta tulevan signaalin johdosta, jolloin virtapiiriin 14 muodostuu sähkövirta. Sähkövirran kulkiessa kiinnityslaitteen 8 läpi toimii kiinnityslaitteena oleva vaijeri sähkövastuksena ja sähköenergiaa muuttuu siinä lämmöksi, jolloin kiinnityslaitteen lämpötila nousee. Sähkövirran voimakkuus I ja jännite U ovat mitoitettu siten että kiinnityslaiteen 8 lämpötila nousee hyvin nopeasti, jolloin kiinnityslaitteen materiaalin vetolujuus niin ikään heikkenee nopeasti ja niin paljon, että jousen 6 työntövoima F (N) tulee suuremmaksi kuin kiinnityslaitteen 8 vetolujuus T (N). Mainittu vetolujuus T on siis kiinnityslaitteen katkeamiskohdan materiaalin vetolujuusarvo (N/mm2) kertaa kyseinen poikkipinta-ala (mm2). Tällöin kiinnityslaite 8 murtuu tai sulaa poikki ja jousen työntövoima F vapautuu, jolloin jousi 6 työntää edessään olevaa työntöelintä 7 ja työntöelin edessään olevaa esinettä 1 sillä seurauksella että esine työntää löysästi paikallaan olevan kannen 5 pois paikaltaan ja sinkoutuu ulos säiliöstä 2 ja irti lentävästä laitteesta. Esineen 1 ollessa lentävään laitteeseen kiinnitetty laskuvarjo tämä laskuvarjo avautuu ja rajoittaa lentävän laitteen putoamisnopeutta halutulla tavalla.

Lentävä laite voidaan varustaa seuraava lentoa varten säiliöön 2 uudelleen viritetyllä jousella 6, uudella kiinnityslaitteella 8 ja uudelleen pakatulla esineellä 1.

Esine 1 voi olla myös joku muu kuin laskuvarjo. Esimerkkinä voidaan mainita serpentiinirulla tai ryhmä tällaisia rullia. Myös monet muut lentävästä laitteesta ilmaan laukaistavat esineet voivat tulla kysymykseen. Säiliö 2 voidaan mitoittaa aina tilanteen mukaan sopivan kokoiseksi ja muotoiseksi. Edellä olevassa esimerkissä se on mitoitettu multikopterin laskuvarjolle sopivaksi, mutta se voidaan toteuttaa myös toisen muotoisena. Säiliön kiinnitys lentävään laitteeseen voidaan toteuttaa millä tahansa tunnetulla menetelmällä siten, että ulos sinkoutuvalla esineellä on vapaa pääsy ilmatilaan. Säiliö voi olla joissakin tapauksissa myös ilman kantta 5.

Pohjalla 3 on niin ikään erilaisia toteutusmuotoja. Sen kannalta on keskeistä, että kiinnityslaite 8 voidaan tukea siihen joko suoraan tai lukituselimen 9 välityksellä. Eräänä vaihtoehtona voidaan mainita rakenne jossa lukituselin 9 nojaa pohjan 3 alapintaan ja kiinnityslaite ulottuu siihen läpäisten koko pohjan. Joissakin tapauksissa kiinnityslaite 8 voidaan kiinnittää suoraan pohjaan, jolloin virtajohto 11 kiinnitetään suoraan siihen.

Jousi 6 voidaan toteuttaa joissakin tapauksissa edellä kerrotusta esimerkistä poiketen myös esim. lehtijousen periaatteella. Keskeistä on että jousivoima F suuntautuu uloslaukaistavan esineen 1 suuntaan.

Työntöelin 7 voidaan toteuttaa eri variaatioina mutta aina kuitenkin siten, että se ohjautuu jousivoiman F painamana riittävän hyvin oikeaan suuntaan. Edellä olevassa esimerkissä työntöelimen helma 7.2 ohjaa männänhelman tavoin sitä liikkumaan säiliön pituusakselin suuntaisesti. Kiinnityslaite 8 voidaan joissakin tapauksissa kiinnittää myös suoraan työntöelimeen 7, jolloin virtajohto 12 kiinnitetään suoraan kiinnityslaitteeseen 8. Joissakin tapauksissa työntöelin 7 voi alla myös jousen 6 pää.

Kiinnityslaite 8 voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Se voi olla lanka, vaijeri, tanko, liuska tai vastaava elin tai yhdistelmä edellä mainittuja tai mikä tahansa esine, joka on tai jossa on sähkövastuksen tavoin sulakkeena toimiva osa ja jonka läpi sähkövirta johdetaan. Kiinnityslaite voi olla koostettu myös siten, että vain osa siitä kuuluu virtapiiriin 14, jolloin sähkö johdetaan vain tämän osan kautta ja murtuminen tai sulaminen tapahtuu silloin tässä mainitussa osassa. Kiinnityslaitteen 8 materiaalina voidaan käyttää terästä, kuparimetallia, alumiinia tai mitä tahansa riittävän lujuuden omaavaa ja hyvin sähköä johtavaa materiaalia.

Lukituselimet 9, 10 voidaan toteuttaa lukuisilla tunnetuilla tavoilla. Niiden ei välttämättä tarvitse kuulua virtapiiriin 14 jos sähkövirran kierto kiinnityslaitteen 8 kautta järjestetään muulla tavalla kuin lukituselimien kautta. Lukituselimien kuuluessa virtapiiriin 14 niiden materiaalivalintoihin pätee samat ehdot kuin edellä, kiinnityslaitteen 8 kohdalla on kerrottu.

Virtapiiri 14 on mahdollista muodostaa keksinnönmukaisessa laitteessa myös siten, että sähkövirta etenee sulakkeena toimivalle kiinnityslaitteelle 8 tai siitä eteenpäin jousta 6 pitkin. Tällöin on jousta mitoitettaessa huomioitava sähkövirran siinä aiheuttama lämpötilan nousuja sitä kautta sen materiaalin lujuuden aleneminen.

Yhtenä keksinnön sovelluksena mainitaan ratkaisu, jossa pohja 3, viritetty jousi 6, työntöelin 7 ja kiinnityslaite 8 muodostavat esivalmistetun patruunan, joka sijoitetaan vaipan 4 sisälle ja tuetaan paikalleen sen alaosaan. Toisessa samantyyppisessä sovelluksessa voidaan pohja 3 korvata patruunassa erillisellä jousen alle tulevalla levymäisellä tukiosalla, jolloin esivalmistettu patruuna asetetaan säiliön pohjaa 3 vasten. Tämän jälkeen virtajohdot 11, 12 yhdistetään laitteeseen siten, että kiinnityslaite 8 tai sen osa tulee osaksi virtapiiriä 14.

Kuviossa 5 on kuvattu eräs sellainen keksinnön sovellus, jossa kiinnityslaite 8 on pohjaan 3 kahdesta kohdasta lukituselimien 9a, 9b välityksellä ja työntöelimeen 7 yhdestä kohdasta lukituselimen 15 välityksellä kiinnitetty vaijeri tai vastaava elin. Kiinnityslaite toteuttaa tällöin ns. väkipyöräasetelman siten, että sen ensimmäinen osa 8a etenee lukituselimestä 9a lukituselimelle 15, jonka kierrettyään sen toinen osa 8b etenee sieltä lukituselimelle 9b. Tällöin työntövoima F aiheuttaa mainittuihin osiin 8a, 8b vetorasitukset, joiden suuruudet ovat riippuvaisia näiden osien suunnasta työntövoiman F suuntaan nähden. Tässä asetelmassa voidaan käyttää edellä oleviin esimerkkeihin nähden ohuempaa kiinnityslaitetta tai vastaavasti suurempaa työntövoimaa F. Virtapiiri voidaan asettaa etenemään kuvion 5 mukaisesti siten, että vain toinen kiinnityslaitteen osista, tässä tapauksessa ensimmäinen osa 8a, kuuluu virtapiiriin, jolloin sähkövirta etenee virtalähteestä virtajohtoa 11 lukituselimelle 9a ja siitä kiinnityslaitteen ensimmäistä osaa 8a pitkin lukituselimelle 15 ja sieltä edelleen virtajohtoa 12 pitkin virtalähteeseen, tai päinvastoin. Tässä sovelluksessa saadaan kiinnityslaite 8 katkeamaan suhteellisesti pienemmällä sähköenergialla kuin yksiosaisen kiinnityslaitteen samankokoisessa sovelluksessa. Tämä kaksiosainen kiinnityslaite 8 voidaan toteuttaa myös niin, että virta asetetaan kulkemaan koko kiinnityslaitteen läpi, eli lukituselimeltä 9a lukituselimen 15 kautta lukituselimelle 9b. Näissä sovelluksissa on jousen 6 virittäminen helpompaa kuin aiemmin edellä kerrotuissa sovelluksissa. On huomattava, että tässä ratkaisumallissa kiinnityslaitteen osat 8a, 8b saattavat olla olennaisesti erisuuntaisia työntövoiman F kanssa, jolloin kiinnityslaitteen 8 katkaistavan osan vetolujuutta heikennetään työntövoiman F siihen aiheuttamaa vetorasitusta pienemmäksi. Kiinnityslaite 8 voi koostua myös useammasta kuin kahdesta edellä mainitun kaltaisesta osasta.

Keksintöä voidaan soveltaa myös siten, että katkaistava kiinnityslaite poltetaan tai sulatetaan poikki sen yhteyteen asennetun sähkövastuksen lämpötilan tai kärkien väliin muodostettavan valokaaren lämpötilan avulla. Kuviossa 6 on kuvattu asetelma, jossa kiinnityslaitetta 8c vasten on asetettu sähkövastus 16. Tämä vastus on ns. kestovastus eli sitä voidaan käyttää useita kertoja. Kun sähkövastuksen 16 kautta johdetaan virta, niin sen lämpötila nousee ja tämä aiheuttaa kiinnityslaitteen vetolujuuden heikkenemisen lämmittämällä, polttamalla tai sulattamalla sitä. Toinen edellä mainittu tähän rinnastettava sovellus on siis asettaa sähkövastuksen 16 tilalle kärjet 17, joiden väliin muodostuu valokaari suljettaessa virtapiiri. Tällöin valokaaren sähköenergia vaurioittaa kiinnityslaitetta 8c ja kiinnityslaite katkeaa sen vetolujuuden heikentyessä jousen työntövoimaa F pienemmäksi tai työntövoiman kiinnityslaitteen aiheuttamaa vetorasitusta pienemmäksi. Kiinnityslaite 8c voi olla sähköä hyvin tai huonosti johtava lanka, vaijeri, tanko, liuska, naru, siima tai vastaava elin tai yhdistelmä edellä mainittuja tai mikä tahansa elin jonka lujuutta voidaan heikentää em. tavalla. Käytettävän sähkövirran voimakkuus I ja jännite U voidaan asettaa aina sovellus- ja tapauskohtaisesti edulliseksi siten, että kiinnityslaitteen 8, 8c katkaisemiseen tarvittava energia saadaan muodostumaan riittävän nopeasti.

On huomattava, että vaikka tässä selityksessä on pitäydytty tietyntyyppisissä keksinnölle edullisissa toteuttamisesimerkeissä, niin tällä ei kuitenkaan haluta mitenkään rajoittaa keksinnön käyttöä vain tämän tyyppisiä esimerkkejä koskeviksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (7)

1. Menetelmä esineen (1) laukaisemiseksi lentävästä laitteesta, jonka menetelmän mukaan; a. lentävään laitteeseen kuuluvaan säiliöön (2), joka käsittää ainakin pohjan (3) ja vaipan (4), asetetaan mainittua pohjaa vasten jousi (6), joka on työntöjousi ja joka on viritetty tai joka viritetään jännitystilaan siten, että sen työntövoima (F) suuntautuu esineen (1) suuntaan, b. mainittu jousen (6) jännitystila lukitaan tai on aiemmin lukittu kiinnityslaitteella (8) siten, että tähän kiinnityslaitteeseen kohdistuu työntövoiman (F) aiheuttama vetorasitus, c. säiliöön (2) asetetaan jousen jatkeeksi laukaistava esine (1), d. kiinnityslaite (8) on lanka, vaijeri, tanko, liuska, naru, siima tai joku niiden yhdistelmä ja sen vetolujuus (T) on suurempi kuin jousen työntövoiman (F) mainittuun kiinnityslaitteeseen aiheuttama vetorasitus, e. kiinnityslaitteen (8) vetolujuutta (T) heikennetään mainittua vetorasitusta pienemmäksi lämmittämällä, polttamalla tai sulattamalla mainittua kiinnityslaitetta (8) sähköenergian avulla, f. kiinnityslaite (8) katkeaa, jousi (6) laajenee esineen (1) suuntaan ja jousen työntövoima (F) työntää esineen ulos säiliöstä (2) ja irti lentävästä laitteesta, tunnettu siitä, että kiinnityslaitteen (8) katkaistavan kohdan, joka on sähköä johtavaa ainetta, läpi johdetaan sähkövirta, jolloin sähköenergiaa muuttuu kiinnityslaitteessa (8) lämpöenergiaksi ja mainitun kiinnityslaitteen katkaistavan kohdan lämpötila nousee niin paljon, että sen vetolujuus (T) alenee jousen (6) työntövoiman (F) tuohon mainittuun kohtaan aiheuttamaa vetorasitusta pienemmäksi, tai kiinnityslaitteen (8c) yhteyteen asennetaan kärjet (17) ja näiden kärkien kautta johdetaan sähkövirta jolloin kärkien väliin muodostuu valokaari, jonka lämpöenergia kuumentaa, polttaa tai sulattaa kiinnityslaitteen (8c) katkaistavaa kohtaa niin paljon, että sen vetolujuus (T) alenee jousen (6) työntövoiman (F) tuohon mainittuun kohtaan aiheuttamaa vetorasitusta pienemmäksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että säiliön pohja (3) ja työntöelin (7) muodostetaan eristävästä, sähköä huonosti johtavasta materiaalista.

3. Laite esineen (1) laukaisemiseksi lentävästä laitteesta joka laite käsittää ainakin pohjan (3) ja vaipan (4) käsittävän säiliön (2), säiliöön asetetun työntöelimen (7), työntöelimen ja pohjan väliin jännitetyn jousen (6), kiinnityslaitteen (8, 8c), joka on asetettu ylläpitämään jousen työntövoimaa (F), tunnettu siitä, että kiinnityslaitteen (8) kautta on asetettu kulkemaan virtapiiri (14) tai että kiinnityslaitteen (8c) yhteyteen on asetettu kärjet (17), jolloin mainitun virtapiirin sähköenergiasta on muodostettavissa kiinnityslaitteen (8, 8c) vetolujuutta (T) siinä määrin heikentävä määrä lämpöenergiaa, että tämän kiinnityslaitteen vetolujuus kykenee alenemaan jousen (6) työntövoiman (F) mainittuun kiinnityslaitteeseen aiheuttamaa vetorasitusta pienemmäksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite tunnettu siitä, että vaippa (4) on lieriö.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite tunnettu siitä, että jousi (6) on kierrejousi.

6. Jonkun patenttivaatimuksista 3-5 mukainen laite tunnettu siitä, että virtapiiri (14) käsittää ainakin osan kiinnityslaitteesta (8), lukituselimet (9, 10), virtajohdot (11, 12) ja virtalähteen (13) ja että se on varustettu katkaisijalla (14.1).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite tunnettu siitä, että katkaisija (14.1) on asetettu sulkemaan virtapiiri (14) automaattisesti kiihtyvyys-, asento- tai paineanturilta tulevan signaalin avulla tai kauko-ohjauksella. Patentkrav