FI125931B - Menetelmä ja laitteisto hiilivetyjen valmistamiseksi - Google Patents

Menetelmä ja laitteisto hiilivetyjen valmistamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI125931B
FI125931B FI20105585A FI20105585A FI125931B FI 125931 B FI125931 B FI 125931B FI 20105585 A FI20105585 A FI 20105585A FI 20105585 A FI20105585 A FI 20105585A FI 125931 B FI125931 B FI 125931B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
oil
fats
waxes
oils
animal
Prior art date
Application number
FI20105585A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20105585A (fi
FI20105585A0 (fi
Inventor
Jaakko Nousiainen
Pekka Knuuttila
Arto Rissanen
Original Assignee
Upm Kymmene Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Family has litigation
First worldwide family litigation filed litigation Critical https://patents.darts-ip.com/?family=42234365&utm_source=***_patent&utm_medium=platform_link&utm_campaign=public_patent_search&patent=FI125931(B) "Global patent litigation dataset” by Darts-ip is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
Application filed by Upm Kymmene Corp filed Critical Upm Kymmene Corp
Priority to FI20105585A priority Critical patent/FI125931B/fi
Publication of FI20105585A0 publication Critical patent/FI20105585A0/fi
Priority to CN2011800302114A priority patent/CN102947422A/zh
Priority to PCT/FI2011/050461 priority patent/WO2011148045A1/en
Priority to CA2799643A priority patent/CA2799643C/en
Priority to US13/699,328 priority patent/US9790439B2/en
Priority to EP11727715.2A priority patent/EP2576731B1/en
Priority to RU2012156250/04A priority patent/RU2566762C2/ru
Priority to DK11727715.2T priority patent/DK2576731T3/en
Priority to BR112012029795-3A priority patent/BR112012029795A2/pt
Publication of FI20105585A publication Critical patent/FI20105585A/fi
Publication of FI125931B publication Critical patent/FI125931B/fi
Application granted granted Critical

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G45/00—Refining of hydrocarbon oils using hydrogen or hydrogen-generating compounds
    • C10G45/58—Refining of hydrocarbon oils using hydrogen or hydrogen-generating compounds to change the structural skeleton of some of the hydrocarbon content without cracking the other hydrocarbons present, e.g. lowering pour point; Selective hydrocracking of normal paraffins
    • C10G45/60—Refining of hydrocarbon oils using hydrogen or hydrogen-generating compounds to change the structural skeleton of some of the hydrocarbon content without cracking the other hydrocarbons present, e.g. lowering pour point; Selective hydrocracking of normal paraffins characterised by the catalyst used
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G3/00—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oxygen-containing organic materials, e.g. fatty oils, fatty acids
    • C10G3/50—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oxygen-containing organic materials, e.g. fatty oils, fatty acids in the presence of hydrogen, hydrogen donors or hydrogen generating compounds
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J21/00—Catalysts comprising the elements, oxides, or hydroxides of magnesium, boron, aluminium, carbon, silicon, titanium, zirconium, or hafnium
    • B01J21/02—Boron or aluminium; Oxides or hydroxides thereof
    • B01J21/04—Alumina
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J23/00—Catalysts comprising metals or metal oxides or hydroxides, not provided for in group B01J21/00
    • B01J23/70—Catalysts comprising metals or metal oxides or hydroxides, not provided for in group B01J21/00 of the iron group metals or copper
    • B01J23/76—Catalysts comprising metals or metal oxides or hydroxides, not provided for in group B01J21/00 of the iron group metals or copper combined with metals, oxides or hydroxides provided for in groups B01J23/02 - B01J23/36
    • B01J23/84—Catalysts comprising metals or metal oxides or hydroxides, not provided for in group B01J21/00 of the iron group metals or copper combined with metals, oxides or hydroxides provided for in groups B01J23/02 - B01J23/36 with arsenic, antimony, bismuth, vanadium, niobium, tantalum, polonium, chromium, molybdenum, tungsten, manganese, technetium or rhenium
    • B01J23/85—Chromium, molybdenum or tungsten
    • B01J23/888—Tungsten
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G3/00—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oxygen-containing organic materials, e.g. fatty oils, fatty acids
    • C10G3/42—Catalytic treatment
    • C10G3/44—Catalytic treatment characterised by the catalyst used
    • C10G3/45—Catalytic treatment characterised by the catalyst used containing iron group metals or compounds thereof
    • C10G3/46—Catalytic treatment characterised by the catalyst used containing iron group metals or compounds thereof in combination with chromium, molybdenum, tungsten metals or compounds thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G3/00—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oxygen-containing organic materials, e.g. fatty oils, fatty acids
    • C10G3/42—Catalytic treatment
    • C10G3/44—Catalytic treatment characterised by the catalyst used
    • C10G3/48—Catalytic treatment characterised by the catalyst used further characterised by the catalyst support
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G3/00—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oxygen-containing organic materials, e.g. fatty oils, fatty acids
    • C10G3/42—Catalytic treatment
    • C10G3/44—Catalytic treatment characterised by the catalyst used
    • C10G3/48—Catalytic treatment characterised by the catalyst used further characterised by the catalyst support
    • C10G3/49—Catalytic treatment characterised by the catalyst used further characterised by the catalyst support containing crystalline aluminosilicates, e.g. molecular sieves
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G3/00—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oxygen-containing organic materials, e.g. fatty oils, fatty acids
    • C10G3/54—Production of liquid hydrocarbon mixtures from oxygen-containing organic materials, e.g. fatty oils, fatty acids characterised by the catalytic bed
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G49/00—Treatment of hydrocarbon oils, in the presence of hydrogen or hydrogen-generating compounds, not provided for in a single one of groups C10G45/02, C10G45/32, C10G45/44, C10G45/58 or C10G47/00
    • C10G49/02—Treatment of hydrocarbon oils, in the presence of hydrogen or hydrogen-generating compounds, not provided for in a single one of groups C10G45/02, C10G45/32, C10G45/44, C10G45/58 or C10G47/00 characterised by the catalyst used
    • C10G49/04—Treatment of hydrocarbon oils, in the presence of hydrogen or hydrogen-generating compounds, not provided for in a single one of groups C10G45/02, C10G45/32, C10G45/44, C10G45/58 or C10G47/00 characterised by the catalyst used containing nickel, cobalt, chromium, molybdenum, or tungsten metals, or compounds thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/04—Liquid carbonaceous fuels essentially based on blends of hydrocarbons
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/04—Liquid carbonaceous fuels essentially based on blends of hydrocarbons
    • C10L1/06—Liquid carbonaceous fuels essentially based on blends of hydrocarbons for spark ignition
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/04—Liquid carbonaceous fuels essentially based on blends of hydrocarbons
    • C10L1/08—Liquid carbonaceous fuels essentially based on blends of hydrocarbons for compression ignition
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2300/00—Aspects relating to hydrocarbon processing covered by groups C10G1/00 - C10G99/00
    • C10G2300/10—Feedstock materials
    • C10G2300/1011—Biomass
    • C10G2300/1014—Biomass of vegetal origin
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2300/00—Aspects relating to hydrocarbon processing covered by groups C10G1/00 - C10G99/00
    • C10G2300/10—Feedstock materials
    • C10G2300/1011—Biomass
    • C10G2300/1018—Biomass of animal origin
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2300/00—Aspects relating to hydrocarbon processing covered by groups C10G1/00 - C10G99/00
    • C10G2300/10—Feedstock materials
    • C10G2300/1022—Fischer-Tropsch products
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2300/00—Aspects relating to hydrocarbon processing covered by groups C10G1/00 - C10G99/00
    • C10G2300/20—Characteristics of the feedstock or the products
    • C10G2300/201—Impurities
    • C10G2300/202—Heteroatoms content, i.e. S, N, O, P
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2300/00—Aspects relating to hydrocarbon processing covered by groups C10G1/00 - C10G99/00
    • C10G2300/40—Characteristics of the process deviating from typical ways of processing
    • C10G2300/4018—Spatial velocity, e.g. LHSV, WHSV
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2300/00—Aspects relating to hydrocarbon processing covered by groups C10G1/00 - C10G99/00
    • C10G2300/40—Characteristics of the process deviating from typical ways of processing
    • C10G2300/4081—Recycling aspects
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2300/00—Aspects relating to hydrocarbon processing covered by groups C10G1/00 - C10G99/00
    • C10G2300/80—Additives
    • C10G2300/802—Diluents
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2400/00—Products obtained by processes covered by groups C10G9/00 - C10G69/14
    • C10G2400/02—Gasoline
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2400/00—Products obtained by processes covered by groups C10G9/00 - C10G69/14
    • C10G2400/04—Diesel oil
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2400/00—Products obtained by processes covered by groups C10G9/00 - C10G69/14
    • C10G2400/08—Jet fuel
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02E—REDUCTION OF GREENHOUSE GAS [GHG] EMISSIONS, RELATED TO ENERGY GENERATION, TRANSMISSION OR DISTRIBUTION
    • Y02E50/00—Technologies for the production of fuel of non-fossil origin
    • Y02E50/10—Biofuels, e.g. bio-diesel
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P30/00—Technologies relating to oil refining and petrochemical industry
    • Y02P30/20—Technologies relating to oil refining and petrochemical industry using bio-feedstock
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02T—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO TRANSPORTATION
    • Y02T50/00—Aeronautics or air transport
    • Y02T50/60—Efficient propulsion technologies, e.g. for aircraft
    • Y02T50/678—Aviation using fuels of non-fossil origin

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Crystallography & Structural Chemistry (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Production Of Liquid Hydrocarbon Mixture For Refining Petroleum (AREA)

Description

Menetelmä ja laitteisto hiilivetyjen valmistamiseksi
Keksinnön ala
Esillä oleva keksintö koskee menetelmää polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi ja erityisemmin menetelmää polttoainekomponenttien valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta syötöstä yksivaiheisessa vety-käsittelyssä vahan poisto katalyytin läsnä ollessa. Esillä oleva keksintö koskee lisäksi laitteistoa polttoainekomponenttien valmistamiseksi sekä polttoainekomponenttien käyttöä polttoaineena tai lisäaineena polttoainekoostumuksessa.
Keksinnön tausta
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevien biologista alkuperää olevien hiilivetyjen käyttöön korvaamaan fossiiliset lähtömateriaalit polttoaineissa kohdistuu kasvavaa kiinnostusta. On olemassa useita kirjallisuusviitteitä, jotka koskevat polttoainekoostumusten valmistamista biologisista lähtömateriaaleista. Esimerkiksi suomalainen patentti 100248 kuvaa keskijakeiden (keskitisleiden) valmistamista kasviöljystä. Valmistusmenetelmän ensimmäisessä vaiheessa kasviöljyn rasvahapot tai triglyseridit vedytetään n-parafiineiksi HDO/HDS-vai-heessa ja toisessa vaiheessa mainitut n-parafiinit muunnetaan katalyyttisesti haarautuneiksi parafiineiksi (isomeriointi). Tässä menetelmässä on kuitenkin se epäkohta, että se tarvitsee puhdistusvaiheen kahden menetelmävaiheen väliin, sillä ensimmäisessä vaiheessa muodostuvat rikkiyhdisteet myrkyttävät isome-rointikatalyytin. Lisäksi haluttujen tuotteiden saanto vähenee samalla kun me-netelmävaiheiden määrä kasvaa. Esimerkiksi, kun kaksi menetelmävaihetta, jotka kumpikin toimivat 80 %:n saannolla, järjestetään sarjaan, lopullinen saan-tomäärä molempien menetelmävaiheiden jälkeen on vain 64 %. Lisäksi kaksivaiheinen menetelmä lisää investointikustannuksia, menetelmän monimutkaisuutta, välivaiheita ja operointikuluja.
Keksinnön lyhyt kuvaus
Esillä olevan keksinnön tavoite on aikaan saada menetelmä ja laitteisto menetelmän toteuttamiseksi yllä mainittujen haittojen lieventämiseksi. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja järjestelyllä, joille on tunnusomaista se, mitä on esitetty itsenäisissä vaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot on esitetty epäitsenäisissä vaatimuksissa.
Nyt on havaittu, että biologista alkuperää oleva syöttö voidaan prosessoida yksivaiheisessa vetykäsittelyssä vetykaasun ja katalyyttisysteemin läsnä ollessa, joka käsittää vahan poisto katalyyttiä, polttoainekomponenttien seoksen muodostamiseksi.
Yllättäen on havaittu, että vahanpoistokatalyyttejä, jotka sietävät rikkiä hyvin, voidaan käyttää biologisista materiaaleista peräisin olevien syöttöjen, kuten mäntyöljysyötön, vetykäsittelyyn polttoainekomponenttien valmistamiseksi yhtä tehokkaasti tai jopa paremmin kuin varsinaisia rikinpoistokatalyyttejä, kuten NiMo- tai CoMo-katalyyttejä. Vahanpoistokatalyyttejä on käytetty aikaisemmin isomerointiin. Nyt on yllättäen havaittu, että HDO/HDS-katalyytit voidaan korvata vahanpoistokatalyytillä biologisesta materiaalista peräisin olevien syöttöjen vetykäsittelyssä. Esillä olevan keksinnön menetelmä käyttää vahan-po isto katalyyttiä biologisesta materiaalista peräisin olevan syötön kaksoissidos-ten vedyttämiseksi ja syöttömolekyylien heteroatomien, erityisesti hapen, poistamiseksi vedyttämällä. Samaan aikaan rikkiyhdisteet pelkistetään vetysulfi-diksi. Vahanpoistokatalyytti kykenee myös isomeroimaan n-parafiinien suoria hiilirunkoja (lineaariset alkaanit) isoparafiinien haaroittuneiksi rungoiksi (haaroittuneet alkaanit). Isomerointi parantaa polttoaineen kylmäjuoksevuusominai-suuksia.
Keksinnön menetelmällä saatuja komponentteja voidaan käyttää polttoainekomponentteina sellaisenaan tai polttoainelisäaineina polttoainekoos-tumuksissa. Menetelmästä saaduilla polttoainekomponenteilla on dieselpoltto-ainekomponenteille tyypillinen hiililuku, joka vaihtelee C10:stä C28:aan. Kevyitä fraktioita, jotka ovat <C10, voidaan käyttää bensiininä ja/tai teollisuusbensiininä.
Keksinnön erityisessä suoritusmuodossa raakaa tai esipuhdistettua mäntyöljyä käytetään lähtömateriaalina.
Esillä olevan keksinnön menetelmän eräs etu on, että ei tarvita miltään esikäsittelymenettelyä rikin poistamiseksi biologista alkuperää olevasta syötöstä ennen sen jatkokäsittelyä. Keksintö aikaan saa näin ollen yksinkertaisen yksivaiheisen, tehokkaan ja taloudellisen menetelmän biologista alkuperää olevien hiilivetysyöttöjen käsittelemiseksi tuotteen aikaansaamiseksi, joka on käyttökelpoinen polttoainesovelluksissa. Eräs esillä olevan keksinnön etu on, että käytetty katalyytti ei myrkyty.
Keksintö perustuu ideaan polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi menetelmällä, jossa otetaan biologista alkuperää oleva syöttö ja mainitulle biologista alkuperää olevalle syötölle ja vetykaasulle suoritetaan yksivaiheinen vetykäsittely katalyyttisysteemin läsnä ollessa, joka käsittää vahanpois-tokatalyyttiä.
Kuvioiden lyhyt kuvaus
Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin edullisten suoritusmuotojen avulla viittaamalla liitteenä oleviin kuvioihin, joissa
Kuvio 1 esittää erään suoritusmuodon keksinnön mukaisesta laitteistosta yksivaiheisen menetelmän toteuttamiseksi polttoainekomponenttien valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta syötöstä.
Kuvio 2 esittää erään suoritusmuodon keksinnön mukaisesta laitteistosta yksivaiheisen menetelmän toteuttamiseksi polttoainekomponenttien valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta syötöstä ja lisäksi vetyviimeistelyn (hydropolishing) suorittamisen saadulle tuotteelle.
Kuvio 3 esittää erään suoritusmuodon keksinnön mukaisesta laitteistosta yksivaiheisen menetelmän toteuttamiseksi polttoainekomponenttien valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta syötöstä lisäksi vetyviimeistelyn suorittamisen saadulle tuotteelle ja lisäksi tislaus- ja flash-erotusvaiheet.
Prosessiyksiköt ja/tai sisäänmenot/ulostulot, jotka on esitetty kuvioissa katkoviivoilla, ovat valinnaisia.
Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus
Esillä oleva keksintö koskee menetelmää polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi, joka menetelmä käsittää sen, että syötetään biologista alkuperää oleva syöttö ja vetykaasu yksivaiheiseen vetykäsittelyyn katalyyttisysteemin läsnä ollessa, joka käsittää NiW-kata-lyyttiä Al203-kantajalla, polttoainekomponenttien seoksen muodostamiseksi.
Keksintö liittyy myös menetelmään polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi, joka menetelmä käsittää sen, että otetaan biologista alkuperää oleva syöttö; suoritetaan mainitulle biologista alkuperää olevalle syötölle ja vety-kaasusyötölle yksivaiheinen vetykäsittely katalyyttisysteemin läsnä ollessa, joka käsittää vahanpoistokatalyyttiä, polttoainekomponenttien seoksen muodostamiseksi.
Biologista alkuperää oleva syöttö voi olla mitä tahansa biologista materiaalia, joka soveltuu polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseen. Esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaan biologista alkuperää oleva syöttö valitaan ryhmästä, joka koostuu i) mistä tahansa rasvoista, mistä tahansa vahoista, kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvi vahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista, kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista, ja ii) rasvahapoista tai vapaista rasvahapoista, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvivahoista, eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista, kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista ja niiden seoksista hydrolyysillä, tran-sesteröinnillä tai pyrolyysillä, ja iii) estereistä, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvivahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista, kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista, ja niiden seoksista transesteröinnillä, ja iv) rasvahappojen metallisuoloista, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvivahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista, kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista, ja niiden seoksista saippuoimalla, ja v) kasvirasvojen, kasviöljyjen, kasvivahojen; eläinrasvojen, eläinöljy-jen, eläinvahojen; kalarasvojen, kalaöljyjen, kalavahojen, ja niiden seosten rasvahappojen anhydrideistä, ja vi) estereistä, jotka on saatu esteröimällä kasvi-, eläin- ja kala-alkuperää olevia vapaita rasvahappoja alkoholien kanssa, ja vii) rasva-alkoholeista tai aldehydeistä, jotka on saatu kasvirasvojen, kasviöljyjen, kasvivahojen; eläinrasvojen, eläinöljyjen, eläinvahojen; kalarasvojen, kalaöljyjen, kalavahojen, ja niiden seosten rasvahappojen pelkistystuot-teina, ja viii) kierrätetyistä elintarvikelaatua olevista rasvoista ja öljyistä, ja rasvoista, öljyistä ja vahoista, jotka on saatu geeniteknologialla, ix) dikarboksyylihapoista tai polyoleista, joihin kuuluvat diolit, hydrok-siketonit, hydroksialdehydit, hydroksikarboksyylihapot, ja vastaavat di- tai multi-funktionaaliset rikkiyhdisteet, vastaavat di- tai multifunktionaaliset typpiyhdisteet, ja x) levistä johdetuista yhdisteistä, xi) mainittujen biologista alkuperää olevien syöttöjen seoksista.
Esillä olevan keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan biologista alkuperää oleva syöttö valitaan ryhmästä, joka koostuu kalaöljyistä, kuten silakkaöljystä, lohiöljystä, silliöljystä, tonnikalaöljystä, anjovisöljystä, sardiiniöl-jystä, makrilliöljystä; kasviöljyistä, kuten rapsinsiemenöljystä, rapsiöljystä, ca-nola-öljystä, mäntyöljystä, raakamäntyöljystä, auringonkukansiemenöljystä, soi-japapuöljystä, maissiöljystä, hamppuöljystä, pellavansiemenöljystä, oliiviöljystä, puuvillansiemenöljystä, sinappiöljystä, palmuöljystä, maapähkinäöljystä, risiiniöljystä, jatrophansiemenöljystä, Pongamia pinnatan siemenöljystä, palmuny-dinöljystä ja kookosöljystä; ja eläinrasvoista, kuten laardista, talista, sulatetusta laardista ja sulatetusta talista, ja jäte- ja kierrätetyistä elintarvikelaatua olevista rasvoista ja öljyistä, sekä rasvoista, vahoista ja öljyistä, jotka on valmistettu geeniteknologialla; eläinvahoista, kuten mehiläisvahasta, kiinanvahasta (hyönteis-vaha), sellakkavahasta, ja lanoliinista (villavaha); kasvivahoista, kuten carnau-bapalmuvahasta, ouricouripalmuvahasta, jojobansiemenöljystä, kandelillava-hasta, espartovahasta, japaninvahasta, riisileseöljystä, terpeeneistä, terpi-neoleista ja triglyserideistä tai niiden seoksista. Esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan biologista alkuperää oleva syöttö on mäntyöljyä tai raakamäntyöljyä.
Biologista alkuperää oleva syöttö voi olla puhdistettua tai puhdista-matonta ennen kuin se syötetään vetykäsittelyvaiheeseen. Biologista alkuperää olevan syötön puhdistaminen voidaan tehdä standardimenetelmillä, joita käytetään tavallisesti syötävien öljyjen käsittelyssä. Myös menetelmiä, kuten adsorptiota sopivalla materiaalilla, ioninvaihtoa tai happopesua voidaan käyttää syötössä olevien alkalimetallien ja maa-alkalimetallien poistamiseksi (Na, K, Ca). Myös kuminpoistoa, eli syötön pesua htePO^IIä, NaOH:lla ja pehmeällä vedellä voidaan käyttää syötössä olevien metallien poistamiseen. Jos syöttö sisältää mäntyöljyä, raakamäntyöljyn pienpoistoa voidaan käyttää poistamaan mäntyöljyssä olevia saippuoitumattomia aineksia ja tuhkaa. Kaikki nämä puhdistusmenetelmät ovat alalla hyvin tunnettuja ja niitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisemmin.
Esillä olevan keksinnön menetelmä toteutetaan yksivaiheisessa ve-tykäsittelyssä katalyyttisysteemin läsnä ollessa, joka käsittää vahan poisto katalyyttiä. Käytetty vahan poisto katalyytti hydraa vetykäsittelyvaiheeseen syötetyssä biologista alkuperää olevassa syötössä olevat kaksoissidokset. Vahan-poistokatalyytti poistaa syöttömolekyylien heteroatomit, erityisesti hapen, hydraamalla. Vahanpoistokatalyytillä (NiW) on kyky vedyttää syötössä olevien yhdisteiden olefiinisidoksia avaamalla vähintään yksi bisyklisistä renkaista ja krakkaamalla hiilivetyketjujen sivuketjut yhdessä vaiheessa. Toisin sanoen, hiilivedyt vedytetään, isomeroidaan ja/tai krakataan yhdessä vaiheessa. Krak-kausta/isomerointia kontrolloidaan prosessimuuttujilla, kuten paineella ja/tai lämpötilalla ja katalyytin ominaisuuksilla, esimerkiksi kontrolloimalla sen happamuutta. Samanaikaisesti rikkiyhdisteet pelkistetään vetysulfidiksi.
Vetykäsittelyvaihe voidaan toteuttaa missä tahansa reaktorissa, kolonnissa, astiassa, säiliössä, tuubissa tai putkessa, joka on sopiva vetykäsitte-lyyn.
Esillä olevan keksinnön mukainen vahan poisto katalyytti materiaali on NiW:a kantajalla, joka valitaan AteC^sta, zeoliitista, zeoliitti-Al203:sta ja AI2O3-Si02:sta. Edullisesti vahanpoistokatalyytti on NiW Al203-kantajalla. Katalyytti-materiaali täytyy aktivoida ennen kuin se on vaikuttava ja otetaan käyttöön. Aktivointi käsittää lukuisia vaiheita, joista yksi on katalyytin käsitteleminen aktivoivalla rikkiyhdisteellä, esimerkiksi dimetyylidisulfidilla. Katalyytin aktivointi on alalla yleistä tietoa ja sitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisesti.
Esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettyä vahan-poistokatalyyttiä voidaan laimentaa piikarbidilla, alumiinioksidilla, lasihelmillä, vähemmän aktiivisella katalyytillä ja/tai inertillä materiaalilla. Esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetty vahanpoistokatalyytti voi myös olla laimentamatonta. Katalyytin laimentaminen auttaa reaktion eksotermisen tasapainon kontrolloinnissa.
Esillä olevan keksinnön katalyyttisysteemi voi lisäksi käsittää suoja-kerroksen. Suojakerroksen tehtävänä on toimia syötössä olevia haitallisia aineksia vastaan. Suojakerros on tyypillisesti aktivoitua gamma-alumiinioksidia tai jotakin kaupallisesti saatavaa puhdistuskatalyyttiä ja kerros asetetaan itse vety-käsittelyreaktoriin ja/tai reaktorin ulkopuolelle erilliseen suojakerrosyksikköön. On myös mahdollista, että katalyyttisysteemi käsittää kaksi tai useampia suoja-kerrosyksiköitä. Näitä suojakerrosyksiköitä voidaan operoida sekventiaalisesti, eli kun toinen suojakerros on käytössä, toinen regeneroidaan samanaikaisesti jatkokäyttöä varten. Suojakerroksen tarkoitus on toimia puhdistavana kerroksena sekä myös jakokerroksena vetykäsittelyreaktorissa. Suojakerros tai suoja-kerrosyksiköt voivat pidättää sekä kiinteitä että solvatoituneita epäpuhtauksia, jotka ovat läsnä biologista alkuperää olevassa syötössä, kuten mäntyöljyproses-sin silikonipohjaisia vaahdonestoaineita ja haitallisia kemiallisia aineosia. Suojakerros ja/tai suojakerrosyksiköt voivat olla lämmitettyjä, lämmittämättömiä, paineistettuja tai paineistamattomia, syötettyjä vetykaasulla tai ilman vetykaa-sua. Edullisesti suojakerros ja/tai suojakerrosyksiköt ovat lämmitettyjä ja paineistamattomia.
Yleisesti ottaen on olemassa kahdenlaisia suojakerroksia, eli aktiivisia ja inaktiivisia suojakerroksia. Aktiiviset suojakerrokset ottavat osaa syötön puhdistukseen ja ne voidaan asettaa joko erillisiin suojakerrosyksiköihin tai itse vetykäsittelyreaktorin sisään. Inaktiiviset suojakerrokset vain lämmittävät syötön ja kun ne ovat vetykäsittelyreaktorin sisällä ne jakavat syötön tasaisemmin reaktorin poikkileikkauspinta-alan yli. Nämä suojakerrokset käsittävät sopivia passiivisia tai inerttejä materiaaleja.
Toimiakseen ja pysyäkseen aktiivisena vahan poisto katalyytti tarvitsee orgaanista rikkiä. Niinpä kun biologista alkuperää oleva syöttö ei itsessään sisällä rikkiä tai sen rikkipitoisuus on liian alhainen, lisärikkiä syötetään vetykäsit-telyvaiheeseen. Lisärikki voidaan syöttää vetykäsittelyvaiheeseen yhdessä biologista alkuperää olevan syötön kanssa tai se voidaan syöttää erikseen vety-käsittelyvaiheeseen. Lisärikki voidaan syöttää menetelmään kaasumuodossa, kuten vetysulfidina, tai se voi olla mitä tahansa materiaalia, joka tuottaa vetysul-fidia menetelmässä, kuten orgaanisia rikkiyhdisteitä, kuten dimetyylidisulfidia. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa lisärikki aikaansaadaan palauttamalla kiertoon vetykäsittelyreaktorista saatua H2S:ää sisältävää kaasua. Lisänkin määrä riippuu syötön sisältämän rikin määrästä. Tavallisesti, H2-syöttö/H2S-suh-teen on pysyttävä yli noin 0,0001, edullisesti yli noin 0,001.
Esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaan haluttu osuus polttoainekomponenttien seoksesta voidaan kierrättää takaisin biologista alkuperää olevaan syöttöön ja/tai vetykäsittelyvaiheeseen. Valittujen hiilivetyjen, eli C17 - C18-hiilivetyjen, krakkausprosessia voidaan edistää lisäksi kierrättämällä ne takaisin vetykäsittelyvaiheen syöttöön. Kierrätettävän hiilivetyjakeen voidaan valita olevan vetykäsittelyreaktorin tuote tai siitä erotettu haluttu jae, kuten jae, joka käsittää >C17-hiilivetyjä. Hetkellinen kierrätettyjen hiilivetyjen suhde uuteen syöttöön voi vaihdella 0:sta 100 %:iin, edullisesti 0:sta 70 %:iin. Kierrättäminen on myös edullinen tapa kontrolloida reaktion eksotermista tasapainoa. Kierrättämisen tarkoitus on kontrolloida katalyyttisysteemin eksotermista lämmöntuotantoa. Liiallinen kuumeneminen tuhoaa katalyytin ja vaikuttaa negatiivisesti tuoteselektiivisyyteen, eli krakkautuminen lisääntyy. Jos lämpötila on liian korkea, katalyytin aktiiviset metallit voivat agglomeroitua ja tämä johtaa katalyytin aktiivisuuden vähenemiseen. Voimakas krakkautuminen, jota myös tapahtuu, tuottaa alkuainehiiltä, joka tukkii katalyytin paikat ja aktiivisuus katoaa ja lopulta reaktori tukkeutuu. Eksotermista lämmöntuotantoa katalyyttisysteemissä voidaan myös kontrolloida laimentamalla vahanpoistokatalyytti piikarbidilla, alumiinioksidilla, lasihelmillä, vähemmän aktiivisella katalyytillä ja/tai inerteillä aineksilla.
Esillä olevan keksinnön menetelmä toteutetaan yksivaiheisessa ve-tykäsittelyssä katalyyttisysteemin läsnä ollessa, joka käsittää vahan poisto katalyyttiä. Säätämällä menetelmälämpötila halutulle tasolle katalyytin krakkausomi-naisuudet säätyvät siten, että C15 - C18-paraffiinituotteet eivät krakkaudu liikaa. Kun syöttö sisältää yhdisteitä, joissa on sterolirakenteita, sterolirakenteiden pitkät alkyyliketjut, jopa 11 hiiliatomia sisältävät sterolialkyyliketjut, krakkautuvat irti rengasrakenteista ja saadaan C17 - C20-parafiineja, jotka sisältävät fuusioituneita rengasrakenteita ja sterolialkyyliketjuja. Tätä voidaan kontrolloida säätämällä menetelmälämpötila ja/tai laimentamalla katalyyttiä ja/tai millä tahansa muulla sopivalla tavalla, joka on tunnettu prosessiteknologiassa.
Vetykäsittelyvaihe toteutetaan lämpötilavälillä noin 280 °C - noin 500 °C, edullisesti noin 330 °C - noin 430 °C. Fuusioituneiden rengasrakentei-den avaaminen on myös katalyytin haluttu ominaisuus.
Vetykäsittelyvaihe toteutetaan paineessa noin 30 - noin 200 baaria, edullisesti paineessa noin 70 - noin 90 baaria, edullisemmin noin 50 - noin 90 baaria.
Syöttö pumpataan vetykäsittelyreaktoriin halutulla nopeudella. Syöt-tömateriaalin syöttönopeus WHSV (massan tilavuusvirta katalyytin tilavuutta kohti) on suhteessa katalyytin määrään: WHSV lasketaan seuraavan yhtälön mukaisesti:
jossa Vfeed[g/h] tarkoittaa syöttömateriaalin pumppausnopeutta, ja MCa-taiyst[g] tarkoittaa vahan poisto katalyytin määrää.
Syöttömateriaalin WHSV on tyypillisesti välillä noin 0,4 - noin 3, tyypillisemmin 0,5 -1,25 ja edullisesti 0,7 - 0,9.
Vetykaasun määrä, joka tarvitaan syötössä olevien tyydyttymättö-mien yhdisteiden olefiinisidosten vedyttämiseen määritetään syötön määrän perusteella. Tavanomainen alan ammattilainen voi määrittää sopivan määrän vetyä. Tyypillisesti suhde H2-syöttö/syöttö on välillä noin 100 - noin 1000 Nl/I, edullisesti noin 500 - noin 800 Nl/I. (Nl = normaali litra).
Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä voi lisäksi käsittää ve-tyviimeistelyvaiheen (hydropolishing) saadun polttoainekomponenttien seoksen käsittelemiseksi. Vetyviimeistelykatalyyttiä, kuten Pd-Pt/Al2C>3- tai Pt-Pd/zeoliitti-katalyyttiä käytetään vetyviimeistelyvaiheessa. Esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaan saatu polttoainekomponenttien seos syötetään vetyvii-meistelyvaiheeseen, jossa komponenttien kaksoissidokset poistetaan ja tapahtuu värinpoistoa.
Vetyviimeistelyvaihe voidaan suorittaa missä tahansa reaktorissa, kolonnissa, astiassa, säiliössä, tuubissa tai putkessa, joka on sopiva vetyvii-meistelyyn.
Vetyviimeistely on kevyt hydrausmenetelmä, joka tähtää tuotteen värinpoistoon, kaikkien mahdollisten olefiinisten ryhmien poistoon, tuotteen stabi-loimiseen ja näin ollen tuotteen varastoitavuuden parantamiseen.
Esillä olevan keksinnön vetyviimeistelyvaiheessa kaikki jäljellä olevat tyydyttymättömät hiilikaksoissidokset tyydytetään ja tuotteen UV-stabiiliisuutta ja väriä parannetaan.
Esillä olevan keksinnön vetyviimeistelyvaiheen kokonaispaine vety-viimeistelyvaiheessa on noin 100 - noin 300 baaria. Lämpötila vetyviimeistelyvaiheessa on välillä noin 200 - noin 370 °C. LHSV on alueella noin 0,2 - 2,0. Vetyä syötetään vetyviimeistelyvaiheeseen nopeudella, jossa hh/syöttö-suhde on alueella noin 0,5 - noin 1,7 m3/l. Vetyviimeistely-yksikkö voi olla integroitu samaan kaasusysteemiin kuin vetykäsittely-yksikkö. Tässä järjestelyssä, tuore vety syötetään ensin vetyviimeistely-yksikköön.
Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä voi lisäksi käsittää esi-käsittelyvaiheen ennen vetykäsittelyvaihetta. Esikäsittelyvaihe voi sisältää yhden tai useampia seuraavista menettelytavoista: syötön tislaus, suodatus ja puhdistus. Puhdistus voidaan tehdä standardimenetelmillä, joita käytetään öljyn prosessoinnissa. Myös menetelmiä, kuten adsorptio sopivalla materiaalilla, ioninvaihto tai happopesu voidaan käyttää poistamaan syötössä olevia alkalime-talleja ja maa-alkalimetalleja (Na, K, Ca). Myös kuminpoistoa, eli syötön pesua H3P04:llä, NaOH:lla ja pehmeällä vedellä voidaan käyttää syötössä olevien metallien poistamiseen. Jos syöttö sisältää mäntyöljyä, raakamäntyöljyn pienpois-toa voidaan käyttää poistamaan mäntyöljyssä olevia saippuoitumattomia aineksia ja tuhkaa. Kaikki nämä puhdistusmenetelmät ovat alalla hyvin tunnettuja ja niitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisemmin.
Keksinnön menetelmä tuottaa hiilivetytuotevirtoja, joiden tislaus-käyrät vastaavat standardisoituja diesel-, bensiini- ja teollisuusbensiinipolttoai-neiden tislauskäyriä. Yleisesti ottaen, hiilivedyt, jotka tislautuvat lämpötila-alueella 180 - 370 °C, saadaan keskitisleenä, joka vastaa standardin EN 590 mukaista dieselpolttoainelaatua. Hiilivedyt, jotka tislautuvat lämpötiloissa välillä 150 °C - 210 °C ovat käyttökelpoisia korkealaatuisena bensiinipolttoaineena. Ne vastaavat standardia EN 228. Hiilivedyt, joiden tislauslämpötila on yli 370 °C ovat käyttökelpoisia ilmailusovelluksissa, yleisesti niihin viitataan teollisuusben-siininä. Esillä olevan keksinnön menetelmällä saatujen tuotteiden koostumus riippuu käytetystä syöttömateriaalista sekä käytetyn menetelmän operointiolo-suhteista. Saatuja tuotteita voidaan käyttää polttoaineina sellaisenaan tai niitä voidaan käyttää polttoainekomponentteina ja sekoittaa muiden polttoaineiden tai polttoainekomponenttien kanssa. Edullisesti saatua tuotetta käytetään dieselpolttoaineena. Kun esillä olevan keksinnön tuotteita sekoitetaan polttoainekomponentteina, lopullisen seoksen ominaisuudet vastaavat haluttujen standardien mukaisia ominaisuuksia, erityisesti EN 590 ja EN 228.
Mikä tahansa komponentti saadusta polttoainekomponenttien seoksesta voidaan eristää seoksesta monenlaisilla erotusmenetelmävaihtoehdoilla. Esimerkiksi komponentit voidaan eristää tislaamalla, vakuumitislaamalla, flash-erotuksella, haihduttamalla, kromatografisella erotuksella tai millä tahansa muulla sopivalla erotusmenetelmällä, joka on tunnettu alan ammattilaiselle.
Nyt on myös yllättäen havaittu, että sulatettua teurastustalia, jonka tiitteri on yli 40 °C, voidaan prosessoida selektiivisesti ja hyvällä saannolla nestemäisiksi polttoainekomponenteiksi. Lisäksi on yllättäen havaittu, että kuten yllä on esitetty muiden syöttömateriaalien yhteydessä, että vetypaineen (vety/hiili-vety-suhde) avulla halutun tuotteen krakkautumista ja isomeroitumista voidaan kontrolloida tehokkaasti. Tali ei sisällä rikkiä ja kun sulatettua talia käytetään syöttönä esillä olevan keksinnön menetelmään, vetyviimeistely vai hetta ei välttämättä tarvita.
Suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että kun sulatettua talia syötetään prosessiyksikköön, joka sisältää kaupallisesti saatavissa olevaa vahanpoistoka-talyyttiä (HW) sopivissa reaktio-olosuhteissa, havaittiin, että runsasta isomeroitumista tapahtuu, mutta krakkautumista esiintyy vain kohtuullinen määrä. Tämän uskotaan aiheutuvan sulatetussa talissa olevasta proteiinijäännöksestä. Nimittäin, kun proteiinijäännös reagoi vahan poisto katalyytin kanssa, se vapauttaa ammoniakkia. Uskotaan, että ammoniakki reagoi emäksenä ja neutraloi NiW/Al203-katalyytin vahvimmat happopaikat, jotka ovat myös aktiivisimmat paikat hiilivetyjen krakkaamiseksi. Kontrolloimalla typen määrää katalyyttisystee-missä on myös mahdollista kontrolloida katalyytin aktiivisuutta.
Havaittiin myös, että krakkaus/isomerointi riippuu voimakkaasti käytetystä paineesta. Esimerkiksi, säätämällä vetypaine halutulle tasolle, saadaan tuote, jolla on halutut kylmäominaisuudet. Samaan aikaan saanto optimoidaan olemaan paras mahdollinen.
Esillä oleva keksintö koskee esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettujen polttoainekomponenttien käyttöä polttoaineena tai polttoainekoostumuksen lisäaineena. Esimerkkejä koostumuksista ovat diesel-luokkainen polttoaine, bensiiniluokkainen polttoaine ja/tai teollisuusbensiiniluok-kainen polttoaine. Esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan polttoaine on dieselpolttoaine. Tärkeisiin polttoaineominaisuuksiin mahdollisia diesel-sovellutuksia varten kuuluvat esimerkiksi Setaaniluku, viskositeetti, alempi lämpöarvo, leimahduspiste, samepiste, tislauskäyrä, hiilijäännös, tuhka ja jodiluku. Modernissa dieselmoottorissa dieselpolttoaine on osa moottorin voi-teluprosessia ja siksi se on tärkeä ominaisuus. Setaaniluku mittaa dieselpolttoaineiden syttymiskykyä. Viskositeetti mittaa fluidien virtausvastusta. Alempi lämpöarvo on mitta polttoaineessa tarjolla olevalle energialle. Haihtuvien nesteiden leimahduspiste on alhaisin lämpötila, jossa se voi höyrystyä muodostaakseen ilman kanssa syttyvän seoksen. Nesteen samepiste on lämpötila, jossa liuenneet kiintoaineet eivät ole enää täysin liukoisia, vaan saostuvat toisena faasina antaen nesteelle samean ulkomuodon. Tislauskäyrälle on tunnusomaista alku-lämpötila, jossa ensimmäinen pisara nestettä poistuu jäähdyttimestä ja seuraa-vat lämpötilat jokaisessa 10 tilavuus-%:ssa nestettä. Polttoaineen hiilijäännös on taipumus muodostaa hiilisakkaumia korkeissa lämpötilaolosuhteissa iner-tissä atmosfäärissä. Tuhka on nimi, joka on annettu kaikelle ei-vesipitoiselle jäännökselle, joka on jäljellä sen jälkeen kun näyte on poltettu. Jodiluku mittaa kaksoissidosten määrää.
Esillä oleva keksintö koskee myös laitteistoa polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta syötöstä, joka laitteisto käsittää ensimmäisen syötönsisäänmenon (2) biologista alkuperää olevan syötön syöttämiseksi, vähintään yhden ensimmäisen vetysyötönsisäänmenon (4) ja vähintään yhden vetykäsittelyreaktorin (8), joka käsittää vahanpois-tokatalyyttikerroksen (12), joka käsittää NiW:a Al203-kantajalla, polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi yhdessä vaiheessa.
Kuvio 1 esittää laitteiston polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi, jossa laitteisto käsittää ensimmäisen syötönsisäänmenon 2 biologista alkuperää olevan syötön syöttämiseksi, vähintään yhden ensimmäisen ve-tysyötönsisäänmenon 4 ja vähintään yhden vetykäsittelyreaktorin 8, joka käsittää vahanpoistokatalyyttikerroksen 12 polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi.
Viitaten kuvioon 1, biologista alkuperää oleva syöttö syötetään ensimmäisen syötönsisäänmenon 2 läpi vetykäsittelyreaktoriin 8. Vety syötetään vetykäsittelyreaktorin 8 ensimmäiseen syötönsisäänmenoon 2 ensimmäisen ve-tysyötönsisäänmenon 4 läpi. Vetykäsittelyreaktori 8 käsittää suojakerroksen 10 ja vahanpoistokatalyyttikerroksen 12 polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi. Polttoainekomponenttien seosta sisältävä tuote otetaan talteen ensimmäisen vetykäsittelytuotteenulostulon 14 kautta.
Vetykäsittelyreaktorista 8 poistuvat poistokaasut vapautuvat vety-käsittelyreaktorista 8 ensimmäisen erotusyksikönsisäänmenon 5 kautta. Kaasut sisältävät reagoimatonta vetyä, vetysulfidia, joka on muodostunut vetykäsittely-reaktorissa 8 menetelmän aikana ja muita kaasuja ja epäpuhtauksia. Vetysulfidi ja muut epäpuhtaudet täytyy poistaa poistokaasuista jossakin määrin, muutoin se konsentroituu menetelmään. Luonnollisesti tämä riippuu syötössä olevan rikin määrästä.
Kuvion 1 laitteisto sisältää myös ensimmäisen erotusyksikön 13 ylimääräisen vetysulfidin ja muiden haitallisten kaasujen, kuten ammoniakin, erottamiseksi muista vetykäsittelyreaktorista 8 vapautuneista kaasumaisista komponenteista, kuten vedystä.
Kaasut käsitellään erotusyksikössä 13 ja vety ja haluttu osa vetysul-fidista kierrätetään takaisin vetykäsittelyreaktorin 8 ensimmäiseen vetysyötön-sisäänmenoon 4 ensimmäisen vedynulostulon 6 kautta.
Vety voidaan erottaa ensimmäisessä erotusyksikössä 13 millä tahansa alalla tunnetulla keinolla, kuten membraanierotuksella tai amiinipesulla. Vetysulfidi johdetaan ulos ensimmäisestä erotusyksiköstä 13 ensimmäisen ve-tysulfidinulostulon 7 kautta. Erotettu vety kierrätetään takaisin ensimmäiseen ve-tysyötönsisäänmenoon 4 ensimmäisen vedynulostulon 6 kautta ja/tai suoraan vetykäsittelyreaktoriin 8 ensimmäisen vetykierrätyksensisäänmenon 60 kautta.
Jotta katalyytti pysyy aktiivisena, reaktoriin on syötettävä lisärikkiä. Tämä voidaan tehdä syöttämällä lisärikki vetykäsittelyreaktoriin 8 ja/tai kierrättämällä osa vetykäsittelyreaktorissa 8 muodostuneesta vetysulfidista takaisin reaktoriin. Valinnaisesti, kuviossa 1 esitetyssä suoritusmuodossa, lisärikki syöte tään menetelmään ensimmäisen rikkisyötönsisäänmenon 3 kautta (esitetty katkoviivoilla kuviossa 1). Lisärikki voi olla kaasumaisessa muodossa, kuten vety-sulfidi, tai se voi olla mitä tahansa materiaalia, joka tuottaa vetysulfidia menetelmässä, esimerkiksi orgaanisia rikkiyhdisteitä, kuten dimetyylidisulfidia. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa lisärikki aikaansaadaan palauttamalla kiertoon vetykäsittelyreaktorista 8 saatu hteSiä sisältävä kaasu.
Valinnaisesti, toinen lisärikkisyötönsisäänmeno 11 (esitetty katkoviivalla kuviossa 1) järjestetään vetykäsittelyreaktoriin 8 lisänkin syöttämiseksi ve-tykäsittelyreaktoriin 8.
Kuvio 2 esittää laitteiston polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi, jossa laitteisto käsittää sen lisäksi mitä on esitetty kuviossa 1 myös vetyviimeistelyreaktorin 40 ja valinnaisesti kaksi suojakerrosyksikköä 22, 24. Yksiköt 22, 24 on esitetty katkoviivoilla tarkoittaen, että ne ovat valinnaisia.
Viitaten kuvioon 2 biologista alkuperää oleva syöttö syötetään ensimmäiseen suojakerrosyksikköön 22 toisen syötönsisäänmenon 20 kautta.
Vety syötetään toiseen syötönsisäänmenoon 20 ensimmäisen ve-tysyötönsisäänmenon 4 kautta. Muodostunut seos johdetaan ensimmäisen suo-jakerrosyksikön 22 ja toisen suojakerrosyksikön 24 läpi ja puhdistettu/lämmitetty biologista alkuperää oleva syöttö syötetään vetykäsittelyreaktoriin 8 ensimmäisen syötönsisäänmenon 2 kautta. Vetykäsittelyreaktori 8 käsittää suojakerroksen 10 ja vahan poisto katalyytti kerroksen 12.
Kuten kuvioon 1 viittauksen yhteydessä kuvattiin, vetysulfidia muodostuu vetykäsittelyreaktorissa 8 menetelmän aikana.
Kuvion 2 laitteisto sisältää myös ensimmäisen erotusyksikön 13 ylimääräisen vetysulfidin ja muiden haitallisten kaasujen, kuten ammoniakin, erottamiseksi muista vetykäsittelyreaktorista 8 vapautuneista kaasumaisista komponenteista, kuten vedystä.
Myös tässä kaasut käsitellään erotusyksikössä 13 ja vety ja haluttu osa vetysulfidista kierrätetään takaisin vetykäsittelyreaktorin 8 ensimmäiseen vetysyötönsisäänmenoon 4 ensimmäisen vedynulostulon 6 kautta.
Vety voidaan erottaa millä tahansa alalla tunnetulla keinolla, kuten membraanierotuksella tai amiinipesulla. Vetysulfidi johdetaan ulos ensimmäisestä erotusyksiköstä 13 ensimmäisen vetysulfidinulostulon 7 läpi. Erotettu vety kierrätetään takaisin ensimmäiseen vetysyötönsisäänmenoon 4 ensimmäisen vedynulostulon 6 kautta ja/tai suoraan vetykäsittelyreaktoriin 8 ensimmäisen ve-tykierrätyksensisäänmenon 60 ja/tai takaisin ensimmäiseen syötönsisäänme-noon 2 toisen vetykierrätyksensisäänmenon 61 kautta.
Valinnaisesti, ensimmäinen lisärikkisyöttö 3 (esitetty katkoviivoilla kuviossa 2 tarkoittaen, että se on valinnainen) voidaan syöttää menetelmään, jos syöttö ei sisällä tarpeeksi rikkiä katalyytin aktiivisena pitämiseksi. Rikkisyöttö voi olla kaasumaisessa muodossa kuten vetysulfidi, tai se voi olla mitä tahansa materiaalia, joka tuottaa vetysulfidia menetelmässä, esimerkiksi orgaanisia rikkiyhdisteitä, kuten dimetyylidisulfidia. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa rikki-syöttö aikaansaadaan palauttamalla kiertoon H2S:ä sisältävä kaasu, joka on saatu vetykäsittelyreaktorista 8.
Valinnaisesti toinen rikkisyötönsisäänmeno 11 järjestetään vetykäsittelyreaktoriin 8 lisärikin syöttämiseksi vetykäsittelyreaktoriin 8. Tämä on myös esitetty katkoviivoilla tarkoittaen, että se on valinnainen.
Vetykäsittelyreaktorista 8 polttoainekomponenttien seosta sisältävä vetykäsittelytuote syötetään vetyviimeistelyreaktoriin 40 ensimmäisen liitäntä-sisäänmenon 68 kautta, joka yhdistyy kolmannen vetysyötönsisäänmenon 38 kanssa. Vetyviimeistelyreaktori 40 käsittää vetyviimeistelykatalyyttikerroksen 41. Reagoimaton vety ja muut kaasumaiset komponentit vetyviimeistelyreakto-rista 40 poistetaan toisen vetyulostulon 58 kautta ja kierrätetään takaisin ensimmäiseen vetysyötönsisäänmenoon 4 toisen erotusyksikön 62 kautta, jossa poistokaasut erotetaan ja poistetaan ensimmäisen erotusyksikönulostulon 64 kautta. Vety syötetään toisesta erotusyksiköstä 62 toisen vetyerotuksenulostu-lon 66 kautta ensimmäiseen vetysyötönsisäänmenoon 4.
Vetyviimeistelyreaktorista 40 saatu vetyviimeistelty tuote syötetään vetyviimeistelytuotteenulostulon 42 kautta valinnaiseen kolmanteen erotusyk-sikköön 44. Kolmas erotusyksikkö on edullisesti tislausyksikkö. Kolmannesta erotusyksiköstä 44 kevyet hiilivetyfraktiot otetaan talteen kolmannen erotusyksikönulostulon 46 kautta, keskitisletuote otetaan talteen neljännen erotusyksikönulostulon 48 kautta ja jos haluttua, valittu fraktio käsittäen raskaampia hiilivetyjä, eli hiilivetyjä, joiden hiililuku on yli C18, kierrätetään takaisin laitteiston ensimmäiseen syötönsisäänmenoon 2 ensimmäisen tuotekierrätyksenulostulon 70 kautta. Nämä on esitetty katkoviivoilla tarkoittaen, että ne ovat valinnaisia. Valinnaisesti, myös keskitislefraktio, vetyviimeistelytuotteenulostulosta 42 tai ensimmäisestä liitäntäsisäänmenosta 68 saatu neste voidaan kierrättää takaisin prosessiin.
Riippuen vetyviimeistelystä saadun ja vetyviimeistelynulostulon 42 kautta talteen otetun tuotteen ominaisuuksista, kolmas erotusyksikkö 44 on valinnainen. Esimerkiksi, kun syöttö menetelmään on talia, kolmatta erotusyksik-köä 44 ei tarvita. Jos halutaan erottaa kevyitä fraktioita, kolmas erotusyksikkö voi olla yksikertainen erotusyksikkö, kuten flash-yksikkö. Se tuote saatuna vety-käsittelystä sisältää raskaita fraktioita, kolmas erotusyksikkö 44 on tislausyk-sikkö ja raskaat fraktiot kierrätetään takaisin vetykäsittelyreaktorin syöttöön. Tuotteessa oleva rikki voidaan erottaa flash-erotuksella ennen kolmatta erotus-yksikköä 44.
Kuvio 3 esittää laitteiston polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi, jossa laitteisto käsittää sen lisäksi, mitä on esitetty kuvioissa 1 ja 2, myös valinnaisen esikäsittely-yksikön 18, neljännen erotusyksikön 30, viidennen erotusyksikön 36, kuudennen erotusyksikön 52 ja niihin liittyvät sisäänmenot ja ulostulot.
Viitaten kuvioon 3, valinnaisesti biologista alkuperää oleva syöttö syötetään esikäsittely-yksikköön 18 esikäsittelynsisäänmenon 16 kautta. Esikäsittely-yksikkö on piirretty katkoviivalla tarkoittaen, että se voi olla valinnainen kuvion 3 mukaisen laitteiston kokoonpanossa. Syöttö esikäsittely-yksiköstä 18 syötetään valinnaiseen ensimmäiseen suojakerrosyksikköön 22 toisen syötön-sisäänmenon 20 kautta. Vety syötetään toiseen syötönsisäänmenoon 20 ensimmäisen vedynsisäänmenon 4 kautta. Muodostunut seos johdetaan toisen suo-jakerrosyksikön 24 kautta ja syötetään vetykäsittelyreaktoriin 8 ensimmäisen syötönsisäänmenon 2 kautta. Vetykäsittelyreaktori 8 käsittää suojakerroksen 10 ja vahanpoistokatalyyttikerroksen 12.
Vetysulfidia muodostuu vetykäsittelyreaktorissa 8 menetelmän aikana. Vetysulfidi ja muut epäpuhtaudet täytyy jossakin määrin poistaa poisto-kaasuista, muutoin se konsentroituu menetelmään. Luonnollisesti tämä riippuu syötössä olevan rikin määrästä.
Kuvion 3 laitteisto sisältää myös ensimmäisen erotusyksikön 13 ylimääräisen vetysulfidin ja muiden haitallisten kaasujen, kuten ammoniakin, erottamiseksi muista kaasumaisista komponenteista, jotka vapautuvat vetykäsitte-lyreaktorista 8. Vetysulfidi poistetaan vetykäsittelyreaktorista 8 yhdessä muiden poistokaasujen kanssa, jotka käsittävät vetyä ja muita reagoimattomia kaasuja, ensimmäisen erotusyksikönsisäänmenon 5 kautta.
Kaasut käsitellään ensimmäisessä erotusyksikössä 13 ja vety ja haluttu osa vetysulfidista kierrätetään takaisin vetykäsittelyreaktorin 8 ensimmäiseen vetysyötönsisäänmenoon 4 ensimmäisen vedynulostulon 6 kautta.
Vety voidaan erottaa millä tahansa alalla tunnetulla keinolla, kuten membraanierotuksella tai amiinipesulla. Vetysulfidi johdetaan ulos ensimmäisestä erotusyksiköstä 13 ensimmäisen vetysulfidinulostulon 7 kautta. Erotettu vety kierrätetään takaisin ensimmäiseen vetysyötönsisäänmenoon 4 ensimmäisen vedynulostulon 6 kautta ja/tai suoraan suojakerrokseen 10 vetykäsittely-reaktorissa 8 ensimmäisen vetykierrätyksensisäänmenon 60 kautta ja/tai suoraan takaisin vahanpoistokatalyyttikerrokseen 12 vetykäsittelyreaktorissa 8 kolmannen vetykierrätyksensisäänmenon 59 kautta ja/tai takaisin ensimmäiseen syötönsisäänmenoon 2 toisen vetykierrätyksensisäänmenon 61 kautta.
Ensimmäinen lisärikkisyöttö 3 (esitetty katkoviivoilla kuviossa 3 tarkoittaen, että se on valinnainen) voidaan syöttää menetelmään, jos syöttö ei sisällä tarpeeksi rikkiä katalyytin aktiivisena pitämiseksi. Lisärikkisyöttö voi olla kaasumaisessa muodossa, kuten vetysulfidia, tai se voi olla mitä tahansa materiaalia, joka tuottaa vetysulfidia menetelmässä, esimerkiksi orgaanisia rikkiyhdisteitä, kuten dimetyylidisulfidia. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa rikki-syöttö aikaansaadaan palauttamalla kiertoon H2S:a sisältävä kaasu, joka on saatu vetykäsittelyreaktorista 8.
Toinen lisärikkisyötönsisäänmeno 11 järjestetään vetykäsittelyreak-toriin 8 lisärikin syöttämiseksi vetykäsittelyreaktoriin 8. Tämä esitetään myös katkoviivoilla tarkoittaen, että se on valinnainen.
Biologista alkuperää oleva syöttö voidaan myös syöttää suoraa toiseen suojakerrosyksikköön 24 tai suoraan vetykäsittelyreaktoriin 8 ohitusreitin 26 kautta. Ohitusreitti 26 esitetään katkoviivalla tarkoittaen, että se on mahdollinen vaihtoehto kuvion 3 laitteistossa.
Tuote vetykäsittelyreaktorista 8 otetaan talteen ensimmäisen vetykä-sittelytuotteenulostulon 14 kautta ja/tai syötetään vetyviimeistelyreaktoriin 40 ensimmäisen liitäntäsisäänmenon 68 kautta, joka yhdistyy kolmannen ve-tysyötönsisäänmenon 38 kanssa. Kuten voidaan ymmärtää, on mahdollista ottaa talteen vain osa tuotteesta ja samaan aikaan syöttää osa tuotteesta vetyvii-meistelyyn.
Toinen mahdollisuus on syöttää tuote vetykäsittelyreaktorista 8 neljänteen erotusyksikköön 30, jossa tuote erotetaan, edullisesti tislaamalla ja saatu raskas hiilivetyfraktio kierrätetään takaisin esikäsittelynsisäänmenoon 16 ja/tai toiseen syötönsisäänmenoon 20 viidennen erotusyksikönulostulon 34 kautta. Saatu kevyt hiilivetyfraktio syötetään viidenteen erotusyksikköön 36 kuudennen erotusyksikönulostulon 32 kautta.
Viidennessä erotusyksikössä 36 kaasumaiset komponentit erotetaan kuudennen erotusyksikönulostulon 32 syötöstä ja saatu kaasumainen fraktio syötetään vetyviimeistelyreaktoriin 40 vetyviimeistelynvetysyötönsisäänmenon 38 kautta. Viidennessä erotusyksikössä 36 erotetut kaasut syötetään erotusyk-sikönkaasu-ulostulon 50 kautta kuudenteen erotusyksikköön 52, josta erotettu poistokaasu johdetaan toisen poistokaasunulostulon 54 läpi ja vetyjä vetysulfidi syötetään sisäänmenoon 2 kolmannen vedynulostulon 56 kautta.
Vetyviimeistelyreaktori 40 käsittää vetyviimeistelykatalyyttikerroksen 41. Reagoimaton vetyjä muut kaasumaiset komponentit vetyviimeistelyreakto-rissa 40 poistetaan toisen vedynulostulon 58 kautta ja kierrätetään takaisin ensimmäiseen vetysyötönsisäänmenoon 4 toisen erotusyksikön 62 läpi, jossa poistokaasu erotetaan ja poistetaan ensimmäisen erotusyksikönulostulon 64 kautta. Vety syötetään toisesta erotusyksiköstä 62 toisen vetyerotuksenulostu-lon 66 kautta ensimmäiseen vetysyötönsisäänmenoon 4.
Vetyviimeistelyreaktorista 40 saatu vetyviimeistelty tuote syötetään vetyviimeistelytuotteenulostulon 42 kautta valinnaiseen kolmanteen erotusyksikköön 44. Kolmannesta erotusyksiköstä 44 kevyt fraktio otetaan talteen ja johdetaan ulos kolmannen erotusyksikönulostulon 46 kautta, keskitisletuote, eli die-seltuote, otetaan talteen ja johdetaan ulos neljännen erotusyksikönulostulon 48 kautta ja raskaampi kuin C18-fraktio kierrätetään takaisin laitteiston ensimmäiseen syötönsisäänmenoon 2 ensimmäisen tuotekierrätyksenulostulon 70 kautta. Jälleen tässä tarve kolmannelle erotusyksikölle 44 riippuu vetyviimeiste-lystä saadun ja vetyviimeistelynulostulon 42 kautta talteen otetun tuotteen ominaisuuksista, kuten yllä jo esitettiin kuvion 2 yhteydessä.
Reaktori tässä hakemuksessa voi olla mikä tahansa sopiva reaktori, astia, säiliö, kolonni, putki, tuubi.
Erotusyksikkö tässä hakemuksessa voi olla tavallinen tislauskolonni, vetyselektiivinen membraani tai paisuntatislauskolonni.
Sisäänmeno tässä hakemuksessa voi olla mikä tahansa sopiva väline syötön sisään päästämiseksi, esimerkiksi putki, tuubi, letku tai yhdistyslaite, joka soveltuu tähän tarkoitukseen.
Ulostulo tässä hakemuksessa voi olla mikä tahansa sopiva väline ulospäästämiseksi, esimerkiksi putki, tuubi, letku tai yhdistyslaite, joka soveltuu tähän tarkoitukseen.
Katalyyttisysteemi tässä hakemuksessa käsittää katalyyttikerroksen.
Katalyyttisysteemi voi käsittää yhden tai useampia suojakerroksia. Yksi tai useammat suojakerrokset voidaan järjestää joko erillisiksi suojakerros-yksiköiksi ja/tai vetykäsittelyreaktoriin.
Suojakerroksen tarkoitus on toimia puhdistavana kerroksena ja myös jakokerroksena vetykäsittelyreaktorissa. Suojakerros tai suojakerrosyksiköt voivat pidättää sekä kiinteitä että solvatoituneita epäpuhtauksia biologista alkuperää olevasta syötöstä, kuten silikonipohjaisia vaahdonestoaineita mäntyöljypro-sessista ja haitallisia kemiallisia aineosia. Suojakerros ja/tai suojakerrosyksiköt voivat olla lämmitettyjä, lämmittämättömiä, paineistettuja tai paineistamattomia, syötettyjä vetykaasulla tai ilman vetykaasua. Edullisesti suojakerros ja/tai suojakerrosyksiköt ovat lämmitettyjä ja paineistamattomia.
Suojakerroksia on yleisesti ottaen kahdentyyppisiä, eli aktiivisia ja inaktiivisia suojakerroksia. Aktiiviset suojakerrokset ottavat osaa syötön puhdistukseen ja ne voidaan asettaa joko erillisiin suojakerrosyksiköihin tai itse vety-käsittelyreaktorin sisäpuolelle. Aktiivisen suojakerroksen katalyytti mate haali on tyypillisesti aktivoitua gamma-alumiinioksidia tai jotakin kaupallisesti saatavissa olevaa puhdistuskatalyyttiä. Inaktiiviset suojakerrokset vain kuumentavat syöttöä ja kun ne on järjestetty vetykäsittelyreaktoriin, ne jakavat syötön tasaisemmin reaktorin poikkileikkauspinnan yli. Nämä suojakerrokset käsittävät sopivia passiivisia tai inerttejä materiaaleja, kuten lasihelmiä.
On myös mahdollista, että katalyyttisysteemi käsittää kaksi tai useampia suojakerrosyksiköitä. Näitä suojakerrosyksiköitä voidaan operoida sek-ventiaalisesti, eli kun toinen suojakerroksista on käytössä, toinen regeneroidaan samaan aikaan jatkokäyttöä varten. Suojakerroksia on yleisesti ottaen kahdentyyppisiä, eli aktiivisia ja inaktiivisia suojakerroksia. Aktiiviset suojakerrokset ottavat osaa syötön puhdistukseen ja ne voidaan asettaa joko erillisiin suojakerrosyksiköihin tai itse vetykäsittelyreaktorin sisäpuolelle. Inaktiiviset suojakerrokset vain kuumentavat syöttöä ja kun ne sisältyvät vetykäsittelyreaktoriin, ne jakavat syötön tasaisemmin reaktorin poikkileikkauspinnan yli. Nämä suojakerrokset käsittävät sopivia passiivisia tai inerttejä materiaaleja.
Vetykäsittelyreaktorin sisältämä vahanpoistokatalyytti on mikä tahansa katalyytti, joka kykenee muuntamaan biologisen syöttö mate haali n poltto-ainekomponenteiksi yhdessä vaiheessa. Edullisesti vahanpoistokatalyytti on NiW:a kantajalla, joka on valittu Al203:sta, zeoliitista, zeoliitti-Al203:sta, ja AI2O3-Si02:sta. Edullisesti vahanpoistokatalyytti on NiW Al203-kantajalla.
Vetyviimeistelyreaktorin sisältämä katalyytti on mikä tahansa vetyvii-m e i ste ly katalyytti, kuten Pd-Pt/Al203, Pt-Pd/zeoliitti tai Ni-pohjainen katalyytti.
Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että kun tekniikka kehittyy, keksinnöllistä ajatusta voidaan toteuttaa monilla tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin, vaan ne voivat vaihdella vaatimusten laajuudessa.
Seuraavat esimerkit esitetään edelleen havainnollistamaan keksintöä ilman, että keksintö rajoittuu niihin.
Esimerkit Esimerkki 1
Kahta erilaista biologista alkuperää olevaa näytettä prosessoitiin keksinnön mukaisesti. Taulukko 1 esittää näytteiden 1 ja 2 menetelmäparametrit. Näyte 1 koostui raakamäntyöljystä eli CTO:sta ja näyte 2 koostui eläinrasvasta eli talista.
Lämpötilagradientti järjestettiin katalyyttikerrokseen jakamalla kerros kolmeen peräkkäiseen osaan syötön virtaussuunnassa. Lämpötila ensimmäisessä osassa oli 410 °C, toisessa osassa 380 °C ja kolmannessa osassa 365 °C. Tämä tehtiin tuotteen liiallisen krakkautumisen estämiseksi.
Saadun tuotteen koostumus mitattiin kahdelle näytteelle. Tulokset kahdesta analyysistä on koottu taulukkoon 2.
n.d.: ei havaittu n.a.: ei analysoitu
Esimerkki 2 Näytteestä 2 (tali) saatu tuote 2 sekoitettiin standardi dieselpolttoaineen kanssa eri sekoitussuhteissa. Sekoitussuhteet olivat seuraavat: Näyte 2: Esimerkin 1 tuote 2 Näyte 3: Diesel (CP 0/CFPP -5) sekoitettuna 0 %:n kanssa tuotetta numero 2 esimerkistä 1 Näyte 4: Diesel (CP 0/CFPP -5) sekoitettuna 5 %:n kanssa tuotetta numero 2 esimerkistä 1 Näyte 5: Diesel (CP 0/CFPP -5) sekoitettuna 10 %:n kanssa tuotetta numero 2 esimerkistäl Näyte 6: Diesel (CP 0/CFPP -5) sekoitettuna 15 %:n kanssa tuotetta 2 esimerkistä 1.
Kuten voidaan huomata Taulukkojen 2 ja 3 tuloksista, tuotteiden 1 ja 2 Setaaniluku on erittäin hyvä. Tuotteet ovat soveltuvia sekoituskomponenteiksi ja tuotteet parantavat huomattavasti kylmäominaisuuksia sekoitettuna kesälaa-tudieseliin (0/-5).

Claims (21)

1. Menetelmä polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää sen, että syötetään biologista alkuperää oleva syöttö ja vetykaasu yksivaiheiseen vetykäsittelyyn katalyyttisysteemin läsnä ollessa, joka käsittää NiW-kata-lyyttiä Al203-kantajalla, polttoainekomponenttien seoksen muodostamiseksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että biologista alkuperää oleva syöttö valitaan ryhmästä, joka koostuu i) mistä tahansa rasvoista, mistä tahansa vahoista, kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvi vahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista, kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista, ja ii) rasvahapoista tai vapaista rasvahapoista, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvivahoista, eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista, kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista ja niiden seoksista hydrolyysillä, tran-sesteröinnillä tai pyrolyysillä, ja iii) estereistä, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvivahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista, kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista, ja niiden seoksista transesteröinnillä, ja iv) rasvahappojen metallisuoloista, jotka on saatu kasvirasvoista, kasviöljyistä, kasvivahoista; eläinrasvoista, eläinöljyistä, eläinvahoista, kalarasvoista, kalaöljyistä, kalavahoista, ja niiden seoksista saippuoimalla, ja v) kasvirasvojen, kasviöljyjen, kasvivahojen; eläinrasvojen, eläinöljy-jen, eläinvahojen, kalarasvojen, kalaöljyjen, kalavahojen, ja niiden seosten rasvahappojen anhydrideistä, ja vi) estereistä, jotka on saatu esteröimällä kasvi-, eläin- ja kala-alkuperää olevia vapaita rasvahappoja alkoholien kanssa, ja vii) rasva-alkoholeista tai -aldehydeistä, jotka on saatu kasvirasvojen, kasviöljyjen, kasvivahojen; eläinrasvojen, eläinöljyjen, eläinvahojen, kalarasvojen, kalaöljyjen, kalavahojen, ja niiden seosten rasvahappojen pelkistystuot-teina, ja viii) kierrätetyistä elintarvikelaatua olevista rasvoista ja öljyistä, ja rasvoista, öljyistä ja vahoista, jotka on saatu geeniteknologialla, ix) dikarboksyylihapoista tai polyoleista, joihin kuuluvat diolit, hydrok-siketonit, hydroksialdehydit, hydroksikarboksyylihapot, ja vastaavat di- tai multi-funktionaaliset rikkiyhdisteet, vastaavat di- tai multifunktionaaliset typpiyhdisteet, ja x) levistä johdetuista yhdisteistä, xi) mainittujen biologista alkuperää olevien syöttöjen seoksista.
3. Minkä tahansa aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että biologista alkuperää oleva syöttö valitaan ryhmästä, joka koostuu kalaöljyistä, kuten silakkaöljystä, lohiöljystä, silliöljystä, ton-nikalaöljystä, anjovisöljystä, sardiiniöljystä, makrilliöljystä; kasviöljyistä, kuten rapsinsiemenöljystä, rapsiöljystä, canola-öljystä, mäntyöljystä, raakamäntyöl-jystä, auringonkukansiemenöljystä, soijapapuöljystä, maissiöljystä, hamppuöl-jystä, pellavansiemenöljystä, oliiviöljystä, puuvillansiemenöljystä, sinappiöljystä, palmuöljystä, maapähkinäöljystä, risiiniöljystä, jatrophansiemenöljystä, Ponga-mia pinnatan siemenöljystä, palmunydinöljystä ja kookosöljystä; ja eläinrasvoista, kuten laardista, talista, sulatetusta laardista ja sulatetusta talista, ja jäte-ja kierrätetyistä elintarvikelaatua olevista rasvoista ja öljyistä, sekä rasvoista, vahoista ja öljyistä, jotka on valmistettu geeniteknologialla; eläinvahoista, kuten mehiläisvahasta, kiinanvahasta (hyönteisvaha), sellakkavahasta, ja lanoliinista (villavaha); kasvivahoista, kuten carnaubapalmuvahasta, ouricouripalmuva-hasta, jojobansiemenöljystä, kandelillavahasta, espartovahasta, japaninva-hasta, riisileseöljystä, terpeeneistä, terpineoleista ja triglyserideistä ja niiden seoksista.
4. Minkä tahansa aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vahan poisto katalyyttiä laimennetaan piikarbi-dilla, alumiinioksidilla, lasihelmillä, vähemmän aktiivisella katalyytillä ja/tai iner-teillä aineksilla.
5. Minkä tahansa aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttisysteemi valinnaisesti käsittää vähintään yhden suojakerroksen.
6. Minkä tahansa aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisärikkisyöttö syötetään vetykäsittelyvaihee-seen.
7. Minkä tahansa aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vetyä otetaan talteen ja kierrätetään takaisin vetykäsittelyvaiheeseen.
8. Minkä tahansa aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osa polttoainekomponenttien seoksesta kierrätetään takaisin biologista alkuperää olevaan syöttöön ja/tai vetykäsittelyvai-heeseen.
9. Minkä tahansa aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vetykäsittelyvaihe toteutetaan lämpötilavälillä noin 280 °C - noin 500 °C, edullisesti noin 330 °C - noin 430 °C.
10. Minkä tahansa aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vetykäsittelyvaihe toteutetaan paineessa noin 30 - noin 200 bar, edullisesti paineessa noin 70 - noin 90 bar, edullisemmin noin 50 - noin 90 bar.
11. Minkä tahansa aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syöttömateriaalin WHSV on välillä noin 0,4 -noin 3, tyypillisemmin 0,5 -1,25 ja edullisesti 0,7 - 0,9.
12. Minkä tahansa aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikä tahansa komponentti voidaan eristää saadusta polttoainekomponenttien seoksesta.
13. Minkä tahansa aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi vety viimeistely vaiheen saadun polttoainekomponenttien seoksen käsittelemiseksi.
14. Laitteisto polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta syötöstä, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää ensimmäisen syötönsisäänmenon (2) biologista alkuperää olevan syötön syöttämiseksi, vähintään yhden ensimmäisen vetysyötönsisäänmenon (4) ja vähintään yhden vetykäsittelyreaktorin (8), joka käsittää vahanpois-tokatalyyttikerroksen (12), joka käsittää NiW:a ALOa-kantajalla, polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi yhdessä vaiheessa.
15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää vähintään yhden rikkisyötönsisäänmenon (3, 11).
16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää ensimmäisen erotusyksikönulostulon (5) kaasujen syöttämiseksi ensimmäiseen erotusyksikköön (13) ja ensimmäisen vetykierrä-tyksenulostulon (6) vedyn kierrättämiseksi takaisin ensimmäiseen vetysyötön-sisäänmenoon (4).
17. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 14-16 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että vetykäsittelyreaktori (8) käsittää suojakerroksen (10).
18. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 14-17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää vähintään yhden suojakerrosyksikön (22, 24).
19. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 14-18 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää lisäksi vähintään yhden vetyviimeiste-lyreaktorin (40) saadun polttoainekomponenttien seoksen vetyviimeistelyä varten.
20. Minkä tahansa aikaisemman patenttivaatimuksen 1-13 mukaisella menetelmällä biologista alkuperää olevasta syötteestä valmistettujen polttoainekomponenttien käyttö polttoaineena tai lisäaineena polttoainekoostumuk-sessa.
21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen polttoainekomponenttien käyttö, tunnettu siitä, että polttoaine on dieselpolttoaine, bensiinipolttoaine, lentopetroli tai teollisuusbensiinilaatuinen polttoaine.
FI20105585A 2010-05-25 2010-05-25 Menetelmä ja laitteisto hiilivetyjen valmistamiseksi FI125931B (fi)

Priority Applications (9)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20105585A FI125931B (fi) 2010-05-25 2010-05-25 Menetelmä ja laitteisto hiilivetyjen valmistamiseksi
BR112012029795-3A BR112012029795A2 (pt) 2010-05-25 2011-05-23 processo e aparelho para produzir combustível de origem biológica através de uma única etapa de hidroprocessamento na presença de um catalisador niw
CA2799643A CA2799643C (en) 2010-05-25 2011-05-23 Process and apparatus for producing fuel from a biological origin through a single hydroprocessing step in the presence of a niw catalyst
PCT/FI2011/050461 WO2011148045A1 (en) 2010-05-25 2011-05-23 Process and apparatus for producing fuel from a biological origin through a single hydroprocessing step in the presence of a niw catalyst
CN2011800302114A CN102947422A (zh) 2010-05-25 2011-05-23 用于通过单个加氢处理步骤在NiW催化剂存在下从生物来源生产燃料的方法和设备
US13/699,328 US9790439B2 (en) 2010-05-25 2011-05-23 Process and apparatus for producing fuel from a biological origin through a single hydroprocessing step in the presence of a NiW catalyst
EP11727715.2A EP2576731B1 (en) 2010-05-25 2011-05-23 Process for producing fuel from a biological origin through a single hydroprocessing step in the presence of a niw catalyst
RU2012156250/04A RU2566762C2 (ru) 2010-05-25 2011-05-23 СПОСОБ И УСТРОЙСТВО ДЛЯ ПОЛУЧЕНИЯ ТОПЛИВА ИЗ СЫРЬЯ БИОЛОГИЧЕСКОГО ПРОИСХОЖДЕНИЯ ОДНОСТАДИЙНЫМ ГИДРИРОВАНИЕМ В ПРИСУТСТВИИ NiW КАТАЛИЗАТОРА
DK11727715.2T DK2576731T3 (en) 2010-05-25 2011-05-23 METHOD OF FUEL MANUFACTURING FROM A BIOLOGICAL ORIGIN THROUGH A SIMPLE HYDRO-TREATMENT STEP IN THE EXISTENCE OF A NIW CATALYST

Applications Claiming Priority (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20105585A FI125931B (fi) 2010-05-25 2010-05-25 Menetelmä ja laitteisto hiilivetyjen valmistamiseksi

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20105585A0 FI20105585A0 (fi) 2010-05-25
FI20105585A FI20105585A (fi) 2011-11-26
FI125931B true FI125931B (fi) 2016-04-15

Family

ID=42234365

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20105585A FI125931B (fi) 2010-05-25 2010-05-25 Menetelmä ja laitteisto hiilivetyjen valmistamiseksi

Country Status (9)

Country Link
US (1) US9790439B2 (fi)
EP (1) EP2576731B1 (fi)
CN (1) CN102947422A (fi)
BR (1) BR112012029795A2 (fi)
CA (1) CA2799643C (fi)
DK (1) DK2576731T3 (fi)
FI (1) FI125931B (fi)
RU (1) RU2566762C2 (fi)
WO (1) WO2011148045A1 (fi)

Families Citing this family (16)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI20106252A0 (fi) 2010-11-26 2010-11-26 Upm Kymmene Corp Menetelmä ja systeemi polttoainekomponenttien valmistamiseksi
US9120982B2 (en) 2011-04-18 2015-09-01 Upm-Kymmene Corporation Process and apparatus for producing hydrocarbons
FR2982270B1 (fr) * 2011-11-08 2013-11-08 IFP Energies Nouvelles Production de carburants paraffiniques a partir de matieres renouvelables par un procede d'hydrotraitement en continu comprenant une etape de pretraitement
FR2982271B1 (fr) * 2011-11-08 2013-11-08 Ifp Energies Now Production de carburants paraffiniques a partir de matieres renouvelables par un procede d'hydrotraitement en continu comprenant une etape de pretraitement sous hydrogene
FI125507B2 (fi) 2012-04-13 2021-12-15 Stora Enso Oyj Menetelmiä mäntyöljyn deoksygenoimiseksi ja polymeroituvien monomeerien tuottamiseksi siitä
FI127206B2 (fi) 2012-04-18 2021-08-31 Upm Kymmene Corp Menetelmä biopolttoaineen tai biopolttoainekomponenttien valmistamiseksi
CA2882823A1 (en) * 2012-08-24 2014-02-27 Chevron U.S.A. Inc. Single step process for production of distillate fuel
FI126330B (fi) 2013-04-02 2016-10-14 Upm Kymmene Corp Uusiutuva hiilivetykoostumus
FI126331B (fi) 2013-04-02 2016-10-14 Upm Kymmene Corp Uusiutuva hiilivetykoostumus
FI126674B (fi) * 2013-07-12 2017-03-31 Upm Kymmene Corp Prosessi hiilivetyjen valmistamiseksi
CN103638938B (zh) * 2013-12-31 2015-09-09 湘潭大学 一种用于生物油加氢脱氧的催化剂的制备方法
US10563130B2 (en) 2014-07-17 2020-02-18 Sabic Global Technologies B.V. Upgrading hydrogen deficient streams using hydrogen donor streams in a hydropyrolysis process
FI20145854A (fi) 2014-10-01 2016-04-02 Upm Kymmene Corp Polttoainekoostumus
FI127519B (fi) * 2015-12-31 2018-08-15 Neste Oyj Prosessi korkea oktaanisen polttoainekomponentin valmistamiseksi uusiutuvasta raaka-aineesta
CN108504381B (zh) * 2018-04-08 2021-02-19 大连理工大学 一种动植物油脂直接加氢制备高十六烷值柴油的方法
WO2022162680A1 (en) 2021-02-01 2022-08-04 Hindustan Petroleum Corporation Limited A multifunctional catalyst and its composition for single step conversion of triglycerides to transportation fuels

Family Cites Families (28)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
ES2161884T3 (es) * 1994-05-13 2001-12-16 Shell Oil Co Catalizadores de alta actividad.
CA2149685C (en) 1994-06-30 1999-09-14 Jacques Monnier Conversion of depitched tall oil to diesel fuel additive
FI100248B (fi) 1996-02-05 1997-10-31 Fortum Oil Oy Keskitisleen valmistus
IT1311512B1 (it) 1999-03-12 2002-03-13 Agip Petroli Composizione catalitica per l'upgrading di miscele idrocarburiche.
KR20080012831A (ko) 2005-03-21 2008-02-12 벤-구리온 유니버시티 오브 더 네게브 리서치 앤드 디벨럽먼트 어쏘러티 식물성 또는 동물성 오일로부터 디젤 연료의 제조
SI1741768T2 (sl) 2005-07-04 2023-05-31 Neste Oil Oyj Postopek izdelave ogljikovodikov, ki se nahajajo v dieselskem gorivu
US7754931B2 (en) 2005-09-26 2010-07-13 Her Majesty The Queen In Right Of Canada As Represented By The Minister Of Natural Resources Production of high-cetane diesel fuel from low-quality biomass-derived feedstocks
EP1956070A4 (en) 2005-11-30 2013-06-19 Nippon Oil Corp GASOIL COMPOSITION
FR2904324B1 (fr) * 2006-07-27 2012-09-07 Total France Procede d'hydrotraitement d'une charge gazole, reacteur d'hydrotraitement pour la mise en oeuvre dudit procede, et unite d'hydroraffinage correspondante.
ITMI20062193A1 (it) 2006-11-15 2008-05-16 Eni Spa Processo per produrre frazioni idrocarburiche da miscele di origine biologica
FR2910017B1 (fr) 2006-12-18 2010-08-13 Total France Procede d'hydrotraitement d'une charge gazole, reacteur d'hydrotraitement pour la mise en oeuvre dudit procede, et unite d'hydroraffinage correspondante
FR2910483B1 (fr) 2006-12-21 2010-07-30 Inst Francais Du Petrole Procede de conversion de charges issues de sources renouvelables en bases carburants gazoles de bonne qualite.
BRPI0807620B1 (pt) * 2007-02-20 2017-02-07 Shell Int Res Maartschappij B V processo para produzir hidrocarbonetos parafínicos
FR2913024B1 (fr) * 2007-02-27 2012-07-27 Total France Procede d'hydrotraitement d'une charge gazole, unite d'hydrotraitement pour la mise en oeuvre dudit procede, et unite d'hydroraffinage correspondante
FI121308B (fi) 2007-06-11 2010-09-30 Neste Oil Oyj Prosessi haaroittuneiden hiilivetyjen valmistamiseksi
US20080312480A1 (en) * 2007-06-15 2008-12-18 E. I. Du Pont De Nemours And Company Catalytic process for converting renewable resources into paraffins for use as diesel blending stocks
US7999142B2 (en) 2007-09-20 2011-08-16 Uop Llc Production of diesel fuel from biorenewable feedstocks
US8039682B2 (en) 2008-03-17 2011-10-18 Uop Llc Production of aviation fuel from renewable feedstocks
US20090253947A1 (en) * 2008-04-06 2009-10-08 Brandvold Timothy A Production of Blended Fuel from Renewable Feedstocks
US20090300971A1 (en) 2008-06-04 2009-12-10 Ramin Abhari Biorenewable naphtha
US7968757B2 (en) 2008-08-21 2011-06-28 Syntroleum Corporation Hydrocracking process for biological feedstocks and hydrocarbons produced therefrom
IT1393058B1 (it) * 2008-10-22 2012-04-11 Eni Spa Composizione idrocarburica utile come carburante e combustibile ottenuta da componenti petrolifere e da una componente biologica
WO2010049075A2 (en) 2008-10-31 2010-05-06 Haldor Topsøe A/S Improved hydrotreatment of renewable organic material
US8486161B2 (en) * 2008-12-16 2013-07-16 Chevron U.S.A. Inc. Lignin upgrading for hydroprocessing to biofuel
WO2011064172A1 (en) * 2009-11-24 2011-06-03 Shell Internationale Research Maatschappij B.V. Process for catalytic hydrotreatment of a pyrolysis oil
EP2325281A1 (en) * 2009-11-24 2011-05-25 Shell Internationale Research Maatschappij B.V. Process for the catalytic cracking of pyrolysis oils
FI128142B (fi) 2010-02-02 2019-10-31 Upm Kymmene Corp Menetelmä ja laitteisto hiilivetyjen tuottamiseksi
EP2553054B1 (en) * 2010-03-31 2017-03-01 ExxonMobil Research and Engineering Company Hydroprocessing of gas oil boiling range feeds

Also Published As

Publication number Publication date
US9790439B2 (en) 2017-10-17
CN102947422A (zh) 2013-02-27
FI20105585A (fi) 2011-11-26
BR112012029795A2 (pt) 2020-09-01
WO2011148045A1 (en) 2011-12-01
DK2576731T3 (en) 2019-01-14
EP2576731B1 (en) 2018-11-21
CA2799643C (en) 2017-04-18
EP2576731A1 (en) 2013-04-10
FI20105585A0 (fi) 2010-05-25
RU2566762C2 (ru) 2015-10-27
US20130067801A1 (en) 2013-03-21
RU2012156250A (ru) 2014-06-27
CA2799643A1 (en) 2011-12-01

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI125931B (fi) Menetelmä ja laitteisto hiilivetyjen valmistamiseksi
FI127491B (fi) Järjestelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi
RU2663669C2 (ru) Способ получения углеводородов
RU2624009C2 (ru) Способ очистки биологического исходного материала
CA2915849C (en) Process for producing hydrocarbons
FI126029B (fi) Prosessi hiilivetyjen valmistamiseksi
RU2645350C2 (ru) Возобновляемая углеводородная композиция
JP6887445B2 (ja) バイオ再生可能ケロシン、ジェット燃料、ジェット燃料ブレンドストック、および製造方法
EP2809745A1 (en) Simultaneous production of base oil and fuel components from renewable feedstock
EA013754B1 (ru) Способ производства углеводородов фракции дизельного топлива
FI128206B (fi) Menetelmä hiilivetyjen valmistamiseksi
FI130343B (fi) Menetelmä uusiutuvan kaasun, uusiutuvan naftan ja uusiutuvan lentopolttoaineen tuottamiseksi
WO2023126564A1 (en) Method for producing renewable aviation fuel
FI128374B (fi) Prosessi hiilivetyjen valmistamiseksi
WO2023126565A1 (en) A method for producing renewable aviation fuel

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 125931

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B

MD Opposition filed

Opponent name: NESTE OYJ

FG Patent granted

Ref document number: 125931

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B

Effective date: 20160415