FI125152B - Laitteisto nesteen poistamiseksi liikkuvasta viirasta tai rainasta, sekä järjestelmä - Google Patents

Description

LAITTEISTO NESTEEN POISTAMISEKSI LIIKKUVASTA VIIRASTA TAI RAINASTA, SEKÄ JÄRJESTELMÄ

Keksinnön ala

Keksintö kohdistuu laitteistoon nesteen poistamiseksi liikkuvasta viirasta tai viiran päälle sijoittuneesta rainasta. Keksintö kohdistuu lisäksi menetelmään nesteen poistamiseksi liikkuvasta viirasta ja viiran päälle sijoittuneesta rainasta. Keksintö kohdistuu myös laitteiston käyttöön liikkuvan viiran, huovan tai muun kudoksen puhdistamiseksi.

Keksinnön taustaa

Perinteinen paperikoneen märän pään toiminta perustuu periaatteeseen, jossa päättymättömänä kiertävän viiran päälle tai kahden viiran väliin syötetään paperimassa, joka koostuu nesteestä ja paperin valmistukseen tarvittavista selluloosakuiduista ja jota kutsutaan rainaksi. Rainasta pois-tetaan vettä useassa eri vaiheessa viiran alle sijoitettujen laitteiden avulla, joita ovat erilaiset imulaatikot ja imutelat.

Eräs imulaatikko on esitetty julkaisussa EP-0639667-A1. Kyseinen imu-laatikko käsittää viiran mukana pyörivän telan, jonka vaippa on esimerkiksi verkkomainen. Tela on sijoitettu laatikkoon, johon on järjestetty alipaineistus. Ilma kulkee viiran ja telan vaipan lävitse. Eräs laitteisto imun aikaansaamiseksi imulaatikkoon on esitetty julkaisussa WO-99/64667-A1. Eräs huovan ja sen päällä olevan rainan ohjaukseen käytetty laitteisto on esitetty julkaisussa WO-95/07387-A1, jossa käytetään pyörivää telaa, jonka rei’itetty vaippa läpäisee ilmaa.

Tunnetaan myös muita teloja, joissa on rei’itetty vaippa ja joihin on järjestetty imu erillisen laitteiston avulla. Eräs laitteisto on esitetty julkaisussa US-5347728.

Tunnetaan myös julkaisun WO-2006/090012-A1 mukainen imulaitteisto, joka on esitetty kuvassa 1 ja jolla kyetään tukemaan liikkuvaa viiraa siten, että kitkat ovat pieniä. Tarkemmin sanottuna kyseessä on imutela. Laitteiston päällä olevaan aukkoon on asettuneena ilmaa ja nestettä läpäisevä pyörivä tela, joka on asettuneena viiraa vasten ja jonka läpi alipaine tai imu vaikuttaa viiraan. Laitteistolla aikaansaadaan riittävä imuvaikutus ja kapasiteetiltaan suuri nesteen poisto, joten sitä voidaan soveltaa myös viiroille, joiden nopeus on korkea. Laitteistolla voidaan erityisesti korvata tunnetun tekniikan mukaisia imulaatikoita ja se soveltuu niin nesteen kuin kiinteänkin aineen, esimerkiksi pölyn poistoon viirasta, huovasta tai muista erityyppisistä kudoksista, joita käytetään esimerkiksi paperikoneessa.

Kuvan 1 mukainen laitteisto soveltuu käytettäväksi myös erilaisten kudoksien tai vastaavien valmistusprosessin aikana syntyvän pölyn poistamiseen tai niiden puhdistuksen aikana kerääntyvän nesteen, pölyn ja kiinteän aineen poistamiseen. Laitteistoa voidaan käyttää siis puhdistuslaitteistona tai nes-teenpoistolaitteistona, joka poistaa nestemäistä tai kiinteää ainetta liikkuvasta rainasta tai kudoksesta, joista esimerkkinä mainittakoon viira ja huopa, ja joilla on riittävä kyky läpäistä ilmaa tai nestettä.

Imulaitteistojen toiminta on kriittistä, jotta nesteen poisto rainasta olisi tehokasta. Kyky saavuttaa suuri kuiva-ainepitoisuus on tärkeää mm. siksi, että märän rainan kuivatukseen käytettävä energia olisi mahdollisimman alhainen.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Tarkoituksena on esittää ratkaisu, jolla voidaan poistaa edellä esitettyjä tunnetun tekniikan puutteita. Esitetyn ratkaisun avulla nesteen poistuminen viirasta ja rainasta tehostuu. Esitetyn ratkaisun avulla imulaitteiston, erityisesti imutelan konstruktiota optimoidaan niin, että hallitaan poistuvan nesteen määrää imutelan rakenteen eri kohdissa.

Keksinnön mukainen laitteisto on esitetty patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukainen menetelmä on esitetty patenttivaatimuksessa 10. Keksinnön mukainen laitteiston käyttö on esitetty patenttivaatimuksessa 11.

Ratkaisun erään erityisen esimerkin piirteenä on, että imutelan aukon vastakkaisilla sivuilla olevat raot, jotka johtavat nesteen imulaitteiston sisään, on sovitettu kooltaan erilaisiksi.

Ratkaisun erään erityisen esimerkin periaatteena on, että kooltaan suurempi, esim. leveämpi, rako on imutelan aukon sillä sivulla, johon liikkuva viira saapuu ensimmäisenä, ts. viiran tulopuolella. Imutelan aukon vastakkaisella, toisella sivulla rako on pienempi. Kunkin raon suurentamisen tai pienentämisen syynä on esimerkiksi se, että nestettä on poistettavissa enemmän viiran tulopuolella, jolloin rakoa suurennetaan, tai nesteen mukana imetyn ilman määrää halutaan rajoittaa viiran poistumispuolella, jolloin rakoa pienennetään. Rakojen optimoinnin ja toisistaan poikkeavien dimensioiden avulla hallitaan prosessia, jolla neste poistuu rainasta. Rakojen kokojen avulla hallitaan myös sitä, miten imu vaikuttaa imutelan ja viiran eri kohdissa.

Ratkaisun erään esimerkin mukaisesti yksi rako on järjestetty suuremmaksi siten, että laitteiston tela on sijoittuneena epäkeskeisesti suhteessa laitteiston aukkoon, jossa tela on. Ratkaisun erään toisen esimerkin mukaisesti tela on sijoittuneena keskeisesti suhteessa aukkoon, mutta yksi rako on muodoltaan ja dimensioiltaan sovitettu sellaiseksi, että se läpäisee nestettä enemmän kuin toinen rako. Mikäli molempien rakojen ylitse vaikuttaa olennaisesti samanlainen paine-ero, saavutetaan suurin nesteen virtaus esim. sen raon kautta, jonka ns. poikkipinta-ala on suurin. Erään esimerkin mukaisesti määräävänä tekijänä on raon leveys, ts. telan etäisyys kammion rakenteesta kyseisen raon kohdalla. Erään esimerkin mukaisesti kyse on laitteiston aukon reunassa olevasta palkista ja sen etäisyydestä suhteessa telaan.

Ratkaisun eräiden esimerkkien mukaisesti tela voi olla nestettä läpäisevä tai nestettä läpäisemätön. Erään esimerkin mukaisesti nestettä läpäisemättömään telaan on muodostettu esim. uria, jotka tehostavat nesteen kulkua ja imun vaikutusta.

Erään esimerkin mukaisesti laitteiston aukkoa reunustaa palkki, joka on kulma-asennossa suhteessa liikkuvaan viiraan. Tämän lisäksi palkki käsittää tasomaisen yläpinnan, jota vasten viira tukeutuu. Kaltevan asennon ansiosta palkkiin voidaan muodostaa lyhyt yläpinta, jolloin kitka on pienempi, ja samalla laitteiston yläosan rakenteesta saadaan kompakti ja yksinkertainen.

Erään erityisen esimerkin mukaisesti palkissa on muoto, joka asettuu telaa kohti ja jonka muotoilun avulla vaikutetaan raon kokoon ja muotoon.

Esitetyn ratkaisun huomattava etu on, että nestettä voidaan poistaa tehokkaammin telan siinä kohdassa, johon viira ja raina saapuvat ensimmäisenä ja jossa esim. raina sisältää runsaasti nestettä.

Esitetyllä ratkaisulla voidaan aikaisempaa paremmin hallita rainan kosteus-profiilia, toisin sanoen kosteuden jakaantumista rainan eri osiin.

Kosteusprofiilin hallinta paranee erityisesti silloin, kun imulaitteistoja sijoitetaan useita peräkkäin viiran liikesuunnassa ja ne toimivat hieman toisistaan poikkeavilla periaatteilla. Erään esimerkin mukaisesti käytössä on ainakin kolme laitteistoa nesteen poistamiseksi, jolloin ensimmäinen laitteisto on perinteinen imutela, jonka tela on nestettä läpäisevä ja jossa raot voivat olla samankokoisia. Toinen laitteisto on edellä esitetyn ratkaisun mukainen niin, että tela on nestettä läpäisemätön, mutta telan pinnassa on kuviointi, esim. uritus, joka tehostaa imun vaikutusta ja nesteen kulkua, ja lisäksi raot ovat erikokoisia. Kolmas laitteisto on edellä esitetyn ratkaisun mukainen niin, että tela on nestettä läpäisemätön, ja tela on sileä, ilman kuviointia, ja lisäksi raot ovat erikokoisia.

Edellä esitetyn mukainen järjestelmä, jossa on kolme laitteistoa, poistaa nestettä erityisen tehokkaasti ensimmäisen laitteiston avulla, ja kolmas laitteisto lopullisesti huolehtii haluttuun kuiva-ainepitoisuuteen pääsystä. Toinen laitteisto poistaa myös nestettä, mutta toimii välivaiheena, ja näiden kolmen laitteiston ominaisuuksia säätämällä saavutetaan haluttu lopputulos, esim. rainan kosteusprofiilin osalta. Järjestelmän avulla voidaan vaikuttaa myös rainan muihin ominaisuuksiin ja laatuun.

Piirustuksien lyhyt kuvaus

Keksintöä selostetaan seuraavassa käyttäen esimerkkiä ja viittaamalla samalla oheisiin piirustuksiin, joissa: kuva 1 esittää erään tunnetun tekniikan mukaisen imulaitteiston periaatetta, kun imulaitteistossa on pyörivä tela liikkuvaa kudosta vasten, kuva 2 esittää kuvan 1 imulaitteiston rakennetta poikkileikkauksena, kuva 3 esittää imulaitteistoa, jossa keksintöä sovelletaan ja jonka rakenne on esitetty poikkileikkauksena, ja kuva 4 esittää kuvan 3 mukaisen imulaitteiston erästä yksityiskohtaa poikkileikkauksena, kuva 5 esittää esimerkkiä periaatteesta, jonka mukaisesti keksintöä sovelletaan kuvan 3 imulaitteistossa, kuva 6 esittää erästä toista esimerkkiä periaatteesta, jonka mukaisesti keksintöä sovelletaan kuvan 3 imulaitteistossa, kuva 7 esittää erästä kolmatta esimerkkiä periaatteesta, jonka mukaisesti keksintöä sovelletaan kuvan 3 imulaitteistossa, kuva 8 esittää esimerkkiä periaatteesta, jonka mukaisesti keksintöä sovelletaan kuvan 2 imulaitteistossa, ja kuva 9 esittää esimerkkiä periaatteesta koskien järjestelmää, jossa keksintöä sovelletaan paperirainan nesteen poistoon.

Keksinnön tarkempi kuvaus

Tarkastellaan seuraavaksi imulaitteistoa, jossa esitettyä uutta ratkaisua voidaan soveltaa. Kuvien 1 ja 2 mukaisesti nestettä poistava imulaitteisto käsit- tää kammion 1, joka käsittää laatikkomaisen, altaana toimivan ja tiivistetyn rakenteen, jonka sisälle on sijoitettu pyörivä tela 2. Kammion yläpinta 1a, jonka päälle ja jota vasten viira 3 asettuu, on olennaisesti tasainen ja tyypillisesti tasomainen, ja sopivimmin vaakasuorassa. Kaksi yläpintaa 1a ovat sopivimmin yhdensuuntaisia, mutta voivat myös muodostaa hyvin loivan kulman, jonka taitekohtaan tela 2 sijoittuu. Kammio 1 on pitkänomainen ja se ulottuu sopivimmin viiran 3 alitse olennaisesti sen koko pituuden yli. Kammio 1 sijaitsee viiran 3 kulkusuuntaan nähden poikittain, lähinnä kohtisuorasti, kuten myös kammion 1 yläpintojen 1a välissä oleva aukkokin 1b. Aukko 1b on yhtenäinen ja jatkuva, sekä ulottuu viiran 3 koko leveydelle. Kammio 1 on suljettu esim. päätyosilla 1c.

Kammion 1 sisälle on sijoitettuna tela 2, joka pääsee pyörimään viiran 3 mukana. Aukko 1b paljastaa ainakin osan telan 2 ulkovaipasta 2a siten, että kammiota 1 sivuava, liikkuva viira pääsee tukeutumaan ulkovaippaa 2a vasten. Sopivimmin on niin, että tela 2 ulottuu hieman yläpintoja 1a ylemmäksi ja aiheuttaa viiraan 3 loivan harjanteen, kun viira ja raina asettuvat tai imeytyvät ulkovaippaa 2a vasten. Tela 2 ja yläpinnat 1a muodostavat pinnan, jota vasten viira 3 painautuu imun vaikutuksesta. Se osuus ulkovaipasta 2a, jonka aukko 1b paljastaa, kattaa sektorimaisen osuuden, jota rajoittavat aukon 1b etu- ja takareunassa olevat palkit 4 ja 5, jotka ovat osa kammion 1 rakennetta. Esiin tuleva sektorimainen osuus kattaa kuvan 1 ulkovaipasta 2a esim. kuudenneksen tai vähemmän. Esitetyssä suoritusmuodossa kyseiset palkit 4 ja 5 muodostavat samalla kammion 1 yläpinnat 1a ja asettuvat lähelle telaa 2.

Viira 3 kulkee yläpintaa 1a pitkin ja viiraan 3 vaikuttava alipaine vetää nestettä pois viirasta 3 ja rainasta kammion 1 sisälle. Tela 2 on rei’itetty ja sen sisäpuolella vallitseva imu vetää viiran 3 telan ulkovaippaa 2a vasten ja nesteen telan 2 sisäpuolelle ja kammioon 1. Tela 2 on järjestetty pyörimään kiertoakselin X ympäri ja kiertoakseli X on telan 2 pituusakselin ja myös aukon 1b suuntainen. Aukon 1b leveys on tyypillisesti murto-osa telan 2 ja aukon 1b pituudesta. Pituusakseli on kammion 1 suuntainen ja poikittainen viiran 3 liikesuuntaan nähden. Tela 2 pyörii kitkan ansiosta tai sitä pyöritetään moottorin avulla nopeudella, joka vastaa viiran 3 nopeutta.

Tela 2 käsittää akselirakenteen 6, esimerkiksi yhtenäisen akselin, joka on päistään laakeroitu asianmukaisella tavalla. Esitetyssä suoritus-muodossa akselin päät tulevat ulos kammion 1 molemmista päädyistä, jolloin laakerointi voidaan helposti järjestää kammion 1 ulkopuolelle. Kammion 1 päädyn ja akselin välinen rako on tiivistetty asianmukaisilla tiivisteillä. Akselin ainakin yksi pää voidaan kiinnittää erilliseen pyörityslaitteistoon, tyypillisesti sähkö-moottoriin, joka huolehtii telan 2 pyörittämisestä akselin välityksellä.

Tela 2 on sylinterimäinen ja käsittää ulkovaipan 2a, jonka poikkileikkaus on ympyrämäinen. Ulkovaippa 2a voidaan valmistaa levystä tai esimerkiksi jäykästä metallikudoksesta, joka läpäisee nestettä ja ilmaa. Ulkovaippa 2a voidaan sinänsä tunnetulla tavalla rei’ittää tai varustaa raoilla tai aukoilla, joiden kautta imu vaikuttaa liikkuvaan viiraan 3. Ulkovaipan 2a läpi pääsee neste-tai ilmavirtaus siirtymään telan 2 sisäpuolelle. Imuvaikutuksen avulla viiran 3 ja rainan lävitse siirtyvä ilmavirta tuo mukanaan nestettä, pölyä ja mahdollisesti muuta kiinteää ainetta, joka pystyy läpäisemään viiran 3 ja ulkovaipan 2a.

Kammio 1 kytketään liitännän avulla erilliseen imujärjestelmään, jonka avulla aikaansaadaan imu, joka vaikuttaa kammion 1 sisällä ja aukon 1b kautta myös viiraan 3. Tässä esimerkissä myös neste poistuu kyseisen liitännän 13 kautta, kun liitäntä 13 on sijoitettu kammion alaosaan. Liitäntä 13 voi suuntautua poikittain suhteessa kiertoakseliin X, kuten kuvassa 2, tai se voi myös suuntautua kiertoakselin X suuntaisesti ja sijaita kammion 1 päädyssä. Paine-ero aiheuttaa rainassa olevan nesteen virtauksen ulko-vaipan 2a ja samalla viiran 3 lävitse kammioon 1.

Kuvassa 3 on esitetty eräs toinen esimerkki imulaitteistosta, joka poistaa nestettä ja käsittää kammiossa 1 pyörivän telan 2. Kuvaan 3, ja samoin myös kuviin 4 - 8, on merkitty samoilla viitenumeroilla ne osat, joiden toiminta vastaa kuvan 2 laitteiston osia ja joihin myös soveltuvat edellä kuvan 2 yhteydessä selostetut toimintaperiaatteet.

Kuvan 3 esimerkissä aukkoa 1b reunustavat palkit 4 ja 5, jotka ovat osa kammion 1 rakennetta, mutta kuvan 2 esimerkistä poiketen kukin palkki käsittää kaltevan sivupinnan 1d (ks. kuva 4), joka muodostaa terävän kulman A suhteessa tasomaisena liikkuvaan viiraan 3, ja yläpintaan 1a. Kuvan 4 mukaisesti kyseinen kulma on noin 20-40°, sopivimmin noin 30°. Tasomainen yläpinta 1a on puolestaan yhdensuuntainen viiran 3 kanssa. Palkit 4 ja 5, sekä niiden yläpinta 1a, ulottuvat koko telan 2 pituudelle. Yläpinta 1a on valmistettu työstämällä palkkiin, ja palkki asettuu kaltevaan asentoon sekä kiinnittyy kammion 1 muihin rakenteisiin. Yläpinta 1a muodostetaan poistamalla palkin valmistusaihiosta yksi särmä ja siihen liittyvä kolmion muotoinen osa palkin materiaalia. Sopivimmin on esim. niin, että palkkiaihio on ennen työstöä muodoltaan suorakulmainen, ja esim. tasapaksu. Palkkiin muodostuu kärki, joka käsittää palkkiaihion yhden särmän. Kyseinen särmä asettuu telan 2 viereen. Palkin ja telan 2 välinen rako 7a, 7b asetetaan sopivaksi ja kyseisen raon leveydellä voidaan hallita raon kautta kulkevan nesteen määrää. Rako on sopivimmin saman levyinen joka kohdassa palkkia, kun tarkastellaan telan tai palkin pituussuuntaa, joka on yhdensuuntainen kiertoakselin X kanssa. Kuten kuva 3, myös kuvat 4-8 edustavat imulaitteiston poikkileikkausta, joka on kohtisuorassa kiertoakseliin X nähden.

Esitetyn rakenteen ansiota on, että palkin yläpinnan 1a leveyttä voidaan pienentää, jolloin viiran 3 ja yläpinnan 1a välistä kitkaa voidaan pienentää. Kalteva palkki muodostaa samalla kannen, joka yhdistyy kammioon 1, joten saadaan yksinkertainen rakenne. Tämän lisäksi kaltevan palkin alapinnan 1e ja pyöreän telan 2 väliin muodostuu rako, jonka kautta neste pääsee kulkemaan ja joka muodostaa pitkänomaisen, levenevän kanavan.

Kuvassa 5 on esitetty ratkaisu, jossa vasen rako 7a on järjestetty suuremmaksi kuin oikea rako 7b (ts. oikea rako 7b on järjestetty pienemmäksi kuin vasen rako 7a). Näin vasen rako 7a on järjestetty nesteen läpäisykyvyn osalta suuremmaksi kuin oikea rako 7b. Tämä on tarpeen siksi, että nesteen osuus rainasta on suurempi viiran tulopuolella (palkki 4) kuin viiran jättö-puolella (palkki 5), johtuen imutelan tehokkaasta toiminnasta. Laitteisto poistaa nestettä Tainasta, kun viira 3 on aukon 1b kohdalla. Koska telan 2 pyörimissuunta suuntautuu aukon 1b kohdalla kohti rakoa 7b, suuntautuu myös nesteen luontainen liike raon 7b suuntaan. Vasemman raon 7a suurentaminen myös edesauttaa nesteen ohjautumista vasempaan rakoon 7a, kun imu vaikuttaa kammiossa 1 ja rakojen 7a, 7b kautta myös viiraan 3 ja lisäksi Tainaan.

Esitetyssä esimerkissä telan ulkovaippa 2a voi olla umpinainen, ts. ilmaa ja nestettä läpäisemätön, esim. sileä ja ilman kuviointia, jolloin nestettä poistuu vain rakojen 7a ja 7b kautta. Tällöin nestettä poistetaan enemmän vasemman raon 7a kautta, joka on aukon 1b siinä reunassa, johon viira 3 ja raina saapuvat ensin. Erään esimerkin mukaisesti telan ulkovaippa 2a on umpinainen, mutta ulkovaippaan 2a on muodostettu kuviointi, esim. uria, uurteita tai vakoja. Kuviointi on järjestetty niin, että sen välityksellä kammiossa 1 vallitseva imu vaikuttaa viiraan 3 myös aukon 1b keskiosassa ja nestettä voidaan johtaa kuvioinnin avulla raon luokse ja sisälle kammioon 1.

Eräässä toisessa esimerkissä telan ulkovaippa 2a voi olla nestettä ja ilmaa läpäisevä. Tällöin tela 2 on esim. revitetty tai varustettu raoilla tai aukoilla, joiden kautta imu vaikuttaa liikkuvaan viiraan ja rainaan myös silloin, kun ne ovat aukon 1b keskellä. Tällöin nestettä poistuu telan ulkovaipan 2a lävitse kammioon 1. Myös tässä esimerkissä vasemman raon 7a suuremman koon avulla voidaan tehostaa nesteen poistumista viiran 3 tulopuolella, mikäli se on tarpeen.

Raon 7a suuruus riippuu siitä läpäiseekö ulkovaippa 2a nestettä, imun tehokkuudesta sekä myös viiran 3 nopeudesta. Vasemman raon 7a sopiva leveys, ja oikean raon 7b sopiva leveys, voidaan selvittää esimerkiksi testijärjestelyin ja kokeilemalla eri vaihtoehtoja ja tarkkailemalla rainan kosteusprofiilia tai poistuvan veden määrää.

Kuvissa 5 - 8 on esitetty erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja siihen, miten vasemman raon 7a leveyteen, ja myös sen muotoon, voidaan vaikuttaa. Samalla vaikutetaan kyseisen raon kautta poistuvan nesteen määrään.

Kuvan 5 mukaisesti palkit 4 ja 5 ovat rakenteeltaan samanlaisia ja sijaitsevat symmetrisesti suhteessa aukkoon 1b, mutta palkkia 4 on siirretty viiran 3 suuntaisesti poispäin telasta 2 (tai palkkia 5 on siirretty viiran 3 suuntaisesti lähemmäs telaa 2), jolloin vasemman raon 7a leveys kasvaa suhteessa oikeaan rakoon 7b. Palkki 4 on siis etäämpänä telasta 2 kuin palkki 5. Palkkien 4 ja 5 väliin sijoittuvan aukon 1b keskikohta ei enää sijoitu sille linjalle, joka on kohtisuora suhteessa viiraan 3 ja kulkee telan 2 keskilinjan kautta. Tela 2 sijoittuu siis epäkeskeisesti suhteessa aukkoon 1b ja sen keskikohtaan.

Kuvan 6 mukaisesti palkit 4 ja 5 ovat samalla etäisyydellä telasta 2, mutta palkin 4 kärkeä, joka sijoittuu lähimmäksi telaa 2, on muotoiltu sekä lyhentämällä kärkeä että kasvattamalla rakoa 7a siten, että materiaalia on poistettu ainakin osasta palkin alapintaa 1e. Palkkiin 4 on siis muodostettu pinta 8, joka asettuu kohti telaa 2 ja muodostaa raon 7a yhden sivuseinän. Pinnan 8 muodolla voidaan vaikuttaa nesteen kulkuun. Tässäkin ratkaisussa tela 2 sijoittuu siis epäkeskeisesti suhteessa aukkoon 1b ja sen keskikohtaan.

Kuvan 7 mukaisesti palkit 4 ja 5 ovat samalla etäisyydellä telasta 2, mutta palkin 4 alapintaa 1e on muotoiltu niin, että materiaalia on poistettu ainakin osasta palkin alapintaa 1e ja samalla rako 7a telan 2 ja palkin 4 välissä kasvaa. Palkkiin 4 on siis muodostettu pinta 9, joka asettuu kohti telaa ja muodostaa raon 7a yhden sivuseinän. Pinnan 9 muodolla voidaan vaikuttaa nesteen kulkuun. Tässä ratkaisussa tela 2 sijoittuu siis keskeisesti suhteessa aukkoon 1b ja sen keskikohtaan, koska palkin 4 kärkeä ei ole lyhennetty, mutta se on ohuempi kuin palkin 5 kärki.

Kuvassa 8 on esitetty esimerkki, jossa palkit 4 ja 5 ovat rakenteeltaan samanlaisia, mutta palkkia 4 on siirretty viiran suuntaisesti poispäin telasta 2 (tai palkkia 5 on siirretty viiran suuntaisesti lähemmäs telaa 2), jolloin vasemman raon 7a leveys kasvaa suhteessa oikeaan rakoon 7b. Palkki 4 on siis etäämpänä telasta 2 kuin palkki 5. Palkkien 4 ja 5 väliin sijoittuvan aukon 1b keskikohta ei enää sijoitu sille linjalle, joka on kohtisuora suhteessa viiraan 3 ja kulkee telan 2 keskilinjan kautta. Tela 2 sijoittuu siis epäkeskeisesti suhteessa aukkoon 1b ja sen keskikohtaan. Palkkien 4 ja 5 muoto vastaa kuvassa 2 esitettyä esimerkkiä, jossa palkin koko yläpinta on olennaisesti vaakasuuntainen. Kuvan 2 palkin 4 osalta voidaan soveltaa myös niitä periaatteita, joita on tuotu esiin kuvissa 6 ja 7. Palkin 4 ja telan 2 välisen raon dimensioihin vaikutetaan muokkaamalla palkkia 4 ja muodostamalla siihen sopivasti muotoiltu pinta, joka toimii raon sivuseinänä.

Esitetyn ratkaisun mukaisella laitteistolla voidaan erityisesti korvata tunnetun tekniikan mukaisia imulaatikoita ja se soveltuu niin nesteen kuin kiinteänkin aineen, esimerkiksi pölyn poistoon viirasta, huovasta tai muista erityyppisistä kudoksista, joita käytetään esimerkiksi paperikoneessa. Esitetyn ratkaisun mukainen laitteisto toimii siis puhdistuslaitteistona tai nesteenpoistolaitteis-tona, joka poistaa nestemäistä tai kiinteää ainetta liikkuvasta rainasta tai kudoksesta, joista esimerkkinä mainittakoon viira ja huopa, ja joilla on riittävä kyky läpäistä ilmaa tai nestettä.

Kuvassa 9 on esitetty järjestelmä, jossa esitettyä ratkaisua voidaan soveltaa. Järjestelmä käsittää on ainakin kolme laitteistoa nesteen poistamiseksi, jolloin ensimmäinen laitteisto 10 on perinteinen imutela, jonka tela 2 on nestettä läpäisevä ja jossa raot voivat olla samankokoisia. Kyseessä on esimerkiksi kuvassa 2 esitetty laitteisto, mutta voidaan soveltaa myös kuvan 3 mukaista laitteistoa, jossa raot ovat dimensioiltaan samanlaisia. Neste poistuu sekä telan 2 lävitse että rakojen kautta, mitä on havainnollistettu kuvaan piirrettyjen nuolien avulla. Toinen laitteisto 11 on edellä esitetyn ratkaisun mukainen niin, että tela 2 on nestettä läpäisemätön, mutta telan pinnassa on kuviointi, esim. uritus, joka tehostaa imun vaikutusta ja nesteen kulkua, ja lisäksi raot ovat erikokoisia. Neste poistuu rakojen kautta, erityisesti viiran tulopuolen raon kautta, joka on suurempi kuin vastakkainen rako. Kolmas laitteisto 12 on edellä esitetyn ratkaisun mukainen niin, että tela 2 on nestettä läpäisemätön. Laitteiston 12 tela 2 on sileä, ilman kuviointia, ja lisäksi raot ovat erikokoisia. Neste poistuu rakojen kautta, erityisesti viiran tulopuolen raon kautta, joka on suurempi kuin vastakkainen rako. Laitteistojen etäisyys toisistaan voi vaihdella.

Kuvaan 9 viitaten, laitteistojen 11 ja 12 osalta voidaan soveltaa kuin kuvan 2 laitteistoa, jonka raot sovitetaan erikokoisiksi ja tela järjestetään umpinaiseksi. Laitteiston 10 osalta, voidaan soveltaa kuvan 3 laitteistoa, jonka tela järjestetään ilmaa ja nestettä läpäiseväksi. Laitteiston 10 raot voivat olla samankokoisia, mutta sallittua on sovittaa nekin erikokoisiksi, mikäli se rai-nan ja nesteen poistumisen hallinnan osalta on tarpeellista. Kuvan 9 mukaista järjestelmää sovelletaan erityisesti paperikoneessa, jossa kyseessä on viiran 3 päällä kuljetettava raina, erityisesti paperiraina, josta nestettä poistetaan.

Keksintö ei ole rajoitettu vain edellä oleviin esimerkkeihin, vaan keksintö voi vaihdella ohessa olevien patenttivaatimuksien puitteissa.

Claims (11)

1. Laitteisto nesteen poistamiseksi liikkuvasta viirasta tai viiran päälle sijoittuneesta rainasta, jolloin laitteisto käsittää ainakin: telan (2), joka on sijoitettavissa poikittain suhteessa liikkuvaan viiraan (3), on järjestetty pyörimään kiertoakselin (X) ympäri ja käsittää ulkovaipan (2a); kammion (1), jonka sisälle mainittu tela (2) on sijoittuneena ja joka käsittää mainitun kiertoakselin (X) suuntaisen aukon (1b), joka paljastaa osan telan ulkovaipasta (2a) siten, että liikkuva, kammiota (1) sivuava viira (3) on tuettavissa ulkovaippaa (2a) vasten, jolloin kammio (1) käsittää ensimmäisen palkin (4), joka puolestaan käsittää yläpinnan (1a), joka on järjestetty olennaisen tasaiseksi ja tukemaan liikkuvaa viiraa (3); ensimmäisen raon (7a), joka on sijoittuneena aukon (1b) ensimmäiselle sivulle ensimmäisen palkin (4) ja telan (2) väliin, jolloin kyseinen ensimmäinen rako on sovitettu johtamaan viirasta (3) tai rainasta poistuva neste kammion (1) sisälle; ja toisen raon (7b), joka on sijoittuneena aukon (1b) vastakkaiselle, toiselle sivulle telan (2) ja kammion (1) väliin, jolloin myös kyseinen toinen rako on sovitettu johtamaan viirasta (3) tai rainasta poistuva neste kammion (1) sisälle; tunnettu siitä, että: ensimmäinen palkki (4) käsittää kaltevan yläpinnan (1 d), joka muodostaa terävän kulman (A) suhteessa liikkuvaan viiraan (3), ja mainittu viiraa tukeva yläpinta (1a) on työstettynä ensimmäiseen palkkiin (4) ja sijoittuu aukon (1b) ja kaltevan yläpinnan (1 d) väliin, ja samalla ensimmäiseen palkkiin (4) on muodostuneena kapeneva kärki, jonka vastakkaisille puolille viiraa tukeva yläpinta (1a) ja ensimmäinen rako (7a) sijoittuvat.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen rako (7a) on sovitettu toista rakoa (7b) suuremmaksi, jotta ensimmäisen raon (7a) läpäisemä nestemäärä olisi suurempi kuin toisen raon (7b) läpäisemä nestemäärä, kun kammiossa (1) vaikuttaa imu, joka poistaa nestettä viirasta ja rainasta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen raon (7a) kohdalla telan (2) etäisyys kammiosta (1) on suurempi kuin telan (2) etäisyys kammiosta (1) toisen raon (7b) kohdalla.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että tela (2) on sijoittuneena epäkeskeisesti aukkoon (1b).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen palkki (4) käsittää muotoillun pinnan (8, 9), joka on ensimmäisen raon (7a) kohdalla ja asettuneena telaa (2) kohti.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kammio (1) käsittää toisen palkin (5), joka puolestaan käsittää yläpinnan (1a), joka on järjestetty olennaisen tasaiseksi ja tukemaan liikkuvaa viiraa (3), jolloin toinen rako (7b) on muodostuneena toisen palkin (5) ja telan (2) väliin, ja lisäksi toinen palkki (5) käsittää kaltevan yläpinnan, joka muodostaa terävän kulman suhteessa liikkuvaan viiraan (3), ja mainittu viiraa tukeva yläpinta (1a) on työstettynä toiseen palkkiin (5) ja sijoittuu aukon (1b) ja kaltevan yläpinnan väliin, ja samalla toiseen palkkiin (5) on muodostuneena kapeneva kärki, jonka vastakkaisille puolille viiraa tukeva yläpinta (1a) ja toinen rako (7b) sijoittuvat.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että tela (2) on nestettä läpäisevä tai nestettä läpäisemätön.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto on sovitettuna liikkuvan viiran (3) alapuolelle siten, että ensimmäinen rako (7a) on aukon (1b) sillä sivulla, johon viira (3) saapuu ensimmäisenä, minkä jälkeen viira (3) ylittää aukon (1b) ja saavuttaa aukon (1b) vastakkaiselle sivulla olevan toisen raon (7b).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kyseinen laitteisto on sijoitettuna paperikoneen sellaiseen osaan, jossa mainittuna viirana (3) on liikkuva viira, jonka päälle on sijoitettu raina, ja jossa kyseinen laitteisto on järjestetty poistamaan nestettä rainasta.

10. Menetelmä nesteen poistamiseksi liikkuvasta viirasta ja viiran päälle sijoittuneesta rainasta, tunnettu siitä, että nestettä poistetaan jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukaisen laitteiston avulla, jonka kammiossa (1) ylläpidetään imuvaikutusta.

11. Laitteiston käyttö liikkuvan viiran, huovan tai muun kudoksen puhdistamiseksi, tunnettu siitä, että puhdistamiseen käytetään jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukaista laitteistoa.