FI123886B - Menetelmä lietteen desinfioimiseksi - Google Patents

Description

MENETELMÄ LIETTEEN DESINFIOIMISEKSI KEKSINNÖN ALA

Keksintö liittyy menetelmään lietteen desinfioimiseksi ja menetelmällä valmistettuun maanparan-5 nusaineeseen ja lannoitteeseen.

KEKSINNÖN TAUSTA

Lietteiden käsittely on eräs kalleimmista jätevesien puhdistuksen vaiheista. Lietteiden määrä on 10 suuri ja ne ovat terveydelle haitallisia niiden sisältämien patogeenisten mikrobien vuoksi. Lietteiden sisältämien ravinteiden kierrätys takaisin, esim. maanviljelyksessä ei ole ollut mahdollista kuin rajoitetusti teknillisistä, taloudellisista eikä hygienisistä 15 syistä.

EY-lainsäädännön voimaantullessa lietteiden hyötykäyttö maataloudessa loppui Suomessa käytännöllisesti kokonaan. Lannoitteiden hinnannousu viime vuosina on palauttanut maanviljelijöiden kiinnostuksen 20 lietteeseen maanparannusaineena, mutta tiukat hy-gienisyysvaatimukset ovat johtaneet siihen, että lietteet on viety pääasiassa kaatopaikoille ja vain vähäinen osa lietteestä on käytetty bioreaktoreissa biokaa-sun tuotantoon.

25 Eräillä laitoksilla käytetään ns. kalkkista- bilointimenetelmää lietteen hygienisointiin. Kalkki-stabiloinnissa lietteeseen lisätään joko sammuttama-o tonta kalkkia (Caö) tai sammutettua kalkkia eli kal- C\l ^ siumhydroksidia (Ca(OH2)). Lietteen pH:n tulee nousta o ^ 30 vähintään 12:een ja lämpötilan tulee kohota 55 C:een kahden tunnin ajaksi. Kalkkistabilointi on investoin-x £ ti- sekä käyttökustannuksiltaan huomattavan kallis.

cd Menetelmän kustannuksia lisää kaasun poisto, jota tar- J vitaan stabiloinnissa kehittyvän ammoniakin poistami- c\j £ 35 seksi hajuhaittojen välttämiseksi.

^ Lietteen anaerobinen mädätys biokaasun tuot tamiseksi (CH4) on yleistynyt keskisuurilla ja suuril- 2 la jätevesilaitoksilla. Myös tämän menetelmän kustannukset ovat suuret, joskin tuotettu kaasu on arvokas energian lähde jätevesilaitokselle. Laitoksen poisto-liete on kuitenkin edelleen hygienisoitava ennen sen 5 mahdollista hyötykäyttöä.

Muita käsittelymenetelmiä ovat aerobinen kompostointi ja loppusijoittaminen kaatopaikalle.

Edellä kuvatut menetelmät ovat kalliita, niihin liittyy haju- ja muita ympäristöhaittoja eikä 10 lietteiden hyötykäyttö ole useinkaan mahdollista.

KEKSINNÖN TARKOITUS

Keksinnön tarkoituksena on tuoda esille uuden tyyppinen mikrobiologisesti tehokas ja taloudellisesti 15 edullinen menetelmä lietteen desinfioimiseksi. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on helpottaa edellä mainittuja ongelmia.

Edelleen keksinnön tarkoituksena tuoda esiin hygienisyysvaatimukset täyttävä maanparannusaine ja 20 lannoite.

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Keksinnön mukaiselle menetelmälle lietteen puhdistamiseksi on tunnusomaista se, mitä on esitetty 25 patenttivaatimuksessa 1.

Keksinnön mukaiselle maanparannusaineelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuk- oo i 0 sessa 12. o ^ Keksinnön mukaiselle lannoitteelle on tunnus- Ö) cp 30 omaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 13.

Keksintö perustuu suoritettuun tutkimustyö-χ hön, jonka tarkoituksena oli tehostaa lietteen desin-

cc J

CL , , fiointia. Tässä yhteydessä havaittiin yllättäen, että

CD

^ orgaanisen peroksihapon, kuten peretikkahapon annostus K 35 yhdessä sammuttamattoman kalkin kanssa soveltuu erin- ° omaisen hyvin hygienisoimaan lietettä ja sitomaan va- 3 pautuvaa ammoniakkia jätevesien puhdistuksessa syntyvien lietteiden puhdistuksen yhteydessä.

Lietteellä tarkoitetaan hakemuksessa jäteve-silaitosten puhdistamolietteitä, kuten aktiiviliete-5 laitosten ylijäämälietteitä ja biokaasulaitosten pois- tolietteitä kuten mädätysjäännöstä sekä teollisuuden kuten paperiteollisuuden ja elintarviketeollisuuden prosesseissa syntyviä lietteitä.

Keksinnön eräässä sovellutuksessa lietteen 10 kuivapaino on noin 20 - 40 p-%, tavallisesti noin 25 -35 p-%. Liete kuivataan mekaanisesti esimerkiksi linkoamalla, ruuvi-, suotonauha- tai kammiopuristimella tai muulla lietteen kuivaamisen soveltuvalla mekaanisella kuivaimella. Lietettä kuivataan edullisesti lin-15 koamalla.

Keksinnön mukaisella menetelmällä desinfioidaan patogeeniset mikrobit, kuten E.coli ja salmonella lietteestä siten, että käsitelty liete täyttää viranomaisvaatimukset. Menetelmällä sidotaan myös osa kä-20 sittelyssä vapautuvasta ammoniakista vesiliukoiseksi typpiyhdisteeksi, joka jää käsiteltyyn lietteeseen ja parantaa tällä tavoin lietteen ravinneominaisuuksia.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä lietteeseen lisätään sammuttamatonta kalkkia CaO:ta ja lietettä 25 sekoitetaan kunnes lieteseoksen pH on yli 11.

Sammuttamaton kalkki CaO reagoi herkästi lietteen veden kanssa, jolloin syntyy kalsiumhydroksi- oo .

i- dia: o ™ CaO + H20 - Ca (OH) 2 O) 30 Tämä nostaa lietteen pH:ta ja menetelmän hygienisoiva

CD

vaikutus perustuu osaltaan tähän pH-arvon nostoon, £ sillä taudinaiheuttajat eivät pysty elämään tai lito sääntymään korkeilla (>10) pH tasolla. Reaktio on ek- J soterminen, mikä nostaa lisäksi lieteseoksen lämpöti- ™ 35 laa. Lämpötilan nousu tehostaa lietteen hygienisoin-

O

^ tia. Sammuttamattoman kalkin lisääminen vapauttaa 4 lietteestä ammoniakkia kun pH ja lietteen lämpötila nousevat.

Tämän jälkeen lieteseokseen lisätään peroksi-happoa sekoitusvaiheessa muodostuvan ammoniakin sito-5 miseksi.

Peroksihapon kemiallinen kaava on RCO3H, jossa R on orgaaninen radikaali kuten esimerkiksi tyydyttynyt tai tyydyttämätön, suoraketjuinen, haaroittunut tai syklinen hiilivety. Peroksihappo sitoo ammoniakkia 10 muodostamalla sen kanssa vesiliukoisia ammoniumsuolo-ja. Peroksihappojen vesiliukoiset ammoniumsuolat soveltuvat hyvin kasveille typpilähteeksi. Peroksihapot ovat lisäksi antibakteriaalisia aineita. Tavallisimpia peroksihappoja ovat peretikkahappo ja peroksimuura-15 haishappo.

Keksinnön eräässä sovellutuksessa lieteseokseen lisätään peretikkahappoa sekoitusvaiheessa muodostuvan ammoniakin sitomiseksi.

Peretikkahappo sitoo ammoniakkia muodostamal-20 la sen kanssa vesiliukoisia ammoniumasetaattisuoloja. Peretikkahappo hapettaa lisäksi kolibakteereja ja myös monia muita bakteereja ja ei-toivottuja mikro-organismeja, kuten Salmonella ja Legionella bakteereja ja Giardia-loisia.

25 Peroksihappo kuten peretikkahappo vähentää myös käsitellyn lietteen mahdollisia hajuhaittoja.

Sammuttamaton kalkki lisätään lietteeseen te- ” hokkaasti sekoittaen. Sammuttamaton kalkki lisätään o ^ jauheena. Sekoitukseen voidaan käyttää mitä tahansa 6) cp 30 tunnettua teollisuuden sekoitusprosesseissa käytettä- 55 vää sekoitinta.

^ Peroksihappo lisätään lieteseokseen liuokse-

CL

na. Keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan käyttää

CD

^ minkä vahvuista peroksihappoa tahansa.

m c\J 35 Keksinnön eräässä sovellutuksessa käytetään ° 2-15 p—% peretikkahappoa, edullisesti 12 p-% kaupal lista peretikkahappoa.

5

Peroksihapon lisääminen suoritetaan siten että sekoittuminen on mahdollisimman välitöntä ja tehokasta. Lisääminen voidaan tehdä esimerkiksi sulauttamalla tai ruiskuttamalla ja koko lieteseoksen pinnal-5 le. Annostelua voidaan tehostaa sekoittamalla.

Keksinnön eräässä sovellutuksessa CaO:n ja lietteen sekoitusta jatketaan kunnes sen pH on yli 12.

Menetelmän alussa käsiteltävän lietteen lämpötila on tavallisesti 20 - 37 °C riippuen lietteen 10 alkuperästä. Biokaasulaitoksen poistolietteen, mädä- tysjäännöksen, lämpötila on noin 37 °C ja vedenpuhdis-tamon aktiivilietteen lämpötila on noin 20 - 25 °C.

Keksinnön eräässä sovellutuksessa lieteseoksen sekoitusta jatketaan kunnes lämpötila on noussut 10 - 30 15 °C, edullisesti 15 - 20 °C ja edullisimmin noin 15 °C.

Keksinnön eräässä sovellutuksessa lietettä sekoitetaan ennen sammumattoman kalkin CaO lisäystä.

Keksinnön eräässä sovellutuksessa lietettä sekoitetaan peroksihapon lisäyksen yhteydessä ja/tai 20 lisäyksen jälkeen.

Sammuttamatonta kalkkia CaO lisätään lietteeseen noin 5-20 p-% lietteen kuiva-aineesta, edullisesti noin 7-13 p-% ja edullisimmin noin 10 p-% kuiva-aineesta. Sammuttamattoman kalkin määrä voi olla 25 myös tätä suurempi tai pienempi riippuen käsiteltävän lietteen ominaisuuksista.

Peroksihappoa kuten peretikkahappoa lisätään co g lietteeseen noin 0,1 - 0,3 p-% lietteen kuiva- ^ aineesta, edullisesti noin 0,15 - 0,2 p-% ja edulli- σ> cp 30 simmin noin 0,18 p-% kuiva-aineesta. Peroksihapon mää- $5 rä voi olla myös tätä suurempi tai pienempi riippuen g käsiteltävän lietteen ominaisuuksista.

CL

Keksinnön mukaisessa menetelmässä pH pidetään ^ vähintään arvossa 11 niin kauan, että taudinaiheutta- ln 35 j amikro-organismien määrä on alle viranomaissäännösten ^ enimmäispitoisuuksien. Keksinnön menetelmän eräässä sovellutuksessa pH pidetään vähintään arvossa 11 noin 6 1-2 tuntia. Keksinnön eräässä toisessa sovellutuksessa pH pidetään vähintään arvossa 12 noin 1-2 tuntia .

Menetelmän eräässä sovellutuksessa liete, ku-5 ten vesilaitoksen kuivattu puhdistamoliete johdetaan siilosta sekoituslaitteeseen, jonne s ammut tarua ton kalkki ja peroksihappo johdetaan niiden syöttösäili-öistä. Sekoitussäiliössä mitataan pH:ta ja lämpötilaa pH: n ja lämpötilan mittausantureilla ja säädetään 10 lietteen puhdistusmenetelmää mittaustulosten perus teella .

Keksinnön mukaisessa menetelmässä sammutta-mattoman kalkin ja peroksihapon lisääminen ja sekoitus tapahtuu joko jatkuvana prosessina tai panosprosessina 15 sekoitussäiliössä. Sekoitussäiliön sekoitusteho on riittävä takaamaan sammuttamattoman kalkin, peretikka-hapon ja lietteen tasaisen sekoittumisen tavoiteltavan lopputuloksen varmistamiseksi.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan 20 vaihdella sammuttamattoman kalkin ja peroksietikkaha-pon annostelumääriä ja syöttöjärjestystä riippuen laitoksen prosessista ja käsiteltävän lietteen laadusta.

Keksinnön eräässä sovellutuksessa sammutta-maton kalkki ja peroksihappo sekoitetaan lietteeseen 25 vaiheittain sekoituslaitteessa.

Keksinnön eräässä sovellutuksessa peretikka-happo lisätään lietteeseen ja sammuttamaton kalkkijau-

CO

£ he syötetään peretikkahapolla käsiteltyyn lietteeseen.

^ Keksinnön mukainen menetelmä on mikrobiologi en) cp 30 sesti tehokas. Keksinnön mukainen menetelmä nopeuttaa ja tehostaa oleellisesti lietteen käsittelyä laitok-silla. Lietteen välitön poiskul j ettaminen laitoksen

CL

alueelta säästää logistiikkakuluja, sillä välivarasto ^ tointeja ei tarvita. Menetelmällä puhdistettu liete ei

LO

cvj 35 sisällä haitallisia mikrobeja ja sille on taloudelli- ^ nen arvo maanparannusaineena ja lannoitteena mm. sen sisältämän liukoisen typen vuoksi. Laitekustannukset 7 ovat alhaiset ja hygienisoitumisprosessin seuranta on helppoa.

Keksinnön mukaisen menetelmän mukainen järjestelmä on yksinkertainen asentaa, halpa ja kevyt 5 ratkaisu joka voidaan helposti asentaa vedenpuhdistus-laitokseen joko jatkuvasti toimivaksi osaksi.

Edelleen keksinnön mukainen menetelmä samanaikaisesti nostaa lietteen emäksisyyttä, sitoo osan käsittelemättömän lietteen typestä käsiteltyyn liet-10 teeseen ja poistaa lietteestä haitallisia orgaanisia yhdisteitä.

Keksinnön mukainen maanparannusaine valmistetaan keksinnön mukaisella lietteen puhdistusmenetelmällä. Maanparannusaine valmistetaan menetelmällä, 15 jossa lisätään lietteeseen sammuttamatonta kalkkia CaO, sekoitetaan lieteseosta kunnes seoksen pH on yli 11, edullisesti yli 12; ja lisätään seokseen peroksihappoa, edullisesti peretik-20 kahappoa sekoitusvaiheessa muodostuvan ammoniakin si tomiseksi .

Keksinnön eräässä sovellutuksessa lieteseok-sen sekoitusta jatketaan kunnes lämpötila on noussut 10 - 30 °C, edullisesti 15 - 20 °C ja edullisimmin 25 noin 15 °C.

Keksinnön mukainen lannoite valmistetaan keksinnön mukaisella lietteen puhdistusmenetelmällä. Lan- $2 noite valmistetaan menetelmällä, jossa lisätään liet- o teeseen sammuttamatonta kalkkia CaO, o 30 sekoitetaan lieteseosta kunnes seoksen pH on yli 11, ^5 edullisesti yli 12; ja x lisätään seokseen peroksihappoa, edullisesti peroksi-

X

happoa sekoitusvaiheessa muodostuvan ammoniakin sito-miseksi.

(¾ 35 Keksinnön eräässä sovellutuksessa lieteseok- ^ sen sekoitusta jatketaan kunnes lämpötila on noussut 8 10 - 30 °C, edullisesti 15 - 20 °C ja edullisimmin noin 15 °C.

Menetelmällä saadaan desinfioitua lietettä, jonka mikrobipitoisuudet alittavat viranomaismääräys-5 ten suurimmat sallitut pitoisuudet.

Lietteen kuiva-ainepitoisuus kohoaa käsittelyssä noin 10 %, mikä parantaa lietteen käsiteltävyyt-tä maanparannusaineena ja lannoitteena. Desinfioinnin jälkeen liete voidaan viedä suoraan pellolle levitet-10 täväksi tai se voidaan aikana, jolloin lietettä ei saa levittää pellolle, patteroida pellolle.

Edelleen keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan maanparannusainetta ja lannoitetta, jolla on parantunut vedenpidätyskyky ja joka lisää humusta. 15 Keksinnön mukainen maanparannusaine ja lannoite nostavat peltojen pH:ta, kalkitsevat peltoja ja toimivat typpilähteenä.

KUVIOLUETTELO

20 Kuvio 1 esittää prosessikaaviota keksinnön mukaisesta menetelmästä.

KEKSINNÖN YKSITYIKOHTAINEN KUVAUS 25 Esimerkki 1

Keksinnön erään sovelluksen mukainen menetelmä on esi-tetty kuvassa 1, jossa on sekoitussäiliö (1), sammut-δ tamattoman kalkin annostelusäiliö (2) ja peroksihapon

CVJ

^ annostelusäiliö (3), joista sammuttamaton kalkki ja o ^ 30 peretikkahappo annostellaan sekoitussäiliöön sopivalla annosteluvälineellä kuten pumpulla. pH-anturi ja läm-x £ pötila-anturi on asennettu sekoitussäiliöön. Lietteen cd syöttö tapahtuu sekoitussäiliöön siilosta (5). Puhdis- tettu liete johdetaan pois sekoitussäiliöstä poistuvan

CVJ

^ 35 lietteen kanavasta (4). Sekoitussäiliö (1), joka on ^ varustettu tehokkaalla lietteen sekoittamiseen sovel- 9 tuvalla sekoittajalla voi olla liikuteltava tai kiinteä .

Esimerkissä 1 testataan keksinnön mukaisen menetelmän puhdistustehoa.

5 Käytettävä liete on jäteveden puhdistuksessa syntyvää aktiivilietettä. Lietteen alkulämpötila on noin 25 °C ja määrä on noin 10 tonnia. Puhdistamoliete voi sisältää patogeenistä mikrobia esim. E.coli noin 100000 - 4000000 pmy/kg.

10 Puhdistamoliete lisätään sekoitussäiliöön (1) siilosta (5) . Puhdistamoliete lingotaan kuiva-ainepitoisuuteen noin 30 p-% ennen lisäämistä sekoitussäiliöön. Sammuttamaton kalkki lisätään jauheena tasaisesti sekoitussäiliöön sen annostelusäiliöstä (2) 15 sekoituksen ollessa koko ajan käynnissä. Sammuttama-tonta kalkkia lisätään 300 kg. Menetelmässä mitataan lieteseoksen pH:ta millä tahansa pH:n mittaamiseen soveltuvalla pH-mittarilla. Menetelmässä mitataan lisäksi lieteseoksen lämpötilaa millä tahansa lämpötilan 20 mittaamiseen soveltuvalla anturilla. pH- ja lämpötila-mittaukset voidaan suorittaa jatkuvina tai halutuin väliajoin. Esimerkin sovelluksen mukaisesti mittaukset suoritettiin minuutin väliajoin.

Lieteseosta sekoitetaan kunnes seoksen pH on 25 yli 12 ja noin tunnin ajan. Lieteseoksen lämpötila nousi sekoituksen aikana noin 15 °C. Tämän jälkeen käsiteltävän lieteseoksen pinnalle sekoitussäiliöön ” ruiskutetaan tasaisesti 200 kg noin 3 p-% peretikka- o ^ happoliuosta annostelusäiliöstä (3) erillisiä suutti- σ> cp 30 mia käyttäen.

Vaihtoehtoissa menetelmässä peretikkahappo- χ liuos on sekoitussäiliössä.

cc Q_ Tämän jälkeen lieteseosta sekoitetaan vielä

CD

^ noin tunti. Liuoksen ja jauheen määriä seurataan jat- (¾ 35 kuvasti sekoitussäiliössä olevan vaa'an avulla.

Menetelmässä lietettä sekoitetaan kokonaisuudessaan noin 1-2 tuntia käsiteltävän lietteen olles 10 sa noin 10 tonnia. Sitten käsitelty liete johdetaan kanavasta (4) suoraan kuljetusautoon poiskuljetetta-vaksi.

Esimerkin 1 mukaisesti puhdistetusta liet-5 teestä analysoitiin taudinaiheuttajat ja muut mikro-organismit sekä typpi-, fosfori- ja raskasmetallipitoisuudet kullekin määritettävälle komponentille akkreditoidulla menetelmällä. Tulokset on esitetty taulukossa 1.

10 __ pitoisuudet näytteessä mg/kg k.a.

Salmonella E.coli < 10 pmy/g

Typpi, vesiliukoinen 3,5 g/kg k.a.

Typpi, kokonaispit.__15 g/kg k.a._

Fosfori, vesiliukoinen 160 mg/kg k.a.

Fosfori, kokonaispit. 2,4 g/kg k.a.

Arseeni <5,0 mg/kg k.a.

Kadmium 0,56 mg/kg k.a.

Kromi 20 mg/kg k.a.

Kupari__17 mg/kg k.a._

Elohopea <0,07 mg/kg k.a.

Nikkeli 13 mg/kg k.a.

Lyijy 4,5 mg/kg k.a.

Sinkki 200 mg/kg k.a.

m hehkutushäviö__74,8 % k. a._ δ pH 12

Cvj l_h-- O) o ^ Taulukosta nähdään, ettei mikro-organismi- eikä raskasmetallipitoisuudet ylitä maanparannusai- x a. neille ja lannoitteille säädettyjä enimmäispitoisuus uj> 15 raja-arvoja.

Lietteen kuiva-ainepitoisuus nousi 10 % kä-

C\J

£ sittelyn aikana.

c\j 11

Tuloksista nähdään selkeästi, että desinfioidun lietteen laatu on erinomainen ja että keksinnön mukainen menetelmä on tehokas.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitet-5 tyjä sovellusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

co δ

CVJ

ό> cp

CD

X

cc a.

CD

LO

CVJ

δ

CVJ

Claims (13)

1. Menetelmä lietteen desinfioimiseksi, tunnettu siitä, että lisätään lietteeseen sammuttamatonta kalkkia 5 CaO; sekoitetaan lieteseosta kunnes seoksen pH on yli 11; ja lisätään seokseen peroksihappoa sekoitusvai-heessa muodostuvan ammoniakin sitomiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liete on j ätevesilaitosten puhdistamoliete tai biokaasulaitosten poistoliete.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, lietteen kuivapaino on 20 15 - 40 p-%, edullisesti 25 - 35 p-%.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1 -3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että että peroksihappo on peretikkahappo.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-42 mukai-20 nen menetelmä, tunnettu siitä, että sekoitetaan lieteseosta kunnes seoksen pH on yli 12.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sekoitetaan lieteseosta kunnes seoksen lämpötila on noussut 10 - 30 25 °C, edullisesti 15 - 20 °C edullisimmin noin 15 °C.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen ^ menetelmä, tunnettu siitä, että lietettä sekoite- 00 o taan ennen sammuttamattoman kalkin CaO lisäystä. c\j

^ 8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen o 30 menetelmä, tunnettu siitä, että lieteseosta se- CO koitetaan peroksihapon lisäyksen yhteydessä ja/tai li-£ säyksen jälkeen. co

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen ^ menetelmä, tunnettu siitä, että sammuttamatonta ^ 35 kalkkia CaO lisätään 5-20 p-%, edullisesti 7 - 13 p- o ^ %, edullisemmin noin 10 p-% lietteen kuiva-aineesta.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peretikkahappoa lisätään 0,1 - 0,3 p-%, edullisesti 0,15 - 0,2 p-%, edullisemmin noin 0,18 p-% lietteen kuiva-aineesta.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukai nen menetelmä, tunnettu siitä, että sammuttama-tonta kalkkia ja peroksihappoa sekoitetaan lietteeseen vaiheittain.

12. Maanparannusaine, joka on valmistettu 10 jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukaisella menetelmällä.

13. Lannoite, joka on valmistettu jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukaisella menetelmällä. co δ c\j σ> o i CO X IX Q. CO 'fr 'fr LO C\J δ c\j