FI123802B

FI123802B - Rikotuslaite ja menetelmä rikotuslaitteen työkalun voitelemiseksi

Info

Publication number: FI123802B
Application number: FI20045323A
Authority: FI
Inventors: Mika Oksman
Original assignee: Sandvik Mining & Constr Oy
Priority date: 2004-09-03
Filing date: 2004-09-03
Publication date: 2013-10-31
Also published as: DE602005003178D1; US7694748B2; DE602005003178T2; FI20045323A; EP1632636B1; EP1632636A1; US20060048957A1; ES2296086T3; KR101229723B1; KR20060051001A; FI20045323A0; JP5122070B2; DE602005003178T3; EP1632636B2; JP2006068899A

Description

Rikotuslaite ja menetelmä rikotus laitteen työkalun voitelemiseksi

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on rikotuslaite, joka käsittää: rungon; iskulait-5 teen iskupulssien muodostamiseksi rikotuslaitteeseen kytkettävissä olevaan työkaluun; laakerielimet työkalun tukemiseksi rikotuslaitteeseen; voitelujärjestelmän mainittujen laakerielimien voitelemiseksi, johon voitelujärjestelmään kuuluu ainakin yksi voiteluainekanava, sekä ainakin yksi voitelulaite voiteluaineen syöttämiseksi voiteluainekanavaa pitkin työkalun laakerielimille; ja jossa 10 voitelulaite käsittää ainakin yhden voiteluainesäiliön sekä siirtolaitteen voiteluaineen syöttämiseksi, ja edelleen jossa ainakin voiteluainesäiliö on sovitettu rikotuslaitteen runkoon, voiteluainesäiliön tilavuus on jaettu erotinelimen avulla paineillaan ja voiteluaineillaan, joiden painetilan ja voiteluainetilan tilavuuksiin erotinelin on sovitettu vaikuttamaan; painetila on yhteydessä painevä-15 liainekanavaan, jolloin painetila on paineistettavissa syöttämällä paineväliainet-ta painetilaan; voiteluaineillaan on varastoitavissa voiteluainetta; painetilassa vaikuttava paineväliaineen paine on sovitettu erotinelimen avulla paineistamaan voiteluainetilassa olevan voiteluaineen; voiteluaineilla on yhteydessä siirtolaitteeseen, joka on sovitettu ohjaamaan voiteluaineen syöttöä voitelu-20 ainetilasta voiteluainekanavaan.

Vielä keksinnön kohteena on menetelmä rikotuslaitteen työkalun voitelemiseksi, joka rikotuslaite käsittää rungon, iskulaitteen iskupulssien muodostamiseksi rikotuslaitteeseen kytkettävissä olevaan työkaluun, laakerielimet työkalun tukemiseksi rikotuslaitteeseen, sekä voitelujärjestelmän mainittujen 25 laakerielimien voitelemiseksi; ja jossa menetelmässä syötetään voitelulaitteen

CO

^ avulla voiteluainetta voiteluainesäiliöstä voiteluainekanavaa pitkin työkalun ™ laakerielimille, sekä varastoidaan voiteluainetta rikotuslaitteen runkoon muo- cn 9 dostetun voiteluainesäiliön voiteluainetilaan; johdetaan paineväliaineen paine o voiteluainesäiliön painetilaan, joka on erotettu voiteluainetilasta erotinelimen ir 30 avulla.

CL

Rikotuslaitteissa, kuten esimerkiksi iskuvasaroissa ja kallioporako- co neissa on työkalu, jolle annetaan rikotuslaitteen iskulaitteella iskupulsseja.

§ Työkalu rikkoo iskupulssien vaikutuksesta operoitavaa materiaalia ja tunkeutuu o ^ siihen. Työkalu on laakeroitu rikotuslaitteen runkoon niin, että se voi liikkua 35 pituussuunnassa rikotuslaitteen toiminnan aikana. Lisäksi kallioporakoneissa työkalua tyypillisesti pyöritetään pituusakselinsa ympäri porauksen aikana. Ri- 2 kotuslaitteen työkaluun ja sen laakereihin kohdistuu käytön aikana voimakkaita rasituksia. Niinpä onkin tunnettua varustaa rikotuslaite voitelulaitteella, jolla syötetään voiteluainetta työkalun laakerivälineille. Voitelulaitteeseen kuuluu voiteluainesäiliö ja voiteluainepumppu, jotka on tyypillisesti sijoitettu rikotuslait-5 teen ulkopintaan, esimerkiksi rikotuslaitetta ympäröivään suojakoteloon. Tällöin voitelulaite on käytön aikana alttiina iskuille ja epäpuhtauksille. Lisäksi ongelmaksi on havaittu se, että voiteluainetta on hankala syöttää etäällä olevasta voiteluainesäiliöstä laakerivälineille. Etenkin kylmissä olosuhteissa voi voitelu olla puutteellista, sillä voiteluaine on kylmää ja jäykkäliikkeistä rikotuslaitteen 10 ulkopinnassa sijaitsevassa voiteluainesäiliössä.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudenlainen ja parannettu rikotuslaite ja menetelmä rikotuslaitteen työkalun voitelemiseksi.

Keksinnön mukaiselle rikotuslaitteelle on tunnusomaista se, että is-15 kulaite on hydraulitoiminen laite, jolle syötetään paine-nestettä hydraulipiiristä; ja että voiteluainesäiliön paineilla on kytketty iskulaitteen hydraulipiiriin paineti-lan paineistamiseksi.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että paineistetaan voiteluainetilassa oleva voiteluaine työntämällä erotinelintä kohti 20 voiteluainetilaa iskulaitteen hydraulipiiristä syötetyn paineväliaineen avulla; ja annostellaan voitelulaitteella ennalta määrätyn suuruinen annos voiteluainetta voiteluainekanavaan.

Keksinnön olennainen ajatus on, että voitelujärjestelmään kuuluva voiteluainesäiliö on sovitettu rikotuslaitteen rungon yhteyteen. Rikotuslaitteen 25 runkoon on muodostettu tila voiteluainesäiliötä varten.

CO

ii Keksinnön etuna on, että runkoon sovitetussa voiteluainesäiliössä o ’ ™ oleva voiteluaine lämpenee rikotuslaitteen käyttölämpötilan mukaisesti, jolloin O) 9 voitelu on tehokasta myös kylmissä olosuhteissa. Lämmin voiteluaine on hel- o pommin vihaavaa kuin kylmä ja jähmeä voiteluaine. Voiteluaineen siirtäminen ir 30 keksinnön mukaisesta voiteluainesäiliöstä voideltavaan kohteeseen ei aiheuta

CL

ongelmia. Kun keksinnön mukaisella ratkaisulla voidaan varmistaa rikotuslait- co teen terän riittävä voitelu kaikissa olosuhteissa, voi työkalun ja rikotuslaitteen § käyttöikä olla pidempi, ja lisäksi huoltotarve voi olla pienempi, o ^ Keksinnön erään sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, 35 että voiteluainesäiliön lisäksi voitelujärjestelmään kuuluvat voiteluainekanava sekä voitelulaite on integroitu rikotuslaitteen runkoon. Tällöin matka voitelu- 3 ainesäiliöstä voitelulaitteelle ja edelleen voideltavaan kohteeseen voi olla lyhyt. Lisäksi etuna on se, että koko voitelujärjestelmä on rikotuslaitteen rungon suojaamana. Voiteluainesäiliössä, siirtolaitteessa ja voiteluainekanavassa olevan voiteluaineen lämpötila voi lisäksi vastata olennaisesti rikotuslaitteen käyttö-5 lämpötilaa. Tässä sovellutuksessa ei myöskään tarvita mitään voiteluaineletku-ja, jolloin rakenne on kestävämpi ja tarvitsee vähemmän huoltoa.

Keksinnön erään sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, että voiteluainesäiliön tilavuus on jaettu erotinelimen avulla paineillaan ja voiteluaineillaan. Erotinelin on sovitettu vaikuttamaan painetilan ja voiteluainetilan 10 tilavuuksien suuruuteen. Painetilaan voidaan syöttää paineväliainekanavasta paineväliainetta, jolloin paineilla voidaan paineistaa. Voiteluainetila on puolestaan yhteydessä voiteluaineen sisäänsyöttökanavaan, jolloin voiteluillaan voidaan varastoida voiteluainetta syöttämällä sitä sisäänsyöttökanavaa pitkin. Edelleen on painetilassa vaikuttava paineväliaineen paine sovitettu erotineli-15 men avulla paineistamaan voiteluainetilassa olevan voiteluaineen, jolloin voiteluaine voi siirtyä voiteluainetilasta siirtolaitteelle, joka ohjaa voiteluaineen syöttöä voiteluainekanavaan. Siirtolaite voi olla venttiili, jolla voiteluaineen virtausta säädellään, tai siirtolaite voi käsittää pumppauselimen, jolla voiteluaineen painetta voidaan edelleen suurentaa.

20 Keksinnön erään sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, että voiteluainesäiliö on rikotuslaitteen runkoon muodostettu sylinterimäinen tila, joka on jaettu erotinelimen avulla painetilaan ja voiteluainetilaan. Erotinelin on mäntä, joka on tiivistetty voiteluainesäiliön sylinteripintoja vasten. Mäntä on sovitettu liikkumaan vapaasti voiteluainesäiliön pituussuunnassa, riippuen pai-25 netilassa ja voiteluainetilassa vaikuttavien paineiden paine-erosta. Tällaisen sylinterimäisen tilan muodostaminen rikotuslaitteen runkoon on suhteellisen 5 yksinkertaista.

C\J

^ Keksinnön erään sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, ° että voiteluainesäiliö on tila, jossa on ainakin yksi väliainekalvo, kuten esimer- co ° 30 kiksi painepussi. Väliainekalvo erottaa voiteluainesäiliön tilavuuden painepuo- | leen ja voiteluainepuoleen. Mikäli väliainekalvona on voiteluainesäiliöön sovi- co tettu pussi, voi voiteluaine olla pussin sisällä, ja paineväliaineen paine voi vai-

CVJ

kuttaa pussin ulkopinnan ja voiteluainesäiliön sisäpinnan rajaamassa tilassa, o tai päinvastoin eli niin, että voiteluaine on pussin ulkopuolella ja paineväliaine 00 35 pussin sisällä.

4

Keksinnön erään sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, että voitelulaitteeseen kuuluva siirtolaite on sovitettu annostelemaan paineistetun voiteluaineen syöttöä voiteluainesäiliön voiteluainetilasta voiteluainekana-vaan. Siirtolaite käsittää syöttöelementin, jossa on syöttötila ennalta määritel-5 lyn voiteluaineannoksen vastaanottamiseksi voiteluainesäiliöstä silloin, kun siirtolaitetta ladataan voiteluaineen syöttöä varten. Edelleen syöttöelementti käsittää työntöelimen, joka on sovitettu työntämään syöttötilassa olevan voiteluaineannoksen voiteluainekanavaan silloin, kun syöttöelementti laukaistaan ennalta määritellyn ohjausstrategian mukaisesti. Siirtolaite voidaan ladata riko-10 tuslaitteen normaalin käytön aikana ja laukaista sitten, kun normaali käyttö keskeytyy. Kun kysymyksessä on paineväliainetoiminen iskulaite, voidaan siirtolaite ladata silloin, kun iskulaite paineistetaan, ja laukaisu voi tapahtua silloin, kun iskulaite pysäytetään ja iskulaitteen paine purkaantuu.

Keksinnön erään sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on se, 15 että rikotuslaitteen runkoon on muodostettu ontelotila, ja että voiteluainesäiliö on irrotettavissa oleva kappale, joka voidaan sovittaa tähän onteloillaan. Tällöin voiteluainesäiliö voidaan valmistaa runkoon nähden erillisenä kappaleena, mikä voi helpottaa valmistusta. Lisäksi voiteluainesäiliö voidaan tarvittaessa irrottaa rungosta, esimerkiksi huoltoa ja voiteluaineen täyttöä varten. Käyttöti-20 lanteessa voiteluainesäiliö on kuitenkin rikotuslaitteen rungon sisällä.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti ja sivulta päin nähtynä erästä rikotus-laitetta, tässä tapauksessa iskuvasaraa, joka on sovitettu kaivukoneen puo-25 miin,

CO

ii kuvio 2 esittää kaavamaisesti erästä toista rikotuslaitetta, tässä ta- ™ pauksessa kallioporakonetta, joka on sovitettu kallionporauslaitteen puomiin, O) 9 kuvio 3 esittää kaavamaisesti ja aukileikattuna erään iskuvasaran o rakennetta, joka on varustettu keksinnön mukaisella voitelujärjestelmällä, | 30 kuvio 4 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista voitelujär- jestelmää ja siihen kuuluvia komponentteja, m kuviot 5-7 esittävät kaavamaisesti kuvion 4 mukaisen voitelujärjes- § telmän toimintaa, o ^ kuvio 8 esittää kaavamaisesti ja aukileikattuna erästä kalliopora- 35 konetta ja sen runkoon integroitua voiteluainesäiliötä, ja 5 kuvio 9 esittää kaavamaisesti ja aukileikattuna erästä kalliopora-konetta ja sen runkoon integroitua voiteluainesäiliötä.

Kuvioissa keksintö on esitetty selvyyden vuoksi yksinkertaistettuna. Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla viitenumeroilla.

5 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 kaivukoneen 1 puomiin 2 on sovitettu iskuvasara 3. Is-kuvasaraa 3 voidaan painaa puomin 2 avulla vasten rikottavaa materiaalia 4 samalla, kun iskuvasarassa 3 olevalla iskulaitteella 5 annetaan iskupulsseja iskuvasaraan 3 kytketylle työkalulle 6. Työkalu 6 välittää iskupulssit käsiteltä-10 vään materiaaliin 4 kuten esimerkiksi kiveen, betoniin tai muuhun kovaan materiaalin, ja saa sen rikkoutumaan. Iskuvasara 3 voi olla sovitettu mihin tahansa liikuteltavaan peruskoneeseen tai esimerkiksi puomiin, joka on asennettu kiinteään alustaan. Iskuvasara 3 voi olla paineväliainetoiminen, jolloin se voi olla kytketty kaivukoneen 1 tai vastaavan hydraulijärjestelmään. Toisaalta is-15 kuvasaran 3 iskulaite 5 voi olla sähkötoiminen tai sitä voidaan käyttää millä tahansa muulla tavalla.

Kuviossa 2 on esitetty kallionporausyksikkö 7, joka voi olla sovitettu kallionporauslaitteen porauspuomiin 8. Kallionporausyksikkö 7 voi käsittää syöttöpalkin 9 ja kallioporakoneen 10, jota voidaan liikuttaa syöttölaitteen 11 20 avulla syöttöpalkilla 9. Kallioporakone 10 voi käsittää iskulaitteen 12, jolla voidaan antaa iskupulsseja kallioporakoneeseen kytketylle työkalulle 13 niin, että porattava materiaali 14 rikkoutuu ja työkalu 13 voi tunkeutua materiaaliin. Edelleen voi kallioporakoneeseen 10 kuulua pyörityslaite 15, jolla voidaan kääntää työkalua 13 pituusakselinsa ympäri porauksen aikana. Kallioporakone 10 voi 25 olla varustettu keksinnön mukaisella voitelujärjestelmällä, jolla syötetään voite-

CO

^ luainetta työkalun 13 laakeripinnoille kallioporakoneen 10 puoleisessa päässä.

™ Tyypillisesti työkalu 13 on kytketty kallioporakoneessa 10 olevaan poraniskaan O) 9 16, jolloin työkalua 13 tukevat laakerielimet on muodostettu poraniskan 16 ja o kallioporakoneen rungon 17 välille. Tässä hakemuksessa myös poraniska ja | 30 muut työkaluun kytketyt osat luetaan osaksi työkalua.

Kuviossa 3 on esitetty aukileikattuna erään iskuvasaran 3 rakenne.

m Iskuvasarassa 3 on runko 18, joka voi käsittää eturungon 18a ja takarungon § 18b. Runko 18 voi myös koostua vain yhdestä kappaleesta tai vaihtoehtoisesti o ^ se voi koostua useammasta kuin kahdesta kappaleesta. Eturungossa 18a voi 35 olla yksi tai useampia laakerivälineitä 19, joiden avulla työkalu 6 voidaan tukea runkoon 18. Laakerivälineisiin 19 voi kuulua kuviossa 3 esitetyllä tavalla en- 6 simmäinen laakeriholkki 19a ja toinen laakeriholkki 19b, jotka voivat olla liuku-laakereita. Laakerivälineet 19 sallivat työkalun 6 liikkumisen aksiaalisuunnassa iskupulssien vaikutuksesta. Työkalu 6 voi olla kytketty iskuvasaraan 3 pidätin-elimen 20 avulla. Iskuvasaran takarungossa 18b on iskulaite 5, jolla voidaan 5 muodostaa iskupulsseja ja välittää ne työkalulle 6. Iskulaitteessa 5 voi olla is-kumäntä 21, jota voidaan liikutella aksiaalisuunnassa edestakaisin ohjaamalla paineväliainetta sen yhdelle tai useammalle työpainepinnalle. On olemassa myös muita tapoja iskumännän 21 liikuttelemiseksi. Iskumäntä 21 voi olla sovitettu iskuliikkeen aikana iskemään työkalussa 6 olevaan iskupintaan 22, jolloin 10 muodostuu rikotuksessa tarvittava iskupulssi. Iskulaitteen 5 toiminta voi perustua myös sellaiseen iskuelementtiin, joka ei suorita edestakaista iskuliikettä.

Kuviosta 3 voidaan vielä nähdä, että iskuvasara 3 voi olla varustettu voitelujärjestelmällä työkalun 6 laakerivälineiden 19 voitelemiseksi. Voitelujärjestelmään kuuluu yksi tai useampia voiteluainekanavia 23, joita pitkin voitelu-15 ainetta voidaan syöttää yhdelle tai useammalle laakerivälineelle 19. Kuvion 3 mukaisessa tapauksessa sama voiteluainekanava 23 johtaa sekä ensimmäiselle laakeriholkeiIle 19a että toiselle laakeriholkille 19b. Voitelujärjestelmään voi kuulua lisäksi ainakin yksi voitelulaite 24, johon puolestaan voi kuulua yksi tai useampi voiteluainesäiliö 25 sekä yksi tai useampi siirtolaite 26. Voitelulaite 20 24 voi olla sovitettu poikittain takarungon 18b takaosaan eli ns. venttiilipesään, kuten kuviossa 3 on esitetty. Voitelulaite 24 ja siihen kuuluvat komponentit voi olla integroitu yhtenäiseksi yksiköksi. Voiteluainesäiliö 25 voi olla pitkänomainen sylinterimäinen tila, joka voi olla koneistettu runkoon 18, jolloin se on kiinteä osa runkoa 18. Voiteluainesäiliössä 25 voi olla erotinelin 27, joka voi olla 25 varreton mäntä, joka on tiivistetty sylinterimäisen tilan sisäpintoja vasten, ja joka voi liikkua sylinterithän pituussuuntaisesti. Erotinelin 27 jakaa voiteluja ainesäiliön 25 paineillaan 28 ja voiteluaineillaan 29. Paineilla 28 voi olla kytket-

C\J

^ ty kanavan 30 avulla iskulaitteen 5 paineväliainepiiriin, jolloin painetilassa 28 ° vaikuttava paine pyrkii työntämään erotinelintä voiteluainetilaa 29 kohti. Kuvion ° 30 3 mukaisessa ratkaisussa paineillaan 28 johdetaan paineväliainetta paineakul- | ta 31, mutta paineväliainetta voidaan johtaa jostain muustakin sopivasta paine- co lähteestä. Voiteluaineillaan 29 voidaan syöttää voiteluainetta sisäänsyöttö-

CVJ

kanavan 32 kautta. Sisäänsyöttökanavassa 32 voi olla liitin, joka voidaan kyt-o keä rikotuslaitteen ulkopuoliseen voiteluainetankkiin, josta voiteluainetta voi- 00 35 daan syöttää tarvittava määrä varastoitavaksi voiteluainetilaan 29. Edelleen on voiteluainetila 29 yhteydessä siirtolaitteeseen 26, joka voi ohjata voiteluaineen 7 syöttöä voiteluainetilasta 29 voiteluainekanavaan 23. Voiteluaine voi olla rasvaa, vaseliinia tai jotain vastaavaa voiteluainetta, joka soveltuu rikotuslaitteen työkalun laakerielimien voiteluun. Rikotuslaitteen käyttäjä voi syöttää voiteluaineillaan 29 sisäänsyöttökanavan 32 kautta haluamaansa voiteluainetta.

5 Kuviossa 4 on esitetty keksinnön mukainen eräs voitelujärjestelmä ja siihen kuuluvat komponentit, ja edelleen kuvioissa 5 - 7 on kuvattu kuvion 4 mukaisen voitelujärjestelmän toimintaa. Selvyyden vuoksi kuvioissa 4-7 voitelujärjestelmään kuuluvat komponentit on esitetty iskuvasaran 3 rungon 18 ulkopuolella.

10 Kuviossa 4 voitelujärjestelmä on kuvattu paineettomassa tilassa, eli iskuvasara 3 on pysäytettynä. Kuvion 5 mukaisessa tilanteessa iskulaite 5 on käynnistetty, jolloin iskulaitteen työpainepiirin paine vaikuttaa kanavan 30 kautta voiteluainesäiliön 25 paineillaan 28, jolloin erotinelin 27 työntyy kohti voiteluainetta 29 ja paineistaa siellä olevan voiteluaineen. Siirtolaite 26 voi käsit-15 tää ohjausventtiilin 33, jolla voidaan ohjata voiteluaineen virtausta. Kun ohja-usventtiili 33 on kuvioiden 4 ja 5 mukaisessa asennossa, se päästää voiteluaineen virtaamaan voiteluainetilasta 29 ohjausventtiilin 33 läpi syöttöelementille 34. Syöttöelementti 34 käsittää työntöelimen 35, kuten esimerkiksi varrettoman männän, jota jousielin 36 on sovitettu työntämään kuviossa vasemmalle. Työn-20 töelin 35 voi olla sovitettu sylinterimäiseen tilaan, jossa se voi liikkua sylinteriti-lan pituussuuntaisesti. Työntöelin 35 voi olla tiivistetty sylinterithän sisäpintoja vasten. Edelleen työntöelimen 35 liike kuviossa oikealle päin voidaan rajoittaa esimerkiksi säätöruuvin 37 avulla. Kuviossa 4 jousielin 36 on työntänyt työntö-elimen 35 vasemman puoleiseen ääriasentoonsa. Kuviossa 5 sen sijaan ohja-25 usventtiilin 33 kautta johdettu voiteluaine työntää työntöelintä 35 kuviossa oi-kealle päin samalla, kun jousielin 36 vastustaa työntöelimen 35 liikettä. Työn-5 töelimen 35 liikematka on rajoitettu säätöruuvilla 37. Säätöruuvin 37 avulla voi-

C\J

^ daan säätää voiteluainekanavaan 23 syötettävän voiteluaineannoksen suu- ° ruutta, sillä työntöelimen 35 vasemmalle puolelle muodostuu syöttötila 38, joka

CO

° 30 vastaanottaa kulloinkin syötettävän voiteluaineannoksen. Syöttötilan 38 tila- | vuus määräytyy työntöelimen 35 työpinta-alan ja liikematkan tulona. Kuviossa co 5 siirtolaite 26 on ladattu syöttämään syöttötilassa 38 olevan voiteluaineannok-

CVJ

sen. Siirtolaite 26 pysyy tässä ladatussa asennossa niin kauan, kunnes ohja-o usventtiiliin 33 jälleen vaikutetaan.

00 35 Kuvion 6 mukaisessa tilanteessa iskulaite 5 on pysäytetty, jolloin paineväliaineen paine kanavassa 30 pienenee. Tällöin ohjausventtiili 33 on 8 sovitettu vaihtamaan asentoaan oikealta vasemmalle, sillä ohjausventtiilin 33 oikeanpuoleiseen karaan vaikuttaa syöttötilan 38 paine, joka on suurempi kuin ohjausventtiilin 33 vasemmanpuoleiseen karaan vaikuttava paine. Ohjausventtiilin 33 vaihdettua asentoaan, työntöelin 35 työntää jousielimen 36 käyttämänä 5 syöttötilassa 38 olevan voiteluaineannoksen ohjausventtiilin 33 ja edelleen vastaventtiilin 39 läpi voiteluainekanavaan 23. Jousielin 36 työntää työntöeli-men 35 sen vasemmanpuoleiseen ääriasentoon, kuten kuviosta 7 näkyy. Voitelujärjestelmä on kuviossa 7 lepotilassa ja aktivoituu latautumaan uuden voiteluaineannoksen syöttämistä varten vasta sitten, kun iskulaite 5 kytketään uu-10 delleen toimintaan.

Kuvioissa 4-7 esitetyn syöttöelementin 34 jousielin 36 voidaan korvata jollain muulla voimalaitteella, kuten esimerkiksi paineakulla, painevä-liainetoimisella toimilaitteella tai elastisella elementillä. Edelleen on mahdollista säätää syöttötilan 38 tilavuutta jonkin muunkin säätöelimen kuin säätöruuvin 15 37 avulla. Edelleen, ohjausventtiilin 33 ei tarvitse olla paineohjattu, vaan sitä voidaan ohjata esimerkiksi sähköisesti erillisen ohjausyksikön antamien komentojen perusteella.

On myös mahdollista, että yksi voiteluainesäiliö 25 on sovitettu syöttämään voiteluainetta useille syöttöelementeille 34. Tällöin kukin syöttöele-20 mentti 34 voi olla sovitettu ohjaamaan voiteluaineen syöttöä halutuille laakeri-elimille. Lisäksi kukin syöttöelementti 34 voidaan säätää syöttämään halutun suuruisen voiteluaineannoksen. Tällainen ratkaisu myös yksinkertaistaa rakennetta ja vie vähemmän tilaa.

Voitelujärjestelmä voi käsittää myös liittimen 40, joka mahdollistaa 25 voiteluaineen manuaalisen syöttämisen voiteluainekanavaan 23.

Joissain tapauksissa voitelulaitteeseen kuuluva siirtolaite voi olla 5 sähkötoiminen, hydraulinen tai pneumaattinen pumppu tai vastaava laite, joka

C\J

voi olla sovitettu erilleen voiteluainesäiliöstä.

O) ° Kuvioissa 8 ja 9 on esitetty kallioporakone 10, joka käsittää iskulait- co ° 30 teen 12, jolla voidaan muodostaa iskupulsseja työkaluun 13. Tässä hakemuk- | sessa työkalulla tarkoitetaan myös poraniskaa 16, johon varsinainen työkalu co 13 voidaan kiinnittää. Pyörityslaite 15 voi olla sovitettu pyörityselimien 41 avul-

CVJ

[g la pyörittämään työkalua, joka on laakeroitu laakerivälineiden 19a ja 19b avulla o runkoon 17. Laakerivälineille 19a ja 19b voidaan syöttää voiteluainetta yhden 00 35 tai useamman voiteluainekanavan 23 avulla voitelulaitteelta 24.

9

Kuvion 8 mukaisessa ratkaisussa voiteluainesäiliö 25 käsittää runkoon 17 muodostetun ontelomaisen tilan, jonne on sovitettu pussimainen ero-tinelin 27. Erotinelimen 27 rajaamaan sisätilaan 42 voidaan syöttää sisäänsyöt-tökanavan 32 kautta voiteluainetta. Erotinelimen 27 ulkopinnan ja voitelu-5 ainesäiliön 25 sisäpinnan väliseen tilaan 43 voidaan johtaa paineväliaineen paine kanavasta 30, joka voi olla kytketty pumppuun 44 tai muuhun paineläh-teeseen. Tällöin tilassa 43 vaikuttava paine pyrkii puristamaan erotinelintä 27 kasaan, jolloin tilassa 42 oleva voiteluaine työntyy paineella siirtolaitteelle 26. Siirtolaite 26 voi käsittää ohjausventtiilin, joka säätää paineistetun voiteluai-10 neen siirtymistä voiteluainekanavaan 23. Tarvittaessa siirtolaitteen 26 yhteydessä voi olla pumppauslaite, jolla voiteluaineen painetta voidaan suurentaa. Siirtolaitetta 26 voidaan ohjata ensimmäisen ohjausyksikön 45 avulla, jolle voidaan lähettää ohjauskomentoja toiselta ohjausyksiköltä 46, joka voi olla sijoitettu rikotuslaitteen ulkopuolelle, esimerkiksi ohjaushyttiin. Toiselta ohjausyksi-15 költä 46 voidaan lähettää esimerkiksi langattoman tiedonsiirtoyhteyden 47 avulla komento voiteluaineen syöttämiseksi jollekin laakerielimelle 19a, 19b. On olemassa myös muita tapoja voitelujärjestelmän kauko-ohjaamiseksi.

Kuviossa 8 esitetty pussimainen erotinelin 27 voi olla sovitettu kiinteästi rungossa 17 olevaan onteloillaan, tai se voi olla irrotettavissa oleva kap-20 pale, joka voidaan tarvittaessa irrottaa rungosta esimerkiksi huoltoa, täyttöä tai vaihtoa varten. Toisaalta irrotettava voiteluainetila voi olla rakenteeltaan muukin kuin pussi. Irrotettava voiteluainetila voi siten olla eräänlainen patruuna, joka voidaan sovittaa rikotuslaitteen runkoon muodostettuun sylinterimäiseen onteloillaan niin, että runko ympäröi patruunaa. Joissain tapauksissa patruuna 25 voi käsittää voiteluainetilan lisäksi painetilan sekä näitä erottavan männän tai muun erotinelimen.

CO

5 Kuviossa 9 esitetty voitelujärjestelmä poikkeaa kuviossa 8 esitetystä

C\J

^ ratkaisusta mm. siten, että erotinelimen 27 rajoittama sisätila 42 toimii paineti- ° lana ja erotinelimen 27 ulkopinnan ja voiteluainesäiliön 25 sisäpinnan välinen ° 30 tila 43 toimii voiteluainetilana. Edelleen on erona se, että siirtolaite 26 on sovi- | tettu rungon 17 ulkopuolelle, johonkin sopivaan kohtaan. Siirtolaitteelle 26 voi- co daan antaa ohjauskomento ensimmäiseltä ohjausyksiköltä 45, jolle voi olla

CVJ

määritelty yksi tai useampi ohjausstrategia laakerielimien 19a, 19b voitelemi-o seksi automaattisesti. Tarvittaessa ohjausstrategiaa voidaan muuttaa esimer- 00 35 kiksi rikotuslaitteen käyttöolosuhteiden muuttuessa. Yksinkertaisimmillaan siir tolaite 26 voi olla ohjausventtiili, joka säätää voiteluaineen syöttöä voitelu- 10 ainekanaviin 23. Voiteluainesäiliö 25 ja sen komponentit voidaan mitoittaa niin, että sillä saavutetaan riittävä voiteluaineen paine, eikä mitään välineitä paineen lisäkohottamiseen välttämättä tarvita. Voiteluaineen syöttö voi olla jatkuvaa, jaksottaista, tai se voi tapahtua annoksittain. Voitelujärjestelmä voi olla 5 sovitettu syöttämään voiteluainetta esimerkiksi ennalta määrätyin aikavälein tai rikotuslaitteen jonkin tietyn työkierron mukaan. Yksinkertaisimmillaan voitelulai-tetta voidaan ohjata manuaalisesti. Tällöin rikotuslaitteen käyttäjä voi antaa voitelujärjestelmälle komennon syöttää voiteluaineannos työkalun laakeriväli-neille.

10 Kuvioiden 4-7 mukaisia ratkaisuja voidaan soveltaa myös kalliopo- rakoneen yhteydessä ja vastaavasti kuvioiden 8 ja 9 mukaisia ratkaisuja voidaan soveltaa iskuvasaroiden yhteydessä. Edelleen voidaan tässä hakemuksessa esitettyjä ratkaisuja ja piirteitä yhdistellä eri kombinaatioiden aikaansaamiseksi. Toisaalta eri piirteitä on mahdollista käyttää myös sellaisenaan.

15 Kaikkein yksinkertaisin voitelujärjestelmä on sellainen, jossa voitelu- laite on manuaalikäyttöinen laite, kuten esimerkiksi käsipumppu tai vastaava. Riippumatta siitä, minkälainen voitelutoimilaite on ja miten sitä käytetään, on voiteluainesäiliö kuitenkin sijoitettu rikotusvasaran rungon yhteyteen.

Mainittakoon, että keksinnön kannalta ei ole olennaista merkitystä 20 sillä, millä tavoin kallion tai vastaavan materiaalin rikkomisessa tarvittavat is-kupulssit muodostetaan työkaluun 6. Sen sijaan olennaista on se, että työkalun 6 laakerielimille johdetaan keksinnön mukaisen voitelujärjestelmän avulla voiteluainetta.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollis-25 tamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patentti-vaatimusten puitteissa, δ

C\J

σ> cp co o

X

Q.

CO

C\J

CO

LO

o o

C\J

Claims

1. Rikotuslaite, joka käsittää: rungon (17, 18); iskulaitteen (5, 12) iskupulssien muodostamiseksi rikotuslaitteeseen 5 kytkettävissä olevaan työkaluun (6, 13); laakerielimet (19) työkalun tukemiseksi rikotuslaitteeseen; voitelujärjestelmän mainittujen laakerielimien (19) voitelemiseksi, johon voitelujärjestelmään kuuluu ainakin yksi voiteluainekanava (23), sekä ainakin yksi voitelulaite (24) voiteluaineen syöttämiseksi voiteluainekanavaa (23) 10 pitkin työkalun laakerielimille (19); ja jossa voitelulaite (24) käsittää ainakin yhden voiteluainesäiliön (25) sekä siirtolaitteen (26) voiteluaineen syöttämiseksi, ja edelleen jossa ainakin voiteluainesäiliö (25) on sovitettu rikotuslaitteen (3, 10) run-15 koon (17, 18), voiteluainesäiliön (25) tilavuus on jaettu erotinelimen (27) avulla paineillaan (28) ja voiteluaineillaan (29), joiden painetilan ja voiteluainetilan tilavuuksiin erotinelin on sovitettu vaikuttamaan; paineilla (28) on yhteydessä paineväliainekanavaan (30), jolloin 20 paineilla (28) on paineistettavissa syöttämällä paineväliainetta paineillaan (28); voiteluainetilaan (29) on varastoitavissa voiteluainetta; painetilassa (28) vaikuttava paineväliaineen paine on sovitettu erotinelimen (27) avulla paineistamaan voiteluainetilassa (29) olevan voiteluaineen; 25 voiteluainetila (29) on yhteydessä siirtolaitteeseen (26), joka on so- „ vitettu ohjaamaan voiteluaineen syöttöä voiteluainetilasta (29) voitelu- o ainekanavaan (23); σ) tunnettu siitä, o ^ että iskulaite (5, 12) on hydraulitoiminen laite, jolle syötetään paine- ° 30 nestettä hydraulipiiristä; ja X £ että voiteluainesäiliön (25) paineilla (28) on kytketty iskulaitteen hyd- eo raulipiiriin painetilan (28) paineistamiseksi. En

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, § että voitelujärjestelmään kuuluvat voiteluainekanava (23) ja voitelu- C\J 35 laite (24) on integroitu rikotuslaitteen runkoon (17, 18).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, että voiteluainesäiliö (25) on sylinterimäinen tila, joka on muodostettu rikotuslaitteen (3, 10) runkoon (17, 18); ja 5 että erotinelin (27) on mäntä, joka on tiivistetty voiteluainesäiliön (25) sylinteripintoja vasten, ja joka on sovitettu liikkumaan vapaasti voiteluainesäiliön (25) pituussuunnassa painetilassa (28) ja voiteluainetilassa (29) vaikuttavien paineiden keskinäisen paine-eron mukaisesti.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rikotuslaite, tunnettu 10 siitä, että voiteluainesäiliö (25) käsittää runkoon (17, 18) muodostetun ontelothan, jossa on sisäpinta; että erotinelin (27) on pussimainen kappale, joka on sovitettu rajaamaan sisäänsä ensimmäisen tilan (42); 15 että pussimaisen erotinelimen (27) ulkopinnan ja voiteluainesäiliön (25) sisäpinnan rajoittamaan tilaan on sovitettu muodostumaan toinen tila (43); että erotinelimen (27) rajoittamaan yhteen tilaan on sovitettu johdettavaksi paineväliaineen paine kyseisen tilan paineistamiseksi; ja että erotinelimen rajoittamaan yhteen toiseen tilaan on sovitettu joh-20 dettavaksi voiteluainetta.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, että siirtolaite (26) on sovitettu annostelemaan paineistetun voiteluaineen syöttöä voiteluainekanavaan (23).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, että siirtolaite (26) käsittää syöttöelementin (34), jossa on syöttötila 5 (38) ennalta määritellyn voiteluaineannoksen vastaanottamiseksi voitelu- C\J ^ ainesäiliöstä (25) silloin, kun siirtolaitetta (26) ladataan voiteluaineen syöttöä ° varten; ja CO ° 30 että syöttöelementti (34) käsittää työntöelimen (35), joka on sovitettu | työntämään syöttötilassa (38) olevan voiteluaineannoksen voiteluainekana- co vaan (23) silloin, kun syöttöelementti (34) laukaistaan ennalta määritellyn ohja- CVJ [g usstrategian mukaisesti.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen rikotuslaite, 00 35 tunnettu siitä, että rikotuslaite on iskuvasara (3).

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, että rikotuslaite on kallioporakone (10).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, 5 että rikotuslaitteen rungossa on onteloilla, ja että voiteluainesäiliö (25) on irrotettavissa oleva kappale, joka on sovitettavissa mainittuun onteloillaan.

10. Menetelmä rikotuslaitteen työkalun voitelemiseksi, joka rikotuslaite (3, 10) käsittää rungon (17, 18), iskulaitteen (5, 12) 10 iskupulssien muodostamiseksi rikotuslaitteeseen kytkettävissä olevaan työkaluun (6, 13), laakerielimet (19) työkalun tukemiseksi rikotuslaitteeseen, sekä voitelujärjestelmän mainittujen laakerielimien (19) voitelemiseksi; ja jossa menetelmässä syötetään voitelulaitteen (24) avulla voiteluainetta voiteluainesäiliös-15 tä (25) voiteluainekanavaa (23) pitkin työkalun laakerielimille (19), sekä varastoidaan voiteluainetta rikotuslaitteen runkoon (17, 18) muodostetun voiteluainesäiliön (25) voiteluainetilaan (29); johdetaan paineväliaineen paine voiteluainesäiliön (25) painetilaan (28), joka on erotettu voiteluainetilasta (29) erotinelimen (27) avulla; 20 tunnettu siitä, että paineistetaan voiteluainetilassa (29) oleva voiteluaine työntämällä erotinelintä (27) kohti voiteluainetilaa (29) iskulaitteen (5, 12) hydraulipiiristä syötetyn paineväliaineen avulla; ja annostellaan voitelulaitteella (24) ennalta määrätyn suuruinen an-25 nos voiteluainetta voiteluainekanavaan (23).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu sii- co 5 tä, että C\J ^ annostellaan voiteluainetta voitelulaitteeseen (24) kuuluvan syöttö- ° elementin (34) avulla, joka käsittää syöttötilan (38) ja työntöelimen (35); CO ° 30 syötetään voiteluainesäiliön voiteluainetilasta (29) ennalta määritel- | lyn suuruinen voiteluaineannos syöttöelementin (34) syöttötilaan (38) silloin, co kun siirtolaitetta (26) ladataan voiteluaineen syöttöä varten; ja CVJ työnnetään työntöelimen (35) avulla syöttötilassa (38) oleva voitelu-o aineannos voiteluainekanavaan (23) silloin, kun syöttöelementti (34) laukais- 00 35 taan ennalta määritellyn ohjausstrategian mukaisesti.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ladataan siirtolaite (26), kun iskulaite käynnistetään; ja laukaistaan siirtolaite (26), kun iskulaite (5, 12) pysäytetään. 5 CO δ c\j i O) o CO o X cc CL CO C\l CO LO O O CM