FI123095B - Reitittäminen tietoliikennejärjestelmässä - Google Patents

Description

Reitittäminen tietoliikennejärjestelmässä

KEKSINNÖN ALA

Keksintö liittyy reitittämiseen tietoliikennejärjestelmässä ja erityisesti reitittämiseen tietoliikennejärjestelmässä, jossa puhelunohjaus ja signalointi on 5 erotettu liikenteestä.

TEKNIIKAN TASO

Seuraava tekniikan tason kuvaus voi sisältää oivalluksia, havaintoja, käsityksiä tai paljastuksia tai assosiaatioita yhdessä paljastusten kanssa, jotka eivät ole tunnettuja keksinnön asiaankuuluvalle tunnetulle tekniikalle vaan ovat 10 keksinnön aikaansaamia. Jäljempänä jotkut sellaiset keksinnön myötävaikutukset voidaan erityisesti osoittaa kun taas toiset sellaiset keksinnön myötävaikutukset ovat ilmeisiä asiayhteydestään.

Tietoliikenneteknologian, erityisesti IP-pohjaisten (IP, Internet Protocol) tietoliikenneteknologian ja loppukäyttäjäpäätelaitteiden kehittyminen on 15 mahdollistanut monipuolisia viestintämahdollisuuksia ja erilaisten palveluiden käyttöönottamisen. Yhä useammin palvelut toteutetaan käyttäen IP-multime-dia-alijärjestelmää IMS (IP Multimedia Subsystem), kuten 3GPP:n standardoima All-IP-järjestelmä, käyttäen IP-pohjaista istunnonohjausprotokollaa, kuten SIP-protokollaa (Session Initiation Protocol). IMS aikaansaa multimediapalve-20 luja, jotka yleensä vaikkakaan eivät välttämättä ovat Internet-pohjaisia palveluja, jotka käyttävät pakettiprotokollaa. SIP on IETF:n määrittelemä sovelluskerroksen ohjausprotokolla, joka ei ole vertikaalisesti integroitu tietoliikennejärjestelmään vaan työkalu multimedia-arkkitehtuurin rakentamiseen.

Yhteistoiminnan varmistamiseksi IMS-verkkojen ja olemassa olevan 25 piirikytkentäisen verkkoinfrastruktuurin, kuten GSM (Global system for mobile ™ communications), välillä on kehitetty MSC-palvelinjärjestelmäksi (MSC, mobile O) o switching centre) kutsuttu alusta. MSC-palvelinjärjestelmä on riippumaton lähe- o tysrunkoverkoista ja se erottaa puhelunohjauksen ja signaloinnin (ohjaustaso) ja liikenteen (käyttäjätaso) eri verkkosolmuihin siten, että MSC-palvelimeksi

CL

^ 30 (MSC-S) kutsuttu verkkosolmu vastaa puhelun ohjauksesta, yhteistoiminnasta o muiden toimialueiden (domain) kanssa ja signaloinnista, ja multimediayhdys- § käytäväksi (MGW) kutsuttu verkkosolmu vastaa kytkennästä ja varsinaisen ° liikenteen kuljettamiseksi. Vaikka erottaminen mahdollistaa liikennevirtojen op timoinnin sijoittamalla MGW:t lähemmäs loppukäyttäjiä ja sijoittamalla MSC-S:t 35 lähelle yhteistoimintapisteitä, liikenteen ja signaloinnin verkkovierailevalta tilaa- 2 jalta tai verkkovierailevalle tilaajalle täytyy silti kiertää verkkovierailevan tilaajan kotiverkon kautta yhteydenhallinnan pitämiseksi kotiverkossa.

YHTEENVETO

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada liikenteen optimaalisempi 5 reitittäminen. Keksinnön tavoite saavutetaan verkkosolmulla, jolle on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä vaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot esitetään epäitsenäisissä vaatimuksissa.

KUVIOIDEN LYHYT SELOSTUS

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin edullisten 10 suoritusmuotojen avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joista kuvio 1 esittää tietoliikennejärjestelmän yleistä arkkitehtuuria; kuvio 2 on yksinkertaistettu, suoritusmuodon mukaisen verkkosolmun lohkokaavio; kuvio 3 on vuokaavio, joka havainnollistaa verkkosolmun suoritus-15 muodon mukaista toimintaa; ja kuvio 4 havainnollistaa suoritusmuodon mukaista signalointia.

JOIDENKIN SUORITUSMUOTOJEN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

Seuraavat suoritusmuodot ovat esimerkinomaisia. Vaikka selitys voi viitata useassa paikassa "erääseen”, ’’yhteen” tai ’’johonkin” suoritusmuotoon 20 (suoritusmuotoihin), ei tämä välttämättä tarkoita, että kukin sellainen viittaus on samaan suoritusmuotoon (suoritusmuotoihin) tai että piirre soveltuu vain yhteen suoritusmuotoon. Eri suoritusmuotojen yksittäisiä piirteitä voidaan myös yhdistää aikaansaamaan muita suoritusmuotoja.

^ Esillä oleva keksintö soveltuu mihin tahansa verkkosolmuun, vas- o n 25 taavaan komponenttiin (komponentteihin) ja/tai mihin tahansa tietoliiken- o nejärjestelmään tai mihin tahansa erilaisten tietoliikennejärjestelmien yhdistel- £2 mään, jotka tukevat verkkovierailua ja MSC-palvelinjärjestelmäalustaa tai vas- x taavaa alustaa. Tietoliikennejärjestelmä voi olla kiinteä tietoliikennejärjestelmä tai langaton tietoliikennejärjestelmä tai tietoliikennejärjestelmä, joka hyödyntää

CVJ

g 30 sekä kiinteitä verkkoja ja langattomia verkkoja. Käytetyt protokollat, tietoliiken- g nejärjestelmien määritykset ja verkkosolmut kehittyvät nopeasti erityisesti lan- ° gattomassa viestinnässä. Tällainen kehitys voi vaatia ylimääräisiä muutoksia 3 suoritusmuotoon. Siksi kaikki sanat ja ilmaisut tulisi tulkita laajasti ja ne on tarkoitettu havainnollistamaan, ei rajoittamaan, suoritusmuotoa.

Seuraavassa selostetaan eri suoritusmuotoja käyttäen MSC-palve-linalustaa tukevan järjestelmän esimerkkinä järjestelmää, jossa on ISUP-5 kykeneviä (ISDN user part capable) operaattoriverkkoja (päätepisteitä), jotka käyttävät SIP-l:tä siirtämään ISUP:ia ja RTP:tä (Real-Time Transport Protocol) siirtämään liikennettä (kuten äänivirtaa, videovirtaa, multimediavirtaa, jne.) operaattoreiden välisissä yhteyksissä rajoittamatta suoritusmuotoja kuitenkaan sellaiseen ratkaisuun.

10 Kuviossa 1 havainnollistetaan erään suoritusmuodon mukaista yleistä arkkitehtuuria. Kuvio 1 on erittäin yksinkertaistettu järjestelmäarkkitehtuuri, joka esittää vain tietoliikennejärjestelmän 100, jolla on ISUP-kykeneviä operaattoriverkkoja 200, 200’, 200” joihin käyttäjäpäätelaitteet (ei esitetty kuviossa 1) voivat kytkeytyä, operaattoriverkkojen olleessa yhdistetty toisiinsa yh-15 den tai useamman operaattorien välisten IPX:ksi (IP packet exchange) kutsuttujen runkoverkkojen 300 kautta. Kukin havainnollistetuista operaattoriverkois-ta 200, 200’, 200” käsittää yhden tai useamman matkaviestinkeskuspalvelimen (MSC-S, mobile switching centre server), jotka on yhdistetty yhteen tai useampaan multimediayhdyskäytävään (MGW). Kuviossa 1 esitetyt kytkennät ovat 20 loogisia, toiminnallisia kytkentöjä; varsinaiset fyysiset kytkennät voivat olla erilaiset. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että järjestelmä(t) käsittää(käsittävät) muita laitteita, järjestelmäentiteettejä, toimintoja ja rakenteita, joita ei tarvitse kuvata tässä yksityiskohtaisemmin.

Tulee ymmärtää, että operaattoriverkot voivat olla yhdistettynä suo-25 raan toisiinsa tai muilla tavoin kuin IPX:llä. Keksinnölle on kuitenkin merkityk-^ setöntä, kuinka operaattoriverkot on yhdistetty.

o Kuvio 2 on keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen verkkosol-

CvJ

^ mun lohkokaavio. Verkkosolmu on mikä tahansa solmu, joka on konfiguroitu ^ prosessoimaan ohjausliikennettä, kuten signalointia, ja allokoimaan resursseja ° 30 varsinaiselle dataliikenteelle. Jäljempänä verkkosolmua kutsutaan selvyyden £ vuoksi matkaviestinkeskuspalvelimeksi. Vaikka matkaviestinkeskuspalvelinta cvj on havainnollistettu yhtenä yksikkönä, eri moduulit ja muisti voidaan toteuttaa g yhdessä tai useammassa fyysisessä tai loogisessa entiteetissä. Matkaviestin- o keskuspalvelin voi olla mikä tahansa verkkosolmu tai isäntä, jonka kautta yh- 00 35 teydenmuodostuspyyntö reititetään tilaajan kotiverkossa.

4

Matkaviestinkeskuspalvelin 200 on konfiguroitu käsittelemään ohja-ustason tiedon vaihtoa, kuten puhelunohjausta, yhteistoimintaa muiden toimialueiden kanssa, ja signalointia, kuten äänipuheluihin liittyviä pyyntöjä, ja valitsemaan multimediayhdyskäytävän varsinaisen liikenteen kytkemiseksi ja siir-5 tämiseksi. Tätä tarkoitusta varten matkaviestinkeskuspalvelin käsittää rajapinnan 205 multimediayhdyskäytävän kanssa kommunikoimiseksi, reititys- ja re-surssienallokointiyksikön 201 yhteydenmuodostuspyynnön reitittämisen ja yhteyden resurssien allokoinnin aikaansaamiseksi, vastaanottavan yksikön 203 eri syötteiden, tiedon ja sanomien vastaanottamiseksi, lähettävän yksikön 202 10 eri tulosteiden, tiedon ja sanomien lähettämiseksi, ja muistin 204 reititykseen liittyvän tiedon tallentamiseksi ainakin väliaikaisesti. Reititys- ja resurssienallo-kointiyksikkö 201 on konfiguroitu hakemaan tietoa tilaajasta tilaajatietokannas-ta, kuten kotitilaajapalvelin, reitittämään pyyntö haetun datan mukaisesti ja olemaan vasteelleen vastaanottavalle yksikölle. Täten reititys- ja resurssienallo-15 kointiyksikköä voidaan kuvata yksikkönä, joka käsittää reititysvälineet reitittämiseen, varausvälineet resurssien varaamiseen, ja toiminnanestovälineet va-rausvälineiden toiminnan estämiseksi, toiminnanestovälineiden ollessa edullisesti vasteelliset verkkovierailevalle kotitilaajalle vastaanottovälineiden toiminnan estämiseen. Reititys ja resurssien allokointi voidaan jakaa erillisiin yksiköi-20 hin.

Matkaviestinkeskuspalvelimen toiminnallisuuden, tai täsmällisemmin, reititys- ja resurssienallokointiyksikön 201 toiminnallisuuden eri esimerkkejä selostetaan yksityiskohtaisemmin jäljempänä kuvioiden 3 ja 4 yhteydessä. Tulee ymmärtää, että matkaviestinkeskuspalvelin voi käsittää muita yksiköitä, 25 joita käytetään yhteydenmuodostuspyynnön tai muiden sanomien lähettämi-^ sessä tai lähettämiseen. Ne ovat kuitenkin merkityksettömiä varsinaiselle kek- S sinnölle eikä niitä sen vuoksi tarvitse kuvata tässä yksityiskohtaisemmin.

^ Matkaviestinkeskuspalvelin tai vastaava verkkosolmu, joka toteuttaa . ^ yhden tai useamman jonkun suoritusmuodon yhteydessä kuvatun matkavies- ° 30 tinkeskuspalvelimen toiminnon, käsittää ei vain tunnetun tekniikan mukaisia

X

£ välineitä vaan myös välineitä yhden tai useamman jonkun suoritusmuodon yh- cvj teydessä kuvatun matkaviestinkeskuspalvelimen toiminnon toteuttamiseksi, ja g se voi käsittää erilliset välineet kullekin erilliselle toiminnolle tai välineet voi- 00 § daan konfiguroida toteuttamaan kaksi tai useampi toiminto. Matkaviestinkes- 00 35 kuspalvelin voidaan konfiguroida tietokoneena tai mikroprosessorina, kuten yksipalaisena tietokone-elementtinä, joka sisältää ainakin muistia aritmeettisen 5 operaation käyttämän tallennusalueen aikaansaamiseksi ja toimintaprosesso-rin aritmeettisen operaation suorittamiseksi. Nykyiset matkaviestinpalvelukes-kukset käsittävät prosessoreita ja muistia, joita voidaan hyödyntää, kun jotain suoritusmuotoa toteutetaan. Muisti voi olla poistettava muisti, joka on irrotetta-5 vasti yhdistetty matkaviestinkeskuspalvelimeen. Reititys- ja resurssienallokoin-tiyksikkö 201 voi esimerkiksi olla ohjelmistosovellus tai moduuli tai yksikkö, joka on konfiguroitu aritmeettiseksi operaatioksi tai ohjelmaksi (mukaan lukien lisätyn tai päivitetyn ohjelmistorutiinin), jonka toimintaprosessori, kuten keskusyksikkö, suorittaa. Eräs suoritusmuoto aikaansaa tietokoneohjelman, joka on 10 sisällytetty mille tahansa matkaviestinkeskuspalvelimella luettavalle jakelu/da-tantallennusvälineelle, ja joka käsittää ohjelmaohjeita, jotka, kun ne on ladattu matkaviestinkeskuspalvelimeen, ovat osa reititys- ja resurssienallokointiyksik-köä. Ohjelmat, joita kutsutaan myös ohjelmatuotteiksi, mukaan lukien ohjelmis-torutiinit, sovelmat ja makrot, voidaan tallentaa mille tahansa välineelle ja ne 15 voidaan ladata matkaviestinkeskuspalvelimeen. Toisin sanoen kaikki jonkun suoritusmuodon yhden tai useamman piirteen toteuttamiseksi tarvittavat muokkaukset ja konfiguroinnit voidaan toteuttaa lisättyinä tai päivitettyinä ohjelmisto-rutiineina, sovelluspiireillä (ASIC) ja/tai ohjelmoitavilla piireillä.

Kuvio 3 on vuokaavio, joka havainnollistaa matkaviestinkeskuspal-20 velimen MSC-S toimintaa erään suoritusmuodon mukaisesti, jossa datavirta tullaan toimittamaan IP:n yli. Selvyyden vuoksi oletetaan, että kaikki osallistuvat verkkosolmut, ja siten verkot, tukevat MSC-palvelinalustaa. (Jos yksi osallistuvista verkkosolmuista/verkoista ei tue MSC-palvelinalustaa, se hylkää yh-teydenmuodostuspyynnön eikä yhteyttä muodosteta.) Lisäoletuksia ovat, että 25 datavirta on piirikytkentäistä datavirtaa, signalointi liittyy äänipuheluun, ja että soitettu tilaaja vastaa puheluun.

δ Viitaten kuvioon 3, MSC-S vastaanottaa (vaihe 300) yhteydenmuo- ^ dostuspyynnön, joka osoittaa, että piirikytkentäinen datavirta tulee toimittaa ^ IP:n yli. Tyypillisesti yhteydenmuodostuspyyntö, kuten SIP-INVITE, osoittaa ° 30 itse, että piirikytkentäinen datavirta on toimitettava IP:n yli. Vasteena pyynnön

X

£ vastaanottamiselle MSC-S tarkistaa ensimmäisenä (ei esitetty kuviossa 2), cvj tukeeko se ’’piirikytkentäinen datavirta IP:n yli” piirrettä. Koska MSC-S tukee g piirrettä, MSC-S tarkistaa vaiheessa 301, onko kutsun alullepanija kotitilaaja.

CO

g Jos ei, niin sitten MSC-C tarkistaa vaiheessa 302, onko kutsu tarkoitettu kotiti- ™ 35 laajalle. Jos kyllä, niin sitten MSC-S hake kotitilaajan reititysosoitteen (ei esitet- 6 ty kuviossa 3), ja tarkistaa vaiheessa 303 reititysosoitteesta, verkkovieraileeko kohdetilaaja.

Jos kohdetilaaja verkkovierailee, MSC-S edeileenlähettää vaiheessa 304 kutsun kohti reititysosoitetta, ja vähän ajan kuluttua MSC-S vastaanot-5 taa, vaiheessa 305, pyyntöön vastauksen, joka osoittaa tässä esimerkissä, että kohdetilaaja vastaa puheluun (ja että verkkovierailtava verkko tukee piirikytkentäistä datavirtaa IP:n yli). Sitten MSC-S tarkistaa vaiheessa 306, sisälsikö vastaus tietoa MGW:stä.

Jos vastaus sisältää tietoa MGW:stä (vaihe 306), MSC-S edeileen-10 lähettää vaiheessa 307 vastauksen osapuolelle, jolta kutsu vastaanotettiin vaiheessa 301. Vastaus sisältää täten MGW-osoitteen verkkovierailtavassa verkossa, ja kotiverkossa ei varata MGW-resursseja.

Jos tilaaja ei verkkovieraile (vaihe 303), MSC-S kutsuu vaiheessa 308 tilaajaa käyttäen ISUP-signalointia ja vähän ajan kuluttua vastaanottaa 15 vaiheessa 309 ISUP-signaloinnin, joka osoittaa kutsun hyväksymistä. Toisin sanoen MSC-S ja tilaajan käyttäjäpäätelaite vaihtavat piirikytkentäistä yhtey-denmuodostussignalointia. Sen jälkeen kun hyväksyntä on vastaanotettu, MSC-S varaa vaiheessa 310 resursseja yhteyden yli lähetettävälle käyttäjäliikenteelle muItimediayhdyskäytävästä ja lähettää vastauksen osapuolelle, jolta 20 kutsu vastaanotettiin vaiheessa 301. Tällä kertaa vastaus sisältää MGW-osoitteen kotiverkossa.

Jos verkkovierailevalta tilaajalta vastaanotettu vastaus ei sisältänyt MGW-tietoa (vaihe 306), MGW:tä ei ole varattu, ja siksi MSC-S jatkaa vaiheeseen 310 varaamaan resursseja yhteyden käyttäjäliikenteelle multimediayh-25 dyskäytävästä.

Jos kutsua ei ole tarkoitettu kotitilaajalle (vaihe 302), se on tarkoitet-o tu MSC-S:n palvelemalle verkkovieraiievalle tilaajalle, ja MSC-S jatkaa vaihee- ^ seen 308 kutsumaan tilaajan.

^ Jos kutsu on kotitilaajan alullepanema (vaihe 301), MSC-S tarkistaa ° 30 vaiheessa 312, onko kutsu tarkoitettu huolehdittavalle (cared of) tilaajalle, huo- £ lehdittavan tilaajan ollessa joko kotitilaaja (joko verkkovierailtavassa verkossa cvj tai kotiverkossa) tai vieraileva tilaaja (MSC-S:n palvelema verkkovieraileva ti- g laaja). Jos kutsu on tarkoitettu huolehdittavalle tilaajalle, MSC-S suorittaa vai-

CO

§ heessa 313 vaiheiden 302-306 ja 308-310 määrittämän ja ylläkuvatun proses- ™ 35 sin. Jos kutsu ei ole tarkoitettu huolehdittavalle tilaajalle, MSC-S suorittaa vai heessa 314 edellä kuvatun vaiheiden 304-306 ja 310 määrittämän prosessin.

7

Vaiheen 313 tai 314 jälkeen kohdetilaajalla (soitettu osapuoli) on tarvittavat resurssit varattuna, ja MSC-S tarkistaa vaiheessa 314, verkkovieraileeko alullepaneva tilaaja (soittava osapuoli). Jos soittava osapuoli ei verkkovieraile, MSC-S varaa vaiheessa 316 MGVV-resursseja alullepanevalle tilaajalle, tämän 5 varaamisen sisältäessä vaiheessa 313 tai 314 vastaanotetun MGW-tiedon lähettämisen. Sitten MSC-S lähettää vaiheessa 317 hyväksynnän alullepanevalle tilaajalle.

Jos alullepaneva tilaaja kuitenkin verkkovierailee (vaihe 315), MSC-S ei varaa MGW-resursseja vaan lähettää sen sijaan vaiheessa 318 vastauk-10 sen MGW-tiedolla, joka vastaanotettiin vaiheessa 313 tai 314, kohti verkkovie-railtavaa verkkoa.

Suoritusmuodossa, jossa verkkovierailevalta tilaajalta (vaihe 305) vastaanotettu vastaus sisältää aina MGW-tiedon, kun kutsu on hyväksytty, MSC-S on konfiguroitu vasteena sellaisen vastauksen havaitsemiselle edel-15 leenlähettämään vastauksen (eli hyppäämään vaiheen 306 yli).

Kuvio 4 on signalointikaavio, joka havainnollistaa signalointia erään suoritusmuodon mukaisesti. Havainnollistetussa esimerkissä oletetaan, että signalointi liittyy puheluun ja että soitettu tilaaja verkkovierailee ja vastaa puheluun. Selvyyden vuoksi havainnollistetaan signalointia alullepanevan verkon 20 matkaviestinkeskuspalvelimen O-MSC ja multimediayhdyskäytävän O-MGW, verkkovierailtavan verkon matkaviestinkeskuspalvelimen R-MSC ja multimediayhdyskäytävän R-MGW ja verkkovierailevan tilaajan kotiverkon matkavies-tinpalvelukeskuksen H-MSC välillä, muuta signalointia verkoissa tai signalointia IPX-verkon (verkkojen) välillä ei esitetä kuviossa 4.

25 Käyttäjä eli soittaja alullepanevassa verkossa on soittanut tilaajalle.

^ Siksi soittajaa palveleva O-MSC lähettää sanoman 4-1 H-MSC:lle. Sanoma 4- o 1 on kutsuva sanoma, kuten SIP INVITE.

Cvj ^ Vasteena sanoma 4-1 vastaanottamiselle H-MSC havaitsee koh- ^ dassa 4-2, että kutsusanoma on toisessa verkossa sijaitsevalta käyttäjältä ja ° 30 tarkoitettu verkkovierailevalle tilaajalle. Lisäksi H-MSC havaitsee, että käyte- £ tään ääntä IP:n yli (voice over IP). Vasteena sen havaitsemiselle, että tilaaja cvj verkkovierailee, H-MSC hakee reititysosoitteen ja lähettää toisen kutsuvan sa- g noman, sanoman 4-3, tilaajaa palvelevalle R-MSC:lle. Sanoma 4-3 on esimer- § kiksi SIP INVITE.

^ 35 Kun tilaaja hyväksyy kutsun (kohta 4-4), R-MSC varaa MGW- resursseja R-MGW:stä lähettämällä sanoman 4-5. R-MGW varaa tarvittavat 8 resurssit ja vastaa lähettämällä sanoman 4-6. Sitten R-MSC vastaa pyyntöön lähettämällä sanoman 4-7, joka sisältää R-MGW:n MGW-tietoa.

Vasteena sanoman 4-7 vastaanottamiselle H-MSC havaitsee kohdassa 4-8, että se vastaanotti MGW-tietoa vasteena verkkovierailevalle tilaajal-5 le lähetettyyn kutsuun, ja siksi, sen sijaan, että varaisi MGW-resursseja kotiverkon MGW:ssä, H-MSC edelleenlähettää sanoman 4-7 0-MSC:lle, sanoman sisältäessä R-MGW:n tietoa. Toisin sanoen H-MSC lähettää R-MGW-tiedon ikään kuin se olisi sen omaa MGW-tietoa. Kun O-MSC vastaanottaa sanoman 4-7, O-MSC varaa tarvittavat resurssit 0-MGW:stä (sanomat 4-9 ja 4-10), ja O-10 MGW muodostaa RTP-yhteyden lähettämällä sanoman 4-11 R-MGW:lle.

Sitten käyttäjäliikennevirta on 0-MGW:ltä suoraan R-MGW:lle, käyt-täjäliikennevirta ei kierrä verkkovierailevan tilaajan kotiverkon kautta. Täten varsinainen käyttäjäistunto (kuten äänipuhelu) reititetään lyhyintä polkua lyhentäen siten viivettä ja parantaen puheluiden laatua, erityisesti, jos verkkovierai-15 luetäisyys on pitkä (tilaaja, jonka kotiverkko on Suomessa, verkkovierailee

Hong Kongissa). Puhelunohjaus ja muu signalointi kiertävät silti verkkovierailevan tilaajan kotiverkon, tai täsmällisemmin verkkovierailevan tilaajan kotiverkon matkaviestinkeskuspalvelimen, kautta. Tämä mahdollistaa sen, että kotiverkko voi esimerkiksi yhä ohjata yhteyksiä ja aikaansaada verkkovierailevalle tilaajal-20 le täsmällisempää tietoa puheluista tai verkkovierailua prepaid-tilaajalle.

Eräässä keksinnön suoritusmuodossa H-MSG analysoi kohdassa 4-9 vastauksessa (sanoma 4-7) vastaanotetun multimediayhdyskäytävän osoitetta ja vasteena sille, että osoite on osoite toiseen verkkoon, sen sijaan, että varaisi MGW-resursseja kotiverkon MGW:ssä, H-MSC edelleenlähettää sano-25 man 4-7 0-MSC:lle.

Kuten edelläolevasta voidaan nähdä käytettyihin protokolliin ei tarvi-S ta muutoksia ja siksi niitä ei tarvitse kuvata tässä yksityiskohtaisemmin.

CM

^ Vaikka suoritusmuoto on kuvattu edellä olettaen, että soittaja ja soi- ^ tettu ovat eri verkoissa, he voivat olla samassa verkossa eli alullepaneva verk- ° 30 ko voi olla verkko, jossa soitettu verkkovierailee.

| Vaikka suoritusmuoto on kuvattu edellä olettaen, että soitettu verk- c\j kovierailee, alan ammattilaiselle on ilmeistä, että soittava osapuoli voi olla g verkkovieraileva tai että molemmat verkkovierailevat, joissa tapauksissa soitta-

CO

§ van osapuolen kotiverkon matkapuhelinkeskuspalvelin ei varaa MGW-resurs- ^ 35 seja (käyttäjäliikenne ei kierrä kotiverkon kautta).

g

Vaikka suoritusmuoto on selostettu edellä olettaen, että yhteyden-muodostuspyyntö tai käytetty protokolla itsessään osoittaa, että datavirta tullaan lähettämään IP:n yli, tulee olla ilmeistä, että sen sijaan tai sen lisäksi pyyntö voi sisältää tietoa, joka osoittaa, että piirikytkentäinen datavirta tullaan 5 lähettämään IP:n yli. Esimerkit tiedossa, jotka pyynnössä osoittavat, että piirikytkentäinen datavirta tullaan lähettämään IP:n yli sisältävät !AM:n (initial address message), datavirran tyypin, pyydetyt/ehdotetut koodekit ja datavirran toimittamisessa käytetyt protokollat.

Edellä kuvioiden 3 ja 4 yhteydessä kuvatut vaiheet/kohdat, signa-10 lointisanomat ja liittyvät toiminnot eivät ole absoluuttisessa aikajärjestyksessä ja joitakin vaiheita/kohtia voidaan suorittaa samanaikaisesti tai annetusta järjestyksestä poiketen. Muita toimintoja voidaan myös suorittaa vaiheiden/koh-tien välissä tai vaiheiden/kohtien sisällä ja muita signalointisanomia voidaan lähettää havainnollistettujen sanomien välissä. Joitakin vaiheita/kohtia tai niiden 15 osia voidaan myös jättää pois tai yhdistää tai korvata vastaavalla vaiheel-la/kohdalla tai vaiheen/kohdan osalla. Verkkosolmutoiminnot havainnollistavat proseduuria, joka voidaan toteuttaa yhteen tai useampaan fyysiseen tai loogiseen entiteettiin. Signalointisanomat ovat vain esimerkinomaisia ja ne voivat jopa käsittää useita erillisiä sanomia saman tiedon lähettämiseksi. Sanomat 20 voivat lisäksi sisältää muuta tietoa.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että teknologian kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu edellä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella vaatimusten puitteissa.

CVJ

δ

CVJ

σ> o

LO

O

X

X

CL

CVJ

o

LO

00 o o

CVJ

Claims (3)

1. Verkkosolmu (20), joka on konfiguroitu ohjaamaan käyttäjädatalii-kennettä ja varaamaan liikenneresursseja käyttäjädatalle toisesta verkkosolmusta, verkkosolmun käsittäessä: 5 välineet (201) verkkovierailevan kotitilaajan havaitsemiseksi, välineet (201) liikenneresursseja tarvitsevaan käyttäjädataliikentee-seen liittyvän yhteydenmuodostuspyynnön havaitsemiseksi, välineet (201) resurssien varaamiseksi käyttäjädataliikenteeile vasteena hyväksynnän vastaanottamiseen yhteydenmuodostuspyynnöile, 10 tunnettu siitä, että verkkosolmu käsittää välineet (201) resurssien varaamisvälineiden toiminnan estämiseksi, välineiden toiminnan estämiseksi ollessa vasteellisia välineille verkkovierailevan kotitilaajan havaitsemiseksi ja vasteena verkkovierailevalle kotitilaajalle, estää resurssien varaamisvälineiden toiminta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkosolmu (20), jossa verkkosolmu (20) käsittää lisäksi välineet (201) sen tarkistamiseksi, sisältääkö hyväksyntä tietoa varatuista resursseista, ja välineet (201) toiminnan estämiseksi on konfiguroitu olemaan vasteellisia myös tarkistusvälineille ja estämään resurssien varausvälineiden toi-20 m intä vasteena verkkovierailevalle tilaajalle ja sille, että hyväksyntä sisältää tiedon.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen verkkosolmu (20), jossa verkkosolmu on matkaviestinkeskuspalvelin. C\J δ CVJ σ> cp LO o X X CL CVJ o LO CO O o CvJ