FI122878B - Menetelmä lasin seostamiseksi - Google Patents
Menetelmä lasin seostamiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI122878B FI122878B FI20071000A FI20071000A FI122878B FI 122878 B FI122878 B FI 122878B FI 20071000 A FI20071000 A FI 20071000A FI 20071000 A FI20071000 A FI 20071000A FI 122878 B FI122878 B FI 122878B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- flame
- glass
- process according
- alkali metal
- ions
- Prior art date
Links
Classifications
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
- C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
- C03C21/00—Treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by diffusing ions or metals in the surface
- C03C21/001—Treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by diffusing ions or metals in the surface in liquid phase, e.g. molten salts, solutions
- C03C21/005—Treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by diffusing ions or metals in the surface in liquid phase, e.g. molten salts, solutions to introduce in the glass such metals or metallic ions as Ag, Cu
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
- C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
- C03C21/00—Treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by diffusing ions or metals in the surface
- C03C21/007—Treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by diffusing ions or metals in the surface in gaseous phase
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
- General Chemical & Material Sciences (AREA)
- Geochemistry & Mineralogy (AREA)
- Materials Engineering (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Surface Treatment Of Glass (AREA)
Description
Menetelmä lasin seostamiseksi Keksinnön ala 5 Esillä oleva keksintö liittyy lasin pinnan modifiointiin, erityisesti lasin pinnan modifiointiin ioninvaihtoprosessin avulla siten, että ioninvaihtoprosessi voidaan toteuttaa nopeasti, jolloin se on käyttökelpoinen lasin valmistusprosessin yhteydessä, kuten float-prosessin yhteydessä tai lasin prosessoinnin yhteydessä.
10 Tunnetun tekniikan taso ia sen ongelma
Ioninvaihtomenetelmää on yleisesti käytetty, kun lasin mekaanista lujuutta parannetaan kemiallisen karkaisun avulla tai kun lasi värjätään punaiseksi tai keltaiseksi hopean tai kuparin avulla. Värjäyksessä tyypillisest kupari- tai hopeasuola sekoitetaan 15 sopivaan väliaineeseen ja seokseen lisätään vettä, jolloin saadaan aikaan sopivan viskositeetin omaava liete. Tämä liete levitetään sitten värjättävän lasin pinnalle ja lasikappale lämmitetään tyypillisesti muutaman sadan asteen lämpötilaan, jossa ioninvaihto tapahtuu ja lasi värjäytyy. Tämän jälkeen kuivunut liete poistetaan lasin pinnalta pesemällä ja harjaamalla. Menetelmä ei sellaisenaan sovi teolliseen tuotantoon.
20 US patentissa 1,977,625 esitellään muunneltu lasin pintavärjäys, joka perustuu siihen, että kuuman (noin 600°C) lasin pintaan ruiskutetaan liuos joka sisältää sekä värjäävän metallin suolaa (patentin esimerkissä hopeanitraattia) että pelkistävää ainetta, ^ kuten sokeria, glyseriiniä tai arabikumia. Liuos sisältää myös jotain sulatetta, jonka o 25 ansiosta lasin pinnan sulamislämptila laskee ja värjäävät ionit tunkeutuvat lasiin, g Tällainen sulate voi olla esimerkiksi lyijyn ja boorin yhdiste. Sulatteen käyttö aiheuttaa g kuitenkin yleisesti lasin pinnan kemiallisen ja/tai mekaanisen kestävyyden heikkenemisen x eikä menetelmä sen vuoksi ole yleisesti käyttökelpoinen.
CL
O
o 30 US patentissa 2,075,446 esitellään menetelmä pintavärjätyn lasin valmistamiseksi, o jossa menetelmässä lasiesine upotetaan tietyksi aikaa sulaan metallisuolaan, josta hopea-
CVJ
2 tai kupari-ionit ioninvaihdon ansiosta siirtyvät lasiesineeseen tuottaen väillisen pinnan. Upotusvaiheen vuoksi menetelmä ei ole yleisesti käyttökelpoinen lasin valmistuksessa, sillä sitä ei voida käyttää esimerkiksi tasolasin valmistuksessa float-linjalla.
5 US patentissa 2,428,600 esitellään menetelmä pintavärjätyn lasin valmistamiseksi, jossa menetelmässä alkalimetalleja sisältävä lasi saatetaan kosketuksiin haihtuvan kuparihalidin kanssa, jolloin lasin pintakerroksessa olevat alkalimetallin ionit vaihtuvat kupari-ioneihin ja lasi saatetaan tämän jälkeen kosketuksiin vetykaasun kanssa, jolloin vedyn aiheuttama kuparin pelkistyminen tuottaa lasin pintaan värin. Saman asian 10 käänteinen valmistustapa - lasi käsitellään ensin vedyllä ja sen jälkeen saatetaan kosketuksiin kuparihalidihöryn kanssa - esitellään US patentissa 2,498,003.
US patentissa 2,662,035 esitellään useita kupari/hopea/sinkkiyhdistelmiä, joiden avulla lasin pintaan saadaan erilaisia värejä. Patentissa käytetään värjäysmenetelmänä 15 lasin pinnan peittämistä dispersiolla, josta metalli-ionit vaihtuvat lasin pintakerrokseen.
US patentissa 3,967,040 esitellään menetelmä lasin pintavärjämiseksi, jossa menetelmässä lasin pintaan float-prosessin aikana tarttunut tai siihen muulla tavalla tartutettu pelkistävä metalli (edullisesti tina) toimii pelkistemenä niin että 20 pintavärjättäessä lasi hopeaa sisältävällä suolalla saadaan syntymään karakteristinen väri. Värjäävänä aineena toimii lasin kanssa kosketuksissa oleva värimetallin suola.
US patentissa 5,837,025 on esitetty menetelmä värjätä lasia nanokokoisilla lasihiukkasilla. menetelmän mukaisesti valmistetaan lasimaisia, värillisä lasihiukkasia, C\l
o 25 jotka ohjataan värjättävän lasin pintaan ja sintrataan läpinäkyväksi lasiksi alle 900°C
οό lämpötilassa. Menetelmä poikkeaa nyt esillä olevasta keksinnöstä siten, esillä olevassa i g keksinnössä hiukkaset diffundoituvat lasin sisälle, eivätkä muodosta lasin pintaan erillistä x pinnoitetta.
tr
CL
o § 30 Tunnetun tekniikan mukaisissa ioninvaihtomenetelmissä on ongelmana se, että o ioninvaihtoprosessi tapahtuu niin hitaasti, ettei menetelmää voida integroida teolliseen o
CM
3 tuotantoon. Täten on olemassa tarve, joka täyttää vaatimuksen ioninvaihtoprosessin käytöstä teollisen prosessin nopeudella, kuten lasin valmistuksessa float-prosessissa tai lasin prosessoinnissa.
5 Keksinnön yhteenveto
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, joka täyttää edellä esitetyn vaatimuksen.
10 Tähän päästään patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaisella menetelmällä, jossa menetelmässä lasin pintaan kohdistetaan liekki, joka lämmittää lasin pintaa ainakin joltain kohdalta. Lämmitys aiheuttaa lasin pintaan lämpötilagradientin, jolloin lasin pintakerros, tyypillisesti alle 1 millimetrin syvyyteen, on tyypillisesti 50 -500°C lämpimämpi kuin lasin vastakkainen pinta. Oleellisesti pintaan kohdistettuun 15 liekkiin syötetään alkuaineen yhdistettä, alkuaineen ollessa tyypillisesti metalli, kuten jalometalli, siirtymämetalli, alkalimetalli, maa-alkalimetalli tai maametalli. Yhdiste ionisoituu liekissä. Liekissä olevan mainitun alkuaineen ionin ja lasissa olevan alkalimetalli-ionin, tyypillisesti natriumionin välillä tapahtuu ioninvaihtoreaktio oleellisesti siinä kohdassa, missä liekki lämmittää lasia. Koska lasin pinta on kuuma, on 20 ioninvaihtoreaktion nopeus oleellisesti suurempi kuin tunnetun tekniikan mukaisissa menetelmissä.
Ioninvaihtoprosessin kannalta on edullista, että lasista poistuva alkalimetalli reagoi jonkin liekissä olevan komponentin, kuten kloori-ionin kanssa synnyttäen o 25 esimerkiksi natriumkloridia. Natriumkloridi kiinteytyy heti liekin ulkopuolella ja tällöin oö natriumioni poistuu kaasufaasista, jolloin natriumionien konsentraatio lasin ulkopuolella i g olevassa kaasufaasissa pysyy hyvin pienenä, mikä on edullista natriumin lasista x kaasufaasiin tapahtuvan diffuusion kannalta. Kloorin sijasta lasista poistuva alkalimetalli Q- voi reagoida monen muun komponentin, kuten typpeä, hiiltä tai rikkiä sisältävän o 30 yhdisteen, esimerkiksi nitraatti-, karbonaatti-, tai sulfaatti-ionin kanssa.
o o
CM
4
Mainittu alkuaineen ioni on edullisesti joku seuraavista: hopea (värjää lasin keltaiseksi), kulta (värjää lasin punaiseksi), koboltti (värjää lasin siniseksi), kromi (värjää lasin vihreäksi), rauta (värjää lasin sinivihreäksi), kupari (värjää lasin turkoosiksi tai punaiseksi), mangaani (värjää lasin violetiksi), nikkeli (värjää lasin harmaaksi), kalium 5 (parantaa lasin lujuutta), alumiini (parantaa lasin kemiallista kestävyyttä) tai zirkonium (parantaa lasin kemiallista kestävyyttä), mutta keksintö ei millään tavaa rajaa mainittua alkuainetta näihin. Lisäksi on ilmeistä, että keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan lasissa olevia alkalimetallin ioneja vaihtaa useamman kuin yhden alkuaineen ioneihin.
10 Menetelmässä tarvittava liekki on edullista tuottaa vety/happipolttimella, jolla adiabaattinen liekin lämpötila on suurin, eli noin 2700°C ja joka lämmittää lasia ainoastaan konvektiivisesti, koska vety/happi-liekistä ei oleellisesti siirry lämpöä lämpösäteilyllä. On kuitenkin mahdollista lämmittää lasia myös polttamalla liekissä hiilivetyjä, kuten metaania (adiabaaattinen liekin lämpötila ilman kanssa poltettaessa 15 1950°C), etaania, propaania (adiabaattinen liekin lämpötila hapen kanssa poltettaessa noin 2530°C), butaania tai vastaavaa tai hiiliyhdistettä, kuten hiilimonoksidia. Liekkiin tarvittavan kaasuseoksen mukana voidaan liekkiin syöttää myös mainitun alkuaineen sisältävää kaasua tai höyryä. Tällainen mainitun alkuaineen sisältävä kaasu tai höyry voidaan syöttää liekkiin myös erillisestä syöttökanavasta.
20
Menetelmässä tarvittava liekki voidaan tuottaa myös polttamalla eksotermistä nestettää, kuten metanolia (liekin lämpötila 1870°C), etanolia, propanolia, bensiiniä, dieselöljyä tai vastaavaa. Nesteen polttamisen kannalta on edullista, että neste pisaroitetaan ennen polttamista. Jotta nesteen/pisaroiden palamisnopeus olisi riittävän o 25 suuri, tulee tuotettujen pisaroiden olla riittävän pieniä, edullisesti niin, että niiden g keskimääräinen pisarahalkaisija on alle 10 mikrometriä.
CD
o x Käytettävän liekin lämpötilan tulee olla sellainen, että menetelmässä käytettävä
CL
alkuaine ainakin osittain ionisoituu liekissä, tyypillisesti liekin lämpötilan tulee olla yli o 30 1000°C.
o o
CM
5
Liekin aikaansaava neste voi sisältää myös mainitun alkuaineen, jolloin kyseinen alkuaine saadaan edullisesti syötettyä liekkiin. Täten esimerkiksi hopeanitraatti voidaan liuottaa metanoliin ja käyttää kyseistä seosta liekin tuottamiseen ja alkuaineen syöttämiseen liekkiin.
5
Liekki voidaan myös aikaansaada kaasumaisen ja nestemäisen polttoaineen yhteisvaikutuksella ja syöttää samaa tai eri alkuainetta liekkiin sekä nestemäisessä että kaasu/höyrymäisessä muodossa.
10 Keksinnön mukainen menetelmä voidaan myös toteuttaa siten, että liekissä tai oleellisesti liekin läheisyydessä on mainitun alkuaineen käsittävä kiinteä materiaali, josta mainittu alkuaine irtoaa joko liekin lämpövaikutuksen tai liekissä olevien aineiden aiheuttaman kemiallisen reaktion vaikutuksesta. Niinpä on yllättäen havaittu, että mikäli liekin läheisyydessä on hopeametallia ja liekissä klooriyhdistettä, irrottaa klooriyhdiste 15 hopean, jonka jälkeen hopeaionit voivat osallistua ioninvaihtoprosessiin.
Piirustusten kuvaus
Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erästä suoritusmuotoa, jossa 20 ainakin tarvittava alkuaine syötetään nestemäisessä muodossa liekkiin.
Kuvio 2 esittää erästä toista keksinnön mukaisen menetelmän suoritusmuotoa, jossa ainakin tarvittava alkuaine siirtyy kiinteästä materiaalista liekkiin.
C\J
^ 25 Kuvio 3 esittää kahta esimerkinomaista ioninvaihtoprosessia.
i
CO
0 g Keksintöä kuvataan seuraavassa esimerkinomaisesti piirustuksiin viitaten.
cc Q.
o o 30 o o
CM
6
Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus
Kuvio 1 (ei mittakaavassa) esittää keksinnön mukaisen menetelmän suoritusmuotoa, jossa lasin 1 yläpinnalla 2 olevat natriumionit Na+ vaihdetaan 5 hopeaioneihin Ag+. Lasi 1 kulkee nuolen suuntaan kuljetusrullien 3 päällä. Lasin yläpintaa 2 lämmitetään liekillä 4, joka tuotetaan polttimella 5 polttokaasusta 6, joka on edullisteti vety ja hapettavasta kaasusta 7, joka on edullisesti happi. Lasin yläpinta 2 lämpiää liekin vaikutuksesta syvyyteen D, joka on edullisesti alle millimetrin. On selvää, että lämpö johtuu edelleen kerroksesta D syvemmälle lasiin 1, mutta lämmön johtuminen 10 on niin vähäistä, että lasin 1 alapinnan lämpeneminen on hyvin pientä, tyypillisesti vai muutama lämpöaste (°C). Liekkiin 4 syötetään myös metanoliin sekoitettua hopeakloridia kanavasta 7 ja nesteseos pisaroitetaan ennen liekkiin syöttämistä polttimessa 5.
Seossuhde on tyypillisesti hopeakloridkmetanoli (painosuhteena) = 1:10- 1:100.
Seoksen aikaansaamisessa käytetään yleisesti tunnettuja kemian menetelmiä.
15 Nestepisaroiden keskimääräinen halkaisija on edullisesti alle 10 mikrometriä, jotta nestepisarat palavat ja haihtuvat liekissä 4. Liekki 4 oleellisesti lämmittää lasin yläpintaa 2 siten, että lasin yläpinta lämpiää 50 - 500°C liekin vaikutuksesta. Edullisesti liekki 4 lämmittää lasin yläpintaa 2 konvektiivisesti, jolloin lämpösäteily ei lämmitä lasia. Konvektiivisen lämmityksen kannalta on edullisinta, että liekki 4 synnytetään vedyllä ja 20 hapella. Liekissä 4 hopeakloridi hajoaa hopeaioneiksi Ag+ ja kloori-ioneiksi Cl".
Hopeaionit Ag+ vaihtuvat lasissa oleviin natriumioneihin Na+ diffuusioon perustuvan ioninvaihtomekanismin ansiosta. Koska lasin 1 yläpintaa 2 lämmitetään liekillä 4, on ioninvaihtoprosessin, jonka nopeus oleellisesti seuraa lämpötilan suhteen Arrhenius-c\j tyyppistä riippuvuutta, hyvin suuri, mutta lasi ei kuitenkaan deformoidu, koska lasin 1 cm 25 alapinta ei lämpiä. Lasista poistuvat natriumionit Na+ reagoivat liekissä tai sen i o oleellisessa läheisyydessä olevien kloori-ionien Cl" kanssa muodostaen natriumkloridia § NaCl. Natriumkloridin NaCl sulamispiste on yli 800°C, joten natriumkloridi välittömästi g liekin 4 ulkopuolella, jolloin natriumionit Na+ poistuvat kaasufaasista ja natriumionien
CL
0 Na+ diffuusionopeus ulos lasista ei oleellisesti pienene. Natriumkloridi poistuu edelleen o , o 30 huuvan 9 ja puhaltimen 10 kautta. Lasin yläpinnassa 2 ainakin osa natriumioneista Na .
g on vaihtunut hopeaioneiksi Ag .
cm 7
Kuvio 2 (ei mittakaavassa) esittää erästä toista keksinnön mukaisen menetelmän suoritusmuotoa, jossa lasin 1 yläpinnalla 2 olevat natriumionit Na+ vaihdetaan hopeaioneihin Ag+. Lasi 1 kulkee nuolen suuntaan kuljetusmllien 3 päällä. Lasin 5 yläpintaa 2 lämmitetään liekillä 4, joka tuotetaan polttimella 5 polttokaasusta 6, joka on edullisteti vetyjä hapettavasta kaasusta 7, joka on edullisesti happi. Lasin yläpinta 2 lämpiää liekin vaikutuksesta syvyyteen D, joka on edullisesti alle millimetrin. On selvää, että lämpö johtuu edelleen kerroksesta D syvemmälle lasiin 1, mutta lämmönjohtuminen on niin vähäistä, että lasin 1 alapinnan lämpeneminen on hyvin pientä, tyypillisesti vai 10 muutama lämpöaste (°C). Liekkiin 4 syötetään myös suolahappoa HC1 kanavasta 7 ja nesteseos pisaroitetaan ennen liekkiin syöttämistä polttimessa 5. Suolahapon väkevyys on tyypillisesti 10%. Nestepisaroiden keskimääräinen halkaisija on edullisesti alle 10 mikrometriä, jotta nestepisarat haihtuvat liekissä 4. Liekki 4 oleellisesti lämmittää lasin yläpintaa 2 siten, että lasin yläpinta lämpiää 50 - 500°C liekin vaikutuksesta. Edullisesti 15 liekki 4 lämmittää lasin yläpintaa 2 konvektiivisesti, jolloin lämpösäteily ei lämmitä lasia. Konvektiivisen lämmityksen kannalta on edullisinta, että liekki 4 synnytetään vedyllä ja hapella. Liekissä 4 olevat kloori-ionit Cl- tai liekissä muodostuva suolahappo HC1 irrottavat ainakin hopeaa sisältävästä kiinteästä materiaalista 12 hopeaioneja Ag+. Hopeaionit Ag+ vaihtuvat lasissa oleviin natriumioneihin Na+ diffuusioon perustuvan 20 ioninvaihtomekanismin ansiosta. Koska lasin 1 yläpintaa 2 lämmitetään liekillä 4, on ioninvaihtoprosessin, jonka nopeus oleellisesti seuraa lämpötilan suhteen Arrhenius-tyyppistä riippuvuutta, hyvin suuri, mutta lasi ei kuitenkaan deformoidu, koska lasin 1 alapinta ei lämpiä. Lasista poistuvat natriumionit Na+ reagoivat liekissä tai sen ^ oleellisessa läheisyydessä olevien kloori-ionien Cl' kanssa muodostaen natriumkloridia g 25 NaCl. Natriumkloridin NaCl sulamispiste on yli 800°C, joten natriumkloridi välittömästi g liekin 4 ulkopuolella, jolloin natriumionit Na+ poistuvat kaasufaasista ja natriumionien g Na+diffuusionopeus ulos lasista ei oleellisesti pienene. Natriumkloridi poistuu edelleen g huuvan 9 ja puhaltimen 10 kautta. Lasin yläpinnassa 2 ainakin osa natriumioneista Na+
CL
on vaihtunut hopeaioneiksi Ag+.
o 30 o o
(M
8
Kuvio 3 esittää esimerkinomaisesti kahta muuta keksinnön mukaisella menetelmällä tuotettua ioninvaihtoprosessia. Kuvio 3A esittää lasissa 1 olevien natriumionien Na+ vaihtamista kaliumioneihin K+, jolloin lasin lujuutta saadaan parannettua. Kuvio 3B esittää lasissa 1 olevien natriumionien Na+ vaihtamista alumiini-5 ioneihin Al3+, jolloin lasin kemiallista kestävyyttä saadaan parannettua.
Keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa lasin pinnan modifioimisen ioninvaihtoprosessin avulla nopeasti. Tällöin menetelmä on käyttökelpoinen lasin pinnan muokkaamiseksi lasin tuotantoprosessin, esimerkiksi float-prosessin yhteydessä tai lasin 10 prosessoinnin, kuten karkaisun yhteydessä.
Alan ammattilaiselle on itsestään selvää, että tekniikan kehittyessä keksinnöllinen kokonaisuus voidaan toteuttaa monella tavalla. Keksintöjä sen suoritusmuodot eivät rajoitu yllä selitettyihin esimerkkeihin, vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten 15 suojapiirin sisällä.
C\J
o
(M
i oo o
CD
O
X
cc
CL
O
o o o o
(M
Claims (14)
1. Menetelmä ainakin osan lasissa olevan alkalimetallin ionien vaihtamiseksi toisen alkuaineen ioneiksi, tunnettu siitä, että 5 a. oleellisesti lasin pintaan kohdistetaan liekki, jonka liekin maksimilämpötila on vähintään 1000°C ja joka liekki lämmittää lasin pintaa ainakin joltain kohdalta siten, että lämmitettävän pinnan (kuten esimerkiksi yläpinnan) lämpötila on 50°C - 500 °C korkeampi kuin lasin vastakkaisen pinnan (kuten esimerkiksi alapinnan) lämpötila; 10 b. oleellisesti liekkiin syötetään ainakin mainittua toista alkuainetta; ja c. ioninvaihto mainitun alkalimetallin ja mainitun toisen alkuaineen välillä tapahtuu oleellisesti siinä kohdassa, missä liekki lämmittää lasin pintaa.
2. Patenttivaatimuksessa 1 mainittu menetelmä, tunnettu siitä, että lasista 15 poistuva alkalimetalli reagoi kemiallisesti jonkin liekkiin syötetyn aineen kanssa.
3. Patenttivaatimuksessa 1 tai 2 mainittu menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu alkalimetalli on natrium.
4. Patenttivaatimuksissa 1 - 3 mainittu menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu toinen alkuaine on hopea, kalium, koboltti, kromi, rauta, kupari, kulta, mangaani, nikkeli, zirkonium tai alumiini. cyj
5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ° 25 kemiallisesti mainitun alkalimetallin kanssa reagoiva aine sisältää ainakin klooria, g typpeä, hiiltä tai rikkiä. CD o
6. Jokin edellisissä patenttivaatimuksissa mainittu menetelmä, tunnettu siitä, CL että liekki aikaansaadaan polttamalla kaasumaista vety-, hiili- tai hiilivety- § 30 yhdistettä. o o (M
7. Patenttivaatimuksessa 6 mainittu menetelmä, tunnettu siitä, että liekin aikaansaava kaasuseos sisältää mainitun toisen alkuaineen yhdisteen.
8. Jokin edellisissä patenttivaatimuksissa mainittu menetelmä, tunnettu siitä, 5 että liekki aikaansaadaan polttamalla eksotermista nestettä.
9. Patenttivaatimuksessa 8 mainittu menetelmä, tunnettu siitä, että eksoterminen neste pisaroitetaan ennen polttoa.
10. Patenttivaatimuksessa 9 mainittu menetelmä, tunnettu siitä, että pisaroitetun pisaran keskimääräinen halkaisija on alle 10 mikrometriä.
11. Patenttivaatimusten 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liekin aikaansaava neste sisältää ainakin mainitun toisen alkuaineen sisältävän 15 yhdisteen.
12. Jokin edellisten patenttivaatimusten mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ainakin toisen alkuaineen sisältävä yhdiste syötetään liekkiin kaasumaisessa tai höyrymäisessä muodossa. 20
13. Jokin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ainakin toisen alkuaineen sisältävä yhdiste syötetään liekkiin nestemäisessä muodossa. CM o 25
14. Jokin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oo liekissä tai liekin oleellisessa läheisyydessä on kiinteää materiaalia, joka käsittää i co mainitun toisen alkuaineen ja josta liekki tai liekissä olevat reaktiiviset aineet x irrottavat ainakin mainitun toisen alkuaineen. cc CL O § 30 o o CM
Priority Applications (6)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20071000A FI122878B (fi) | 2007-12-20 | 2007-12-20 | Menetelmä lasin seostamiseksi |
| US12/744,566 US20100263409A1 (en) | 2007-12-20 | 2008-12-08 | Process for glass surface modification |
| PCT/FI2008/000140 WO2009080868A1 (en) | 2007-12-20 | 2008-12-08 | Process for glass surface modification |
| EA201070702A EA018224B1 (ru) | 2007-12-20 | 2008-12-08 | Способ модификации поверхности стекла |
| EP08863822A EP2231541A1 (en) | 2007-12-20 | 2008-12-08 | Process for glass surface modification |
| CN2008801215408A CN101903304B (zh) | 2007-12-20 | 2008-12-08 | 玻璃表面修饰方法 |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20071000A FI122878B (fi) | 2007-12-20 | 2007-12-20 | Menetelmä lasin seostamiseksi |
| FI20071000 | 2007-12-20 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI20071000A0 FI20071000A0 (fi) | 2007-12-20 |
| FI20071000A FI20071000A (fi) | 2009-06-21 |
| FI122878B true FI122878B (fi) | 2012-08-15 |
Family
ID=38951529
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20071000A FI122878B (fi) | 2007-12-20 | 2007-12-20 | Menetelmä lasin seostamiseksi |
Country Status (6)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US20100263409A1 (fi) |
| EP (1) | EP2231541A1 (fi) |
| CN (1) | CN101903304B (fi) |
| EA (1) | EA018224B1 (fi) |
| FI (1) | FI122878B (fi) |
| WO (1) | WO2009080868A1 (fi) |
Families Citing this family (2)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| GB201200890D0 (en) * | 2012-01-19 | 2012-02-29 | Univ Dundee | An ion exchange substrate and metalized product and apparatus and method for production thereof |
| CN117361894B (zh) * | 2023-10-23 | 2024-03-26 | 中国耀华玻璃集团有限公司 | 一种玻璃快速着色、转色设备及工艺方法 |
Family Cites Families (18)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US1977625A (en) * | 1931-11-11 | 1934-10-23 | Du Pont | Process of decorating glass |
| US2075446A (en) * | 1934-10-13 | 1937-03-30 | Corning Glass Works | Colored glass article and method and means for making it |
| US2428600A (en) * | 1945-03-06 | 1947-10-07 | Glass Science Inc | Method of staining glass with copper halide vapors |
| US2662035A (en) * | 1953-05-13 | 1953-12-08 | Verd A Ray Proc Company | Method of staining glass, glass staining compositions, and stained glass article |
| DE1040198B (de) * | 1957-10-11 | 1958-10-02 | Kurz Fredrik W A | Verfahren zur Erhoehung der chemischen Widerstandsfaehigkeit von Glasgegenstaenden |
| GB1212881A (en) * | 1967-04-25 | 1970-11-18 | Glaverbel | Process for modifying glass and other materials |
| US3615322A (en) * | 1968-09-30 | 1971-10-26 | Anchor Hocking Glass Corp | Chemical strengthening of glass articles produced with flame treatment |
| US3741739A (en) * | 1970-07-07 | 1973-06-26 | Owens Illinois Inc | Method of strengthening glass |
| US3659551A (en) * | 1970-08-10 | 1972-05-02 | Anchor Hocking Corp | Glass treating tunnel |
| US3967040A (en) * | 1971-10-01 | 1976-06-29 | Glaverbel-Mecaniver | Production of colored glass bodies |
| DE3840071A1 (de) * | 1988-11-28 | 1990-05-31 | Schott Glaswerke | Verfahren zum ionenaustausch an glas oder glaskeramik |
| DE19520448C2 (de) * | 1995-06-03 | 1997-09-04 | Schott Glaswerke | Verfahren zur Herstellung von feinteiligen Multikomponenten-Glaspulvern zur Verwendung als Glasfluß für die Erzeugung von Schichten und Dekoren auf Glas, Glaskeramik oder Keramik |
| CN1074833C (zh) * | 1995-07-28 | 2001-11-14 | 石油大学(北京) | 一种岩石阳离子交换容量的测定方法 |
| US6705117B2 (en) * | 1999-08-16 | 2004-03-16 | The Boc Group, Inc. | Method of heating a glass melting furnace using a roof mounted, staged combustion oxygen-fuel burner |
| US20040221615A1 (en) * | 2003-04-22 | 2004-11-11 | Dennis Postupack | Method and apparatus for strengthening glass |
| US20080022721A1 (en) * | 2006-07-25 | 2008-01-31 | Bernd Disteldorf | Method of making glass including surface treatment with aluminum chloride at or just prior to annealing lehr |
| CN100999387A (zh) * | 2006-12-22 | 2007-07-18 | 福耀集团双辽有限公司 | 一种改进的玻璃镀膜的方法 |
| US7923063B2 (en) * | 2007-12-10 | 2011-04-12 | Centre Luxembourgeois De Recherches Pour Le Verre Et La Ceramique S.A. (C.R.V.C.) | Method of making glass including surface treatment with aluminum chloride using combustion deposition prior to deposition of antireflective coating |
-
2007
- 2007-12-20 FI FI20071000A patent/FI122878B/fi not_active IP Right Cessation
-
2008
- 2008-12-08 WO PCT/FI2008/000140 patent/WO2009080868A1/en active Application Filing
- 2008-12-08 US US12/744,566 patent/US20100263409A1/en not_active Abandoned
- 2008-12-08 EP EP08863822A patent/EP2231541A1/en not_active Withdrawn
- 2008-12-08 CN CN2008801215408A patent/CN101903304B/zh not_active Expired - Fee Related
- 2008-12-08 EA EA201070702A patent/EA018224B1/ru not_active IP Right Cessation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI20071000A0 (fi) | 2007-12-20 |
| FI20071000A (fi) | 2009-06-21 |
| EP2231541A1 (en) | 2010-09-29 |
| US20100263409A1 (en) | 2010-10-21 |
| CN101903304A (zh) | 2010-12-01 |
| EA018224B1 (ru) | 2013-06-28 |
| WO2009080868A1 (en) | 2009-07-02 |
| CN101903304B (zh) | 2012-10-31 |
| EA201070702A1 (ru) | 2010-12-30 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| Sharma et al. | Photoluminescent C-dots: An overview on the recent development in the synthesis, physiochemical properties and potential applications | |
| TWI270537B (en) | Methods of manufacturing glass sheets with reduced blisters | |
| Chu et al. | Monitoring and removal of trace heavy metal ions via fluorescence resonance energy transfer mechanism: In case of silver ions | |
| RU2422500C2 (ru) | Покрытая композиция из гипохлорита кальция | |
| CN104096849B (zh) | 金核银壳纳米探针的制备方法及其在氰根离子比色检测中的应用 | |
| EA014902B1 (ru) | Способ и устройство для модификации поверхностного слоя стекла и стеклянный продукт, имеющий модифицированный поверхностный слой | |
| FI122878B (fi) | Menetelmä lasin seostamiseksi | |
| ATE498583T1 (de) | Herstellung von silikat in einem ofen mit in ein reduzierendes medium getauchten brennern | |
| RU2715004C2 (ru) | Стекловаренная печь с повышенной производительностью | |
| Liu et al. | Fluorescence quenching between unbonded graphene quantum dots and gold nanoparticles upon simple mixing | |
| Schneider et al. | Lead–germanate glasses: an easy growth process for silver nanoparticles and their promising applications in photonics and catalysis | |
| Gonçalves et al. | Non‐Newtonian Thermosensitive Nanofluid Based on Carbon Dots Functionalized with Ionic Liquids | |
| ES2304644T3 (es) | Procedimiento para la obtencion de productos solidos nanoparticulares. | |
| Hayhurst et al. | Kinetics of the conversion of NO to N2 during the oxidation of iron particles by NO in a hot fluidised bed | |
| Wang et al. | Burning characteristics of candle flames in sub-atmospheric pressures: An experimental study and scaling analysis | |
| Huang et al. | Morphological control of gold nanorods via thermally driven bi-surfactant growth and application for detection of heavy metal ions | |
| EP1240111B1 (en) | Method and apparatus for dyeing a material | |
| Beerkens | New concepts for energy efficient & emission friendly melting of glass | |
| JP2006513118A (ja) | 減少した欠損密度を有するフロートガラスを生成するための装置および方法 | |
| CN107474818B (zh) | 一种耐高温微乳酸体系及其制备方法 | |
| Yang et al. | Dispersion caused by carbon dioxide during secondary alumina dissolution: a lab-scale research | |
| Borgschulte et al. | Cataluminescence in Er‐Substituted Perovskites | |
| Zhang et al. | Cesium lead bromide perovskite nanocrystals for the visual detection of chloride ions: A review | |
| Mansurov et al. | Synthesis at Superhydrophobic Soot Flames and its Applied Aspects | |
| CN106950187A (zh) | 用于穿燃双功能合金中钛含量测定的化学分析方法 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 122878 Country of ref document: FI Kind code of ref document: B |
|
| MM | Patent lapsed |