FI122220B - Sovitelma ja laite kuiturainakoneen rungossa - Google Patents

Description

SOVITELMA JA LAITE KUITURAINAKONEEN RUNGOSSA

Keksinnön kohteena on sovitelma kuiturainakoneen rungossa, johon kuuluu 5 - runkorakenne, johon on sovitettavissa läpivientivälejä kudoksen viemiseksi runkorakenteen läpi, - avausmekanismi läpivientivälien järjestämiseksi, - lukitusmekanismi runkorakenteen eheyttämiseksi läpivientivälien kohdilta.

10 Lisäksi keksintö koskee myös kuiturainakoneen runkoon sovitettavissa olevaa laitetta kudosta varten.

Tekniikan tasosta tunnetaan kuiturainakoneen runkorakenteita, jotka on varustettu poistettavilla välikappaleilla. Välikappa-15 leiden poistaminen mahdollistaa suljetun silmukan muodostavan kudoksen asentamisen koneen sivukautta runkopalkistojen väliin eli koneen sisään. Rungon käyttöpuolella on tyypillisesti kantileveerauspalkit hoitopuolen runkorakenneosan kannattelemi-seksi välikappaleiden poistamisen jälkeen. Kannattelulla runkoon 20 saadaan aikaan poistettujen välikappaleiden kohdille aukot, joiden kautta kudos voidaan siirtää koneeseen runkojen väliin ja myös poistaa koneesta eli runkojen välistä. Tyypillisesti välipalat nostetaan manuaalisesti pois paikoiltaan, kun hoito-puolen runkopalkit toisiinsa lukitsevat ja siten rungon eheäksi 25 stabiiliksi rakenteeksi integroivat silmukkapultit on avattu ja rungosto on kantileveerattu.

o

Tunnettuihin välipaloihin liittyy kuitenkin lukuisia ratkaise- ^ .....

o mattomia ongelmia. Suuria kuormituksia vastaanottamaan joutuvat w 30 välipalat ovat painavia, josta aiheutuu turvallisuusriski niiden c käsittelyn yhteydessä. Lisäksi niiden poistoon ja paikalleen ^ laittoon kuluu suhteellisen paljon aikaa. Rungostosta muodostuu ^ värähtelyherkkä välipaloista johtuen. Viime aikoina markkinoille O) g tulleiden hoitosillattomien konekonseptien yhteydessä välipalo- c\j 35 jen käsittely on hidasta. On varsin tavanomaista, että välipaloja joudutaan käsittelemään paperikoneella ainakin kerran kuukaudessa kudoskiertoa kohden.

2

Kantileveeraus voidaan korvata ainakin osittain esimerkiksi FI-patentin 103421 mukaisella ratkaisulla. Siinä kuiturainakoneen hoitopuolelle pystysuuntaisten runkopalkkien väliin on järjestetty erityinen kudoksen sisäänajolaite. Sisäänajolaitteessa 5 vetolaitteena toimii hihnan ympäröimä telasto. Sisäänajolaite mahdollistaa kantileveerauksesta ja erityisistä paikoiltaan poistettavista välipaloista luopumisen ainakin osassa rungostoa. Sisäänajolaite ei kuitenkaan poista rungoston eheyttävän lukituksen tarvetta, jonka järjestäminen sisäänajolaitteen yhteyteen 10 on hankalaa.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sovitelma kuiturainakoneen rungossa, jolla kuiturainakoneen runkorakenne on kudoksen läpivientivälejä vastaavilta kohdiltaan mahdollista eheyttää 15 kuormitukseltaan tasapainoisella lukituksella, joka on toteutukseltaan lisäksi yksinkertainen ja toiminnaltaan nopea. Lisäksi keksintö koskee myös laitetta kudosta varten, joka on sovitettavissa kuiturainakoneen runkoon. Keksinnön mukaisen sovitelman tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimuksessa 1 ja 20 laitteen patenttivaatimuksessa 11.

Keksinnön mukaisella sovitelmalla saavutetaan erityisen tasapainoisesti kuormittunut runkorakenteen lukitus kudoksen läpivien-tiaukkojen kohdalta ja pienennetään runkopalkistoon kohdistuvaa 25 vääntöä. Erityisesti keksintö sopii sisäänajolaitteiden kanssa T- sovellettavaksi. Tällöin lukitusta voidaan soveltaa esimerkiksi o , sisäänajolaitteen kotelorungossa ja/tai sisäänajolaitteen ? sisäisessä toimilaiterungossa.

CD

(M

X

£ 30 Keksintö mahdollistaa rungoston lukituksen hallinnan esimerkiksi i'- kudosta vaihdettaessa automaattisesti ilman useiden pulttien m- cö manuaalista avausta/kiinnitystä. Keksinnön mukaisilla mekanis-

CD

o meillä on mahdollista korvata esimerkiksi silmukkaruuvit, joiden

CM

kiristys on vaatinut tunnetusti paljon voimaa ja jossa jokainen 35 ruuvi on ollut erikseen kiristettävä.

3

Keksintö nopeuttaa kudosten vaihtoa merkittävästi. Lisäksi rungosto saadaan nykyistä jäykemmäksi. Muut keksinnöllä saavutettavat lisäedut ilmenevät selitysosasta ja ominaiset piirteet oheisista patenttivaatimuksista.

5

Keksinnön mukaista sovitelmaa ja laitetta, joita ei ole rajoitettu seuraavassa esitettäviin sovellusmuotoihin, selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa 10 Kuva 1 esittää erästä esimerkkiä kuiturainakoneen puris-tinosan rungosta sivulta päin tarkasteltuna,

Kuva 2 esittää ensimmäistä sovellusmuotoa lukitusmekanismista,

Kuva 3 esittää erästä mahdollisuutta toteuttaa liikemekanismi 15 kuvan 2 mukaiseen sovellusmuotoon,

Kuva 4 esittää keksinnön mukaisen lukituksen erästä sovelluskohdetta periaatteellisena kaaviokuvana,

Kuva 5 esittää vaihtoehtoista tapaa toteuttaa kuvassa 2 esitetyn periaatteen mukainen lukitus, 20 Kuva 6a esittää toista sovellusmuotoa lukitusmekanismista yhdeltä puolelta nähtynä aksiaalisesti,

Kuva 6b esittää kuvan 6a sovellusmuotoa toiselta puolelta nähtynä aksiaalisesti,

Kuva 7a esittää kuvien 6a ja 6b lukitusmekanismia ilman luki- 25 tuslevyä periaatteellisesti sivulta päin tarkasteltu- i- na, o , Kuva 7b esittää kuvan 7a lukitusmekanismin poikkileikkausta, ? Kuva 8 esittää kuvien 6a ja 6b sovellusmuotoa halkileikkauk- cn ^ sena,

X

£ 30 Kuva 9 esittää vaihtoehtoista toteutusta kuvan 6a mukaiselle

Is" lukitukselle ja cd Kuva 10 esittää vielä erästä sovellusmuotoa toteuttaa runkora- cn o kenteen lukitus.

CM

35 Kuva 1 esittää erästä esimerkkiä kuiturainakoneen puristinosasta hoitopuolelta päin tarkasteltuna. Puristinosaan kuuluu runkora- 4 kenne 11, jossa on pysty- ja vaakapalkkeja 11.1, 11.2. Kuormaa kannatellaan erityisesti pystypalkeilla, jotka voivat olla myös vinossa. Painovoiman suunnassa kantavista palkeista käytetään nimitystä pystypalkki, jonka nimityksen ei kuitenkaan ole 5 tarkoitus millään tavalla rajata palkin muotoa tai asentoa.

Osakokonaisuudelle, tässä tapauksessa puristimelle voi olla sovitettavissa yksi tai useampia kudoksia 20. Päättymättömiksi silmukoiksi muodostettuja kudoksia 20 kannatellaan runkopalkkei-10 hin 11.1, 11.2 tuettujen telojen 33 avulla. Kuiturainakoneella on tyypillisesti useita suljetun silmukan muodostavia kudoksia, jotka on vaihdettava tarvittaessa. Tässä hakemuksessa kuiturainakoneella tarkoitetaan esimerkiksi paperi-, kartonki-, tissue- ja sellukoneita ja hihnakalantereita, joissa on vaihdet-15 tavia kudoksia. Suljettuja kudossilmukoita voi olla muun muassa formeerausosalla olevat viirat ja puristinosalla olevat huovat ja hihnat.

Kudosten 20 vaihtamiseksi hoitopuolen runkorakenteeseen 11 on 20 mahdollista muodostaa läpivientivälejä. Läpivientivälien kautta kudos 20 on mahdollista viedä hoitopuolen runkorakenteen 11 läpi. Eräs tapa välien muodostamiseksi on järjestää kuitu-rainakoneen hoitopuolen runkorakenteen 11 pysty- ja vaakarunko-palkkien 11.1, 11.2 väliin raot. Rakojen kautta suljetun silmu-25 kan muodostava kudos 20 on mahdollista vaihtaa. Tässä vaihtami-^ sella tarkoitetaan ainakin kudoksen 20 vientiä hoito- ja käyttö- ^ puolen runkojen väliin. Tällöin koneen sivulla ja siten sen ? ulkopuolella oleva kudos siirretään hoitopuolen runkorakenteen O) ^ 11 läpi sen yhdeltä puolelta toiselle puolelle eli koneen

X

£ 30 sisään.

h-· sj- cö Hoitopuolen rungossa 11 on pysty- ja vaakapalkkeja 11.1, 11.2, O) o joiden välissä on avattavissa olevia välirakenteita 13, 34.

(M

Välirakenteisiin voi kuulua esimerkiksi kudoksen 20 sisäänajo-35 laite 13 tai poistettava välipala 34. Sisäänajolaitteet 13 on esitetty kuvassa 1 periaatteellisina ja niihin liittyvää perus- 5 teknologiaa on dokumentoitu esimerkiksi hakijan patenttihakemuksissa. Periaatteellinen kaaviokuva sisäänajolaitteesta 13 on esitetty kuvassa 4. Yleisesti voidaan todeta, että sisäänajo-laitteeseen 13 voi kuulua kaksiosainen kotelorunko 13.1, 13.2 ja 5 sisäänajolaitteen 13 sisäinen kaksiosainen toimilaiterunko 41. Toimilaiterungossa 41 voi olla väliainekammiot 40, joissa voi olla esimerkiksi vettä. Läpivientiväli 12 voi muodostua toimi-laiterunkolohkojen 41 ja siten myös vesikammioiden 40 väliin. Vastaavasti läpivientiväli 12 voi muodostua myös kotelorunkoloh-10 kojen 13.1, 13.2 väliin.

Kuvassa 1 sisäänajolaitteet 13 ovat poissa käytöstä eli ne ovat paineistamattomat. Tällöin pystypalkkien 11.1, 11.2 kuorma on sisäänajolaitteiden 13 yhteydessä olevien tukipalasten ja 15 sisäänajolaitteiden 13 runkopintojen varassa. Erään sovellusmuo-don mukaan sisäänajolaite 13 voi muodostaa avausmekanismin läpivientivälien järjestämiseksi runkorakenteeseen 11, kuten esimerkiksi hoitopuolen runkorakenteen 11 pystypalkkeihin 11.1, 11.2. Vastaavasti, sisäänajolaite 13 voi olla myös aivan runko-20 rakenteen 11 alaosassa, jossa sillä on mahdollista järjestää avattavasti suljettavissa oleva läpivientiväli runkorakenteen 11 runkopalkin 11.1 ja peruslaatan 11.3 väliin eli aivan konesalin lattian tuntumaan.

25 Runkoon 11 kuuluu myös ainakin yksi lukitusmekanismi 10.1 - 10.4 ^ hoitopuolen runkorakenteen 11 eheyttämiseksi läpivientivälien ^ kohdilta. Eheyttämisellä tarkoitetaan esimerkiksi hoitopuolen *-? runkorakenteen 11 molemmin puolin läpivientiväliä 12 olevien

CD

runko-osien 11.1, 11.2 tai runko-osien 11.1 ja peruslaattaraken-x £ 30 teiden 11.3 telakointia toisiinsa. Toisin sanoen, kyse on pystyin , vaaka- ja peruslaattapalkkien 11.1 - 11.3, yleisemmin runko- cö palkkiosien toisiinsa liittymisen varmistamisesta siten, että

CD

o runkorakenne 11 muodostaa lukituksen jälkeen tarkoituksenmukai-

(N

sella tavalla jäykän ja kuormituksia kestävän rakenteen. Luki-35 tuksella 10.1 - 10.4 varmistetaan palkkien 11.1, 11.2 päittäis-liitoksen ja palkkien 11.1 ja peruslaatan 11.3 rakenteiden 6 välisen liitoksen pysyminen tarkoitetulla tavalla. Lisäksi lukituksella 10.1 - 10.4 varmistetaan myös pysty- ja vaakapalk-kien 11.1, 11.2 riittävä vääntöjäykkyys, jolloin ne muodostavat lukittuina pääasiallisen solidin rakenteen.

5

Kuvan 1 mukaisessa rungossa 11 voidaan soveltaa useita toisistaan eroavia lukitusmekanismeja 10.1 - 10.4, joita jopa kaikkia voidaan soveltaa saman runkorakenteen 11 eri läpivientikohtien yhteydessä. Sisäänajolaitteen 13 lukitusmekanismi 10.1 - 10.4 on 10 sovitettu pystypalkkien 11.1, 11.2 yhteyteen siten, että se vaikuttaa runkorakenteen 11 molemmin puolin läpivientiväliä oleviin osiin 11.1, 11.2 symmetrisesti. Tässä tapauksessa symmetrisellä vaikutuksella tarkoitetaan esimerkiksi tason tai linjan suhteen symmetriaa, kun lukitukset 10.1 - 10.4 ovat 15 sisäänajolaitteen 13 sivuilla. Siten, saadaan aikaan voimavaikutuksiltaan tasapainoinen lukitus ja samalla kohdistetaan runkoon 11 tasainen kuormitus. Vastaavasti, myös rungon 11 lukitus peruslaatan 11.3 yhteydessä olevan sisäänajolaitteen 13 kohdalta on yhtä lailla symmetrinen. Tällöin lukitus kohdistuu rungossa 20 11 sisäänajolaitteen 13 yläpuoliseen runkopalkkiin 11.1.

Kuvissa 2-9 esitetään eräitä sovellusmuotoja lukitusmekanismeista 10.1 - 10.3. Erään sovellusmuodon mukaan lukitusmekanismiin 10.1 - 10.3 voi perustoiminnallisuuksinaan kuulua liikku-25 maan sovitetut lukituselimet 14, 15, joilla lukitus on avatta-^ vasti sovitettu suoritettavaksi ja lisäksi lineaarikäyttö 16 ^ lukituselimien 14, 15 liikuttamiseksi. Lisäksi mekanismiin 10.1 sl- ? - 10.3 voi kuulua myös lukituselimien 14, 15 ja lineaarikäytön 05 ^ 16 väliin sovitettu liikemuunnin 17. Muuntimella 17 lineaarikäy- x £ 30 tön 16 lineaariliike voidaan muuntaa lukituselimien 14, 15 n· kiertoliikkeeksi. Lineaarikäyttö 16 tarjoaa yksinkertaisen tavan cd toteuttaa lukituselimien 14, 15 kääntö ja sen seurauksena 05 o lukitus ja lukituksen avaus. Toisaalta, kääntyvillä lukituseli-

(M

millä 14, 15 saavutetaan useitakin eri etuja, kuten seuraavassa 35 esitetään.

7

Kuvissa 2-5 esitetään ensimmäinen sovellusmuoto lineaarikäy-töllisistä lukitusmekanismeista 10.1, 10.2. Kyseisten sovellus-muotojen mukaiset järjestelyt on mahdollista asentaa esimerkiksi olemassa olevaan sisäänajolaitteeseen 13, josta esimerkki on 5 esitetty kuvassa 4. Sovellusmuotojen mukaisissa ratkaisuissa varsinainen rungoston 11 nosto ja lasku eli läpivientivälien muodostaminen pystypalkkien 11.1, 11.2 väliin ja välien sulkeminen voidaan tehdä esimerkiksi kudoksen 20 sisäänajolaitteella 13.

10

Kuvien 2-5 mukaiseen lukitusmekanismiin 10.1, 10.2, jolla runkorakenteen 11 runkopalkit 11.1, 11.2 tai runkopalkki 11.1 ja peruslaatta 11.3 kiinnitetään irrotettavasti toisiinsa, kuuluu lisäksi ensimmäisen runkopalkin 11.1 tai peruslaatan 11.3 15 puolelle, yleisemmin, läpivientivälin 12 ensimmäisen puolen yhteyteen sovitettu nivelpistejärjestely 18. Nivelpistejärjestelyyn 18 on sovitettu lukituseliminä toimiva kynsistö 14, joka voi kiertyä nivelpistejärjestelyn 18 suhteen. Toisen runkopalkin 11.2, 11.1 puolelle, yleisemmin, läpivientivälin 12 toisen 20 puolen yhteydessä on loveus 19. Loveusta 19 varten kynsistössä 14 on tarttuja 20, joka on sovitettavissa loveukseen 19, kun kynsistöä 14 käännetään nivelpisteen 18 suhteen. Tarttujat 20 ja loveukset 19 on voitu sovittaa lievään ahdistukseen, joka varmistaa runkorakenteen 11 lukituksen.

25 ^ Lisäksi lukitusmekanismiin 10.1, 10.2 kuuluu myös lineaarikäyttö ^ 16 kynsistön 14 kiertämiseksi nivelpistejärjestelyn 18 suhteen.

? Kun tarttujat 20 on sovitettuna pystypalkkiin 11.1, 11.2 tai sen 05 ^ päässä olevan adapterin loveukseen 19, kynsistö 14 lukitsee x £ 30 runkorakenteen 11 runkopalkit 11.1, 11.2 päistään toisiinsa kuin myös runkopalkin 11.1 peruslaattaan 11.3. Lukitus tapahtuu S palkkien 11.1, 11.2 molemmilta sivuilta ollen siten symmetrinen 05 sen 19 ulkopuolella, ne ovat kääntyneet runkopalkkien 11.1, 11.2 35 väliseltä alueelta pois siten, että ne sallivat läpivientivälin 12 järjestämisen runkorakenteeseen 11, kuten esimerkiksi runko- o ja kuormitukseltaan tasapainoinen. Kun tarttujat 20 ovat loveuk-

(M

8 palkkien 11.1, 11.2 väliin. Kuvissa 2 ja 5 on esitetty lukituksista 10.1, 10.2 kohdat, joihin läpivientiväli 12 muodostuu.

Kuvan 2 sovellusmuodossa on esitetty eräs esimerkki muuntimesta 5 17 käytön 16 lineaariliikkeen muuntamiseksi lukituselimien 14 kiertoliikkeeksi. Muuntimeen 17 kuuluu ensimmäisen runkopalkin 11.1, yleisemmin, läpivientivälin 12 ensimmäisen puolen yhteyteen sovitettu lavetisto 21. Lavetisto 21 liikkuu lineaarisesti tasosuunnassa, kuten esimerkiksi konesuunnassa. Lavetis-10 tossa 21 on sen yläpinnalla ensimmäinen hammastus 22. Siten, lavetisto 21 toimii eräänlaisena leveänä hammastankona. Vastaavasti kynsiin 14 on nivelpisteen 18 puolelle sovitettu toinen hammastus 23, joka vastaa lavetiston 21 hammastukseen 22. Täten, lavetiston 21 lineaariliikkeellä on hammastuksien 22, 23 kautta 15 mahdollista saada aikaan saamaan kynsistön 14 kiertyminen nivelpistejärjestelyn 18 suhteen. Hammastukset 22, 23 on mitoitettu siten, että jo lyhyellä lineaariliikkeellä kynsistö 14 saadaan kääntymään riittävästi ja tarttujat 20 poistettua loveuksesta 19 tai käännettyä loveukseen 19. Samalla lavetistol-20 la 21 voidaan hoitaa jopa vierekkäiset kynnet 14. Lavetistoa 21 voidaan käyttää esimerkiksi niiden väliin järjestetyllä väli-ainetoimisella toimilaitesovitelmalla (ei esitetty), joka on sovitettu kiertämään molemmin puolin läpivientiväliä 12 sovitettua symmetristä lukitusta 10.1.

25 ^ Kuvassa 3 esitetään eräs toinen tapa lavetiston 21 lineaarikäy- ^ tön 16 toteuttamiseksi. Käyttö voi olla esimerkiksi sähkömootto- ri 16, jossa on akselissa lavetistoon 21 tai vastaavaan leve- 05 ään lattarakenteeseen kytketty lineaariruuvi.

£ 30 i^. Kuvassa 4 esitetään periaatteellisesti kuvan 2 mukainen lukitus- S mekanismi 10.1 sisäänajolaitteessa 13. Mekanismi 10.1 voi olla 05 § sovitettuna sisäänajolaitteen 13 toimilaiterunkoon 41.

CM

35 Kuvassa 5 esitetään eräs toinen tapa kääntyvään kynsistöön 14 perustuvan lukitusmekanismin 10.2 toteuttamiseksi. Nyt lineaari- 9 käyttöön 16 kuuluu väliainetoiminen toimilaitteisto, kuten esimerkiksi hydraulisylinterisovitelma 16'. Sillä voidaan kiertää molemmin puolin läpivientiväliä 12 sovitettua symmetristä lukitusta 10.2. Toki, kuten edellä jo mainittiin, hyd-5 raulisylinterit voivat liikuttaa myös lavetistoja 21, mutta tällöin niiltä vaadittaneen jonkinlainen synkronointi.

Hydraulisylinterisovitelmassa on joukko sylintereitä 16', joilla on lieriöosa, jossa on edes takaisin liikkuvat vastakkaiset 10 männänvarret 24.1, 24.2. Männänvarret 24.1, 24.2 voivat olla kaksitoimisia, joten niillä on runkorakenteen 11 lukituksen avaava sisäänliike ja sulkeva ulosliike. Männänvarsien 24.1, 24.2 päät on kiinni nivelöidysti kynsissä 14, joissa niille on vastaavat kiinnityspisteet 25. Kiinnityspisteet 25 voivat olla 15 kynnen 14 tarttujan 20 ja runkopalkin tai peruslaatan 11.3, yleisemmin, läpivientivälin 12 ensimmäisen puolen yhteyteen sovitetun nivelöintipistejärjestelyn 18 välissä. Siten, pienellä voimalla saadaan käännettyä kynsiä 14 ja sylinterit 16 ovat myös lähellä aukkoa. Yhdellä sylinterillä 16 on mahdollista saada 20 liike jopa kahteen kynteen 14. Lisäksi, männänvarsien 24.1, 24.2 päässä voi olla myös poikkivarsi kynsistörivin suuntaisesti, joka edelleen on kiinnitetty kuhunkin kynteen 14. Tällöin yhdellä sylinterillä 16 on mahdollista kääntää jopa useampaa kynttä 14 samalla puolella lukitusta. Kuvan 5 mukainen lukitus- 25 mekanismi 10.2 on mahdollista integroida kuvan 4 mukaiseen T- sisäänajolaitteeseen 13 vastaavalla periaatteella kuin kuvan 2 o , sovellusmuoto.

sj- o O) ^ Kuvissa 6a ja 6b esitetään eräs kolmas sovellusmuoto symmetri- x £ 30 sesti runkorakenteen 11 runko-osiin 11.1, 11.2 vaikuttavasta N· lukitusmekanismista 10.3 vastakkaisilta puolilta nähtynä.

Jo Tällainen lukitusmekanismi 10.3 on sovitettu vaakasuunnassa 05 o molemmin puolin läpivientiväliä 12 oleviin osiin 11.1, 11.2.

c\i

Erityisemmin, kuvan 4 mukaisen sisäänajolaitteen 13 tapauksessa 35 lukitusmekanismi 10.3 on sovitettavissa sen kotelorunkojen 13.1, 13.2 liitoskohtaan, johon läpivientiväli 12 muodostuu. Kuvissa 10 6a ja 6b esitetään kohta, johon läpivientiväli 12 rakenteessa 10.3 muodostuu. Ensimmäisen runkopalkin 11.1, yleisemmin, läpivientivälin 12 ensimmäisen puolen yhteyteen on sovitettu tässä tapauksessa lukituseliminä 15 toimivat epäkeskoakselit 27, 5 jotka ovat esimerkiksi neulalaakeroituja ja kiertyviä. Epäkesko-akselien 27 kiertämiseksi mekanismiin 10.3 kuuluu jälleen lineaariliikemekanismiin 16 perustuvat kiertovälineet 28 - 30, joiden toteutusta selitetään hieman myöhemmin. Vastaavasti, toisen lukittavan runkopalkin 11.2, yleisemmin, läpivientivälin 10 12 toisen puolen yhteyteen on sovitettu rivistö kiinteitä tappeja 26. Tappien 26 lukumäärä ja koko voi riippua tarvittavasta lukitusvoimasta ja käytettävissä olevasta tilasta.

Tappeja 26 ja epäkeskoakseleita varten mekanismiin 10.3 kuuluu 15 myös lukituslevy 35. Lukituslevy 35 välittää lukitusvoiman. Se on suora levy, joka on varustettu tappeihin 26 ja epäkeskoakse-leihin 27 sovittuvilla aukoilla 36, jotka myös ovat riviasetel-massa. Tappien 26 kiinteydestä johtuen lukituslevy 35 lukittuu paikoilleen epäkeskoakseleita 27 kierrettäessä ja vastaavasti 20 myös vapautuu, kun epäkeskoakseleita 27 kierretään päinvastaisessa suunnassa. Erään sovellusmuodon mukaan epäkeskoakselien 27 epäkeskeisyys voi olla sovitettu sellaiseksi, että kiristysvoima tulee suureksi jopa vähäisellä lihasvoimalla. Toisin sanoen, akseleiden 27 ja kiinteiden tappien 26 yhteistoiminta ahdistaa 25 levyn 35 jännitystilaan sen tasosuunnassa. Kuvat 7a ja 7b, ^ joista näkyy tappien 26 ja akselien 27 väljyys rei'issä 36

CM

^ havainnollistavat tätä äärimmäisen hyvin. Lukituslevy 35 voi olla varustettuna saranoin (ei esitetty), jolloin se on käännet-co 0X1 tävissä sivuun. Jos levy 35 on ilman saranoita, se voidaan x £ 30 poistaa lukituksen avauksen yhteydessä ja työntää takaisin i^r tappien 26 varaan jälleen lukittaessa, cö

Oi o o Kuten kuvasta 6b nähdään, on mekanismin 10.3 taustapuolella epäkeskoakselien 27 kiertymismäärän hallintamekanismi, jolla on 35 sovitettu hallittavaksi epäkeskoakselien 27 kiertymistä lukitus-ja avausasentojen välillä. Sitä varten epäkeskoakselit 27 on 11 varustettu pysäytinmekanismilla, johon kuuluu esimerkiksi epäsymmetrinen rajoitinpyörä 38 ja sen stoppari 39. Nämä ovat sovitettu toistensa suhteen siten, että stoppari 39 pysäyttää akselien 27 pyörinnän, kun pyörän 38 vastemuotoilu 38' kohtaa 5 stopparin 39. Tarvittava epäkeskoakselien pyöritys on maksimissaan puoli kierrosta. Yhdellä pyöräytyksellä kaikki lukituskon-taktit 27 saadaan auki ja myös kiinni. Konstruktio on hyvin yksinkertainen ja takaa mekanismille 10.3 yllättävän kapean olemuksen.

10

Kuten kuvasta 8 nähdään, myös tämä sovellusmuoto perustuu lineaarikäytön 16 soveltamiseen lukituselimien 15 liikuttamiseksi. Lineaarikäytön 16 lisäksi tässäkin sovelletaan muunninta 17, jolla lineaarikäytön 16 liike on sovitettu muunnettavaksi 15 lukituselimien 27 kiertoliikkeeksi.

Lineaarikäytön 16 muuntimeen 17 eli välineisiin epäkeskoakselien 27 kiertämiseksi kuuluu akseleiden 27 päihin sovitetut hammaspyörät 28. Hammaspyöriä 28 on mahdollista kiertää niiden yh- 20 teyteen sovitetulla lineaarikäytöllä 16, johon kuuluu edestakaisin liikuteltavissa oleva hammastanko 29. Hammaspyörillä 28 ja hammastangolla on mahdollista pyörittää epäkeskoakseleita 27 synkronoidusti.

25 Erään sovellusmuodon mukaan epäkeskoakselien 27 käyttö voidaan ^ hoitaa keskitetysti kohdistamalla kiertovoima vain jopa yhteen ^ akseliin 21' . Siten hammastankoa 29 on mahdollista liikuttaa ? yhdellä käyttöakseliin 27' sovitetulla hammaspyörällä, jossa

CD

^ akselissa 27' on vaste 30 (kuva 6a) vääntötyökalua varten, x £ 30 Käyttöakselilla 21' ei ole lukitusvaikutusta. Nyt vaste voi olla mutteri 30, jota kierretään lenkkiavaimella tai vastaavalla ‘'sf cd vivulla. Siten mekanismin 10.3 lukitus ja sen avaaminen on hyvin

CD

o helppoa.

C\l 35 Kuvassa 9 esitetään eräs vaihtoehtoinen sovellusmuoto, jossa ei käytetä lainkaan lineaariliikemekanismia, vaan joka perustuu 12 ruuvilukitukseen. Nyt jokainen akseli 27 on varustettu mutterilla 30 ja niitä kierretään toisistaan riippumattomasti.

Kuvassa 10 esitetään vielä eräs mahdollisuus suorittaa si-5 säänajolaitteen 13 lukitus. Jälleen lukitusmekanismi 10.4 on sovitettavissa sisäänajolaitteen 13 kotelorakenteeseen 13.1, 13.2 niiden liitoskohtaan (kuva 4) . Tällainen kevyt liitoskappa-le 10.4 voidaan helposti asentaa sisäänajolaitteen 13 kylkeen 13.1, 13.2 ja poistaa siitä vain kiristämällä tai löysäämällä 10 ruuviliitosta ja nostaa hahlon 37 toisesta päästä pois. Kiilamaiset kynsipinnat voivat hoitaa keskityksen ja puristuksen liitokseen kiristettäessä. Vastaavasti sisäänajolaitteessa 13 voi olla kotelorakenteissa 13.1, 13.2 liitoskappaleen 10.4 muotoon sovittuvat ulokkeet, jolloin kappale 10.4 asettuu heti 15 kohdilleen.

Kuten edellä jo mainittiin, yllämainittuja mekanismeja 10.1 - 10.3 voidaan soveltaa esimerkiksi kudoksen 20 vaihdon yhteydessä, joka tapahtuu sisäänajolaitteen 13 avulla. Tällöin vaiheit- 20 tain rungoston 11 automaattilukitukset 10.1 - 10.3 avataan, jonka jälkeen sisäänajolaitteen 13 lukitus avataan, sisäänajo-laitteen 13 tunkkaus nostaa rungoston 11 yläpuolisia palkkiosia 11.1, 11.2 ja rako 12 avautuu, kudos 20 ajetaan sisäänajolaitteen 13 ja avatun rungoston 11 läpi koneeseen, sisäänajolaitteen 25 13 tunkkaus lasketaan ja rungosto 11 ja sisäänajolaite 13 ^ lukitaan mekanismilla 10.1 - 10.3.

o

CM

sj-

Edellä keksintöä on selitetty pääasiallisesti sisäänajolaitteen O) 00 13 yhteydessä. Edellä esitetyt lukitusmekanismit 10.1 - 10.3 x £ 30 voidaan asentaa mihin asentoon tahansa (pysty, vaaka, vino), n· mutta itse sisäänajolaite 13 rajoittuu vain vaakatason sovelluk- cd siin.

O) o o

CM

Vaikka edellä keksintöä onkin selitetty läpivientivälin 12 35 järjestämisellä runkopalkkien 11.1, 11.2 ja peruslaatan 11.3 väliin, alan ammattilainen ymmärtää, että myös sisäänajolaitteen 13 13 osat 41, 13.1, 13.2 muodostavat runkopalkeille 11.1, 11.2 läpivientivälien 12 kohdille eräänlaisen jatkeen. Siten, lukitusmekanismit 10.1 - 10.3 vaikuttavat runkorakenteeseen 11 ja peruslaattaan 11.3 sisäänajolaiterakenteiden 13.1, 13.2, 41 5 kautta. Toisin sanoen, sisäänajolaitteen 13 yksi osa 13.1, 41 on sovitettu läpivientivälin 12 ensimmäisen puolen 11.1, 11.3 yhteyteen ja toinen osa 13.2, 41 on sovitettu läpivientivälin 12 toisen puolen 11.2, 11.1 yhteyteen.

10 Sovitelman lisäksi keksintö koskee myös sisäänajolaitetta 13, joka on sovitettavissa kuiturainakoneen runkorakenteeseen 11 ja jossa sillä on sovitettu muodostettavaksi läpivientiväli 12 kudoksen 20 viemiseksi kuiturainakoneen runkorakenteen 11 läpi. Tällainen laite 13 on mahdollista asentaa koneeseen myös jälki-15 käteen esimerkiksi koneuusintojen yhteydessä. Sisäänajolaittee-seen 13 on integroitu lukitusmekanismi 10.1 - 10.3, joka on sovitettu vaikuttamaan laitteen 13 molemmin puolin läpivientivä-liä 12 oleviin osiin 41, 13.1, 13.2 symmetrisesti.

20 On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuvat on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Keksintöä ei siten ole rajattu pelkästään edellä esitettyihin tai patenttivaatimuksissa määriteltyihin suoritusmuotoihin, vaan alan ammattimiehelle tulevat olemaan ilmeisiä 25 monet erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnokset, jotka ovat T- mahdollisia oheisten patenttivaatimusten määrittelemän keksin ee , nöllisen ajatuksen puitteissa, o

CD

CVJ

X

cc

CL

N·

S

σ> o o

CM

Claims (12)

14

1. Sovitelma kuiturainakoneen rungossa, johon kuuluu - runkorakenne (11), johon on sovitettavissa läpivientivä- 5 lejä (12) kudoksen (20) viemiseksi runkorakenteen (11) läpi, - avausmekanismi (13) läpivientivälien (12) järjestämiseksi ollen kudoksen (20) sisäänajolaite (13), jonka yksi osa (13.1, 41) on sovitettu läpivientivälin (12) ensimmäisen 10 puolen (11.1, 11.3) yhteyteen ja toinen osa (13.2, 41) on sovitettu läpivientivälin (12) toisen puolen (11.2, 11.1) yhteyteen, lukitusmekanismi (10.1 - 10.3) runkorakenteen (11) eheyttämiseksi läpivientivälien (12) kohdilta, 15 tunnettu siitä, että lukitusmekanismi (10.1 - 10.3) on sovitettu vaikuttamaan runkorakenteen (11) molemmin puolin läpivientiväliä (12) oleviin osiin (11.1, 11.2) symmetrisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, 20 että lukitusmekanismiin (10.1 - 10.3) kuuluu - lukituselimet (14, 15), - lineaarikäyttö (16) lukituselimien (14, 15) liikuttamiseksi, - muunnin (17), jolla lineaarikäytön (16) liike on sovi- 25 tettu muunnettavaksi lukituselimien (14, 15) kiertoliik- ^ keeksi. CM

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, CD ^ että lukitusmekanismiin (10.1, 10.2) kuuluu lisäksi x dl 30 - läpivientivälin (12) ensimmäisen puolen (11.1, 11.3) ^ yhteyteen sovitettu nivelpistejärjestely (18), - lukituseliminä nivelpistejärjestelyyn (18) sovitettu ja o o sen suhteen kiertymään sovitettu kynsistö (14) varustettu na tarttujalla (20), 15 - läpivientivälin (12) toisen puolen (11.2, 11.1) yh teyteen sovitettu loveus (19), johon kynsistön (14) tart-tuja (20) on sovitettavissa, - lineaarikäyttö (16) kynsistön (14) kiertämiseksi nivel- 5 pistejärjestelyn (18) suhteen siten, että loveukseen (19) tarttujat (20) sovitettuna kynsistö (14) on sovitettu lukitsemaan runkorakenteen (11) ja loveuksen (19) ulkopuolella sallimaan läpivientivälin (12) järjestämisen runkorakenteeseen (11). 10

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että lineaarikäyttöön (16) kuuluu väliainetoiminen toimilaitteisto, kuten esimerkiksi hydraulisylinterisovitelma (16')/· joka on sovitettu kiertämään molemmin puolin läpivienti- 15 väliä (12) sovitettua symmetristä lukitusta (10.1).

5. Patenttivaatimuksen 2-4 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että muuntimeen (17) käytön (16) lineaariliikkeen muuntamiseksi lukituselimien (14) kiertoliikkeeksi kuuluu läpivientivälin (12) 20 ensimmäisen puolen (11.1) yhteyteen sovitettu lavetisto (21), joka on sovitettu liikkumaan lineaarisesti tasosuunnassa ja johon lavetistoon (21) kuuluu ensimmäinen hammastus (22) ja kynsiin (14) nivelpistejärjestelyn (18) puolelle sovitettu toinen hammastus (23) ja jonka lavetiston (21) lineaariliike on 25 sovitettu hammastuksien (22, 23) kautta aikaan saamaan kynsistön ^ (14) kiertymisen nivelpistejärjestelyn (18) suhteen. CM

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, 05 että hydraulisylinterisovitelmassa (16') on vastakkaiset männän-x £ 30 varret (24.1, 24.2), joiden päät on sovitettu nivelöidysti kynsiin (14) sovitettuihin kiinnityspisteisiin (25), jotka kiinnityspisteet (25) on sovitettu kynnen (14) tarttujan (20) ja o o läpivientivälin (12) ensimmäisen puolen (11.3) nivelöintipiste- järjestelyn (18) väliin. 35 16

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että lukitusmekanismiin (10.3) kuuluu lisäksi - läpivientivälin (12) ensimmäisen puolen (11.1) yhteyteen sovitetut kiinteät tapit (26), 5. läpivientivälin (12) toisen puolen (11.2) yhteyteen sovitetut lukituseliminä (15) toimivat epäkeskoakselit (27), jotka on sovitettu kiertyviksi, - välineet (28 - 30) epäkeskoakselien (27) kiertämiseksi, - lukituslevy (35) varustettuna tappeihin (26) ja epäkes- 10 koakseleihin (27) sovittuvilla aukoilla (36) ja lukittu maan paikoilleen epäkeskoakseleita (27) kierrettäessä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että epäkeskoakselit (27) on varustettu kiertymisenhallintame- 15 kanismilla (38, 38', 39), jolla on sovitettu hallittavaksi epäkeskoakselien (27) kiertymistä lukitus- ja avausasentojen välillä.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 2, 7 tai 8 mukainen sovitelma, 20 tunnettu siitä, että välineisiin epäkeskoakselien (27) kiertämiseksi kuuluu akseleiden (27) päihin sovitetut hammaspyörät (28), joita on sovitettu kierrettäväksi niiden yhteyteen sovitetulla lineaarikäytöllä (16), johon kuuluu hammastanko (29).

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen sovitelma, tunnettu ^ siitä, että hammastanko (29) on sovitettu liikutettavaksi yhdellä akseliin (21') sovitetulla hammaspyörällä, jossa akse-d" ? lissa (27') on vaste (30) vääntötyökalua varten. σ> (M X £ 30 11. Laite, joka on sovitettavissa kuiturainakoneen runkoraken- teeseen (11), jossa sillä on sovitettu muodostettavaksi läpi-cd vientiväli (12) kudoksen (20) viemiseksi kuiturainakoneen O) o runkorakenteen (11) läpi ja joka laite on sisäänajolaite (13), CM jonka yksi osa (13.1, 41) on sovitettu läpivientivälin (12) 35 ensimmäisen puolen (11.1, 11.3) yhteyteen ja toinen osa (13.2, 41) on sovitettu läpivientivälin (12) toisen puolen (11.2, 11.1) 17 yhteyteen, tunnettu siitä, että sisäänajolaitteeseen (13) on sovitettu lukitusmekanismi (10.1 - 10.3), joka on sovitettu vaikuttamaan sisäänajolaitteen (13) molemmin puolin läpivienti-väliä (12) oleviin osiin (41, 13.1, 13.2) symmetrisesti. 5

12. Kuiturainakone, tunnettu siitä, että siihen kuuluu jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen sovitelma. δ (M sj- o σ> (M X en CL h-· Sj- δ σ> o o (M 18