FI120970B

FI120970B - Kiinnirullaimen voimansiirto

Info

Publication number: FI120970B
Application number: FI20095092A
Authority: FI
Inventors: Jari Tiitta; Risto Maekinen; Marko Tiilikainen; Sami Lumijaervi
Original assignee: Metso Paper Inc
Priority date: 2009-02-02
Filing date: 2009-02-02
Publication date: 2010-05-31
Also published as: FI20095092A0; CN101823641A; DE102010000918A1; AT507952A3; AT507952B1; AT507952A2; CN101823641B

Description

Kiinnirullaimen voimansiirto

Keksintö koskee kuiturainan kiinnirullaimen käyttöjärjestelyä, joka kiinnirullain on sovitettu kuiturainan kiinnirullaamiseksi jatkuvatoimisesti tampuuritelan ympärille 5 konerullaksi, jolloin käyttöjärjestelyssä on siirtolaite ensimmäisen kytkinosan siirtämiseksi Y-suunnassa kytkettyyn asemaan ja irti kytketystä asemasta tampuurite-laan kuuluvan toisen kytkinosan kanssa, jolloin ensimmäisen kytkinosan ja toisen kytkinosan ollessa toisiinsa nähden kytketyssä asemassa mainitut kytkinosat on järjestetty välittämään pyörimisenergiaa konerullan ja keskiökäytön välillä voiman-10 siirtoakselin avulla.

Kiinnirullain on laite, joka rullaa jatkuvana kuiturainana tuotettavan materiaalin rul-lamuotoon konerullaksi. Kuiturainan tuotantoprosessissa kiinnirullain on yleensä ensimmäinen osaprosessi, jossa jatkuva tuotanto katkaistaan sekvensseittä in jatkuvaksi. Konerulla muodostetaan rullausytimenä toimivan tampuuritelan ympärille 15 eli yhdellä konerullalla olevalla kuiturainalla on alku ja loppu. Jatkuva trendi alalla on konerullien koon jatkuva kasvu, mikä aiheuttaa jatkuvan kehitystarpeen kiinni-rullaimiin. Tampuuritelan mitoitus määrää käytännössä konerullan maksimikoon. Koska kyseessä on kuitenkin dynaaminen ympäristöjä kuituraina on erilaisille vioille herkkä rullattava materiaali, kiinnirullaimen suorittama tehtävä paperi- tai 20 kartonkikoneen hyötysuhteen ylläpitäjänä on erittäin merkittävä. Konerullien koon jatkuvan kasvun takana eräs syy on halu saada kuiturainan tuotantoon entistä vähemmän tuotantoa haittaavia tai häiritseviä ja hyötysuhdetta alentavia alkuja ja loppuja.

Fl-patentissa 91383 (EP 0483092 B1) esitetty menetelmä siirsi aikoinaan konerul-25 lien koon uuteen suuruusluokkaan, kun konerullan alkuosa kyettiin rakentamaan rullattavan kuiturainan ominaisuuksien kannalta hyvällä tavalla. Alkuosan merkitys korostuu, kun rullattavan kuiturainan määrää lisätään, koska alkuosa toimii rullan rakenteen ’’perustuksena”. Eräänä tekniikkaa kehittävänä piirteenä tässä oli edistyksellinen ensiö- ja toisiokeskiökäyttöjen avulla aikaansaatu konerullan kes-30 kiömomentti, joka mahdollisti monipuolisten rullausparametrien käytön konerullan rakentamisessa. Tätä ratkaisua edeltävä tekniikan taso oli ns. pope-rullain, jossa konerulla rakennettiin painamalla konerullaa vetävää rullaussylinteriä vasten, jolloin konerulla muodostui rullaussylinterin ja konerullan välisen kitkan avulla.

Edellä mainitun patentin mukaisessa eräässä sovelluksessa on käytetty ensiö- ja 35 toisiokeskiökäyttöjen kytkemisessä käyttöyksikköä, jolla konerullan ytimenä toimi- 2 vaan tampuuritelaan voidaan kytkeytyä ajon aikana vaihteen yhteydessä olevan sylinterijärjestelyn avulla. Tämä järjestely on kuvattu patentissa Fl 81321 B (samaan patenttiperheeseen kuuluu muun muassa US 5 069 394). Tämä käyttöjär-jestely on kytkettävissä ja irrotettavissa sylinterilaitteen avulla.

5 Tämän keksinnön kuvauksen yhteydessä käytetään seuraavia nimityksiä selostuksen helpottamiseksi: konesuunnasta (machine direction, MD) käytetään nimitystä X-suunta, poikkisuunnasta (cross direction, CD) käytetään nimitystä Y-suunta ja korkeussuunnasta (elevation) käytetään nimitystä Z-suunta. XY-taso on siten oleellisen horisontaalinen. Kuiturainan tulosuunnasta käytetään nimitystä 10 ylävirran suunta ja kuiturainan menosuunnasta nimitystä alavirran suunta. Rul-lausytimestä käytetään tässä yhteydessä nimitystä tampuuritela, mutta yhtä hyvin sitä voitaisiin nimittää rullausakseliksi.

Keksinnön tavoitteena on edelleen kehittää kiinnirullaimen käyttöjärjestelyä siten, että se soveltuu entistä monipuolisemmin käytettäväksi eri tyyppisten kiinnirul-15 laimien yhteydessä. Eräs erityinen sovellus on kiinnirullaimet, joissa valittavissa olevana toimintona on konerullan oskillointi, jolloin konerullaa ja rullaussylinteriä käännetään muutamia kulma-asteita edestakaisin XY-tasossa konerullan ja rul-laussylinterin välisen nipin läpi kulkevan virtuaalisen vertikaalisuuntaisen akselin ympäri. Tässä nimenomaisessa sovelluksessa tavoitteena on saada aikaan järjes-20 tely, jossa käytön puoleinen ensimmäinen kytkinosa on kytkettävissä tai irrotettavissa luotettavasti ja varmatoimisesti oskilloitavan tampuuritelan kytkimeen tai kytkimestä. Edelleen tavoitteena on mahdollistaa aiempaa suurempi liikevara yhteen-kytketylle ensimmäisen kytkinosan ja toisen kytkinosan muodostamalle kokonaisuudelle. Edelleen keksinnön tavoitteena on aikaansaada järjestely, jossa mahdol-25 lisesti rullausprosessin aikana suoritettavan käyttöjen vaihdon aiheuttama häiriö rullausprosessiin on mahdollisimman pieni.

Keksinnön mukaiselle järjestelylle on tunnusomaista, että voimansiirtoakseli ensimmäisen kytkinosan ja vaihteen välillä on järjestetty joustavaksi siten, että ensimmäisen kytkinosan pyörimisakselin ja vaihteen ulostuloakselin pyörimisakselin 30 välillä voi olla translaatiota X-suunnassa ja rotaatiota XY-tasossa.

Tässä siis voimansiirtoakseli ensimmäisen kytkinosan ja keskiökäytön vaihteen välillä on järjestetty joustavaksi tai liikuteltavaksi siten, että ensimmäisen kytkinosan pyörimisakselin ja vaihteen ulostuloakselin pyörimisakselin välillä voi olla translaatiota X-suunnassa ja rotaatiota XY-tasossa. Translaation avulla ensimmäi-35 nen kytkinosa pysyy oikeassa paikassa X-suunnassa toiseen kytkinosaan nähden, 3 jos esimerkiksi oskilloinnin takia toinen kytkinosa siirtyy tai siirtyilee X-suunnassa. Edelleen translaation avulla ensimmäinen kytkinosa voi olla koko pituudeltaan siirretty X-suunnassa verrattuna sellaiseen tilanteeseen, jossa tampuuritela ja rul-laussylinteri ovat suorassa eli oskiloinnin ollessa nollassa. Vastaavasti XY-tasossa 5 tapahtuvan rotaation avulla ensimmäinen kytkinosa ja toinen kytkinosa pysyvät toisiinsa nähden pyörimisakseleiltaan samankeskeisinä. Tällöin esimerkiksi ensimmäisen kytkinosan ja toisen kytkinosan väliset hammasvoimat pysyvät pieninä eikä hampaiden välistä kuluttavaa hiertymistä tapahdu.

Erään edullisen sovellusmuodon mukaisesti käyttöjärjestely on toteutettu siten, et-10 tä mainitun joustavuuden aikaansaamiseksi voimansiirtoakseliin on järjestetty ainakin kaksi niveltä, jonka nivelen kohdalla voimansiirtoakselin pyörimisakselin suunta voi muuttua. Näin saadaan suhteellisen yksinkertaisella rakenteella toteutettua haluttu liikkuvuus ja/tai joustavuus.

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisiin kuvioihin viitaten, 15 joissa, kuviossa 1 esitetään eräs kiinnirullaimen käyttöjärjestely yleisesti ylhäältä päin, kuviossa 2 esitetään kuvion 1 käyttöjärjestely yksityiskohtaisemmin, kuviossa 3 esitetään eräs vaihtoehtoinen sovellus käyttöjärjestelystä, kuviossa 4 esitetään eräs suoritusmuoto voimansiirtoakseliksi, ja 20 kuviossa 5 esitetään eräs suoritusmuoto voimansiirtoakselin lukitsemiseksi.

Kuviossa 1 esitetään kuiturainan kiinnirullaimen 1 käyttöjärjestely 2. Kiinnirullain 1 on sovitettu kuiturainan W jatkuvatoimiseksi kiinnirullaamiseksi tampuuritelan 5 ympärille konerullaksi 6. Käyttöjärjestelyyn kuuluu siirtolaite 25 ensimmäisen kytkinosan 29 siirtämiseksi Y-suunnassa kytkettyyn asemaan ja irti kytketystä ase-25 masta tampuuritelaan 5 kuuluvan toisen kytkinosan 59 kanssa. Yhtenäisellä viivalla on esitetty rakenneosat siten kuin ne ovat suorassa ollessaan ja katkoviivalla on esitetty vain tampuuritela 5a ja siihen kytketyt käyttöjärjestelmän osat eräässä mahdollisessa liikeratansa ääriasennossa X-suunnassa oskilloitaessa. Tällöin tampuuritelan kiertoakseli O oskilloitaessa on esimerkiksi keskilinjan C leikkaava 30 Z-suuntainen suora. Ensimmäisen kytkinosan 29 ja toisen kytkinosan 59 ollessa toisiinsa nähden kytketyssä asemassa mainitut kytkinosat 29, 59 on järjestetty välittämään pyörimisenergiaa konerullan 6 ja keskiökäytön 7, 8 välillä voimansiirto-akselin 20 ja vaihteen 3 välityksellä. Energiaa siirtyy rullauksen eri vaiheissa eri suuntiin. Normaalin rullauksen aikana keskiökäyttö 7, 8 syöttää energiaa konerul-35 lan 6 suuntaan, jolloin vääntömomentti on kiristävään suuntaan. Konerullan 6 valmistuttua konerullan 6 pyöriminen pysäytetään jarruttavan eli pyörimistä vastusta- 4 van vääntömomentin avulla, jolloin keskiökäyttö 7, 8 vastaavasti toimii generaattorina.

Kuviossa 2 on esitetty yksityiskohta kuviosta 1. Siinä kuvataan tarkemmin, miten voimansiirtoakseli 20 ensimmäisen kytkinosan 29 ja vaihteen 3 välillä on järjestetty 5 joustavaksi siten, että ensimmäisen kytkinosan 29 pyörimisakselin 290 ja vaihteen 3 ulostuloakselin 32 pyörimisakselin 320 välillä voi olla translaatiota X-suunnassa ja rotaatiota XY-tasossa. Näin siis voimansiirtoakseli mahdollistaa vaihteen 3 ja tampuuritelan 5 päässä olevan toisen kytkinosan 59 välisen siirtymisen. Kuviossa 2 pyörimisakselin 290 sijainti eräässä oskilloidussa asemassa on esitetty viitenu-10 merolla 290a.

Kuviossa 2 esitetään eräs suoritusmuoto käyttöjärjestelystä, jossa aiemmin mainitun joustavuuden aikaansaamiseksi voimansiirtoakseliin 20 on järjestetty ainakin kaksi niveltä 22, 24, jolloin nivelen 22, 24 kohdalla voimansiirtoakselin 20 pyörimisakselin 200 suunta voi muuttua. Näin voimansiirtoakseli 20 muodostuu nivelten 15 lisäksi esimerkiksi kolmesta akseliosasta siten, tampuuritelan puoleisessa päässä on ensimmäinen kytkinosa 29, sitten on nivel 22, väliakseli 23, toinen nivel 24 ja uloimpana ulostuloakseli 32. Näiden kahden nivelen avulla voimansiirtoakselin uloimpien osien välille on saatavissa aikaan translaatiota, kuten sivuttaissiirtoa, ja rotaatiota, jonka kiertopiste voi olla edullisesti esimerkiksi sama kuin oskilloinnin 20 kiertoakseli O.

Kuvion 2 mukainen käyttöjärjestely on erään edullisen suoritusmuodon (esitetty kuviossa 4) mukaisesti toteutettu siten, että ainakin toinen mainituista nivelistä 22, 24 käsittää lamellikytkimen. Lamellikytkin on vääntöjäykkä kytkin, joka kuitenkin sallii jonkin verran kulma- ja aksiaalivirhettä. La mel li kytkimessä vääntömomentti 25 siirtyy usein metalliosien välityksellä. La mel li kytkinten lisäksi on olemassa lukuisa joukko tarkoitukseen sopivia nivel- tai kytkinratkaisuja, joista ensisijaisesti suositellaan valittavaksi ratkaisu, joka kokonaisuutena toimii vakionopeusakselina eli eri akselin kiertokulmilla pyörimiskulmanopeus pysyy akselin päiden välillä vakiona mahdollisesta kulmasta huolimatta. Tällöin konerullaan kohdistuu kiertokulmasta ja 30 oskillointiasemasta riippumatta aina tasainen vääntömomentti, jolloin myös rullan rakenne on mahdollista saada hyväksi.

Kuviossa 3 esitetään eräs toinen sovellus käyttöjärjestelyksi. Tämän toisen sovelluksen mukaisesti eräs ohjausnivel 27 on järjestetty tampuuritelan 5 laakeripesään 57 kytkettävien lukitusvipujen 72, 82 kanssa saman tai viereisen olkavälin 571 35 alueelle. Tämän selityksen yhteydessä käytettävällä termillä ’’saman olkavälin 5 alue” tarkoitetaan leveys- eli Y-suunnassa sellaista aluetta, joka on polveilevasti eri halkaisijaisia osuuksia sisältävän tampuuritelan akselin ja laakeripesän alueella oleva vierekkäisten halkaisijan muutosten välinen alue. Kuviossa 3 on tätä havainnollistettu 2-pistekatkoviivojen 571 avulla. Näitä ’’saman olkavälin alueita” ovat 5 muun muassa akselin kaulan alue, josta yleensä nosturin koukut nostavat tampuu-ritelaa, tampuuritelan laakeripesässä kiskouran alue, tampuuritelan laakeripesässä kiskouran keskilinjan puolella oleva alue ja kiskouran ulkopuolella oleva alue jne. Tämän piirteen avulla aikaansaadaan tekninen efekti, jossa tampuuritelan lukitus ja ohjausnivelen 27 nivelpiste 270 ovat oleellisen lähekkäin. Lukitusvivut 72, 82 pi-10 tävät kiinni laakeripesästä 57 X-suunnassa kummaltakin puolelta ja siten positioi-vat tampuuritelan 5 X-suuntaisen oskillointiliikkeen aikaansaaviin rakenteisiin kuten rullausvaunuihin, jolloin myös rullausvaunujen suhteen nivellettyjä kääntyväksi järjestetyn ensimmäisen kytkinosan 29 kiertopiste on lähellä lukitusvipujen 72, 82 välistä suoraa. Tällöin erilaiset translaatio/kierto tai kierto/translaatio-tyyppiset 15 kuormitustapaukset ovat lähes eliminoitu, mikä vaikuttaa puolestaan positiivisesti rakenteen kestoikään.

Kuvion 3 mukainen käyttöjärjestely 2 käsittää ohjausnivelen 27 ensimmäisen kytkinosan 29 pyörimisakselin 290 kääntymisen ohjaamiseksi XY-tasossa, jonka ohjausnivelen 27 nivelpiste 270 on järjestetty sijaitsemaan ensimmäiseen kyt-20 kinosaan 29 nähden keskilinjan C (esitetty kuviossa 1) puolella. Tässä käyttöjär-jestelyssä ensimmäinen kytkinosa 29 on järjestetty siirrettäväksi ohjausnivelen 27 ja painelaakerin 28 välissä. Edelleen tämän suoritusmuodon mukaisesti ohjausnivelen 27 ja voimansiirtoakselin 20 keskiökäytön 7, 8 puoleisen pään välimatka voi olla järjestetty vakioksi tai muuttuvaksi.

25 Kuviosta 3 käy myös ilmi eräs mahdollinen toteutustapa ensimmäisen kytkinosan 29 laakeroimiseksi. Ensimmäinen kytkinosa 29 on laakereiden avulla järjestetty pyöriväksi, jotta se kykenee välittämään pyörimisenergian käytön 7, 8 ja konerullan 6 välillä. Edelleen erään suoritusmuodon mukaisesti ainakin yksi laakereista on järjestetty painelaakeriksi 28, jolloin se kykenee välittämään radiaalisuuntaisen 30 kuormituksen lisäksi myös aksiaalisuuntaista (Y-suuntaista) kuormitusta, joka ai-heuttuu ensimmäisen kytkinosan 29 siirrosta kytkettyyn asemaan tai irti kytketystä asemasta tai mahdolisesti ensimmäisen kytkinosan 29 kytketyssä asennossa pitämiseksi tarvittavasta voimasta. Tämä kytkentäliike suoritetaan tuotantoajon aikana ensiökäyttö-toisiokäyttö-tyyppisissä kiinnirullaimissa käytönvaihdon yhtey-35 dessä, kun pyörivään tampuuritelaan kytketään toisiokäyttö. Vastaavasti sellaisissa kiinnirullain malleissa, joissa koko rullaus suoritetaan yhdellä käytöllä, mainittu 6 kytkentäliike suoritetaan pysähtyneenä olevaan tampuuritelaan. Havainnollisuuden vuoksi kuviossa 3 ei ole esitetty ensimmäistä kytkinosaa 29 ja painelaakeria 28 lukuunottamatta voimansiirtoakselin (20) muuta rakennetta.

Käyttöjärjestely käsittää myös siirtolaitteen 25 ensimmäisen kytkinosan 29 siirtä-5 miseksi Y-suunnassa kytkettyyn asemaan ja irti kytketystä asemasta tampuuritelaan 5 kuuluvan toisen kytkinosan 59 kanssa 9. Kuvion 5 mukaisen sovellusmuo-don mukaisesti siirtolaite 25 voi olla järjestetty sijaitsemaan painelaakerin 28 keskilinjan C puolella tai vaihtoehtoisesti siirtolaite 25 voi olla järjestetty sijaitsemaan painelaakerin 28 ulkopuolella, kuten on esitetty kuvion 3 mukaisessa sovellus-10 muodossa.

Kuviossa 5 on esitetty karkeassa havaintoesimerkki eräästä suoritusmuodosta, jossa voimansiirtoakselin 20 nivel 22, 24 on järjestetty lukittavaksi, jolloin voiman-siirtoakseliin liittyvien osien 29, 20, 32 pyörimisakselit 290, 200, 320 ovat oleellisen samankeskeisiä ollessaan lukitussa tilassa. Edelleen lukitus on järjestetty avatta-15 vaksi ensimmäisen kytkinosan 29 ollessa kytketyssä asemassa toiseen kyt-kinosaan 59. Tämän piirteen avulla voidaan ehkäistä tilanne, jossa voimansiirtoakselin 20, ensimmäisen kytkinosan 29 ja nivelien 22, 24 muodostama kokonaisuus alkaisi vaappua hallitsemattomasti siirryttäessä kytkettyyn asemaan tai irti kytketystä asemasta. Tällainen tilanne voi sattua, jos kiinnirullain 1 on sellaista tyyppiä, 20 jossa suoritetaan käytönvaihto lennossa, eli ensin rullataan ns. alkurullauskäytöllä ja loppuosa rullauksesta ns. toisiokäytöllä. Mikäli rullain on sellaista tyyppiä, jossa koko rullaus suoritetaan yhdellä käytöllä, niin keskiökäyttö eli ensimmäinen kyt-kinosa ajetaan kiinni pysähdyksissä olevaan toiseen kytkinosaan 59. Tällöin tämä joustavuuden tilapäinen poisto lukitsemalla nivel tai nivelet ei ole välttämättä tar-25 peellinen. Suoritusmuoto voidaan toteuttaa valituista nivelistä riippuen joko yhteen tai useaan tai kaikkiin voimansiirtoakselin niveliin. Tähän valittavissa olevaan ratkaisuun vaikuttaa niveltyyppi ja muu rakenne, jolloin erityisesti rakenteen alttius poiketa tasapainostaan pyörimisakseliinsa verrattuna on eräs merkittävimmistä tekijöistä. Edullisesti erityisesti ensimmäinen nivel 22, 24 vaihteesta ensimmäisen 30 kytkinosan suuntaan on järjestetty lukittavissa olevaksi, koska kyseisen nivelen vaikutus tasapainoon tai mahdolliseen epätasapainoon on suurin.

Kuviossa 5 esitetyssä suoritusmuodossa nivelen lukitus on järjestetty hydraulisesti tai muun paineväliaineen ( kuten paineilman) avulla tai sähkömekaanisesti ohjattavissa olevan osin kartiomaisen keskittimen 33 avulla. Kuviossa 5 esitetyssä esi-35 merkissä vasemmanpuoleisen nivelen 22 lukitus on ”auki”-tilassa, jolloin keskitin 33 ei ole lukitussa asemassaan kartiopinnat 33a, 33b vastakkain, vaan nivel 22 7 pääsee taipumaan. Vastaavasti oikeanpuoleisen nivelen 24 keskitin on ’’kiinni”-tilassa, jolloin kartiopinnat 33a, 33b ovat kontaktissa toisiinsa. Kartiomainen keskitin on eräs helpoimmista tavoista toteuttaa tällainen toiminnallisuus, mutta vastaavan toiminnon saa aikaan myös muilla tavoin, kuten kuulamaisilla, sylinterimäisillä 5 tai vastaavilla lukituselementeillä tai erilaisten sähkömagneettisten järjestelyjen avulla.

Edelleen erään edelleen kehitetyn suoritusmuodon mukaisesti ensimmäinen kyt-kinosa 29 voidaan kytkeä missä tahansa kohdassa oskillointisykliä eli toisen kyt-10 kinosan 59 ollessa missä tahansa X-suuntaisen liikeratansa kohdassa. Tällainen käyttöjärjestely käsittää muun muassa linjausvälineen, jonka avulla ensimmäisen kytkinosan 29 pyörimisakselin 290 suunta on järjestettävissä tampuuritelan pyörimisakselin kanssa oleellisen koaksiaaliseksi. Tässä ’’oleellisen koaksiaalinen” tarkoittaa esimerkiksi sellaista koaksiaalisuutta, joka ei haittaa ensimmäisen ja toisen 15 kytkinosan kytkettävyyttä. Tämä on luonnollisestikin riippuvainen ensimmäisen kytkinosan 29 ja toisen kytkinosan 59 geometriasta. Myös tässä suoritusmuodossa on edullisesti jonkinlainen Iinjausväline, joka siirtää X-suunnassa ensimmäisen kytkinosan 29 vastaamaan toisen kytkinosan 59 oskilloinnin mukaista sijaintia.

Kuten alan ammattilaiselle on ilmeistä, keksintöjä sen suoritusmuodot eivät rajoitu 20 edellä kuvattuihin suoritusmuotoesimerkkeihin. Patenttivaatimusten sisältämät tunnuspiirteiden olemassaoloa kuvaavat ilmaukset, esimerkiksi ” käyttöjärjestelys-sä on siirtolaite”, ovat avoimia siten, että tunnuspiirteiden esittäminen ei poissulje sellaisten muiden tunnuspiirteiden, joita ei ole esitetty itsenäisissä eikä epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa, olemassaoloa.

25 8

Kuvioissa käytetyt viitenumerot: 1 kiinnirullain 2 käyttöjärjestely 20 voimansiirtoakseli 5 200 pyörimisakseli 22 nivel 24 nivel 25 siirtolaite 27 ohjausnivel 10 270 nivelpiste 28 painelaakeri 29 ensimmäinen kytkinosa 3 vaihde 15 32 ulostuloakseli 320 pyörimisakseli 33 keskitin 33a, 33b kartiopinnat 1 5,5a tampuuritela 57 laakeripesä 571 olkaväli 59 toinen kytkinosa 9 6 konerulla 7 ensimmäinen keskiökäyttö 72 lukitusvivut 8 toinen keskiökäyttö 5 82 lukitusvivut C keskilinja W kuituraina

Claims

10

1. Kuiturainan kiinnirullaimen (1) käyttöjärjestely (2), joka kiinnirullain (1) on sovitettu kuiturainan (W) kiinnirullaamiseksi jatkuvatoimisesti tampuuritelan (5) ympärille konerullaksi (6), jolloin käyttöjärjestelyssä on siirtolaite (25) ensimmäisen kyt-5 kinosan (29) siirtämiseksi Y-suunnassa kytkettyyn asemaan ja irti kytketystä asemasta tampuuritelaan (5) kuuluvan toisen kytkinosan (59) kanssa, jolloin ensimmäisen kytkinosan (29) ja toisen kytkinosan (59) ollessa toisiinsa nähden kytketyssä asemassa mainitut kytkinosat (29, 59) on järjestetty välittämään pyöri-misenergiaa konerullan (6) ja keskiökäytön (7, 8) välillä voimansiirtoakselin (20) 10 avulla, tunnettu siitä, että voimansiirtoakseli (20) ensimmäisen kytkinosan (29) ja vaihteen (3) välillä on järjestetty joustavaksi siten, että ensimmäisen kytkinosan (29) pyörimisakselin (290) ja vaihteen (3) ulostuloakselin (32) pyörimisakselin (320) välillä voi olla translaatiota X-suunnassa ja rotaatiota XY-tasossa.

2. Driftarrangemang enligt patentkrav 1, kännetecknat av att ätminstone tvä leder (22, 24) har anordnats vid transmissionsaxeln (20) för att ästadkomma 10 nämnda elasticitet, varvid rotationsaxelns (200) riktning kan ändras vid leden (22, 24).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että mainitun joustavuuden aikaansaamiseksi voimansiirtoakseliin (20) on järjestetty ainakin kaksi niveltä (22, 24), jonka nivelen (22, 24) kohdalla voimansiirtoakselin (20) pyörimisakselin (200) suunta voi muuttua.

3. Driftarrangemang enligt patentkrav 2, kännetecknat av att ätminstone den ena av nämnda leder (22, 24) är en lamellkoppling. 15

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että ainakin 20 toinen mainituista nivelistä (22, 24) on lamellikytkin. ··· • tl

4. Driftarrangemang enligt patentkrav 1, kännetecknat av att driftarrange-manget (2) innefattar en första kopplingsdel (29) hos styrleden (27) för att styra rotationsaxelns (290) vridning i XY-planet, vilken styrleds (27) ledpunkt (270) är anordnad att vara belägen pä mittlinjens (C) sida i förhällande till den första kopp- 20 lingsdelen (29).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että käyttö-järjestely (2) käsittää ohjausnivelen (27) ensimmäisen kytkinosan (29) pyörimisak- • · · :;j : selin (290) kääntymisen ohjaamiseksi XY-tasossa, jonka ohjausnivelen (27) nivel- : piste (270) on järjestetty sijaitsemaan ensimmäiseen kytkinosaan (29) nähden ··· 25 keskilinjan (C) puolella.

5. Driftarrangemang enligt patentkrav 4, kännetecknat av att den första kopp-lingsdelen (29) anordnats flyttbar mellan styrleden (27) och ett trycklager (28). • · · • · • · • · · : .·. 25

6. Driftarrangemang enligt patentkrav 4, kännetecknat av att styrleden (27) är • · · [·\·\ anordnad inom omrädet av samma spindelavständ (571) som läskäkar (72, 82) • · · 1. som kopplas till tamburvalens (5) lagerhus (57). • · ···

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että ensim- • ♦ ♦ mäinen kytkinosa (29) on järjestetty siirrettäväksi ohjausnivelen (27) ja painelaake- *:** rin (28) välissä. • » • · « • · · .···! 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että ohjaus- • · 30 nivel (27) on järjestetty tampuuritelan (5) laakeripesään (57) kytkettävien lukitus- *· *: leukojen (72, 82) kanssa saman olkavälin (571) alueelle. ··· • · • · ··· 11

7. Driftarrangemang enligt patentkrav 4, kännetecknat av att avständet mel- *·; : 30 Ian styrleden (27) och transmissionsaxelns (20) ände mot navdriften (7, 8) är kons- • · · tant eller föränderligt. • · • · · • · · ....: 8. Driftarrangemang enligt patentkrav 1, kännetecknat av att transmissionsa- • · xeln (20) är anordnad som en axel med konstant hastighet. • · · ···

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että ohjaus-nivelen (27) ja voimansiirtoakselin (20) keskiökäytön (7, 8) puoleisen pään välimatka on vakio tai muuttuva.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että voiman-5 siirtoakseli (20) on järjestetty vakionopeusakseliksi.

9. Driftarrangemang enligt patentkrav 1, kännetecknat av att flyttanordningen (25) anordnats pä trycklagrets (28) mittlinjes (C) sida. 35 13

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että siirtolaite (25) on järjestetty sijaitsemaan painelaakerin (28) keskilinjan (C) puolella.

10. Driftarrangemang enligt patentkrav 4, kännetecknat av att flyttanordningen (25) anordnats att vara belägen utanför trycklagret (28).

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että siirtolaite (25) on järjestetty sijaitsemaan painelaakerin (28) ulkopuolella.

11. Driftarrangemang enligt patentkrav 1, kännetecknat av att transmissionsa-5 xelns (20) led (22, 24) är anordnad att vara läsbar, varvid rotationsaxlarna (290, 200, 320) hos delarna (29, 20, 32) som ansluter till transmissionsaxeln är väsent-ligt koncentriska i läst läge.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että voiman siirtoakselin (20) nivel (22, 24) on järjestetty lukittavaksi, jolloin voimansiirtoakseliin liittyvien osien (29, 20, 32) pyörimisakselit (290, 200, 320) ovat oleellisen saman-keskeisiä ollessaan lukitussa tilassa.

12. Driftarrangemang enligt patentkrav 11, kännetecknat av att läsningen är 10 anordnad med hjälp av ett delvis konformat centreringsorgan (33) som kan styras hydrauliskt eller med ett annat tryckmedium, säsom tryckluft.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että lukitus 15 on järjestetty hydraulisesti tai muun paineväliaineen, kuten paineilman, avulla ohjattavissa olevan osin kartiomaisen keskittimen (33) avulla.

13. Driftarrangemang enligt patentkrav 11, kännetecknat av att läsningen är anordnad med hjälp av ett delvis konformat centreringsorgan (33) som kan styras 15 elektromekaniskt.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että lukitus on järjestetty sähkömekaanisesti ohjattavissa olevan osin kartiomaisen keskittimen (33) avulla. • · · • · ·...· 20 14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen käyttöjärjestely, tunnettu siitä, että lukitus :·: : on järjestetty avattavaksi ensimmäisen kytkinosan (29) ollessa kytketyssä ase- • · · : massa toiseen kytkinosaan (59). • · · • · • · • · · 12 (29) och den andra kopplingsdelen (59) är i kopplat läge i förhällande till varandra, kännetecknat av att transmissionsaxeln (20) mellan den första kopplingsdelen (9) och växeln (3) är anordnad att vara elastisk, sä att det kan uppsta translation i X-riktningen och rota-5 tion i XY-planet mellan den första kopplingsdelens (29) rotationsaxel (290) och ro-tationsaxeln (320) hos växelns (3) utgängsaxel (32).

14. Driftarrangemang enligt patentkrav 11, kännetecknat av att läsningen är anordnad att kunna öppnas dä den första kopplingsdelen (29) är i ett läge kopplat tili den andra kopplingsdelen (59). 20 • · • · · • · · • · • · · • · · • · · • · · • · • · ··· • · • · · • · · ··· · ·· · • · · • · · • · · • · • · • · · • · · • · · • · · • · · • · • · • · · • · • · · • · · • · • · • · • · · • · · • · 1 · · • · • · • · ·