FI119942B - Menetelmä sihtisylinterin valmistamiseksi ja sihtisylinteri - Google Patents

Description

Menetelmä sihtisylinterin valmistamiseksi ja sihtisylinteri

Esillä oleva keksintö koskee sihtisylintereiden valmistusmenetelmää ja sihtisylinteriä, joka soveltuu erityisesti massa- ja paperinvalmistusteollisuuden selluloosamassasus-5 pensioiden ja muiden vastaavien suspensioiden lajittelemiseen, suodattamiseen, frak-tioimiseen tai sihtaamiseen. Esillä oleva keksintö koskee aivan erityisesti sellaisia laji-tinlaitteita, jotka käsittävät joukon pienin välein keskenään samansuuntaisesti sijoitettuja seulalankoja, jolloin seulalankojen joukko muodostaa sihtipinnan, joka on lajiteltavaa massasuspensiota kohti ja jolloin vierekkäiset langat muodostavat sihtiaukkoja, joiden 10 läpi massasuspension akseptiosa pääsee virtaamaan.

Esimerkiksi EP-A1 -0929714 esittää lajitteluun tarkoitetun laitteen, jossa seulalangat ovat alavirran puoleltaan kiinni yhtenäisissä tukielementeissä, tukirenkaissa tai tukitan-goissa sijaitsevissa poikittaissuuntaisissa raoissa.

15 Tämän tyyppisissä tunnetuissa lajitinlaitteissa seulalankoja tukevat tukielementit ovat yhtenäisiä tankoja, joiden poikkileikkaus on suorakaiteenmuotoinen tai pyöreä, ja jotka on sijoitettu tyypillisimmin kohtisuoraan seulalankoihin nähden. Lisäksi edellä mainittu EP-A1-0929714 esittää lankasihdin, jonka tukirengas on U-muotoinen tanko, johon tu-20 kitankoon nähden poikittain sijaitseviin mekaanisesti aikaansaatuihin syvennyksiin kiinnitetään seulalangat.

• · · • · · [ Seulalangat kiinnitetään tavanomaisesti tukitankoihin hitsaamalla, jossa on monia hait- • · · : ·* tapuolia kuten materiaalin epätasaisuudesta johtuvia vääristymiä, lämpöjännityksiä ja • # · • · · • .* 25 jäysteitä. Hitsauksen aiheuttama lämpö aiheuttaa usein lankojen vääntymistä ja muu- • toksia vierekkäisten lankojen välisen aukon leveydessä. Tämän vuoksi on vaikeaa pi-• · · : *.· tää sihtiaukot täysin yhdenmukaisina, jolloin sihdin tehokkuus heikkenee. Kun nykyään • · · sihtiaukon haluttu leveys voi olla niinkin pieni kuin 0,1 mm, vain äärimmäisen pienet vääristymät (jos nekään) hyväksytään.

*:· 30 • · · · Lämpöjännitykset ja jäysteet voivat myös aiheuttaa toimintahäiriön, jotka johtuvat käyt-täjän prosessissa lajitinlaitteeseen kohdistuvasta kuormituksesta. Väsymiseen johtava • · kuormitus voi olla joko jatkuvaa tai jaksottaista kuormitusta. Jäysteisiin voi myös taker- • · ^ tua suspension sisältämiä kuituja, jolloin läjitin tai suodatin tukkeutuu vähitellen, tai • · *···’ 35 muodostuu niin sanottuja "rihmoja”, jotka ovat erittäin haitallisia käyttäjän prosessissa.

• · 2 US patenteissa 5,090,721 ja 5,094,360 on myös ehdotettu määrätyllä tavalla ’’kiilamaiset” seulalangat kiinnitettäviksi tukitangoissa oleviin syvennyksiin, joiden muoto on myös ’’kiilamainen". Seulalangat saadaan lukittua paikoilleen taivuttamalla tukitangot 5 renkaiksi. Pitkällä aikavälillä tämä toteutus ei kuitenkaan välttämättä ole luotettava, ja kiilamainen kiinnitystäpä yhdistettynä lukkiutumisominaisuuteen on saanut monia alalla paremmin tunnettuja parannusehdotuksia. Toisin sanoen kiilamaisen kiinnityksen varmistamiseen on ehdotettu liimaamista, juottamista, hitsaamista jne.

10 Muun muassa edellä mainituista haitoista johtuen lajittelun laadun taso on alhainen, mekaanisia heikkouksia ilmenee tai valmistuksen kustannukset kohoavat (esimerkiksi kiilamaisen syvennyksen on oltava täsmälleen oikean kokoinen että lukkiutuminen tapahtuisi), joten esillä olevan keksinnön tavoitteena on minimoida edellä mainittujen haittojen vaikutukset sekä esitellä kehittyneempi sihtisylinteri sekä sen valmistamiseen 15 käytettävä menetelmä.

Kuitenkin, ottaen huomioon, että käytettäessä kiilamaista ratkaisua tukitangoissa tai tukirenkaissa, vierekkäisten seulalankojen välimatka pysyy olennaisesti vakiona, tulisi tutkia mahdollisuutta löytää luotettava ja helppo tapa saada seulalangat lukittua kiila-20 maisiin syvennyksiin siten, että langat eivät pääse liikkumaan syvennyksessä. Syvennyksellä on kiilamainen muoto, toisin sanoen mekaanisesti aikaansaatu joko kokonaan tukielementin tai renkaan tai tangon sisään tai mekaanisesti aikaansaatu siten, että kii- • · · • · · : ·' la on auki tukielementin tai tangon tai renkaan yhdeltä sivulta, jolloin lanka pääsee liik- • · · ·’ ·1 kumaan akseliinsa nähden ainoastaan yhteen suuntaan. Toisin sanoen kiilarakenne • · · : 1.’ 25 joko lukitsee langan olennaisesti tiukasti tai sallii langan liukumisen kiilaan langan ak- ***** selin suuntaisesti. Näin ollen on selvää, että kiilarakenne estää langan liikkeen lajitte- ·· · : V lusta aiheutuvien painepulssien suuntaisesti.

• · · • · • · • · ·

Esillä olevan keksinnön eräs tarkoitus on siten myös tuoda esille helposti valmistettava #e1:1 30 ja koottava sihtisylinteri, jossa seulalankoihin ei kohdistu lämpöjännityksiä.

• · · • · • · • · ·

Esillä olevan keksinnön eräs tarkoitus on myös tuoda esille sihtisylinteri, jonka sihtiraot • · φ φ #. eli sihtiaukot ovat täsmälleen samansuuruiset ja yhdenmukaiset.

• · ··· • · *··.1 35 Esillä olevan keksinnön eräs tarkoitus on lisäksi tuoda esille kehittyneempi sihtisylinte- · 3 rin valmistusmenetelmä, jolloin syntyy yhdenmukaisia sihtiaukkoja, eli hyvät toleranssit, jolloin hyvin pienileveyksisiä rakoja pystytään valmistamaan.

Esillä olevan keksinnön eräs tarkoitus on vielä lisäksi tuoda esille kehittyneempi sih-5 tisylinteri, jossa on mahdollisimman vähän jäysteitä tai muita ulkonevia elementtejä, jotka aiheuttavat kuitujen kerääntymistä tukitankojen ylävirranpuoleisille pinnoille.

Esillä olevan keksinnön eräs perusajatus on, että vähintään yksi tukielementeistä tai tukirenkaista pääsee liikkumaan suhteessa toiseen tukielementtiin tai tukirenkaaseen 10 siten, että tukielementtien tai tukirenkaiden liike lukitsee seulalangat paikoilleen.

Keksinnön erään edullisen toteutusmuodon mukaisesti yksi sihtisylinterin tukielementeistä koostuu kahdesta osasta, eli kahdesta renkaasta, joista vähintään yhtä käännetään kehänsuuntaisesti suhteessa toiseen, jonka jälkeen renkaat kiinnitetään toisiinsa 15 tukirakenteeksi. Kahta tukirengasta käytetään myös seulalankojen kiinnittämiseksi estämään lankojen liike kaikkiin suuntiin.

Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaisesti tukielementit ovat yksittäisiä toisistaan aksiaalisen etäisyyden päähän järjestettyjä renkaanmuotoisia kappalei-20 ta. Vähintään yksi tukirenkaista kierretään kehänsuunnassa suhteessa toiseen tukirenkaaseen niin, että sihtisylinterin seulalangat ovat jonkin verran kallistuneet, ja siten lukkiutuneet paikoilleen tukirenkaiden syvennyksiin tai uriin.

• · · • · • · • · · : .1 Keksinnön vielä erään edullisen toteutusmuodon mukaisesti vähintään yksi sihtisylinte- • · · : V 25 rin tukielementeistä muodostuu kahdesta renkaasta. Ensimmäisessä renkaassa on kii- lamaisia tai pyrstönmuotoisia koloja tai syvennyksiä, joihin langat asetetaan, ja toinen • · · : V rengas (jossa välttämättä ei ole koloja tai syvennyksiä) siirretään vähintään osittain ra- • · · ’·../· diaalisesti siten, että seulalangat puristuvat kolon tai syvennyksen yhtä seinää vasten.

Toista rengasta voidaan liikuttaa joko mekaanisesti tai ensin lämmittämällä ja laajensi2 30 tamalla rengasta, ja sen jälkeen antamalla sen jäähtyä ja siten kutistua seulalankoja :3: vasten.

«·· ·

Sihtisylinterin valmistusmenetelmä, joka sihtisylinteri muodostuu useista seulalangois- 2 • · . ta, ja olennaisesti ympyränmuotoisista renkaista koostuvista tukielementeistä, koostuu 3 ··♦ *...1 35 seuraavista vaiheista a) järjestetään ainakin osaan mainituista renkaista poikittaisia uria/syvennyksiä, 4 b) järjestetään mainitut renkaat rinnakkain, c) työnnetään seulalangat pituussuunnassaan renkaiden poikittaisten syvennyksi-en/urien läpi, d) liikutetaan vähintään yhtä mainittua rengasta suhteessa toiseen renkaaseen 5 seulalankojen lukitsemiseksi mainittuihin poikittaisiin uriin/syvennyksiin, ja e) kiinnitetään renkaat paikoilleen seulalankojen lukitsemiseksi.

Sihtisylinterille, joka muodostuu olennaisesti ympyränmuotoisista tukielementeistä, jotka mainitut tukielementit ovat tukirenkaan muodossa, joissa mainituista tukirenkaista 10 ainakin osassa on poikittaisia uria/syvennyksiä sekä vähintään useista seulalangoista, joiden väliin muodostuu rako työnnettäessä mainitut seulalangat pituussuunnassaan mainittujen poikittaisten urien/syvennysten läpi, on tunnusmerkillistä, että vähintään yksi mainituista tukirenkaista on liikuteltava sihtisylinterin kokoamisvaiheessa mainittujen seulalankojen lukitsemiseksi mainittujen renkaiden mainittuihin poikittaisiin syven-15 nyksiin/uriin.

Keksinnön muut ominaispiirteet ilmenevät liitteenä olevista patenttivaatimuksista.

Sihtisylinterin valmistusmenetelmää sekä sihtisylinteriä selitetään yksityiskohtaisemmin 20 oheisten piirrosten mukaisesti, joissa

Kuva 1 esittää kaaviomaisesti tekniikan tason mukaisen lankasihtisylinterin, • · I Kuva 2 esittää kaaviomaisesti tekniikan tason mukaisille tukielementeille esimerkiksi * · t • · I koneistamalla järjestettyjen kiilarakenteiden useita erilaisia toteutusmuotoja, • · · • · * *. Kuvat 3a ja 3b esittävät esillä olevan keksinnön mukaisen tukielementti-lanka - yhdis- 25 telmän erään edullisen suoritusmuodon, • · · :#>·1 Kuvat 4a ja 4b esittävät esillä olevan keksinnön mukaisen tukielementti-lanka - yhdis- • · *···* telmän kaksi muuta edullista suoritusmuotoa,

Kuvat 5a ja 5b esittävät esillä olevan keksinnön mukaisen tukielementti-lanka - yhdis- ··· *.1 * telmän renkaiden edullisen kiinnityksen,' ..

• · · 30 Kuvat 6a ja 6b esittävät esillä olevan keksinnön mukaisen tukielementti-lanka - yhdis-telmän vielä erään edullisen suoritusmuodon, • · :***; Kuvat 7a ja 7b esittävät esillä olevan keksinnön mukaisen tukielementti-lanka - yhdis- • · · . *. telmän vielä erään edullisen suoritusmuodon, ja • i · *** * Kuva 8 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen tukielementti-lanka - yhdistelmän vielä • ♦ · ’· 35 erään edullisen suoritusmuodon.

5

Kuva 1 esittää kaaviomaisesti tekniikan tason mukaista lankasihtisylinteriä. Sihtisylinte-ri 1 koostuu olennaisesti akselinsuuntaisista seulalangoista 10, niin kutsutuista kiilalan-goista (alunperin poikkileikkaus muistutti kiilaa), jotka kiinnitetään tukielementteihin 20. Yleisimmin kiilalankasihtisylinteri on tyypiltään niin kutsuttu ulosvirtauslajitin, jolloin seu-5 lalangat on kiinnitetty säteittäisesti tukielementtien sisäpintoihin ja aksepti virtaa sih-tisylinterin sisäpuolelta sen ulkopuolelle. Myös niin kutsuttuja sisäänvirtauskiilalankasih-tisylintereitä tunnetaan. Vierekkäisten lankojen 10 välinen etäisyys määrittää sihtiraot 15. Sihtisylinterin 1 käyttötarkoituksesta riippuen raon leveys on yleisimmin noin 0,1-0,3 mm. Seulalankojen pituudelle on järjestetty useita olennaisesti ympyränmuotoisia tukie-10 lementtejä 20 siten, että tukielementtien aksiaalinen välimatka on noin 20-200 mm riippuen jälleen sihtisylinterin 1 koosta ja käyttötarkoituksesta. Sihtisylinteri on usein valmistettu niin, että seulalangat 10 on kiinnitetty tukitankoihin ennen kuin sihti taivutetaan sylinterinmuotoon, jolloin tukitangot muodostavat taivuttamisen jälkeen tukielementit, tai sihtilangat voidaan kiinnittää tukielementteihin sen jälkeen, kun tangot on taivutettu 15 ympyränmuotoisiksi renkaiksi.

Yleinen tapa kiinnittää seulalangat tukielementteihin on käyttää tukielementtien 20 olennaisesti poikittaissuuntaisia syvennyksiä tai uria, joihin seulalangat 10 asetetaan. Kuva 2 esittää muutamia tukielementissä 20 tai tukitangossa olevan niin kutsutun kii-20 lamaisen tai pyrstönmuotoisen syvennyksen 30 vaihtoehtoisia muotoja. Myös tukielementissä olevien urien osalta on esitetty muutama vaihtoehto. Syvennyksillä ja urilla on yhteisiä piirteitä. Ensimmäinen on, että syvennys/ura 30 on yleisimmin tehty mekaani- • · · : ·’ sesti olennaisesti suoraan kulmaan tankoon tai elementtiin nähden. Ja toiseksi, kuten • · · • · · • ·' kuvista ilmenee, kiilamaisen syvennyksen 30 Qa luonnollisesti myös uran) perusajatus • · · • · · : ·* 25 on pitää seulalanka syvennyksessä niin, että seulalanka ei pääse liikkumaan muuhun ’* * suuntaan kuin langan akselinsuuntaisesti, eli suorassa kulmassa tukielementtiin näh- •» · : V den. Toisin sanoen käytetään niin kutsuttua muotolukitusta. Seulalangan akselinsuun- • · · täinen liike ei tietenkään ole myöskään haluttu ominaisuus, mutta sitä voidaan käyttää sihtisylinterin valmistuksessa. Toisin sanoen, ellei lankojen lukitsemista syvennyksiin ..*·* 30 käytetä US patentin 5,090,721 mukaisesti lankojen kiinnittämiseen syvennykseen, tuki- tangot voidaan taivuttaa helposti ympyränmuotoisiksi tukielementeiksi 20, jonka jälkeen langat työnnetään syvennyksiin 30. Tässä tapauksessa syvennysten 30 koon ja muo- • · don tulisi olla mahdollisimman lähellä seulalangan poikkileikkausta. Seuraavaksi, jotta • · ^ estettäsiin lankojen liikkuminen akselinsuuntaisesti, langat voidaan hitsata, liimata tai • · ’···’ 35 juottaa tukitankoon, tai lanka voidaan deformoida niin, että kaikki liike estyy. Kuitenkin • · 6 kaikki esitetyt kiinnitysmenetelmät ovat monimutkaisia, voivat aiheuttaa jäysteitä, jotka keräävät kuituja, tai eivät muulla tavoin ole ihanteellisia käyttötarkoitukseensa.

Kuva 3 esittää erästä esillä olevan keksinnön mukaista edullista suoritusmuotoa suu-5 rennetussa mittakaavassa. On huomattava, että kuvat ovat hyvin kaavakuvamaisia eivätkä mittasuhteet niissä vastaa todellisia sihtisylinterin ja tukielementin mittasuhteita. Huomattavaa on, että sihtilangan 10 leveys, eli kuvissa horisontaalinen ulottuvuus, on tavallisessa massasihdissä 2-5 mm, ja tukielementin 20 syvyys (vertikaalinen ulottuvuus) on 5-15 mm. On myös huomattava, että selvyyden vuoksi vain yksi seulalanka 10 10 on esitetty huolimatta siitä, että seulalankojen välinen lajitteluako vaatisi useamman seulalangan jokaiseen kuvaan. Kuvat on siis tehty esimerkinomaisiksi. Keksinnön mukaisen sihtisylinterin eräs edullinen valmistusmenetelmä on, että ympyränmuotoiset tukielementit 20, joissa on kiilamaisia tai pyrstönmuotoisia tai vastaavia uria, kiinnitetään kokoonpanotelineeseen. Vähintään yksi sihtisylinterin tukielementeistä 20 muo-15 dostuu kahdesta renkaasta, jolloin ensimmäinen rengas 24 kiinnitetään telineeseen, ja toinen rengas 22 lepää vapaasti toisen päällä. Seuraavaksi, seulalankoja 10 työnnetään tukielementeissä 20 sijaitsevien syvennysten/urien läpi ja luonnollisesti myös ensimmäisessä ja toisessa renkaassa (24,22) sijaitsevien syvennysten/rakojen 30 läpi. Edullisesti, mutta ei välttämättä (katso kuvat 6a ja 6b) syvennykset tai urat ovat kaikis-20 sa elementeissä/renkaissa samanlaiset. Kun kaikki seulalangat 10 on työnnetty tukielementeissä 20 sijaitseviin syvennyksiin/uriin 30, seulalangat kiinnitetään niin, että ne eivät pääse liikkumaan myöskään akselinsa suunnassa. Tämä tapahtuu siten, että tu- • · · jt kielementin 20, joka koostuu kahdesta renkaasta, toinen rengas 22 käännetään kehän- • · · : ·1 suuntaisesti suhteessa ensimmäiseen renkaaseen 24. Kehänsuuntainen liike on luon- • · · • · · • ·1 25 nollisesti erittäin pieni, sillä sitä rajoittaa seulalangan 10 ja syvennyksen/uran 30 sei- nämien 26 välinen välys, mutta toisen renkaan 22 liikkeen avulla kaikki seulalangat 20 M · : ’.· kiinnitetään, tai lukitaan, paikoilleen syvennyksissä/urissa. Seulalankojen 10 lukitsemi- • · · sen jälkeen, ensimmäinen ja toinen rengas, 24 ja 22 vastaavasti, kiinnitetään toisiinsa hitsaamalla, juottamalla, liimaamalla, niittaamalla tai käyttämällä ruuveja tai muttereita.

·:· 30 ····

Sihtisylinteri on luonnollista valmistaa myös muulla tavoin. On esimerkiksi mahdollista kiinnittää tietynpituisia seulalankoja kokoonpanotelineeseen, joka pituus vastaa sih- • · tisylinterin seulalankojen pituutta. Tukielementit 20 lisättäisiin peräjälkeen niin, että seu- • · lalangat 10 kulkisivat tukielementeissä sijaitsevien syvennysten/urien 30 läpi, ja että • · '···1 35 kahden vierekkäisen tukielementin 20 välille jätettäisiin haluttu välimatka. Kun kaikki 1 tukielementit 20 on asennettu paikoilleen, se/ne joka/jotka koostuu/koostuvat kahdesta 7 renkaasta käännetään edellä esitetyllä tavalla seulalankojen lukitsemiseksi syvennyk-siin/uriin 30.

Kuva 4a esittää esillä olevan keksinnön mukaisen toisen edullisen suoritusmuodon sii-5 nä tilanteessa, jossa seulalanka on jo kiristetty, pohjimmiltaan kuvan 3b mukaisesti. Ainut ero kuvan 4a esittämässä toteutusmuodossa on toisen tukirenkaan 22 syvennyksenhän 30 seinän 26 muoto. Osa 28 syvennyksenhän 30 seinää 26 on muotoiltu, esimerkiksi teroitettu, niin että se tunkeutuu seulalankaan vähäisessä määrin. Kun toista rengasta 22 käännetään, seinän 26 osa 28 tunkeutuu seulalankaan 10 ja lukitsee 10 seulalangan 10 varmemmin tukielementtiin 20.

Kuva 4b esittää samasta toteutusmuodosta toisen vaihtoehdon. Kummassakin, ensimmäisessä ja toisessa renkaassa 24 ja 22 vastaavasti, on seulalankaan 10 tunkeutuvat seinäosat 28.

15

On myös huomattava, että ’’teroitettu” seinäosa 28 ei välttämättä vastaa kuvia 4a ja 4b, eli sijaitsee olennaisesti renkaiden 22 keskikohdassa, vaan syvennysten/urien 30 sei-nä/seinät voivat olla kallistuskulmassa niin, että esimerkiksi teroitettu seinän osa yhtyy syvennyksen/uran 30 seinän ja vähintään toisen renkaan sivupinnan välisen reunan 20 kanssa.

Kuvat 5a ja 5b esittävät kahden renkaan 22 ja 24 edullisen kiinnityksen toisiinsa ruuvin • · · • ·* avulla. Kuva 5a esittää kahden renkaan 22 ja 24 sijainnin tilanteessa, jossa seulalangat • · · • · · ί ·* 10 voidaan asentaa syvennyksiin/uriin 30. On osoitettu, että ensimmäisessä renkaassa ·· · : *.* 25 24 on kierteitetty reikä 32, ja toisessa renkaassa 22 on reikä 34. Reiät eivät ole samas- *·**· sa linjassa seulalangan asennusvaiheessa. Kuva 5b esittää tilanteen, jossa toinen ren- ·· * • gas 22 on käännetty oikealle niin, että seulalangat ovat lukkiutuneet kahden renkaan • · · 22 ja 24 syvennysten/urien väliin. Nyt reiät 32 ja 34 ovat samassa linjassa, ja renkaat 22 ja 24 voidaan kiinnittää niin, että seulalangat 10 asettuvat tiukasti paikoilleen ren- *:· 30 kaiden 22 ja 24 avulla.

• · · · *

• •I

• · • · • · ·

Kuvat 5a ja 5b esittävät myös lisäpiirteenä, toisin sanoen ei olennaisena piirteenä, • · kuinka toisen renkaan 22 reiässä voi olla kartionmuotoinen istukka 36. Reiän 34 kar- • · . tionmuotoista istukkaa voidaan käyttää seulalankojen 10 kiristämiseen syvennyksi- ··· 35 siin/uriin 30 edellyttäen, että ruuvissa on vastaava kartionmuotoinen osa. Tällaisessa tapauksessa toisessa renkaassa 22 oleva reikä 34 voisi olla jonkin verran suurempi 8 kuin ensimmäisessä renkaassa 24 oleva kierteytetty reikä 32. Tässä tapauksessa renkaiden yhteen kiinnittämiseen käytettävä ruuvi voidaan ruuvata reikään 32 helposti kunnes ruuvin kartionmuotoinen yläosa menee reiän 34 kartionmuotoiseen istukkaan. Kun ruuvia, oikeastaan ruuveja, sillä renkaiden kiinnittämiseksi toisiinsa tarvitaan use-5 ampia ruuveja, kiristetään lisää, ruuvin kartionmuotoiset osat ja reikä pakottavat toisen renkaan 22 liikkumaan oikealle ja lukitsemaan seulalangat 10 uriin. Kun ruuvit on kiristetty loppuun asti, syvennyksissä/urissa olevien seulalankojen haluttu kireys on saavutettu.

10 Kuten jo edellä on todettu, tukielementin kaksi rengasta voidaan kiinnittää toisiinsa myös hitsaamalla, jolloin seulalangat on kiristettävä riittävässä määrin renkaiden väliin ja sen jälkeen renkaat hitsataan yhteen. Samoin menetellään, kun renkaat kiinnitetään juottamalla, liimaamalla tai niittaamalla. Mikään mainituista kiinnitysmenetelmistä ei kiinnitä renkaita itse seulalankojen kohdalta.

15

Vielä yksi tapa kiinnittää renkaat toisiinsa on käyttää kiilaa kahden tukirenkaan välissä. Kummankin tukirenkaan toista vasten olevassa pinnassa on oltava olennaisesti säteit-täissuuntainen lovi. Lovien sijainnin ja koon tulisi olla sellainen, että kun kiila on työnnetty loveen, renkaat liikkuvat suhteessa toisiinsa siten, että seulalangat lukkiutuvat 20 renkaissa olevien syvennysten/urien väliin. Sen jälkeen, kun kiila on työnnetty loveen, se voidaan kiinnittää esimerkiksi hitsaamalla, juottamalla, liimaamalla tai niittaamalla.

·· · : V Kuvat 6a ja 6b esittävät vielä yhden keksinnön toteutusmuodon. Kuvassa 6a kaksi ren- ·· · : gasta 22’ ja 24’ esitetään erillään, ja kuvassa 6b renkaat esitetään kiinnitettynä toinen • · · : *.* 25 toisiinsa, toisin sanoen toinen rengas 22' ensimmäisen renkaan 24' päällä. Kuvissa esi- tetään kuinka urat 30’, aivan kuten syvennyksetkin, voivat olla ulkokehänsuuntaisesti M · • *.· laajempia kuin seulalangan läpimitta. Tässä tapauksessa urat kiinnittävät seulalangan • · · : : ainoastaan silloin, kun renkaat 22’ ja 24’ on asetettu lukitusasentoon.

• · · * ·:· 30 Kuvat 7a ja 7b esittävät vielä yhden keksinnön toteutusmuodon. Tähän asti kaikkien ···· toteutusmuotojen yhteydessä on puhuttu kehänsuuntaisesti liikuteltavasta lukitusren- • · · kaasta. Lukitus voidaan kuitenkin toteuttaa myös toisella tavalla. Kuvat 7a ja 7b esittä- • · . vät, että lukitusrengas 22’ voisi olla liikuteltava ainakin osittain säteen suunnassa. Täs- • · . sä tapauksessa ainoastaan ensimmäisessä renkaassa 24’ on syvennykset/urat, joihin • · · 35 seulalangat 10 asennetaan. Renkaan 22” kiristäminen on toteutettu kuvassa 7a esite-*·**· tyllä tavalla. Yksi mahdollisuus on järjestää renkaan 22” päiden lähellä säteittäin ulottu- 9 vat osat, joiden osien läpi renkaan päät voidaan vetää yhteen ja kiristää rengas esimerkiksi pultilla tai ruuvilla. Toinen tapa kiinnittää rengas 22” paikoilleen on hitsaus, eli sen jälkeen kun rengas 22” on kiristetty, ja näin ollen myös seulalangat on lukittu, rengas 22” hitsataan toiseen renkaaseen 24”. Luonnollisesti myös muut kiinnitystavat ku-5 ten liimaaminen, juottaminen, niittaaminen tai pulttien ja ruuvien avulla kiinnittäminen tulevat kysymykseen.

Kuva 7b esittää toisen tavan kiinnittää rengas 22” paikoilleen sen jälkeen, kun rengasta 22” on käytetty seulalankojen 10 lukitsemiseen. Sekä renkaan 24” että lukitusrenkaan 10 22” ulkopuolelle on järjestetty vanne 25, joka pitää renkaat tiukasti yhdessä, sekä ren kaan 22” seulalankoja 10 vasten. Eräs edullinen vanteen 25 asennustapa on lämmittää vannetta 25, ja asentaa se paikoilleen ja antaa vanteen 25 kutistua ja kiinnittää renkaat 22” ja 24” edellä kuvaillulla tavalla.

15 Yhden tukirenkaan vielä yksi vaihtoehtoinen tapa kiinnittää seulalangat syvennyksiin tai uriin, on järjestää toinen rengas mainitun ensimmäisen renkaan yhteyteen. Ensimmäisessä renkaassa on kiilamaisia tai pyrstönmuotoisia syvennyksiä tai uria, joihin langat asetetaan. Toinen rengas, jossa ei tarvitse olla uria, mutta sellaisia voi kuitenkin olla, kuumennetaan ensin ja se laajenee, jonka jälkeen toinen rengas asetetaan ensimmäi-20 sen renkaan päälle siten, että samalla kun toinen rengas vähitellen jäähtyy, se liukuu ensimmäistä rengasta pitkin ja lukitsee seulalangat ensimmäisen renkaan syvennyk-siin/uriin. Tällaisia rengaspareja, jotka lukitsevat seulalangat paikoilleen, voi luonnolli- • · · ·' ·* sesti olla enemmän kuin yksi kussakin sihtisylinterissä.

·· · • · · • · • · ·· · : V 25 Kuvassa 8 esitetään kuinka periaatteessa samaa tukielementtien lukitusominaisuutta voidaan käyttää toisella tavalla. Toisin kuin edellä esitetyissä toteutusmuodoissa, joissa ·· · : seulalankojen lukitseminen on toteutettu kahden vastakkain asetetun toistensa päällä • · · olevan tukielementtien avulla, jotka lähes kaikissa toteutusmuodoissa on kiinnitetty toisiinsa, tässä toteutusmuodossa esitellään tukirenkaat, jotka on järjestetty välimatkan 30 päähän toisistaan. Peruslähtökohta on edelleen kuitenkin sama. Seulalangat 110 työn-netään tukirenkaiden 122, 124 uriin. Mutta esillä olevien vierekkäisten tukirenkaiden • · · 122, 124 välinen aksiaalinen välimatka on 20-200mm. Kun kaikki seulalangat on työn- • · netty syvennyksiin/uriin 124, vähintään yhtä tukirenkaista, edullisesti lähempänä teli- • · • neeseen kiinnitettävää rengasta 124 olevaa rengasta 122 (vähintään toinen tukiren- *·..* 35 kaista kiinnitetään telineeseen, jolloin loput voivat liikkua ulkokehän suuntaisesti) liiku- ·’** tetaan, tai käännetään, kehän suuntaisesti, renkaiden akselin ympäri määrätyllä etäi- 10 syydellä suhteessa edelliseen renkaaseen niin, että langat 110 asettuvat pieneen kallistuskulmaan. Samalla tukirenkaiden rakojen seinämien ja lankojen välissä mahdollisesti olevat välit sulkeutuvat. Sihtisylinterin asennuksen edullinen toteutusmuoto on se, että, kun kaikki tukirenkaat, jotka olivat käännettäviä, on käännetty määrätyn verran, 5 lisää tukirenkaita asetetaan säteittäin jo asennettujen tukirenkaiden ulkopuolelle (esimerkiksi kutistusliitoksella), ja lopuksi sihtisylinterin ylä- ja alarenkaat asennetaan paikoilleen ja kiinnitetään toisiinsa edullisesti pitkillä, lisä/aputukirenkaan läpi kulkevien reikien läpi ulottuvilla pulteilla.

10 Sen lisäksi, että seulalangat saadaan kiinnitettyä tukirenkaisiin helpolla ja luotettavalla tavalla, tämä toteutusmuoto tarjoaa myös muita etuja. Esimerkiksi järjestämällä seula-lankojen ja tukirenkaiden syvennysten/urien seinämien välissä olevat välit asianmukaisella tavalla, on mahdollista määrittää seularaon leveys. Mutta käyttämällä tukirenkaita, joiden syvennykset/urat ovat erikokoisia, yksittäisen sihtisylinterin seularakojen leveyttä 15 voidaan muutella. Esimerkiksi järjestämällä sihtisylinterin yläosan tukirenkaisiin hieman suuremmat syvennykset/urat ja sihtisylinterin alaosan tukirenkaisiin hieman pienemmät syvennykset/urat, seulalankojen kallistuskulma sylinterin yläosassa on suurempi, jolloin seularako on pienempi, kun taas tiukemmat tukirenkaan syvennykset/urat saavat aikaan pienemmän kallistuskulman, jolloin seularaot ovat suuremmat. Vastaavalla tavalla 20 sihtisylinteriin voi kuulua useampia aksiaalisia osia, joissa lankojen kallistuskulma ja seularaon leveys on osakohtainen.

·· · : .1 Lisäksi pitäisi myös ymmärtää, että vähintään osa tukirenkaista voidaan valmistaa joko ·· · : 1.· kokonaan tai ainakin osittain muusta materiaalista kuin teräksestä. Esimerkiksi joko ·· · : V 25 kuvissa 4a ja 4b tai missä tahansa kuvassa esitetty, liikkuva tai kiinteä, tukielementin *:**! rengas, voitaisiin valmistaa jossain määrin taipuisasta aineesta, joka mukautuisi hei- ·· · • 1.ϊ pommin langan leveyden toleransseihin. Tällaisia taipuisia materiaaleja ovat kumi, ko- vakumi ja muovit vain joitakin mainitakseen.

··· 30 Huomattavaa on, että edellä on lueteltu useita edullisia ja esimerkinomaisia toteutus-

«•M

:***: muotoja seulalankojen lukitsemiseksi tukielementeissä oleviin syvennyksiin/uriin liikut- • · · | . tamalla vierekkäisiä tukirenkaita suhteessa toisiinsa. Lisäksi on esitetty muutama esi- • · . merkinomainen toteutusmuoto kahden vierekkäisen renkaan kiinnittämiseksi toisiinsa • · . tukielementin aikaansaamiseksi, johon seulalangat lukitaan. On siis selvää, että kaikkia • · · 35 lukitusmenetelmiä voidaan käyttää kaikkien kiinnitysmenetelmien yhteydessä ja päin- 2 2 5 vastoin. On siis mahdollista käyttää kuvissa 5a ja 5b esitettyä menetelmää kiinnittää 11 toisiinsa renkaat ja lukita seulalangat samanaikaisesti kuvissa 7a ja 7b esitetyn toteutusmuodon kanssa sillä ainoalla poikkeuksella, että molemmissa renkaissa olevia reikiä ei ole poikkeutettu kehänsuuntaisesti (kuten kuvassa 5 on esitetty) vaan säteittäin kuten kuvassa 7 on esitetty.Tästä seuraa, että on selvää, että edellä esitellyt yksityiskoh-5 täiset esimerkit eivät millään tavoin rajoita esillä olevaa keksintöä, jonka suojapiirin ja laajuuden määrittelevät liitteenä olevat vaatimukset.

• · · • · · • · • · ·· · • · · • · • · • · · • · · • φ • » • · • · · • · · • · • · • · · • · • · ··· ·♦· • · · • · • ♦ ··« • « « • · • · • « ··· 1 »

Claims (22)

1. Sihtisylinterin valmistusmenetelmä, joka sihtisylinteri muodostuu useista seula-langoista (10,110), ja olennaisesti ympyränmuotoisista renkaista koostuvista 5 (22, 24; 22’, 24’; 22”, 24”; 122, 124) tukielementeistä (20, 122, 124), joka me netelmä koostuu seuraavista vaiheista a) järjestetään ainakin osaan mainituista renkaista (22, 24; 22’, 24’; 24”; 122, 124) poikittaisia uria/syvennyksiä (30), b) jäljestetään mainitut renkaat (22, 24; 22’, 24’; 24”; 122, 124) rinnakkain, 10 c) työnnetään seulalangat pituussuunnassaan renkaiden (22, 24; 22’, 24’; 24”; 122, 124) poikittaisten syvennyksien/urien (30) läpi, d) liikutetaan vähintään yhtä mainittua rengasta (24; 24’; 24”; 124) suhteessa toiseen renkaaseen (22; 22’; 22”; 122) seulalankojen lukitsemiseksi mainittuihin poikittaisiin uriin/syvennyksiin (30), ja 15 e) kiinnitetään renkaat (22, 24; 22’, 24’; 22”, 24’; 122, 124’) paikoilleen seula- lankojen lukitsemiseksi.

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vaiheessa d) vähintään yhtä mainittua rengasta (24; 24’; 124) liikutetaan kehänsuuntaisesti suh- 20 teessä toiseen renkaaseen (22; 22’; 122) seulalankojen (10, 110) lukitsemiseksi mainittuihin poikittaisiin uriin/syvennyksiin (30).

3. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vaiheessa d) vähintään yhtä mainituista renkaista (24”) liikutetaan pääasiassa radiaalisessa suun- 25 nassa suhteessa toiseen renkaaseen (22”) seulalankojen (10, 110) lukitsemi seksi vähintään mainitussa toisessa renkaassa (22”) sijaitseviin mainittuihin poikittaisiin uriin/syvennyksiin (30).

4. Vaatimuksen 3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vaiheessa d) rengasta 30 ensin kuumennetaan ja sen jälkeen mainitun renkaan annetaan jäähtyä ja kutis tua seulalankojen lukitsemiseksi mainittuihin poikittaisiin syvennyksiin/uriin.

5. Vaatimuksen 1 tai 3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vaiheessa e) renkaat (22, 24; 22’, 24’; 22”, 24”) kiinnitetään toisiinsa hitsaamalla, juottamalla, 35 niittaamalla tai liimaamalla.

6. Vaatimuksen 1 tai 3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vaiheessa e) renkaat (22, 24; 22’, 24’; 22”, 24”) kiinnitetään toisiinsa pultin tai ruuvin avulla.

7. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vaiheessa e) renkaita 5 (22, 24; 22’, 24’) liikutetaan kehänsuuntaisesti kiilan avulla, ja renkaat (22, 24; 22’, 24’) kiinnitetään toisiinsa hitsaamalla, juottamalla, niittaamalla tai liimaamalla, tai ruuvien tai pulttien avulla.

8. Minkä tahansa vaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että käy- 10 tetään toisistaan etäisyyden päässä sijaitsevia reikäpareja (32, 34) sekä renkai den (22, 24; 22’, 24’; 22”, 24”) liikuttamiseen että renkaiden (22, 24; 22’, 24’; 22”, 24”) kiinnittämiseen toisiinsa.

9. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että mainittujen tukirenkai- 15 den (122, 124) väliin jätetään aksiaalinen välimatka, jolloin tukirenkaan (122) lii kuttaminen kehän suunnassa suhteessa toiseen tukirenkaaseen (124) saa aikaan sen, että seulalangat (11Ö) järjestyvät kallistuskulmaan sihtisylinterin akseliin nähden.

10. Vaatimuksen 9 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että mainittua seularakoa säädetään liikuttamalla yhtä tukirengasta (122) kehän suuntaisesti toiseen tukirenkaaseen (124) nähden.

11. Vaatimuksen 9 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että mainittuja seulalakoja 25 (110) järjestetään erilaisiin kallistustuskulmiin sihtisylinterin akselinsuuntaisissa eri osissa.

12. Sihtisylinteri, joka muodostuu olennaisesti ympyränmuotoisista tukielementeistä (20), jotka mainitut tukielementit ovat tukirenkaan (22, 24; 22’, 24’; 22”, 24”; 30 122, 124) muodossa, joissa mainituista tukirenkaista (22, 24; 22’, 24’; 24”; 122, 124. ainakin osassa on poikittaisia uria/syvennyksiä (30) sekä vähintään useista seulalangoista (10,110), joiden väliin muodostuu rako työnnettäessä mainitut seulalangat (10, 110) pituussuunnassaan mainittujen poikittaisten uri-en/syvennysten (30) läpi, tunnettu siitä, että vähintään yksi mainituista tukiren-35 kaista (22, 24; 22’, 24’; 22”, 24”; 122, 124) on liikuteltava sihtisylinterin ko- koamisvaiheessa mainittujen seulalankojen (10, 110) lukitsemiseksi mainittujen renkaiden (22, 24; 22’, 24’; 22”, 24”; 122, 124) mainittuihin poikittaisiin syven-nyksiin/uriin (30).

13. Vaatimuksen 12 mukainen sihtisylinteri tunnettu siitä, että kummassakin tuki- 5 renkaassa (22, 24; 22’, 24’; 122, 124) on poikittaisia syvennyksiä/uria (30) seu- lalankoja varten.

14. Vaatimuksen 12 mukainen sihtisylinteri tunnettu siitä, että vain yhdessä tukirenkaassa (22”) on poikittaisia syvennyksiä/uria (30) seulalankoja (30) varten. 10

15. Minkä tahansa edellä mainitun vaatimuksen mukainen sihtisylinteri tunnettu siitä, että vähintään yhdessä mainitussa tukirenkaassa (22, 24; 22’, 24’; 24”; 122, 124) on poikittaisia syvennyksiä/uria (30) seulalankoja varten, joissa poikittaisissa syvennyksissä/urissa (30) on seinä (26) ja mainitussa seinässä (26) on 15 teroitettu reuna (28), joka tunkeutuu seulalankoihin (10,110).

16. Minkä tahansa edellä mainitun vaatimuksen mukainen sihtisylinteri tunnettu siitä, että mainituissa tukirenkaissa (22, 24; 22’, 24’; 24”; 122, 124) on reikiä (32, 34) mainittujen renkaiden kiinnittämiseksi toisiinsa. 20

17. Vaatimuksen 16 mukainen sihtisylinteri tunnettu siitä, että mainitut reiät (32,34) on kehän suunnassa poikkeutettu toisistaan sihtisylinterin kokoamisvaiheessa.

18. Vaatimuksen 16 mukainen sihtisylinteri tunnettu siitä, että mainitut reiät (32,34) 25 on poikkeutettu säteen suunnassa toisistaan sihtisylinterin kokoamisvaiheessa.

19. Vaatimuksen 12 mukainen sihtisylinteri tunnettu siitä, että mainitut tukirenkaat (122,124) on järjestetty aksiaalisen välimatkan päähän toisistaan.

20. Vaatimuksen 19 mukainen sihtisylinteri tunnettu siitä, että mainitut seulalangat (110) on kallistettu sihtisylinterin akseliin nähden.

21. Vaatimuksen 20 mukainen sihtisylinteri tunnettu siitä, että mainitut seulalangat (110) ovat erilaisissa kallistuskulmissa sihtisylinterin eri osissa. * 35

22. Vaatimuksen 12 mukainen sihtisylinteri tunnettu siitä, että vähintään yksi mainituista tukielementeistä koostuu kahdesta tukirenkaasta, jossa ensimmäisessä renkaassa on seulalankoja varten poikittaisia syvennyksiä tai uria, ja toinen rengas asennetaan ensimmäisen renkaan päälle ja kutistetaan seulalankojen 5 päälle seulalankojen lukitsemiseksi mainittuihin poikittaisiin syvennyksiin/uriin.