FI119861B - Tasoantenni - Google Patents

Description

Keksintö koskee erityisesti matkaviestimiin soveltuvaa sisäistä tasoantennia. Kek sintö koskee myös sisäisellä tasoantennilla varustettua radiolaitetta.

Tasoantenni

Kannettavissa radiolaitteissa, varsinkin matkaviestimissä antenni sijoitetaan mielui-5 ten laitteen kuorien sisälle käyttömukavuuden vuoksi. Antennilla on tietyt sähköiset perusvaatimukset. Sen impedanssisovituksen on oltava käyttötaajuudella niin hyvä, että radiosäteily ja -vastaanotto tapahtuvat sovituksen osalta kelvollisella hyötysuhteella. Sovituksen on oltava voimassa radiojärjestelmän koko taajuuskaistalla, ts. antennin kaistanleveyden täytyy vastata kyseistä kaistaa. Antennirakenteen resistii-10 visten ja dielektristen häviöiden tulisi luonnollisesti olla pieniä. Häviöiden pieneneminen merkitsee antennivahvistuksen kasvua ja tehokkaampaa säteilyä. Radiolaite voi olla suunniteltu toimimaan useammassa radiojärjestelmässä, jolloin sen antenninkin on oltava useampikaistainen. Kannettavan radiolaitteen toiminnalle on eduksi, jos sen antennin lähetys- ja vastaanotto-ominaisuudet ovat hyvät kaikissa 15 suunnissa, joskaan tämä ei ole välttämätöntä. Toisaalta radiosäteilyn suuntautumista käyttäjän päähän ei pidetä suotavana, mikä asettaa toivottavan lisäehdon käyttäjän korvalla pidettävän lähettävän radiolaitteen antennille.

Pienikokoisen laitteen sisälle menevä, ominaisuuksiltaan tyydyttävä antenni saadaan käytännössä helpoimmin tasorakenteena: Antenniin kuuluu säteilevä taso ja 20 tämän kanssa samansuuntainen maataso. Kuvassa 1 on esimerkki tällaisesta tunne- ... tusta tasoantennista. Siinä on piirilevy 101, jonka yläpinnalla oleva johdekerros • · toimii antennin maatasona GND. Maatasosta koholla on säteilevä taso 110, johon ;··[ liittyvät sen syöttöjohdin 121 ja säteilevän tason maatasoon yhdistävä oikosulku- • · *· johdin 122. Antenni on siten PIFA-tyyppinen (planar inverted F-antenna). Kuvassa ·...· 25 näkyy myös pätkä säteilevän tason dielektristä tukikehikkoa 170. Säteilevässä ta-• · \ ’·· sossa on sen reunasta alkava rako 115, joka jakaa säteilevän tason oikosulkukohdas- ta katsottuna kahteen eri pituiseen haaraan. Antennilla on siksi kaksi erillistä perus-resonanssitaajuutta ja näitä vastaavat toimintakaistat. Syöttöjohdin 121 ja oikosulku]ohdin 122 ovat kuvan 1 esimerkissä samaa yhtenäistä kappaletta • · .···. 30 säteilevän tason 110 kanssa ja ne ovat jousikosketintyyppisiä. Niissä on jousena toimiva säteilevän tason suuntainen osa ja tästä alaspäin maatasoon suuntautuva .

*i osa. Alapäässä on vielä maatason suuntainen osa, jossa on varsinainen kosketin.

• · · Säteilevää tasoa asennettaessa koskettimet painautuvat jousivoimalla piirilevyn 101 yläpintaa vasten, oikosulkujohtimen kosketin maatasoa vasten ja syöttöjohtimen .···. 35 kosketin piirilevyn kosketinpintaa 105 vasten. Tämä on yhteydessä antenniporttiin.

• · ·♦ · 2

Kuvassa 2 on toinen esimerkki tunnetusta tasoantennista. Se poikkeaa kuvan 1 esimerkistä vain syöttö- ja oikosulkujärjestelyn osalta. Oikosulku]ohdin 222 on nyt suora lieriöjohdin, joka on liitetty säteilevään tasoon 210 ja maatasoon GND esimerkiksi juottamalla. Se voi olla myös samaa kappaletta säteilevän tason kanssa. 5 Syöttöjohdin 221 on niinikään suora lieriöjohdin, joka liittyy antenniporttiin piirilevyssä 201 olevan läpiviennin 206 kautta.

Edellä selitettyjä antennirakenteita voidaan parantaa antennivahvistuksen osalta esimerkiksi käyttämällä tasopinnoissa tavanomaisen kuparin sijasta vielä paremmin johtavaa pintamateriaalia. Haittana on, että tällöin kasvaa myös ns. SAR-arvo (spe-10 cific absorption rate) eli väliaineessa lämmöksi muuttuva energia massa- ja aikayksikköä kohti. Matkapuhelimien kohdalla tämä merkitsee puhelimesta käyttäjän päähän absorboituvan energian lisääntymistä.

Keksinnön tarkoituksena on vähentää edellä mainittua, tekniikan tasoon liittyvää haittaa. Keksinnön mukaiselle tasoantennille on tunnusomaista, mitä on esitetty it-15 senäisessä patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukaiselle radiolaitteelle on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 14. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön perusajatus on seuraava: PIFA-tyyppisen tasoantennin syöttö toteutetaan koaksiaali-tyyppisesti. Tämä tarkoittaa, että säteilevän tason syöttöjohdinta ympäröi 20 maatasoon galvaanisesti kytketty suojajohdin näiden tasojen välisellä matkalla. Suo-**·. jajohdin toimii samalla antennin oikosulkujohtimena. Antenni sovitetaan syöttö- ja oikosulkujohtimen liittymiskohtien välistä kulkevan sovitusraon avulla ja/tai oi-kosulkujohtimen muotoilun avulla.

• · • ·· • ·

Keksinnön etuna on, että sen mukainen syöttöjärjestely suurentaa antennivahvistus-25 ta ilman, että antennille ominainen SAR-arvo kasvaa. Antennin lähikentän voimak- • · .*··. kuus ei siis kasva vaikka kaukokentän voimakkuus kasvaa. Jos antennin lähetyste hoa pienennetään vahvistuksen kasvua vastaavalla määrällä, päädytään tekniikan ta- . . soon verrattuna samaan kaukokentän tasoon, mutta pienempään SAR-arvoon. Li- • · · säksi keksinnön etuna on, että sen mukainen rakenne on suhteellisen yksinkertainen • · ·;·* 30 ja edullinen valmistaa.

• · • · · • · ·

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan ohei- • « T siin piirustuksiin, j oissa • · · kuva 1 esittää esimerkkiä tekniikan tason mukaisesta tasoantennista, • « ·· ♦ kuva 2 esittää toista esimerkkiä tekniikan tason mukaisesta tasoantennista, /

V

3 kuva 3 esittää keksinnön mukaisen syöttöjärjestelyn periaatetta, kuva 4 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta tasoantennista, kuva 5 esittää toista esimerkkiä keksinnön mukaisesta tasoantennista, kuva 6 esittää kolmatta esimerkkiä keksinnön mukaisesta tasoantennista, 5 kuva 7 esittää neljättä esimerkkiä keksinnön mukaisesta tasoantennista, kuva 8 esittää viidettä esimerkkiä keksinnön mukaisesta tasoantennista, kuva 9 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisella antennilla varustetusta radiolaitteesta.

Kuvat 1 ja 2 selostettiin jo tekniikan tason kuvauksen yhteydessä.

10 Kuvassa 3 on keksinnön mukaisen syöttöjärjestelyn periaatetta esittävä esimerkki-rakenne. Siinä näkyy osa erään tasoantennin säteilevästä tasosta 310 ja levystä 301, jonka yläpinnalla on maataso GND. Näiden tasojen välissä on lieriövaipan muotoinen johdin 322, jonka akseli on kohtisuorassa tasoja vastaan. Vaippajohtimen ym-pyrärenkaan muotoinen alempi päätypinta on maatasoa vasten. Ylempi päätypinta 15 ulottuu säteilevän tason 310 yläpinnan korkeudelle. Säteilevässä tasossa on tämän mukaisesti ympyrän muotoinen aukko, jonka halkaisija on sama kuin vaippajohtimen 322 halkaisija, jolloin säteilevä taso puristuu vaippajohtimen lieriöpinnan yläpään ympärille. Vaippajohdin yhdistää siten maatason ja säteilevän tason galvaani-sesti toisiinsa toimien antennin oikosulkujohtimena. Vaippajohtimen 322 sisällä on ··· 20 antennin lieriön muotoinen syöttöjohdin 321. Tämän alapää, joka ei näy kuvassa, • · ulottuu levyn 301 alapuolelle levyssä olevan, maasta eristetyn läpiviennin kautta.

Syöttöjohtimen yläpää ulottuu ainakin lähes säteilevän tason 310 yläpinnan korkeu- : * ·. · delle. Näin muodostuu koaksiaalinen syöttöjohto 320.

• · • ·· • · *···* Antennin sovittamiseksi säteilevän tason syöttökohdan ja oikosulkukohdan välillä 25 täytyy olla tietty etäisyys. Tämän vuoksi säteilevässä tasossa 310 on sen reunasta : V alkava ja koaksiaalista syöttöjohtoa sivuava sovitusrako 317. Sovitusrako aukeaa • · · syöttöjohdon kohdalla edellä mainittuun säteilevän tason ympyrän muotoiseen auk- . .·. koon. Vaippajohtimen 322 yläpäässä on säteilevän tason sovitusraon ja ympyräau- ·· · .···. kon yhtymäkohdassa kolo 325 niin, että sisäjohtimen 321 yläpäästä kohtisuoraan • · *·’ 30 sovitusrakoon päin katsottuna on vapaata tilaa. Tässä tilassa on välijohdin 311. Vä- : *** lijohtimen toinen pää on kytketty galvaanisesti sisäjohtimen yläpäähän ja toinen pää säteilevään tasoon sovitusraon vastakkaisella reunalla sisäjohtimesta katsottuna. Täten säteilevän tason syöttökohdan ja oikosulkukohdan galvaaninen yhteys muodostuu sovitusraon 317 suljetun pään ympäri, jolloin sovitus voidaan järjestää sovitus- 4 raon pituuden avulla. Välijohdin 311 on toiminnallisesti antennin syöttöjohtimen loppuosa. Se voi olla erillinen johdin, joka kiinnitetään molemmista päistään, tai pelkästään säteilevän tason uloke.

Kuvassa 4 on esimerkki kokonaisesta keksinnön mukaisesta tasoantennista. Siinä on 5 piirilevy 401, jonka yläpinnalla oleva johdekerros toimii antennin maatasona GND. Maatason yläpuolella on säteilevä taso 410, jonka rako 415 jakaa kahteen haaraan samalla tavalla kuin kuvissa 1 ja 2. Sen sijaan antennin syöttöjärjestely on kuvassa 3 esitetyn kaltainen. Säteilevän tason maatason välissä on lieriövaipan muotoinen oi-kosulkujohdin 422, jonka akseli on kohtisuorassa tasoja vastaan. Oikosulkujohtimen 10 sisällä on kuvassa 4 katkoviivalla esitetty antennin syöttöjohdin 421. Syöttöjohdin ulottuu alapäässään levyn 401 alapuolelle levyssä olevan läpiviennin kautta. Suojatun syöttöjohtimen jatkona on yläpäässä suhteellisen lyhyt välijohdin 411. Välijohdin on kytketty säteilevään tasoon tässä olevan sovitusraon 417 vastakkaisella reunalla verrattuna oikosulkujohtimen kytkeytymiskohtaan.

15 Kuvassa 5 on toinen esimerkki keksinnön mukaisesta tasoantennista. Siinä on piirilevy 501, jonka yläpinnalla oleva johdekerros toimii antennin maatasona GND. Maatason yläpuolella on säteilevä taso 510. Antennin syöttöjohdin 521 ja oikosul-kujohdin 522 ovat samanlaisia jousikosketintyyppisiä johtimia kuin kuvassa 1. Erona kuvan 1 syöttöjäijestelyyn on, että nyt syöttöjohdinta 521 ympäröi lähes sen pys- ..... 20 tysuuntaiselta osuudelta vaippajohdin 523. Vaippajohdin on kiinnitetty galvaanisesti • · !!.’ oikosulkujohtimeen 522. Vaippajohdin voi myös alkujaan olla oikosulkujohtimen levymäinen laajennus, joka sitten on kierretty syöttöjohtimen ympäri suljetuksi vai- • · · paksi. Vaippajohdin 523 voidaan siten kaikissa tapauksissa katsoa osaksi oikosulku-*...: johdinta. Syöttöjohtimen ja oikosulkujohtimen olennaisesti vaakasuuntaisten jou- *.**: 25 siosuuksien välinen rako jatkuu kuvassa 5 säteilevän tason keskialueelle. Näin muodostuu antennin sovituksen vaatima sovitusrako 517.

:·.·. Kuvassa 6 on kolmas esimerkki keksinnön mukaisesta tasoantennista. Siinä anten- • » \.l nin perusrakenne on samanlainen kuin kuvissa 1, 2, 4 ja 5. Lisäksi antennin syöttö- • · *:* johdin 621 on samanlainen jousikosketintyyppinen johdin kuin kuvissa 1 ja 5. Ero- 30 na kuvan 5 syöttöjärjestelyyn on, että nyt syöttöjohdinta 621 ympäröi vaippajohti- men sijasta heliksijohdin 622. Heliksijohtimen alapää liittyy maatasoon GND ja ylä- ;·] pää säteilevän tason 610 alapintaan eräässä kohdassa SP. Lisäksi syöttöjärjestely • · · ] . poikkeaa kuvan 5 esimerkistä siten, että säteilevässä tasossa ei nyt ole varsinaista sovitusrakoa. Tämä johtuu siitä, että heliksi-muotoista oikosulkujohdinta käytettäes-35 sä antennin sovitus voidaan tehdä mitoittamalla heliksi sopivasti ja valitsemalla sä- 5 teilevän tason liittymiskohta SP. Oikosulku]ohtimen ja syöttöjohtimen liittymiskoh-tien välissä ei tällöin tarvita sovitusrakoa.

Kuvassa 7 on neljäs esimerkki keksinnön mukaisesta tasoantennista. Siinä on piirilevy 701, jonka yläpinnalla oleva johdekerros toimii antennin maatasona GND.

5 Maatason yläpuolella on ensimmäinen säteilevä taso 710a ja tämän yläpuolella toinen säteilevä taso 710b. Kahden säteilevän tason avulla voidaan parantaa antennin sähköisiä ominaisuuksia, ennen kaikkea suurentaa kaistanleveyksiä. Säteilevät tasot on kytketty reunasta toisiinsa ensimmäisellä yhdistysjohtimella 711 ja toisella yh-distysjohtimella 712. Nämä ovat suhteellisen lähekkäin. Ensimmäisessä säteilevässä 10 tasossa mainittujen yhdistysjohtimien välistä lähtee ensimmäinen sovitusrako 717a ja toisessa säteilevässä tasossa yhdistysjohtimien välistä lähtee toinen sovitusrako 717b. Antenniportista, joka ei näy kuvassa, tulee säteileville tasoille koaksiaalinen syöttöjohto 720. Syöttöjohdon vaippa 722 on kytketty galvaanisesti maatasoon sekä ensimmäiseen säteilevään tasoon sovitusraon 717a sille puolelle, jossa on toinen 15 yhdistysjohdin 712. Syöttöjohdon sisäjohdin 721 on kuvassa 7 kytketty galvaanisesti ensimmäiseen yhdistysjohtimeen 711. Se voi olla kytketty myös suoraan jompaan kumpaan säteilevään tasoon sovitusraon sille puolelle, jossa on ensimmäinen yhdistysjohdin. Sisäjohdin on siis vaipan sisällä ensimmäiseen säteilevään tasoon saakka.

Kuvissa 8a, b on viides esimerkki keksinnön mukaisesta tasoantennista. Siinä an-20 tennin säteilevä taso ja syöttöjohto on integroitu kyseisen radiolaitteen kuoreen. Kuvassa 8a näkyy ulkoapäin radiolaitteen kuoren keksinnöllinen osa CAS. Nimitetään tätä lyhyemmin vain kuoreksi. Antennin säteilevä taso 810 on kuoren sisäpin- • · · ·.„· nalla. Kuvaan on merkitty katkoviivalla säteilevässä tasossa oleva sovitusrako 817.

Sovitusraon toisella puolella on koaksiaalisen syöttöjohdon sisäjohtimen liittymis- .1·.· 25 kohta 831 ja toisella puolella syöttöjohdon ulkojohtimen eli vaipan liittymiskohta • · .1··. 832. Kuvassa 8b näkyy kuori CAS sisältäpäin. Säteilevä taso 810 peittää kuoren si- • · · : säpinnan tasomaisen osan ja mahdollisesti myös ainakin osittain sen kaarevat reu- • · · .·./ naosat. Kuoren sisäpinnalla on samaa massaa oleva lieriömäinen uloke, jonka kes- • · kellä on aksiaalinen reikä. Lieriön ulkopintaa peittää syöttöjohdon vaipan 822 muo- .

30 dostava johdemateriaali. Vaippa 822 ulottuu säteilevään tasoon saakka vain sovitus- raon toisella puolella, kuten edellä mainittiin. Lieriön aksiaalista reikää peittää syöt- töjohdon sisäjohtimen 821 muodostava johdemateriaali. Sisäjohdin ulottuu säteile- ;\j vään tasoon kohdassa 831 sovitusraon vastakkaisella puolella verrattuna ulkojohti- • · .···. men liittymiskohtaan 832. Lieriön pohjapinnalla on sisäjohtimeen 821 galvaanisesti *·] 35 liittyvä ensimmäinen kytkentäliuska 841 ja ulkojohtimeen 822 galvaanisesti liittyvä • · · • · · 1 toinen kytkentäliuska 842.

• 1 · • · · · 6

Antennin säteilevä taso voidaan sijoittaa vastaavalla tavalla kuoren CAS sisäpinnan sijasta sen ulkopinnalle. Tällöin kuoressa on aukot syöttöjohdon sisä- ja ulkojohdin-ta varten. Kuoren CAS kaikki johtavat osat, ts. säteilevä taso, syöttöjohdon sisä- ja ulkojohdin sekä ensimmäinen ja toinen kytkentäliuska on toteutettu esimerkiksi 5 MID-tekniikalla (Molded Interconnect Device).

Kuvassa 8b on esitetty myös antennin liitoskomponentti 850. Liitoskomponenttiin kuuluu pieni dielektrinen runkolevy 853 ja tähän osaksi upotetut ensimmäinen kyt-kentäjousi 851 ja toinen kytkentäjousi 852. Liitoskomponentti kiinnitetään piirilevyyn (ei näy kuvassa), jossa on antennin maataso. Tällöin ensimmäinen kytkentä-10 jousi kytkeytyy piirilevyllä olevaan antenniporttiin ja toinen kytkentäjousi kytkeytyy maatasoon GND. Asennettaessa kuori CAS paikoilleen, siinä olevan syöttöjohdon ensimmäinen kytkentäliuska 841 painautuu ensimmäistä kytkentäjousta 851 vasten ja toinen kytkentäliuska 842 painautuu toista kytkentäjousta 852 vasten. Näin syöttöjohdon vaippa 822 kytkeytyy signaalimaahan ja toimii paitsi sisäjohtimen 15 suojana myös antennin oikosulkujohtimena. Liitoskomponentti 850 on edullisesti pintaliitos-tyyppinen. Muodoltaan se voi olla kuvassa 8b esitetyn sijasta myös esimerkiksi koaksiaalinen.

Etuliitteet "ala" ja "ylä" samoinkuin sanat "vaaka" ja "pysty" viittaavat tässä selostuksessa ja patenttivaatimuksissa antennien kuvissa 1 - 8 esitettyihin asentoihin, ei-20 kä niillä ole tekemistä laitteen käyttöasennon kanssa.

Keksinnön mukaisen tasoantennin reaktiivinen lähikenttä on heikompi kuin muuten · # '··. samanlaisen antennin, jonka syöttöjohtimella ei ole suojausta maatason ja säteilevän • · · .···, tason välissä, ja jonka säteilyteho on sama. Tästä seuraa, että matkapuhelinkäytössä • · käyttäjän päähän absorboituva energia on pienempi. Mitatut SAR-arvon vähennyk- • · · 25 set ovat luokkaa 30 % kaksikaistaisen antennin alemmalla kaistalla. Tämä merkitsee • · ;·\ toisaalta sitä, että antennivahvistusta voidaan nostaa noin desibelin verran ilman, et- • · · tä SAR-arvo suurenisi. Ylemmällä kaistalla etu on pienempi.

• · • · •il

Kuvassa 9 on radiolaite RD, jossa on keksinnön mukainen tasoantenni 900. Tämä : sijaitsee kokonaan radiolaitteen kuorien sisäpuolella.

• · · • · • · 30 Edellä on kuvattu esimerkkejä keksinnön mukaisesta tasoantennista. Keksintö ei ra- • · :.1·· joitu juuri niihin. Esimerkiksi antennin syöttöjohdinta ympäröivä oikosulkujohdin • · · voi olla jokin lieriövaipan ja heliksijohtimen välimuoto. Säteilevä taso voi olla eril-lisen johdelevyn sijasta johdekerros antennipiirilevyn pinnalla. Antennielementtien * · · · • · · • · • · • · · 7 valmistustapa ja materiaalit eivät ole mitenkään rajoitettuja. Keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 asettamissa rajoissa.

• · · • · • · · • · · • · • · · • · • · * · · • · • · · • · • · • · · • · * · · • · • · · • · * · · • · • · « * · · • · • · · • · • · · » • · • · · * · · • · • · · • · • · 1 · · · • · · * · • i • · ·

Claims (14)

1. Tasoantenni, joka käsittää radiolaitteen sisäiset säteilevän tason (310; 410; 510; 610; 710a; 810) ja maatason (GND), säteilevään tasoon kytketyn antennin syöttöjohtimen (321; 421; 521; 621; 721; 821) sekä mainittujen tasojen välisen 5 oikosulkujohtimen (322; 422; 522; 622; 722; 822), jolla syöttöjohtimella on maatason määräämän tasopinnan yläpuolella ensimmäinen kohta ja toinen kohta siten, että näiden kohtien välimatkan pystysuuntainen projektio on olennaisesti sama kuin säteilevän tason ja maatason välimatka, tunnettu siitä, että oikosulkujohdin ympäröi syöttöjohdinta koko ensimmäisen ja toisen kohdan 10 välisellä osuudella.

2. Planantenn enligt patentkrav 1, kännetecknad av att kortslutningsledningen bildar ett ledningshölje nmt avsnittet mellan det första och det andra stället pä ma-tarledningen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasoantenni, tunnettu siitä, että oikosulkujohdin muodostaa johdevaipan syöttöjohtimen ensimmäisen ja toisen kohdan välisen osuuden ympärille.

3. Planantenn enligt patentkrav 2, kännetecknad av att matarledningen (421) är 5 en cylinderledning ätminstone pä avsnittet mellan det första och det andra stället och att nämnda ledningshölje (422) är ett cylinderhölje.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tasoantenni, tunnettu siitä, että syöttöjohdin 15 (421) on lieriöjohdin ainakin ensimmäisen ja toisen kohdan välisellä osuudella ja mainittu johdevaippa (422) on lieriövaippa.

4. Planantenn enligt patentkrav 1, kännetecknad av att kortslutningsledningen bildar en helixledning (622) runt matarledningen (621) pä avsnittet mellan det första och det andra stället.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasoantenni, tunnettu siitä, että oikosulkujohdin muodostaa heliksijohtimen (622) syöttöjohtimen (621) ympärille • · · . · · · ensimmäisen j a toisen kohdan välisellä osuudella. • * · • · *. * 20 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasoantenni, tunnettu siitä, että säteilevässä • · · tasossa on antennin sovittamiseksi sovitusrako (317; 417; 517; 717a; 817) niiden :· kohtien välissä, joihin syöttöjohdin ja oikosulkujohdin liittyvät. • « •

5. Planantenn enligt patentkrav 1, kännetecknad av att i det strälande planet finns en passningsspalt (317; 417; 517; 717a; 817) för anpassning av antennen mellan de ställen tili vilka matarledningen och kortslutningsledningen kopplas.

6. Planantenn enligt patentkrav 2, som dessutom innefattar ett andra strälande pian, som är ovanför det första strälande planet, kännetecknad av att nämnda led- 15 ningshölje (722) när ända tili det första (710a) strälande planet sett frän jordplanet, och att det första och det andra (710b) strälande planet är galvaniskt kopplade tili varandra pä tvä ställen, pä vilket första ställe matarledningen (721) ocksä är kopplad och andra ställe även nämnda ledningshölje är kopplat.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tasoantenni, joka käsittää lisäksi toisen säteilevän tason, joka on ensimmäisen säteilevän tason yläpuolella, tunnettu siitä, 25 että mainittu johdevaippa (722) ulottuu maatasosta katsottuna ensimmäiseen (710a) säteilevään tasoon saakka, ja ensimmäinen ja toinen (710b) säteilevä taso on *·*' kytketty galvaanisesti toisiinsa kahdessa kohdassa, joista kohdista ensimmäiseen on • · · :kytketty myös syöttöjohdin (721) ja toiseen myös mainittu johdevaippa. * * • · ·

7. Planantenn enligt patentkrav 1, kännetecknad av att det strälande planet är en 20 skild ledningsskiva (310; 410; 510; 610, 710a). • · · • · • · ·

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasoantenni, tunnettu siitä, että säteilevä taso * ' 30 on erillinen johdelevy (310; 410; 510; 610; 710a). • · • ·

8. Planantenn enligt patentkrav 1, kännetecknad av att det strälande planet är ett • · * · · ·m ledningsskikt pä ytan av ett kretskort. • · · • · · • · :***; 9. Planantenn enligt patentkrav 1, kännetecknad av att det strälande planet är ett ··· ledningsskikt (810) pä ytan av en del (CAS) av nämnda radioapparats hölje. • · ·1 ** 25 10. Planantenn enligt patentkrav 7, kännetecknad av att matarledningen (521; • · · ·...· 621) är ett bandlikt utspräng pä det strälande planets ledningsskiva, som när tili jordplanet.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasoantenni, tunnettu siitä, että säteilevä taso on johdekerros piirilevyn pinnalla.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tasoantenni, tunnettu siitä, että säteilevä taso on johdekerros (810) mainitun radiolaitteen kuoren osan (CAS) pinnalla.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tasoantenni, tunnettu siitä, että syöttöjohdin (521; 621) on säteilevän tason johdelevyn liuskamainen, maatasoon yltävä uloke.

11. Planantenn enligt patentkrav 10, kännetecknad av att ocksä kort-:T: slutningsledningen innefattar ett bandlikt utspräng (522) pä det strälande planet led- ·:··· 30 ningsskiva som när tili jordplanet, och tili detta utspräng hör en utvidgningsdel (523), som bildar ett ledningshölje nmt avsnittet mellan det första och det andra stället pä matarledningen (521).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tasoantenni, tunnettu siitä, että myös oi- kosulkujohdin käsittää säteilevän tason johdelevyn liuskamaisen, maatasoon yltävän ulokkeen (522) ja tässä ulokkeessa on laajennusosa (523), joka muodostaa johde-vaipan syöttöjohtimen (521) ensimmäisen ja toisen kohdan välisen osuuden ympärille.

12. Planantenn enligt patentkrav 9, kännetecknad av att pä insidan av delen (CAS) av nämnda hölje finns ett utspräng försett med ett axialt hai och avsnittet (821) mellan det första och det andra stället av matarledningen är ett ledningsskikt pä ytan av nämnda hai, och den del (822) av kortslutningsledningen som omger 5 detta avsnitt är ett ledningsskikt pä utsidan av nämnda utspräng.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tasoantenni, tunnettu siitä, että mainitun kuoren osan (CAS) sisäpinnalla on aksiaalisella reiällä varustettu uloke ja syöttöjohtimen ensimmäisen ja toisen kohdan välinen osuus (821) on johdekerros mainitun reiän pinnalla sekä tätä osuutta ympäröivä oikosulkujohtimen osuus (822) on johde-kerros mainitun ulokkeen ulkopinnalla.

13. Planantenn enligt patentkrav 9 eller 12, kännetecknad av att ledningsskikten pä ytan av nämnda höljesdel bildats med MID-teknik.

13. Patenttivaatimuksen 9 tai 12 mukainen tasoantenni, tunnettu siitä, että maini tun kuoren osan pinnalla olevat johdekerrokset on muodostettu MID-tekniikalla.

14. Radiolaite (RD), joka käsittää sisäisen tasoantennin (900), johon kuuluu säteilevä taso ja maataso, säteilevään tasoon kytketty antennin syöttöjohdin sekä mainit-tujen tasojen välinen oikosulkujohdin, jolla syöttöjohtimella on säteilevän tason ja 20 maatason määräämien tasopintojen välissä ensimmäinen kohta ja toinen kohta siten, • · · : että näiden kohtien välimatkan pystysuuntainen projektio on olennaisesti sama kuin • · .···. säteilevän tason ja maatason välimatka, tunnettu siitä, että oikosulkujohdin ympä- . · ] *. röi syöttöj ohdinta koko ensimmäisen ja toisen kohdan välisellä osuudella. • · · • · • · · :·. 25 1. En planantenn, som innefattar inne i en radioapparat ett strälande pian (310; \..t 410; 510; 610; 710a, 810) och ett jordplan (GND), antennens matarledning (321; **:*’ 421; 521; 621; 721; 821) kopplad tili det strälande planet samt en kortslutningsled- ning (322; 422; 522; 622; 722; 822) mellan nämnda pian, varvid matarledningen har *:**: ett första ställe och ett andra ställe ovanför en av jordplanet definierad planyta, sä att ,···, 30 den vertikala projektionen av avständet mellan dessa ställen är väsentligt samma • · · ' . som avständet mellan det strälande planet och jordplanet, kännetecknad av att kortslutningsledningen omger matarledningen pä hela avsnittet mellan det första och det andra stället.

14. En radioapparat (RD), som innefattar en inre planantenn (900), tili vilken hör ett strälande pian och ett jordplan, en antennmatarledning kopplad tili det strälande 10 planet, s amt en kortslutningsledning mellan nämnda pian, varvid matarledningen har ett första ställe och ett andra ställe mellan planytoma som definieras av det strälande planet och jordplanet, sä att den vertikala projektionen av avständet mellan dessa ställen är väsentligt samma som avständet mellan det strälande planet och jordplanet, kännetecknad av att kortslutningsledningen omger matarledningen 15 pä hela avsnittet mellan det första och det andra stället. • · · • t • · • · · • · · • · • · • · · • · • · · • · · • · • · · • · • · • · · • · • · 0 • · · • · • · · • · • · ··· • · • · • · · • · · • · • · • · · • · • · · • · · • · • · • · • · • · · 1 · • · · • · · • ·