FI119573B - Menetelmä signaalilähteen seuraamiseksi ja paikantamiseksi radioverkossa - Google Patents

Menetelmä signaalilähteen seuraamiseksi ja paikantamiseksi radioverkossa Download PDF

Info

Publication number
FI119573B
FI119573B FI20075534A FI20075534A FI119573B FI 119573 B FI119573 B FI 119573B FI 20075534 A FI20075534 A FI 20075534A FI 20075534 A FI20075534 A FI 20075534A FI 119573 B FI119573 B FI 119573B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
signal source
control station
signal
antenna
antenna beam
Prior art date
Application number
FI20075534A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20075534A0 (fi
Inventor
Veli-Pekka Ketonen
Original Assignee
7Signal Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by 7Signal Oy filed Critical 7Signal Oy
Priority to FI20075534A priority Critical patent/FI119573B/fi
Publication of FI20075534A0 publication Critical patent/FI20075534A0/fi
Priority to US12/668,144 priority patent/US8390515B2/en
Priority to PCT/FI2008/050422 priority patent/WO2009007513A1/en
Priority to EP08787699A priority patent/EP2191289A4/en
Application granted granted Critical
Publication of FI119573B publication Critical patent/FI119573B/fi

Links

Classifications

    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
    • G01S5/00—Position-fixing by co-ordinating two or more direction or position line determinations; Position-fixing by co-ordinating two or more distance determinations
    • G01S5/0009—Transmission of position information to remote stations
    • G01S5/0018—Transmission from mobile station to base station
    • G01S5/0036—Transmission from mobile station to base station of measured values, i.e. measurement on mobile and position calculation on base station
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
    • G01S13/00—Systems using the reflection or reradiation of radio waves, e.g. radar systems; Analogous systems using reflection or reradiation of waves whose nature or wavelength is irrelevant or unspecified
    • G01S13/74—Systems using reradiation of radio waves, e.g. secondary radar systems; Analogous systems
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
    • G01S13/00—Systems using the reflection or reradiation of radio waves, e.g. radar systems; Analogous systems using reflection or reradiation of waves whose nature or wavelength is irrelevant or unspecified
    • G01S13/74—Systems using reradiation of radio waves, e.g. secondary radar systems; Analogous systems
    • G01S13/82—Systems using reradiation of radio waves, e.g. secondary radar systems; Analogous systems wherein continuous-type signals are transmitted
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
    • G01S3/00—Direction-finders for determining the direction from which infrasonic, sonic, ultrasonic, or electromagnetic waves, or particle emission, not having a directional significance, are being received
    • G01S3/02—Direction-finders for determining the direction from which infrasonic, sonic, ultrasonic, or electromagnetic waves, or particle emission, not having a directional significance, are being received using radio waves
    • G01S3/14—Systems for determining direction or deviation from predetermined direction
    • G01S3/16—Systems for determining direction or deviation from predetermined direction using amplitude comparison of signals derived sequentially from receiving antennas or antenna systems having differently-oriented directivity characteristics or from an antenna system having periodically-varied orientation of directivity characteristic
    • G01S3/18—Systems for determining direction or deviation from predetermined direction using amplitude comparison of signals derived sequentially from receiving antennas or antenna systems having differently-oriented directivity characteristics or from an antenna system having periodically-varied orientation of directivity characteristic derived directly from separate directional antennas
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
    • G01S5/00—Position-fixing by co-ordinating two or more direction or position line determinations; Position-fixing by co-ordinating two or more distance determinations
    • G01S5/02—Position-fixing by co-ordinating two or more direction or position line determinations; Position-fixing by co-ordinating two or more distance determinations using radio waves
    • G01S5/0205—Details
    • G01S5/0221—Receivers
    • G01S5/02213—Receivers arranged in a network for determining the position of a transmitter
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
    • G01S5/00—Position-fixing by co-ordinating two or more direction or position line determinations; Position-fixing by co-ordinating two or more distance determinations
    • G01S5/02—Position-fixing by co-ordinating two or more direction or position line determinations; Position-fixing by co-ordinating two or more distance determinations using radio waves
    • G01S5/0284—Relative positioning
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
    • G01S5/00—Position-fixing by co-ordinating two or more direction or position line determinations; Position-fixing by co-ordinating two or more distance determinations
    • G01S5/02—Position-fixing by co-ordinating two or more direction or position line determinations; Position-fixing by co-ordinating two or more distance determinations using radio waves
    • G01S5/04—Position of source determined by a plurality of spaced direction-finders

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Radar, Positioning & Navigation (AREA)
  • Remote Sensing (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Mobile Radio Communication Systems (AREA)

Description

/ 119573
MENETELMÄ SIGNAALILÄHTEEN SEURAAMISEKSI JA PAIKANTAMISEKSI RADIOVERKOSSA
Keksinnön ala 5 Esillä oleva keksintö koskee interferenssilähteiden, tukiasemien ja käyttäjien seurantaa ja paikannusta langattomissa verkoissa.
Tekniikan tausta 10 Langattomissa verkoissa esiintyy interferenssiä, joka voi olla peräisin eri lähteistä.
Interferenssilähteitä voivat olla muissa verkoissa käytettävät tukiasemat, videolaitteet, vialliset mikroaaltouunit, vauvahälyttimet ja mitkä tahansa muut 15 laitteet, jotka käyttävät samaa taajuuskaistaa kuin käytetyt radiolinkit. On tarpeen seurata interferenssilähteitä ja ilmaista ne nopeasti verkon dataliikenteen hyvän laadun takaamiseksi.
Tunnetussa tekniikassa interferenssilähteitä 20 on ilmaistu pääasiassa manuaalisten mittauskonfiguraatioiden avulla. Eräässä tunnetun . tekniikan mukaisessa ratkaisussa käytetään • · · "** mittaustietokonetta (PC), asianmukaista * spektrianalyysiohjelmistoa, WLAN-korttia ja erillistä • ·'· •·· ϊ 25 suunta-antennia. Tässä konfiguraatiossa suunta-antenni ί ...
I.:: on kytketty mittaustietokoneen antenniporttnn.
·· ί 1·· Antennia pidetään käsin esim. käyttäjän kädessä ja • : interferenssin suuruus eri suunnissa havaitaan ··· kiertämällä antennia. PC ja spektrianalyysiohjelmisto ·1;1; 30 voidaan korvata täydellisellä spektrianalysaattorilla.
• ·1 .1·1. Yksi tällaisen ratkaisun ongelma on se, että mittaus • · ·♦1 .
• on suoritettava manuaalisesti, mikä lisää mittauksen «·· ' J · ···1 virhettä. Lisäksi tällaisella laitteella ei 1 käytännössä voida jäljittää vain ajoittain esiintyvää * ;1·1. 35 interferenssiä. Lisäksi mittaukseen tarvitaan paljon * · .1··, aikaa ja työtä. Käytännössä tämä menettely suoritetaan * · · · " verkon käyttäjän ilmoitettua verkkovastaavalle 119573 2 yhteyden huonosta laadusta. On myös vaikeaa löytää WLAN-kortteja, joita voidaan käyttää yhdessä ulkoisen antennin ja kannettavassa tietokoneessa olevan spektrianalyysiohjelmiston kanssa.
5 Lisäksi tunnetussa tekniikassa on kehitetty langattoman tunkeutumisen ilmaisu- ja estojärjestelmä (wireless intrusion detection prevention system, WIDPS). WIDPS sisältää mittausasemia, jotka kykenevät mittaamaan RF-signaalin tasoa ja kokonaiskohinan tasoa. 10 WIDPS-järjestelmä sisältää turvaseuranta-asemia, joilla käytettävät ympärisäteilevät antennit kykenevät ilmaisemaan signaalin tai interferenssin tason eri mittausasemilla. Signaali- tai interferenssilähteiden paikannus perustuu kullakin useista asemista mitattuun 15 signaalin tasoon, ja interferenssilähteen sijainti arvioidaan sen perusteella. Jotta WIDPS toimisi kunnolla, tarvitaan valtava määrä seuranta-asemia verkon alueella. WIDPS-ratkaisun ongelmana on se, että järjestelmä ei toimi tilapäismittausten avulla 20 verkossa, joka ei itse sisällä WIDPS-järjestelmää. Lisäksi WIDPS sisältää melko kehittyneen asennusmenettelyn laitteiston opettamiseksi paikantamaan interferenssilähde asianmukaisesti.
• · * * Lisäksi WIDPS-seuranta-asemat, joissa on • · · * · * “*,* 25 ympärisäteilevät antennit, kattavat selvästi pienemmän • · · *·* · alueen kuin suunta-antenneilla varustetut asemat, • » • ** joiden tarjoama signaalin tason vahvistus on usein alueella 7-15 dB. Kannattaa huomata, että 6 dB:n antennivahvistus kaksinkertaistaa solun säteen 30 avoimessa tilassa. Lopuksi interferenssilähteen korkeusasemaa ei voida paikantaa, ellei mittausasemia • « · .!» ole sijoitettu interferenssilähteestä katsottuna sekä • » ***, sen ylä- että alapuolelle.
Eräs tunnettu ratkaisu on tukiasemaverkko, ί I : 35 jossa käytetään ympärisäteileviä antenneja ja joka suunnataan WLAN-kytkimien avulla. Periaatteessa • · · 3 119573 interferenssi-lähteiden ja muiden signaalien paikannus suoritetaan kuten edellä kuvatussa WIDPS:ssä. Edellä mainittujen rajoitusten lisäksi tällaisen ratkaisun ongelmana on se, että se toimii vain yhden valmistajan 5 toimittamien WLAN—kytkimien ja kytkimien tukeman vastaavan tukiaseman avulla.
Keksinnön yhteenveto
Keksintö koskee menetelmää, jossa mitataan 10 vastaanotettuja signaaleja vähintään yhdessä paikassa ohjattavan suunta-antennin avulla käyttämällä vähintään yhtä seuranta-asemaa, kerätään vähintään antennikeilan suunta ja seuranta-aseman sijainti ja lasketaan signaalilähteen sijainti käyttämällä 15 vähintään kahdesta mittauksesta saatuja mainittuja kerättyjä parametreja.
Keksintö koskee myös järjestelmää signaalilähteen paikantamiseksi langattomassa tietoliikennejärjestelmässä, joka järjestelmä käsittää 20 vähintään yhden seuranta-aseman, joka käsittää mittausvälineet, jotka on konfiguroitu mittaamaan ··· vastaanotettuja signaaleja vähintään yhdessä paikassa M·» JV. ohjattavan suunta-antennin avulla, mikrosuorittimen, • · : ,·, joka on konfiguroitu keräämään vähintään antennikeilan ··* * • V 25 suunta ja seuranta-aseman sijainti muistiin, ja • · · II* * mainitun mikrosuorittimen ohjatessa laskentavälineitä, • ·· \ee jotka on konfiguroitu laskemaan signaalilähteen • « ’···* sijainti käyttämällä vähintään kahdesta mittauksesta saatuja mainittuja kerättyjä parametreja.
• · V,· 30 Keksintö koskee myös elektroniikkalaitetta, ··· •,.,ϊ joka käsittää suorittimen, joka on konfiguroitu .···. mittaamaan vastaanotettuja signaaleja vähintään • · yhdessä paikassa ohjattavan suunta-antennin avulla • · , käyttämällä vähintään yhtä seuranta-asemaa, keräämään • 9 ·,*,· 35 vähintään antennikeilan suunta ja seuranta-aseman • · · sijainti ja laskemaan signaalilähteen sijainti 4 119573 käyttämällä vähintään kahdesta mittauksesta saatuja mainittuja kerättyjä parametreja.
Keksintö koskee myös tietokoneohjelmaa signaalilähteen paikantamiseksi langattomassa 5 tietoliikennejärjestelmässä, joka tietokoneohjelma on toteutettu tietokoneen luettavalle tietovälineelle ja jolla ohjataan tietojenkäsittelylaite mittaamaan vastaanotettuja signaaleja vähintään yhdessä paikassa ohjattavan suunta-antennin avulla käyttämällä 10 vähintään yhtä seuranta-asemaa, keräämään vähintään antennikeilan suunta ja seuranta-aseman sijainti ja laskemaan signaalilähteen sijainti käyttämällä vähintään kahdesta mittauksesta saatuja mainittuja kerättyjä parametreja.
15 Keksintö koskee myös tietokoneohjelmaa, joka käsittää koodin suorittimen ohjaamiseksi suorittamaan menetelmä, jossa mitataan vastaanotettuja signaaleja vähintään yhdessä paikassa ohjattavan suunta-antennin avulla käyttämällä vähintään yhtä seuranta-asemaa, 20 kerätään vähintään antennikeilan suunta ja seuranta-aseman sijainti ja lasketaan signaalilähteen sijainti käyttämällä vähintään kahdesta mittauksesta saatuja mainittuja kerättyjä parametreja.
• · · • ** Keksinnön eräässä sovelluksessa järjestelmä ♦ · · Σ·ί · 25 käsittää lisäksi antennin suuntausvälineet, jotka on • · • · · l»l i konfiguroitu suuntaamaan antennikeila vaakasuunnassa, ·· ; *·· pystysuunnassa tai kummassakin suunnassa ennen «·· Σ,.,ϊ signaalien lähetystä tai vastaanottoa.
Keksinnön eräässä sovelluksessa järjestelmä 30 käsittää lisäksi sähkökompassin, joka on konfiguroitu • · mittaamaan antennikeilan suunta.
·«·
Keksinnön eräässä sovelluksessa järjestelmä • · •*\ käsittää lisäksi GPS-järjestelmään (Global Positioning
System) liittymisvälineet seuranta-aseman sijainnin ! :*: 35 mittaamiseksi.
• « ♦ ·· • i • · ··· 5 119573
Keksinnön eräässä sovelluksessa järjestelmä käsittää lisäksi mainitun vähintään yhden seuranta-aseman, joka on konfiguroitu paikantamaan langattoman tietoliikennejärjestelmän käyttäjäpäätelaitteet tai 5 tukiasemat.
Keksinnön eräässä sovelluksessa järjestelmä käsittää lisäksi mainitut mittausvälineet, jotka on konfiguroitu mittaamaan signaaleja mittausaseman vähintään kahdessa eri sijaintipaikassa ja mainitut 10 laskentavälineet, jotka on konfiguroitu määrittelemään signaalilähteen sijainti vähintään kahden käytetyn antennikeilan leikkaustilavuudessa.
Keksinnön eräässä sovelluksessa järjestelmä käsittää lisäksi mainitut mittausvälineet, jotka on 15 konfiguroitu mittaamaan signaalitasoja seuranta-aseman vähintään kahden antennikeilan avulla, ja jos signaalilähde ilmaistaan kummankin antennikeilan avulla, mainitut laskentavälineet on konfiguroitu laskemaan signaalilähteen sijainti käyttämällä 20 antennin keilanvahvistusmuotoja ja mitattuja signaalitasoja.
Keksinnön eräässä sovelluksessa järjestelmä ··.·. käsittää lisäksi mainitut mittausvälineet, jotka on • · !I l konfiguroitu mittaamaan kierrosaika tai datan lähetys-
I · I
25 kuittaussekvenssiviive seuranta-asemalla sen tai sen • · · ··· · viereisen seuranta-aseman lähettämien ja
• f J
• « ϊ ** vastaanottamien signaalien osalta, mainitut ··· laskentavälineet, jotka on konfiguroitu laskemaan signaalilähteen ja seuranta-aseman välinen etäisyys :Vi 30 kierrosajan tai datan lähetys-kuittaussekvenssiviiveen ·***; perusteella, mainitut laskentavälineet, jotka on ·«* .1. konfiguroitu laskemaan signaalilähteen suunta • · ***, käyttämällä vähintään yhtä antennikeilaa, ja mainitut laskentavälineet, jotka on konfiguroitu laskemaan :V: 35 signaalilähteen sijainti mainitun kulman ja mainitun ·***; etäisyyden perusteella.
6 Π 9573
Keksinnön eräässä sovelluksessa järjestelmä käsittää lisäksi seuranta-asemalla olevan lähettimen, joka on konfiguroitu lähettämään mittaustulokset palvelimelle, ja toiset laskentavälineet, jotka on 5 konfiguroitu laskemaan signaalilähteen sijainti palvelimella.
Keksinnön eräässä sovelluksessa järjestelmä käsittää lisäksi mainitut laskentavälineet, jotka on konfiguroitu määrittämään signaalin etenemisaika 10 seuranta-asemalla vastaanotetun signaalin osalta, ja mainitut laskentavälineet, jotka on konfiguroitu laskemaan signaalilähteen etäisyys mainitun etenemisajan perusteella.
Keksinnön eräässä sovelluksessa järjestelmä 15 käsittää lisäksi mainitut laskentavälineet, jotka on konfiguroitu ilmaisemaan häiritsevä signaalilähde vertaamalla vastaanotetun signaalin tasoa kohinan tasoon suhteessa verkossa vastaanotettuun liikenteeseen, 20 Keksinnön eräässä sovelluksessa järjestelmä on lisäksi toteutettu WLAN- tai WiMAX-verkossa tai *·· osana tosiaikaista paikannusjärjestelmää tai • M· radiotaajuista etätunnistusjärjestelmää. Keksinnön • · ; eräässä sovelluksessa järjestelmä käsittää lisäksi • · · :"Y 25 WLANin, WiMAX-verkon tai radiotaajuisen • · “* * etätunnistusjärjestelmän.
* · a
Esillä olevan keksinnön etuna on se, että • · ··** interferenssilähteitä tai muita lähettimiä voidaan seurata ja ne voidaan ilmaista automaattisesti • a :.V 30 liikkuvien tai kiinteiden seurantalaitteiden avulla.
···
On mahdollista hälyttää verkkovastaava, kun « .*··, interf erenssitaso ylittää tietyn ennalta määrätyn · ,,.tj kynnyksen. Tämän tuloksena interferenssilähteet • · . voidaan poistaa verkosta ennen kuin verkon käyttäjät · · *.V 33 ilmoittavat verkkovastaavalle verkon huonosta laadusta ··· tai mahdollisesta ongelmasta verkossa.
7 119573
Eräänä toisena etuna on se, että järjestelmä tarjoaa verkossa olevien signaalilähteiden sijainnin interferenssimittausten ja muiden mittausten tarjoamisen lisäksi.
5 Lisäetuna on, että keksintö nopeuttaa seurantayksikön asennusta ja käyttöä. Koska yksikkö tietää antennikeilan suunnan kullakin hetkellä ja yksikön itsensä tarkan sijainnin, asennusmenettely ja seuranta-aseman käyttö operatiivisiin tehtäviin on 10 helppoa ja automatisoitua, ja todennäköisesti esiintyy vähemmän virheitä.
Lisäksi keksinnön mukainen järjestelmä voidaan asentaa mihin tahansa WLAN-verkkoon käyttäen minkä tahansa toimittajan toimittamia laitteita.
15
Piirustusten lyhyt kuvaus
Kuvio 1 havainnollistaa keksinnön mukaista seuranta-aseman sovellusta ja sen toimintoja, kuvio 2 havainnollistaa esimerkkiä 20 paikannusmenettelystä seuranta-aseman avulla, kuvio 3 havainnollistaa esimerkkiä ,.*·* paikannusmenettelystä käytettäessä kahta :**: antennikeilamuotoa ja vastaanotetun signaalin tasoja, • ;*· kuvio 4 havainnollistaa esimerkkiä ··* · J 25 paikannusmenettelystä kahden seuranta-aseman avulla, ··· ♦ ··. kuvio 5a havainnollistaa ensimäistä • ·· esimerkkiä paikannusmenettelystä useiden • · **’ mittauspaikkojen avulla, , # kuvio 5b havainnollistaa toista esimerkkiä • · · *·*·* 30 paikannusmenettelystä useiden mittauspaikkojen avulla, kuvio 5c havainnollistaa kolmatta esimerkkiä ;***. paikannusmenettelystä useiden mittauspaikkojen avulla, kuvio 6 havainnollistaa esimerkkiä käyttäjää 4·# palvelevan tukiaseman ihanteellisuuden testauksesta, • · · V.* 35 ja «♦· * · • ♦ ··· β 119573 kuvio 7 havainnollistaa esimerkkiä keksinnön erään sovelluksen mukaisessa järjestelmässä käytettävistä laitteista.
5 Sovellusten yksityiskohtainen kuvaus
Seuraavassa viitataan yksityiskohtaisesti esillä olevan keksinnön sovelluksiin, joiden esimerkkejä on havainnollistettu oheisissa piirustuksissa.
10 Esillä olevassa keksinnössä esitetään menetelmä ja järjestelmä signaalilähteiden seuraamiseksi, jäljittämiseksi ja paikantamiseksi tarkasti matkaviestinverkossa. Signaalilähteet voivat olla interferenssilähteitä, mutta menetelmä voidaan 15 toteuttaa myös tietoliikenneverkon hyötysignaalien paikantamiseksi. Siten menetelmä soveltuu myös tietoliikenneverkon tukiasemien tai loppukäyttäjien jäljittämiseen. Menetelmä voidaan ottaa käyttöön monenlaisissa verkoissa, kuten esimerkiksi WLAN- ja 20 WiMAX-verkoissa (IEEE 802.16 -standardia tukevissa verkoissa). Esitettyä menetelmää voidaan kuitenkin ..*·* käyttää myös muissa langattomissa ·· · • *: tietoliikenneverkoissa.
• · : *’; Keksintö perustuu vapaasti verkon alueelle ··· · • ·*. 25 sijoitettuihin seuranta-asemiin. Seuranta-asemat ovat • · · -* • •t · :·. liikkuvia ja itsenäisesti toimivia mittausyksiköltä.
• «· * #***# Seuranta-asema kykenee mittaamaan signaalin tasoa ja • · kohinan tasoa. Seuranta-asema kykenee myös suuntaamaan .# suunta-antennin tai antennisektorit siten, että sekä • · · ***** 30 vaakasuuntainen että pystysuuntainen kierto on • * *·..* mahdollista.
j***· Kuvio 1 esittää seuranta-asemalla 10 ·*· toteutettujen ominaisuuksien sovellusta. Seuranta- asema käsittää vähintään yhden antennielementin 11, • · · ***** 35 jolloin kukin antennielementti kykenee muodostamaan • « *...· suunta-antennikeilan, joka edullisen ratkaisun 9 119573 mukaisesti on suhteellisen kapea vaaka- ja pystysuunnassa. Voi myös olla vain yksi antenni tai antenniryhmä, joka kykenee muuttamaan antennikeilan suuntaa. Antennikeilaa voidaan kääntää sekä 5 vaakasuunnassa että pystysuunnassa. Tämä antaa mahdollisuuden kattaa kokonaan seuranta-aseman ympäristössä oleva kolmiulotteinen tila. Seuranta-asema 12 suorittaa keilan valinnan antennikeilojen ryhmästä tai yleisemmin kulloinkin käytettävän 10 antennikeilan suunnan ohjauksen 17.
Mikrosuoritin 12 ohjaa seuranta-asemaa 10. Mikrosuoritin valitsee kussakin mittauksessa käytettävän antennikeilan. Radiomoduuli 13 käsittelee vastaanotetun signaalin, ja suoritin 12 ohjaa 15 käsittelyä. Siten voidaan tallentaa suunnat ja vastaavat signaalin voimakkuudet. Suoritin 12 voi itse analysoida tulokset, kerätä dataa omaan massamuistiinsa myöhempää käsittelyä varten tai lähettää sen keskitettyyn paikkaan analysoitavaksi.
20 Suoritin 12 ohjaa tulosten raportointia palvelimelle, jota käytetään tulosten ja datan laskemiseen ja esittämiseen. Tämä voidaan suorittaa radiomoduulissa 13 langattomasti tai kiinteän linjayhteyden kautta.
• m I Keskitetty palvelin voi vuorostaan käsitellä • · « ;**.* 25 tulosdatan ja määritellä interferenssilähteen tarkan • » · j·· · sijainnin. Tätä paikannusmenettelyä selostetaan • · • ** yksityiskohtaisemmin jäljempänä.
• * * * *...* Lisäksi seuranta-asema 10 käsittää integroidun GPS-yksikön (Global Positioning System) 14.
Ij: 30 GPS-yksikkö 14 osoittaa seuranta-aseman tarkan :***; sijainnin, kun seuranta-asemaa siirretään verkon ··· *1. alueella. Seuranta-aseman sijaintidata lähetetään • m ***. keskitetylle palvelimelle yhdessä seurantadatan kanssa.
\* Sähkökompassi 15 määrittää antennikeilan : i : 35 suunnan. Suunta määritetään mittauksissa sillä • · :***; hetkellä käytettävän antennikeilan absoluuttisena • · # 10 1 1 9573 arvona. Jotta interferenssi-lähde voitaisiin paikantaa tehokkaimmin, antennikeilan suunta on määritettävä tarkasti. Keilan suuntadata lähetetään keskitetylle palvelimelle jatkoanalyysia varten.
5 Seuranta-asema 10 on varustettu akulla 16 teholähteen tarjoamiseksi seuranta-asemalle rajoittamatta sen liikkuvuutta tai akkuvarmennuksen tarjoamiseksi verkkovirtakatkoksen aikana.
Kuvio 2 esittää erästä esimerkkiä 10 paikannusmenettelystä, kun interferenssilähde 27 sijaitsee lähellä seuranta-asemaa 26. Seuranta-asema 26 sisältää suunta-antennin, joka tässä esimerkissä kykenee tuottamaan kuusi antennikeilan suuntaa, jotka yhdessä muodostavat ympärisäteilevän säteilykuvion. 15 Nämä antennikeilat on esitetty kuvioissa numeroilla 20-25. Seuranta-asema voi vaihtaa keilojen välillä vaakasuunnassa. Vaihdon jälkeen mitataan haluttu signaalin taso. Kuviossa 2 esitetyssä konfiguraatiossa on valittu keila 23. Signaalin mittaus osoittaa, että 20 valitun antennikeilan 23 alueella on lähettävä laite. Suurin amplitudi on tärkeä parametri, joka voidaan tallentaa muistiin. Lisäksi koko taajuusvaste laajemmalla vastaanotinkaistalla voidaan ilmaista ja • · l tallentaa muistiin. Sitten seuranta-asema vaihtaa • « · ***/ 25 toiseen keilaan, joka on aikaisemmin käytetyn keilan • · · ; viereinen keila 24. Vastaanotin ilmaisee signaalin, ·· • · i ·· jolla on samanlainen muoto mutta eri amplitudi. Myös *·· huippuamplitudi ja/tai koko taajuusvaste voidaan tallentaa muistiin. Sitten seuranta-asema lähettää :V; 30 mittausdatan keskitetylle palvelimelle. Jos ;***; huippuamplitudit ovat samat, palvelin määrittää, että • * · signaalilähde sijaitsee juuri kahden käytetyn • · **** antennikeilan välissä, siten antennin antennisuuntien puolivälissä. Jos kaksi amplitudia ovat erisuuruisia, 35 keskitetty palvelin käyttää antennikeilan muotodataa • * ·*"; yhdessä amplitudidatan kanssa. Kun signaalilähde • · · ,, 1 1 9573 siirtyy kohti keilan 23 keskikohtaa, keilan 24 avulla mitattu amplitudi vaimenee keilan muodon mukaisesti. Tällaisen laskentamenettelyn avulla järjestelmä kykenee paikantamaan signaalilähteen suhteellisen 5 kulman paljon tarkemmin kuin käytettäessä yhden antennikeilan konfiguraatiota.
Kuviossa 3 on esitetty tarkemmin kuvattu esimerkki lähteen paikannuksesta. Kuviossa on esitetty kolme vierekkäistä antennikeilaa siten, että ΧΙΟ akselilla on esitetty antennin kiertokulma vaakasuunnassa. Y-akselilla on esitetty amplitudin taso. Kuviossa 3 on esitetty kaksi esimerkkiä, joissa on erilaiset vaakasuuntaiset lähteen sijaintipaikat. Ensimmäisessä mittauksessa lähteen ensimmäisen 15 sijainnin osalta ensimmäinen antennikeila antaa vastaanotetun signaalin amplitudiksi 0,95. Ensimmäisen keilan vieressä sijaitseva toinen antennikeila antaa vastaanotetun signaalin amplitudiksi 0,6. Koska keilan muodot tunnetaan, järjestelmä voi laskea 20 signaalilähteen sijainnin vaakasuunnassa hyvin tarkasti vastaanotetun amplitudisuhteen perusteella.
Kuviossa 3 esitetyssä toisessa esimerkissä **#· SV. signaalilähde on siirtynyt, minkä jälkeen mittaus on • · • « • · toistettu. Kolmannen mittauksen mukaisesti ensimmäisen • · · • · * 25 antennikeilan avulla vastaanotetun signaalin amplitudi • · · * · · *** * on 0,05. Sitten suoritetaan neljäs mittaus toisen • · • ** antennikeilan avulla, ja vastaanotetun signaalin • · *·..* amplitudi on silloin 1,0. Lähteen sijainti vaakasuunnassa lasketaan vähintään kahden sellaisen ν.ϊ 30 antennin avulla saadun suhteellisen signaalin tason perusteella, joilla on tunnettu keilan muoto.
#·Ι.# Jälkimmäisessä esimerkissä lähteen sijaintipaikan • · voidaan määrittää olevan hyvin lähellä toisen keilan . * keskikohtaa. Tässä esimerkissä absoluuttiset signaalin • » 35 tason arvot on esitetty yksinkertaisuuden vuoksi : *: normalisoituina arvoina.
·«· 119573 12
Lisäksi kuvio 4 esittää esimerkkiä lähteen paikannuksesta kahden eri seuranta-aseman avulla. Seuranta-aseman 40 ensimmäisessä sijaintipaikassa otetaan käyttöön antennikeila 43. Mittauksesta saadaan 5 tietty amplituditaso käytetyn antennikeilan suunnassa, mikä osoittaa, että interferenssilähde tai muunlainen signaalilähde 41 sijaitsee käytetyn keilan 43 sektorilla. Tämän jälkeen toisella seuranta-asemalla 42 otetaan käyttöön keila 44. Suuriman tehokkuuden 10 saavuttamiseksi keilan 44 suunta on likimäärin kohtisuorassa keilan 43 suuntaan nähden, mutta tämä ei ole mittauksen kannalta tarpeen. Kun amplituditason havaitaan olevan suurempi kuin keskimääräinen kohinan taso, järjestelmä määrittää, että signaalilähde 15 sijaitsee myös antennikeilan 44 sektorilla. Tämän tuloksena keskitetty palvelin vastaanottaa mittausdatan seuranta-asemilta ja määrittää, että signaalilähde sijaitsee kahden sektorin leikkkausalueella. Tietysti vielä useampia seuranta-20 asemia voidaan käyttää signaalilähteen paikantamiseksi vielä tarkemmin. Lisäksi mittaukset voidaan suorittaa yksittäisellä mittausasemalla, joka on kiinnostuksen • · · « kohteena olevaa lähdettä 41 ympäröivällä alueella « · j l oleva liikkuva yksikkö. Lisäsovelluksessa keskitetty • « » ***.' 25 palvelin kykenee sijoittamaan paikannetun • · · j*· : signaalilähteen näytössä olevaan karttaan lähteen • · ί ** sijainnin esittämiseksi graafisesti verkkovastaavalle • · · tai muulle järjestelmän käyttäjälle. Signaalilähde voi olla minkälainen tahansa signaalilähde, esim.
: 30 loppukäyttäjä, tukiasema tai häiritsevä signaalilähde.
:***; Kuviossa 5a on esitetty lisäsovellus, jossa ·«· ,1. esitetään signaalilähteen pystymittaus. Häiritsevä • · ***, lähde 500 tai muu kiinnostuksen kohteena oleva signaalilähde sijaitsee korkean rakennuksen katolla. 35 Seuranta-asemalla 530, joka on edellisessä • · :**'· sovelluksessa esitetyn kaltainen, voi olla • •Φ 119573 13 lisäantennikeila, jonka suuntaa on nostettu vaakatasosta. Kuviossa 5a on pystykeila 510 ja vaakakeila 520. Tällaisen konfiguraation avulla lähteen pystysuunta on määritettävissä yhdistettynä 5 vähintään yhden vaakasuuntaisen keilan avulla suoritettuun mittaukseen. Kun suunnan pystykomponentti ja vaakakomponentti yhdistetään lähteen etäisyyteen (esimerkiksi kierrosajan mittauksen avulla), saadaan hyvä arvio signaalilähteen kolmiulotteisesta 10 sijainnista. Korkeusasema voidaan myös lisätä seuranta-asemien edellä kuvattuihin konfiguraatioihin. Antennikeilan korkeuskulma voi tietenkin osoittaa antennista ylöspäin tai alaspäin. Keksintö antaa mahdollisuuden sijoittaa seuranta-asemat vapaasti 15 verkon kolmiulotteiselle alueella, ja myös antennikeilat voivat osoittaa mihin tahansa suuntaan.
On myös lukuisia eri tapoja laskea signaalilähteen sijainti tarkemmin. Kuten edellisessä kappaleessa on lyhyesti mainittu, kierroksen mittaus 20 on käyttökelpoinen loppukäyttäjän ja seuranta-aseman tai loppukäyttäjän ja tukiaseman välisen etäisyyden määrittämiseksi. Tämä toteutetaan siten, että • Iti seuranta-asema tai tukiasema lähettää loppukäyttäjälle • · • I testisignaalin. Loppukäyttäjän päätelaite vastaanottaa • · · "*.* 25 testiviestin ja lähettää välittömästi vastausviestin.
• i · *“ * Kun vastausviesti vastaanotetaan seuranta-asemalla tai • · ' *' tukiasemalla, signaalin kierrosaika voidaan helposti • t# • · ***** muuntaa signaalin kulkeman etenemistien pituudeksi, joka on kaksi kertaa loppukäyttäjän ja seuranta-aseman • · 30 (tai tukiaseman) välisen halutun etäisyyden pituus.
:***; Jos vastausviestin lähetyksessä on viivettä, se * · · .1. voidaan ottaa huomioon etäisyyttä laskettaessa, koska * · ***. standardi määrittelee sallitut viivearvot. Kun *, * etäisyysdata yhdistetään suuntadataan, saadaan • · ;#*ti 35 suhteellisen hyvä arvio signaalilähteen sijainnista ;***· kolmiulotteisessa tilassa.
• Il 119573 14
Lisäksi paikannusta voidaan tarkentaa seuraavan menettelyn avulla, jota on havainnollistettu kuviossa 5b esimerkkinä keksinnöstä. Kuviossa 5b on kohde 554, ensimmäinen seuranta-asema 550 ja toinen 5 seuranta-asema 552. Lähde B on paikannettava kohde eli kohde 554. Seuranta-asema 1 (A) vastaanotti lähteen B
lähettämän signaalin, ja suuntakulma 556 (alfa) määritetään käytetyn antennikeilan tai useiden käytettyjen keilojen perusteella. Lisäksi seurantalo aseman A eli seuranta-aseman 550 ja lähteen B välinen etäisyys määritetään kierrosaikamittauksen avulla. Tämä menettely alkaa, kun asema A lähettää kuittauspyyntöviestin hetkellä ti. Asema B vastaanottaa kuittauspyyntöviestin hetkellä ta. Tämän 15 jälkeen asema B lähettää hetkellä t3 kuittausviestin (IMM_ACK), joka vuorostaan vastaanotetaan asemalla A hetkellä t4. Viestisarja on täydellinen, kun asema A lähettää toisen kuittauspyyntöviestin hetkellä ts-Aika t2-t3 edustaa etäispään viivettä, ja aika t4-t5 on 20 paikallisen pään viive. Nämä kaksi arvoa ovat tunnettuja, koska IEEE:n standardissa 802.11 on määritetty niille rajat. Kun paikallisen pään ja
• III
etäispään viiveet poistetaan kierrosaj asta, saadaan * · j ^ ' At ', ja A:n ja B:n välinen etäisyys voidaan laskea • « ***.* 25 ' At ' :n perusteella. Lopuksi lähteen B tarkka sijainti • * · j·* · lasketaan kulman 'alfa' ja lasketun etäisyyden • · • ** perusteella.
Lisäksi kuviossa 5c on havainnollistettu paikannusmenetelmän erästä lisäsovellusta. Kuviossa 5c * · ! ϊ: 30 on ensimmäinen seuranta-asema 560 ja toinen seuranta- j***; asema 562 sekä lähde 564 eli lähde B. B:n lähettämän • ff m»l, signaalin suunta (jota alfa havainnollistaa) sekä • ·
*’*. seuranta-aseman A eli seuranta-aseman 560 ja lähteen B
\ * välinen etäisyys määritetään kuten kuviossa 5b • · 35 esitetyssä esimerkissä. Lisäksi eräs toinen seuranta-:***: asema C eli seuranta-asema 562 on lisätty 119573 15 järjestelmään paikannuksen tarkentamiseksi edelleen. Toinen seuranta-asema vastaanottaa signaalilähteen B vastaanottaman signaalin. Kulma 'beeta' 566 saadaan käyttämällä aseman C antenneja. Kuten edellisessä 5 esimerkissä C:n ja B:n välinen etäisyys lasketaan lisäksi kierrosaikamittauksen avulla. Koska kummankin seuranta-aseman A ja C tarkka sijainti tiedetään esim. GPS-paikannuksen avulla, järjestelmä kykenee yhdistämään kummaltakin asemalta A ja C saatavan 10 mittausdatan B:n sijaintia koskevan tarkan arvion määrittelemiseksi. Keksinnön lisäsovelluksessa vielä useammat seuranta-asemat voivat suorittaa samanlaisia mittauksia ja kaikki seuranta-asemien saamat tulokset voidaan yhdistää.
15 Lisäksi keksinnön eräässä sovelluksessa myös tukiasemien tunnetut sijainnit voidaan ottaa huomioon. Käyttäjä voi osoittaa ja napsauttaa seuranta-aseman sijainnin pohjakaavaan tai karttaan. Kun tällaiset tiedot yhdistetään seuranta-aseman tai -asemien 20 suorittamiin mittauksiin, paikannus tarkentuu edelleen. Lisäksi kun järjestelmä tietää haluttua käyttäjää tietyllä hetkellä palvelevan tukiaseman, järjestelmä voi rajoittaa käyttäjän paikannuksen tukiaseman • · l I palvelualueelle.
• « · ***, 25 Keksinnön eräässä sovelluksessa keskitetty • · t |·· * palvelin lähettää testisignaalin useiden tukiasemien • · ί ** kautta halutulle loppukäyttäjän asemalle.
· ··
Testisignaali voi olla esimerkiksi "PING"-käsky.
Testisignaalin reititys suoritetaan käyttämällä : 30 tukiaseman MAC- (Medium Access Control, siirtotien * · ·***; pääsynvalvonta) tai IP-osoitetta. Seuranta-asema · · m, lähettää testitulokset keskitetylle palvelimelle, joka • i **\ voi sitten paikantaa loppukäyttäjän testitulosten avulla. Kun testitulokset heikkenevät, tämä voidaan :V: 35 yleensä tulkita pidemmäksi etäisyydeksi ·*’*; loppukäyttäjään. Tämä testaus voidaan yhdistää edellä M·' 119573 16 kuvattuihin mittauksiin paikannuksen suorituskyvyn parantamiseksi. Seuranta—asema voi myös seurata käytettyä koodausta. Kun koodaus on vankempaa, eli se sisältää vähemmän monimutkaisen modulointijärjestelyn 5 ja enemmän toistokorjausta, tämä voidaan yleensä tulkita pidemmäksi etäisyydeksi.
Keksinnöllisen menetelmän edellä kuvattujen sovellusten tuloksena saadaan kehämäinen alue, jolla signaalilähteen on sijaittava. Kun eri menetelmillä 10 saadaan useita sijaintia arvioivia kehämäisiä alueita, tällaisten alueiden leikkauksesta saadaan paljon tarkempi arvio lähteen sijainnista.
Keksinnön erään sovelluksen osalta viitataan kuvioon 6. Tässä esimerkissä suoritetaan erilainen 15 testi tukiasemien osalta. Järjestelmä voi nimittäin testata, onko loppukäyttäjälle valittu sopivin tukiasema. Testaamalla eri testireittejä järjestelmä voi määrittää, onko käyttäjäpäätelaitteelle valittu ihanteellisin tukiasema. Jos testi paljastaa, että 20 tukiasema ei ole ihanteellinen (esim. se sijaitsee liian kaukana), seuranta-asema voi lähettää uudelleenyhdistämispyynnön ei-ihanteelliselle ···· tukiasemalle olevan yhteyden katkaisemiseksi ja • · • Σ käyttäjän yhdistämiseksi parhaaseen verkon alueella • * · I**.* 25 käytettävissä olevaan tukiasemaan. Kuviossa 6 • · · “* i loppukäyttäjä 64 sijaitsee ensimmäisen tukiaseman 62 • « ! ** (tai yleisesti liityntäpisteen API) ja toisen tukiaseman 63 (AP2) läheisyydessä. Testipalvelin 65 on yhteydessä kumpaankin tukiasemaan 62, 63, ja ϊ^ϊ 30 testipalvelin 65 lähettää testiliikennettä esim. PING- :***: viestien muodossa. Voidaan käyttää erikokoisia PING- ·»· viestejä signaalireitin ominaisuuksien tarkistamiseksi.
Testipalvelin 65 vastaanottaa testitulokset APl:stä 62 ja AP2:sta 63 ja määrittää tuloksista paremman.
;V; 35 Parempi tulos voi olla lyhyempi vastausaika PING- ·***· viestiin. Siten määritetään ihanteellinen tukiasema ··· 119573 17 käyttäjäpäätelaitteen kannalta. Yhdistämällä kaksi seuranta-asemaa 60, 61 ja niiden suunta-antennit voidaan suorittaa edellisten esimerkkien mukainen paikannusmenettely käyttäjän sijainnin määrittämiseksi. 5 Kuvio 7 esittää esimerkkiä keksinnössä käytetystä järjestelmästä. Havainnepiirros estää pääkomponentteja. Kukin kehä 70 sisältää WiFi- (WLAN-) liityntäpisteen ja niiden ympärillä olevan peittoalueen. Alueelle on sijoitettu kaksi seurantalo asemaa 71. Seuranta-asemilta lähtevät nuolet kuvaavat seuranta-asemien lähettämää testiliikennettä.
Raportointisarja 72 kerää seuranta-asemien 71 lähettämät mittaustulokset. Mittaustulokset voidaan myös lähettää yleisen Internet-liitynnän 73 kautta 15 suorituspalvelimelle 75 tai toiseen raportointisarjaan 74. Tämä palvelin 74 voi sijaita kolmannen osapuolen tiloissa, ja eräässä esimerkissä kolmas osapuoli on tekninen tukipalvelu. Varsinaisen paikannuslaskennan voi suorittaa kumpi tahansa raportointisarja 72, 74.
20 Keskitetty palvelin 75 voi kerätä esiintyviä interferenssilähteitä koskevaa verkon laatudataa ajan funktiona. Suorituspalvelin 75 tai raportointisarja 74
• •M
voi kuvata interferenssilähteen graafiseen näyttöön.
• # • · • Käyttäjä voi tutkia mterferenssitasoj a ja t · · ***.' 25 lähdepaikko j a minä tahansa haluttuna aikana • · · • · · ,’* * käyttämällä tallennettuja aikaisempia mittaustietoja.
« « * ** Esillä olevan keksinnön eräässä sovelluksessa • · ··*" seuranta-asema voi olla toteutettu ajoneuvoon.
Tällainen seuranta-asema voidaan vapaasti sijoittaa • * :,V 30 verkon alueelle, jos verkossa esiintyy äkillistä ··· interferenssiä tai muu tarve signaalilähteen ,···. paikantamiseksi.
• · ***. Keksinnön eräässä sovelluksessa • · . paikannusmenettelyä voidaan soveltaa RLTS- • · ·.·.· 35 järjestelmiin (Real Time Location Systems, ·*« ! i tosiaikaiset paikannusjärjestelmät). RTLS- is 1 1 9573 järjestelmässä käytetään paikannettaviin kohteisiin kiinnitettyjä tunnistimia. Ne toimivat kuten radiotaajuisen etätunnistuksen (RFID) tunnistimet siten, että lukulaite vastaanottaa tunnistimien 5 lähettämät signaalit. Lukulaite on siten verrannollinen edellä kuvattuun seuranta-asemaan.
RTLS-järjestelmän etuna on se, että tarvitaan vähemmän laitteita kohteiden tai signaalilähteiden paikantamiseksi onnistuneesti. Normaalisti RTLS- 10 järjestelmissä tarvitaan kolme alueella olevaa liityntäpistettä paikannuksen onnistumiseksi. Esillä olevan keksinnön mukaisen järjestelmän avulla tarvitaan vain yksi seuranta-asema tyydyttävien paikannustulosten saavuttamiseksi, 15 Lisäksi esitettyä keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa aktiivisten RFID- tunnistimien paikannukseen. Tässä tapauksessa seuranta-asema toimii RFID-lukulaitteen asemassa seuranta-aseman läheisyydessä olevien tunnistimien 20 seuraamiseksi. Lisäksi RFID-lukulaitteet voidaan kytkeä WLAN-yhteyden avulla Internetiin tai muuhun «Ϊ. verkkoon. Langatonta WLAN-yhteyttä voidaan seurata ···· ··,·* seuranta-aseman avulla, ja jos yhteys vikaantuu tai • · • sillä esiintyy muita ongelmia, voidaan Hipaista f * * ,*V 25 hälytys palveluntarjoajalle.
{ · i · Keksinnön esimerkinomaiset sovellukset • · • ** voidaan sisällyttää mihin tahansa sopivaan laitteeseen, M· • t *...* joita ovat esimerkiksi mitkä tahansa sopivat palvelimet, työasemat, PC:t, kannettavat tietokoneet, • · • I : 30 PDA-laitteet, Internet-laitteet, kämmenlaitteet, :***· matkapuhelimet, langattomat laitteet, muut laitteet ja ··· .1. vastaavat, jotka kykenevät suorittamaan
• S
esimerkinomaisten sovellusten prosessit ja jotka voivat viestiä yhden tai useamman liitäntämekanismin :Y: 35 avulla, mukaan lukien esim. Internet-liityntä, j***· tietoliikenne missä tahansa sopivassa muodossa (esim.
··· 119573 19 puhe, modeemi ja vastaavat), langattomat tietoliikennevälineet, yksi tai useampi langaton tietoliikenneverkko, solukkotietoliikenneverkot, G3-tietoliikenneverkot, yleiset puhelinverkot (PSTN:t), 5 pakettidataverkot (PDN:t), Internet, intranetit, niiden yhdistelmä ja vastaavat.
On ymmärrettävä, että esimerkinomaiset sovellukset on esitetty esimerkin vuoksi, koska monet muunnelmat esimerkinomaisten sovellusten toteutukseen 10 käytetyistä tietyistä laitteistoista ovat mahdollisia, kuten laitteistoalan tai -alojen ammattilaiset ymmärtävät. Esimerkiksi esimerkinomaisten sovellusten yhden tai useamman komponentin toiminnallisuus voidaan toteuttaa yhden tai useamman fyysisen laitteen avulla. 15 Esimerkinomaisissa sovelluksissa voidaan tallentaa erilaisiin tässä kuvattuihin prosesseihin liittyviä tietoja. Nämä tiedot voidaan tallentaa yhteen tai useampaan muistiin, kuten kiintolevylle, optiselle levylle, magneto-optiselle levylle, RAM-20 muistiin tai vastaaviin. Esillä olevien keksintöjen esimerkinomaisten sovellusten toteuttamiseen käytetyt tiedot voidaan tallentaa yhteen tai useampaan «·»· iV, tietokantaan. Tietokannat voidaan järjestää käyttäen « i • yhteen tai useampaan tässä lueteltuun muistiin tai • · * ,**.* 25 tallennuslaitteeseen sisällytettyjä datarakenteita • · i „ · (esim. tietueita, taulukoita, tietomuodostelmia, Φ « ** kenttiä, kaavioita, puita, luetteloita ja vastaavia) .
• · *··.* Esimerkinomaisten sovellusten yhteydessä kuvatut prosessit voivat sisältää asianmukaisia datarakenteita • ♦ :.V 30 esimerkinomaisten sovellusten mukaisten laitteiden ja Ϊ : alijärjestelmien suorittamien prosessien avulla kerätyn ja/tai muodostetun datan tallentamiseksi ***. yhteen tai useampaan tietokantaan.
··♦*· • · , Kaikki esimerkinomaiset sovellukset tai osa • * •,*t* 35 niistä voidaan toteuttaa valmistamalla sovelluskohtaisia integroituja piirejä tai 119573 20 yhdistämällä tavanomaisia komponenttipiirejä asianmukaiseksi verkoksi, kuten sähköalan tai -alojen ammattilaiset ymmärtävät.
Kuten edellä on todettu, esimerkinomaisten 5 sovellusten komponentit voivat sisältää tietokoneen luettavan tietovälineen tai muisteja esillä olevien keksintöjen periaatteiden mukaisesti ja datarakenteiden, taulukoiden, tietueiden ja tai muun tässä kuvatun datan säilyttämiseksi. Tietokoneen 10 luettava tietoväline voi olla mikä tahansa sopiva tietoväline, joka osallistuu käskyjen antamiseen suorittimen suoritettavaksi. Tällainen tietoväline voi olla monenlaisessa muodossa, joita ovat muun muassa pysyvä tietoväline, pysymätön tietoväline, 15 siirtoväline ja vastaavat. Pysyviä tietovälineitä voivat olla esimerkiksi optiset tai magneettiset levyt, magneto-optiset levyt ja vastaavat. Pysymättömiä tietovälineitä voivat olla dynaamiset muistit ja vastaavat. Siirtovälineitä voivat olla 20 koaksiaalikaapelit, kuparilanka, optinen kuitu ja vastaavat. Siirtovälineet voivat esiintyä myös ··* ääniaaltojen tai optisten tai sähkömagneettisten ·*·· •V. aaltojen ja vastaavien muodossa, kuten niiden, jotka • · ! muodostetaan radiotaajuisessa (RF-) tietoliikenteessä,
I·· I
: .·, 25 infrapunadataliikenteessä (IF) ja vastaavissa.
• · « ··* · j\ Tietokoneen luettavien tietovälineiden yleisiä muotoja ϊ ·· . , #··. ovat esimerkiksi levyke, kalvolevy, kiintolevy, magneettinauha, mikä tahansa muu sopiva magneettinen , . tietoväline, CD-ROM, CDRW, DVD, mikä tahansa muu • · · *.·* 30 sopiva optinen tietoväline, reikäkortit, paperinauha, ; · ·;·* optiset merkkilomakkeet, mitkä tahansa muu sopiva ··· , . . · fyysinen tietoväline, jossa on reikiä tai muita *S··· optisesti tunnistettavia merkintöjä, RAM, PROM, EPROM, FLASH-EPROM, mikä tahansa muu sopiva muistisiru tai 1*1 35 -kasetti, kantoaalto tai mikä tahansa muu sopiva * ! .
* tietoväline, jota tietokone voi lukea.
119573 21
Vaikka esillä olevia keksintöjä on kuvattu useiden esimerkinomaisten sovellusten ja toteutusten yhteydessä, esillä olevia keksintöjä ei ole rajoitettu niihin, vaan ne kattavat erilaiset muunnelmat ja 5 ekvivalentit järjestelyt, jotka ovat seuraavien patenttivaatimusten suojapiirissä.
Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan edistyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa eri tavoin. Siten keksintöä ja sen 10 sovelluksia ei ole rajoitettu edellä kuvattuihin esimerkkeihin, vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten suojapiirin sisällä.
• · · 9 • 1 · · 49 1 9 9 4 • · * t • · • · 1 • 1 • 19 · • 4 • · · • ♦ · • 9 94 • 9 • ·· *♦· • · 4 · ·· 4 · • · 1 • 4 4 • · 444 • · ♦ 9 944 • 9·· 9 9 9 · 999 • • 1 « • 9 • 9 9 • 9 9 • 9 4· • 9 • 9 949

Claims (33)

1. Menetelmä signaalilähteen paikantamiseksi langattomassa tietoliikennejärjestelmässä, jossa menetelmässä 5 mitataan vastaanotettuja signaaleja vähintään yhdessä paikassa ohjattavan suunta-antennin avulla käyttämällä vähintään yhtä seuranta-asemaa, mitataan signaalitasoja seuranta-aseman vähintään kahden antennikeilan avulla, 10 kerätään vähintään antennikeilojen suunta ja seuranta-aseman sijainnit ja lasketaan signaalilähteen sijainti käyttämällä vähintään kahdesta mittauksesta saatuja mainittuja kerättyjä parametreja, ja jos signaalilähde 15 havaitaan kummankin mainitun antennikeilan avulla, käytetään myös antennin keilanvahvistusmuotoja ja mitattuja signaalitasoja.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa lisäksi 20 ohjataan antennikeilaa vaakasuunnassa, pystysuunnassa tai kummassakin suunnassa ennen .»*{' signaalien lähetystä tai vastaanottoa. · * J
* : 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen • · I ;*· menetelmä, jossa lisäksi ··· · • 25 mitataan antennikeilan suunta sähkökompassin ·*· · avulla.
• ·· ,···, 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen • » menetelmä, jossa lisäksi . . mitataan seuranta-aseman sijainti GPS- • · · 30 järjestelmän (Global Positioning System) avulla.
• · *···* 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen :***· menetelmä, jossa lisäksi ····· paikannetaan langattoman tietoliikennejärjestelmän käyttäjäpäätelaitteet tai • · * *]·* 35 tukiasemat vähintään yhden seuranta-aseman avulla. * · 23 1 1 9573
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa lisäksi mitataan signaaleja vähintään kahdessa seuranta-aseman sijaintipaikassa ja 5 määritellään signaalilähteen sijainti vähintään kahden käytetyn antennikeilan leikkaustilavuudessa.
7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, jossa lisäksi mitataan kierrosaika tai datan lähetys- 10 kuittaussekvenssiviive seuranta-asemalla sen tai viereisen seuranta-aseman lähettämien ja vastaanottamien signaalien osalta, lasketaan signaalilähteen ja seuranta-aseman välinen etäisyys kierrosajan tai datan lähetys- 15 kuittaussekvenssiviiveen perusteella, lasketaan signaalilähteen suunta vähintään yhden antennikeilan avulla ja lasketaan signaalilähteen sijainti mainitun kulman ja mainitun etäisyyden perusteella.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa lisäksi .Ϊ. lähetetään mittaustulokset palvelimelle ja • M· lasketaan signaalilähteen sijainti palvelimella. • · • Γ
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen • · · • ft · "V 25 menetelmä, jossa lisäksi • · * ”* * määritetään signaalin etenemisaika seuranta- • ft • ** asemalla vastaanotetun signaalin osalta ja • ft· • * *···' lasketaan signaalilähteen etäisyys mainitun etenemisajan perusteella. • · ϊ,ί,ϊ 30
10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen :***: menetelmä, jossa lisäksi ·· · #.I.> ilmaistaan häiritsevä signaalilähde vertaamalla • · **, vastaanotetun signaalin tasoa kohinan tasoon suhteessa *. * verkossa vastaanotettuun liikenteeseen. • ft ϊ#ί_ϊ 35
11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ϊ***; menetelmä, joka lisäksi toteutetaan WLAN- tai WiMAX- ·*· 24 1 1 9573 verkossa tai osana tosiaikaista paikannusjärjestelmää tai radiotaajuista etätunnistusjärjestelmää.
12. Järjestelmä signaalilähteen paikantamiseksi langattomassa 5 tietoliikennejärjestelmässä, joka järjestelmä käsittää vähintään yhden seuranta-aseman, joka käsittää mittausvälineet, jotka on konfiguroitu mittaamaan vastaanotettuja signaaleja vähintään yhdessä paikassa ohjattavan suunta-antennin avulla, 10 mainittujen mittausvälineiden ollessa konfiguroitu mittaamaan signaalitasoja seuranta-aseman vähintään kahden antennikeilan avulla, mikrosuorittimen, joka on konfiguroitu keräämään vähintään antennikeilojen suunta ja 15 seuranta-aseman sijainnit muistiin, ja mainitun mikrosuorittimen ohjatessa laskentavälineitä, jotka on konfiguroitu laskemaan signaalilähteen sijainti käyttämällä vähintään kahdesta mittauksesta saatuja mainittuja kerättyjä 20 parametreja, ja jos signaalilähde ilmaistaan kummankin mainitun antennikeilan avulla, käytetään myös antennin keilanvahvistusmuotoja ja mitattuja signaalitasoja.
"** 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen • · · • ** järjestelmä, joka käsittää lisäksi • · · i 25 antennin suuntausvälineet, jotka on • · * · · ί.:: konfiguroitu suuntaamaan antennikeila vaakasuunnassa, ·· • *·· pystysuunnassa tai kummassakin suunnassa ennen signaalien lähetystä tai vastaanottoa.
14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen ·*·*· 30 järjestelmä, joka käsittää lisäksi • · .···. sähkökompassin, joka on konfiguroitu mittaamaan • · · • antennikeilan suunta. • t* • *
15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen *·**· järjestelmä, joka käsittää lisäksi « • · • · · • * * • * * · · • * • · • •t 25 1 1 9573 GPS-järjestelmään (Global Positioning System) liittymisvälineet seuranta-aseman sijainnin mittaamiseksi.
16. Patenttivaatimuksen 12 mukainen 5 järjestelmä, joka käsittää lisäksi mainitun vähintään yhden seuranta-aseman, joka on konfiguroitu paikantamaan langattoman tietoliikennejärjestelmän käyttäjäpäätelaitteita tai tukiasemia.
17. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestelmä, joka käsittää lisäksi mainitut mittausvälineet, jotka on konfiguroitu mittaamaan signaaleja vähintään kahdessa seuranta-aseman sijaintipaikassa, ja 15 mainitut laskentavälineet, jotka on konfiguroitu määrittelemään signaalilähteen sijainti vähintään kahden käytetyn antennikeilan leikkaustilavuudessa.
18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen 20 järjestelmä, joka käsittää lisäksi mainitut mittausvälineet, jotka on konfiguroitu mittaamaan kierrosaika tai datan lähetys-!"* kuittaussekvenssiviive seuranta-asemalla sen tai • i * ; l viereisen seuranta-aseman lähettämien ja vastaanottamien • · · ··· · 25 signaalien osalta, • # • * · : mainitut laskentavälineet, jotka on • • ’·· konfiguroitu laskemaan signaalilähteen ja seuranta- • m i"/' aseman välinen etäisyys kierrosajan tai datan lähetys- kuittaus sekvenssi viiveen perusteella, ·*;*· 30 mainitut laskentavälineet, jotka on • · .*··. konfiguroitu laskemaan signaalilähteen suunta vähintään • · * ; yhden antennikeilan avulla, ja • · *···* mainitut laskentavälineet, jotka on • * konfiguroitu laskemaan signaalilähteen sijainti mainitun 35 kulman ja mainitun etäisyyden perusteella. • · • · · • · • * • · · 119573
19. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestelmä, joka käsittää lisäksi seuranta-asemalla olevan lähettimen, joka on konfiguroitu lähettämään mittaustulokset palvelimelle, 5 ja toiset laskentavälineet, jotka on konfiguroitu laskemaan signaalilähteen sijainti palvelimella.
20. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestelmä, joka käsittää lisäksi 10 mainitut laskentavälineet, jotka on konfiguroitu määrittämään signaalin etenemisaika seuranta-asemalla vastaanotetun signaalin osalta, ja mainitut laskentavälineet, jotka on konfiguroitu laskemaan signaalilähteen sijainti mainitun 15 etenemisajan perusteella.
21. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestelmä, joka käsittää lisäksi mainitut laskentavälineet, jotka on konfiguroitu ilmaisemaan häiritsevä signaalilähde 20 vertaamalla vastaanotetun signaalin tasoa kohinan tasoon suhteessa verkossa vastaanotettuun liikenteeseen.
22. Patenttivaatimuksen 12 mukainen ··*’. järjestelmä, joka on lisäksi toteutettu WLAN- tai • · · Φ · ’ l WiMAX-verkossa tai osana tosiaikaista •**#* 25 paikannusjärjestelmää tai radiotaajuista ♦ · · :·ϊ : etätunnistusjärjestelmää. ·*♦ ϊ
** 23. Tietokoneohjelma signaalilähteen ··· paikantamiseksi langattomassa tietoliikennejärjestelmässä, joka tietokoneohjelma on :Y: 30 toteutettu tietokoneen luettavalle tietovälineelle ja • · ;***· jolla ohjataan tietojenkäsittelylaite ,1. mittaamaan vastaanotettuja signaaleja « · vähintään yhdessä paikassa ohjattavan suunta-antennin avulla käyttämällä vähintään yhtä seuranta-asemaa, :Yj 35 mittaamaan signaalitasoja seuranta-aseman ·'**· vähintään kahden antennikeilan avulla, 9ΦΦ 119573 keräämään vähintään antennikeilojen suunta ja seuranta-aseman sijainnit ja laskemaan signaalilähteen sijainti käyttämällä vähintään kahdesta mittauksesta saatuja 5 mainittuja kerättyjä parametreja, ja jos signaalilähde ilmaistaan kummankin antennikeilan avulla, käyttämään myös antennin keilanvahvistusmuotoja ja mitattuja signaalitasoja.
22 119573
24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen 10 tietokoneohjelma, jolla lisäksi ohjataan tietojenkäsittelylaite ohjaamaan antennikeilaa vaakasuunnassa, pystysuunnassa tai kummassakin suunnassa ennen signaalien lähetystä tai vastaanottoa.
25. Patenttivaatimuksen 23 mukainen tietokoneohjelma, jolla lisäksi ohjataan tietojenkäsittelylaite mittaamaan antennikeilan suunta sähkökompassin avulla.
26. Patenttivaatimuksen 23 mukainen tietokoneohjelma, jolla lisäksi ohjataan tietojenkäsittelylaite •V. mittaamaan seuranta-aseman sijainti GPS- • · I järjestelmän (Global Positioning System) avulla. • i · *"f· 25
27. Patenttivaatimuksen 23 mukainen • · · :·* : tietokoneohjelma, jolla lisäksi ohjataan • « i ** tietojenkäsittelylaite *·· paikantamaan langattoman tietoliikennejärjestelmän käyttäjäpäätelaitteet tai :Y: 30 tukiasemat vähintään yhden seuranta-aseman avulla.
• ·***; 28. Patenttivaatimuksen 23 mukainen ··· tietokoneohjelma, jolla lisäksi ohjataan • · *···[ tietojenkäsittelylaite mittaamaan signaaleja vähintään kahdessa :Y: 35 seuranta-aseman sijaintipaikassa ja · · • · • · ·«« 119573 määrittämään signaalilähteen sijainti vähintään kahden käytetyn antennikeilan leikkaustilavuudessa.
29. Patenttivaatimuksen 27 mukainen tietokoneohjelma, jolla lisäksi ohjataan 5 tietojenkäsittelylaite mittaamaan kierrosaika tai datan lähetys-kuittaussekvenssiviive seuranta-asemalla sen tai viereisen seuranta-aseman lähettämien ja vastaanottamien signaalien osalta, 10 laskemaan signaalilähteen ja seuranta-aseman välinen etäisyys kierrosajan tai datan lähetys- kuittaussekvenssiviiveen perusteella, laskemaan signaalilähteen suunta vähintään yhden antennikeilan avulla ja 15 laskemaan signaalilähteen sijainti mainitun kulman ja mainitun etäisyyden perusteella.
30. Patenttivaatimuksen 23 mukainen tietokoneohjelma, jolla lisäksi ohjataan tietojenkäsittelylaite 20 lähettämään mittaustulokset palvelimelle ja laskemaan signaalilähteen sijainti palvelimella.
31. Patenttivaatimuksen 23 mukainen • ·· · tietokoneohjelma, jolla lisäksi ohjataan • j I tietojenkäsittelylaite I · I !’*.* 25 määrittämään signaalin etenemisaika seuranta- • · · *;· : asemalla vastaanotetun signaalin osalta ja • « • ** laskemaan signaalilähteen etäisyys mainitun *...* etenemisajan perusteella.
32. Patenttivaatimuksen 23 mukainen • « ί,ί^ί 30 tietokoneohjelma, jolla lisäksi ohjataan tietojenkäsittelylaite ilmaisemaan häiritsevä signaalilähde * · ***. vertaamalla vastaanotetun signaalin tasoa kohinan tasoon . * suhteessa verkossa vastaanotettuun liikenteeseen. * ·
33. Patenttivaatimuksen 23 mukainen i’**: tietokoneohjelma, joka on lisäksi toteutettu WLAN- tai M· 29 17 9573 WiMAX--verkossa tai osana tosiaikaista paikannusjärjestelmää tai radiotaajuista etätunnistusj ärj estelmää. ··· * *··· ·· · • · • * * · • · • ti • · * «M I • · • t · • I t ··· I ·* • * • ·· *»« • « • · ·*· • * • * · * · · • · ··· • · • · Itt • M • · • · • It * • · • * I · · I t t • · m • · • 9 ··· 30 119573
FI20075534A 2007-07-11 2007-07-11 Menetelmä signaalilähteen seuraamiseksi ja paikantamiseksi radioverkossa FI119573B (fi)

Priority Applications (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20075534A FI119573B (fi) 2007-07-11 2007-07-11 Menetelmä signaalilähteen seuraamiseksi ja paikantamiseksi radioverkossa
US12/668,144 US8390515B2 (en) 2007-07-11 2008-07-09 Method for signal source monitoring and positioning in a radio network
PCT/FI2008/050422 WO2009007513A1 (en) 2007-07-11 2008-07-09 Method for signal source monitoring and positioning in a radio network
EP08787699A EP2191289A4 (en) 2007-07-11 2008-07-09 METHOD FOR MONITORING AND POSITIONING A SIGNAL SOURCE IN A RADIO NETWORK

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20075534A FI119573B (fi) 2007-07-11 2007-07-11 Menetelmä signaalilähteen seuraamiseksi ja paikantamiseksi radioverkossa
FI20075534 2007-07-11

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20075534A0 FI20075534A0 (fi) 2007-07-11
FI119573B true FI119573B (fi) 2008-12-31

Family

ID=38331622

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20075534A FI119573B (fi) 2007-07-11 2007-07-11 Menetelmä signaalilähteen seuraamiseksi ja paikantamiseksi radioverkossa

Country Status (4)

Country Link
US (1) US8390515B2 (fi)
EP (1) EP2191289A4 (fi)
FI (1) FI119573B (fi)
WO (1) WO2009007513A1 (fi)

Families Citing this family (23)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE102009053872A1 (de) * 2009-11-20 2011-05-26 Fachhochschule Köln Verfahren zur Lokalisierung eines passiven RFID-Transponders
US10674230B2 (en) 2010-07-30 2020-06-02 Grab Vision Group LLC Interactive advertising and marketing system
US8952791B2 (en) * 2011-02-28 2015-02-10 Lincoln Berry, III Method and system for tracking RFID tags for use in advertising and marketing
FR2975846B1 (fr) 2011-05-27 2013-05-17 Eutelsat Sa Procede de localisation d'un terminal a la surface d'une zone de couverture au moyen d'un reseau de telecommunication utilisant un satellite
US8995902B2 (en) * 2011-08-12 2015-03-31 Bae Systems Information And Electronic System Integration Inc. Link 16-based geolocation of hostile jammers
US9992690B2 (en) 2013-10-11 2018-06-05 Textron Innovations, Inc. Placed wireless instruments for predicting quality of service
JP6318819B2 (ja) * 2014-04-24 2018-05-09 日本電気株式会社 方位測定装置、及び電波到来方位の算出方法
WO2016009723A1 (ja) * 2014-07-15 2016-01-21 ソニー株式会社 情報処理装置、状態制御装置、情報処理方法、状態制御方法、およびプログラム
US10681490B2 (en) 2014-09-03 2020-06-09 CloudLeaf, Inc. Events based asset location and management system
EP3189625A4 (en) * 2014-09-03 2018-08-29 Cloudleaf, Inc. Systems, methods and devices for asset status determination
US11436544B2 (en) 2014-09-03 2022-09-06 CloudLeaf, Inc. System for managing an industrial workflow
US10942251B2 (en) 2014-09-03 2021-03-09 CloudLeaf, Inc. Asset location and management system with distributed processing
US10292058B2 (en) * 2014-12-16 2019-05-14 New Jersey Institute Of Technology Radio over fiber antenna extender systems and methods for high speed trains
US10244413B2 (en) 2015-02-20 2019-03-26 Tempo Communications, Inc. System and method for generating a graphic illustration of wireless network performance
US9900792B2 (en) 2016-01-05 2018-02-20 The Johns Hopkins University Aggregate radio interference modeling and simulation platform
US10645593B2 (en) 2016-04-15 2020-05-05 Tempo Communications, Inc. Systems and methods for determining and optimizing performance of wireless networks having multiple access points
JP2017208620A (ja) * 2016-05-16 2017-11-24 富士通株式会社 情報処理装置，端末装置，電子装置および制御プログラム
CN106255200B (zh) * 2016-07-29 2019-07-05 昆明理工大学 一种基于网格化频谱监测结果的无线干扰源定位方法
US10360335B2 (en) 2016-08-29 2019-07-23 Tempo Communications, Inc. Distributed sensor network for measuring and optimizing wireless networks
CN106714227B (zh) * 2016-08-31 2019-09-10 成都中星世通电子科技有限公司 移动监测站自动定位方法
CN108092004B (zh) * 2016-11-23 2020-10-27 北京环佳通信技术有限公司 一种智能电控天线阵列控制***及方法
US10631262B2 (en) 2017-10-25 2020-04-21 T-Mobile Usa, Inc. Determining device location
CN112731361B (zh) * 2020-12-21 2024-04-16 成都瀚德科技有限公司 无线电监测车的单车定位方法及装置

Family Cites Families (15)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5515378A (en) * 1991-12-12 1996-05-07 Arraycomm, Inc. Spatial division multiple access wireless communication systems
US5873048A (en) 1995-07-27 1999-02-16 Lucent Technologies Inc. Locator and method for a wireless communication system
EP0879423B1 (en) * 1996-02-05 2001-08-01 Ericsson Inc. Terminal position location using multiple beams
FI105596B (fi) * 1996-05-27 2000-09-15 Nokia Networks Oy Menetelmä matkaviestimen sijainnin selvittämiseksi
US5945948A (en) 1996-09-03 1999-08-31 Motorola, Inc. Method and apparatus for location finding in a communication system
GB0000528D0 (en) * 2000-01-11 2000-03-01 Nokia Networks Oy Location of a station in a telecommunications system
US7813740B2 (en) * 2001-10-15 2010-10-12 Qualcomm Incorporated Method and apparatus for managing imbalance in a communication system
KR100447411B1 (ko) * 2001-12-26 2004-09-04 한국전자통신연구원 이동 단말기의 위치 추적 장치 및 방법
US7092673B2 (en) * 2002-12-27 2006-08-15 Nortel Networks Limited Angle of arrival estimation in a wireless telecommunications network
US7072669B1 (en) * 2003-05-23 2006-07-04 Verizon Corporate Services Group Inc. Method for localizing the position of a wireless device
US7257107B2 (en) * 2003-07-15 2007-08-14 Highwall Technologies, Llc Device and method for detecting unauthorized, “rogue” wireless LAN access points
US7313403B2 (en) 2003-08-06 2007-12-25 Hong Kong Applied Science And Technology Research Institute Co., Ltd. Location positioning in wireless networks
US20050186938A1 (en) 2004-02-25 2005-08-25 Fellowship Technologies, Inc. System and apparatus for locating lost persons or animals
US7206609B2 (en) 2004-04-29 2007-04-17 Intel Corporation Method and apparatus capable of determining and utilizing radio wave directional information
US8988222B2 (en) * 2007-01-18 2015-03-24 James Neil Rodgers Stolen bicycle (missing chattel) identification, tracking and location; a system and method

Also Published As

Publication number Publication date
WO2009007513A1 (en) 2009-01-15
FI20075534A0 (fi) 2007-07-11
EP2191289A4 (en) 2012-08-22
US8390515B2 (en) 2013-03-05
US20100283678A1 (en) 2010-11-11
EP2191289A1 (en) 2010-06-02

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI119573B (fi) Menetelmä signaalilähteen seuraamiseksi ja paikantamiseksi radioverkossa
EP3860192B1 (en) Measurement method and device
JP4744891B2 (ja) シグナル強度測定値を用いた安価な無線端末の位置の推定
EP2975892B1 (en) Mobile terminal, and locating method and device
Liu et al. WiFi-based indoor positioning for multi-floor environment
US7174172B2 (en) System and method for asset location in wireless networks
US11991734B2 (en) Fingerprinting enhancement with multi-band AoA measurements
US9392573B2 (en) Method for determining a geospatial location of a client in signal communication with a wireless array
Khodayari et al. A RSS-based fingerprinting method for positioning based on historical data
US8694010B2 (en) Wireless array device and system for managing wireless arrays having magnetometers
Sambu et al. An experimental study on direction finding of bluetooth 5.1: Indoor vs outdoor
KR20090085937A (ko) 유피셀 데이터베이스를 이용한 단말 기반의 위치 측정방법, 장치 및 시스템
Kao et al. A hybrid indoor positioning for asset tracking using Bluetooth low energy and Wi-Fi
WO2018017027A2 (en) Multi signal diffusion integrated system and method
EP2928245A1 (en) A wireless access point, a transmitter-implemented method, a mobile user device and a user-implemented method for localization
CN105898858B (zh) 一种不依赖于邻居节点的apit节点定位***及方法
WO2018121439A1 (zh) 一种直射径判断方法及装置
JP6610963B2 (ja) ユーザ機器を位置決めするための方法、通信システム、及びリーダ
Kawauchi et al. Directional beaconing: A robust wifi positioning method using angle-of-emission information
US9787538B2 (en) Wireless gigabit-enabled device configuration
WO2024099546A1 (en) Network-assisted sensing of passive objects in a target area
Nabil et al. A comparative study of localization algorithms in WSNs
Suttichaya et al. Determining Physical Location of Wireless Access Point using Smart Devices
WO2024149445A1 (en) Devices for performing wireless sensing and methods of operating the same

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed