FI119345B - Lähetinlaitteisto ja -menetelmä tehokasta suurnopeusdatalähetystä ja dekoodausta varten CDMA-matkaviestinjärjestelmässä - Google Patents

Lähetinlaitteisto ja -menetelmä tehokasta suurnopeusdatalähetystä ja dekoodausta varten CDMA-matkaviestinjärjestelmässä Download PDF

Info

Publication number
FI119345B
FI119345B FI20021864A FI20021864A FI119345B FI 119345 B FI119345 B FI 119345B FI 20021864 A FI20021864 A FI 20021864A FI 20021864 A FI20021864 A FI 20021864A FI 119345 B FI119345 B FI 119345B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
bits
retransmission
modulation technique
encoded bits
available
Prior art date
Application number
FI20021864A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20021864A0 (fi
FI20021864A (fi
Inventor
Yong-Suk Moon
Hun-Kee Kim
Jae-Seung Yoon
Original Assignee
Samsung Electronics Co Ltd
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Samsung Electronics Co Ltd filed Critical Samsung Electronics Co Ltd
Publication of FI20021864A0 publication Critical patent/FI20021864A0/fi
Publication of FI20021864A publication Critical patent/FI20021864A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI119345B publication Critical patent/FI119345B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B1/00—Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/69—Spread spectrum techniques
    • H04B1/707—Spread spectrum techniques using direct sequence modulation
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B7/00—Radio transmission systems, i.e. using radiation field
    • H04B7/14—Relay systems
    • H04B7/15—Active relay systems
    • H04B7/204—Multiple access
    • H04B7/216—Code division or spread-spectrum multiple access [CDMA, SSMA]
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
    • H04L1/12—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel
    • H04L1/16—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel in which the return channel carries supervisory signals, e.g. repetition request signals
    • H04L1/18—Automatic repetition systems, e.g. Van Duuren systems
    • H04L1/1812—Hybrid protocols; Hybrid automatic repeat request [HARQ]
    • H04L1/1819—Hybrid protocols; Hybrid automatic repeat request [HARQ] with retransmission of additional or different redundancy
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04J—MULTIPLEX COMMUNICATION
    • H04J13/00—Code division multiplex systems
    • H04J13/0007—Code type
    • H04J13/004—Orthogonal
    • H04J13/0048—Walsh
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04J—MULTIPLEX COMMUNICATION
    • H04J13/00—Code division multiplex systems
    • H04J13/16—Code allocation
    • H04J13/18—Allocation of orthogonal codes
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
    • H04L1/0001—Systems modifying transmission characteristics according to link quality, e.g. power backoff
    • H04L1/0002—Systems modifying transmission characteristics according to link quality, e.g. power backoff by adapting the transmission rate
    • H04L1/0003—Systems modifying transmission characteristics according to link quality, e.g. power backoff by adapting the transmission rate by switching between different modulation schemes
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
    • H04L1/004—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using forward error control
    • H04L1/0056—Systems characterized by the type of code used
    • H04L1/0064—Concatenated codes
    • H04L1/0066—Parallel concatenated codes
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
    • H04L1/004—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using forward error control
    • H04L1/0056—Systems characterized by the type of code used
    • H04L1/0067—Rate matching
    • H04L1/0068—Rate matching by puncturing
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
    • H04L1/08—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by repeating transmission, e.g. Verdan system
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
    • H04L1/12—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel
    • H04L1/16—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel in which the return channel carries supervisory signals, e.g. repetition request signals
    • H04L1/18—Automatic repetition systems, e.g. Van Duuren systems
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
    • H04L1/12—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel
    • H04L1/16—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel in which the return channel carries supervisory signals, e.g. repetition request signals
    • H04L1/18—Automatic repetition systems, e.g. Van Duuren systems
    • H04L1/1829—Arrangements specially adapted for the receiver end
    • H04L1/1835—Buffer management
    • H04L1/1845—Combining techniques, e.g. code combining
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
    • H04L1/12—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel
    • H04L1/16—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel in which the return channel carries supervisory signals, e.g. repetition request signals
    • H04L1/18—Automatic repetition systems, e.g. Van Duuren systems
    • H04L1/1867—Arrangements specially adapted for the transmitter end
    • H04L1/1887—Scheduling and prioritising arrangements
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
    • H04L1/12—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel
    • H04L1/16—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel in which the return channel carries supervisory signals, e.g. repetition request signals
    • H04L1/18—Automatic repetition systems, e.g. Van Duuren systems
    • H04L1/1867—Arrangements specially adapted for the transmitter end
    • H04L1/1893—Physical mapping arrangements
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
    • H04L1/0001—Systems modifying transmission characteristics according to link quality, e.g. power backoff
    • H04L1/0009—Systems modifying transmission characteristics according to link quality, e.g. power backoff by adapting the channel coding
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
    • H04L1/0001—Systems modifying transmission characteristics according to link quality, e.g. power backoff
    • H04L1/0023—Systems modifying transmission characteristics according to link quality, e.g. power backoff characterised by the signalling
    • H04L1/0026—Transmission of channel quality indication
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W28/00—Network traffic management; Network resource management
    • H04W28/02—Traffic management, e.g. flow control or congestion control
    • H04W28/06—Optimizing the usage of the radio link, e.g. header compression, information sizing, discarding information

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Quality & Reliability (AREA)
  • Detection And Prevention Of Errors In Transmission (AREA)
  • Mobile Radio Communication Systems (AREA)

Description

#- 119345 Lähetinlaitteisto ja -menetelmä tehokasta suurnopeusdata-lähetystä ja dekoodausta varten CDMA-matkaviestinjärjestel-mässä
Etuoikeus 5 Tämä hakemus vaatii etuoikeutta hakemukseen, joka hakemus on nimeltään ’’Lähetin-vastanotinlaite ja -menetelmä tehokkaaseen, suurinopeuk-siseen tiedon uudelleenlähetykseen ja dekoodaamiseen CDMA-matkaviestijär-jestelmässä”, (Transceiver Apparatus and Method for Efficient High-Speed Data Retransmission and Decoding in a CDMA Mobile Communication System’) 10 rekisteröity Korean teollisuuspatenttitoimistossa lokakuun 19. 2001 ja osoitettu sarjanumerolla 2001 - 64742, jonka sisällöt ovat täten liitettyjä viitteinä.
Keksinnön tausta 1. Keksinnön ala
Esillä oleva keksintö koskee yleisesti laitetta ja menetelmää tilansiir-15 toviiveen mitoittamiseksi CDMA- (koodijakoinen monipääsy) matkaviestijärjes-telmässä ja erityisesti laitetta ja menetelmää tilansiirtoviiveen mitoittamiseksi NB-TDD- (kapeakaista-aikajakokahdennus) CDMA-matkaviestijärjestelmässä.
2. Keksintöön liittyvän tekniikan kuvaus Tällä hetkellä, matkaviestijärjestelmä on kehittynyt varhaisesta ää- *··) 20 nipohjaisesta viestijärjestelmästä suurinopeuksiseen, korkealaatuiseen radio- • ♦ · *·;·* aaltotietopakettiviestijärjestelmään tietopalvelun ja multimediapalvelun aikaan- :.v saamista varten. Lisäksi, kolmannen sukupolven matkaviestijärjestelmä, joka on jaettu tahdistamattomaan 3GPP- (kolmannen sukupolven kumppanuuspro-i/.j jekti) järjestelmään ja tahdistettuun 3GPP2- (kolmannen sukupolven kumppa ni 25 nuusprojekti 2) järjestelmään, on standardisoinissa suurinopeuksisista, korkealaatuista radioaaltotietopakettipalvelua varten. Esimerkiksi, standardisointi : HSDPA- (suurinopeuksinen satelliitti-maayhteys pakettiverkko) järjestelmälle .··*! on suoritettu 3GPP-järjestelmällä, kun taas standardisointi 1xEV-DV (1x asteit- • · T täinen tieto ja ääni) järjestelmälle on suoritettu 3GPP2-järjestelmällä. Sellaisia *.**: 30 standardisointeja on toteutettu ratkaisun selville saamiseksi suurinopeuksista, korkealaatuista 2 Mbps siirtonopeuden radioaaltotietopakettilähetyspalvelua varten tai kolmannen sukupolven matkaviestijärjestelmän yli. Edelleen, on esi-tetty neljännen sukupolven matkaviestijärjestelmää, joka aikaansaa paremman 119345 2 suurinopeuksisen, korkealaatuisen multimediapalvelun kuin kolmannen sukupolven matkaviestijärjestelmä.
Tärkein tekijä, joka vaikeuttaa suurinopeuksista, korkealaatuista ra-dioaaltotietopalvelua, on riippuvainen radiokanavatoimintaympäristöstä. Usein 5 radiokanavatoimintaympäristö muuttuu valkokohinan ja häipymisen, varjostuksen aiheuttamana signaalitehon vaihtelun johdosta, UE (käyttäjälaitteiston) liikkeen ja usein toistuvan nopeudenmuutoksen aiheuttaman Doppler-ilmiön johdosta ja toisten käyttäjien ja monitiesignaalin aiheuttaman häiriön johdosta. Sen vuoksi, jotta saadaan aikaan suurinopeuksinen radioaaltotietopakettipal-10 velu, on olemassa tarvetta kasvavan sovitettavuuskelpoisuuden parannetulle teknologialle muutoksiin kanavatoimintaympäristössä sen lisäksi, mitä yleinen teknologia on aikaansaanut olemassa olevia toisen tai kolmannen sukupolven matkaviestijärjestelmiä varten. Olemassa olevassa järjestelmässä käytetty nopea tehonohjausmenetelmä kasvattaa myös sovitettavuutta muutoksiin kana-15 vatoimintaympäristössä. Kuitenkin, sekä 3GPP- että 3DPP2-järjestelmä toteuttavat standardisoinnin suurinopeuksisella tietopakettilähetyksellä, viitaten järjestelmiin AMCS (mukautuva modulointi-/koodausmalli) ja HARQ (sekamuotoinen automaattinen toistopyyntö).
AMCS on tekniikka modulointitekniikan ja kanavakooderin koodaus-20 suhteen vaihtamiseksi mukautuvasti muutoksen mukaisesti satelliitti-maayh-teyskanavatoimintaympäristössä. Yleensä satelliitti-maayhteyskanavatoiminta-ympäristön selville saamiseksi, UE mitoittaa signaali-kohinasuhteen (SNR) ja • · · ·
. .·. lähettää SNR-informaation solmulle B maa-satelliittiyhteyden kautta. Solmu B
. v. ennustaa satelliitti-maayhteyskanavatoimintaympäristön perustuen vastaan- • · · 25 otettuun SNR-informaatioon ja määrää oikean modulointitekniikan ja koodaus- . ,* suhteen ennakoidun arvon mukaisesti. Käytettävissä olevat modulointitekniikat • · · AMCS-järjestelmää varten sisältävät QPSK- (digitaalinen kaksivaihemodulaa-tio), 8PSK- (8-tasoinen vaihe-eromodulaatio), 16QAM- (16-tasoinen kvadratuu-riamplitudimodulaatio), ja 64QAM- (64-tasoinen kvadratuuriamplitudimodulaa-30 tio) menetelmät, ja käytettävissä olevat koodaussuhteet AMCS-järjestelmää varten sisältävät koodaussuhteet 1/2 ja 3/4. Sen vuoksi, AMCS-järjestelmä . käyttää ylimpiä modulointeja (16QAM ja 64QAM) ja korkeaa koodaussuhdetta * * 3/4 UE:lle, joka on paikannettu solmun B lähialueelta, jolla solmulla on hyvä
kanavatoimintaympäristö, ja käyttää alimpia modulointeja (QPSK ja 8PSK) ja 35 alhaista koodaussuhdetta 1/2 UE:lle, joka sijaitsee solun reuna-alueella. Lisäk-*:··· si, verrattuna olemassa olevaan nopeaan tehonohjausmenetelmään, AMCS
3 " 119345 vähentää häiriösignaalia siten parantaen keskimääräistä järjestelmän suorituskykyä.
HARQ on linkkiohjaustekniikka virheen korjaamiseksi lähettämällä uudelleen virheellinen tieto pakettivirhetapahtuman jälkeen alkuperäisessä lä-5 hetyksessä. Yleensä, HARQ on luokiteltu siselöivään yhteenliittämiseen (CC), täydelliseen inkrementaali redundanssiin (FIR), ja osittaiseen inkrementaali redundanssiin (FIR).
CC on tekniikka paketin lähettämiseksi siten, että koko uudelleenlähetyksessä lähetetty paketti on samanlainen kuin alkuperäisessä lähetyksessä 10 lähetetty paketti. Tässä tekniikassa vastaanotin liittää yhteen uudelleen lähetetyn paketin alunperin lähetettyyn pakettiin, joka on aikaisemmin tallennettu puskurimuistiin sen ennakolta määrätyllä menetelmällä. Toimimalla niin on mahdollista lisätä koodattujen bittien syötön luotettavuutta dekooderille siten aiheuttaen kasvua kokonaisjärjestelmän suorituskyvyssä. Kahden samojen pakettien 15 yhdistäminen on samanlainen kuin toistettu koodaus vaikutusten muodossa siten, että on mahdollista lisätä tehovahvistusta keskimäärin noin 3:lla dB:liä.
FIR on tekniikka ainoastaan kanavakooderilta tuotetuista ylimääräisistä biteistä muodostuvan paketin lähettämiseksi samojen pakettien sijasta siten parantaen dekooderin suorituskykyä vastaanottimessa. Se on, FIR käyt-20 tää uusia ylimääräisiä bittejä yhtä hyvin kuin ensin lähetettyä informaatiota dekoodauksen aikana aiheuttaen alentumista koodaussuhteessa, joka siten pa- ··· rantaa dekooderin suorituskykyä. On hyvin tunnettua koodausteoriassa, että * ·· · . .·. tehovahvistus alhaisella koodaussuhteella on korkeampi kuin tehovahvistus toistetulla koodauksella. Sen vuoksi FIR on parempi kuin CC ainoastaan teho- • · · 25 vahvistuksen muodossa.
. .* Toisin kuin FIR, PIR on tekniikka informaatiobittien ja uusien ylimää- • · · räisten bittien yhdistetyn tietopaketin lähettämiseksi uudelleenlähetyksellä. Sen ’···** vuoksi PIR voi saavuttaa samanlaisen vaikutuksen kuin CC liittämällä yhteen uudelleen lähetetyt informaatiobitit alunperin lähetettyihin informaatiobitteihin • · 30 dekoodauksen aikana, ja myös saavuttaa samanlaisen vaikutuksen kuin FIR suorittamalla dekoodauksen käyttäen ylimääräisiä bittejä. PIR-tekniikalla on . hieman korkeampi koodaussuhde kuin FIR-tekniikalla osoittaen välillistä suori- * ; tuskykyä FIR- ja CC-tekniikoiden välillä. Kuitenkin, HARQ-järjestelmää olisi tar kasteltava, ei ainoastaan suorituskyvyn kannalta, vaan myös järjestelmän mo-35 nimutkaisuudessa, kuten puskurimuistin kokona ja vastaanottimen yhteyden-·:··· valvontana. Tuloksena ei ole helppoa määrittää ainoastaan yhtä niistä.
119345 4 AMCS ja HARQ ovat erillisiä tekniikoita sovitettavuuden kasvattamiseksi muutoksiin radiolinkkitoimintaympäristössä. Edullisesti, on mahdollista huomattavasti parantaa järjestelmäsuorituskykyä yhdistämällä kaksi tekniikkaa. Se on, lähetin määrittää oikean modulointitekniikan ja oikean koodaussuhteen 5 satelliitti-maayhteyskanavalle AMCS-järjestelmällä ja lähettää sitten pakettitie-don määritetyn modulointitekniikan ja koodaussuhteen mukaisesti. Siten, heti virheen jälkeen dekoodatakseen lähettimellä lähetetyn tietopaketin, vastaanotin lähettää uudelleenlähetyspyynnön. Uudelleenlähetyspyynnön vastaanottimelta vastaanottamisen jälkeen solmu B lähettää uudelleen tietopaketin HARQ-jär-10 jestelmällä.
Kuvio 1 kuvaa olemassa olevaa lähetintä suurinopeuksiseen paket-titietolähetykseen, jossa on mahdollista toteuttaa erilaisia AMCS-tekniikoita ja HARQ-tekniikoita ohjaamalla kanavakooderia 112.
Viitaten kuvioon 1, kanavakooderi 112 muodostuu kooderista ja lä- 15 vistäjästä (ei esitetty). Kun syöttötieto määritetyllä tiedonsiirtonopeudella on kytketty kanavakooderin 112 syöttöliittymään, kooderi suorittaa koodauksen siinä tarkoituksessa, että vähennetään lähetysvirhetiheyttä. Edelleen, lävistäjä lävistää kooderin tulostuksen koodaussuhteen ja aikaisemmin määritetyn HARQ-tyypin mukaisesti ohjaimella 120, ja aikaansaa sen tulostuksen kanava- 20 limittimelle 114. Koska tuleva matkaviestijärjestelmä tarvitsee tehokkaan kana- vakoodaustekniikan siinä tarkoituksessa, että lähetetään luotettavasti suurino- ··· peuksista multimediatietoa, kuvion 1 kanavakooderi 112 on toteutettu turbo- *··· . kooderilla, jolla on alkukoodaussuhde R = 1/6 ja lävistäjällä 216, kuten on ku- vattu kuviossa 2. On tunnettua alalla, että kanavakoodaus turbokooderilla • · 25 osoittaa suorituskykyä lähimpänä Shannon-raja-arvoa bittivirhesuhteen (BER) . . muodossa jopa alhaisella SNR:lla. Kanavakoodaus turbokooderilla on myös • · · hyväksytty HSDPA- ja 1 xEV-DV-järjestelmien standardisointia varten 3GPP- ja *··.* 3DPP2-järjestelmien avulla. Turbokooderin tulostus voidaan jakaa systemaat tisiin bitteihin ja pariteettibitteihin. "Systemaattiset bitit" viittaavat lähetettäviin V·: 30 varsinaisiin informaatiobitteihin samalla, kun "pariteettibitit" viittaavat signaaliin, jota käytetään auttamaan vastaanotinta mahdollisen lähetysvirheen korjaami-. sessa. Lävistäjä 216 lävistää valikoivasti kooderilta tulostetut systemaattiset ] ; bitit tai pariteettibitit toteuttaen määritettyä koodaussuhdetta.
Viitaten kuvioon 2, yhden syöttötiedon vastaanottamisen jälkeen i*\. 35 turbokooderi tulostaa ehjää tietoa systemaattisena bittivirtana X. Syöttötieto on ·:··: aikaansaatu myös ensimmäiselle kanavakooderille 210 ja ensimmäinen kana- 119345 5 vakooderi 210 suorittaa koodauksen syöttötiedoille ja tulostaa kahta eri pari-teettibittivirtaa Yi ja Y2. Lisäksi syöttötieto on aikaansaatu myös limittimelle 212 ja limitin 212 limittää syöttötiedot. Ehjä limitetty syöttötieto on lähetetty limitettynä systemaattisena bittivirtana X'. Limitetty syöttötieto on aikaansaatu toiselle 5 kanavakooderille 214 ja toinen kanavakooderi 214 suorittaa koodauksen limitetylle syöttötiedolle ja tuottaa kahta eri pariteettibittivirtaa Zi ja Z2. Systemaattiset bittivirrat X ja X' ja pariteettibittivirrat Yi, Y2, Zi ja Z2 ovat aikaansaatuja lä-vistäjälle 216 lähetysyksikössä 1, 2, N. Lävistäjä 216 määrittää lävistysmal-lin kuvion 1 ohjaimelta 120 aikaansaadun ohjaussignaalin mukaisesti ja suorit-10 taa lävistämisen systemaattiselle bittivirralle X, limitetylle systemaattiselle bittivirralle X', ja neljälle eri pariteettibittivirroille Yi, Y2, Zi ja Z2 käyttäen määritettyä lävistysmallia siten tuottaen haluttuja systemaattisia bittejä ja pariteettibittejä.
Kuten on kuvattu edellä, käytetty lävistysmalli lävistämään koodatut bitit lävistäjällä 216 riippuu koodaussuhteesta ja HARQ-tyypistä. Se on, käyt-15 täen CC-tekniikkaa on mahdollista lähettää sama paketti kussakin lähetyksessä lävistämällä koodatut bitit siten, että lävistäjällä 216 on systemaattisten bittien ja pariteettibittien kiinteä yhdistelmä annetun koodaussuhteen mukaisesti. Käyttäen IR-tekniikkaa (joko FIR tai PIR) lävistäjä 216 l„vist,„, koodatut bitit systemaattisten bittien ja pariteettibittien yhdistelmässä alkuperäisessä lähetyk-20 sessä annetun koodaussuhteen mukaisesti ja lävistää koodatut symbolit erilaisissa pariteettibittien yhdistelmissä kussakin uudelleenlähetyksessä siten alen- ··· taen kokonaiskoodaussuhdetta. Esimerkiksi, käyttäen CC-tekniikkaa, jolla on • ·· , koodaussuhde 1/2, lävistäjä 216 voi tulostaa katkeamattomasti samat bitit X ja • · ·
Yi, yhtä syöttöbittiä varten alkuperäisessä lähetyksessä ja uudelleenlähetyt • · * 25 sessä käyttämällä kiinteästi koodattujen bittien [X Yi Y2 X' Zi Z2] järjestyksessä [ ] lävistysmallina [1 1 0 0 0 0]. Käyttäen FIR-tekniikkaa, lävistäjä 216 tuottaa koo- • · * " datut bitit järjestyksessä [Xi Yn X2 Z2i] alkuperäisessä lähetyksessä ja järjes- tyksessä [Y2i Z2i Yi2 Zi2] uudelleenlähetyksessä kahta syöttöbittiä varten, käyttämällä lävistysmalleina (1 1 0000; 1 0000 1] ja (0 01 001 ;01 001 0] :\j 30 alkuperäisessä lähetyksessä ja uudelleenlähetyksessä, vastaavasti. Toisaalta, vaikka ei ole erikseen kuvattu, 3GPP2-järjestelmän hyväksymä R = 1/3 turbo- ··· .* . kooderi voidaan toteuttaa ensimmäisellä kanavakooderilla 210 ja kuvion 2 lä- * * vistäjällä 216.
\ * Pakettitiedonlähetysoperaatio AMCS-järjestelmällä ja HARQ-järjes- 35 telmällä, jotka on havainnollistettu kuviolla 1, kuvataan tässä alapuolella. En-·:··· nen uuden paketin lähetystä, lähettimen ohjain 120 määrittää oikean moduloin- 119345 6 titekniikan ja tiedonsiirtonopeuden perustuen satelliitti-maayhteyskanavan olo-suhdeinformaatioon, joka on aikaansaatu vastaanottimelta. Ohjain 120 aikaansaa informaation määritetyllä modulointitekniikkana ja koodaussuhteella kana-vakooderille 112, modulaattorille 116 ja taajuusjakajalle 118. Tiedonsiirtonopeus 5 fyysisessä kerroksessa riippuu määritetyistä modulointitekniikasta ja koodaus-suhteesta. Signaaliin ohjaimelta 120 perustuvan koodauksen suorittamisen jälkeen kanavakooderi 112 suorittaa bittilävistyksen annetun lävistysmallin mukaisesti siten lopuksi tuottaen koodatut bitit. Kanavakooderilta 112 tuotetut koodatut bitit ovat aikaansaatu kanavalimittimelle 114, jossa ne ovat limityksen 10 alaisia. Limitys on tekniikka purskevirheen estämiseksi satunnaistamalla syöt-töbitit jakaantumaan tietosymboleihin useisiin paikkoihin tietosymboleiden samaan paikkaan keskittämisen sijasta häipyvässä toimintaympäristössä. Selityksen helpottamiseksi, kanavalimittimen 114 koon on oletettu olevan suurempi tai yhtä suuri kuin koodattujen bittien kokonaismäärä. Modulaattori 116 sym-15 bolikartoittaa limitetyt koodatut bitit aikaisemmin määritetyn modulointitekniikan mukaisesti ohjaimella 120 ja annetulla symbolikartoitustekniikalla. Jos modulointitekniikka on esitetty M:llä, yhden symbolin muodostavien koodattujen bittien lukumääräksi tulee log2M. Taajuusjakaja 118 asettaa kerrannaisia Walsh-koodeja modulaattorilta 116 aikaansaatuja moduloituja symboleja varten, oh-20 jaimella 120 määritettyä tiedonsiirtonopeutta vastaavaa suurinopeuksista tie-donlähetystä varten, ja jakaa moduloidut symbolit asetetuilla Walsh-koodeilla.
··· Kun kiinteää sirunopeutta ja kiinteää jakokerrointa (SF) käytetään suurinopeuk- *··* . .·. sessa pakettilähetysjärjestelmässä, yhdellä Walsh-koodilla lähetettyjen symbo- lien määrä on vakio. Sen vuoksi tarkoituksessa, että käytetään määritettyä tie- • · · '* *. 25 donsiirtonopeutta, on tarpeellista käyttää kerrannaisia Walsh-koodeja.
' ’ Esimerkiksi, kun sirunopeutta 3,84 Mbps ja SF:ta 16 sirua/symboli • · * " käyttävä järjestelmä käyttää 16QAM-menetelmää ja kanavakoodaussuhdetta 3/4, tiedonsiirtonopeudeksi, joka voidaan saada aikaan yhdellä Walsh-koodilla, tulee 1,08 Mbps. Sen vuoksi silloin, kun 10 Walsh-koodia käytetään, on mah-30 dollista lähettää tietoa maksimitiedonsiirtonopeudella 10,8 Mbps.
Kuvion 1 suurinopeuksisen pakettilähetysjärjestelmän lähettimessä . on oletettu, että tietopaketin alkuperäisessä lähetyksessä kanavaolosuhteiden * l mukaisesti ohjaimella 120 määritettyjä modulointitekniikkaa ja koodaussuhdet- ta on käytetty jopa uudelleenlähetyksessä. Kuitenkin, kuten on kuvattu edellä, 35 suurinopeuksinen tiedonlähetyskanava on muutoksen alainen sen omissa ka-·:··; navaolosuhteissa jopa uudelleenlähetysjaksossa HARQ-järjestelmällä UE:den 119345 7 lukumäärän muutoksen solussa ja Doppler-siirtymän johdosta. Sen vuoksi, alkuperäisessä lähetyksessä käytetyn modulointitekniikan ja koodaussuhteen ylläpitäminen myötävaikuttaa vähennykseen järjestelmäsuorituskyvyssä.
Tästä syytä, käynnissä olevat HSDPA-ja 1xEV-DV-järjestelmien 5 standardisoinnit tarkastelevat parannettua menetelmää modulointitekniikan ja koodaussuhteen vaihtamiseksi jopa uudelleenlähetysjaksossa. Esimerkiksi CC-tekniikkaa HARQ-tyyppinä käyttävässä järjestelmässä, kun HARQ-tyyppi on vaihdettu, lähetin lähettää uudelleen osan tai koko alunperin lähetetyn tietopaketin, ja vastaanotin osittain liittää yhteen osittain uudelleen lähetetyn pake-10 tin kokonaiseen alunperin lähetettyyn pakettiin, aiheuttaen vähennystä dekoo-derin kokonaisbittivirhesuhteessa. Lähettimen ja vastaanottimen rakenteet on kuvattu kuvioissa 3 ja 4 vastaavasti.
Kuten on kuvattu kuviossa 3, lähetin parannettua menetelmää varten sisältää edelleen Chase-osittaiskooderin 316 lisäksi kuvion 1 lähettimen.
15 Viitaten kuvioon 3, koodatut bitit, jotka on tuotettu koodaamalla syöttötiedot annetun modulointitekniikan ja koodaussuhteen mukaisesti kanavakooderilla 312, ovat aikaansaatu Chase-osittaiskooderille 316 limittimellä 314 limittämisen jälkeen. Chase-osittaiskooderi 316 ohjaa lähetettävän tiedon määrää (tai tietobittien lukumäärää) uudelleenlähetyksessä limitettyjen koodattujen bittien 20 joukosta perustuen informaatioon alkuperäisessä lähetyksessä käytetystä modulointitekniikasta, käytössä olevasta modulointitekniikasta ja käytettävästä .:. Walsh-koodien lukumäärästä, jotka on aikaansaatu ohjaimelta 322. Modulaat- . !·. tori 318 suorittaa symbolikartoituksen Chase-osittaiskooderilta 316 tulostetuille • » · ·** koodatuille biteille annetun modulointitekniikan mukaisesti ja aikaansaa sen * *. 25 tulostuksen jakajalle 320. Jakaja 320 asettaa tarvittavien Walsh-koodien luku- l * määrän käytettävissä olevien Walsh-koodien joukosta modulaattorilta 318 ai- t · · kaansaaduille moduloiduille symboleille ja jakaa taajuuksiin moduloidut symbo-lit asetetuilla Walsh-koodeilla. Tässä kanavakoodaussuhde uudelleenlähetyksessä on sama kuin kanavakoodaussuhde alkuperäisessä lähetyksessä ja uu-30 delieenlähetyksessä käytettävä Walsh-koodien lukumäärä voi olla erilainen :***: kuin alkuperäisessä lähetyksessä käytetty Walsh-koodien lukumäärä.
• · · .* . Kuvio 4 kuvaa kuviossa 3 kuvattua lähetintä vastaavan vastaanotti- • * · ** *: men rakennetta. Vastaanotin sisältää edelleen kuvion 3 Chase-osittaiskooderia \ * 316 vastaavan Chase-osittaisyhdyssuotimen 416 olemassa olevan vastaanot- 35 timen lisäksi. Jaonpurkain 412 purkaa lähettimeltä lähetettyjen moduloitujen •:··· symbolien jaon samoilla Walsh-koodeilla kuin lähettimellä on käytetty ja aikaan- 119345 8 saa sen tulostuksen demodulaattorille 414. Demodulaattori 414 demoduloi moduloidut symbolit jaonpurkaimelta 412 lähettimellä käytettyä modulointitekniikkaa vastaavalla demodulointitekniikalla, ja tuottaa vastaavan LLR- (pitkäaikainen todennäköisyyssuhde) arvon Chase-osittaisyhdyssuotimelle 416. LLR-arvo 5 on arvo, joka on määritetty suorittamalla ohjelmallinen valinta demoduloiduilla koodatuilla biteillä. Chase-osittaisyhdyssuodin 416 korvaa ohjelmallisen yhdys-suotimen olemassa olevassa vastaanottimessa. Näin on sen vuoksi että, kun alkuperäisessä lähetyksessä käytetty modulointi on erilainen kuin uudelleenlähetyksessä käytetty modulointi, niin paketin yhteenliittäminen on osittain suori-10 tettu, koska uudelleen lähetetyn tiedon määrä on erilainen kuin alunperin lähetetyn tiedon määrä. Jos ylintä modulointia on käytetty uudelleenlähetyksessä, Chase-osittaisyhdyssuodin 416 suorittaa täydellisen yhteenliittämisen koko paketille. Kuitenkin, jos alempaa modulointia on käytetty uudelleenlähetyksessä, Chase-osittaisyhdyssuodin 416 suorittaa osittaisen yhteenliittämisen. Cha-15 se-osittaisyhdyssuodin 416 aikaansaa osittain tai täysin yhteenliitetyt koodatut bitit limityspurkaimelle 418. Limityspurkain 418 purkaa limityksen koodatuilta biteiltä, jotka ovat Chase-osittaisyhdyssuotimelta 416 ja aikaansaa limityksestä puretun tiedon kanavadekooderille 420. Kanavadekooderi 420 dekoodaa limityksestä puretut koodatut bitit annetun dekoodaustekniikan mukaisesti. Vaikka 20 ei ole kuvattu kuviossa 4, vastaanotin suorittaa CRC- (kiertävä ylimäärätarkis-tus) testauksen dekoodatuille informaatiobiteille ja lähettää ACK- (hyväksyntä- ··· kuittaus) tai NACK (hylkäyskuittaus) -signaalin solmulle B CRC-testaustulosten • · · · . .·. mukaisesti pyytäen sen avulla virheellisen paketin uuden tiedon uudelleenlä- hetyksen lähettämistä.
♦ * · 4|4\ 25 Kuvio 5A kuvaa muutosta kuviossa 3 kuvatulla Chase-osittaiskoo- . ! derilla 316 koodatun paketin koossa modulointitekniikan muutoksen mukaisesti • · * alkuperäisessä lähetyksessä ja uudelleenlähetyksessä ja muutosta käytettä-*···* vissä olevien koodien lukumäärässä. Tässä on oletettu, että turbokoodisuhde on 1/2 ja uudelleenlähetyksessä käytettyjen käytettävissä olevien koodien lu-:.*·· 30 kumäärää on vähennetty kolmeen, joka on vähemmän kuin puolet alkuperäi- sessä lähetyksessä käytetyistä kahdeksasta käytettävissä olevista koodeista.
. Jos uudelleenlähetyksessä käytetty modulointiluokka on korkeampi kuin alku- * *; peräisessä lähetyksessä käytetty modulointiluokka, ainoastaan osa alunperin lähetetystä paketista on lähetetty uudelleen. Esimerkiksi, kuten on kuvattu ku-35 vion 5A kohdassa (a-2), jos modulointitekniikka on vaihdettu Mj = QPSK -tek-*:··· nilkasta alkuperäisessä lähetyksessä Mr = 16QAM -tekniikkaan uudelleenlähe- 9 119345 tyksessä, tarvittavien koodattujen bittien lukumäärä koodia kohti uudelleenlähetyksen aikana muuttuu kaksinkertaiseksi tarvittuun koodattujen bittien lukumäärään koodia kohti alkuperäisen lähetyksen aikana. Kuitenkin, koska uudelleenlähetyksen aikana asetettu koodien lukumäärä on vähemmän kuin puolet 5 alkuperäisessä lähetyksessä asetettujen koodien lukumäärästä, ainoastaan osa alunperin lähetetystä paketista on lähetetty uudelleen. Tässä tapauksessa yhteensä kahdeksan koodin avulla alkuperäisen lähetyksen aikana lähetettyjen tietojaksojen joukosta, ainoastaan ensimmäisiä kuutta koodia vastaavat tietojaksot A, B, C, D, E ja F on lähetetty kolmen käytettävissä olevien koodien avul-10 la uudelleenlähetyksen aikana. Lisäksi, kuten on kuvattu kuvion 5A kohdassa (a-1), jos uudelleenlähetyksessä käytetty modulointitekniikka on sama kuin alkuperäisessä lähetyksessä käytetty modulointitekniikka (Mj = Mr), tiedon koko, joka voidaan lähettää, on pienentynyt suhteessa koodien vähennettyyn lukumäärään. Sen vuoksi kahdeksan koodin avulla alkuperäisen lähetyksen aikana 15 lähetettyjen tietojaksojen joukosta ainoastaan ensimmäisiä kolmea koodia vastaavat tietojaksot A, B ja C on lähetetty kolmen käytettävissä olevien koodien avulla uudelleenlähetyksen aikana.
Kuvio 5B kuvaa sitä, miten Chase-osittaisyhdyssuodin 416 liittää yhteen tietopaketin, joka on lähetetty Chase-osittaiskooderin 316 kautta alkupe-20 räisen lähetyksen ja uudelleenlähetyksen aikana. Esimerkiksi, kuten on kuvattu kuvion 5B kohdassa (b-2), jos modulointitekniikka on vaihdettu Mj = QPSK -tekniikasta Mr = 16QAM -tekniikkaan, tietojaksot, jotka voidaan lähettää uudel-. .·, leen muutoksen johdosta koodien lukumäärässä, ovat A, B, C, D, E ja F alun- « t ·
,ΓΙ, perin lähetettyjen tietojaksojen joukosta. Sen vuoksi, tietojaksot A, B, C, D, E
25 ja F ovat osittain ohjelmallisesti yhteenliitetty alunperin lähetettyihin tietojaksoi-hin A - H, siten lisäten vastaanotetun signaalin luotettavuutta. Lisäksi, kuten on *· "i kuvattu kuvion 5B kohdassa (b-1), jos uudelleenlähetyksessä käytetty modu- lointitekniikka on sama kuin alkuperäisessä lähetyksessä käytetty modulointitekniikka (Mj = Mr), uudelleen lähetetty tietopaketti vastaa alunperin lähetettyjä 30 tietojaksoja A - C. Sen vuoksi, Chase-osittaisyhdyssuodin 416 suorittaa osittai- :***: sen Chase-yhteenliittämisen ensin lähetetyllä paketilla ja uudelleen lähetetyllä ··· .* . paketilla. Tässä, on huomattava, että vaikka yhteenliitetyn tietojakson koko on • · · * ^ ’ Ί pienempi verrattuna kohtaan (b-2), koska on käytetty alempaa modulointia, yhteenliitetyn uudelleenlähetystiedon luotettavuus on suhteellisen korkea. Sen 35 vuoksi suorituskyky ei aina ole lineaarisesti määritetty yhteenliitetyn osapaketin koon mukaisesti.
• * 119345 10
Kuvioissa 5A ja 5B tapausta, jossa koodien lukumäärää on lisätty uudelleenlähetyksen aikana, ei ole otettu huomioon, koska silloin, kun uudelleenlähetyksessä käytetty modulointiluokka on korkeampi tai sama kuin alkuperäisessä lähetyksessä käytetty modulointiluokka, ja jos uudelleenlähetyksel-5 le asetettu koodien lukumäärä on suurempi kuin alkuperäiselle lähetykselle asetettu koodien lukumäärä, koko paketti voi olla yhteenliitetty. Tässä tapauksessa on edullista käyttää samaa modulointitekniikkaa modulointitekniikan ylempään modulointitekniikkaan vaihtamisen sijasta.
Kuviot 6A ja 6B kuvaavat Chase-osittaiskooderin 316 ja Chase-osit-10 taisyhdyssuotimen 416 toimintatapoja, vastaavasti, kun uudelleenlähetyksessä käytettyjen koodien lukumäärä on lisätty kuuteen verrattuna alkuperäisessä lähetyksessä käytettyihin neljään koodiin.
Viitaten kuvion 6A kohtaan (a-2), jos modulointitekniikka on vaihdettu Mj = 16QAM -tekniikasta alkuperäisessä lähetyksesssä Mr = QPSK -tekniik-15 kaan uudeleenlähetyksessä, kahden koodin avulla uudelleenlähetyksen aikana lähetetyt tietojaksot vastaavat yhden koodin avulla alkuperäisen lähetyksen aikana lähetettyjä tietojaksoja. Sen vuoksi, alkuperäisten tietojaksojen joukosta, ensimmäisiä kolmea koodia vastaavat tietojaksot A, B ja C on lähetetty asetettujen kuuden koodin avulla uudelleenlähetyksen aikana. Tietojaksot A, B ja 20 C ovat lopuksi osittain ohjelmallisesti liitetty yhteen vastaanottimella vastaanotettuihin alunperin lähetettyihin tietojaksoihin, kuten on kuvattu kuvion 6A koh- ... dassa (b-2).
··· . Viitaten kuvion 6A kohtaan (a-1), jos modulointitekniikka uudelleen- .V. lähetyksessä on sama kuin modulointitekniikka alkuperäisessä lähetyksessä • · · 25 (M, = Mr), tietojaksot A, B, C, D, Aja B, joka merkitsee 1,5 kertaa alunperin ) \ lähetetyt tietojaksot, voidaan lähettää uudelleenlähetyksen aikana. Sen vuoksi, • · · *· ^ kuten on kuvattu kuvion 6B kohdassa (b-1), yhdellä lähetyksellä vastaanotin voi saada kaksi-ohjelmallisen yhteenliittämisvaikutuksen tietojaksoille A ja B, ja yksi-ohjelmallisen yhteenliittämisvaikutuksen tietojaksoille C ja D. Se on, täy-30 den yhteenliittämisen useita kertoja samanaikaisesti suorittamisen vaikutus voidaan saavuttaa siten lisäten järjestelmän suorituskykyä. Kuitenkin, kuten on ··· '/ . kuvattu edellä, yhteenliitetyn osapaketin koko ei ole aina verrannollinen suori- * *j tuskykyyn. Näin on, koska samaa modulointitekniikkaa käyttävällä kokonaisen paketin yhteenliittämisprosessilla huonoissa kanavaolosuhteissa ja alempaa 35 modulointitekniikkaa käyttävällä osapaketin yhteenliittämisprosessilla on hyöty-·:♦·· jä ja haittoja. Kuvioissa 6A ja 6B, tapauksessa, jossa uudelleenlähetyksessä 119345 11 käytetty modulointiluokka on korkeampi kuin alkuperäisessä lähetyksessä käytetty modulointiluokka, ei ole otettu huomioon, koska koodien lukumäärää on lisätty huonontuneiden kanavaolosuhteiden johdosta uudelleenlähetyksen aikana, lähettimen on annettu käyttää samaa tekniikkaa kuin on käytetty alkupe-5 räisessä lähetyksessä, kuten on kuvattu kuvion 6A kohdan (a-1) yhteydessä.
Suurinopeuksisessa pakettilähetysjärjestelmässä, jossa käytettävissä olevien koodien lukumäärä uudelleenlähetystä varten on vaihteleva ja CC-tekniikkaa on käytetty HARQ-järjestelmälle, jos kuvioissa 3 ja 4 kuvattuja Cha-se-osittaiskooderia 316 ja Chase-osittaisyhdyssuodinta 416 on käytetty, on 10 mahdollista lisätä järjestelmän suorituskykyä aktiivisemmin jäljittelemällä muutosta kanavatoimintaympäristössä vaihtamalla modulointitekniikka jopa uudelleenlähetyksessä. Kuitenkin, kuten on kuvattu kuvion 5B kohdassa (b-2) ja kuvion 6B kohdassa (b-2), osittainen yhteenliittäminen kokonaisella lähetyspake-tilla edistää osaltaan vähennystä bittivirhesuhteessa, mutta epäonnistuu hy-15 väksyttävästi myötävaikuttamaan vähennykseen kehysvirhesuhteessa. Näin on, koska kuvion 3 kanavalimittimen 314 lähtösignaali on systemaattisten bittien ja pariteettibittien satunnainen yhdistelmä kanavakooderilta 312. Se on, jos pakettikoko uudelleenlähetyksessä on pienempi kuin pakettikoko alkuperäisessä lähetyksessä, yhteenliittämistä ei voida suorittaa kaikille informaatiobiteille, 20 joten yhteenliittämisvaikutus tapahtuu sattumanvaraisesti bittiyksiköissä. Erityisesti on olemassa tarve uudelle menetelmälle huomattavasti alentamaan ke- •j. hysvirhesuhdetta korvaamalla kaikki informaatiobitit käyttäen ominaisuutta, • · · · . .·. jossa turbokoodi voidaan lähettää systemaattisten bittien ja pariteettibittien yh- . V. distelmässä jopa, kun CC-tekniikkaa käyttävän järjestelmän edellytetään lähet- • » 25 tävän pienemmän paketin uudelleenlähetyksessä kuin alkuperäisessä lähetyk- .* [ sessä.
• · · • · · • ·
Keksinnön yhteenveto
Sen vuoksi esillä olevan keksinnön kohteena on saada aikaan tie-donlähetys/vastaanottolaite ja menetelmä radioaaltoviestijärjestelmän suoritus- • :***; 30 kyvyn parantamista varten.
• · · .· ( Esillä olevan keksinnön kohteena on vielä saada aikaan radiolähe- • · · *· *: tin-vastaanotinlaite ja -menetelmä bittien vastaanottamiseksi korkeammalla vastaanottotodennäköisyydellä vastaanottimessa radioaaltoviestijärjestelmässä.
·*· Esillä olevan keksinnön kohteena on vielä edelleen saada aikaan • ·· 35 laite ja menetelmä suurinopeuksisen tiedon lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi tehokkaasti käyttäen kanavalimittimiä erikseen kytkettyinä kanavakoode- 119345 12 riita tuotettuihin systemaattisiin hitteihin ja pariteettibitteihin, ja limityspurkaimia vastaanottaessa, joka on liitetty kanavalimittimiin.
Esillä olevan keksinnön kohteena on myös vielä saada aikaan laite ja menetelmä suurinopeuksisen tiedon lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi 5 tehokkaasti liittämällä kanavalimittimet erikseen kytkettyinä kanavakooderilta tuotettuihin systemaattisiin hitteihin ja pariteettibitteihin CC-tekniikalla, yhdellä HARQ-tyypeistä.
Esillä olevan keksinnön kohteena on vielä lisäksi saada aikaan laite ja menetelmä järjestelmän tehovahvistuksen saamiseksi vaihtamalla mukautu-10 vasti ainoastaan modulointitekniikkaa samalla, kun ylläpidetään alkuperäisessä lähetyksessä käytettyä koodaussuhdetta kanavatoimintaympäristössä, jossa käytettävissä olevien koodien lukumäärä uudelleenlähetystä varten on vaih-televa, lähettimessä suurinopeuksiselle radioaaltoviestijärjestelmälle, joka tukee AMCS- (mukautuva modulointi/koodausmalli) järjestelmää.
15 Esillä olevan keksinnön kohteena on vielä lisäksi saada aikaan oh jauslaite ja -menetelmä järjestelmän tehovahvistuksen saamiseksi lähettämällä uudelleen valikoivasti tietopaketit kukin jaettuina systemaattisiin hitteihin ja pariteettibitteihin sen modulointitekniikan mukaisesti, jota edellytetään kanavatoimintaympäristössä, jossa käytettävissä olevien koodien lukumäärä on vaihtele-20 va, lähettimessä suurinopeuksiselle radioaaltoviestijäijestelmälle, joka tukee AMCS-järjestelmää.
Esillä olevan keksinnön kohteena on vielä lisäksi aikaan saada oh- *··· . ,·. jauslaite ja -menetelmä tehovahvistuksen saamiseksi valikoivasti ohjelmallisel- , ν', la yhteenliittämisellä, vastaanottimella, alun perin lähetetty tietopaketti valikoi- • * · *. 25 vasti uudelleen lähetettyyn tietopakettiin modulointitekniikalla, jota edellytetään l ,* kanavatoimintaympäristössä, jossa käytettävissä olevien koodien lukumäärä • » · " on vaihteleva, lähettimessä suurinopeuksisiselle radioaaltoviestij„rjestelm„lle.
·...· Esillä olevan keksinnön ensimmäisen näkökohdan mukaisesti esillä oleva keksintö aikaansaa menetelmän koodattujen bittien lähettämiseksi uudel- 30 leen lähettimellä vastauksena uudelleenlähetyspyyntöön vastaanottimelta mat- :***: kaviestijärjestelmässä, joka erottelee kooderilta tuotetut koodatut bitit annetus- ··· .* . sa koodaussuhteessa korkeamman prioriteetin koodattuihin hitteihin ja alhai- • ♦ · '* *j semman prioriteetin koodattuihin hitteihin, ja lähettää lähettimeltä vastaanotti- *( * melle symbolivirran, joka on saatu symbolikartoittamalla korkeamman prioritee- 35 tin koodatut bitit ja alhaisemman prioriteetin koodatut bitit erityisellä modulointi- ····: tekniikalla, jolla on vähintään yksi käytettävissä oleva ortogonaalikoodi. Mene- 119345 13 telmä käsittää käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärän määrittämisen uudelleenlähetystä varten ja yhtä monen käytettävissä olevien ortogonaalikoodien määrittämisen kuin käytettävissä olevien ortogonaalikoodien määritetty lukumäärä on; korkeamman prioriteetin koodattujen bittien ja alhaisem-5 man prioriteetin koodattujen bittien erottelun suureen määrään annetun kokoisia alipaketteja, ja osan alipaketeista tai alipakettien valitsemisen toistuvasti lähetettäväksi, riippuen käytettävissä olevien ortogonaalikoodien määritetystä lukumäärästä; ja symbolivirran lähettämisen, joka symbolivirta on saatu sym-bolikartoittamalla valittujen alipakettien koodatut bitit erityisellä modulointitek-10 nilkalla, jolla on määritetyt käytettävissä olevat ortogonaalikoodit.
Esillä olevan keksinnön toisen näkökohdan mukaisesti esillä oleva keksintö aikaansaa laitteen koodattujen bittien lähettämiseksi uudelleen lähettimellä vastauksena uudelleenlähetyspyyntöön vastaanottimelta matkaviestijär-jestelmässä, joka erottelee kooderilta tuotetut koodatut bitit annetussa koodaus-15 suhteessa korkeamman prioriteetin koodattuihin hitteihin ja alhaisemman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja lähettää lähettimeltä vastaanottimet symboli-virran, joka on saatu symbolikartoittamalla korkeamman prioriteetin koodatut bitit ja alhaisemman prioriteetin koodatut bitit erityisellä modulointitekniikalla, jolla on vähintään yksi käytettävissä oleva ortogonaalikoodi. Laite käsittää oh-20 jaimen käytettävissä olevien ortogonaalikoodien määrittämiseksi uudelleenlähetystä varten; valitsimen korkeamman prioriteetin koodattujen bittien ja alhai-semman prioriteetin koodattujen bittien erottelemiseksi suureen määrään an- *"; netun kokoisia alipaketteja, ja osan alipaketeista tai alipakettien valitsemiseksi • * · *;"* toistuvasti lähetettäväksi, riippuen käytettävissä olevien ortogonaalikoodien :.v 25 määritetystä lukumäärästä; modulaattorin symbolivirran tuottamiseksi symboli- kartoittamalla valittujen alipakettien koodatut bitit erityisellä modulointitekniikal-la; ja taajuusjakajan symbolivirran lähettämiseksi käyttäen määritettyjä käytet-tävissä olevia ortogonaalikoodeja.
Esillä olevan keksinnön kolmannen näkökohdan mukaisesti esillä ;\j 30 oleva keksintö aikaansaa menetelmän lähettimeltä uudelleen lähetetyn tiedon .*··] vastaanottamiseksi vastaanottimella matkaviestijärjestelmässä, joka erottelee • · *" kooderilta tuotetut koodatut bitit annetussa koodaussuhteessa korkeamman * t ·*.*·: prioriteetin koodattuihin bitteihin ja alhaisemman prioriteetin koodattuihin bittei- *"*: hin, ja lähettää lähettimeltä vastaanottimelle symbolivirran, joka on saatu sym- :*! 35 bolikartoittamalla korkeamman prioriteetin koodatut bitit ja alhaisemman priori- • ·« teetin koodatut bitit erityisellä modulointitekniikalla, jolla on vähintään yksi käy- • · . 119345 14 tettävissä oleva ortogonaalikoodi. Menetelmä käsittää käytettävissä olevien ortogonaalikoodien määrittämisen uudelleenlähetystä varten; vastaanotetun tiedon jaon purkamisen määritetyillä käytettävissä olevilla ortogonaalikoodeilla ja moduloidun symbolivirran tuottamisen; moduloidun symbolivirran demodu-5 loinnin erityistä modulointitekniikaa vastaavalla demodulointitekniikalla ja koodattujen bittien tuottamisen; koodattujen bittien erottelun korkeamman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja alhaisemman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja eroteltujen koodattujen bittien yhteenliittämisen osaan aikaisemmin vastaanotetuista koodatuista biteistä tai kaikkiin aikaisemmin vastaanotetuttuihin koo-10 dattuihin bitteihin; ja erikseen yhteenliitettyjen korkeamman prioriteetin koodattujen bittien ja yhteenliitettyjen alhaisemman prioriteetin koodatut bittien limityksen purkamisen, ja limityksestä purettujen koodattujen bittien kanavadekoo-dauksen.
Esillä olevan keksinnön neljännen näkökohdan mukaisesti esillä 15 oleva keksintö aikaansaa laitteen lähettimeltä uudelleen lähetetyn tiedon vastaanottamiseksi vastaanottimella matkaviestijärjestelmässä, joka erottelee kooderilta tuotetut koodatut bitit annetussa koodaussuhteessa korkeamman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja alhaisemman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja lähettää lähettimeltä vastaanottimelle symbolivirran, joka on saatu sym-20 bolikartoittamalla korkeamman prioriteetin koodatut bitit ja alhaisemman prioriteetin koodatut bitit erityisellä modulointitekniikalla, jolla on vähintään yksi käy- .·· tettävissä oleva ortogonaalikoodi. Laite käsittää jaonpurkaimen vastaanotetun ··*· . .·, tiedon jaon purkamiseksi yhtä monella käytettävissä olevilla ortogonaalikoo- .v, deilla kuin on uudelleenlähetyksen aikana käytettyjen käytettävissä olevien • · a \ 25 ortogonaalikoodien lukumäärä, ja moduloidun symbolivirran tuottamiseksi; de- . ] modulaattorin moduloidun symbolivirran demoduloimiseksi erityistä modulointi- • · « *;t|: tekniikkaa vastaavalla demodulointi tekniikalla; valikoivan paketinyhdyssuoti- men koodattujen bittien erottelemiseksi korkeamman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja alhaisemman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja eroteltujen koodat- J.*.j 30 tujen bittien yhteenliittämiseksi osaan aikaisemmin vastaanotetuista biteistä tai :]**: kaikkiin aikaisemmin vastaanotetuttuihin koodattuihin bitteihin; limityspurkaimen . erikseen yhteenliitettyjen korkeamman prioriteetin koodattujen bittien ja yhteen- * i liitettyjen alhaisemman prioriteetin koodattujen bittien limityksen purkamiseksi; ja kanavadekooderin limityksestä purettujen korkeamman prioriteetin koodattu-35 jen bittien ja limityksestä purettujen alhaisemman prioriteetin koodattujen bittien ·:··· kanavadekoodaamiseksi.
119345 15
Piirustusten lyhyt kuvaus
Esillä olevan keksinnön edellä esitetyt ja muut kohteet, ominaisuudet ja hyödyt tulevat ilmeisemmiksi seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta yhteydessä oheisiin piirustuksiin, joissa: 5 kuvio 1 kuvaa lähettimen rakennetta tavanomaisessa CDMA-matka- viestijärjestelmässä suurinopeuksista tiedonlähetystä varten; kuvio 2 kuvaa kuvion 1 kanavakooderin yksityiskohtaista rakennetta; kuvio 3 kuvaa vaihtelevaa modulointia uudelleenlähetyksessä käyttävän lähettimen rakennetta tavanomaisessa CDMA-matkaviestijärjestelmässä 10 suurinopeuksista tietoliikennettä varten; kuvio 4 kuvaa kuvion 3 lähetintä vastaavan vastaanottimen rakennetta; kuviot 5A ja 5D kuvaavat pakettien lähetysmenetelmää lähettimellä ja vastaanotettujen pakettien yhteenliittämismenetelmää vastaanottimella tun-15 netun tekniikan mukaisesti, vastaavasti; kuviot 6A ja 6B kuvaavat toista pakettien lähetysmenetelmää lähettimellä ja toista vastaanotettujen pakettien yhteenliittämismenetelmää vastaanottimella tunnetun tekniikan mukaisesti, vastaavasti; kuvio 7 kuvaa lähettimen rakennetta CDMA-matkaviestijärjestelmäs-20 sä esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti; kuvio 8 kuvaa vastaanottimen rakennetta CDMA-matkaviestijärjes- ·:. telmässä esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti; *··· . .·. kuviot 9A ja 9B kuvaavat pakettien lähetysmenetelmää lähettimellä .V. ja vastaanotettujen pakettien yhteenliittämismenetelmää vastaanottimella esillä • * · m*"\ 25 olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti, vastaavasti; ! | kuviot 10A ja 10B kuvaavat toista pakettien lähetysmenetelmää lä- • * * *· “ hettimellä ja toista vastaanotettujen pakettien yhteenliittämismenetelmää vas- *·..* taanottimella esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti, vastaavasti; kuviot 11Aja 11B kuvaavat toista pakettien lähetysmenetelmää lä- 30 hettimellä ja toista vastaanotettujen pakettien yhteenliittämismenetelmää vas- :***: taanottimella esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti, vastaavasti; • · . kuviot 12A ja 12B kuvaavat toista pakettien lähetysmenetelmää lä- * " hettimellä ja toista vastaanotettujen pakettien yhteenliittämismenetelmää vas taanottimella esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti, vastaavasti, 35 ja; • · 119345 16 kuvio 13 kuvaa menettelytapaa modulointitekniikan vaihtamiseksi uudelleenlähetyksessä CDMA-matkaviestijärjestelmässä esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti.
Edullisen suoritusmuodon yksityiskohtainen kuvaus 5 Esillä olevan keksinnön edullinen suoritusmuoto kuvataan tässä alapuolella viitaten oheisiin piirustuksiin. Seuraavassa kuvauksessa, tunnettuja toimintoja tai rakenteita ei ole kuvattu yksityiskohtaisesti, koska ne voivat tehdä keksinnön vaikeammin ymmärrettäväksi tarpeettomissa yksityiskohdissa.
Esillä oleva keksintö kuvataan viitaten eri suoritusmuotoihin, joissa 10 kanavakooderi tukee koodaussuhdetta 1/2 ja 3/4, modulaattori tukee QPSK-, 8PSK-, 16QAM- ja 64QAM-menetelmien modulointitekniikkaa, ja modulointitekniikka on vaihdettu kanavatoimintaympäristössä, jossa käytettävissä olevien koodien lukumäärä uudelleenlähetystä varten on vaihteleva. Lisäksi, esillä oleva keksintö kuvataan viitaten ainoastaan tapaukseen, jossa CC (siselöivä yh-15 teenliittäminen) -tekniikkaa, yhtä HARQ-tyypeistä, on käytetty.
Kuvio 7 kuvaa lähettimen rakennetta CDMA-matkaviestijärjestelmässä esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti. Viitaten kuvioon 7, ohjain (AMCS-järjestelmä varten) 726 ohjaa lähettimen kokonaistoimintaa esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti. Erityisesti, ohjain 726 määrit-20 tää modulointitekniikan, koodaussuhteen, ja käytettävissä olevien koodien lu-kumäärän tiedonlähetystä varten perustuen yhteydenvalvontainformaatioon, "!·, joka on aikaansaatu ylemmästä kerroksesta (ei esitetty). Yhteydenvalvontain- • · · formaatio määräytyy kuittaussignaalilla (ACK/NACK) lähetetylle tiedolle tai käy- **\ tössä olevan satelliitti-maayhteyskanavan olosuhteiden informaatiolla, joka on ] 25 lähetetty vastaanottimelta. Modulointitekniikka, koodaussuhde ja käytettävissä *·**! olevien koodien lukumäärä määräytyvät ylemmän kerroksen avulla ja on aikaan- • · · saatu ohjaimelle 726 yhteydenvalvontainformaation avulla. Ohjain 726 määrittää taajuusjakajan 724 edellyttämän ortogonaalikoodien lukumäärän (esimer-kiksi Walsh-koodien) perustuen määritettyyn modulointitekniikkaan ja käytettä-30 vissä olevien koodien määritettyyn lukumäärään. Lähetin voi vaihtaa moduloin- • · · .* . titekniikkaa ja ortogonaalikoodien lukumäärää vastaanottimelta lähetetylle tie- • * · ** " dolle NACK-uudelleenlähetyspyynnÖn vastaanoton jälkeen. Tyypillinen mene- * * telmä modulointitekniikan määrittämiseksi on määrittää modulointitekniikka ·*·.. tietoa lähettävän satelliitti-maayhteysliikennekanavan olosuhteiden mukaisesti 35 alkuperäisessä lähetyksessä ja kussakin uudelleenlähetyksessä. Satelliitti-maa-yhteysliikennekanavan olosuhteet voidaan määrittää riippuen vastaanottimelta 119345 17 lähetetystä informaatiosta käytössä olevalta satelliitti-maayhteysliikennekana-valta. Sen vuoksi, ohjain 726 voi määrittää eri modulointitekniikat alkuperäisessä lähetyksessä ja kussakin uudelleenlähetyksessä. Alkuperäinen lähetys suoritetaan vastaanottimelta ACK-signaalin vastaanottamisen jälkeen, ja uudelleen-5 lähetys suoritetaan vastaanottimelta NACK-signaalin vastaanottamisen jälkeen. Määritetty modulointitekniikkainformaatio on aikaansaatu paketinvalitsimelle 720, modulaattorille 722 ja taajuusjakajalle 724. Edelleen, ohjain 726 aikaansaa määritetyn koodaussuhdeinformaation kanavakooderille 712.
Kanavakooderi 712 koodaa syöttötiedot annetulla koodilla ohjaimel-10 ta 726 aikaansaadulla koodaussuhteella ja tuottaa koodatut bitit. Syöttötiedot sisältävät CRC:n niin, että vastaanotin voi tarkistaa, onko virhe tapahtunut vastaanotetussa tiedossa. "Annettu koodi" viittaa koodiin, jota on käytetty tuottamaan koodatut bitit, jotka koostuvat biteistä syöttötiedon koodaamista varten ennen lähetystä ja virheentarkkailubiteistä bittejä varten. Esimerkiksi, kun tur-15 bokoodia on käytetty annettuna koodina, lähetysbiteistä tulee systemaattisia bittejä ja virheentarkkailubiteistä tulee pariteettibittejä. Saman aikaisesti, kanavakooderi 712 on jaettu kooderiin ja lävistäjään. Kooderi koodaa syöttötiedon annetulla koodaussuhteella ja lävistäjä määrittää kooderilta tuotettujen systemaattisten bittien pariteettibittien suhteen koodaussuhteen mukaisesti. Esimer-20 kiksi, jos annettu koodaussuhde on symmetrinen koodaussuhde 1/2, kanavakooderi 712 vastaanottaa yhden syöttöbitin ja tuottaa yhden systemaattisen bitin ja yhden pariteettibitin. Kuitenkin, jos annettu koodaussuhde on epäsym- .**[·. metrinen koodaussuhde 3/4, kanavakooderi 712 vastaanottaa kolme syöttöbit- * · · tiä ja tuottaa kolme systemaattista bittiä ja yhden pariteettibitin. Tässä esillä **\ 25 olevan keksinnön kuvaus suoritetaan erikseen koodaussuhteille 1/2 ja 3/4.
[ Jakelija 714 jakaa kanavakooderilta 712 vastaanotetut systemaatti- set bitit ja pariteettibitit lukuisille limittimille. Kun limittimet sisältävät kaksi limi- *·· tintä 716 ja 718, jakelija 714 jakaa systemaattiset bitit ja pariteettibitit kahteen bittiryhmään. Esimerkiksi, jakelija 714 jakaa systemaattiset bitit kanavakoode- 30 riita 712 ensimmäiselle limittimelle 716 ja jäljellä olevat pariteettibitit toiselle :***. limittimelle 718. Tässä tapauksessa, jos symmetristä koodaussuhdetta 1/2 on • · · .* , käytetty, kanavakooderilta 712 tuotettujen symmetristen bittien lukumäärä on • · *· *j yhtä suuri kuin kanavakooderilta 712 tuotettujen pariteettibittien lukumäärä, joten ensimmäinen limitin 716 ja toinen limitin 718 ovat täytetty koodattujen « ·*·.. 35 bittien samalla lukumäärällä. Kuitenkin, jos epäsymmetristä koodaussuhdetta 3/4 on käytetty, ensimmäiseen limittimeen 716 täytettyjen symmetristen bittien 119345 18 lukumäärä on 3 kertaa suurempi kuin toiseen limittimeen 718 täytettyjen pariteettibittien lukumäärä.
Ensimmäinen limitin 716 limittää systemaattiset bitit jakelijalta 714 ja toinen limitin 718 limittää pariteettibitit jakelijalta 714. Kuviossa 7 ensimmäinen 5 limitin 716 ja toinen limitin 718 on erotettu laitteiston avulla. Kuitenkin, ensimmäinen limitin 716 ja toinen limitin 718 voi yksinkertaisesti olla erotettu loogisesti. Looginen erottaminen tarkoittaa yhden muistin jakamista muistialueeseen systemaattisten bittien tallentamiseksi ja toiseen muistialueeseen pariteettibittien tallentamiseksi.
10 Paketinvalitsin 720 vastaanottaa informaation modulointitekniikasta ohjaimelta 726, ja määrittää tiedon määrän, joka voidaan normaalisti lähettää modulointitekniikalla. Lähetettävissä olevan tiedon määrän määrittämisen jälkeen paketinvalitsin 720 valitsee yhden annetuista paketeista, joista kukin on jaettu ensimmäiseltä limittimeltä 716 ja toiselta limittimeltä 718 aikaansaatuihin 15 systemaattisiin bitteihin ja pariteettibitteihin. Annetut paketit voidaan jakaa ainoastaan systemaattisista biteistä koostuvaan systemaattiseen pakettiin ja ainoastaan pariteettibiteistä koostuvaan pariteettipakettiin. Tavallisesti lähetin lähettää tiedon TTI- (limitysaika) yksiköissä. TTI on aikajakso kohdasta, jossa koodattujen bittien lähetys alkaa, kohtaan, jossa koodattujen bittien lähetys 20 päättyy. TTLIIa on rakoyksikkö. Esimerkiksi, TTI on koostunut kolmesta raosta. Sen vuoksi annetut paketit ovat koodattuja bittejä, jotka on lähetetty TTI.IIe.
Samalla, kuten on kuvattu edellä, paketinvalitsin 720 voi olla varus- **" tettu informaatiolla eri modulointitekniikoista ja käytettävissä olevien koodien • · · lukumäärästä ohjaimelta 726 alkuperäisessä lähetyksessä ja kussakin uudel- • * * ***** 25 leenlähetyksessä. Sen vuoksi paketinvalitsin 720 määrittää uudelleenlähetyk- sen tiedon määrän perustuen informaatioon modulointitekniikasta, jota on käy- • * V·· tetty alkuperäiseen lähetykseen, käytössä olevista modulointitekniikoista ja käytettävissä olevien koodien lukumäärästä, ja valitsee sitten oikein lähetyspa- ketin määritetyn tietomäärän mukaisesti. Se on, paketinvalitsin 720 valitsee 30 ensimmäisen limittimen 716 tulostuksen tai toisen limittimen 718 tulostuksen .···] määritetyn tietomäärän mukaisesti. Esimerkiksi, alkuperäisessä lähetyksessä, • · [·* paketinvalitsin 720 valitsee systemaattiset bitit ja pariteettibitit TTI-yksikössä.
Kuitenkin, jos modulointitekniikka on vaihdettu uudelleenlähetyksessä tai käy-*:*’: tettävissä olevien koodien lukumäärä on vaihdettu, paketinvalitsin 720 ei voi !\ 35 lähettää alkuperäisessä lähetyksessä lähetettyä ehjää pakettia. Sen vuoksi paketinvalitsin 720 jakaa alunperin TTI-yksikössä lähetetyn systemaattisen • · 119345 19 paketin ja pariteettipaketin lukuisiin annetun kokoisiin alipaketteihin ja valitsee alipaketit määritetyn tietomäärän mukaisesti. Kun määritetty tietomäärä on pienempi kuin alun perin lähetetty tietomäärä, paketinvalitsin 720 valitsee osan alipaketeista. Kuitenkin, kun määritetty tietomäärä on suurempi kuin alun perin 5 lähetetty tietomäärä, paketinvalitsin 720 valitsee toistuvasti alipaketit ja osan alipaketeista. Sen vuoksi alipaketeilla voi olla määritetty koko siten, että on mahdollista vapaasti vaihdella lähetyksen tiedon määrää vaihtelevan modulointitekniikan mukaisesti. Lisäksi paketinvalitsin 720 voi tarkastella sekä lähetettävien koodattujen bittien prioriteettia että uudelleenlähetysten lukumäärää 10 pakettien valinnassa tietomäärän mukaisesti. Se on, kun lähetetään osa alun perin lähetystä systemaattisesta paketista ja pariteettipaketista, paketinvalitsin 720 valitsee ensin systemaattisen paketin, varsinaiset informaatiobitit. Lisäksi, kun toistuvasti lähetetään osa alun perin lähetetystä systemaattisesta paketista ja pariteettipaketista, paketinvalitsin 720 valitsee ensin systemaattisen pake-15 tin. Kuitenkin siinä tarkoituksessa, että parannetaan järjestelmän suorituskykyä, on edullista lähettää muut lähettämättömät paketit ainoastaan systemaattisten pakettien lähettämisen sijasta kussakin uudelleenlähetyksessä. Lopuksi, paketinvalitsin 720 voi käyttää useita uudelleenlähetyksiä.
Esimerkiksi, jos uudelleenlähetysten lukumäärä on pariton numero, 20 paketinvalitsin 720 lähettää ensin systemaattisen paketin, ja jos uudelleenlähetysten lukumäärä on parillinen numero, paketinvalitsin 720 lähettää ensin pari- ··· teettipaketin. Sen vuoksi, uudelleenlähetyksessä, paketinvalitsin 720 tuottaa ··*· . ainoastaan systemaattisia bittejä, ainoastaan pariteettibittejä tai systemaattis- . v. ten bittien ja pariteettibittien yhdistelmän. Kuviot 9A ja 9B, kuviot 10A ja 10B, • f « #*#\ 25 kuviot 11A ja 11B, ja kuviot 12A ja 12B kuvaavat malleja koodattujen bittien . . valitsemiseksi erilaisten modulointitekniikoiden ja käytettävissä olevien koodien • · · lukumäärän mukaisesti paketinvalitsimella 720. Mallien yksityiskohtainen ku- • · *···’ vaus suoritetaan jäljempänä.
Modulaattori 722 moduloi paketinvalitsimella 720 valittujen pakettien • · :.*·· 30 koodatut bitit ohjaimelta 726 aikaansaadun modulointitekniikan mukaisesti.
Modulointi koodatuille biteille on suoritettu kartoittamalla koodatut bitit lähetys- .·) . symboleihin annetulla symbolikartoitustekniikalla. Koodattujen bittien kartoitus- • ·· ] ; malli on määritetty ohjaimelta 726 aikaansaadun modulointitekniikan informaa tion mukaisesti. Esimerkiksi, jos ohjaimelta 726 aikaansaatu modulointitekniik-35 ka on 16QAM, symboleilla on symbolimalli {H, H, L, L} siten, että neljä koodat-*:··· tua bittiä on kartoitettu neljään symbolimallin bittipaikkoihin. Jos ohjaimelta 119345 20 726 aikaansaatu modulointitekniikka on 64QAM, symboleilla on symbolimalli {H, H, M, M, L, L} siten, että kuusi koodattua bittiä on kartoitettu kuuteen sym-bolimallin bittipaikkoihin. Edellisessä symbolimallissa, H edustaa bittipaikkaa, jolla on korkeampi luotettavuus, M edustaa bittipaikkaa, jolla on keskitason luo-5 tettavuus, ja L edustaa bittipaikkaa, jolla on alhaisempi luotettavuus. Toisaalta, jos ohjaimelta 726 aikaansaatu modulointitekniikka on 8PSK, symboleilla on symbolimalli, joka koostuu kolmesta bittipaikasta, ja jos modulointitekniikka on QPSK, symboleilla on symbolimalli, joka koostuu kahdesta bittipaikasta.
Taajuusjakaja 724 jakaa taajuuden modulaattorilta 722 tuotetut 10 symbolit ohjaimella 726 asetetuilla ortogonaalikoodeilla (esimerkiksi Walsh-koodeilla), ja lähettää jaetut symbolit vastaanottimelle. Se on, taajuuden jakamiseksi, taajuusjakaja 724 purkaa kanavoinnin modulaattorilta 722 tuotetusta symbolivirtauksesta asetettujen ortogonaalikoodien lukumäärän mukaisesti ja kytkee asetetut ortogonaalikoodit kanavoinnista puretuille symboleille. Ortogo-15 naalikoodien lukumäärä on määritetty ohjaimella 726 ja asetettu modulaattorilta 722 tulostetuille symboleille.
Kuvio 8 kuvaa kuviossa 7 kuvattua lähetintä vastaavan vastaanottimen rakennetta esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti. Viitaten kuvioon 8 vastaanotin vastaanottaa, satelliitti-maayhteysliikennekanavan yli, 20 tietosymbolit, jotka on lähetetty lähettimellä sen jälkeen, kun ne on jaettu taajuuksiin kerrannaisilla ortogonaalikoodeilla. Jaonpurkain 812 purkaa jaon vas-taanotetuilta tietosymboleilta lähettimellä käytetyillä ortogonaalikoodeilla, kana- ··#· . voi jaosta puretut moduloidut symbolit ja tulostaa sarjana kanavoidut symbolit.
Demodulaattori 814 demoduloi jaonpurkaimelta 812 tuotetut symbo- t · « [ \ 25 lit lähettimellä käytettyä modulointitekniikkaa vastaavalla demodulointitekniik- ,* kalla ja tuottaa koodatut bitit. Koodatut bitit vastaavat paketinvalitsimen 720 • · · tulostusta lähettimessä, ja niillä on LLR-arvo kohinan johdosta radiokanavalla. LLR-arvo on epämääräinen arvo, jota ei ole määritetty "1" eikä "0" arvoiksi. Demodulaattorilla 814 voi olla määrätyn kokoinen puskurimuisti suorittamaan !.*·· 30 symbolin yhteenliittämisen, jos alkuperäisessä lähetyksessä käytetty moduloin- titekniikka on sama kuin uudelleenlähetyksessä käytetty modulointitekniikka . siten aikaansaaden parannusta LLR-arvon luotettavuudessa. Lisäksi, jos kahta | I eri modulointitekniikkaa on käytetty HARQ-prosessissa, symbolin yhteenliittä minen on suoritettu ainoastaan samalla modulointitekniikalla moduloiduille lä-35 hetyspaketeille.
t • · 119345 21
Valikoiva pakettiyhdyssuodin 816 vastaanottaa demodulaattorilta 814 tuotettujen koodattujen bittien LLR-arvot, määrittää syöttötiedon luonteen käyttäen informaatiota modulointitekniikasta alkuperäisessä lähetyksessä, alkuperäisessä lähetyksessä ja uudelleenlähetyksessä käytetyistä käytössä ole-5 vista modulointitekniikoista ja koodien lukumäärästä perustuen vastaanotettuihin LLR-arvoihin ja suorittaa sitten paketin yhteenliittämisen bittitasolla. Syöttötiedon luonne, tai syöttötiedon kokoonpano, voi sisältää systemaattisista biteistä koostuvan systemaattisen paketin, pariteettibiteistä koostuvan pariteettipa-ketin tai systemaattisten bittien ja pariteettibittien yhdistelmästä koostuvan yh-10 teenliitetyn paketin. Valikoiva pakettiyhdyssuodin 816 on koostunut ensimmäisestä puskurimuistista systemaattista biteistä koostuvaa S-alipakettia varten ja toisesta puskurimuistista pariteettibiteistä koostuvaa P-alipakettia varten. Yhteenliittäminen on erikseen suoritettu samalle S- tai P-alipaketille. Esimerkiksi, jos ainoastaan S-paketti oli lähetetty uudelleenlähetyksen aikana, uudelleen 15 lähetetty S-alipaketti on liitetty yhteen tietoon, joka oli tallennettu S-alipaketin puskurimuistiin alkuperäisen lähetyksen aikana. Tässä vaiheessa P-alipaketti ei ole yhteenliittämisen alainen ja alkuperäisessä lähetyksessä lähetetty tieto on aikaansaatu limityspurkainlohkolle 810.
Kuviossa 7 kuvatussa lähettimessä limityslohkoa 710 vastaava limi-20 tyspurkainlohko 810 on koostunut kahdesta erillisestä limityspurkaimesta 820 ja 822. Ensimmäinen limityspurkain 820 purkaa limityksen systemaattisilta biteiltä, jotka muodostuvat valikoivalta pakettiyhdyssuotimelta 816 aikaansaa- ·· · •**j dusta yhteenliitetystä systemaattisesta paketista ja toinen limityspurkain 822 :.:V purkaa limityksen pariteettibiteiltä, jotka muodostuvat valikoivalta pakettiyhdys- • · :.v 25 suotimelta 816 aikaansaadusta yhteenliitetystä pariteettipaketista. Tässä limi- *:**: tyspurkainlohkolla 810 käytetyllä limityksen purkumallilla on käänteinen järjes- tys kuviossa 7 kuvattuun limityslohkossa 710 käytettyyn limitysmalliin nähden ;***. niin, että limityspurkainlohko 810 voisi ennakolta tunnistaa limitysmallin.
*··
Kanavadekooderi 824 on jaettu dekooderiin ja CRC-testeriin 826 .·. · 30 tehtävän mukaisesti. Dekooderi vastaanottaa systemaattisista biteistä ja pari- • *· teettibiteistä koostuvat koodatut bitit limityspurkainlohkolta 810, dekoodaa vas-**;·* taanotetut koodatut bitit annetun dekoodaustekniikan mukaisesti ja tuottaa ha- !,*·· tuttuja vastaanotettuja bittejä. Annettua dekoodaustekniikkaa varten dekooderi ·:··: käyttää vastaanottotekniikkaa systemaattisille biteille ja pariteettibiteille ja de- ./ 35 koodaa sitten systemaattiset bitit, ja dekoodaustekniikka on määritetty lähetti- * ” men koodaustekniikan mukaisesti. Dekooderilta tulostetut, vastaanotetut bitit • · 22 sisältävät tiedonlähetyksen aikana lähettimellä lisätyt CRC-bitit. Sen vuoksi CRC-testeri 826 tarkistaa vastaanotetut bitit käyttäen vastaanotettuihin hitteihin sisällytettyjä CRC-bittejä siten määrittääkseen, onko virhettä esiintynyt. Jos on määritetty, että virhettä ei ole esiintynyt vastaanotetuissa biteissä, CRC-tes-5 teri 826 tulostaa vastaanotetut bitit ja lähettää ACK-signaalin vastaussignaali-na vahvistaen vastaanotettujen bittien vastaanoton. Kuitenkin, jos on määritetty, että virhe on esiintynyt vastaanotetuissa biteissä, CRC-testeri 826 lähettää NACK-signaalin vastaussignaalina pyytäen vastaanotettujen bittien uudelleenlähetystä. Ensimmäinen ja toinen puskurimuistit yhdyssuotimessa 816 ovat 10 alustettu tai pidetään käytössä olevassa tilassa sen mukaisesti, onko lähetetty kuittaussignaali ACK-signaali vai NACK-signaali. Se on, kun ACK-signaali on lähetetty, ensimmäinen ja toinen puskurimuistit on alustettu vastaanottamaan uuden paketin. Kuitenkin, kun NACK-signaali on lähetetty, ensimmäinen ja toinen puskurimuistit pidetään entisellään käytössä olevassa tilassa valmistele-15 maan yhteenliittämisen uudelleen lähetettyyn pakettiin.
Samanaikaisesti vastaanotin voi ennakolta tunnistaa informaation koodaussuhteesta, modulointitekniikasta, ortogonaalikoodeista, ja ortogonaali-koodien lukumäärästä, joita on käytetty kuviossa 7 kuvatulla lähettimellä, ja uudelleenlähetysten lukumäärästä demodulointia ja dekoodausta varten. Se 20 on, edellä kuvattu informaatio voi olla aikaisemmin aikaansaatu jaonpurkaimel-le 812, demodulaattorille 814, valikoivalle pakettiyhdyssuotimelle 816 ja dekoo-derille 824 siten, että vastaanotin voi suorittaa lähetintä vastaavan toimenpiteen. Sen vuoksi edellä kuvattu informaatio on aikaansaatu lähettimeltä vastaanotti- * · · melle satelliitti-maayhteysohjauskanavan yli.
* \ 25 Ensiksi ennen esillä olevan keksinnön yksityiskohtaista kuvausta ] [ esillä olevan keksinnön edulliset suoritusmuodot kuvataan lyhyesti.
• · · *· *: Esillä olevan keksinnön ensimmäinen suoritusmuoto aikaansaa ra- f·· :...J diolähetin-vastaanottimen tukemaan eri modulointitekniikoita alkuperäisessä lähetyksessä ja uudelleenlähetyksessä, jos käytettävissä olevien koodien luku-30 määrää uudelleenlähetystä varten on alennettu CDMA-matkaviestijärjestel-mässä, joka tukee koodaussuhdetta 1/2 ja CC-tekniikkaa, yhtä HARQ-tyypeis- «·· .· . tä. Radiolähetinrvastaanotin tukee QPSK-modulointia alkuperäisessä lähetyk- • · · ’· *| sessä ja tukee QPSK-modulointia ja 16QAM-modulointia uudelleenlähetykses- *4 * sä. Erityisesti, uudelleenlähetyksen aikana, ensimmäinen suoritusmuoto välit- 35 see lähetystiedot käytettävissä olevien ortogonaalikoodien vaihdetun lukumää- • * 119345 23 rän ja vaihdetun modulointitekniikan mukaisesti ja liittää yhteen valitun tiedon tehokkaasti.
Esillä olevan keksinnön toinen suoritusmuoto aikaansaa radiolähe-tin-vastaanotimen tukemaan eri modulointitekniikoita alkuperäisessä lähetyk-5 sessä ja uudelleenlähetyksessä, jos käytettävissä olevien koodien lukumäärää uudelleenlähetystä varten on alennettu CDMA-matkaviestijärjestelmässä, joka tukee koodaussuhdetta 3/4 ja CC-tekniikkaa. Radiolähetin-vastaanotin tukee QPSK-modulointia alkuperäisessä lähetyksessä ja tukee QPSK-modulointia ja 16QAM-modulointia uudelleenlähetyksessä. Erityisesti, uudelleenlähetyksen 10 aikana, toinen suoritusmuoto valitsee lähetystiedot käytettävissä olevien orto-gonaalikoodien vaihdetun lukumäärän ja vaihdetun modulointitekniikan mukaisesti ja liittää yhteen valitun tiedon tehokkaasti.
Esillä olevan keksinnön kolmas suoritusmuoto aikaansaa radiolähe-tin-vastaanottimen tukemaan eri modulointitekniikoita alkuperäisessä lähetyk-15 sessä ja uudelleenlähetyksessä, jos käytettävissä olevien koodien lukumäärää uudelleenlähetystä varten on lisätty CDMA-matkaviestijärjestelmässä, joka tukee koodaussuhdetta 1/2 ja CC-tekniikkaa. Radiolähetin-vastaanotin tukee QPSK-modulointia alkuperäisessä lähetyksessä ja tukee QPSK-modulointia ja 16QAM-modulointia uudelleenlähetyksessä. Erityisesti, uudelleenlähetyksen 20 aikana, kolmas suoritusmuoto valitsee lähetystiedot käytettävissä olevien orto-gonaalikoodien vaihdetun lukumäärän ja vaihdetun modulointitekniikan mukai-. sesti ja liittää yhteen valitun tiedon tehokkaasti.
"·; Esillä olevan keksinnön neljäs suoritusmuoto aikaansaa radiolähe- • · · *·:·1 tin-vastaanottimen tukemaan eri modulointitekniikoita alkuperäisessä lähetyk- :.v 25 sessä ja uudelleenlähetyksessä, jos käytettävissä olevien koodien lukumäärää uudelleenlähetystä varten on lisätty CDMA-matkaviestijärjestelmässä, joka tukee koodaussuhdetta 3/4 ja CC-tekniikkaa. Radiolähetin-vastaanotin tukee ;***: QPSK-modulointia alkuperäisessä lähetyksessä ja tukee QPSK-modulointia ja • · · 16QAM-modulointia uudelleenlähetyksessä. Erityisesti, uudelleenlähetyksen .·. : 30 aikana, neljäs suoritusmuoto valitsee lähetystiedot käytettävissä olevien orto- ,1·/ gonaalikoodien vaihdetun lukumäärän ja vaihdetun modulointitekniikan mukai- • sesti ja liittää yhteen valitun tiedon tehokkaasti.
• · *.1·: Nyt esillä olevan keksinnön edulliset suoritusmuodot kuvataan yksi- *:**: tyiskohtaisesti viitaten oheisiin piirustuksiin.
·· • · • · · · 119345 24 1. Ensimmäinen suoritusmuoto (koodaussuhde on 1/2, ja käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärää uudelleenlähetystä varten on vähennetty)
Esillä olevan keksinnön ensimmäinen suoritusmuoto kuvataan tässä 5 alapuolella viitaten oheisiin piirustuksiin. Ensimmäisessä suoritusmuodossa, koodaussuhde on 1/2 ja CC-tekniikkaa on käytetty HARQ-tyyppinä. Lisäksi alkuperäisessä lähetyksessä tieto on lähetetty QPSK-moduloinnilla käyttäen kahdeksaa käytettävissä olevaa ortogonaalikoodia ja uudelleenlähetyksessä tieto on lähetetty uudelleen QPSK-moduloinnilla tai muulla modulointitekniikkana 10 käyttäen kolmea käytettävissä olevaa ortogonaalikoodia, vähentynyt viidellä ortogonaalikoodilla verrattuna alkuperäiseen lähetykseen.
Ensiksi, tiedon lähetystoiminta kuvataan viitaten kuvion 7 lähettimeen. CRC-lisätty syöttötieto on kytketty kanavakooderille 712, jossa syöttötieto on koodattu annetulla koodilla ohjaimelta 726 aikaansaadulla koodaussuh-15 teella 1/2 ja koodatut bitit on tuotettu sarjassa. Koodatut bitit on jaettu varsinaisia lähetystietoja vastaaviin systemaattisiin bitteihin (S-bitteihin) ja pariteettibit-teihin (P-bitteihin) virheentarkkailua varten syöttötietojen yli. Koska käytetty koodaussuhde on symmetrinen koodaussuhde 1/2, kanavakooderi 712 tuottaa S-bitit ja P-bitit samassa suhteessa. S-biteistä ja P-biteistä koostuvat koodatut 20 bitit ovat lävistyksen alaisia annetun lävistysmallin mukaisesti kooderiin 712 sisällytetyllä lävistäjällä. Käyttäen CC-tyypin HARQ-järjestelmää samaa lävis- ·:· tysmallia on käytetty alkuperäisessä lähetyksessä ja uudelleenlähetyksessä, • · · · ; ·*. joten kanavakooderi 712 tuottaa samaa tietobittivirtaa kussakin lähetyksessä.
··
Yleensä, kun siirtokanava on kanavoinnin alainen tai kanavakooderilta 712 · · 25 tuotettujen koodattujen bittien lukumäärä ei ole täydelleen sama kuin langatta- • · . masti lähetettyjen symbolien lukumäärä, suhteen sovittaminen on suoritettava *;,/ koodatuille biteille toistamisen ja lävistyksen avulla. Esillä olevassa keksinnös- • m '···’ sä suhteen sovittaminen on suoritettu kanavakooderilla 712.
Kanavakooderilta 712 sarjassa tulostetut koodatut bitit on eroteltu • · :.*·· 30 S-bitteihin ja P-bitteihin jakelijan 714 avulla ja jaettu sitten vastaaville limittimil- le. Esimerkiksi, kun limitin 710 sisältää kaksi limitintä 716 ja 718, jakelija 714 .*j : jakaa S-bitit ensimmäiselle limittimelle 716 ja P-bitit toiselle limittimelle 718.
* M
/"I Jaetut S-bitit ja P-bitit jakelijalta 714 on limitetty ensimmäisellä limittimellä 716 ja toisella limittimellä 718. Ensimmäisen limittimen 716 limitysmalli voi olla joko ·· : ·.. 35 samanlainen tai erilainen kuin toisen limittimen 718 limitysmalli. Määritetty limi- *:**: tysmalli voi olla myös tunnistettu vastaanottimella.
119345 25
Ensimmäiseltä limittimeltä 716 ja toiselta limittimeltä 718 aikaansaadut limitetyt S-bitit ja P-bitit ovat aikaansaatu paketinvalitsimelle 720. Paketin-valitsin 720 valitsee lähetyspaketin perustuen informaatioon alkuperäisessä lähetyksessä käytetystä modulointitekniikasta, käytössä olevasta modulointi-5 tekniikasta ja uudelleenlähetysten lukumäärästä, ja aikaansaa valitun paketin modulaattorille 722. Modulaattori 722 moduloi limitetyt koodatut bitit ennakolta määrättyä modulointitekniikkaa vastaavalla symbolikartoitustekniikalla ja aikaansaa sen tulostuksen taajuusjakajalle 724. Taajuusjakaja 724 purkaa kanavoinnin moduloiduilta symboleilta modulaattorilta 722 käytettävissä olevien or-10 togonaalikoodien lukumäärän mukaisesti, jakaa vastaavia ortogonaalikoodeja käyttävät kanavoinnista puretut symbolit ja lähettää jaetut symbolit vastaanot-timelle.
Seuraavaksi se, kuinka lähetyspaketti valitaan modulointitekniikan muutoksen mukaisesti uudelleenlähetyksen aikana, kuvataan yksityiskohtai-15 sesti.
Kuvio 9A kuvaa menetelmää lähetyspaketin valitsemiseksi uudelleenlähetyksen aikana paketinvalitsimella 720 koodaussuhdetta 1/2 käyttävässä järjestelmässä, kun käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärää uudelleenlähetystä varten on alennettu kolmeen kahdeksasta alkuperäistä lä-20 hetystä käytettävissä olevista ortogonaalikoodeista. Kuviossa 9A S edustaa systemaattista alipakettia (tai S-alipakettia), joka on koostunut ainoastaan sys-(.a temaattisista biteistä, ja P edustaa pariteettialipakettia (tai P-alipakettia), joka · *: on koostunut ainoastaan pariteettibiteistä.
* · · *"·* Kun koodaussuhdetta 1/2 on käytetty, S-alipaketti on saman kokoi- \v 25 nen kuin P-alipaketti. Sen vuoksi alkuperäisessä lähetyksessä S-alipaketit on lähetetty käyttäen ensimmäisiä neljää käytettävissä olevaa ortogonaalikoodia :/.[ kahdeksan käytettävissä olevien ortogonaalikoodien joukosta ja P-alipaketit on lähetetty käyttäen viimeisiä neljää käytettävissä olevia ortogonaalikoodeja.
Kun modulointitekniikka ja käytettävissä olevien koodien lukumäärä .·. : 30 ovat vaihdettu, tiedon määrä, joka on varsinaisesti lähetetty, on määritetty seu- .*··] raavilla yhtälöillä (1) ja (2).
„ -fc» ./(,v ................(o log, M, N, • Φ ·· : ** Ο,^αχβχΟ, ................(2) • · 26 1 1 9345
Yhtälössä (1) Mj esittää kokonaislukua, joka vastaa modulointitekniikkaa alkuperäisessä lähetyksessä ja Mr esittää kokonaislukua, joka vastaa modulointitekniikkaa uudelleenlähetyksessä. Edelleen, Nj esittää käytettävissä olevien koodien lukumäärää alkuperäiselle lähetykselle ja Nr esittää käytettä-5 vissä olevien koodien lukumäärää uudelleenlähetykselle. Yhtälössä (2), Dj merkitsee alkuperäisen lähetyksen aikana lähetettyjen koodattujen bittien lukumäärää ja Dr merkitsee koodattujen bittien lukumäärää, joka voidaan lähettää uudelleenlähetyksen aikana.
Yhtälöissä (1) ja (2) kokonaisluku Mj tai Mr osoittaen modulointitek-10 nilkan tulee 64 64QAM-menetelmälle, 16 16QAM-menetelmälle, 8 8PSK-me-netelmälle ja 4 QPSK-menetelmälle. Kuvio 9A kuvaa lähetystietopaketin valintamenetelmää, kun modulointitekniikka alkuperäisessä lähetyksessä on QPSK ja modulointitekniikka uudelleenlähetyksessä on sama kuin modulointitekniikka alkuperäisessä lähetyksessä (kohta (a-1)) tai vaihdettu 16QAM-menetelmäksi 15 (kohta (a-2)). Alkuperäisessä lähetyksessä kaikki tietopaketit ovat symbolikar-toituksen alaisia siten, että kaksi koodattua bittiä on kartoitettu yhteen symboliin ja symbolit on jaettu taajuuksiin kahdeksalla käytettävissä olevilla ortogo-naalikoodeilla ennen kuin ne on lähetetty. Kuvion 9A tapauksessa (a-1), jossa kolme käytettävissä olevaa ortogonaalikoodia on asetettu uudelleenlähetyksel-20 le ja uudelleenlähetykseen käytetty modulointitekniikka on sama kuin alkuperäiseen lähetykseen käytetty modulointitekniikka, vain 3/8 alunperin lähetetystä ·:· tiedosta on lähetetty uudelleen yhtälöiden (1) ja (2) mukaisesti. Tässä tapauk- • » · ; sessa, ainoastaan S-alipaketit S1, S2 ja S3, jotka ovat käyttäneet ensimmäisiä kolmea käytettävissä olevia ortogonaalikoodeja, ovat lähetetty. Jos toinen uu- • · · 25 delleenlähetyspyyntö on vastaanotettu uudestaan, S-alipaketti S4 ja P-alipake- . . tit P1 ja P2, joita ei ollut lähetetty edellisessä uudelleenlähetyksessä, lähete- • · · '.'.I* tään. Se on, kahden uudelleenlähetyksen avulla, kaikki S-alipaketit ja osa P-ali- • · *···’ paketeista alunperin lähetetystä tiedosta voidaan lähettää. Tässä tapauksessa vastaanotin voi suorittaa yhteenliittämisen samojen tietopakettien välillä.
• · 30 Sitä vastoin kuvion 9A tapauksessa (a-2), jossa modulointitekniikka on vaihdettu ylempään 16QAM-menetelmän modulointiin uudelleenlähetyksen . aikana, 6/8 alunperin lähetetystä tiedosta voidaan lähettää yhtälöiden (1) ja (2) [ mukaisesti. Se on, vaikka 2 koodattua bittiä oli kartoitettu yhteen symboliin al kuperäisessä lähetyksessä, 4 koodattua bittiä on kartoitettu yhteen symboliin 35 uudeleenlähetyksessä. Koska koodatut bitit, jotka oli lähetetty kahden käytettä-·:··· vissä olevien ortogonaalikoodien avulla alkuperäisessä lähetyksessä voidaan 119345 27 lähettää käyttäen yhtä käytettävissä olevaa ortogonaalikoodia, on mahdollista lähettää 2 kertaa niin paljon tietoa kuin on lähetetty tapauksessa (a-1). Sen vuoksi, kuten on kuvattu kuvion 9A tapauksessa (a-2), yhden uudelleenlähetyksen kautta, kaikki S-alipaketit S1 - S4 ja P-alipakettien osa P1 ja P2 alun 5 perin lähetetystä tiedosta voidaan lähettää. Jos toinen uudelleenlähetyspyyntö on vastaanotettu uudestaan, S-alipaketit S1 - S4 ja P-alipaketit P3 ja P4, joita ei ollut lähetetty edellisessä uudelleenlähetyksessä, lähetetään. Se on, S-ali-pketit on lähetetty kaksi kertaa ja P-alipaketit on lähetetty kerran siten maksimoiden yhteenliittämisvaikutuksen vastaanottimella.
10 Syy siihen, että alipakettien yhdistelmä on vaihdettu uudelleenlähe tyksessä, on sen vuoksi, jotta lisätään turbodekooderin suorituskykyä, systemaattisten bittien ja pariteettibittien prioriteetteja voidaan vaihtaa niin kuin tilanne vaatii. Sen vuoksi on mahdollista odottaa kasvua järjestelmäsuorituskyvys-sä lähettämällä alipaketit samassa yhdistelmässä tai alipaketit erilaisissa yh-15 distelmissä uudelleenlähetysten lukumäärän ja kanavaolosuhteiden mukaisesti. Kun lähetetään paketti, joka on sekoitetusti koostunut systemaattista biteistä ja pariteettibiteistä olemassa olevassa menetelmässä, lähetin voi lähettää ainoastaan osan kanavakooderilla koodatusta tietopaketista siten, että lähetetty tietopaketti on väistämättömästi satunnaisen yhteenliittämisen alainen vas-20 taanottimella. Sellainen menetelmä on tehokas alentamaan bittivirhesuhdetta (BER), mutta suhteellisesti vähemmän tehokas alentamaan kehysvirhesuhdet-ta (FER). Toisin kuin tämä, lähetin lähettää esillä olevan keksinnön mukaisesti .*]·. kerran uudestaan koko paketin, joka on koostunut ainoastaan systemaattisista • · biteistä tai pariteetti biteistä siten, että lähetetyt informaatiobitit voidaan tehok- * *.* 25 kaasti liittää yhteen. Lisäksi, on mahdollista pienentää kehysvirhesuhdetta ai kaansaamalla yhteenliitetyt koodatut bitit turbodekooderin syöttöliittymään.
’·**: Seuraavaksi tiedon vastaanoton toiminta kuvataan viitaten kuviossa • · · 7 kuvattua lähetintä vastaavaan kuviossa 8 kuvattuun vastaanottimeen.
Lähettimeltä vastaanotetulta tiedolta on purettu jako moduloituihin 30 symboleihin jaonpurkaimella 812, joka käyttää lähettimellä lähetyksen aikana :***: käytettyjä kerrannaisia käytettävissä olevia ortogonaalikoodeja, ja jaosta pure- ··· .· . tut symbolit on tulostettu sarjassa tietovirran muodossa sen jälkeen, kun ne on • · · *· *j kanavoitu. Demodulaattori 814 demoduloi symbolit lähettimessä modulaattoril- *' * la 722 käytettyä modulointitekniikkaa vastaavan demodulointitekniikan mukai- 35 sesti, tuottaa LLR-arvot demoduloituja koodattuja bittejä varten ja aikaansaa • tuotetut LLR-arvot valikoivalle pakettiyhdyssuotimelle 816. Valikoiva pakettiyh- 119345 28 dyssuodin 816 liittää demoduloitujen koodattujen bittien LLR-arvot edellisiin LLR-arvoihin bittiyksiköissä (bitti-bitiltä pohjaisesti). Tätä varten, valikoivan pa-kettiyhdyssuotimen 816 täytyy sisältää puskurimuisti edellisten LLR-arvojen tallentamista varten. Lisäksi, koska yhteenliittäminen on suoritettava samojen 5 koodattujen bittien välillä, puskurimuistilla on oltava kokoonpano, joka pystyy erikseen tallentamaan LLR-arvot S-alipaketeille ja LLR-arvot P-alipaketeille. Sellainen puskurimuistin kokoonpano voidaan toteuttaa joko kahdella erillisellä puskurimuistilla tai yksittäisellä puskurimuistilla, jossa on kaksi erillistä muistialuetta.
10 Valikoiva pakettiyhdyssuodin 816 määrittää, onko käytössä oleva lähetys alkuperäinen lähetys vai uudelleenlähetys ja määrittää myös, ovatko demoduloitujen koodattujen bittien LLR-arvot S-alipaketteille vai P-alipaketeille, perustuen informaatioon modulointitekniikasta alkuperäisessä lähetyksessä, käytössä olevasta modulointitekniikasta ja käytettävissä olevien ortogonaa-15 likoodien lukumäärästä. Jos käytössä oleva lähetys on alkuperäinen lähetys, valikoiva pakettiyhdyssuodin 816 tallentaa määritettyjen tulosten mukaisesti demoduloitujen koodattujen bittien LLR-arvot puskurimuisteihin S-alipaketeille ja puskurimuisteihin P-alipaketeille, ja aikaansaa sen tulostuksen limityspur-kainlohkolle 810. Kuitenkin, jos käytössä oleva lähetys ei ole alkuperäinen lä-20 hetys eikä uudelleenlähetys, valikoiva pakettiyhdyssuodin 816 liittää ilmaistujen koodattujen bittien LLR-arvot alkuperäisen lähetyksen tai edellisen yhteen- ·:· liittämisen kautta puskurimuisteihin tallennettuihin LLR-arvoihin, bittiyksiköissä.
• 1 · : ;1; Yhteenliittäminen, kuten on kuvattu edellä, on suoritettu samojen koodattujen •y. bittien välillä. Se on, koodattujen bittien LLR-arvot S-alipaketille demoduloitu- 25 jen koodattujen bittien LLR-arvojen joukosta on liitetty yhteen puskurimuistiin * · . tallennettuihin LLR-arvoihin S-alipaketille, ja koodattujen bittien LLR-arvot P-ali- *:./ paketille demoduloitujen koodattujen bittien LLR-arvojen joukosta on liitetty *···1 puskurimuistiin tallennettuihin LLR-arvoihin P-alipaketille.
Toisaalta, valikoivan pakettiyhdyssuotimen 816 sijasta puskurimuisti • · \1·: 30 voi olla järjestetty demodulaattorin 814 edellisessä tasossa suorittamaan sym- bolin yhteenliittämisen samalla modulointitekniikalla moduloitujen symbolien X : välillä. Se on, jos on oletettu, että kahta erilaista modulointitekniikka oli käytetty • «· kokonaisen lähetysjakson yli, puskurimuisti on jaettu kahteen alueeseen ja va-. 1 likoiva pakettiyhdyssuodin 816 suorittaa yhteenliittämisen samalla modulointi- • · ; 1·· 35 tekniikalla lähetettyjen symbolien välillä siten lisäten LLR-arvojen luotettavuutta.
· 119345 29
Valikoivalla pakettiyhdyssuotimella 816 yhteenliitetyt koodatut bitit ovat aikaansaatu limityspurkainlohkolle 810. Koodatut bitit, jotka on purettu limityksestä limityspurkaimilla 820 ja 822 limityspurkainlohkossa 810 lähettimellä käytetyn annetun mallin mukaisesti, on aikaansaatu kanavadekooderille 5 824, jossa ne on dekoodattu annetun demodulointitekniikan mukaisesti. Alku peräisen lähetyksen aikana lähetettyjen koodattujen bittien joukosta vähimmäismäärä systemaattisia bittejä tai pariteettibittejä on liitetty yhteen lisäämään tiedonsyötön luotettavuutta kanavadekooderille 824 aiheuttaen kasvua koko-naisjärjestelmäsuorituskyvyssä. Tarkistamalla kanava-dekooderilla 824 dekoo-10 dattuun informaatiobittiin sisällytetyn CRC:n on määritetty, onko virhettä esiintynyt informaatiobiteissä. Jos CRC-virhe on havaittu CRC-testerillä 826, ylempi kerros lähettää NACK-signaalin, tai uudelleenlähetyspyyntösignaalin, lähetti-melle. Kuitenkin, jos CRC-virhettä ei ole havaittu, ylempi kerros lähettää ACK-signaalin vahvistamaan informaatiobittien vastaanoton. Kun NACK-signaali on 15 lähetetty, virheelliset koodatut bitit on tallennettu valikoivan paketinyhdyssuoti-men 816 pakettipuskurimuisteihin. Muutoin, kun ACK-signaali on lähetetty, pa-kettipuskurimuistit on alustettu tallentamaan uusia seuraavaksi lähetettäviä paketteja.
Kuvio 9B kuvaa uudelleen lähetettyjen pakettien yhteenliittämispro-20 sessia kuviossa 9A kuvatun modulointitekniikan mukaisesti alunperin lähetetyille paketeille kuviossa 8 kuvatulla valikoivalla pakettiyhdyssuotimella 816.
Paketin yhteenliittämisprosessi vastaanottimella kuvataan viitaten .**]·*. kuvioon 9B. Tapauksessa (b-1), jossa uudelleenlähetyksessä käytetty modu- • · · lointitekniikka on sama kuin alkuperäisessä lähetyksessä käytetty modulointi- **\ 25 tekniikka, koska lähetettyjen tietopakettien lukumäärä on vähennetty suhtees- [ [ sa käytettävissä olevien ortogonaalikoodien vähennettyyn lukumäärään, aino- *· *: astaan ensimmäisten kolmen käytettävissä olevien ortogonaalikoodien avulla ··« lähetetyt alipaketit S1, S2 ja S3 on liitetty yhteen alunperin lähetettyyn tietoon ja jäljellä olevien alipakettien on odotettava seuraavaa uudelleenlähetystä.
:\j 30 Nyt vertailu suoritetaan tämän menetelmän ja kuviossa 5B kuvatun :***: tavanomaisen menetelmän välillä. Kuviossa 5B, koska limitetyt tiedot on satun- ·« . naistettu, on lähes mahdotonta liittää yhteen kaikki informaatiobitit jopa kahden • · · ’* " uudelleenlähetyksen avulla. Sen vuoksi, vaikka on mahdollista lisätä luotetta- \ * vuutta bittiyksikössä, on vaikeaa lisätä luotettavuutta kehysyksikössä. Kuiten- 35 kin kuviossa 9B, koska on mahdollista lähettää vähintään kaikki systemaattiset •;··: bitit kahden uudelleenlähetyksen kautta, on mahdollista lisätä luotettavuutta 119345 30 kehysyksikössä liittämällä yhteen systemaattiset bitit. Tuloksena tämä edistää osaltaan parannusta järjestelmän suoritustehossa. Viitteeksi varjostetut lohkot kuviossa 9B esittävät esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti yhteen liitettyjä alipaketteja.
5 Kuitenkin tapauksessa (b-2), jossa modulointitekniikka uudelleenlä hetyksessä on vaihdettu 16QAM-menetelmäksi, vaikka käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä uudelleenlähetykselle on 3, varsinaisesti lähetetyn tiedon määrä on sama kuin tiedon määrä, joka on lähetetty kuuden ortogonaalikoodien avulla alkuperäisen lähetyksen aikana. Näin on koska, siitä huo-10 limatta, että kaksi koodattua bittiä on kartoitettu yhteen symboliin alkuperäisessä lähetyksessä QPSK-menetelmässä, neljä koodattua bittiä on kartoitettu yhteen symboliin uudelleenlähetyksessä 16QAM-menetelmässä. Sen vuoksi vastaanotin suorittaa yhteenliittämisen kaikille alunperin lähetetyille S-alipaketeille S1 - S4 ja osalle P1 ja P2 alunperin lähetetyistä P-alipaketeista. On huomatta-15 va tässä, että kaikki alunperin lähetetyt S-alipaketit on liitetty yhteen yhden uudelleenlähetyksen kautta. Vertailu suoritetaan tämän menetelmän ja kuviossa 5B kuvatun tavanomaisen menetelmän välillä.
Kuviossa 5B ainoastaan osa tiedosta on liitetty yhteen parantamaan bittivirhesuhdetta. Kuitenkin kuviossa 9B, koska kaikki S-alipaketit voidaan liit-20 tää yhteen, on mahdollista saada yhteenliittämisvaikutus kaikille informaatiobi-teille turbokoodin luonteen kannalta. Tuloksena kanava-dekooderin kokonais-suorituskykyä on parannettu siten alentaen kehysvirhesuhdetta.
Vaikka ainoastaan lähetys- ja vastaanottomenettely ensimmäiselle uudelleenlähetykselle alkuperäisen lähetyksen jälkeen on kuvattu, lähetys- ja • · · *·*·] 25 vastaanottomenettely seuraaville uudelleenlähetyksille on ilmeistä alan am- * ’ mattilaisille.
• · • · · • ·· • * .***. 2. Toinen suoritusmuoto (koodaussuhde 3/4, ja käytettävissä olevien or togonaalikoodien lukumäärää uudelleenlähetykselle on vähennetty) ,·. : Toisin kuin silloin, kun koodaussuhde on 1/2, jos koodaussuhde on • ·» .···] 30 3/4, systemaattisten bittien lukumäärä koodattujen bittien joukossa kanavakoo- • · T derilta 712 on 3 kertaa suurempi kuin pariteettibittien. Tämä tarkoittaa sitä, että • · V*: ensimmäiselle limittimelle 716 aikaansaatujen koodattujen bittien lukumäärä *:**: on 3 kertaa suurempi kuin toiselle limittimelle 718 aikaansaatujen koodattujen ··* bittien lukumäärä. Paremmaksi selventämiseksi viittaus suoritetaan kuvioihin · · 35 10A ja 10B. Yhteensä 8 käytettävissä olevien ortogonaalikoodien joukosta, 6 ortogonaalikoodia on asetettu S-alipaketeille S1, S2, S3, S4, S5 ja S6, ja jäljel- 119345 31 lä olevat 2 ortogonaalikoodia on asetettu P-alipaketeille P1 ja P2. Samoin kuin ensimmäinen suoritusmuoto, jossa koodaussuhde on 1/2, tämä suoritusmuoto käyttää QPSK-menetelmää alkuperäisessä lähetyksessä ja käyttää samaa modulointitekniikka tai ylempää 16QAM-menetelmän modulointitekniikkaa uudel-5 leenlähetyksessä. Kuvio 10A kuvaa lähetysmenetelmää (a-1), jossa uudelleenlähetyksessä käytetty modulointitekniikka on sama kuin alkuperäisessä lähetyksessä käytetty modulointitekniikka. Kuvio 10B kuvaa vastaanottomenetel-mää (b-1), jossa uudelleenlähetyksessä käytetty modulointitekniikka on sama kuin alkuperäisessä lähetyksessä käytetty modulointitekniikka. Edelleen kuvio 10 10A kuvaa lähetysmenetelmää (a-2), jossa uudelleenlähetyksessä käytetty modulointitekniikka on 16QAM-menetelmän ylempi modulointitekniikka verrattuna alkuperäisessä lähetyksessä käytettyyn modulointitekniikkaan, ja kuvio 10B kuvaa vastaanottomenetelmää (b-2), jossa uudelleenlähetyksessä käytetty modulointitekniikka on ylemmän 16QAM-menetelmän modulointitekniikka 15 verrattuna alkuperäisessä lähetyksessä käytettyyn modulointitekniikkaan. Samoin, toinen suoritusmuoto, on oletettu, että uudelleenlähetykseen käytettyjen ortogonaalikoodien lukumäärä on pienempi kuin alkuperäiseen lähetykseen käytettyjen ortogonaalikoodien lukumäärä. Se on, kahdeksaa käytettävissä olevia ortogonaalikoodeja oli käytetty alkuperäisessä lähetyksessä, mutta kol-20 mea käytettävissä olevia ortogonaalikoodeja on käytetty uudelleenlähetyksessä, joten käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärää on alennettu viidellä. Toinen suoritusmuoto on lähettimen ja vastaanottimen toiminnoiltaan . .·. täydelleen samanlainen kuin ensimmäinen suoritusmuoto samoissa olosuh- • · · VI' teissä. Sen vuoksi toisen suoritusmuodon kuvaus keskittyy kuviossa 7 kuvatun ***.’ 25 paketin valitsimen 720 ja kuviossa 8 kuvatun valikoivan pakettiyhdyssuotimen 816 toimintoihin.
• · *· *: Kuten on kuvattu tapauksen yhteydessä, jossa tapauksessa koo- ·** daussuhde on 1/2, paketinvalitsin 720 valitsee uudelleenlähetyksen aikana lähetettävän paketin perustuen ohjausinformaatioon modulointitekniikasta al- 30 kuperäisessä lähetyksessä ja käytössä olevasta modulointitekniikasta ja infor- ·***: maatioon käytettävissä olevien koodien lukumäärästä. Kuten on kuvattu viita- • · * .· . ten tapaukseen, jossa koodaussuhde on 1/2, uudelleenlähetyksessä tarvittavien • · φ ’· " koodattujen bittien lukumäärä on määritetty yhtälöiden (1) ja (2) avulla. Se on, koska uudelleenlähetyspaketin koko samalle modulointitekniikalle ja 16QAM- ·*·.. 35 menetelmälle riippuu ainoastaan käytettävissä olevien ortogonaalikoodien vaih- • detusta lukumäärästä, pakettikoosta uudelleenlähetyksessä tulee 3/8 ja 6/8 32 119345 kertainen pakettikokoon alkuperäisessä lähetyksessä. Kuvio 10A kuvaa pake-tinvalitsimella 720 valitun lähetyspaketin tyypillistä yhdistelmää. Kuitenkin, jos toinen uudelleenlähetyspyyntö on vastaanotettu uudestaan, kuviossa 10A kuvattu lähetyspakettien yhdistelmä voidaan vaihtaa. Se on, tapauksessa (a-1), 5 alipaketit S1, S2 ja S3 on lähetetty ensimmäisessä lähetyksessä ja alipaketit S4, S5 ja S6 on lähetetty toisessa uudelleenlähetyksessä siten, että vastaanotin voi liittää yhteen kaikki S-alipaketit. Valikoivan pakettiyhdyssuotimen 816 toiminta vastaanottimessa on kuvattu kuvion 10B kohdassa (b-1), joka vastaa kuvion 10A kohtaa (a-1) 10A. Kuitenkin, jos modulointi tekniikka uudelleenlä-10 hetyksessä on 16QAM, alipaketit S1, S2, S3, S4, S5 ja S6 on lähetetty ensimmäisessä lähetyksessä ja alipaketit P1, P2, S1, S2, S3 ja S4 on lähetetty toisessa uudelleenlähetyksessä. Vaihtoehtoisesti ainoastaan S-alipaketit voidaan lähettää jopa toisessa uudelleenlähetyksessä siten lisäten yhteenliittämisvaiku-tusta. Kummassakin tapauksessa, on mahdollista parantaa kehysvirhesuhdetta. 15 Lisäksi paketinvalitsin 720 voi valita paketit, jotka koostuvat ainoas taan systemaattisista biteistä tai pariteettibiteistä erilaisissa yhdistelmissä. Kuten on kuvattu viitaten siihen, kun koodaussuhde on 1/2, paketit voivat olla peräkkäisesti valittu ennakolta määrätyssä mallissa tai valittu tietyssä yhdistelmässä modulointitekniikan ja lähetysten lukumäärän mukaisesti. Ennakolta määrät-20 ty paketinvalintamalli on tunnistettava vastaanottimella siten, että valikoiva pa-kettiyhdyssuodin 816 voi valita oikein paketit.
.·. Kuvio 10B kuvaa uudelleen lähetettyjen valittujen pakettien jakamis- "I·*, prosessia kuviossa 10A kuvatun modulointitekniikan mukaisesti vastaaville valikoivan pakettiyhdyssuotimen 816 puskurimuisteille ja näiden pakettien yh- * * * *·*·[ 25 teenliittämistä valikoivan pakettiyhdyssuotimen 816 puskurimuisteihin tailen- * * nettuihin alunperin lähetettyihin paketteihin koodaussuhteella 3/4. Esimerkiksi, • · V*: jos QPSK-modulointia on käytetty uudelleenlähetyksessä, ainoastaan puolet l«l ϊ...ϊ S-alipaketeista ovat osittain liitetty yhteen. Sen vuoksi toinen uudelleenlähetys olisi suoritettava, jotta täydellisesti liitetään yhteen S-alipaketit. Kuvio 9B kuvaa :*·.· 30 tyypillisiä pakettiyhdistelmiä, joissa etusijat on annettu systemaattisille paketeil- • · .···. le. Näin on, koska jos systemaattiset bitit on ensin korvattu, kanavadekooderille syötettyjen koodattujen bittien luotettavuus kasvaa. Jos 16QAM-menetelmää *· *· on käytetty uudelleenlähetyksessä, kaikki S-alipaketit voidaan liittää yhteen yhden uudelleenlähetyksen kautta siten maksimoiden yhteenliittämisvaikutuk- • 35 sen. Kuitenkin, kanavaolosuhteiden on oltava erittäin hyvät, jotta saadaan pa- • » 119345 33 rempi yhteenliittämisvaikutus kuin silloin, kun samaa modulointitekniikkaa on käytetty alkuperäisessä lähetyksessä ja uudelleenlähetyksessä.
3. Kolmas suoritusmuoto (koodaussuhde on 1/2, ja käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärää uudelleenlähetystä varten on lisätty) 5 Kuvio 11A kuvaa menetelmää lähetyspakettien valitsemiseksi uu delleenlähetyksen aikana paketinvalitsimella 720 koodaussuhdetta 1/2 käyttävässä järjestelmässä, kun käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärää uudelleenlähetykselle on lisätty kuuteen neljästä ortogönaalikoodeista alkuperäisessä lähetyksessä. Kun koodaussuhde on 1/2, S-paketit ovat saman 10 kokoisia kuin P-paketit. Sen vuoksi alkuperäisessä lähetyksessä S-alipaketit on lähetetty käyttäen ensimmäisiä kahta käytettävissä olevia ortogonaalikoo-deja neljän käytettävissä olevien ortogonaalikoodien joukosta ja P-alipaketit on lähetetty käyttäen jäljellä olevia kahta käytettävissä olevia ortogonaalikoodeja. Kuvio 11A kuvaa lähetystietopaketin valintamenetelmää, kun modulointitekniik-15 ka alkuperäisessä lähetyksessä on 16QAM ja modulointitekniikka uudelleenlähetyksessä on sama kuin modulointitekniikka alkuperäisessä lähetyksessä (tapaus (a-1)) tai vaihdettu QPSK-menetelmäksi (tapaus (a-2)). Alkuperäisessä lähetyksessä kaikki tietopaketit ovat symbolikartoituksen alaisia siten, että 4 koodattua bittiä on kartoitettu yhteen symboliin ja symbolit on jaettu taajuuksiin 20 neljällä käytettävissä olevilla ortogonaalikoodeilla ennen kuin ne lähetetään.
Jos, kuten on kuvattu kuvion 11A kohdassa (a-1), 6 käytettävissä *·: olevaa ortogonaalikoodia on asetettu uudelleenlähetystä varten ja uudelleen- • · · lähetykseen käytetty modulointitekniikka (16QAM) on sama kuin alkuperäiselle *·*·* lähetykselle käytetty modulointitekniikka, puolet alunperin lähetetystä tiedosta *!**: 25 on lähetetty uudelleen yhtälöiden (1) ja (2) mukaisesti. Tässä tapauksessa ko- * · ·*,*·· ko tieto ja ensimmäisiä kahta käytettävissä olevia ortogonaalikoodeja käyttävät :]*]: S-alipaketit S1 ja S2 on lähetetty yhden uudelleenlähetyksen kautta. Se on, on mahdollista lähettää alipaketit S1, S2, P1, P2, S1 ja S2 käyttäen kuutta käytet- tävissä olevaa ortogonaalikoodia. Jos toinen uudelleenlähetyspyyntö on vas- .··*! 30 taanotettu uudestaan, paketinvalitsin 720 voi lähettää alipaketit joko edellises- • « sä yhdistelmässä tai S1, S2, P1, P2, P1 ja P2 alipakettien erilaisessa yhdistel- • mässä prioriteettien mukaisesti.
*"*i Sitä vastoin, kuten on kuvattu kuvion 11A kohdassa (a-2), jos modu- •\* lointitekniikka uudelleenlähetyksessä on vaihdettu QPSK-menetelmän alem- • I* 35 paan modulointiin, 3/4 alunperin lähetetystä tiedosta voidaan lähettää yhtälöiden (1) ja (2) mukaisesti. Se on, 2 koodattua bittiä on kartoitettu yhteen sym- 34 119345 boliin uudelleenlähetyksessä. Sen vuoksi, koska koodatut bitit, jotka oli lähetetty yhden käytettävissä olevan ortogonaalikoodin avulla alkuperäisessä lähetyksessä voidaan lähettää käyttäen kahta käytettävissä olevaa ortogonaalikoodia, on mahdollista lähettää puolet lähetetystä tapauksessa (a-1) tiedosta. Sen 5 vuoksi, kuten on kuvattu kuvion 11A kohdassa (a-2), yhden uudelleenlähetyksen kautta S-alipaketit S1, S2 ja P1 voidaan lähettää. Jos toinen uudelleenlä-hetyspyyntö on vastaanotettu uudestaan, S-alipaketit S1, S2 ja P2 lähetetään. Se on, S-alipaketit on lähetetty kaksi kertaa ja P-alipaketit on lähetetty kerran siten maksimoiden yhteenliittämisvaikutuksen vastaanottimella. Vastakkaiset 10 ovat myös käytettävissä olevia.
Kuvio 11B kuvaa uudelleen lähetettyjen pakettien yhteenliittämis-prosessia kuviossa 11A kuvatun modulointitekniikan mukaisesti alunperin lähetetyille paketeille kuviossa 8 kuvatulla valikoivalla pakettiyhdyssuotimella 816.
Paketin yhteenliittämisprosessi vastaanottimella kuvataan viitaten 15 kuvioon 11B. Kuvion 11B kohdassa (b-1), jossa uudelleenlähetyksessä käytetty modulointitekniikka on sama kuin alkuperäisessä lähetyksessä käytettyyn modulointitekniikkaan, koska lähetettävissä olevien tietopakettien lukumäärää on lisätty suhteessa käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lisättyyn lukumäärään, S-alipakettien lisäksi koko tieto voidaan lähettää. Tuloksena, yhden 20 uudelleenlähetyksen kautta, alunperin lähetetty tieto on liitetty yhteen S-alipa-ketteihin kaksi kertaa ja P-alipaketteihin yhden kerran siten maksimoiden yh- • teenliittämisvaikutuksen. Vertailu suoritetaan tämän menetelmän ja kuviossa ··» * **** 6B kuvatun tavanomaisen menetelmän välillä. Kuviossa 6B, koska limitetty • · · tieto on satunnaistettu, vaikka koko paketti on liitetty yhteen uudelleenlähetyt • · * *· V 25 sen kautta, ylimääräinen yhteenliittäminen on suoritettu bittiyksikössä parantaen luotettavuutta bittiyksikössä. Kuitenkin, on vaikea odottaa parannusta luoteita- • * vuudessa kehysyksikössä. Kuvion 11B kohdassa (b-1), koska ei ainoastaan koko pakettia vaan myös S-alipaketit voidaan lähettää yhden uudelleenlähetyksen kautta, on mahdollista lisätä luotettavuutta kehysyksikössä yhteenliittä- : 30 mällä systemaattiset bitit. Tuloksena tämä edistää osaltaan parantamaan jär- • · .··*. jestelmän suoritustehoa.
Kuitenkin kuvion 11B kohdassa (b-2), jossa modulointitekniikka uu-delleenlähetyksessä on vaihdettu QPSK-menetelmäksi, vaikka käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä uudelleenlähetystä varten on 6, varsi- :\ 35 naisesti lähetetyn tiedon määrä on sama kuin kolmen ortogonaalikoodien avul- la lähetetty tiedon määrä alkuperäisessä lähetyksessä. Sen vuoksi varsinainen • ♦ 119345 35 yhteenliittäminen on suoritettu alipaketeille S1, S2 ja P1. On huomattava tässä, että vähintään S-alipaketit ovat täysin liitetty yhteen yhden uudelleenlähetyksen avulla. Vertailu suoritetaan tämän menetelmän ja kuviossa 5B kuvatun tavanomaisen menetelmän välillä. Kuviossa 5B ainoastaan osa tiedosta on 5 liitetty yhteen parantamaan bittivirhesuhdetta. Kuitenkin kuvion 11B kohdassa (b-2), koska S-alipaketit voidaan täydellisesti liittää yhteen, on mahdollista saada yhteenliittämisvaikutus kokonaisuudessaan informaatiobiteille turbokoodin luonteen kannalta. Tuloksena kanavadekooderin kokonaissuorituskykyä on parannettu siten alentaen kehysvirhesuhdetta.
10 4. Neljäs suoritusmuoto (koodaussuhde on 3/4, ja käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärää uudelleenlähetystä varten on lisätty)
Toisin kuin silloin, kun koodaussuhde on 1/2, jos koodaussuhde on 3/4, systemaattisten bittien lukumäärä koodattujen bittien joukossa kanavakoo-derilta 712 on 3 kertaa suurempi kuin pariteettibittien. Yhteensä neljän käytet-15 tävissä olevien ortogonaalikoodien joukosta kolme ortogonaalikoodia on asetettu S-alipaketeille S1, S2 ja S3 ja jäljellä oleva 1 ortogonaalikoodi on asetettu P-alipaketille P. Tässä, kun koodaussuhde on 1/2 ja käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä on 2, yhteensä kahden käytettävissä olevien ortogonaalikoodien joukosta yksi ortogonaalikoodi on asetettu S-alipaketille S ja 20 toinen yksi on asetettu P-alipaketille P. Mutta koodaussuhteen 3/4 tapaukses- . sa vähintään ortogonaalikoodien kokonaismäärän olisi oltava enemmän kuin 4.
• · · ··" Kaiken kaikkiaan käytettävissä olevien ortogonaalikoodien joukosta kolme or- '·:·* togonaalikoodia on asetettu S-alipaketeille (S1, S2, S3) ja yksi ortogonaalikoo- \v di on asetettu P-alipaketille P. Toisin sanoen, kun koodaussuhde on 1/2, vä- 25 hintään, käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärän on oltava enem-män kuin 2. Toisaalta, koodaussuhteen 4/3 tapauksessa, sen olisi oltava enem-män kuin 4. Tämä suoritusmuoto käyttää 16QAM-menetelmää alkuperäisessä ··· lähetyksessä ja käyttää samaa modulointitekniikkaa tai QPSK-menetelmän .*. : alempaa modulointitekniikkaa uudelleenlähetyksessä. Esimerkit, joissa uudel- 30 leenlähetyksessä käytetty modulointitekniikka on sama kuin alkuperäisessä T lähetyksessä käytetty modulointitekniikka, ovat kuvattuja kuvion 12A kohdassa • · :,**i (a-1) ja kuvion 12B kohdassa (b-1). Edelleen esimerkit, joissa QPSK-menetel- *:**: män alempaa modulointitekniikkaa on käytetty uudelleenlähetyksessä, ovat :·[ kuvattuja kuvion 12A kohdassa (a-2) ja kuvion 12B kohdassa (b-2). On oletet- • · * ] . 35 tu, että neljää käytettävissä olevia ortogonaalikoodeja oli käytetty alkuperäises- « · 119345 36 sä lähetyksessä ja kuutta käytettävissä olevia ortogonaalikoodeja on käytetty uudelleenlähetyksessä.
Kuten on kuvattu yhteydessä siihen, kun suhde on 1/2, paketinvalit-sin 720 valitsee uudelleenlähetyksessä lähetettävän paketin perustuen ohjaus-5 informaatioon modulointitekniikasta alkuperäisessä lähetyksessä ja käytössä olevasta modulointitekniikasta ja informaatioon käytettävissä olevien koodien lukumäärästä. Uudelleenlähetyksessä tarvittavien koodattujen bittien lukumäärä on määritetty yhtälöiden (1) ja (2) avulla. Se on, pakettikoosta uudelleenlähetyksessä tulee 3/2 ja 3/4 kertainen pakettikokoon alkuperäisessä lähetyk-10 sessä samaa modulointitekniikkaa ja QPSK-menetelmää varten, vastaavasti. Kuvio 12A kuvaa paketinvalitsimella 720 valittujen uudelleenlähetyspakettien tyypillistä yhdistelmää. Kuitenkin, jos toinen uudelleenlähetyspyyntö on vastaanotettu uudestaan, lähetyspakettien yhdistelmää voidaan vaihtaa,
Kuvion 12A kohdassa (a-1), jossa uudelleenlähetyksessä käytetty 15 modulointitekniikka on sama kuin alkuperäisessä lähetyksessä käytetty modulointitekniikka, koska käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärää uudelleenlähetykselle on lisätty, pariteettialipaketit voidaan lisäksi lähettää käyttäen jäljellä olevia käytettävissä olevia ortogonaalikoodeja sen jälkeen, kun kaikki alipaketit on lähetetty siten lisäten yhteenliittämisvaikutusta. Toisessa 20 uudelleenlähetyksessä toinen pariteettialipaketti voidaan lähettää. Kuitenkin kuvion 12A tapauksessa (a-2), jossa modulointitekniikka uudelleenlähetykses- ··· sä on QPSK, kaikki S-alipaketit on lähetetty ensimmäisessä lähetyksessä ja • · · · . alipaketit P, S1 ja S2 on lähetetty toisessa uudelleenlähetyksessä. Vaihtoeh- .v. toisesti, jopa toisessa uudelleenlähetyksessä, ainoastaan S-alipaketit voidaan ♦ · · 25 lähettää siten lisäten yhteenliittämisvaikutusta S-alipaketeilla. Kummassakin .* * tapauksessa, on mahdollista parantaa kehysvirhesuhdetta.
* · · '· "· Lisäksi paketinvalitsin 720 voi valita paketit, jotka ovat koostuneet ainoastaan systemaattisista biteistä tai pariteettibiteistä erilaisissa yhdistelmissä. Kuten on kuvattu viitaten siihen, kun koodaussuhde on 1/2, paketit voivat 30 olla peräkkäisesti valittu ennakolta määrätyssä mallissa tai valittu tietyssä yh-distelmässä modulointitekniikan ja uudelleenlähetysten lukumäärän mukaises- • · / . ti. Ennakolta määrätyn paketin valintamallin on oltava tunnistettu vastaanotti- ' i mella siten, että valikoiva pakettiyhdyssuodin 816 voi valita oikein tietopaketit.
Kuvio 12B kuvaa kuviossa 12 kuvatun modulointitekniikan mukai-j‘*.. 35 sesti valittujen lähetettyjen pakettien yhteenliittämisprosessia valikoivan paket- ·:··· tiyhdyssuotimen 816 puskurimuisteihin tallennettuihin alunperin lähetettyihin 37 119345 paketteihin koodaussuhteelia 3/4. Esimerkiksi, jos uudelleenlähetyksessä käytetty modulointitekniikka on sama kuin alkuperäisessä lähetyksessä käytetty modulointitekniikka, koko paketti voidaan liittää yhteen ja sitten S-alipaketit voidaan lisäksi liittää yhteen yhden uudelleenlähetyksen kautta (kohta (b-1)). Ku-5 vio 12B kuvaa tyypillisiä pakettiyhdistelmiä, joissa etusijat on annettu systemaattisille paketeille, koska jos systemaattiset bitit ovat ensin korvattu, kanava-dekooderille syötettyjen koodattujen bittien luotettavuus kasvaa.
Kuvion 12B kohdassa (b-2), jossa QPSK-menetelmän alempaa modulointitekniikkaa on käytetty uudelleenlähetyksessä, kaikki S-alipaketit on lä-10 hetetty yhden uudelleenlähetyksen kautta siten maksimoiden yhteenliittämis-vaikutuksen. Toimimalla niin on mahdollista parantaa kehysvirhesuhdetta verrattuna tavanomaiseen menetelmään.
5. Muutos modulointitekniikassa
Kuvio 13 kuvaa esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti 15 menettelytapaa modulointitekniikan määrittämiseksi, kun käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä uudelleenlähetystä varten on erilainen kuin käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä alkuperäistä lähetystä varten.
Viitaten kuvioon 13, jos HARQ-järjestelmä on käynnistetty, lähetin määrittää vaiheessa 1301 alkuperäiseen lähetykseen liittyvät parametrit ja lä-20 hettää uuden tietopaketin perustuen määritettyihin parametreihin. Vastaanotin lähettää sitten NACK- tai ACK-signaalin sen mukaisesti, onko lähettimellä alun-[*y.m perin lähetetyssä paketissa virhe. Se on, lähetin vastaanottaa NACK- tai ACK- signaalin sen mukaisesti, onko virhe esiintynyt alunperin lähetetyssä paketis- • · · *·*·[ sa. Alkuperäiseen lähetykseen liittyvät parametrit voivat sisältää koodaussuh- * : 25 teen R, modulointitekniikan mj, ja käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lu- ♦ · kumäärän Nj. Lähetin määrittää vaiheessa 1302, onko NACK vastaanotettu vastaanottimelta. Jos ACK on vastaanotettu NACK-signaalin sijasta, radiolähe- tin-vastaanotin jatkaa vaiheeseen 1330, jossa se lähettää uudet tiedot. Kuiten- :*·.· kin, jos NACK on vastaanotettu vaiheessa 1302, lähetin jatkaa vaiheeseen • · .···. 30 1304, jossa se lisää laskuriarvoa k yhdellä laskemaan vastaanotettujen NACK- signaalien lukumäärää. Se on, lähetin laskee lähetyshäiriöiden lukumäärää *· *· laskuriarvon k avulla. Lähetin määrittää vaiheessa 1306, onko lähetyshäiriöi- den lukumäärä laskuriarvolla k suurempi tai yhtäsuuri kuin raja-arvo a. Määrit-tämisen seurauksena, jos lähetyshäiriöiden lukumäärä laskuriarvolla k on suu-35 rempi tai yhtässuuri kuin raja-arvo a, lähetin yrittää vaihtaa modulointitekniikka.
Raja-arvo a on aikaisemmin määritetty kanavaolosuhteiden mukaisesti. Esi- • · 119345 38 merkiksi, jos raja-arvo a on määritetty arvoksi 1, lähetin yrittää vaihtaa modulointitekniikka ensimmäisessä uudelleenlähetyksessä sen jälkeen, kun alkuperäinen lähetys on epäonnistunut. Kuitenkin, jos lähetyshäiriöiden lukumäärä laskuriarvolla k on pienempi kuin raja-arvo a vaiheessa 1306, lähetin jatkaa 5 vaiheeseen 1326, jossa se asettaa modulointitekniikan uudelleenlähetykselle modulointitekniikaksi alkuperäiselle lähetykselle (Mr = Mj). Sen jälkeen lähetin lähettää uudelleenlähetystiedot vaiheessa 1328.
Siinä tarkoituksessa, että yritetään vaihtaa modulointitekniikka, lähetin vertaa vaiheessa 1308 käytettävissä olevien ortogonaalikoodien luku-10 määrää Nr uudelleenlähetykselle käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärään Nj alkuperäiselle lähetykselle. Se on, lähetin määrittää vaiheessa 1308, onko käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä Nr uudelleenlähetykselle suurempi tai yhtäsuuri kuin käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä N, alkuperäiselle lähetykselle. Jos Nr on suurempi tai yhtäsuuri 15 kuin Nj, lähetin jatkaa vaiheeseen 1310 ja määrittää, onko käytössä olevat ka-navaolosuhteet (tai kantoaallon ja häiriösignaalin suhde (C/l)) huonompi kuin kanavaolosuhteet alkuperäisessä lähetyksessä. Jos käytössä olevat kanava-olosuhteet ovat huonommat kuin kanavaolosuhteet alkuperäisessä lähetyksessä, lähetin asettaa vaiheessa 1312 modulointitekniikan mr uudelleenlähetyksel-20 le modulointitekniikaksi, jolla on yhden askeleen alhaisempi modulointiluokka. Vaiheessa 1314 lähetin vertaa arvoa Nr arvoon, joka on laskettu yhtälöllä (3), johon arvoa mr on sovellettu.
* ·· · ................(3) : : : m., Φ · m
Yhtälössä (3), mk = log2Mk, ja Mk esittää kokonaislukuja 4, 16 ja 64 • · \*·: 25 QPSK-, 16QAM- ja 64QAM- menetelmille, vastaavasti. Nr arvo on minimiarvo, i.t*: joka pystyy lisäämään dekoodausvaikutusta lähettämällä paketin kaikki syste maattiset bitit yhden uudelleenlähetyksen kautta. Kuitenkin, koska S-paketit :*·.· voidaan kokonaisuudessaan lähettää kahden tai useampien uudelleenlähetys- « * .···. ten kautta, tämä prosessi voidaan jättää huomioonottamatta. Tätä prosessia 30 on käytetty maksimoimaan esillä olevan keksinnön vaikutusta. Jos olosuhteet *·’*: ovat tyydyttävät vaiheessa 1314, lähetin alentaa vaiheessa 1316 modulointi- luokkaa yhdellä askeleella ja lähettää sitten uudelleen paketin. Se on, jos 16QAM-menetelmää oli käytetty alkuperäisessä lähetyksessä, modulointitek-niikka on vaihdettu QPSK-menetelmäksi osapaketin lähetystä varten. Kuiten- * m 35 kin, jos kanavaolosuhteet eivät ole huonontuneetta huolimatta siitä, että käytet- 39 tavissa olevien ortogonaalikoodien lukumäärää uudelleenlähetykselle on lisätty, lähetin jatkaa vaiheeseen 1326, jossa se asettaa modulointitekniikan uudelleenlähetykselle modulointitekniikaksi alkuperäiselle lähetykselle. Kuitenkin, vaikka kanavaolosuhteet muuttuvat huonontuneiksi siten, että modulointitek-5 nilkka olisi vaihdettava, jos yhtälö (3) ei ole toteutunut, on mahdollista lähettää kaikki systemaattiset bitit ensimmäisessä uudelleenlähetyksessä siten, että modulointitekniikka uudelleenlähetykselle on asetettu modulointitekniikaksi alkuperäiselle lähetykselle. Lisäksi, jos käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä uudelleenlähetykselle on suurempi tai yhtäsuuri kuin käytettävissä 10 olevien ortogonaalikoodien lukumäärä alkuperäiselle lähetykselle, ei ole välttämätöntä vaihtaa modulointitekniikkaa ylempään modulointitekniikkaan. Näin on, koska vastaanottimella ei ole vaikeutta koko paketin yhteenliittämisessä, koska lähetin voi lähettää koko tietopaketin käytössä olevalla modulointitekniikalla.
15 Päinvastoin, viittaus suoritetaan, kun käytettävissä olevien ortogo naalikoodien lukumäärää uudelleenlähetykselle on vähennetty. Jos on määritetty vaiheessa 1318, että kanavaolosuhteet eivät ole hyvät siten, että modulointitekniikalla olisi oltava korkeampi modulointiluokka kuin modulointiluokka alkuperäisessä lähetyksessä, lähetin käyttää samaa modulointitekniikka vai-20 heessa 1326. Kuitenkin, jos kanavaolosuhteet ovat hyvät siten, että edellä esitetyt olosuhteet ovat toteutuneet, lähetin jatkaa vaiheeseen 1320, jossa se asettaa menetelmän mr modulointitekniikaksi, jolla on yhtä askelta korkeampi modulointiluokka. Sen jälkeen lähetin määrittää vaiheessa 1322, toteuttaako Nr • · · V'.' yhtälön (3). Jos käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä Nr uudel- ***\ 25 leenlähetykselle toteuttaa yhtälön (3), lähetin jatkaa vaiheeseen 1324, jossa se ] lähettää paketin modulointitekniikalla, jolla on ylempi modulointiluokka. Tässä, :.*'i Nr on tarvittavien ortogonaalikoodien minimilukumäärä kaikkien S-alipakettien • · · lähettämiseen yhden uudelleenlähetyksen kautta. Kuitenkin, jos käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärää uudelleenlähetystä varten on alennet-30 tu, lähetin jatkaa vaiheeseen 1326 siten, että lähettimen ei tarvitse vaihtaa mo- • · .***. dulointitekniikka modulointitekniikaksi, jolla on alhaisempi modulointiluokka kuin • « * .· ( modulointiluokka alkuperäisessä lähetyksessä.
• · · • · · ♦ · *:**: 6. Lähettimen muutettu kokoonpano Tähän asti, esillä olevan keksinnön suoritusmuodot on kuvattu viita- • · · 35 ten kuviossa 7 kuvattuun lähettimeen ja kuviossa 8 kuvattuun vastaanottimeen järjestelmässä, joka tukee CC-tyyppiä HARQ. Kuitenkin toimintaympäristössä, • · 40 119345 jossa käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärää uudelleenlähetystä varten on vaihdettu, esillä oleva keksintö modulointitekniikan vaihtamiseksi uudelleenlähetystä varten kanavatoimintaympäristön ja käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärän mukaisesti, korkeamman prioriteetin alipaket-5 tien valinta vaihdetun modulointitekniikan mukaisesti, ja valittujen alipakettien lähettäminen, voidaan toteuttaa useilla tavoilla. Lisäksi on tarpeellista muuttaa lähettimen ja vastaanotimen kokoonpanoa siinä tarkoituksessa, että sovelletaan keksintöä järjestelmään, joka tukee IR-tyyppiä HARQ.
Kuten on kuvattu edellä, esillä oleva keksintö aikaansaa menetel-10 män modulointitekniikan vaihtamiseksi oikein kanavaolosuhteiden ja uudelleenlähetyksen aikana vaihdetun käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärän mukaisesti suurinopeuksisessa radioaaltopakettitietoviestijärjestelmäs-sä, joka tukee AMCS-ja CC-tyypin HARQ-järjestelmää. Kun lähetetään uudelleen ainoastaan osa alunperin lähetetystä paketista käyttäen vaihdettua modu-15 lointitekniikkaa, esillä oleva keksintö lähettää valikoivasti korkeamman prioriteetin alipaketit lisäämään syöttöbittien LLR-arvojen luotettavuutta turbodekoo-derille siten alentaen kehysvirhesuhdetta verrattuna olemassa olevaan järjestelmään. Tällä tavalla on mahdollista huomattavasti lisätä lähetyssuorituskykyä. Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa jokaiseen radiolähetin-vastaanotti-20 meen lanka-/langatonta viestijärjestelmää varten. Lisäksi, esillä oleva keksintö voi parantaa koko järjestelmän suorituskykyä, jos se on kytketty HSDPA- ja 1 xEV-DV-järjestelmiin, jotka on suunniteltu 3GPP- ja 3GPP2-järjestelmillä.
Samalla, kun keksintö on esitetty ja kuvattu viitaten sen tiettyyn • · « edulliseen suoritusmuotoon, on ilmeistä alan ammattilaisille, että erilaisia muu-‘ \ 25 toksia muodossa ja yksityiskohdissa voidaan toteuttaa siinä poikkeamatta kek- [ [ sinnön hengestä ja piiristä siten, kuin on määritelty oheistetuissa patenttivaa- • 1 2 f *· 1: timuksissa.
« · · « · • · ··· · • i « • ·♦ • · «·· • · • · *·· • · · • · · • 1· • « • ♦ 2 • · • 1·

Claims (27)

119345 41
1. Menetelmä koodattujen bittien lähettämiseksi uudelleen lähettimellä vastauksena uudelleenlähetyspyyntöön vastaanottimet matkaviestijär-5 jestelmässä, joka erottelee kooderilta tulostetut koodatut bitit annetussa koo-daussuhteessa korkeamman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja alhaisemman prioriteetin koodattuihin bitteihin, ja lähettää lähettimeltä vastaanottimet sym-bolivirran, joka on saatu symbolikartoittamalla korkeamman prioriteetin koodatut bitit ja alhaisemman prioriteetin koodatut bitit erityisellä modulointitekniikal-10 la, jolla on vähintään yksi käytettävissä oleva ortogonaalikoodi, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet: käytettävissä olevien ortogonaalikoodien määrittämisen (1308) uudelleenlähetystä varten; korkeamman prioriteetin koodattujen bittien ja alhaisemman priori-15 teetin koodattujen bittien erottelun (1312,1320) suureen lukuisiin annetun kokoisiin alipaketteihin ja vähintään osan alipaketeista valitsemisen toistuvasti lähetettäväksi riippuen käytettävissä olevien ortogonaalikoodien määritetystä lukumäärästä; ja symbolivirran lähettämisen (1328), joka symbolivirta on saatu sym- 20 bolikartoittamaila valittujen alipakettien koodatut bitit erityisellä modulointitek- nilkalla, jolla on määritetyt käytettävissä olevat ortogonaalikoodit.
**" 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa vähintään osa • · · toistuvasti lähetettävistä alipaketeista ovat valittuja riippuen käytettävissä ole- • * · ’·*·' vien ortogonaalikoodien määritetystä lukumäärästä ja erityisestä modulointi- 25 tekniikasta, jos erityinen modulointitekniikka on erilainen kuin alkuperäisen lä- * · hetyksen tai edellisen uudelleenlähetyksen aikana käytetty modulointitekniikka.
·[[[· 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa lukuisista ali paketeista valittu alipakettien lukumäärä on määritetty koodattujen bittien luku-määrän Dr mukaisesti laskettuna • · :***: loz.M N *:· Β^αχβχϋ,, « = ja β = ~ϊ „ log2M, 1 K *. ·: 30 joissa Mj esittää kokonaislukua, joka vastaa modulointitekniikkaa alkuperäisen • * * lähetyksen aikana ja Mr esittää kokonaislukua, joka vastaa modulointitekniik- • · · : ·] kaa uudelleenlähetyksessä, Ni esittää alkuperäistä lähetystä varten käytettä- * * vissä olevien koodien lukumäärää, Nr esittää uudelleenlähetystä varten käytet- 119345 42 tavissa olevien koodien lukumäärää ja Dj merkitsee alkuperäisen lähetyksen aikana lähetettyjen koodattujen bittien lukumäärää.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, jossa erityinen modulointitekniikka sisältää 64QAM- (64-tasoinen kvadratuuriamplitudimodulaa- 5 tio), 16QAM- (16-tasoinen kvadratuuriamplitudimodulaatio) ja QPSK- (digitaalinen ' nelivaihemodulaatio) menetelmät, ja kokonaisluku Mj tai Mr tulee 64 64QAM- menetelmälle, 16 16QAM-menetelmälle ja 4 QPSK-menetelmälle.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa korkeamman prioriteetin koodatuista biteistä koostuvat alipaketit valitaan ensin lähetettävien 10 alipakettien valintavaiheessa.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa aikaisemmin lähettämättömät alipaketit valitaan ensin lähetettävien alipakettien valintavaiheessa
7. Laite koodattujen bittien lähettämiseksi uudelleen lähettimellä 15 vastauksena uudelleenlähetyspyyntöön vastaanottimelta matkaviestijärjestel- mässä, joka erottelee kooderilta tulostetut koodatut bitit annetussa koodaus-suhteessa korkeamman prioriteetin koodattuihin hitteihin ja alhaisemman prioriteetin koodattuihin hitteihin ja lähettää lähettimeltä vastaanottimella symboli-virran, joka on saatu symbolikartoittamalla korkeamman prioriteetin koodatut 20 bitit ja alhaisemman prioriteetin koodatut bitit erityisellä modulointitekniikalla, , jolla on vähintään yksi käytettävissä oleva ortogonaalikoodi, laitteen ollessa • · * tunnettu siitä, että se käsittää: ohjaimen (726) määrittämään käytettävissä olevat ortogonaalikoodit • · v.: uudelleenlähetystä varten; ·’*: 25 valitsimen (720) korkeamman prioriteetin koodattujen bittien ja al- haisemman prioriteetin koodattujen bittien erottelemiseksi lukuisiin annetun kokoisiin alipaketteihin ja vähintään osan alipaketeista valitsemiseksi toistuvas- ··· ti lähetettäväksi riippuen käytettävissä olevien ortogonaalikoodien määritetystä .v. lukumäärästä; • ♦ · .M, 30 modulaattorin (722) tuottamaan symbolivirran symbolikartoittamalla • · ‘Γ valittujen alipakettien koodatut bitit erityisellä modulointitekniikalla; ja • · ·*.*·: taajuusjakajan (724) symbolivirran lähettämiseen käyttäen määritet- tyjä käytettävissä olevia ortogonaalikoodeja. : v.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, jossa ohjain valitsee vähin- • a 35 tään osan alipaketeista tai alipaketit toistuvasti lähetettäväksi riippuen käytettävissä olevien ortogonaalikoodien määritetystä lukumäärästä ja erityisestä 119345 43 modulointitekniikasta, jos erityinen modulointitekniikka on erilainen kuin alkuperäisessä lähetyksessä tai edellisessä uudelleenlähetyksessä käytetty modulointitekniikka.
9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, jossa lukuisista alipake- 5 teista valittu alipakettien lukumäärä on määritetty koodattujen bittien lukumää-' rän Dr mukaisesti laskettuna ör = «*4*A. «=·Is^ ja /»-·£ log2 M, * N' joissa M| esittää kokonaislukua, joka vastaa modulointitekniikkaa alkuperäisessä lähetyksessä ja Mr esittää kokonaislukua, joka vastaa modulointitekniikkaa 10 uudelleenlähetyksessä, Nj esittää alkuperäistä lähetystä varten käytettävissä olevien koodien lukumäärää, Nr esittää uudelleenlähetystä varten käytettävissä olevien koodien lukumäärää ja Dj merkitsee alkuperäisen lähetyksen aikana lähetettyjen koodattujen bittien lukumäärää.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, jossa erityinen moduloin-15 titekniikka sisältää 64QAM- (64-tasoinen kvadratuuriamplitudimodulaatio), 16QAM- (16-tasoinen kvadratuuriamplitudimodulaatio) ja QPSK (digitaalinen nelivaihemodulaatio) -menetelmät ja kokonaisluku Mj tai Mr tulee 64 64QAM-menetelmälle, 16 16QAM-menetelmälle ja 4 QPSK-menetelmälle.
11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, jossa valitsin valitsee en- 20 sin korkeamman prioriteetin koodatuista biteistä koostuvat alipaketit, kun vali- .*!·*. taan lähetettäviä alipaketteja. • · · I"'
12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, jossa valitsin valitsee en- **\ sin aikaisemmin lähettämättömät alipaketit, kun valitaan lähetettäviä alipaket- ! teja* *· " 25
13. Menetelmä uudelleenlähetyksen suorittamiseksi alun perin lähe- « »· tetyille koodatuille biteille lähettimellä vastauksena uudelleenlähetyspyyntöön vastaanottimelta CDMA- (koodijakoinen monipääsy) matkaviestijärjestelmässä : V: sisältäen kanavakooderin koodaamaan syöttötiedon ennakolta määrätyllä koo- daussuhteella ja tuottamaan koodatut bitit, menetelmän ollessa tunnettu ··· .* . 30 siitä, että se käsittää vaiheet: • · « **./ uudelieenlähetyspyynnön vastaanottimelta vastaanottamisen jäi- • · *···' keen uudelleenlähetyksessä käytettävien modulointitekniikan ja käytettävissä :*·*: olevien ortogonaalikoodien lukumäärän määrittämisen (1308); ·;··! koodattujen bittien vastaanoton (1310) kanavakooderilta ja koodat- 35 tujen bittien jakamisen systemaattisiin bitteihin ja pariteettibitteihin; 119345 44 systemaattisten bittien ja pariteettibittien vastaanottamisen (1312, 1320) ja vastaanotettujen systemaattisten bittien ja pariteettibittien erikseen limittämisen; lähetettävien koodattujen bittien lukumäärän määrittämisen (1314, 5 1322) käytettäväksi uudelleenlähetyksen aikana riippuen määritetystä modu- ' lointitekniikasta ja käytettävissä olevien ortogonaalikoodien määritetystä luku määrästä ja yhtä monen limitettyjen systemaattisten bittien ja pariteettibittien valitsemisen kuin koodattujen bittien määritetty lukumäärä; valittujen systemaattisten bittien ja pariteettibittien moduloinnin 10 (1316,1324) määritetyllä modulointitekniikalla, ja moduloitujen symbolien tuot tamisen; ja moduloitujen symbolien taajuuden jakamisen (1328) vastaavilla or-togonaalikoodeilla käytettävissä olevien ortogonaalikoodien joukosta.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, jossa uudelleenl-15 ähetyksen aikana käytettävä modulointitekniikka on määritetty kanavatoiminta- ympäristön mukaisesti hetkellä, jolloin uudelleenlähetyspyyntö on vastaanotettu.
15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, jossa lähetettävien koodattujen bittien lukumäärä Dr on määritetty D,=axpxD„ a = ^ f a Iog2 Mt 1 N, ··· 20 joissa Mj esittää kokonaislukua, joka vastaa modulointitekniikkaa alkuperäises- . ,·. sä lähetyksessä, ja Mr esittää kokonaislukua, joka vastaa modulointitekniikkaa uudelleenlähetyksessä, Nj esittää alkuperäistä lähetystä varten käytettävissä * * t ] \ olevien koodien lukumäärää, Nr esittää uudelleenlähetystä varten käytettävissä ! [ olevien koodien lukumäärää ja Dj merkitsee alkuperäisen lähetyksen aikana • · · '· "· 25 lähetettyjen koodattujen bittien lukumäärää.
16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, jossa modulointitekniikka sisältää 64QAM- (64-tasoinen kvadratuuriamplitudimodulaatio), 16QAM- (16-tasoinen kvadratuuriamplitudimodulaatio) ja QPSK (digitaalinen nelivaihemodulaatio) -menetelmät ja kokonaisluku Mj tai Mr tulee .* . 30 64 64QAM-menetelmälle, 16 16QAM-menetelmälle ja 4 QPSK-menetelmälle. I.,*
17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, jossa limitetyt * ♦ *·;** systemaattiset bitit on valittu ensin yhtä monen limitettyjen systemaattisten bit- j’\: tien ja pariteettibittien valintavaiheessa kuin koodattujen bittien määritetty luku- *:*: määrä. 119345 45
18. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, jossa aikaisemmin lähettämättömät systemaattiset bitit ja pariteettibitit on valittu ensin yhtä monen limitettyjen systemaattisten bittien ja pariteettibittien valintavaiheessa kuin koodattujen bittien määritetty lukumäärä.
19. Laite uudelleenlähetyksen suorittamiseksi alun perin lähetetyille 1 koodatuille biteille lähettimellä vastauksena uudelleenlähetyspyyntöön vas- taanottimelta CDMA (koodijakoinen monipääsy) -matkaviestijärjestelmässä sisältäen kanavakooderin koodaamaan syöttötiedon ennakolta määrätyllä koo-daussuhteella ja tulostamaan koodatut bitit, laitteen ollessa tunnettu siitä, 10 että se käsittää: ohjaimen (726) uudelleenlähetyksessä käytettävien modulointitekniikan ja käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärän määrittämiseksi uudelleenlähetyspyynnön vastaanottimelta vastaanottamisen jälkeen; jakelijan (714) koodattujen bittien vastaanottamiseksi kanavakoode-15 riita ja koodattujen bittien jakamiseksi systemaattisiin bitteihin ja pariteettibittei-hin; limittimen (716) systemaattisten bittien ja pariteettibittien vastaanottamiseksi ja systemaattisten bittien ja pariteettibittien erikseen limittämiseksi; valitsimen (720) lähetettävien koodattujen bittien lukumäärän mää-20 rittämiseksi riippuen määritetystä modulointitekniikasta ja käytettävissä olevien ortogonaalikoodien määritetystä lukumäärästä ja yhtä monen limitettyjen sys-···*:* temaattisten bittien ja pariteettibittien valitsemiseksi kuin koodattujen bittien määritetty lukumäärä; v.·* modulaattorin (722) valittujen systemaattisten bittien ja pariteettibit- *:**: 25 tien moduloimiseksi määritetyllä modulointitekniikalla ja .moduloitujen symboli- en tuottamiseksi; ja • · .·**. taajuusjakajan (724) moduloitujen symbolien taajuuden jakamiseksi vastaavilla ortogonaalikoodeilla käytettävissä olevien ortogonaalikoodien jou-kosta. M 30
20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, jossa ohjain määrittää • · *':** uudelleenlähetyksen aikana käytettävän modulointitekniikan kanavatoiminta- ·'[*·: ympäristön mukaisesti hetkellä, jolloin uudelleenlähetyspyyntö on vastaanotettu.
21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, jossa lähetettävien koo- • « · dattujen bittien lukumäärä Dr on määritetty • m '”·= Dr-axp*D„ « = ja P = 35 log 1Mi N, 119345 46 joissa Mj esittää kokonaislukua, joka vastaa modulointitekniikkaa alkuperäisessä lähetyksessä, ja Mr esittää kokonaislukua, joka vastaa modulointitekniikkaa uudelleenlähetyksessä, Nj esittää alkuperäistä lähetystä varten käytettävissä olevien koodien lukumäärää, Nr esittää uudelleenlähetystä varten käytettävissä 5 olevien koodien lukumäärää ja Dj merkitsee alkuperäisen lähetyksen aikana < lähetettyjen koodattujen bittien lukumäärää.
22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, jossa modulointitekniikka sisältää 64QAM- (64-tasoinen kvadratuuriamplitudimodulaatio), 16QAM-(16-tasoinen kvadratuuriamplitudimodulaatio) ja QPSK- (digitaalinen nelivai- 10 hemodulaatio)-menetelmät ja kokonaisluku Mi tai Mr tulee 64 64QAM-menetelmälle, 16 16QAM-menetelmälle ja 4 QPSK-menetelmälle.
23. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, jossa valitsin valitsee ensin limitetyt systemaattiset bitit, kun valitaan yhtä monta limitettyä systemaattista bittiä ja pariteettibittiä kuin koodattujen bittien määritetty lukumäärä.
24. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, jossa valitsin valitsee ensin aikaisemmin lähettämättömät systemaattiset bitit ja pariteetti bitit, kun valitaan yhtä monta limitettyä systemaattista bittiä ja pariteettibittiä kuin koodattujen bittien määritetty lukumäärä.
25. Menetelmä lähettimeltä uudelleen lähetetyn tiedon vastaanotta- 20 miseksi vastaanottimella matkaviestijärjestelmässä, joka erottelee kooderilta . tuotetut koodatut bitit annetussa koodaussuhteessa korkeamman prioriteetin • « · •••j koodattuihin bitteihin ja alhaisemman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja lähet- tää lähettimeltä vastaanottimelle symbolivirran, joka on saatu symbolikartoitta- • · \v maila korkeamman prioriteetin koodatut bitit ja alhaisemman prioriteetin kooda- 25 tut bitit erityisellä modulointitekniikalla, jolla on vähintään yksi käytettävissä ole-va ortogonaalikoodi, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että se käsittää • · ·***: vaiheet: ··· käytettävissä olevien ortogonaalikoodien määrittämisen (726) uudel-leenlähetystä varten; • · « 30 vastaanotettujen tietojen jaon purkamisen (724) määritetyillä käytet- *·;*’ tävissä olevilla ortogonaalikoodeilla ja moduloidun symbolivirran tuottamisen; • · i,*‘: moduloidun symbolivirran demoduloinnin (814) erityistä modulointi- tekniikkaa vastaavalla demodulointitekniikalla ja koodattujen bittien tuottami-sen; • t · ’ • · * *. 35 koodattujen bittien erottelemisen (816) korkeamman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja alhaisemman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja erotel- 119345 47 tujen koodattujen bittien yhteenliittämisen vähintään yhteen aikaisemmin vastaanotetuista koodatuista biteistä; ja yhteenliitettyjen korkeamman prioriteetin koodattujen bittien ja yh-teenliitettyjen alhaisemman prioriteetin koodattujen bittien limityksen erikseen 5 purkamisen (824) ja limityksestä purettujen koodattujen bittien kanavadekooda-' uksen.
26. Laite lähettimeltä uudelleen lähetetyn tiedon vastaanottamiseksi vastaanottimella matkaviestijärjestelmässä, joka erottelee kooderilta tuotetut koodatut bitit annetussa koodaussuhteessa korkeamman prioriteetin koodattui-10 hin hitteihin ja alhaisemman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja lähettää lähettimeltä vastaanottimelle symbolivirran, joka on saatu symbolikartoittamalla korkeamman prioriteetin koodatut bitit ja alhaisemman prioriteetin koodatut bitit erityisellä modulointitekniikalla, jolla on vähintään yksi käytettävissä oleva or-togonaalikoodi, laitteen ollessa tunnettu siitä, että se käsittää: 15 jaonpurkaimen (812) vastaanotettujen tietojen jaon purkamiseksi yhtä monella käytettävissä olevilla ortogonaalikoodeilla kuin uudelleenlähetyksen aikana käytettyjen käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä ja moduloidun symbolivirran tuottamiseksi; demodulaattorin (814) moduloidun symbolivirran demoduloimiseksi 20 erityistä modulointitekniikkaa vastaavalla demodulointitekniikkalla; valikoivan pakettiyhdyssuotimen (816) koodattujen bittien erottele- ***,: miseksi korkeamman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja alhaisemman priori- • · · *;*Y teetin koodattuihin bitteihin ja eroteltujen koodattujen bittien yhteenliittämiseksi *· v vähintään yhteen aikaisemmin vastaanotetuista koodatuista biteistä; 25 limityspurkaimen (810) yhteenliitettyjen korkeamman prioriteetin !.**| koodattujen bittien ja yhteenliitettyjen alhaisemman prioriteetin koodattujen bittien limityksen erikseen purkamiseksi; ja kanavadekooderin (824) limityksestä purettujen korkeamman priori- teetin koodattujen bittien ja limityksestä purettujen alhaisemman prioriteetin .··. 30 koodattujen bittien kanavadekoodaamiseksi. • · *1*
27. Menetelmä koodattujen bittien uudelleen lähettämiseksi lähetti- • · meitä vastauksena uudelleenlähetyspyyntÖÖn vastaanottimelta matkaviestijär- jestelmässä, joka erottelee kooderilta tulostetut koodatut bitit annetussa koo- ··*·. daussuhteessa korkeamman prioriteetin koodattuihin bitteihin ja alhaisemman • · 35 prioriteetin koodattuihin bitteihin ja lähettää lähettimeltä vastaanottimelle symbolivirran, joka on saatu symbolikartoittamalla korkeamman prioriteetin kooda- 119345 48 tut bitit ja alhaisemman prioriteetin koodatut bitit erityisellä modulointitekniikalla, jolla on vähintään yksi käytettävissä oleva ortogonaalikoodi, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet: uudelleenlähetyspyynnön vastaanoton vastauksena ennakolta mää-5 rätyn uudelleenlähetysyritysten lukumäärän jälkeen, modulointitekniikan mää-' rittämisen (1312) yhtä askelta alhaisemmaksi modulointiluokaksi kuin modu lointitekniikka Mi alkuperäisessä lähetyksessä käytettäväksi modulointitekniikkana Mr uudelleenlähetyksen aikana, jos käytettävissä olevien ortogonaalikoo-dien lukumäärä Nr uudelleenlähetystä varten on suurempi tai yhtäsuuri kuin 10 käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä Nj alkuperäistä lähetystä varten, ja kanavaolosuhteet uudelleenlähetyksessä ovat huonommat kuin ka-navaolosuhteet uudelleenlähetyksessä; modulointitekniikan määrittämisen (1320) yhtä askelta korkeammaksi modulointiluokaksi kuin modulointiluokka Mi alkuperäisessä lähetykses-15 sä käytettävänä modulointitekniikkana Mr uudelleenlähetyksen aikana, jos käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä Nr uudelleenlähetystä varten on pienempi kuin käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä Ni alkuperäistä lähetystä varten ja kanavaolosuhteet uudelleenlähetyksessä ovat paremmat kuin kanavaolosuhteet uudelleenlähetyksessä; 20 sen määrittämisen (1314 tai 1322), onko käytettävissä olevien orto- , gonaalikoodien lukumäärä Nr uudelleenlähetystä varten oikea soveltamalla * · · *··| määritettyä modulointitekniikkaa Mr seuraavaan yhtälöön, • i 1 • · · ··· n ::: N> Κχ-±χΝ, ***** :1·.· jossa mk = log2Mk, mj = log2Mi, ja R on kokonaisluku; ja • · .··1. 25 vähintään yhden koodatuista biteistä moduloinnin määritetyllä mo dulointitekniikkana Mr ja moduloitujen koodattujen bittien uudelleen lähettämi- . . sen (1328), jos käytettävissä olevien ortogonaalikoodien lukumäärä Nr uudel- • 1 · M leenlähetystä varten on oikea. • m • · ·1« • · • 1 · • 1· » · «·· « · ♦ 1 ♦ 1 1 • · · • · • 1 · 119345 49
FI20021864A 2001-10-19 2002-10-18 Lähetinlaitteisto ja -menetelmä tehokasta suurnopeusdatalähetystä ja dekoodausta varten CDMA-matkaviestinjärjestelmässä FI119345B (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
KR20010064742 2001-10-19
KR20010064742A KR100827147B1 (ko) 2001-10-19 2001-10-19 부호분할다중접속 이동통신시스템에서 고속 데이터의효율적 재전송 및 복호화를 위한 송,수신장치 및 방법

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20021864A0 FI20021864A0 (fi) 2002-10-18
FI20021864A FI20021864A (fi) 2003-04-20
FI119345B true FI119345B (fi) 2008-10-15

Family

ID=19715269

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20021864A FI119345B (fi) 2001-10-19 2002-10-18 Lähetinlaitteisto ja -menetelmä tehokasta suurnopeusdatalähetystä ja dekoodausta varten CDMA-matkaviestinjärjestelmässä

Country Status (12)

Country Link
US (1) US7027782B2 (fi)
JP (1) JP3566273B2 (fi)
KR (1) KR100827147B1 (fi)
CN (1) CN1298176C (fi)
AU (1) AU2002301552B2 (fi)
CA (1) CA2408875C (fi)
DE (1) DE10248706B4 (fi)
FI (1) FI119345B (fi)
FR (1) FR2831369B1 (fi)
GB (1) GB2381719B (fi)
IT (1) ITMI20022233A1 (fi)
SE (1) SE523495C2 (fi)

Families Citing this family (98)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE60140276D1 (de) * 2000-08-03 2009-12-03 Infineon Technologies Ag Dynamisch, rekonfigurierbares, universelles Sendersystem
US7224702B2 (en) * 2000-08-30 2007-05-29 The Chinese University Of Hong Kong System and method for error-control for multicast video distribution
WO2003001681A2 (en) * 2001-06-25 2003-01-03 Nokia Corporation Optimization of mcs and multicode with tfci signaling
GB2387515A (en) * 2002-04-08 2003-10-15 Ipwireless Inc Mapping bits to at least two channels using two interleavers, one for systematic bits, and the other for parity bits
AU2002315928A1 (en) * 2002-04-09 2003-10-23 Nec Australia Pty Ltd Improved signalling scheme for high speed downlink packet access
US9661519B2 (en) * 2003-02-24 2017-05-23 Qualcomm Incorporated Efficient reporting of information in a wireless communication system
US9544860B2 (en) 2003-02-24 2017-01-10 Qualcomm Incorporated Pilot signals for use in multi-sector cells
US7218948B2 (en) 2003-02-24 2007-05-15 Qualcomm Incorporated Method of transmitting pilot tones in a multi-sector cell, including null pilot tones, for generating channel quality indicators
US8811348B2 (en) * 2003-02-24 2014-08-19 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for generating, communicating, and/or using information relating to self-noise
KR100461544B1 (ko) * 2003-02-27 2004-12-18 한국전자통신연구원 고차원의 곱부호를 이용한 레이트 호환가능 부호 구성 방법
JP4623992B2 (ja) * 2003-04-18 2011-02-02 パナソニック株式会社 送信装置ならびに受信装置
CN1771684B (zh) * 2003-05-28 2011-01-26 三菱电机株式会社 再送控制方法和通信装置
US7376209B2 (en) * 2003-06-06 2008-05-20 Qualcomm Incorporated Method and apparatus for near-optimal scaling of log-likelihood ratio (LLR) computation in turbo decoding for hybrid automatic repeat request (ARQ)
JP2005033399A (ja) * 2003-07-10 2005-02-03 Fujitsu Ltd パケット送受信装置
TWI224257B (en) * 2003-08-28 2004-11-21 Sunplus Technology Co Ltd Apparatus and method of using checking bits to conduct encrypting protection
TWI249666B (en) * 2003-08-28 2006-02-21 Sunplus Technology Co Ltd Device using parity check bit to carry out data encryption protection and method thereof
TWI225340B (en) * 2003-08-28 2004-12-11 Sunplus Technology Co Ltd System using parity check bit for data transmission protection and method thereof
US20050050427A1 (en) * 2003-08-29 2005-03-03 Gibong Jeong Method of rate matching for link adaptation and code space management
US7379506B2 (en) * 2003-09-23 2008-05-27 Nokia Corporation Apparatus, and associated method, for assigning data to transmit antennas of a multiple transmit antenna transmitter
US20070162812A1 (en) * 2003-10-23 2007-07-12 Koninklijke Philips Electronics N. V. Decoding and reconstruction of data
KR100520159B1 (ko) * 2003-11-12 2005-10-10 삼성전자주식회사 다중 안테나를 사용하는 직교주파수분할다중 시스템에서간섭신호 제거 장치 및 방법
US7586881B2 (en) * 2004-02-13 2009-09-08 Broadcom Corporation MIMO wireless communication greenfield preamble formats
US7702968B2 (en) * 2004-02-27 2010-04-20 Qualcomm Incorporated Efficient multi-symbol deinterleaver
TWI544453B (zh) * 2004-05-07 2016-08-01 內數位科技公司 傳輸增強上鏈資料之方法及裝置
JP4061292B2 (ja) * 2004-06-10 2008-03-12 松下電器産業株式会社 試験装置および試験方法
SE0402208D0 (sv) * 2004-09-13 2004-09-13 Ericsson Telefon Ab L M Method and arrangement in a teledommunication system
JP4889646B2 (ja) 2004-10-12 2012-03-07 アウェア， インコーポレイテッド 電気通信環境における資源の共有
CN101091324B (zh) 2004-10-14 2011-02-23 高通股份有限公司 确定、传送和使用可用于干扰控制的信息的方法和装置
US8503938B2 (en) 2004-10-14 2013-08-06 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for determining, communicating and using information including loading factors which can be used for interference control purposes
US20060092881A1 (en) * 2004-10-14 2006-05-04 Rajiv Laroia Methods and apparatus for determining, communicating and using information which can be used for interference control purposes
US9385843B2 (en) * 2004-12-22 2016-07-05 Qualcomm Incorporated Method and apparatus for using multiple modulation schemes for a single packet
KR100943600B1 (ko) * 2005-06-10 2010-02-24 삼성전자주식회사 핸드오프 시 상향링크 데이터 전송 방법
KR20070015997A (ko) * 2005-08-02 2007-02-07 삼성전자주식회사 무선 이동 통신 시스템에서 차별화 된 다수준 변복조방식을 이용한 신호 송/수신 장치 및 방법
EP2793439B1 (en) 2005-08-05 2018-10-10 Panasonic Corporation System for transmitting and receiving modulated data
WO2007021122A1 (en) * 2005-08-19 2007-02-22 Samsung Electronics Co., Ltd. Method for variable sub-carrier mapping and device using the same
US8989084B2 (en) 2005-10-14 2015-03-24 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for broadcasting loading information corresponding to neighboring base stations
US9191840B2 (en) 2005-10-14 2015-11-17 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for determining, communicating and using information which can be used for interference control
KR100842583B1 (ko) * 2005-11-21 2008-07-01 삼성전자주식회사 통신 시스템에서 데이터 수신 방법 및 장치
KR100758334B1 (ko) * 2005-12-10 2007-09-13 한국전자통신연구원 무선 통신 시스템의 통신 장치 및 그 방법
US20070149132A1 (en) * 2005-12-22 2007-06-28 Junyl Li Methods and apparatus related to selecting control channel reporting formats
US9338767B2 (en) 2005-12-22 2016-05-10 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus of implementing and/or using a dedicated control channel
US9125092B2 (en) * 2005-12-22 2015-09-01 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for reporting and/or using control information
US8437251B2 (en) 2005-12-22 2013-05-07 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for communicating transmission backlog information
US9125093B2 (en) 2005-12-22 2015-09-01 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus related to custom control channel reporting formats
US9451491B2 (en) * 2005-12-22 2016-09-20 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus relating to generating and transmitting initial and additional control information report sets in a wireless system
US8514771B2 (en) 2005-12-22 2013-08-20 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for communicating and/or using transmission power information
US9572179B2 (en) * 2005-12-22 2017-02-14 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for communicating transmission backlog information
US20070249287A1 (en) * 2005-12-22 2007-10-25 Arnab Das Methods and apparatus for selecting between a plurality of dictionaries
US9473265B2 (en) * 2005-12-22 2016-10-18 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for communicating information utilizing a plurality of dictionaries
US9119220B2 (en) 2005-12-22 2015-08-25 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for communicating backlog related information
US9148795B2 (en) 2005-12-22 2015-09-29 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for flexible reporting of control information
US9137072B2 (en) * 2005-12-22 2015-09-15 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for communicating control information
US7562278B2 (en) * 2005-12-29 2009-07-14 Intel Corporation Incremental forward error correction redundancy
RU2409898C2 (ru) * 2006-01-05 2011-01-20 Нокиа Корпорейшн Гибкая схема сегментации для систем связи
US20070243882A1 (en) * 2006-04-12 2007-10-18 Qualcomm Incorporated Method and apparatus for locating a wireless local area network associated with a wireless wide area network
KR20140036046A (ko) * 2006-04-12 2014-03-24 티큐 델타, 엘엘씨 패킷 재전송 및 메모리 공유
CA2649886A1 (en) * 2006-04-18 2007-11-01 Interdigital Technology Corporation Method and apparatus for implementing h-arq in a mimo wireless communication system
US7941724B2 (en) * 2006-05-01 2011-05-10 Nokia Siemens Networks Oy Embedded retransmission scheme with cross-packet coding
US8559999B2 (en) * 2006-05-29 2013-10-15 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Channel quality prediction in HSDPA systems
US7751488B2 (en) * 2006-08-16 2010-07-06 Harris Corporation System and method for communicating data using symbol-based randomized orthogonal frequency division multiplexing (OFDM)
US7903749B2 (en) * 2006-08-16 2011-03-08 Harris Corporation System and method for applying frequency domain spreading to multi-carrier communications signals
US7813433B2 (en) * 2006-08-16 2010-10-12 Harris Corporation System and method for communicating data using symbol-based randomized orthogonal frequency division multiplexing (OFDM) with selected subcarriers turned on or off
US7860147B2 (en) * 2006-08-16 2010-12-28 Harris Corporation Method of communicating and associated transmitter using coded orthogonal frequency division multiplexing (COFDM)
US7649951B2 (en) 2006-08-16 2010-01-19 Harris Corporation System and method for communicating data using symbol-based randomized orthogonal frequency division multiplexing (OFDM) with applied frequency domain spreading
US8306060B2 (en) * 2006-11-07 2012-11-06 Samsung Electronics Co., Ltd. System and method for wireless communication of uncompressed video having a composite frame format
CN101217349A (zh) * 2007-01-05 2008-07-09 中兴通讯股份有限公司 一种混合自动重传请求中比特收集的装置与方法
US8625652B2 (en) * 2007-01-11 2014-01-07 Qualcomm Incorporated Collision-free group hopping in a wireless communication system
JP2007243971A (ja) * 2007-04-10 2007-09-20 Fujitsu Ltd パケット送受信装置及び送受信方法
KR101304833B1 (ko) * 2007-04-13 2013-09-05 삼성전자주식회사 이동 통신 시스템에서 기준 심볼 전력 할당에 따른 변조심볼을 매핑/디매핑하는 방법 및 송/수신기
JP5224731B2 (ja) * 2007-06-18 2013-07-03 キヤノン株式会社 映像受信装置及び映像受信装置の制御方法
JP4969342B2 (ja) * 2007-07-03 2012-07-04 パナソニック株式会社 受信端末及び受信方法
CN101094045B (zh) * 2007-08-10 2012-07-04 中兴通讯股份有限公司 正确应答消息和/或错误应答消息的传输方法
CN101378296B (zh) * 2007-08-27 2012-11-28 中兴通讯股份有限公司 一种分层数据传输方法
US8018906B2 (en) 2007-09-25 2011-09-13 Terrace Communications Corporation Symbol interleave for wireless communications
US8229039B2 (en) * 2007-11-26 2012-07-24 Broadcom Corporation Flexible rate matching
US8194588B2 (en) * 2007-12-13 2012-06-05 Qualcomm Incorporated Coding block based HARQ combining scheme for OFDMA systems
US8347162B2 (en) * 2008-05-07 2013-01-01 Nec Laboratories America, Inc. Cognitive radio, anti-jamming coding retransmission methods and systems
JP2009290618A (ja) * 2008-05-29 2009-12-10 Kyocera Corp 無線通信装置および無線通信方法
US8527848B2 (en) 2008-06-16 2013-09-03 Lg Electronics Inc. Cooperative symbol level network coding in multi-channel wireless networks
EP2150001B1 (en) * 2008-08-01 2019-10-23 Telefonaktiebolaget LM Ericsson (publ) Technique for rate matching in a data transmission system
KR20110044779A (ko) * 2008-08-14 2011-04-29 코닌클리케 필립스 일렉트로닉스 엔.브이. 네트워크에서 통신하기 위한 방법, 제 ２ 스테이션 및 이를 위한 시스템
GB0904862D0 (en) 2009-03-20 2009-05-06 Imp Innovations Ltd A bit loading method and apparatus for multicode parallel channel communication
US20100251069A1 (en) * 2009-03-31 2010-09-30 Qualcomm Incorporated Method and apparatus for efficient memory allocation for turbo decoder input with long turbo codeword
US8671332B2 (en) * 2009-04-30 2014-03-11 The Johns Hopkins University Systems and methods for a rateless round robin protocol for adaptive error control
CN101902315B (zh) * 2009-06-01 2013-04-17 华为技术有限公司 基于前向纠错的重传方法、设备和通信***
AU2010281296B2 (en) 2009-08-07 2014-12-04 Advanced Micro Devices, Inc. Soft-demapping of QAM signals
US8948286B2 (en) * 2009-10-20 2015-02-03 Wisconsin Alumni Research Foundation Wireless communication system mapping data bits to symbol bit positions according to error rates of those bit positions and data content
US8266262B2 (en) * 2009-11-30 2012-09-11 Red Hat, Inc. Providing network security services for multiple requesters
US8909916B2 (en) 2009-11-30 2014-12-09 Red Hat, Inc. Using a PKCS module for opening multiple databases
JP2012222703A (ja) * 2011-04-12 2012-11-12 Kyocera Corp 送信側通信装置及び再送制御方法
EP2675098A1 (en) * 2012-06-15 2013-12-18 Alcatel Lucent A method for determination of an appropriate data compression for retransmission, and a network device therefor
US9226196B2 (en) * 2012-11-16 2015-12-29 Huawei Technologies Co., Ltd. Systems and methods for pilot signal and control data retransmission
CN105703882B (zh) * 2014-11-28 2020-08-18 中兴通讯股份有限公司 一种控制信息、信道或信号的传输方法及相应的发送端
JP6415302B2 (ja) * 2014-12-19 2018-10-31 株式会社エヌ・ティ・ティ・データ 通信装置、通信方法及びプログラム
WO2016140511A1 (en) 2015-03-02 2016-09-09 Samsung Electronics Co., Ltd. Transmitter and method for generating additional parity thereof
WO2016140512A1 (en) * 2015-03-02 2016-09-09 Samsung Electronics Co., Ltd. Transmitter and puncturing method thereof
KR101800414B1 (ko) * 2015-03-02 2017-11-23 삼성전자주식회사 송신 장치 및 그의 부가 패리티 생성 방법
WO2024061695A1 (en) * 2022-09-19 2024-03-28 Sony Group Corporation Communication devices and methods

Family Cites Families (23)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4683571A (en) * 1984-05-30 1987-07-28 Victor Company Of Japan, Ltd. Digital signal decoding system
US6023783A (en) * 1996-05-15 2000-02-08 California Institute Of Technology Hybrid concatenated codes and iterative decoding
US6137787A (en) * 1997-04-03 2000-10-24 Chawla; Kapil K. Method and apparatus for resource assignment in a wireless communication system
JP3797510B2 (ja) * 1997-07-16 2006-07-19 ソニー株式会社 通信方法、送信装置、受信装置及びセルラー無線通信システム
DE19731261C2 (de) * 1997-07-21 2003-07-03 Bernhard Walke Verfahren und Protokoll zur gesicherten Übertragung von Datenpaketen über eine fehlerbehaftete Übertragungsstrecke mit Reihenfolgesteuerung
US6215827B1 (en) * 1997-08-25 2001-04-10 Lucent Technologies, Inc. System and method for measuring channel quality information in a communication system
US6101168A (en) * 1997-11-13 2000-08-08 Qualcomm Inc. Method and apparatus for time efficient retransmission using symbol accumulation
US6778558B2 (en) * 1998-02-23 2004-08-17 Lucent Technologies Inc. System and method for incremental redundancy transmission in a communication system
DE19833549A1 (de) * 1998-07-25 2000-01-27 Sel Alcatel Ag Empfänger für den Einsatz in einem Übertragungssystem für spektral kodierte Daten sowie ein Verfahren
US6490705B1 (en) * 1998-10-22 2002-12-03 Lucent Technologies Inc. Method and apparatus for receiving MPEG video over the internet
US6704898B1 (en) * 1998-10-23 2004-03-09 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Combined hybrid automatic retransmission request scheme
JP2001044969A (ja) * 1999-08-02 2001-02-16 Mitsubishi Electric Corp 移動体通信システム、基地局および移動通信端末、ならびに再送制御方法
FI109251B (fi) * 1999-09-10 2002-06-14 Nokia Corp Tiedonsiirtomenetelmä, radiojärjestelmä, radiolähetin ja radiovastaanotin
CN1179512C (zh) * 2000-05-22 2004-12-08 三星电子株式会社 用于混合自动重复请求数据通信***的数据发送设备和方法
US7178089B1 (en) * 2000-08-23 2007-02-13 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Two stage date packet processing scheme
JP3464649B2 (ja) * 2000-12-27 2003-11-10 松下電器産業株式会社 送信装置、受信装置および通信方法
KR100539862B1 (ko) * 2001-04-04 2005-12-28 삼성전자주식회사 부호분할다중접속 이동통신시스템에서 데이타 송/수신장치및 방법
US7043210B2 (en) * 2001-06-05 2006-05-09 Nortel Networks Limited Adaptive coding and modulation
KR100689551B1 (ko) * 2001-06-18 2007-03-09 삼성전자주식회사 부호분할다중접속 이동통신시스템에서 데이터 송신 및수신장치 및 방법
KR100539864B1 (ko) 2001-07-25 2005-12-28 삼성전자주식회사 부호분할다중접속 이동통신시스템에서 고속 데이터의 재전송장치 및 방법
US20030039226A1 (en) * 2001-08-24 2003-02-27 Kwak Joseph A. Physical layer automatic repeat request (ARQ)
TWI261984B (en) * 2001-08-24 2006-09-11 Interdigital Tech Corp Implementing a physical layer automatic repeat request for a subscriber unit
EP1313248B1 (en) * 2001-11-16 2005-08-31 Matsushita Electric Industrial Co., Ltd. Hybrid ARQ method for packet data transmission

Also Published As

Publication number Publication date
FI20021864A0 (fi) 2002-10-18
CA2408875A1 (en) 2003-04-19
US7027782B2 (en) 2006-04-11
CN1434647A (zh) 2003-08-06
KR20030032698A (ko) 2003-04-26
DE10248706A1 (de) 2003-05-15
SE523495C2 (sv) 2004-04-20
SE0203086L (sv) 2003-04-20
KR100827147B1 (ko) 2008-05-02
GB0224288D0 (en) 2002-11-27
FR2831369B1 (fr) 2007-06-29
SE0203086D0 (en) 2002-10-21
AU2002301552B2 (en) 2004-04-29
US20030076870A1 (en) 2003-04-24
JP3566273B2 (ja) 2004-09-15
CA2408875C (en) 2007-09-25
GB2381719B (en) 2003-12-10
GB2381719A (en) 2003-05-07
CN1298176C (zh) 2007-01-31
JP2003198429A (ja) 2003-07-11
ITMI20022233A1 (it) 2003-04-20
FI20021864A (fi) 2003-04-20
FR2831369A1 (fr) 2003-04-25
DE10248706B4 (de) 2011-01-27

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI119345B (fi) Lähetinlaitteisto ja -menetelmä tehokasta suurnopeusdatalähetystä ja dekoodausta varten CDMA-matkaviestinjärjestelmässä
FI119270B (fi) Lähetinvastaanotinlaitteisto sekä menetelmä suurinopeuspakettidatan tehokkaaksi uudelleenlähettämiseksi
JP3701263B2 (ja) Ｃｄｍａ移動通信システムにおけるデータの送受信装置およびその方法
JP3926248B2 (ja) 無線通信システムにおけるパケット再伝送のための送受信装置及び方法
KR100539864B1 (ko) 부호분할다중접속 이동통신시스템에서 고속 데이터의 재전송장치 및 방법
CA2395222C (en) Transmitting packet data in mobile communications systems
US9071402B2 (en) Selection of retransmission settings for HARQ in WCDMA and LTE networks
US7131049B2 (en) Transmission/reception apparatus and method for packet retransmission in a CDMA mobile communication system
US8121096B2 (en) Method and apparatus for circular buffer-based rate matching and burst multiplexing for packet data transmission in a communication system
AU1104302A (en) Data transmitting/receiving method in HARQ data communication system
US7178089B1 (en) Two stage date packet processing scheme
KR101753423B1 (ko) Ｈａｒｑ를 위한 데이터 처리 방법 및 장치
JP2004364075A (ja) 無線送信装置及び無線送信方法

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 119345

Country of ref document: FI