FI119272B - Tilaajan yhteydenpitokyky - Google Patents

Description

\ 119272

Tilaajan yhteydenpitokyky Keksinnön ala

Keksintö liittyy yhteydenpitoon tietoliikenneverkon välityksellä ja erityisesti tilaajan yhteydenpitokyvyn arviointiin etukäteen tietoliikennejärjesteI-5 mässä.

Keksinnön tausta

Tietoliikenne painottuu yhä enenevässä määrin matkaviestinjärjestelmiin. Matkaviestinjärjestelmällä viitataan yleisesti mihin tahansa tietoliikennejärjestelmään, joka mahdollistaa viestinnän käyttäjien liikkuessa järjestelmän 10 palvelualueella. Tärkein matkaviestinjärjestelmän palvelu onkin se, että tilaaja voi soittaa tai hänelle voidaan soittaa, onpa tilaaja missä tahansa järjestelmän peittoalueella. Kun tavoitettavuus on parantunut, on myös kehitetty palveluita, joiden avulla tilaaja voi ohjata omaa tavoitettavuuttaan. Esimerkkejä tällaisista palveluista ovat kaikkien tulevien puheluiden siirto vastaajaan, puhelujen siirto 15 vastaajaan silloin, kun päätelaite on varattu tai puhelun edelleenreitittäminen. Ongelmana näissä järjestelyissä kuitenkin on, että soittaja ei esimerkiksi pysty päättelemään, miksi soitto meni vastaajaan. Tavoitettavuuden parantamiseksi on myös kehitetty esimerkiksi ns. koputuspalvelu, jossa tilaajan liittymän ollessa varattu soittajalle kerrotaan ääniviestillä, että soitettu osapuoli puhuu par-**·.. 20 haillaan ja pyydetään odottamaan hetkinen. Samanaikaisesti soitettu kuulee koputusäänen ja tietää, että joku soittaa hänelle. Vaikka tämä palvelu kertoo- :*.·! kin soittajalle, että koska liittymä oli varattu, siihen ei vastattu, muusta syystä • · · vastaajaan ohjautuvat puhelut tai vastaamattomat puhelut jäävät kuitenkin il- .! .* man selitystä.

• * « 25 Palveluita on myös kehitetty liittymän välityksellä tapahtuvan Inter-

*···’ net-surffailun aiheuttamaan tavoitettavuusongelmaan. Viitejuikaisusta EP

1324580 tunnetaan ratkaisu, jossa tarkistetaan silloin, kun soitettavan tilaajan V.· linja on varattu Internetin käyttöön, haluaako käyttäjä, että häntä ei häiritä lin- jän ollessa varattu ja jos käyttäjä ei halua tulla häirityksi, soitetaan soittajalle 30 ennalta määritelty puheviesti, esimerkiksi ”B-tilaaja on Internetissä”. Vaikka tämä ratkaisu kertookin soittajalle koputuspalvelun tapaan, että Internetin käy-**:*’ tön takia puhelu ohjautui vastaajaan tai siihen ei vastattu, muusta syystä vas- taajaan ohjautuvat puhelut tai vastaamattomat puhelut jäävät kuitenkin ilman selitystä. Lisäksi tämä ratkaisu edellyttää sitä, että vastaanottajan on oltava 35 kytkettävissä Internetiin.

119272 2

Erään ratkaisun tarjoaa matkaviestinjärjestelmän presenssipalvelu (presence service), jossa tilaajat voivat saada esimerkiksi muiden tilaajien läs-näolotietoa, jonka perusteella voivat itse päätellä, kykeneekö toinen osapuoli todennäköisesti esimerkiksi vastaamaan puheluun tai huomaako hän helposti 5 lähetetyn (ja toimitetun) viestin. Tällainen palvelu kuitenkin edellyttää, että tilaajan matkaviestimessä on juuri tätä palvelua tukeva sovellus ja että soitta-ja/viestin lähettäjä itse päättelee kykeneväisyyden eli yhteydenpitokyvyn ennen soittoa/viestin lähettämistä.

Keksinnön lyhyt selostus 10 Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoite saavutetaan menetelmällä, järjestelmällä ja palvelinkomponentil-la, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimus-15 ten kohteena.

Keksintö perustuu ongelmien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen järjestelmässä tilaajakohtaisesti ylläpidettävällä attribuutin arvolla, jolla voidaan osoittaa järjestelmälle, onko vai eikö tilaaja todennäköisesti kykenevä yhteydenpitoon. Yhteydenpito kattaa tässä sekä yhteydenmuodostusta vaati-20 vat yhteydenpidon muodot, kuten puhelut ja erilaiset istunnot, ja yhteydettömät :**·.. muodot, kuten erilaisten sanomien lähettämisen.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodosssa attribuutti osoit- • : taa tilaajan yhteydenpitokyvyn silloin, kun tilaajaliittymä ei ole varattu, jolloin si- tä voidaan käyttää tilaajan yhteydenpitokyvyn arviointiin etukäteen. Näin A- • •v. 25 tilaaja voi jo etukäteen varautua esimerkiksi siihen, että hän ei saa B-tilaajaa välittömästi kiinni.

• · • · ···

Kuvioiden lyhyt selostus • · v Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: j;. 30 Kuvio 1 on järjestelmäarkkitehtuurin yksinkertaistettu lohkokaavio; ’!*.! Kuvio 2 on keksinnön esimerkkisuoritusmuodon yksi mukaista toi- • · **:*’ mintaa kuvaava vuokaavio;

Kuvio 3 on keksinnön esimerkkisuoritusmuodon kaksi mukaista toi- mintaa kuvaava vuokaavio; ja ··« * 119272 3

Kuvio 4 on keksinnön esimerkkisuoritusmuodon kolme mukaista toimintaa kuvaava vuokaavio.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa minkä tahansa tietoliiken-5 nejäijestelmän yhteydessä. Tällaisia jäijestelmiä ovat esimerkiksi järjestelmät, joissa langaton lähiverkko on yhdistetty suuralueverkkoon, kuten yleinen matkapuhelinverkko. Langaton lähiverkko voi olla esimerkiksi IEEE 802.11 tai Hl-PERLAN - tyyppinen verkko, joka käyttää ilmarajapinnan siirtotienä joko radiorajapintaa, kuten esimerkiksi Bluetoothia, infrapunaa tai muuta vastaavaa lan-10 gatonta access-tekniikkaa. Suuralueverkko voi perustua esimerkiksi mm. ns. kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin, kuten UMTS (Universal Mobile Communications system), ja niihin perustuviin järjestelmiin, kuten IMS (IP multimedia subsystem), tulevien sukupolvien, kuten neljännen sukupolven, matkaviestinjärjestelmiin sekä GSM-järjestelmään (Global System for Mobile 15 communications) ja sitä vastaaviin matkaviestinjärjestelmiin, kuten GSM 1800 ja PCS (Personal Communication System) sekä em. järjestelmiin perustuviin järjestelmiin, kuten GSM 2+ -järjestelmät. GSM 2+ -vaiheen palveluita ovat muun muassa GPRS (General Packet Radio Service) ja CAMEL (Customised Applications for Mobile network Enhanced Logic). Keksintöä voidaan soveltaa 20 myös, kun hyödynnetään jotain muuta langatonta järjestelmää, kiinteää järjes-:*·.. telmää, pelkkää matkaviestinjärjestelmää tai useamman järjestelmän yhdistel- mää, jossa esimerkiksi joku järjestelmistä voi perustua kiinteään järjestelmään • · : ja loput langattomaan järjestelmään. Erittäin hyvin keksintö soveltuu järjestel- miin, jotka taijoavat liitynnän ulkopuolisiin järjestelmiin tai palveluihin, esimer- • · 25 kiksi presenssi-, paikannus-ja/tai kalenterijärjestelmiin.

Kuvio 1 esittää yksinkertaistetun verkkoarkkitehtuurin keksinnön en-***** simmäisestä edullisesta suoritusmuodosta kuvaten vain osan erään järjestel män 100 elementeistä. Kuviossa 1 esitetyt elementit ovat loogisia yksiköitä, v.: joiden implementaatio voi poiketa esitetystä. Alan ammattilaiselle on ilmeistä • · · 30 että järjestelmä voi käsittää myös muita toimintoja ja rakenteita, joita ei tarvitse kuvata tarkemmin tässä. Järjestelmäkuvaus ei ole mitenkään sitova, vaan .···. suuntaa antava.

• · *” Kuvion 1 esimerkkijärjestelmä käsittää tilaajia käyttäjälaitteineen 1, :. *i 1’, runkoverkon 2 (core network) ja palvelimen 4. Käyttäjälaitteella 1,1’ tarkoi- • · · 35 tetaan tässä yhteydessä yleisesti tilaajan (liittymän) ja varsinaisen päätelaitteen muodostamaa kokonaisuutta. Päätelaite voi olla mikä tahansa jäijestel- 119272 4 mässä 100 kommunikoimaan pystyvä päätelaite tai useamman laitteen yhdistelmä. Päätelaite voi olla esimerkiksi kannettava tietokone tai matkapuhelin. Tilaajat on eroteltu toisistaan merkeillä A ja B. A-tilaaja 1 tarkoittaa yhteyttä pyytävää tilaajaa, kuten soittajaa tai viestin lähettäjää. B-tilaaja 1’ puolestaan on 5 se, kenelle soitetaan tai lähetetään viesti.

Runkoverkko 2 edustaa tässä mitä tahansa tiedonsiirtoverkkoa tai usean, mahdollisesti erilaisen, verkon muodostamaa kokonaisuutta, joka pystyy muodostamaan yhteyden ja/tai välittämään viestejä A- ja B-tilaajan välillä. Runkoverkko 2 käsittää viestin välitystä ja/tai yhteydenmuodostusta ohjaavan 10 verkkosolmun 3. Verkkosolmu voi olla esimerkiksi GSM-järjestelmän MSC (Mobile Switching Centre), IMS-järjestelmän CSCF (Call State Control Function), lyhytsanomia ja/tai multimediasanomia välittävä sanomakeskus tai joku muu vastaavan toiminnallisuuden käsittävä verkkosolmu. Verkkosolmu kuvaa tässä yhteydenpitojärjestelmää, kuten yhteydenmuodostusjäijestelmää tai 15 viestinvälitysjäijestelmää. Sillä, miten runkoverkko toteutetaan ja minkälainen verkkosolmu on tai sijoitetaanko toiminnallisuuksia erilaisina palvelinkom-ponentteina tai sovelluksina yhteen tai useampaan verkkosolmuun, ei ole merkitystä keksinnölle.

Palvelin 4 on tässä esimerkissä presenssipalvelin, kuten IMPS (In-20 stant Messaging and Presence Services). Se on esimerkkinä palvelimista, jotka voivat sisältää erilaista statustietoa tilaajasta. Muita vastaavia palvelimia 11 : *·· ovat paikkatietopalvelin ja kalenteripalvelin. Myös kotirekisteri ja vierailijarekis- teri voivat sisältää statustietoa tilaajasta. Eri palvelimet voivat olla myös yhtey-:dessä toisiinsa tai sijaita fyysisesti samassa palvelimessa ollen erillisiä palve-·:··· 25 linkomponentteja.

Keksinnön mukaiseen verkkosolmuun on edullisesti määritelty yksi ’··. tai useampi liipaisin, jonka perusteella havaitaan, että yhteydenpitoon liittyy att- • · ribuutti tai attribuuttien ja ehtojen muodostama joukko, jolloin verkkosolmu sel- . . vittää vastaavan attribuutin tilaajakohtaisen arvon. Liipaisin voi myös itsessään • · · *;*·* 30 olla attribuutti. Esimerickejä liipaisimesta ovat: A-tilaaja tilannut keksinnön mu- *·;·* kaisen palvelun, B-tilaaja tilannut keksinnön mukaisen palvelun, B-tilaajan liit- ,.'.Υ tymä ei ole varattu, B-tilaaja on tilannut presenssipalvelun ja/tai kalenteripalve- lun. Erilaisia liipaisimia voidaan määrittää hyvin vapaasti. Attribuutteja voidaan • » · .· . määritellä verkkosolmukohtaisesti, palvelukohtaisesti ja/tai tilaajakohtaisesti.

• · · *;./ 35 Esimerkki verkkosolmukohtaisesta attribuutista on, että puheluita välittävässä *···: verkkosolmussa attribuutti on ”kokousn ja lyhytsanomia välittävässä verk- 119272 5 kosolmussa "viestiääni”. Esimerkki palvelukohtaisesta attribuutista on kalente-ripalvelun tietty tapahtumatyyppi. Vastaavat attribuutit voidaan myös määritellä tilaajakohtaisesti, tarvittaessa jopa tilaajaprofiilikohtaisesti silloin, kun tilaajalla on määriteltynä kaksi tai useampia käyttöprofiileja, joista tyypillisesti yksi on 5 aktiivinen. Attribuutti voi olla myös esimerkiksi tilaajatiedoissa oleva tieto, joka osoittaa, vastattiinko edelliseen puheluun vai ei. Attribuutteihin voidaan myös liittää muita määritelmiä, kuten esimerkiksi reititysohjeita, kuten esimerkiksi ohje: kaikki puhelut yhdistetään suoraan vastaajaan puhelimen ollessa äänettömällä tai jos kalenterissa on juuri sillä hetkellä tietty tapahtumatyyppi. Keksintö 10 ei mitenkään rajoita attribuuttien ja niihin mahdollisesti liittyvien ehtojen määrittelyä eikä sitä, missä attribuutin arvoja ja attribuuttimäärittelyjä ylläpidetään. Järjestelmän eri palvelimissa tai yhdessä palvelimessa ylläpidetään edullisesti edellä mainittujen attribuuttien arvoja. Eri attribuuttien arvot voivat sijaita eri palvelimissa ja silti niitä voidaan käyttää yhdessä, kuten esimerkeistä ilmenee. 15 Attribuutin arvo voi olla jopa B-tilaajan päätelaitteessa, esimerkiksi aktiivisen käyttöprofiilin asetuksissa, jolloin järjestelmän täytyy hakea se sieltä.

Yksi esimerkki attribuuteista ja niiden arvoista (ja attribuuttijoukoista) on se, että jos B-tilaajalla on presenssipalvelu, tarkistetaan B-tilaajan tilaajatiedoista tietyn attribuutin, esimerkiksi "kokous”, arvo. Vaihtoehtoisesti voidaan 20 tarkistaa useammankin attribuutin arvo ja mikäli yksikin niistä osoittaa, että B-tilaaja ei todennäköisesti kykene vastaamaan puheluun ja/tai havaitsemaan « · : *·· esimerkiksi lyhytsanomaa, tulkitaan B-tilaaja todennäköisesti kykenemättö- mäksi yhteydenpitoon. Toisessa esimerkissä tarkistetaan B-tilaajan käytössä : oleva profiili, jonka perusteella selvitetään attribuutti, esimerkiksi soittoääni, ja 25 sen arvo. Eri palveluita voidaan myös yhdistää, esimerkiksi presenssipalveluun voidaan yhdistää myös kalenteripalvelu. Eräs esimerkki on, että jos B-tilaajan ]·*. presenssi on "kokous”, niin tarkistetaan kalenteri ja hyödynnetään kalenteritie- • · toa esimerkiksi soittajalle tiedotettaessa. Myös B-tilaajalla käytössä olevan ,. päätelaitteen ominaisuus ja/tai vierailuverkon (tai muun vastaavan verkon, jo- • I » *·ν 30 hon B-tilaaja on kytkeytynyt) tuki tietylle yhteydenpitomuodolle, palvelulle ja/tai '···* ominaisuudelle voi olla attribuutti. Esimerkkejä tällaisista palveluista ovat mul- ··· timediaviestit ja videopuhelut.

·»«· .*·*. Kuvioissa 2, 3 ja 4 kuvataan keksinnön mukaista verkkosolmun (yh- (tl .* . teydenpitojärjestelmän) toimintaa eri suoritusmuodoissa. Kuvioiden 2, 3 ja 4 • · · 35 esimerkeissä oletetaan selvyyden vuoksi, että A-tiiaaja soittaa puhelun B-tilaajalle ja että todennäköinen kykenevyys yhteydenpitoon selvitetään vain 119272 6 yhden attribuutin arvon avulla, attribuutin ollessa soittoääni. Kuvioissa 2, 3 ja 4 esitetään tunnetun tekniikan mukaista toimintaa vain sen verran, kuin on tarpeen keksinnön ymmärtämiseksi. Esimerkiksi presenssitiedon tai vastaavan valtuuttamiseen ja valtuutuksen tarkistukseen liittyvää toimintaa ei kuvata sen 5 enempää kuin päivitetyn presenssitiedon eteenpäintoimittamista sen tilanneille. Myöskään sillä, kuka keksinnön mukaisen toiminnallisuuden on tilannut, ei ole merkitystä, eikä tilaajan oikeutta saada keksinnön mukaista palvelua siten tarkastella. Kuvioissa oletetaan lisäksi, että palvelu on tilattu ja tarvittavan tiedon välitys sallittu. Toiminnot voidaan suorittaa yhdessä verkkosolmus-10 sa/palvelimessa tai ne voivat olla hajautettuna useampaan verkkosol-muun/palvelimeen.

Kuviossa 2 esitetään vuokaavion avulla verkkosolmun (eli yhtey-denmuodostusjärjestelmän) keksinnön esimerkkisuoritusmuodon yksi mukaista toimintaa- Kuviossa 2 lähdetään liikkeelle tilanteesta, jossa on vaiheessa 201 15 vastaanotettu yhteydenmuodostuspyyntö B-tilaajalle. A-tilaaja esimerkiksi soittaa B-tilaajalle. Verkkosolmussa havaitaan vaiheessa 202, että yhteydenmuodostukseen liittyy attribuutti, jonka seurauksena attribuutin arvo selvitetään vaiheessa 203. Esimerkiksi B-tilaajan tilaajatiedoista havaitaan, että B-tilaajalla on presenssipalvelu, ja selvitettävä attribuutti on soittoääni, joka selvitetään 20 presenssipalvelimelta B-tilaajan tiedoista. Attribuutin arvon perusteella päätellään vaiheessa 204, kykeneekö B-tilaaja todennäköisesti vastaamaan. Jos • « : *·· esimerkiksi soittoääni on "äänetön”, voidaan järjestelmässä päätellä, ettei B- tilaaja todennäköisesti kykene vastaamaan, muilla soittoäänillä kykenisi, j'!*: Jos B-tilaaja todennäköisesti kykenee vastaamaan, jatketaan vai- ····· 25 heessa 206 yhteydenmuodostusta esimerkiksi tunnetun tekniikan mukaisesti.

Jos B-tilaaja ei todennäköisesti kykene vastaamaan (vaihe 204), !··. generoidaan vaiheessa 205 A-tilaajalle ääniviesti, joka soitetaan hänelle sa- * ♦ maila kun vaiheessa 206 edullisesti jatketaan yhteydenmuodostusta B- .. tilaajalle. Ääniviestin generoinnista on se etu, että soittaja saa tiedon B-tilaajan • · · 30 tilasta päätelaitteeseensa riippumatta siitä, tukeeko A-tilaajan päätelaite esi- • · '···’ merkiksi presenssipalvelua. Lisäksi A-tilaaja saa tiedon erittäin helposti eikä *:* hänen itsensä tarvitse tehdä mitään tiedon saamiseksi.

1·«· Ääniviesti voidaan generoida joko verkkosolmussa tai verkkosolmu ·»· .· . voi olla järjestetty pyytämään ääniviestin generointia joltain muulta verkkosol- • · · 35 multa. Ääniviestin tilalla tai sen lisäksi voidaan generoida myös joku muu viesti, :···: esimerkiksi visuaalinen viesti. Viesti voi myös hyödyntää esimerkiksi värinäak- 7 119272 kua. Keksintö ei mitenkään rajoita viestin tyyppiä. Viesti voi olla myös etukäteen esimerkiksi A-tilaajakohtaisesti, A-tilaajan päätelaitetyyppikohtaisesti ja/tai attribuuttikohtaisesti määritelty/tallennettu viesti. Näin ollen viesti voi olla erilainen eri A-tilaajille ja/tai se voi riippua siitä syystä, miksi B-tilaaja ei todennäköi-5 sesti ole kykenevä vastaamaan puheluun tai vastaanottamaan sanomaa. Viestissä voidaan esimerkiksi kertoa, että B-tilaaja on kuuluvuusalueen ulkopuolella, B-tilaajan päätelaite ei tue haluttua yhteydenpitomuotoa, verkkovierailevan B-tilaajan tiedoissa voisi olla tieto aikavyöhykkeestä tai eroavaisuuksista koti-operaattorin ja vierailuverkon operaattorin palveluissa, esimerkiksi multime-10 diasanomien välityksessä. Myös attribuutti voi vaikuttaa viestin sisältöön. Jos attribuutti on esimerkiksi "kokouksessa” ja sen arvo on "on” eli B-tilaaja on kokouksessa, voidaan kalenterijäijestelmästä hakea kokouksen arvioitu päättymisaika ja generoida viesti, joka kertoo "B-tilaaja on parhaillaan kokouksessa, joka loppuu arviolta silloin ja silloin”. A-tilaajan liittymän kotimaa voidaan huo-15 mioida viestin generoinnissa esimerkiksi generoimalla englanninkielinen viesti muille kuin suomalaisen liittymän haltijoille. Vastaavasti A-tilaajan verkkovie-raillessa esimerkiksi Englannissa, generoitava viesti voi ohittaa vierailuverkon vakioviestin.

Keksinnön joissain muissa suoritusmuodoissa ääniviestin generoin-20 nin lisäksi ei jatketakaan yhteydenmuodostusta heti, vaan kysytään A-tilaajalta edullisesti ääniviestillä ohjeita yhteydenmuodostamisen jatkamiseksi. A- • i : *·· tilaajalta voidaan esimerkiksi kysyä yhtä tai useampaa seuraavista: haluaako hän jatkaa yhteydenmuodostusta B-tilaajalle, jättää viestin B-tilaajan vastaaja*: jaan, kuunnella B-tilaajan kalenteritietoa, vastaanottaa kalenteritietoa lyhytsa- ·;··· 25 nomana tai vastaanottaa kalenteritietoa multimediasanomana. Tästä jatketaan A-tilaajan valinnan mukaisesti. Kalenteritietojen tarjoaminen edellyttää edulli- [···. sesti sitä, että B-tilaaja voi määritellä kalenteritietoihinsa esimerkiksi kaikille • · julkiset kalenteritiedot ja/tai A-tilaajakohtaisesti julkiset kalenteritiedot. Kalente- . . ritietona voidaan välittää vapautumisaika ja mahdollisesti myös tapahtuma.

• · · ***** 30 Vaihtoehtoisesti voidaan määritellä attribuuttiin liittyvä ohje yhteydenmuodos- tamisen jatkamiseksi.

m ··· Korostettakoon vielä, että keksintö ei mitenkään rajoita viestien si- ·«·· .***. sältöä, vaan viestin generointi sisältöineen voidaan määritellä vapaasti.

*·*. Kuviossa 3 esitetään vuokaavion avulla keksinnön esimerkkisuori- • · · 35 tusmuoto kaksi. Suoritusmuodossa kaksi muille tilaajille näkyvien presenssitie-tojen ajantasaisuudesta vastaa myös järjestelmä. Näin operaattorilla on mah- 119272 8 dollisuus päivittää muille tilaajille näkyvää presenssitietoa B-tilaajan tosiasiallisen käyttäytymisen mukaan. Tästä on lisäksi se etu, että esimerkiksi järjestelmän katvealueelle joutuneen B-tilaajan presenssitieto päivittyy, vaikka hän itse ei pystykään olemaan yhteydessä järjestelmään ja siten päivittämään tietojaan.

5 Tässä suoritusmuodossa statustietoa voidaan käyttää muuhunkin kuin yhtey-denpitokyvyn arviointiin, esimerkiksi A-tilaajan päätelaitteessa oleva sarjakuvahahmo voi muuttua järjestelmän päivittämän B-tilaajan presenssitiedon mukaisesti.

Vuokaaviossa 3 lähdetään liikkeelle tilanteesta, jossa B-tilaajan pu-10 helin hälyttää yhteydenmuodostuspyynnön merkiksi (vaihe 301). Puhelunmuo-dostusjäijestelmässä tarkkaillaan, vastaako B-tilaaja (vaihe 302). Jos B-tilaaja vastaa, päivitetään vaiheessa 303 hänen tilansa esimerkiksi tavoitettavissa olevaksi. Jos hän taas ei vastaa, päivitetään vaiheessa 304 hänen tilansa tavoittamattomissa olevaksi. Päivittämisellä tarkoitetaan tässä, että tila asetetaan 15 tilan tietoa ylläpitävässä palvelimessa vastaamaan ko. tilaa.

Toteutettaessa suoritusmuotoa kaksi sanomille, jotka eivät edellytä yhteydenmuodostusta, voidaan vaiheessa 302 tarkkailla esimerkiksi sitä, saa-tiinko sanoma toimitettua perille tai saatiinko sanomasta "luettu” kuittaus tietyssä ajassa ja päivittää tila edellä kuvatusti. Tällaisia sanomia ovat esimerkiksi 20 lyhytsanomat ja multimediasanomat.

Joissain suoritusmuodoissa voidaan määrittää erilaisia ehtoja, joi- ·· ! *·· den on täytyttävä, jotta tila päivitetään. Ehtoja voi määrittää tilaaja itse ja/tai :Λ: operaattori. Ehto voi olla esimerkiksi seuraava: kun tilaaja ei ole vastannut tiet- tyyn määrään puheluita, niin järjestelmä muuttaa presenssitiedon toiseksi. Toi- ·:·♦· 25 nen esimerkki ehdosta on, että jos tilaajalle B lähetettyjä teksti- ja/tai multime- :\\ diaviestejä ei ole saatu toimitettua perille esimerkiksi viimeiseen puoleen tun- !·*·. tiin, voidaan presenssitieto päivittää. Päivittävä palvelin voi olla myös konfigu- • · roitu tarkistamaan, vastaavatko tilan olemassa arvo ja päivitetty arvo toisiaan . . ja suorittamaan päivityksen vain mikäli ne eivät vastaa.

• · · 30 Joissain suoritusmuodoissa voidaan B-tilaajalle lähettää tieto, esi- merkiksi sanoma, joka kertoo, että hänen muille tilaajille näkyvää tilaa, esimer-"*: kiksi presenssitietoa, on päivitetty, vaikka B-tilaajan oma tila ei olekaan päivit- tynyt. Jos B-tilaaja ei esimerkiksi ole vastannut puheluihin, hänen muille näky-

• M

.·. väksi tilaksi on muutettu "ei tavoitettavissa”, vaikka hänen oma tilansa on edel- • · · *·./ 35 leen "tavoitettavissa”.

• · • * ··· 119272 9

Kuviossa 4 esitetään vuokaavion avulla keksinnön esimerkkisuori-tusmuodon kolme mukaista toimintaa A-tilaajan soittaessa B-tilaajalle. Kuviossa 4 lähdetään liikkeelle tilanteesta, jossa on vaiheessa 401 vastaanotettu yh-teydenmuodostuspyyntö B-tilaajalle. Verkkosolmussa havaitaan vaiheessa 5 402, että yhteydenmuodostukseen liittyy attribuutti, jonka seurauksena attribuutin arvo selvitetään vaiheessa 403 esimerkiksi kuten kuvion 2 yhteydessä selitettiin.

Jos B-tilaaja ei todennäköisesti kykene vastaamaan (vaihe 404), generoidaan vaiheessa 405 A-tilaajalle ääniviesti esimerkiksi kuten kuvion 2 10 yhteydessä selitettiin. Ääniviesti soitetaan A-tilaajalle edullisesti samalla kun vaiheessa 406 edullisesti jatketaan yhteydenmuodostusta B-tilaajalle siten, että B-tilaajan puhelin hälyttää yhteydenmuodostuspyynnön merkiksi A-tilaajalle. Verkkosolmussa tarkkaillaan, vastaako B-tilaaja (vaihe 407). Jos B-tilaaja vastaa, päivitetään vaiheessa 408 tarkkailulukua n kasvattamalla sitä yhdellä, jon- 15 ka jälkeen sitä verrataan vaiheessa 409 ylempään raja-arvoon U. Jos tarkkailu-luku n on suurempi kuin ylempi raja-arvo U, päivitetään vaiheessa 410 attribuutin arvo sellaiseksi, että se ilmaisee, että B-tilaaja on todennäköisesti kykenevä vastaamaan ja asetetaan vaiheessa 411 tarkkailuluvun n arvoksi nolla ja muodostetaan vaiheessa 412 yhteys A-tilaajan ja B-tilaajan välille.

20 Jos tarkkailuluku ei ole ylempää raja-arvoa suurempi (vaihe 409), siirrytään suoraan vaiheeseen 412 muodostamaan yhteys A-tilaajan ja B- ·· • *·· tilaajan välille.

Jos vaiheessa 407 huomataan, että B-tilaaja ei vastaa, päivitetään : vaiheessa 413 tarkkailuluku n nollaksi ja jatketaan vaiheessa 420 esimerkiksi

Ml · 25 tunnetun tekniikan mukaisesti esimerkiksi purkamalla yhteys tai ohjaamalla puhelu vastaajaan tai esimerkiksi kysymällä A-tilaajalta ohjeita kuvion 2 yhtey- .···’, dessä esitetyllä tavalla.

« « *** Jos B-tilaaja todennäköisesti kykenee vastaamaan (vaihe 404), jat- . . ketään vaiheessa 414 yhteydenmuodostusta B-tilaajalle siten, että B-tilaajan

I I I

30 puhelin hälyttää yhteydenmuodostuspyynnön merkiksi A-tilaajalle. Verkkosol- *···* mussa tarkkaillaan, vastaako B-tilaaja (vaihe 415). Jos B-tilaaja ei vastaa, päi- ·;· vitetään vaiheessa 416 tarkkailulukua m vähentämällä siltä yksi, jonka jälkeen ·*«· .***. sitä verrataan vaiheessa 417 alempaan raja-arvoon L. Jos tarkkailuluku m on ··· .· . pienempi kuin alempi raja-arvo L, päivitetään vaiheessa 418 attribuutin arvo ♦ * · ’· “ 35 sellaiseksi, että se ilmaisee, että B-tilaaja ei todennäköisesti ole kykenevä vas- taamaan ja asetetaan vaiheessa 419 tarkkailuluvun m arvoksi nolla ja jatke- 10 119272 taan vaiheessa 420 esimerkiksi tunnetun tekniikan mukaisesti esimerkiksi purkamalla yhteys tai ohjaamalla puhelu vastaajaan tai esimerkiksi kysymällä A-tilaajalta ohjeita kuvion 2 yhteydessä esitetyllä tavalla.

Jos tarkkailuluku m ei ole alempaa raja-arvoa pienempi (vaihe 417), 5 siirrytään suoraan vaiheeseen 420 jatkamaan esimerkiksi edellä esitetyllä tavalla.

Jos vaiheessa 415 huomataan, että B-tilaaja vastaa, päivitetään vaiheessa 421 tarkkailuluvun m arvo nollaksi ja muodostetaan vaiheessa 412 yhteys A-tilaajan ja B-tilaajan välille.

10 Suoritusmuodossa kolme tarkkailulukuja käytetään sen mittaami seen, kuinka moneen puheluun käyttäjä on vastannut vaikkei todennäköisesti kyennytkään tai päinvastoin ei vastannut vaikka olisi todennäköisesti kyennyt, ja vertaamalla tarkkailulukua raja-arvoon, voidaan päättää, muutetaanko attribuutin arvoa. Suoritusmuodossa kuvataan vain yksi esimerkki tarkkailtavasta 15 suureesta ja siitä, kuinka tarkkailu suoritetaan. Keksintö ei mitenkään rajoita tarkkailun määrää ja tarkkailu voidaan myös jättää pois. Ei myöskään ole mitenkään välttämätöntä nollata tarkkailulukua silloin, kun tilaaja toimii todennäköisen kykynsä mukaisesti, kuten kuvion 4 esimerkissä tehdään. Tarkkailuluku voi myös olla sama.

20 Keksinnön joissain suoritusmuodossa B-tilaaja ja/tai operaattori voi myös määritellä erilaisia parametreja arvoineen, joiden avulla voidaan ohjata ·· : *·· esimerkiksi sitä, koska attribuutin arvo muuttuu automaattisesti eli järjestelmän V·: toimesta tai milloin lisätään erillinen statustieto viestiin. Erillinen statustieto voi- : daan lisätä esimerkiksi soittoyritysten, soittajan, soittajakohtaisten soittoyritys- ·:·*· 25 ten, jne perusteella.

Kuvioissa 2, 3 ja 4 esitetyt vaiheet eivät ole absoluuttisessa aikajär- !·*·, jestyksessä ja ne voidaan suorittaa annetusta järjestyksestä poiketen tai sa- • · manaikaisesti. Muita toimintoja voidaan suorittaa kuvattujen vaiheiden välissä . . tai niiden kanssa samanaikaisesti. Osa kuvioissa esitetyistä vaiheista voidaan • · · *:!:* 30 myös jättää pois. Osa kuvatuista vaiheista voidaan korvata myös jollain muulla *»·** vaiheella, kuten edellä on jo todettu. Kohtia voidaan myös muokata sen mu- ·:* kaan, miten ja mihin verkkosolmuihin eri toiminnallisuuksia on sijoitettu, mitä ·'**· ovat attribuutit ja niihin liittyvä ehtojoukko, millä säännöillä viestejä generoi- *·· .· . daan jne.

* * · 35 Sillä, miten edellä kuvatut toiminnot on toteutettu ja miten ja mistä :···: ne saavat tarvitsemansa arvot ja attribuuttimäärittelyt, ei ole merkitystä keksin- 119272 11 nölle. Myöskään muilla tiedonvälityksen yksityiskohdilla, kuten sillä, kenellä on oikeus saada tietoa ja miten se tarkistetaan, ei ole merkitystä keksinnölle.

Vaikka keksintö on edellä selostettu käyttäen pääasiassa esimerkkinä puhelua A-tilaajalta B-tilaajalle, on alan ammattilaiselle ilmeistä, että kek-5 sintö soveltuu käytettäväksi minkä tahansa tyyppisen yhteydenpidon yhteydessä. Esimerkiksi erilaisten viestien välittämisessä, jossa varsinaista yhteyttä tilaajien välille ei muodosteta, voidaan attribuutteja määritellä sen mukaan, kuinka todennäköisesti vastaanottaja huomaa hänelle lähetetyn viestin ja/tai kuinka todennäköisesti viesti saadaan toimitettua vastaanottajalle. B-tilaaja 10 voidaan määritellä kykeneväksi yhteydenpitoon myös silloin, jos viesti saadaan tietyn aikarajan sisällä toimitettua B-tilaajalle. Jos aikaraja kuluu umpeen ja sanoma edelleen odottaa toimittamista B-tilaajalle, B-tilaaja voidaan päivittää yhteydenpitoon kykenemättömäksi ja mahdollisesti lähettää sanoman lähettäjälle viesti, jossa kerrotaan esimerkiksi, että sanoma odottaa edelleen toimittamista, 15 koska B-tilaajaan ei saada yhteyttä. Näiden attribuuttien arvojen perusteella voidaan viestin lähettäjälle lähettää viesti, joka kertoo attribuutin tai sen arvon ja/tai mistä syystä viestiä ei saatu toimitettua tai mistä syystä viesti odottaa.

Vaikka keksintö on edellä selitetty olettaen, että A-tilaaja saa aina viestin, kun B-tilaaja on todennäköisesti kykenemätön yhteydenpitoon, on alan 20 ammattilaiselle ilmeistä, että viestin generoimiseen ja toimittamiseen voidaan liittää esimerkiksi A-tilaajaan liittyviä ehtoja, kuten esimerkiksi se, että viesti ·· : *·· toimitetaan vain, mikäli A-tilaajalla ei ole presenssipalvelua tukevaa päätelaitet- :/·: ta ja/tai A-tilaaja on tilannut itselleen presenssipalvelun. B-tilaaja on myös voi- : nut määrittää, että viestit ja/tai niihin liittyvät tarkennetut tiedot voidaan toimit- ··*·· 25 taa vain tietyille A-tilaajille.

Vaikka keksintö on edellä selitetty olettaen, että B-tilaaja on yksi !*·*. henkilö, on alan ammattilaiselle ilmeistä, kuinka keksintö toteutetaan silloin, • · kun B-tilaaja onkin ryhmä, eli muodostuu joukosta tilaajia, joita A-tilaaja esi- . . merkiksi yrittää tavoittaa yhdellä soitolla tai sanomalla. Jos B-tilaaja on ryhmä, • · · 30 tarkistetaan attribuuttiarvot edullisesti kaikilta ryhmän jäseniltä ja generoidaan *·;·* viesti, joka perustuu edullisesti ryhmän jäsenten yhdistelmään. Viesti voi olla "*:* esimerkiksi, että kolmea ryhmän jäsentä ei todennäköisesti tavoiteta.

:1: Vaikka keksintö on edellä selitetty olettaen, että verkkosolmu (yh- ··# .* . teydenmuodostusjärjestelmä) tunnistaa attribuutit ja hakee niiden arvoja tarvit- • * · 35 taessa jopa B-tilaajan päätelaiteasetuksista, keksintö voidaan toteuttaa sijoit- • « • « *·· 119272 12 tamalla edellä kuvattu keksinnön mukainen toiminnallisuus tai osa siitä A-tilaajan omaan päätelaitteeseen.

Keksinnön muita suoritusmuotoja voidaan muodostaa yhdistelemällä edellä esitettyjen suoritusmuotojen toiminnallisuuksia tai osaa toiminnalli-5 suuksista.

Nykyisen keksinnön toiminnallisuuden toteuttava järjestelmä ja sen verkkosolmut ja/tai palvelinkomponentit käsittävät tunnetun tekniikan mukaisten välineiden lisäksi välineitä edellä kuvattujen yksittäisten toimintojen toteuttamiseen tai näiden toimintojen erilaisten yhdistelmien toteuttamiseen. Täsmäl-10 iisemmin sanoen ne käsittävät välineitä ainakin yhden määritellyn attribuutin arvon ylläpitämiseen. Nykyiset verkkosolmut, palvelimet, palvelinkomponentit ja käyttäjälaitteet käsittävät prosessoreita ja muistia, joita voidaan hyödyntää keksinnön mukaisissa toiminnoissa. Kaikki keksinnön toteuttamiseen tarvittavat muutokset voidaan aikaansaada konfiguroimalla ja/tai lisäämällä laitteisiin 15 sovelluksia, tiedonsiirtomoduuleja ja/tai rutiineja, jotka voidaan toteuttaa lisättyinä tai päivitettyinä ohjelmistorutiineina, sovelluspiireillä (ASIC) ja/tai ohjelmoitavilla piireillä.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus-20 muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdel-la patenttivaatimusten puitteissa.

• · * * · t ·* • * * · • · * • · * #*· · ♦ · ·· · • · · • · « · • · · • · • · • · ® • · · * t · · • · * · · • * • · «·· * M· *··· ·*· • · • · ··· • · • · · S ·· • · 1 • · • · ··*

Claims (9)

119272

1. Menetelmä tilaajan yhteydenpitokyvyn ilmaisemiseksi tietoliikennejärjestelmässä, tunnettu siitä, että määritellään ainakin yksi attribuutti, jonka arvolla voidaan osoittaa 5 järjestelmälle, onko vai eikö tilaaja todennäköisesti kykenevä yhteydenpitoon silloin, kun tilaajaliittymä ei ole varattu, ja ylläpidetään attribuutin arvoa tilaajakohtaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 osoitetaan attribuutilla, onko vai eikö tilaaja kykenevä vastaanotta maan puheluja; tarkistetaan puhelunmuodostuksen yhteydessä attribuutin arvo; ja mikäli arvo osoittaa, että soitettava tilaaja ei todennäköisesti kykene vastaanottamaan puhelua, generoidaan soittajalle viesti.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jatketaan puhelunmuodostusta attribuutin arvosta riippumatta.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikäli arvo osoittaa, että soitettava tilaaja ei todennäköisesti kykene vastaanottamaan puhelua, pyydetään soittajalta lisäksi lisäohjeita.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, .. tunnettu siitä, että • « " osoitetaan attribuutilla, onko vai eikö tilaaja kykenevä huomaamaan • · · *· 1: vastaanotettavan viestin; • · : tarkistetaan viestinvälityksen yhteydessä attribuutin arvo; ja *"" 25 mikäli arvo osoittaa, että soitettava tilaaja ei todennäköisesti kykene • V huomaamaan viestiä, generoidaan soittajalle viesti.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päivitetään attribuutin arvo vastaamaan tilaajan toimin-taa vasteena sille, että tilaaja toimii päinvastoin kuin attribuutin arvo osoittaa. .♦··. 30

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • 1 **[ että päivitetään attribuutin arvo vastaamaan tilaajan toimintaa vasteena sille, että tilaaja on toiminut ennalta määritellyn määrän verran päinvastoin kuin att- ♦ «· ribuutin arvo osoittaa.

: 8. Tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että se on jäljestetty ,···) 35 toteuttamaan jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä. • · ··· 119272

9. Palvelinkomponentti tietoliikennejärjestelmää varten, tunnettu siitä, että se on konfiguroitu suorittamaan jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä. • · • ♦ • · · • · t · t • ·· • · • · • · « • · · *·· · • · • · « · • · • · • · · • · • · • · · • · • · · • · · • · ··♦ • · • m * · · • ···· • · · • · • · • · · • · • · · • · • · 1 · · • · • • · ♦ 119272