FI119201B - Järjestelmä ja jakokaivo matalaenergiaverkostoa varten - Google Patents

Description

119201 Järjestelmä ja jakokaivo matalaenergiaverkostoa varten

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy matalaenergian, kuten maalämmön, hyödyntämiseen 5 ja erityisesti järjestelmään, jossa lämpö siirretään päätelaitteella , kuten lämpöpumpulla tai vastaavalla, maasta tai vedestä välitysiiuoksen välityksellä.

Maasta, vedestä ja kalliosta saatavan matalaenergian hyödyntäminen tarkoittaa nykykäytännössä rakennuksen ja käyttöveden lämmittämistä pumppua ja lämmönkeruupiiriä käyttäen. Tällaisen maalämpöjärjestelmän toi-10 mintaperiaate on pakastinta vastaava, mutta käänteinen: järjestelmä jäähdyttää maata ja lämmittää esim. vesivaraajaa. Käytettyä sähköenergiayksikköä kohden saadaan usein 2-3 yksikköä lämpöä. Hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin suorassa sähkölämmityksessä. Kylmissä ilmasto-oloissa kiinteistöjen lämmitysenergian kulutus on huomattavaa. Maalämmön hyödyntäminen on 15 yhä kannattavampaa sähkön ja öljyn kustannusten kohotessa.

Maalämpöpumppujärjestelmää voidaan hyödyntää vaihtoehtoisesti myös sisätilojen jäähdyttämiseen, esimerkiksi kierrättämällä maasta tulevaa viileää liuosta tuloilmavirrassa sijaitsevan jäähdyttimen läpi.

Yksi yleinen lämmönoton tapa on 1 - 1,2 metrin syvyyteen vaa- • · 20 kasuorasti sijoitettu putkisto. Tällainen putkisto vaatii kuitenkin laajan pinta-alan, jolloin sitä voidaan käyttää ainoastaan suurilla tonteilla. Keruupiiri voi olla ·:··· maassa tai vedessä. Vaakasuuntaisen putkiston sijoittaminen maahan vaatii • putkiojan kaivamista koko keruupiirin alalta. Piirin putkiienkit tulee olla toisis- • ·· · . .·. taan vähintään 1,5 m erillään, jotta vierekkäiset lenkit eivät haittaisl toistensa · · * .···, 25 lämmönottoa. Vaakasuuntaisen putken sijoittaminen esimerkiksi puistoon on • « vaikeaa ilman kasvien ja puuston juuriston vahingoittamista.

. . Lämpökaivo on toinen yleinen lämmönoton tapa. Siinä kallioon po- • · · rattuun reikään upotetaan putkisto. Lämpökaivo ts. porakaivo porataan yleen- sä pystysuuntaan. Lämpökaivoa varten tarvitaan hyvin vähän pinta-alaa vaa- : 30 kasuuntaiseen putkistoon verrattuna. Kallion päällä voi kuitenkin olla merkittä- • · * .***. vä kerros irtomaata. luomaan osuus tulee varustaa suojaputkella, mikä nostaa kustannuksia. Täten maaperä, jossa on paksu kerros irtomaata, rajoittaa läm- * · *···' pökaivon sijoittamista. Lämmön saanto on lämpökaivossa yleensä vaakaput- kistoa suurempi. Lämmön saanto lämpökaivosta riippuu osittain pohjaveden 119201 2 virtauksesta. Pohjaveden virtausta on kuitenkin mahdotonta arvioida ilman kalliin porauksen toteutusta.

Kolmas lämmönoton tapa on sijoittaa lämmönottoputkisto järven tai muun vesistön pohjalle, jolloin lämpöä siirtyy pohjasedimentistä ja vedestä väli-5 tysliuokseen. Putkea voidaan kuljettaa veteen maassa, mutta tällöin meno- ja paluuputkille tulee olla omat erilliset kaivannot. Veteen sijoitettu putkisto on helppo asentaa vesistön pohjalle. Liuostäytteinen putki on kuitenkin vettä kevyempää, jolloin se pyrkii nousemaan ylöspäin. Nousseet putkiosuudet voivat aiheuttaa kiertoa haittaavia ilmataskuja. Putki onkin ankkuroitava pohjaan riit-10 tävällä määrällä painoja. Pohjaan sijoitettu putkisto on myös altis rikkoutumiselle. Veneen ankkuri tai vastaava voi tarttua putkistoon ja rikkoa putken. Vesirajassa meno- ja paluuputki tulee kaivaa pohjaan, etteivät jäät rikkoisi putkistoa.

Valinta näiden kolmen tavan välillä riippuu käytettävissä olevan alueen sijainnista, pinta-alasta ja maaperästä. Maalämpöverkkoja on pyritty aikai-15 semmin toteuttamaan siten, että useammalla talolla on yksi yhteinen suurempi lämmönkeruupiiri. Useamman kiinteistön liittäminen tällaiseen järjestelmään vaatii kuitenkin lämmönkeruupiirin vastaavaa pidennystä.

Keksinnön lyhyt selostus 20 Keksinnön tavoitteena on siten kehittää järjestelmä matalaener- . . giaverkostoa varten ja järjestelmän jakokaivo siten, että yllä mainittuja ongel- \l': mia saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoite saavutetaan järjestelmällä ja jako- • · ** ” kaivolla, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaati- muksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaa- ♦ « : 25 timusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että matalaenergiaverkoston jakokaivot ovat yhdistettyjä toisiinsa runkoputkistoila ja siihen, että jakokaivoihin voidaan liittää maapiirejä ja päätelaitteen välityksellä lämmönsiirtopiirejä tarpeen mu- kaan. Maapiirit voidaan toteuttaa kussakin sijainnissa soveltuvalla tavalla.

.···. 30 Maapiiri voi siis sijaita myös vesistön pohjassa. Lisäksi järjestelmä on laajen- * « *** nettavissa tai vaihtoehtoisesti siitä voidaan poistaa tai sulkea lämmityspiirejä tai maapiirejä ilman, että järjestelmän muiden osuuksien toiminta rajoittuu.

Yksi keksinnön kohde on varustaa järjestelmä matalaenergiaverkos- .···. ton toteuttamiseksi.

• · 35 Toinen keksinnön kohde on varustaa jakokaivo matalaenergiaver- • ♦ kostoa varten.

3 119201

Yhden keksinnön kohteen suoritusmuodon mukaisesti järjestelmä käsittää ensimmäisellä välitysliuoksella täytetyn keruupiirin, toisella välitysliu-oksella täytetyn lämmönsiirtopiirin ja päätelaitteen, joka on sovitettu siirtämään lämpöä keruupiirin ja lämmönsiirtopiirin välitysliuosten välillä, jossa keruupiirit 5 ovat liitettyjä päätelaitteeseen kahden jakosäiliön välityksellä, joista ensimmäinen jakosäiliö on eristetty ja se on varustettu vastaanottamaan ja välittämään lämmennyttä välitysnestettä ja toinen jakosäiliö on varustettu vastaanottamaan ja välittämään jäähdytettyä välitysnestettä, ja kuhunkin matalaenergiaverkos-ton päättäviin jakosäiliöihin on liitettynä ainakin yksi ensimmäisen jakosäiliön ja 10 toisen jakosäiliön yhdistävä keruupiiri. Päättävällä jakosäiliöllä tarkoitetaan tässä säiliötä, josta verkosto alkaa tai päättyy. Keksinnön mukainen verkosto ei rajaa verkoston muotoa ja reittejä. Verkosto voidaan toteuttaa piirimäisenä, jolloin verkosto alkaa ja päättyy samaan päättävään jakosäiliöön. Samoin keksinnön mukainen verkosto voi olla tähtimäinen, jolloin päättyviä jakosäiliöltä on 15 useita. Yksi keksinnön etu on siinä, että verkostoa voidaan laajentaa rajoituksetta. Esimerkiksi, mihin tahansa piirimäisesti toteutettuihin verkoston jakosäiliöihin voidaan liittää verkoston laajennus runkoputkiston ja jakosäiliöiden avulla. Tällöin piiristä erilliset jakosäiliöt toimivat päättyvinä jakosäiliöinä.

Yhden suoritusmuodon mukaisesti ensimmäiset jakosäiliöt ja toiset 20 jakosäiliöt ovat liitettyjä yhteen jakokaivossa. Jakosäiliöt ovat järjestettyjä jako- . . kaivoon siten, että jakosäiliöiden välillä on eristeosuus, joka vähentää lämmön • # · siirtymistä jakosäiliöiden välillä.

• · : " Jakokaivot ovat yhdistettyjä ensimmäisellä runkoputkella päätelait- teella, kuten maalämpöpumpulla tai vastaavalla, jäähdytetyn välitysliuoksen • * ! 25 siirtämiseksi ja toisella runkoputkella maapiirissä lämmenneen välitysliuoksen siirtämiseksi. Ensimmäinen runkoputki voidaan eristää, jolloin runkoputkia voi-daan sijoittaa toistensa läheisyyteen ilman lämmön merkittävää siirtymistä niiden välillä. Ensimmäisen runkoputken eristyksen paksuutta voidaan kasvattaa tai vähentää runkoputkien asennussyvyydestä tai niiden välisestä etäisyydestä .·**. 30 riippuvasti. Edullisesti runkoputket voidaan sijoittaa samaan kaivettuun ojaan • ♦ päällekkäisesti, jolloin runkoputkille ei tarvitse kaivaa erillisiä ojia. Runkoputki-en sijoitussyvyys voi vaihdella, mutta se voi olla esimerkiksi 1-2 metriä, jolloin · eristämätön runkoputki voi vastaanottaa lämpöä maaperästä.

.·*·. Toinen runkoputki on eristämätön siten, että lämpöenergia voi siirtyä .['.h 35 putkessa olevan välitysnesteen ja putken ulkopuolella olevan maaperän välillä.

• · 4 119201 Tällöin runkoputketkin toimivat myös keruupiirien osana, joita voidaan hyödyntää sekä kiinteistöjen lämmitykseen, että jäähdytykseenkin.

Yhden keksinnön suoritusmuodon mukaisesti kukin jakokaivoon liitetty maapiiri on varustettu mittausvälineillä ja säätövälineillä siten, että kunkin 5 keruupiirin lämmöntuotto on mitattavissa mittausvälineillä ja kunkin keruupiirin virtausnopeus on säätövälineillä erillisesti säädettävissä päätelaitteiden tarvetta vastaavaksi. Tämä mahdollistaa ohjausjäijestelmän käytön jakokaivon sää-tövälineiden sähköiseksi ohjaamiseksi. Jakokaivon säätövälineiden ja mittausvälineiden yhteys ohjainjärjestelmään voi olla langallisen yhteyden sijasta 10 myös langaton tietoliikenneyhteys. Langaton yhteys ohjausjärjestelmään voi helpottaa järjestelmän toteutusta, esimerkiksi järjestelmän laajennusten yhteydessä.

Ohjausjärjestelmän avulla eri keruupiirien virtausta voidaan rajoittaa siten, että päätelaitteelle saadaan välitysnestettä sille edullisimmasta keruupii-15 ristä tai keruupiireistä. Toisin sanoen, keruupiirien virtausnopeuksia säädellään ohjausjärjestelmällä siten, että välitysnesteen lämpötila saadaan asetettua tasolle, jossa päätelaitteiden hyötysuhde on mahdollisimman korkea. Tällöin yksi päätelaite voi hyödyntää ns. oman keruupiirinsä lisäksi tai sijasta toisia järjestelmään liitettyjä keruupiirejä.

20 Kaikille kiinteistöille ei ole mahdollista sijoittaa omia keruupiirejä.

(.a . Keksinnön mukaisessa ratkaisussa tällaisetkin kiinteistöt voidaan liittää järjes- telmään päätelaitteiden välityksellä. Laskutusperusteena voidaan käyttää pää- • · : " telaitteisiin liitettyä mittalaitteistoa. Yksi keksinnön etu onkin siinä, että keruupii- : : rien virtaus voidaan toteuttaa päätelaitteiden avulla, ilman erillistä pumppua.

• · !.: : 25 Kaikkien päätelaitteiden ollessa kiinni, virtaus pysähtyy ja välitysnesteen läm- pötila asettuu sitä ympäröivän maaperän tai veden lämpötilaa vastaavaksi. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi suuremmat järjestelmät varustetaan erillisellä pumpulla.

On siis huomioitava, että verkostoon voidaan varustaa jakokaivoja .···. 30 ilman ainuttakaan maapiiriä. Tällainen tilanne voi ilmetä esimerkiksi kerrostalon • · kohdalla, jossa yhteen jakokaivoon liitetään useampia kiinteistöjen lämpöpiirejä ja maapiirit toteutetaan esimerkiksi läheisellä peltoalueella tai jopa puiston alla.

• · ·

Kuhunkin matalaenergiaverkoston päättävään jakokaivoon on kui- .···. tenkin liitettynä ainakin yksi maapiiri, jotta välitysliuos voidaan siirtää runkoput- 35 kesta toiseen ilman kylmenneen ja lämmenneen nesteen suoraa sekoittamista.

• «

Maapiiri voidaan valita jakokaivon sijainnin mukaan. Maapiiri voi olla esimer- 5 119201 kiksi vaakasuuntainen piiri, vaakasuuntainen tai kaltevasti alaspäin suunnattu ulomman ja sisemmän putken omaava putki, kallioon porattu lämpökaivo tai vesistöön sijoitettu putkisto. Yhteen jakokaivoon voidaan sijoittaa yksi tai useampia maapiirejä sijainnin ja maaperän mukaisesti.

5 Toisen keksinnön kohteen mukaisesti matalaenergiaverkostoa var ten oleva jakokaivo käsittää kaksi säiliötä, ensimmäisen säiliön ja toisen säiliön, joista ensimmäinen säiliö on tarkoitettu vastaanottamaan ja välittämään lämmennyttä välitysnestettä ja toinen säiliö on tarkoitettu vastaanottamaan ja välittämään jäähdytettyä välitysnestettä. Säiliöt omaavat runkoputken vastaan-10 ottovälineet, jotka vastaanottavat runkoputket ensimmäiseen ja toiseen tilaan vastaavasti, ja maapiirien ja/tai päätelaitteen putkistojen vastaanottovälineet putkistojen vastaanottamiseksi ensimmäiseen ja toiseen tilaan vastaavasti. Maapiirien ja/tai päätelaitteiden vastaanottovälineiden lukumäärä voi vaihdella. Jakokaivo voidaan esivalmistella liittämistä varten tehdasolosuhteissa, joten 15 olisi eduksi varata ylimääräisiä liitäntäpisteitä mahdollisia verkoston laajennuksia tai muutoksia varten.

Ensimmäinen säiliö ja toinen säiliö ovat erotettuja toisistaan eris-tysosuudella. Eristysosuuden tarkoituksena on minimoida lämmön siirtymistä kylmän ja maapiirissä lämmenneen nesteen välillä. Jakokaivon ensimmäinen 20 ja toinen säiliö omaavat edullisesti tilavuuden, joka varastoi nestettä säiliöön.

. Jakosäiliöt tasaavat putkistojen virtausta ja mahdollistavat tasaisen virtauksen ohjauksen kullekin jakosäiliöstä lähtevälle putkelle.

• • φ · • * • :*: Kuvioiden lyhyt selostus ·*· * : 25 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: • · ·

Kuvio 1 esittää periaatekuvan kyseessä olevan keksinnön mukaisen järjestelmän suoritusmuodosta; • t · (M( Kuvio 2 esittää kyseessä olevan keksinnön mukaisen järjestelmän ’*:** 30 toisen suoritusmuodon;

Kuvio 3 esittää kyseessä olevan keksinnön mukaisen järjestelmän :***: kolmannen suoritusmuodon; ··· ,···, Kuvio 4 esittää kyseessä olevan keksinnön mukaisen jakokaivon • · suoritusmuodon edestä nähtynä; 35 Kuvio 5 esittää kyseessä olevan keksinnön mukaisen jakokaivon toisen suoritusmuodon edestä nähtynä; 6 119201

Kuvio 6 esittää kyseessä olevan keksinnön mukaisen jakokaivon toisen suoritusmuodon ylhäältä nähtynä;

Kuvio 7 on osakuva kyseessä olevan keksinnön mukaiseen jako-kaivoon liitettävän putken päätyosan suoritusmuodosta.

5

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Viitaten kuvioon 1, jossa esitetään kyseessä olevan keksinnön mukaisen järjestelmän suoritusmuoto, missä sisemmän ja ulomman putken omaava putki laon sijoitettu kaltevasti maapinnan alapuolelle ja toinen keruu-10 putki 1b on yksiosainen piirin muodostava putki. Päätelaite 3 hyödyntää putkistoon 1 a ja 1 b kerääntynyttä matalaenergiaa ja siirtää sitä taloon 2 siirtoputkella 41, jossa se kiertää lämmönsiirtopiirin 7 kautta ja palautuu siirtoputkea 42 pitkin takaisin keräysputkistoon 1a, 1b. Putkien 1a, 1b lukumäärä, pituus ja kaltevuus jne. voivat vaihdella energiatarpeen ja/tai maaperän mukaisesti.

15 Päätelaite 3 voi olla esimerkiksi maalämpöpumppu. Päätelaite 3 on liitetty keruupiireihin 1a ja 1b jakokaivojen 80 välityksellä. Keruupiirit 1a ja 1b ovat liitettyjä päätelaitteeseen 3 kahden jakosäiliön 82, 81 välityksellä. Ensimmäinen jakosäiliö 81 on eristetty ja se on varustettu vastaanottamaan ja välittämään lämmennyttä välitysnestettä ja toinen jakosäiliö 82 on varustettu vas-20 taanottamaan ja välittämään jäähdytettyä välitysnestettä. Kuhunkin matala- *·’*! energiaverkoston päättäviin jakosäiliöihin on liitettynä yksi ensimmäisen ja- »· : *·· kosäilön 81 ja toisen jakosäiliön 82 yhdistävä keruupiiri 1a, 1b. Täten välitys- liuos voidaan siirtää runkoputkesta toiseen ilman kylmenneen ja lämmenneen : nesteen suoraa sekoittamista. Kuviossa 1 on esitetty ainoastaan kaksi jako- : :*: 25 kaivoa 80, mutta on selvää, että järjestelmä voi käsittää useita jakokaivoja 80.

• •e .***. Tällöin järjestelmän päättävien jakokaivojen 80 välille voidaan sijoittaan jako- ·· · kaivoja, joissa ei ole keruupiirejä ollenkaan, vaan niihin on liitettynä runkoput- ..... kien 100, 200 lisäksi siirtoputket 41, 42 kiinteistöjen päätelaitteille. Soveltuvalla • · · M liitostavalla runkoputkiin 100, 200 voidaan liittää esimerkiksi yhden talon 2 siir- '*:** 30 toputki myöskin suoraan (ei esitettynä).

Kuvio 2 esittää kyseessä olevan keksinnön mukaisen järjestelmän :[*]: toisen suoritusmuodon. Vasemmalla sijaitsevaan jakokaivoon 80 on liitettynä .'..t kahden talon 2 päätelaitteet 3 ja oikealla sijaitsevaan jakokaivoon on liitettynä ***\ yhden talon 2 päätelaite 3. Jakokaivoihin 80 liitettyjen keruuputkien virtausta 35 ohjataan ohjausjärjestelmällä 50. Lämmitystapauksessa, jossa esimerkiksi päätelaite 3 käynnistyy ja keruupiirin 1b välitysnesteen ollessa keruupiirin 1a 7 119201 nestettä lämpimämpää, voi ohjausjärjestelmä rajoittaa keruupiirin 1a virtausta ja nostaa keruupiirin 1b virtausta siten, että päätelaite voi vastaanottaa hyötysuhteen näkökulmasta edullisimman lämpöistä välitysnestettä. Tilanne on jäähdytyksen tapauksessa luonnollisesti päinvastainen.

5 Ohjausjärjestelmälle 50 on asetettu ennakkoon kunkin siihen liitetyn keruupiirin tiedot, joiden perusteella se voi rajoittaa tai nostaa kunkin keruupiirin virtausta halutun loppulämpötilan aikaansaamiseksi. Lisäksi keruuputkelta palaavan välltysnesteen lämpötilaa mitataan mittausvälineillä, joiden vasteena ohjausjärjestelmä voi suorittaa säätötoimenpiteen. Ohjausjärjestelmällä voi olla 10 tiedot esimerkiksi runkoputkien pituudesta, jolloin se voi ottaa huomioon myös runkoputkessa tapahtuvan lämpötilan muutoksen.

Kuvio 3 esittää kyseessä olevan keksinnön mukaisen järjestelmän kolmannen suoritusmuodon, jossa ohjausjärjestelmä 50 on liitetty toiseen jako-kaivoon langallisella yhteydellä ja toiseen jakokaivoon 80 langattomalla yhtey-15 dellä. Langattoman yhteyden tapauksessa ohjausjärjestelmä 50 ja jakokaivo on varustettu soveltuvilla lähetys-ja vastaanottovälineillä 51a, 51b. Ohjausjärjestelmä 50 on edullisesti liitetty tietoverkkoon, kuten Intemet-verkkoon. Tämä mahdollistaa järjestelmän etävalvonnan ja ohjauksen.

Kuvio 4 esittää kyseessä olevan keksinnön mukaisen jakokaivon 20 suoritusmuodon edestä nähtynä. Jakokaivo 80 käsittää ensimmäisen säiliön . . 81 ja toisen säiliön 82, joista ensimmäinen säiliö 81 on tarkoitettu vastaanot- * · * " tamaan ja välittämään lämmennyttä välitysnestettä ja toinen säiliö 82 on tarkoi- • *“ tettu vastaanottamaan ja välittämään jäähdytettyä välitysnestettä. Säiliöissä on runkoputken vastaanottovälineet 110, 210 runkoputket 100, 200 vastaanotta- » · ·.: ! 25 miseksi ensimmäiseen ja toiseen jakosäiliöön 81, 82 vastaavasti. Runkoputki- en vastaanottovälineet 110, 210 ovat tässä putkimaisia jakokaivosta 80 ulko- :***: nevia osuuksia, joihin runkoputken 100, 200 voidaan liittää soveltuvalla tavalla • · esimerkiksi hitsaamalla. Lisäksi kuviossa on esitettynä maapiirien ja/tai pääte-laitteen putkistojen vastaanottovälineet 11, 12 putkistojen vastaanottamiseksi ,···. 30 ensimmäiseen ja toiseen tilaan 81, 82 vastaavasti. Kuviossa on esitettynä vain "* yhdet parit kutakin vastaanottovälineitä, mutta on selvää, että niiden lukumäärä voi vaihdella.

Vastaanottovälineiden 11, 12, 110, 120 ollessa valmistettuja siten, .···, että niiden päät ovat ennen asennusta umpinaisia, voidaan niiden lukumäärä * * t”\ 35 asettaa suuremmaksi, järjestelmän mahdollinen laajentaminen huomioiden.

Tällöin kuhunkin jakokaivoon olisi eduksi varata ainakin yksi ylimääräinen pari 119201 8 runkoputken vastaanottovälineitä 110,120. Jakokaivon 80 ensimmäinen säiliö 81 ja toinen säiliö 82 ovat erotettuja toisistaan eristysosuudella 86. Kuvioissa on esitetty suoritusmuoto, jossa jakokaivo on ylhäältä tarkasteltuna pyöreä ja siinä olevat jakosäiliöt ovat puoliympyröitä. On kuitenkin selvää, että sekä ja-5 kokaivo, että siinä olevat säiliöt voivat olla muodoltaan erilaisia. Jakosäiliöt voivat olla esimerkiksi sijoitettuja myös päällekkäisesti, jolloin nekin voivat olla muodoltaan sylinterimäisiä. Jakosäiliöt on myös mahdollista sijoittaa toisistaan erillisesti, esimerkiksi suuremmissa järjestelmissä, joissa liitettävien putkien lukumäärä on suuri.

10 Kuvio 5 esittää kyseessä olevan keksinnön mukaisen jakokaivon toisen suoritusmuodon edestä nähtynä. Jakokaivo 80 on varustettu mittausvälineillä 83 ja säätövälineillä 85. Mittausvälineet 83 ovat tässä sijoitettuna maa-piirien putkistojen vastaanottovälineisiin 11 ja säätövälineet 85 maapiirien putkistojen vastaanottovälineisiin 12. Mittausvälineiden 83 ja säätövälineiden 85 15 sijainti voivat kuitenkin vaihdella esimerkiksi siten, että ne sijaitsevat samassa kohdin. Kaksi nuolta ovat kuvaamassa lämmön siirtymistä maaperästä eristä-mättömään toiseen jakosäiliöön 82. Lisäksi järjestelmä voi käsittää sulkuväli-neet (ei esitettynä), joiden avulla yksi tai useampi verkoston osuus voidaan erottaa esimerkiksi verkoston kolauksen tai laajennuksen ajaksi.

20 Kuvio 6 esittää kyseessä olevan keksinnön mukaisen jakokaivon . . toisen suoritusmuodon ylhäältä nähtynä. Eristeosuus 86 on sijoitettuna en- " simmäisen jakosäiliön 81 ja toisen jakosäiliön 82 väliin.

• · : " Kuvio 7 on osakuva kyseessä olevan keksinnön mukaiseen jako- kaivoon liitettävän putken 1a (esitettynä kuvioissa 1-3) päätyosan suoritus- • · : 25 muodosta. Välitysneste on siirrettävissä putken 1 kansiosan 60 välityksellä ja- kokaivolle. Kansiosa 60 käsittää sisemmän liitosmuhvin 61, joka on liitetty put- :]**: ken 1 sisällä sisempään putkeen 10 ja ulomman liitosmuhvin 62, jolla ulomman putken 20 välitysneste voidaan johtaa omaan putkeen. Kansiosa 60 voidaan liittää jakokaivoon liitettäviin putkiin tavanomaisin menetelmin, esimerkiksi hit- ,···. 30 saamalla.

* · *" Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin- non perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus- ·«· muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin, vaan ne voivat vaih- .·1·. della patenttivaatimusten puitteissa.

»1· 35 ·

Claims (10)

119201

1. Järjestelmä matalaenergiaverkostoa varten, käsittäen: - ensimmäisellä välitysliuoksella täytetyn keruupiirin (1a, 1b), - toisella välitysliuoksella täytetyn lämmönsiirtopiirin (7), 5. päätelaitteen (3), joka on sovitettu siirtämään lämpöä keruupiirin (1a, 1b) ja lämmönsiirtopiirin (7) välitysliuosten välillä, tunnettu siitä, että keruupiirit (1a, 1b) ovat liitettyjä päätelaitteeseen (3) kahden jakosäi-liön (82, 81) välityksellä, joista 10 ensimmäinen jakosäiliö (81) on eristetty ja se on varustettu vas taanottamaan ja välittämään lämmennyttä välitysnestettä ja toinen jakosäiliö (82) on varustettu vastaanottamaan ja välittämään jäähdytettyä välitysnestettä, ja kuhunkin matalaenergiaverkoston päättäviin jakosäiliöihin on liitettynä ainakin yksi ensimmäisen jakosäilön (81) ja toisen jakosäiliön (82) yh-15 distävä keruupiiri (1a, 1b).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäiset jakosäiliöt (81) ja toiset jakosäiliöt (82) ovat liitettyjä yhteen jakokaivossa (80) siten, että jakosäiliöiden välillä on eristeosuus (83).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu 20 siitä, että jakosäiliöt (82, 81) ovat yhdistettyjä toisiinsa ensimmäisellä runko- ,·. : putkella (100) ja toisella runkoputkella (200), joista toinen on sovitettu siten, et- • ·· ' tä lämpöenergia voi siirtyä putkessa olevan välitysnesteen ja putken ulkopuo- * , lella olevan maaperän välillä.

.* / 4. Patenttivaatimuksen 1-3 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- "Y 25 tä, että kukin jakosäiliöihin (81, 82) liitetty keruupiiri (1a, 1b) on varustettu mit-tausvälineillä (83) ja säätövälineillä (85) siten, että kunkin keruupiirin lämmön- • · · tuotto on mitattavissa mittausvälineillä (83) ja kunkin keruupiirin (1a, 1b) virtausnopeus on säätövälineillä erillisesti säädettävissä päätelaitteiden tarvetta :Y: vastaavaksi. • · ·1: 30

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, t u n n e 11 u siitä, ··· *. että se käsittää edelleen ohjausjärjestelmän (50) säätövälineiden (85) sähköi- • · · *;!;* seksi ohjaamiseksi.

:»·* 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, :1: että jakokaivon säätövälineiden (85) ja ohjainjärjestelmän (50) välinen yhteys ··· 35 on langaton tietoliikenneyhteys. 119201

7. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toinen runkoputki (100) omaa eristekerroksen.

8. Patenttivaatimuksen 1-5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että jakokaivoon liitetyt putkistot käsittävät sulkuvälineet.

9. Jakokaivo matalaenergiaverkostoa varten, tunnettu siitä, että se käsittää: kaksi säiliötä (82, 81), ensimmäisen säiliön (81) ja toisen säiliön (82), joista ensimmäinen säiliö (81) on tarkoitettu vastaanottamaan ja välittämään lämmennyttä väiltysnestettä ja toinen säiliö (82) on tarkoitettu vastaanotit) tamaan ja välittämään jäähdytettyä välitysnestettä, säiliöiden (81, 82) omatessa: - runkoputken vastaanottovälineet (110, 210) vastaanottamaan runkoputket (100, 200) ensimmäiseen ja toiseen jakosäiliöön (81,82) vastaavasti, -keruupiirien (1a, 1b) ja/tai päätelaitteen (3) putkistojen vastaanotto-15 välineet (11, 12) putkistojen vastaanottamiseksi ensimmäiseen ja toiseen tilaan (81, 82) vastaavasti.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen jakokaivo, tunnettu siitä, että ensimmäinen säiliö (81) ja toinen säiliö (82) ovat erotettuja toisistaan eris-tysosuudella (86). 20 • · • · · • ·» • » ** • · • · · t • « • · • · · • · « *** » t · · • * « • t* • · · • * « · ··· • · • · · » · « • · ·*· • · • · « · · • · « • · · 1 9 9 9 9 • 9 9 9 999 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 119201