FI119176B - Lääkeyhdistelmä, joka on käyttökelpoinen eksogeenien transfektioon ja ilmentämiseen in vivo - Google Patents

Lääkeyhdistelmä, joka on käyttökelpoinen eksogeenien transfektioon ja ilmentämiseen in vivo Download PDF

Info

Publication number
FI119176B
FI119176B FI973323A FI973323A FI119176B FI 119176 B FI119176 B FI 119176B FI 973323 A FI973323 A FI 973323A FI 973323 A FI973323 A FI 973323A FI 119176 B FI119176 B FI 119176B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
adenovirus
combination according
gene
pharmaceutical combination
recombinant dna
Prior art date
Application number
FI973323A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI973323A (fi
FI973323A0 (fi
Inventor
Michel Perricaudet
Hedi Haddada
Jean-Francois Bach
Lucienne Chatenoud
Martin Lee
Michelle Webb
Original Assignee
Inst Nat Sante Rech Med
Rhone Poulenc Rorer Sa
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Inst Nat Sante Rech Med, Rhone Poulenc Rorer Sa filed Critical Inst Nat Sante Rech Med
Publication of FI973323A publication Critical patent/FI973323A/fi
Publication of FI973323A0 publication Critical patent/FI973323A0/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI119176B publication Critical patent/FI119176B/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12NMICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA
    • C12N15/00Mutation or genetic engineering; DNA or RNA concerning genetic engineering, vectors, e.g. plasmids, or their isolation, preparation or purification; Use of hosts therefor
    • C12N15/09Recombinant DNA-technology
    • C12N15/63Introduction of foreign genetic material using vectors; Vectors; Use of hosts therefor; Regulation of expression
    • C12N15/79Vectors or expression systems specially adapted for eukaryotic hosts
    • C12N15/85Vectors or expression systems specially adapted for eukaryotic hosts for animal cells
    • C12N15/86Viral vectors
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K48/00Medicinal preparations containing genetic material which is inserted into cells of the living body to treat genetic diseases; Gene therapy
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61PSPECIFIC THERAPEUTIC ACTIVITY OF CHEMICAL COMPOUNDS OR MEDICINAL PREPARATIONS
    • A61P37/00Drugs for immunological or allergic disorders
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12NMICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA
    • C12N2710/00MICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA dsDNA viruses
    • C12N2710/00011Details
    • C12N2710/10011Adenoviridae
    • C12N2710/10311Mastadenovirus, e.g. human or simian adenoviruses
    • C12N2710/10341Use of virus, viral particle or viral elements as a vector
    • C12N2710/10343Use of virus, viral particle or viral elements as a vector viral genome or elements thereof as genetic vector

Landscapes

  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Genetics & Genomics (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Biotechnology (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Bioinformatics & Cheminformatics (AREA)
  • Molecular Biology (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Pharmacology & Pharmacy (AREA)
  • Animal Behavior & Ethology (AREA)
  • Zoology (AREA)
  • Public Health (AREA)
  • Veterinary Medicine (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Biomedical Technology (AREA)
  • Epidemiology (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Microbiology (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • Biophysics (AREA)
  • Virology (AREA)
  • Plant Pathology (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Immunology (AREA)
  • Nuclear Medicine, Radiotherapy & Molecular Imaging (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Medicines Containing Material From Animals Or Micro-Organisms (AREA)
  • Medicines That Contain Protein Lipid Enzymes And Other Medicines (AREA)
  • Micro-Organisms Or Cultivation Processes Thereof (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)

Description

! 119176 Lääkeyhdistelmä, joka on käyttökelpoinen eksogeenlen transfaktioon ja ilmentämiseen in vivo
Esillä oleva keksintö koskee geeniterapian aluetta 5 ja etenkin adenoviruksen käyttöä terapeuttisesti kiinnostavan geenin ilmentämiseksi. Keksintö koskee tarkemmin ottaen geneettistä alkuperää olevien patologioiden uutta hoitomuotoa, joka perustuu kahden eri tyyppisen terapeuttisen aineen yhdistettyyn käyttöön.
10 Geeniterapiassa korjataan vajaus tai epänormaalius (mutaatio, poikkeava ilmentyminen jne.) viemällä sairastuneeseen soluun tai elimeen geneettistä tietoa. Tämä tieto voidaan viedä joko in vitro tai ex vivo elimestä uutettuun soluun, minkä jälkeen modifioitu solu palaute-15 taan organismiin, tai suoraan in vivo sopivaan kudokseen. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa on olemassa erilaisia fysikaalisia transfektointitekniikoita, joista mainittakoon virusten käyttö vektoreina. Tässä suhteessa on testattu erilaisia viruksia niiden kyvyn suhteen tartuttaa 20 tiettyjä solupopulaatioita. Erityisesti mainittakoon ret-rovirukset (RSV, HMS, MMS jne.), HSV-virus, adenoliittei- ·*·*: set virukset ja adenovirukset.
• * .'.J Näistä viruksista adenoviruksi 11a on tiettyjä kiin- • · nostavia ominaisuuksia silmällä pitäen käyttöä geenitera- • · ··.·, 25 piassa. Niiden isäntävalikoima on suhteellisen laaja, ne • · j. * kykenevät tartuttamaan lepotilassa olevia soluja eivätkä • · · ne integroidu tartutetun solun genomiin. Adenovirukset • · * *·* * ovat lineaarisia kaksisäikeisiä DNA-viruksia, joiden koko on noin 36 ke. Niiden genomi käsittää etenkin toistuvan • · :.V 30 käänteisen sekvenssin (ITR) päässään, kapsidaatiosekvens- * · · :.,.ί sin, varhaisgeenit ja myöhäisgeenit (vrt. kuvio 1). Pää- : asialliset varhaisgeenit ovat geenit El (Elä ja Elb) , E2, • · · E3 ja E4. Pääasialliset myöhäisgeenit ovat geenit LI - L5.
• ·
Ottaen huomioon adenovirusten edellä mainitut omi- • · · : *.· 35 naisuudet niitä on jo käytetty geenien siirtämiseksi in • · Φ * · • · · • · o 2 119176 vivo. Tässä tarkoituksessa on valmistettu erilaisia ade-novirusperäisiä vektoreita, jotka sisältävät erilaisia geenejä (β-gal, OTC, α-1ΑΤ, sytokiinit jne.). Kussakin näistä rakenteista adenovirusta on modifioitu sen tekemä-5 seksi kykenemättömäksi replikoitumaan tartutetussa solussa. Täten alan teknisen tason puitteissa kuvatut rakenteet ovat adenoviruksia, joista on deletoitu alueet El (Elä ja/tai Elb) ja mahdollisesti E3, joille on insertoi-tu heterologinen DNA-sekvenssi [Levrero et, ai. . Gene 101 10 (1991) 195; Gosh-Choudhury et ai., Gene 50 (1986) 161] .
Kuitenkin kuten kaikille tunnetuille viruksille, villiadenoviruksen [Routes £t ai.. J. Virol. 65 (1991) 1450] tai replikaation suhteen defektiivisen yhdistelmä-DNA-adenoviruksen [Yang et ai.. PNAS (1994) 4407] antami-15 nen indusoi merkittävän immuunivasteen.
Immuunijärjestelmän ensisijainen päämäärä on yksilön integriteetin tai "itsen" integriteetin säilyttäminen. Tästä seuraa tartuttavien aineiden eliminointi kuten myös siirrännäisten ja kasvainten hylkiminen kuitenkaan 20 ilman, että organismin nämä tehokkaast puolustusmekanismit kääntyisivät organismia itseään vastaan ja synnyttää- ·*·': sivät autoimmuunisairauksia. Tämä ei-vastetila "itsen" • * : antigeeneille vieraiden antigeenien tullessa eliminoi- • · ♦·,·. duiksi määritellään fysiologisen toleranssin tilaksi.
• * .»I 25 Vieraiden aineiden poistamiseksi immuunijärjestelmän ke- • · * hittää kahden tyyppisiä mekanismeja. Ensimmäinen on B- • · 'M" lymfosyyttien spesifisten vasta-aineiden tuotanto; puhu- • « · *·’ * taan humoraalisesta immuniteetista. Nämä vasta-aineet si tovat antigeenin ja joko inaktivoivat sen tai poistavat • · \V 30 sen organismista. Toinen puolustusmekanismi liittyy solu- * * · ί.,,ϊ immuniteettiin ja hyödyntää T-lymfosyyttej ä, ja näistä : 1*. sytotoksisia T-lymfosyyttejä, jotka käsittävät spesifisen i * t reseptorin kyseessä olevalle antigeenille. Jotta T-resep- * · *;* tori tunnistaisi antigeenin, tämän on ilmennyttävä yhdis- ·· · • V 35 tyneenä proteiineihin, joita koodittavat luokan I tai • · • ♦ · • ·* ♦ * 3 119176 luokan II pääasiallisen histokompabiliteettikompleksin eli CMH:n geenit.
Tästä seurauksena tämä tartutettuja soluja vastaan kehittyvä immuunivaste muodostaa tärkeän esteen virusvek-5 torien käytölle geeniterapiassa, koska (i) indusoidessaan tartutettujen solujen tuhoa se rajoittaa terapeuttisen geenin ilmentymisen kestoa ja siten terapeuttista vaikutusta, (ii) se indusoi rinnakkaisesti merkittävän tuleh-dusvasteen ja (iii) siitä seuraa tartutettujen solujen 10 nopea eliminointi toistuvien ruiskeiden jälkeen. Tulee huomata, että tämän immuunivasteen laajuus tartutettuja soluja vastaan vaihtelee ruiskeen kohteena olevan elimen luonteen ja käytetyn ruiskutusmuodon funktiona. Näin β-galaktosidaasin, jonka koodittaa immuunikompetenttien 15 hiirten lihakseen annettu yhdistelmä-DNA-adenovirus, ilmentyminen on laskenut minimitasolle 40 päivän kuluttua ruiskeesta [Kass-Eisler et ai. . PNAS 90 (1993) 11498] .
Samoin adenoviruksilla maksaan transfektoitujen geenien ilmentyminen laskee merkittävästi ruisketta seuraavina 10 20 päivänä [Yang, Y., et ai.. Immunity 1 (1994) 433 - 442] ja hemofiilisten koirien maksasoluihin adenoviruksella siir-·1.1. retyn tekijä-IX:n ilmentyminen on kadonnut 100 päivän ku- .1. : luttua ruiskeesta [Kay et ai. . PNAS 91 (1994) 2353] .
Silmällä pitäen adenovirusperäisten vektorien hyö- • · 25 dyntämistä geeniterapiassa vaikuttaa siten välttämättö- • · t. 1 mältä kontrolloida niitä tai niiden tartuttamia soluja ♦ · vastaan kehittyvää immuunivastetta.
• ♦ · *♦1 1 Edeltävästä ilmenee, että immuunijärjestelmän ak tivoituminen edellyttää ennalta, että immuunijärjestelmä • ♦ V." 30 tunnistaa organismille vieraita elementtejä (ei-itse tai :)2: modifioitu itse)kuten adenovirusperäisiä vektoreita, jot- l ]·, ka normaaleissa oloissa tulisi tuhota. Viime vuosina on • 1 1 *11.1 kehitetty immunologisen intervention strategioita, joiden "2 päämääränä on luoda "salliva" immuuniympäristö, eli indu- • · · • · • · · • · · • · 2 • · i 119176 soida toleranssin tila, edellä määriteltyihin vieraisiin antigeeneihin nähden.
Juuri tähän puuttuu esillä oleva keksintö. Keksinnön päämääränä on estää adenovirusten nopea eliminaatio 5 tartutetuista soluista ja siten siis pidentää niiden käsittämän terapeuttisen geenin ilmentymisaikaa in vivo.
Vast'ikään hakijat ovat osoittaneet, että tiettyjä geenejä tartutetuissa soluissa ko-ilmentämällä kyetään indusoimaan immuunisuojavaikutus ja siten kadottaa vekto-10 rit ja/tai tartutetut solut immuunijärjestelmältä. On etenkin kehitetty adenoviruksia, joissa terapeuttisesti kiinnostavan geenin ilmentyminen on kytketty immuunisuo-jageenin ilmentymiseen (FR-julkaisu 94 12 346). Kyseessä voi etenkin olla geeni, jonka tuote vaikuttaa pääasialli-15 sen histokompabiliteettikompleksin (MHC) aktiivisuuteen tai sytokiinien aktiivisuuteen, jolloin on mahdollista vähentää huomattavasti immuunireaktioita tai jopa tukahduttaa täysin kaikki immuunireaktiot vektoria tai tartutettuja soluja vastaan. Ne inhiboivat ainakin osittain 20 MHC-proteiinien ilmentymisen tai antigeenipresentaation, mistä edullisena seurauksena immuunireaktio vektoria tai tartutettuja soluja vastaan vähenee huomattavasti ja te- • · .·. : rapeuttisen vaikutuksen kesto siten pitenee.
• ♦·
Odottamattomasti hakijat ovat osoittaneet, että on • · I. I 25 mahdollista pidentää merkittävästi tällaisen vektorin te- « « « ·, ** rapeuttisen kestoa yhdistämällä siihen immunosuppressori.
♦ · • ** Kyseessä olevan vektorin eliminaatio ja/tai tartutettujen ··· *.* * solujen tuhoaminen immuunijärjestelmän toimesta hidastuu selvästi enemmän, kuin mitä voitaisiin odottaa mainitun • · '•/‘S 30 vektorin ja immunosuppressorin immuunisuojavaikutus ten :***: yksinkertaisesti limittyessä. Edullisesti esillä olevan ··· . \ keksinnön kohteena oleva lääkeyhdistelmä indusoi immuuni- * · järjestelmän "pseudo-inertia"-ilmiön, joka on suotuinen « · '*;·* terapeuttisen geenin pitkäaikaiselle ilmentymiselle.
· * t * * • · • • · • * · • · · • · 5 119176
Keksinnön tarkoituksessa immunosuppressorilla tarkoitetaan mitä tahansa yhdistettä, joka kykenee inhiboimaan osittain tai kokonaan vähintään yhden immuunisig-nallointireitin. Yleensä ottaen immunosuppressoreja käy-5 tetään tavanomaisesti kudos/elinsiirroissa tarkoituksena estää siirteen hyijintä, sekä tiettyjen autoimmuunisairauksien hoidossa. Tavanomaisesti käytettyjä tuotteita ovat joko kemialliset immunosuppressorit kuten kortiko-steroidit, atsatiopriini, syklosporiini, FK506 tai biolo-10 giset immunosuppressorit kuten polyklonaaliset tai monoklonaaliset vasta-aineet. Immunosuppressorien ensimmäisen luokan jäsenet ja niistä erityisesti syklosporiini ja FK506 inhiboivat merkittävällä tavalla sytokiinien kuten interleukiini-2:n tuotantoa, joiden rooli lymfosyyttien 15 differentiaatiossa ja lisääntymisessä on oleellinen. Valitettavasti ollakseen tehokkaita tämän tyyppisiä immuu-nisuppressoreita on annettava jatkuvasti, jolloin enemmän tai vähemmän pitkäaikaisessa käytössä törmätään niiden myrkyllisyyden aiheuttamaan ongelmaan. Täten atsatiopriini 20 mahdollisesti tuhoaa luuydintä ja syklosporiini on myrkyllistä munuaisille ja voi lisäksi johtaa liian kor- ·*·*; keaan verenpaineeseen tai neurologisiin häiriöihin.
• « : Mitä tulee erityisemmin vasta-aineisiin, kyseessä • ·· i · t ovat vasta-aineet, jotka kohdistuvat vastaan immuunijär- • * j. ! 25 jestelmän imusoluja. Immunosuppressorina käytetty ensim- * · *. * mäinen vasta-aine on anti-CD3, joka kohdistuu vastaan T- • · *te” lymfosyyttejä. Sen kohteena on yksi CD3-molekyylin poly- • · · *·* ’ peptidiketjuista, joka muodostaa reseptorin T-soluanti- geenille. Seuraa vasta-aineen tunnistamien T CD3+ -solujen ♦ · V.: 30 funktion inaktivoituminen. Meitä tässä kiinnostavassa ongelmassa tämän tyypin immunosuppressorin antaminen yh- • ]·, dessä terapeuttisen geenin sisältävän yhdistelmä-DNA-ade- • ♦ · Ύ..‘ noviruksen kanssa salpaisi isännän immuunireaktion virus- • · *** vektoria ja/tai sen tartutettujen solujen pinnalla ilmen- ·· ♦ • *.ί 35 tyviä tuotteita vastaan. Saman periaatteen mukaan voidaan • · • · » • ·♦ • · 6 119176 hyödyntää vasta-aineita anti~CD4, -CD2, -CD8, -CD28, -B7, -ICAM-1 ja -LFA-1.
Hakija on nyt kehittänyt uuden hoitomuodon, joka on erityisen tehokas immuunijärjestelmäreaktion hidasta-5 miseksi merkittävällä tavalla tai jopa inhiboimiseksi myrkyllisyysongelmia tuottamatta.
Tarkemmin ottaen esillä oleva keksintö on seurausta erityisen merkittävän synergistisen vaikutuksen osoittamisesta, joka liittyy yhdistelmä-DNA-adenoviruksen ja 10 vähintään yhden immunosuppressorin yhdistettyyn käyttöön, jossa terapeuttisesti kiinnostavan geenin ilmentyminen on kytketty immunosuojageenin ilmentymiseen edellä kuvatun mukaisesti.
Esillä olevan keksinnön ensimmäinen kohde on siis 15 vähintään yhden immunosuppressorin ja vähintään yhden yhdistelmä-DNA-adenoviruksen lääkeyhdistelmä, jossa yh-distelmä-DNA-adenovirusgenomi käsittää ensimmäisen yhdis-telmä-DNA:n, joka sisältää terapeuttisen geenin, ja toisen yhdistelmä-DNA:n, joka sisältää immunosuojageenin, 20 ajallisesti toisiaan seuraavaan, ajoittaiseen ja/tai sa manaikaiseen käyttöön, jolloin mainittu lääkeyhdistelmä on I’·’· käyttökelpoinen eksogeenien transfektioon in vivo ja/tai • · .·. ; ex vivo.
* ·· • · :v. Kuten edellä mainittiin, keksintö pohjaa etenkin • · 25 synergistisen vaikutuksen osoittamiseen immunosuppressorin • · * aktiivisuuden ja terapeuttisen geenin ilmentymisen päällä * · ilmennetyn immunosuojageenin vaikutuksen välillä.
• · *·* * Tämä yhdistetty käyttö mahdollistaa ajallisesti selvästi pidentyneen terapeuttisen vaikutuksen ja siinä • · V,: 30 tarvitaan edullisesti merkittävästi piennettyjä annoksia etenkin immunosuppressoria.
• *m·' Kuten jäljempänä esitetään, esillä olevan keksin- • · · "I.* nön mukaisen yhdistetyn hoidon kahta aineosaa voidaan • · "* käyttää ajallisesti toisiaan seuraten, ajoittain ja/tai
·· I
• *t! 35 samanaikaisesti. Edullisesti immunosuppressoria ruisku- • 4 4 4 4 * 4 · « · 7 119176 tetaan ennen adenovirusruisketta ja sen jälkeen. Esillä olevan keksinnön tämän suoritusmuodon mukaan immunosup-pressoria voidaan antaa ajallisesti jaetusti ja edullisemmin säännöllisesti toistaen. Tässä erityistapauksessa ky-5 seiset kaksi aineosaa valmistellaan erikseen. Samanaikaisessa annossa ne voidaan sekoittaa juuri ennen niiden antamista yhdessä tai päinvastoin ne voidaan antaa samanaikaisesti mutta erikseen. Erityisesti näiden kahden aineen antotiet voivat poiketa toisistaan.
10 Esillä olevan keksinnön mukaan immunosuppressorina voidaan käyttää mitä tahansa yhdistettä, joka kykenee inhiboimaan osittain tai kokonaisuudessaan vähintään yhden immuunisignallointireitin. Se voidaan valita etenkin syklosporiinista, FK506:sta, atsatiopriinista, kortikos-15 teroideista ja mistä tahansa mono- tai polyklonaalisista vasta-aineista. Edullisesti kyseessä ovat vasta-aineet, jotka kykenevät inaktivoimaan immuunimolekyylit tai aiheuttamaan näitä molekyylejä kantavien immuunisolujen tuhon. Vasta-aineena voidaan käyttää etenkin vasta-aineita 20 anti-CD4, ~CD3, -CD2, -CD8, -CD28, -B7, -ICAM-1 ja -LFA-1. Kyseessä voivat olla samoin hybridimolekyylit kuten ·*·*. CTLA4lg, joka on fuusioproteiini CTLA-4-molekyylin (CD28:n i · ,*.: homologi) ja immunoglobuliinin välillä. Tämän molekyylin ··,·. B7-molekyyliin liittyvä GlFc-kohta osoittautuu kykeneväksi • · I. I 25 inhiboimaan solujen aktivaation [D.J. Lenschow, Science * 257 (1992) 789] . Selvää on, että esillä olevan keksinnön • · 1 " suojapiiri ei millään muotoa rajoitu edellä mainittuihin • » * *·' * immuunisuppressoreihin. Näitä immuunisuppressoreita voi daan käyttää eristetysssä muodossa tai yhdistelmänä.
» · !,*,! 30 Mitä tulee esillä olevan keksinnön mukaan käytetyn i]]*: adenoviruksen genomissa esiintyviin yhdistelmä-DNA-sek- . [·' vensseihin, kyseessä ovat DNA-fragmentit, jotka sisältävät • · * kyseisen geenin (terapeuttinen tai immuunisuojaava) ja • e ***** mahdollisesti sen ilmentymisen mahdollistavat signaalit ja · ϊ 35 jotka rakennetaan in vitro ja insertoidaan sitten adenovi- • · • · · • ·· * » 119176 δ rusgenomiin. Esillä olevan keksinnön piirissä käytetyt yhdistelmä-DNA:t voivat edustaa komplementaarisia DNA-sek-venssejä (cDNA), genomi-DNA-sekvenssejä (gDNA) tai hybri-dirakenteita, jotka esimerkiksi koostuvat cDNA:sta, johon 5 insertoidaan yksi tai useampi introni. Kyseessä voivat samoin olla synteettiset tai puolisynteettiset sekvenssit. Nämä DNA:t voivat olla ihmis-, eläin-, kasvi-, bakteeri-, virus- jne. alkuperää. Erityisen edullisesti käytetään cDNA- tai gDNA-sekvenssejä.
10 Esillä olevan keksinnön mukaisten vektorien raken tamiseksi käyttökelpoisena terapeuttisena geeninä voidaan mainita mikä tahansa geeni, joka koodittaa tuotetta, jolla on terapeuttinen vaikutus. Näin kooditettu tuote voi olla proteiini, peptidi, RNA jne.
15 Kun kyseessä on proteiinituote, se voi olla homolo ginen kohdesoluun nähden (eli tuote, joka normaalisti ilmentyy kohdesolussa silloin, kun tämä on terve). Tässä tapauksessa proteiini ilmentämällä on mahdollista esimerkiksi lievittää riittämätöntä ilmentymistä solussa tai 20 modifikaation johdosta inaktiivisen tai heikosti aktiivisen proteiinin ilmentymistä tai edelleen ilmentää mainit- "·*: tua proteiinia hyvin runsaasti. Terapeuttinen geeni voi « · ϊ myös koodittaa soluproteiinimutanttia, jonka stabiilisuus • · ··.·. on parempi, aktiivisuus modifioitu jne. Proteiinituote voi • · I25 samoin olla heterologinen kohdesoluun nähden. Tässä ta-• · *, * pauksessa ilmennetty proteiini voi esimerkiksi täydentää • f •<t]* tai tuoda solusta puuttuvan aktiivisuuden, jolloin solun • · · *·’ * on mahdollista taistella patologiaa vastaan tai stimuloida immuunivaste.
• · *,V 30 Esillä olevan keksinnön mielessä terapeuttisina ··· proteiinituotteina voidaan mainita erityisemmin entsyymit, • ]·, veri johdannaiset, hormonit, interleukiinit, interferonit, • · · TNF jne. (FR 92 03 120), kasvutekijät, hermovälittäjäai- • · neet tai niiden prekursorit tai synteesientsyymit, trofi-!*·]= 35 set tekijät: BDNF, CNTF, NGF, IGF, GMF, aFGF, bFGF, NT3, t ·
• « I
· · • t 9 119176 NT5, HARP/pleiotrofiini jne.; apolipoproteiinit: ApoAI,
ApoAIV, ApoE jne. (FR 93 05 125), dystrofiini tai minidys-trofiini (FR 91 11 947), mukoviskosidoosiin liittyvä CFTR-proteiini, kasvaimia suppressoivat geenit: p53, Rb, RaplA, 5 DOC, k-rev jne. (FR 93 04 745), koagulaatioon liittyviä tekijöitä koodittavat geenit: tekijät VII, Vili, ix, DNA:n korjaamiseen osallistuvat geenit jne.
Kuten edellä mainittiin, terapeuttinen geeni voi samoin olla antisense-geeni tai -sekvenssi, joka kohdeso-10 lussa ilmentämällä on mahdollista kontrolloida geenien ilmentymistä tai solu-mRNA-sekvenssien transkriptiota. Voidaan esimerkiksi suorittaa tällaisten sekvenssien transkriptio kohdesolussa solu-mRNA-sekvensseihin nähden komplementaarisiksi RNA-sekvensseiksi ja salvata siten 15 niiden translaatio proteiiniksi tekniikan mukaan, jota kuvataan EP-patenttijulkaisussa 140 308. Antisense-sek- venssit käsittävät myös ribotsyymejä koodittavat sekvenssit, jotka kykenevät selektiivisesti tuhoamaan kohde-RNA-sekvenssejä (EP 321 201).
20 Terapeuttiset geenit voivat olla ihmis-, eläin-, kasvi-, bakteeri-, virus- jne. alkuperää. Ne voidaan saada ·1·’. millä tahansa alan ammattilaiselle tutulla tekniikalla, ja • i : etenkin seulomalla pankkeja, kemiallisesti syntetisoimalla • · jv. tai edelleen sekamenetelmillä mukaan lukien pankkeja • · I. 1 25 seulomalla saatujen sekvenssien kemiallinen tai : · : *. 1 entsymaattinen modifiointi.
• ·
Esillä olevan keksinnön piirissä käytetty immuno- • · ♦ "·1 1 suojageeni voi olla eri tyyppiä. Kuten edellä on selitet ty, kyseessä on geeni, jonka tuote vaikuttaa pääasiallisen · *.V 30 histokompatibiliteettikompleksin (MHC) aktiivisuuteen tai sytokiinien aktiivisuuteen. Kyseessä on edullisesti geeni, • ]·, jonka tuote inhiboi ainakin osittain MHC-proteiinien • · · ilmentymisen tai antigeenipresentaation. Edullisina • 1 *;· esimerkkeinä voidaan mainita tietyt adenoviruksen E3- ♦ · « ♦ · · • · • · · • · · • ·· • · 119176 ίο alueelle sisältävät geenit, herpes-viruksen ICP47-geeni tai sytomegaloviruksen ULl8-geeni.
Adenovirusgenomin E3-alue sisältää eri lukualueita, joista erilaisen silraukoitumisen tuloksena syntyy 5 erilaisia proteiineja. Näistä Gpl9k-proteiini (tai E3-19k) on glykosyloitu, membraanin lävistävä proteiini, joka sijaitsee endoplastisen retikulumin (RE) membraanissa. Tämä proteiini käsittää ontelodomeenin, joka yhdistää MHC-I-molekyylit ja C-terminaalisen sytoplasmapään, joka kykenee 10 sitomaan mikroputkia (eli pieniä putkimaisia rakenteita), ja joka vaikuttaa ankkuroimalla gpl9k-proteiinin RE-memb-raaniin. Gpl9k kykenee täten estämään MHC-I-molekyylien ilmentymisen solujen pinnalla vuorovaikutuksen ja sekves-troinnin RE:n tasolla välityksellä. Kuitenkin virusrepli-15 kaation puuttuessa adenovirukset ilmentävät gpl9k-proteii-nin heikosti. Sitä paitsi gpl9k;n ilmentyminen on myös ehdollistettu silmukoitumisen toteutumiseen. Viemällä keksinnön mukaisiin vektoreihin yhdistelmä-DNA, joka sisältää sekvenssin (edullisesti cDNA-), joka koodittaa gpl9k:ta, 20 on mahdollista kontrolloida mainitun proteiinin ilmentymistä ja optimoida se. Erityisesti käyttämällä konstitu- ♦*·*. tiivisia promoottoreita ja suppressoimalla muut lukualueet * · : on mahdollista lisätä voimakkaasti tämän proteiinin ilmen- ··.·. tyrnistä ja vapautua virusreplikaatiosta ja indusoivien ••l' 25 aineiden läsnäolosta riippuvuudesta. Näin voidaan erityi- • · *„ * sen edullisesti vähentää huomattavasti tartutettujen solu- • · jen lyysiä CTL:illä ja siten lisätä ja ajallisesti piden- • · · ’·* * tää terapeuttisen geenin tuotantoa in vivo.
Adenovirusgenomin E3-alueen koodittamilla muilla i · V.: 30 proteiineilla kuten proteiinit 10,4k ja 145,k on tiettyjä • I· ί.,,ί kiinnostavia ominaisuuksia silmällä pitäen niiden sisäl- : ]*, lyttämistä keksinnön mukaisiin vektoreihin.
• · ·
Herpes simplex -viruksen ICP47-geeni muodostaa • * T toisen immunosuojageenin, joka on esillä olevan keksin- ·· · • *,ί 35 nön mielessä erityisen kiinnostava. Herpes simplex -vi- • · » · · • ·· • * 11 119176 ruksella tartutetut solut osoittavat resistenssiä CTL:illä indusoitua lyysiä vastaan. On osoitettu, että tämäm resistenssin voisi tuottaa ICP47-geeni, joka kykenee vähentämään MHOI-molekyylien ilmentymistä solujen pinnalla. 5 ICP47-geenin sisältyessä keksinnön mukaiseen yhdistelmä-DNA :hän keksinnön mukaisten yhdistelmä-DNA-virusten on samoin mahdollista välttää immuunijärjestelmä.
Sytomega1oviruksen UL18-geeni muodostaa toisen edullisen esimerkin keksinnön mukaisesta immunosuojagee-10 nistä. ULl8-geenituote kykenee sitomaan S2-mikroglobulii-nin [Browne et ai., Nature 347 (1990) 770]. £2-mikroglo- buliini on yksi MHC-I-molekyylien ketjuista. Sisällyttämällä UL18-geeni keksinnön mukaiseen yhdistelmä-DNA:hän on siten mahdollista vähentää keksinnön mukaisilla viruksilla 15 tartutetuissa soluissa funktionaalisten E2-mikroglobulii-nimolekyylien lukumäärää ja siten vähentää näiden solujen kykyä tuottaa täydellisiä ja funktionaalisia MHC-l-mole-kyylejä. Tämän tyyppisellä rakenteella on siten mahdollista suojata tartutettuja soluja CTL-lyysiltä.
20 Kuten edellä on mainittu, esillä olevan keksinnön piirissä käytetty immunosuojageeni on toisessa edullisessa ·*·*· suoritusmuodossa geeni, jonka tuote inhiboi sytokiinien • * ;*.J aktiivisuuden tai signallointireitit. Sytokiinit • · muodostavat luokan erittyviä proteiineja, jotka toimivat • · 25 immuunijärjestelmän signallointimolekyyleinä. Ne voivat • · !. * vetää puoleensa immuniteettisoluja, aktivoida ne, indu- soida ne lisääntymään ja jopa vaikuttaa suoraan tartunnan • · t *·* * saaneisiin soluihin näiden tappamiseksi.
Geeneistä, joiden tuote vaikuttaa sytokiinien ak- • · V,* 30 tiivisuuteen tai signallointireitteihin, voidaan mainita
Ml geenit, jotka puuttuvat sytokiinien synteesiin, tai joiden j )·, tuote kykenee sekvestroimaan sytokiinit, vastustamaan • · · niiden aktiivisuutta tai häiritsemään solujen välisiä *" signallointireittejä. Edullisina esimerkkeinä voidaan ·· m • V 35 mainita erityisesti Epstein-Barr-viruksen BCRFl-geeni, • · • · · • ·« « · 12 119176 lehmänrokkoviruksen crmA- ja crtnB-geenit, lehmänrokkovi-ruksen B15R- ja B18R-geenit, sytomegaloviruksen US28-gee-ni, adenovirusgeenit E3-14,7, E3-10,4 ja E3-14,5.
Lehmänrokkoviruksen B15R-geeni koodittaa liukoista 5 proteiinia, joka kykenee sitomaan interleukiini-lfi:n (in-terleukiini-1:n eritetty muoto), ja siten estämään tämän sytokiinin sitoutumisen sen solureseptoreihin. Interleu-kiini-1 on itse asiassa yksi ensimmäisistä sytokiineista, jota tuotetaan vasteena antigeenihyökkäykseen, ja se 10 esittää hyvin tärkeätä osaa immuunijärjestelmän signal-loinnissa tartunnan alussa. Mahdollisuus sisällyttää B15R-geeni keksinnön mukaiseen vektoriin tekee edullisesti mahdolliseksi IL-lfi:n aktiivisuuden, etenkin immuunisolujen aktivaation suhteen, vähentämisen, ja siten keksinnön mu-15 kaisilla viruksilla tartutettujen solujen paikallisen suojaamisen merkittävää immuunivastetta vastaan. Voidaan käyttää myös B15R-geeniin nähden homologisia geenejä, kuten lehmänrokkovirusgeeni.
Samalla tavalla lehmänrokkoviruksen B18R-geeni 20 koodittaa interleukiini-6-reseptoriin nähden homologista proteiinia. Tämä geeni, tai sen mikä tahansa funktionaa- ·*·'· linen homologi, on myös käyttökelpoinen keksinnön mukai- • · : sissa vektoreissa interleukiini-6 :n sitoutumisen sen so- • ·· • · lureseptoriin inhiboimiseksi ja siten immuunivasteen pai- • · ·· i 25 kalliseksi vähentämiseksi.
« · · • · I. * Edelleen samalla tavalla lehmänrokkoviruksen crmB- ♦ *>ti geeniä voidaan edullisesti käyttää. Tämä geeni koodittaa • · * *·* * itse asiassa eritettyä proteiinia, joka kykenee sitoutu maan TNF:ään ja kilpailemaan TNF-reseptorien solujen pin- • · \V 30 nalla kanssa. Tämä geeni keksinnön mukaisissa viruksissa • · · tekee siten mahdolliseksi laskea paikallisesti aktiivi- : sen, tartutettuja soluja tuhoavan TNF:n pitoisuutta. Voi- • · · daan samoin käyttää muita geenejä, jotka koodittavat pro- • · teiineja, jotka kykenevät sitoutumaan TNF:ään ja inhiboi- ·· · • V 35 maan ainakin osittain sen sitoutumisen reseptoreihinsa.
• » « · · • ·* • · 13 119176
Lehmänrokkoviruksen crmA-geeni koodittaa puolestaan proteiinia, jolla on serpiinityypin proteaaseja inhiboivaa aktiivisuutta ja joka kykenee inhiboimaan inter-leukiini-16:n synteesin. Tätä geeniä voidaan siten käyt-5 tää interleukiini-1:n pitoisuuden paikalliseksi vähentämiseksi ja siten immuuni- ja tulehdusvasteen kehittymisen vähentämiseksi.
Epstein-Barr-viruksen BCRF1-geeni koodittaa inter-leukiini-10-analogia. Tämän geenin tuote on sytokiini, 10 joka kykenee vähentämään immuunivastetta ja muuttamaan sen spesifisyyttä indusoidessaan samalla B-lymfosyyttien lisääntymistä.
Sytomega1oviruksen US28-geeni koodittaa makrofa-gien la (MIP-la) tulehdusproteiinin reseptoriin nähden 15 homologista proteiinia. Tämä proteiini kykenee siten vaikuttamaan MIP-reseptorien kilpailijana, ja siten inhiboimaan paikallisesti sen aktiivisuuden.
Adenovirusgeenien E3-14,7, E3-10,4 ja E3-14,5 tuote kykenee salpaamaan tiettyjen sytokiinien välittämän 20 solujen välisen signaalin siirron. Kun sytokiinit sitoutuvat reseptoriinsa tartutetun solun pinnalla, signaali •Vj välittyy ytimeen solukuoleman indusoimiseksi tai proteii- • · : nisynteesin pysäyttämiseksi. Näin on asianlaita erityi- ·*,·[ sesti kasvainkuoliotekijän (TNF) kohdalla. Sisällyttämäl- • · 25 lä geenit E3-14,7, E3-10,4 ja/tai E3-14,5 keksinnön mu- • « I, * kaiseen yhdistelmä-DNA:han silmällä pitäen niiden konsti- • i *tt7 tutiivista tai säädeltyä ilmentymistä on mahdollista sai- • · · '·* vata TNF:n indusoima solujen välinen signallointi, ja si ten suojata keksinnön mukaisten yhdistelmä-DNA-virusten • i V,* 30 tartuttamat solut tämän sytokiinin toksisilta vaikutuk- ··· silta.
: !*, Paikallinen ja tilapäinen inhibitio voi olla eri- • · · "I.* tyisen edullinen. Tämä voidaan saada etenkin valitsemalla ♦ ♦ *Γ erityiset ilmentämissignaalit (esimerkiksi sytokiiniriip- ·· · * V 35 puvaiset promoottorit) kuten jäljempänä esitetään.
• · • · · • ·· • · 14 119176
Huomattakoon, että muitakin homologisia geenejä, joilla on samankaltaisia funktionaalisia ominaisuuksia, voidaan käyttää keksinnön mukaisten vektorien rakentamiseksi. Nämä eri geenit voidaan saada millä tahansa alan 5 ammattilaiselle tuttulla tekniikalla, ja etenkin seulomalla pankkeja, kemiallisesti syntetisoimalla tai edelleen sekamenetelmillä mukaan lukien pankkeja seulomalla saatujen sekvenssien kemiallinen tai entsymaattinen modifiointi. Lisäksi näitä eri geenejä voidaan käyttää yksilö nään tai yhtenä tai useampana yhdistelmänä.
Kyseessä olevien geenien insertointi keksinnön mukaisien yhdistelmä-DNA-sekvenssien muodossa tarjoaa paremman joustavuuden adenovirusten rakentamisessa ja mahdollistaa mainittujen geenien ilmentymisen paremman kontrol-15 Iin.
Täten esillä olevan keksinnön mukaisiin adenovirus-vektoreihin sisällytetyt yhdistelmä-DNA-sekvenssit (ja siten ktseiset kyseiset kaksi kiinnostavaa geeniä) voidaan järjestellä eri tavoin.
20 Ne voidaan ensiksikin insertoida adenovirusgenomin samaan kohtaan tai valikoituihin eri kohtiin. Erityisesti ·'·*. yhdistelmä-DNA-sekvenssit voidaan insertoida ainakin osit- j*. : tain adenovirusgenomin alueille El, E3 ja/tai E4 korvaa- ··.·, maan virussekvenssejä tai niiden lisäksi.
• · I. I 25 Edullisesti yhdistelmä-DNA-sekvenssit insertoidaan • ♦ *, * ainakin osittain adenovirusgenomin alueille El, E3 tai E4.
♦ · • ** Kun ne insertoidaan kahteen eri kohtaan, keksinnön piiris- • · · V * sä käytetään edullisesti alueita El ja E3 tai El ja E4.
Esimerkit osoittavat itse asiassa, että tämä järjestely * · V.: 30 mahdollistaa kyseisten kahden geenin kohonneen ilmentymi- t** : sen ilman näiden kahden välisiä häiriöitä. Edullisesti ··· • yhdistelmä-DNA-sekvenssit insertoidaan korvaamaan virus- • · · sekvenssejä.
**"* Nämä yhdistelmä-DNA:t voivat sitten käsittää kukin «· · • 35 transkriptiopromoottorin, jolloin nämä ovat identtisiä tai • « • · » • ·· • · 15 119176 erilaisia. Tällä konfiguraatiolla on mahdollista saada korkeampia ilmentymistasoja ja se tarjoaa geenien ilmentymisen paremman kontrollin. Tässä tapauksessa kyseiset kaksi geeniä voidaan insertoida samoin suuntautuneina tai 5 vastakkaisesti suuntautuneina.
Ne voivat myös muodostaa yksittäisen transkriptio-yksikön. Tässä konfiguraatiossa kyseiset kaksi yhdistelmä-DNA:ta ovat peräkkäin ja sijoitettu siten, että kyseiset kaksi geeniä ovat yksittäisen promoottorin kontrollissa, 10 ja synnyttävät yksittäisen esilähetti-RNA:n. Tämä asettelu on edullinen, koska sen yhteydessä on mahdollista käyttää yhtä ainoata transkriptiopromoottoria.
Lopuksi käytettäessä keksinnön mukaisia yhdistelmä -DNA- sekvenssejä on mahdollista käyttää luonteeltaan 15 erilaisia transkriptiopromoottoreita, ja etenkin voimakkaita tai heikkoja, säädeltyjä tai konstitutiivisia, ku-dosspesifisiä tai kaikkialla esiintyviä jne. promottorei-ta.
Ilmentämissignaalien ja yhdistelmä-DNA-sekvenssien 20 vastaavan aseman valinta on erityisen tärkeä terapeuttisen geenin kohonneen ilmentymisen ja merkittävän immuuni- ·1·1. suojavaikutuksen saamiseksi.
·
Esillä olevan keksinnön erityisen edullisessa suo- ♦ · ··.·. ritusmuodossa käytetään defektivistä adenovirusta, joka • · 25 käsittää ensimmäisen yhdistelmä-DNA:n, joka sisältää te- • 1 * rapeuttisen geenin, ja toisen yhdistelmä-DNA:n, joka si- sältää immunosuojageenin, ja jossa kyseiset kaksi yhdis- • · · *·'1 telmä-DNA:ta on insertoitu El-alueelle.
Esillä olevan keksinnön erityisen edullisessa suo- • · V.: 30 ritusmuodossa käytetään defektivistä adenovirusta, joka käsittää ensimmäisen yhdistelmä-DNA:n, joka sisältää te- * 1·# rapeuttisen geenin insertoituna El-alueelle, ja toisen * · · "1.1 yhdistelmä-DNA:n, joka sisältää immunosuojageenin inser- * · ·"1 toituna E3-alueelle.
·· · • · 1 • · • · · • · · • ·· « · 16 119176
Kuten edellä on mainittu, esillä olevan keksinnön mukaiset adenovirukset ovat defektiivisiä, eli ne ovat kykenemättömiä replikoitumaan itsenäisesti kohdesolussa. Yleensä esillä olevan keksinnön mukaisten defektiivisten 5 adenovirusten genomi on siten vailla vähintään mainitun viruksen replikataiolle tartutetussa solussa välttämättömiä sekvenssejä. Nämä alueet on voitu joko eliminoida (kokonaisuudessaan tai osittain) tai niistä on voitu tehdä ei-funktionaalisia tai ne on voitu substituoida muilla 10 sekvensseillä ja etenkin terapeuttisillä geeneillä. Keksinnön mukaisten adenovirusten defektiivinen luonne on tärkeä tekijä, koska se takaa, etteivät keksinnön mukaiset vektorit leviä annon jälkeen.
Edullisessa suoritusmuodossa keksinnön mukaiset 15 adenovirukset käsittävät ITR-sekvenssit ja kapsidaation mahdollistavan sekvenssin ja niistä on El-geeni kokonaisuudessaan tai osittain deletoitu.
Toistuvat käänteiset sekvenssit (ITR) muodostavat adenovirusten replikaatioalkukohdan. Ne sijaitsevat vi- 20 rusgenomin 3'- ja 5'-päissä (vrt. kuvio 1), joista ne voidaan eristää helposti alan ammattilaiselle tutuilla IV. molekyylibiologian tavanomaisilla tekniikoilla. Ihmisade- • · .·. : novirusten (erityisesti serotyyppien Ad2 ja Ad5) ITR-sek- ··,/ venssien nukleotidisekvenssiä kuvataan kirjallisuudessa • · 2 5 kuten myös koira-adenovirusten (etenkin CAV1 ja CAV2) .
• 1 2 h 1 Mitä tulee esimerkiksi Ad5-adenovirukseen, vasemmanpuo- • · • [’ leinen ITR-sekvenssi vastaa aluetta, joka käsittää geno- V 2 min nukleotidit 1 - 103.
Kapsidaatiosekvenssi (jota kutsutaan myös Psi-sek- • 1 ϊ.ϊ.ϊ 30 venssiksi) on välttämätön virus-DNA:n kapsidaatiolle. Tä- :3: män alueen on siten oltava läsnä keksinnön mukaisten de- • · · \# fektiivisten yhdistelmä-DNA-adenovirusten valmistuksen • · · *".1 mahdollistamiseksi. Kapsidaatiosekvenssi sijaitsee adeno- • 1 ’1“1 virusten genomissa vasemmanpuoleisen (5') ITR:n ja El- | 35 geenin välissä (vrt. kuvio 1). Se voidaan eristää tai * · 2 • ♦ · 3 • ♦♦ • · 17 119176 syntetisoida keinotekoisesti molekyylibiologian tavanomaisilla tekniikoilla. Ihmisadenovirusten (erityisesti sero-tyypit Ad2 ja Ad5) kapsidaatiosekvenssin nukleotidisek-venssiä kuvataan kirjallisuudessa kuten myös koira-adeno-5 virusten (etenkin CAV1 ja CAV2). Mitä tulee esimerkiksi Ad5-adenovirukseen, kapsidaatiosekvenssi vastaa aluetta, joka käsittää genomin nukleotidit 194 - 358.
Edullisemmin keksinnön mukaiset adenovirukset käsittävät ITR-sekvenssit ja kapsidaation mahdollistavan 10 sekvenssin ja niistä on geenit El ja E4 kokonaisuudessaan tai osittain deletoitu.
Erityisen edullisessa suoritusmuodossa keksinnön mukaisten adenovirusten genomista on deletoitu kokonaisuudessaan tai osittain geenit El, E3 ja E4 ja vielä 15 edullisemmin kokonaisuudessaan tai osittain geenit El, E3, L5 ja E4.
Keksinnön mukaiset adenovirukset voidaan valmistaa eri alkuperää olevista adenoviruksista. On itse asiassa olemassa eri adenovirusserotyyppejä, jotka rakenteeltaan 20 ja ominaisuuksiltaan vaihtelevat jonkin verran, mutta joiden geneettinen organisaatio on verrattavissa. Täten eisllä olevassa hakemuksessa kuvatut neuvot voi alan am- • · • · .*, : mattilainen helposti toistaa minkä tahansa tyypin adeno- ··,·. virukselle.
* · j.I 25 Erityisemmin keksinnön mukaiset adenovirukset voi- • * *, * vat olla ihmis-, eläin- tai seka-alkuperää (ihminen ja • · • '* eläin) .
• · · • · · *·* * Mitä tulee ihmisalkuperää oleviin adenoviruksiin, käytetään edullisesti niitä, jotka luokitellaan ryhmään C.
• · V.: 30 Edullisemmin eri ihmisadenovirusserotyypeistä esillä ole- * · van keksinnön piirissä käytetään edullisesti tyypin 2 tai : ]·, 5 adenoviruksia (Ad2 tai Ad5) .
• · *".* Kuten edellä mainittiin, keksinnön mukaiset adeno- • · • · "* virukset voivat samoin olla eläinalkuperää, tai ne voivat • · · • 35 käsittää eläin alkuperää olevista adenoviruksista saatuja Φ · • · · • ·· • t 18 119176 sekvenssejä. Hakija on itse asiassa osoittanut, että eläinalkuperää olevat adenovirukset kykenevät tartuttamaan ihmissoluja hyvin tehokkaasti, ja että ne eivät kykene lisääntymään ihmissoluissa, joissa niitä on testattu 5 (vrt. FR-hakemusjulkaisu 93 05 954) . Hakija on myös osoittanut, että ihmisalkuperää olevat adenovirukset eivät mitenkään täydennä trans eläinalkuperää olevia adenoviruk-sia, mikä eliminoi täysin vaaran DNA-yhdistymisestä ja lisääntymisestä in vivo. joka ihmisadenoviruksen läsnä 10 ollessa voisi johtaa tarttuvan partikkelin muodostumiseen. Eläinalkuperää olevien adenovirusten tai adenovirusaluei-den käyttäminen on siten erityisen edullista, koska virusten käyttöön vektoreina geeniterapiassa luontaisesti liittyvät vaarat ovat vielä pienempiä.
15 Esillä olevan keksinnön piirissä käyttökelpoiset eläinalkuperää olevat adenovirukset voivat olla lähtöisin koirasta, naudasta, hiirestä [esimerkki: Mavl, Beard et ai. , Virology 75 (1990) 81] , lampaasta, siasta, linnusta ja edelleen apinasta (esimerkki: SAV). Tarkemmin ottaen 20 lintuadenoviruksista voidaan mainita serotyypit 1 - 10, jotka ovat saatavana talletuslaitoksesta ATCC, kuten esi-Γ.1. merkiksi kannat Phelps (ATCC VR-432) , Fontes (ATCC VR-
280), P7-A (ATCC VR-827) , IBH-2A (ATCC VR-828) , J2-A (ATCC
• · · ·./' VR-829) , T8-A (ATCC VR-830) , K-ll (ATCC VR-921) tai edel- · \ 25 leen kannat, joiden viiten on ATCC VR-831 - 835. Nauta- • · » • · * adenoviruksista voidaan käyttää tunnettuja eri serotyyppe- * · • 2 jä, ja etenkin niitä, jotka voidaan saada talletuslaitok- V : sesta ATCC (tyypit 1-8) viitteillä ATCC VR-313, 314, 639 - 642, 768 ja 769. Voidaan mainita myös hiiriadenovi-:V: 30 rukset FL (ATCC VR-550) ja E20308 (ATCC VR-528), lammas- adenovirustyyppi 5 (ATCC VR-1343) tai tyyppi 6 (ATCC VR- • 1340); sika-adenovirus 5359, tai apina-adenovirukset kuten • · · *",1 etenkin adenovirukset, joiden ATCC-viitteet ovat numerot • · *·"1 VR-591-594, 941-943, 195-203 jne.
·· · • · · • · « · · • · · • ♦♦ 2 • · 19 119176
Edullisesti eläinalkuperää olevista eri adenovi-ruksista keksinnön piirissä käytetään adenoviruksia tai adenovirusalueita, jotka ovat peräisin koirasta, ja etenkin adenovirusten CAV2 kaikkia kantoja [esimerkiksi kanta 5 Manhattan tai A26/61 (ATCC VR-800)]. Koira-adenovirukset ovat olleet lukuisten rakennetutkimusten kohteena. Täten adenovirusten CAV1 ja CAV2 täydelliset restriktiokartat on esitetty alan teknisen tason puitteissa [Spibey et ai. . J. Gen. Virol. 70 (1989) 165], ja geenit Elä, E3 sekä ITRIO sekvenssit on kloonattu ja sekventoitu [katso etenkin Spibey et ai.. Virus Res. 14 (1989) 241; Linne, Virus Res. 23 (1992) 119, W0 91/11 525].
Keksinnön mukaiset defektiiviset yhdistelmä-DNA-adenovirukset voidaan valmistaa eri tavoin.
15 Ensimmäisessä menetelmässä in vitro valmistettu defektiivisen yhdistelmä-DNA-viruksen DNA transfektoidaan (joko ligatoimalla tai plasmidina) transformoitumiskel-poiseen solulinjaan, eli solulinjaan, joka käsittää en trans kaikki defektiivisen viruksen täydentämiseksi vält-20 tämättömät funktiot. Nämä funktiot integroidaan edullisesti solun genomiin, jolloin voidaan välttää DNA-yhdis- jV. tymisvaarat, ja tuottaa solulinjalle kasvanut stabiili- • · ,** ; suus.
• i* .·,/ Toisen lähestymistavan mukaan kotransfektoidaan • · !. ‘ 25 sopivaan solulinjaan in vitro valmistettu defektiivisen ** yhdistelmä-DNA-viruksen DNA (joko ligatoimalla tai plas- • " midina) ja apuviruksen DNA. Tämän menetelmän mukaan ei ole *.* * tarpeen käyttää transformoitumiskelpoista solulinjaa, joka kykenee täydentämään yhdistelmä-DNA-adenoviruksen kaikki • · 30 defektiiviset funktiot. Osan näistä funktioista täydentää itse asiassa apuvirus. Tämän apuviruksen on sinänsä oltava . defektiivinen, ja solulinja käsittää en trans sen täyden- • · · tämiselle tarpeelliset funktiot. Tämän toisen lähestymis- • · **;*’ tavan piirissä etenkin käyttökelpoisista solulinj öistä I * : 35 voidaan mainita etenkin ihmisen alkion munuaissolulinja • · • Φ m • ·· • · 20 119176 293, KB-solut, HeLa-solut, MDCK, GHK jne. (vrt. esimerkit) .
Sitten lisääntyneet vektorit otetaan talteen, puhdistetaan ja niitä monistetaan molekyylibiologian tavan-5 omaisilla tekniikoilla.
Suoritusmuunnoksen mukaan on mahdollista valmistaa in vitro joko ligatoimalla tai plasmidin muodossa defek-tiivisen yhdistelmä-DNA-viruksen DNA, joka käsittää sopivat deleetiot ja kyseiset kaksi yhdistelmä-DNA:ta. Kuten 10 edellä on mainittu, keksinnön mukaisista vektoreista on edullisesti deletoitu kokonaisuudessaan tai osittain tietyt virusgeenit, etenkin geenit El, E3, E4 ja/tai L5. Tämä deleetio voi vastata minkä tahansa tyypin suppressio-ta, joka vaikuttaa kyseessä olevaan geeniin. Kyseessä voi 15 olla etenkin mainitun geenin kooditusalueen suppressio kokonaisuudessaan tai osittain, ja/tai mainitun geenin transkriptiopromoottorialueen suppressio kokonaisuudessaan tai osittain. Suppressointi suoritetaan yleensä de-fektiivisen yhdistelmä-DNA-viruksen DNA:11a, esimerkiksi 20 pilkkomalla sopivilla restriktioentsyymeillä, minkä jäl keen ligatoidaan molekyylibiologian tekniikoiden mukaan kuten esimerkeissä havainnollistetaan. Yhdistelmä-DNA- Φ · • · : sekvenssit voidaan sitten insertoida tähän DNA:hän ent-
• M
··,·! syymeillä pilkkomisen jälkeen ligatoimalla valituille • · U ' 25 alueille ja valittuun suuntaukseen.
i t « * Näin saadusta DNA:sta, joka käsittää siis sopivat • · • ** deleetiot ja kyseiset kaksi yhdistelmä-DNA-sekvenssiä, on • · · *·1 ’ mahdollista muodostaa suoraan defektiivinen yhdistelmä- DNA-adenovirus, joka käsittää mainitut deleetiot ja yh- • · V,1 30 distelmä-DNA:t. Tämä ensimmäinen muunnos sopii erityises- ti yhdistelmä-DNA-adenovirusten valmistamiseksi, joissa . 1· geenit on sijoitettu yhdeksi yksittäiseksi transkriptio- • « · yksiköksi tai erillisten promoottorien kontrolliin mutta • ♦ '1“1 insertoituina samaan kohtaan genomissa.
** 9 • # ♦ 9 · • · · • · ♦ * 1♦ • · 21 119176
On samoin mahdollista valmistaa yhdistelmä-DNA-vi-rus kahdessa vaiheessa, jolloin on mahdollista liittää kaksi yhdistelmä-DNA:ta mukaan peräkkäin. Täten ensimmäisen, sopivat deleetiot (tai osan mainituista deleetioista) 5 sekä yhden yhdistelmä-DNA-sekvensseistä käsittävän yhdistelmä-DNA-viruksen DNA rakennetaan ligatoimalla tai plasmidin muotoon. Tällä DNA:11a muodostetaan sitten ensimmäinen yhdistelmä-DNA-virus, joka käsittää mainitut deleetiot ja yhden yhdistelmä-DNA:n. Tämän ensimmäisen 10 viruksen DNA eristetään sitten ja kotransfektoidaan toisen plasmidin tai toisen, 2. yhdistelmä-DNA:n, sopivat deleetiot (osa joka ei esiinny ensimmäisessä viruksessa) ja homologisen DNA-yhdistymisen mahdollistavan alueen käsittävän defektiivisen yhdistelmä-DNA-viruksen DNA:n 15 kanssa. Tässä toisessa vaiheessa muodostuu siten defek-tiivinen yhdistelmä-DNA-virus, joka käsittää kyseiset kaksi yhdistelmä-DNA:ta. Tämä valmistusmuunnos on erityisen sopiva yhdistelmä-DNA-virusten valmistamiseksi, jotka käsittävät kaksi yhdistelmä-DNA-sekvenssiä insertoituina 20 adenovirusgenomin kahdelle eri alueelle.
Keksinnön mukaiset kaksi ainetta, nimittäin immu- ;1·1. nosuppressori ja yhdistelmä-DNA-adenovirus, voidaan koos- • · taa silmällä pitäen antoa paikallisesti, oraalisesti, ··,·[ ruoansulatuskanavan ulkopuolisesta, nenänsisäisesti, las- • ! 25 kimonsisäisesti, lihaksensisäisesti, ihonalaisesti, sil- • 1 · • * mänsisäisesti, ihon kautta jne.
• · *4>|1 Edullisesti vastaava yksi tai useampi farmaseutti- • « t V 1 nen koostumus sisältää ruiskeena annettavaan koostumukseen farmaseuttisesti hyväksyttäviä kantoaineita. Kyseeseen • · S.V 30 voivat tulla erityisesti suolaliuokset (mono-, di- natriumfosfaatti, natrium-, kalium-, kalsium- tai magne- . \t siumkloridi jne. tai tällaisten suolojen seokset), jotka • · · *".1 ovat steriilejä, isotoonisia, tai kuivat koostumukset, i · ·;2 etenkin kylmäkuivatut, joista lisäämällä tapauksesta * «
• I
• · « « · · • ·· 2 • · 22 119176 riippuen steriloitua vettä tai fysiologista seerumia on mahdollista rekonstituoida ruiskeena annettavia liuoksia.
Ruiskeeseen käytetyt immunosuppressorin ja adeno-viruksen annokset voidaan sovittaa eri parametrien funk-5 tiona, ja etenkin käytetyn antomuodon, kyseessä olevan patologian, ilmennettävän geenin tai edelleen hoidon halutun keston funktiona.
Yleensä ottaen keksinnön mukaiset yhdistelmä-DNA-adenovirukset koostetaan annoksiksi ja annetaan annoksina, 10 jotka ovat 104 - 1014 pmy/ml, ja edullisesti 106 - 1010 pmy/ml. Ilmaisu pmy ("plakin muodostava yksikkö") vastaa kyseessä olevan liuoksen tartutuskykyä, ja se määäritetään tartuttamalla sopiva soluviljelmä ja mittaamalla yleensä 5 päivän kuluttua tartutettujen solujen plakkien lukumäärä.
15 Tekniikat virusliuoksen pmy-tiitterin määrittämiseksi on kirjallisuudessa perusteellisesti dokumentoitu. Mitä tulee erityisesti immuunisuppressoreihin, niiden annokset ja ruiskutusmuodot vaihtelevat niiden luonteen mukaan. Näiden kahden parametrin säätäminen kuuluu alan ammattilaisen 20 ammattitietouteen.
Keksinnön mukaista lääkeyhdistelmää voidaan käyt-tää lukuisten patologioiden hoitamiseksi tai estämiseksi.
• · .·. : Adenovirukseensa insertoidun terapeuttisen geenin mukaan • · · sitä voidaan käyttää etenkin geneettisten sairauksien « I. * 25 (dystrofia, mukoviskosidoosi jne.), hermoston rappeutu- • · · I, *' missairauksien (Alzheimer, Parkinson, ALS jne.), liika- • * • ** kasvusairauksien (syövät, uudelleenahtautuminen jne.), *.* : koagulaatiohäiriöihin tai dyslipoproteinimioihin liitty vien patologioiden, virustartuntoihin (hepatiitti, aids • · ί,ϊ,ϊ 30 jne.) liittyvien patologioiden jne. hoitamiseksi tai es- tämiseksi.
• ft* .*. Esillä oleva keksintö koskee samoin kaikkia terä- * · · f · · peuttisia hoitomenetelmiä, joissa käytetään patentoita- • · ’*“* vaksi vaadittua lääkeyhdistelmää.
·· · • · · • · • * • · • · « • ·· • · 23 119176
Esillä olevaa keksintöä kuvataan täydellisemmin seuraavien esimerkkien avulla, jotka on katsottava havainnollistaviksi eikä rajoittaviksi.
Kuvio 1 adenoviruksen Ad5 geneettinen organisaa-5 tio. Ad5:n täydellinen sekvenssi on saatavana annettujen arvojen nojalla ja tekee alan ammattilaiselle mahdolliseksi valikoida tai luoda mikä tahansa restriktiokohta ja siten eristää mikä tahansa genomin alue.
Kuvio 2 adenoviruksen CAV2, kanta Manhattan, rest-10 riktiokartta (Spibey et ai.. supra).
Kuvio 3 vektorin pAD5-gpl9k-figal rakentaminen.
Kuvio 4 adenoviruksen Ad-gpl9k-i3gal, delta-El,delta- E3 rakentaminen.
Molekyylibiologian yleiset tekniikat 15 Molekyylibiologiassa tavanomaisesti käytetyt mene telmät kuten plasmidi-DNA:n preparatiiviset uutot, plas-midi-DNA:n sentrifugointi seesiumkloridigradienttia käyttäen, elektroforeesi agaroosi- tai akryyliamidigeeleissä, DNA-fragmenttien puhdistaminen elektroeluutiolla, proteii-20 nien uuttaminen fenolilla tai fenoli-kloroformi11a, DNA:n saostaminen suolaympäristössä etanolilla tai isopropano- •V. lilla, transformointi Escherichia coliin jne. ovat alan • · ammattilaiselle tuttuja ja niitä kuvataan runsaasti kir-
«,·* jallisuudessa [Maniatis, T., et ai.. "Molecular Cloning, A
• * J 25 Laboratory Manual", Cold Spring Harbor Laboratory, Cold *, * Spring Harbor, N.Y., 1982; Ausubel, F.M., et al. (toim.), • ♦ *7 "Current Protocols in Molecular Biology", John Wiley & V : Sons, New York, 1987].
Tyypin pBR322, pUC plasmidit ja sarjan M13 fagit • · :.V 3° ovat kaupallista alkuperää (Bethesda Research Laborat- ories) .
• · + . *. Ligatointeja varten DNA-fragmentit voidaan erottaa Φ · *",* niiden koon perusteella agaroosi- tai akryyliamidigeeleis- Φ f "·* sä, uuttaa fenolilla tai fenoli/kloroformi-seoksella, ·♦ φ I \i 35 saostaa etanolilla ja sitten inkuboida T4-fagin DNA-li- Φ · Φ # φ • ·· • * 24 119176 gaasin (Biolabs) läsnä ollessa toimittajan suositusten mukaan.
Esiintyöntyvät 5'-päät voidaan täyttää käyttäen E. colin DNA-polymeraasi-I:n Klenow-fragmenttia (Biolabs) 5 toimittajan spesifikaatioiden mukaan. Esiintyöntyvät 3'-päät tuhotaan T4-fagin DNA-polymeraasin (Biolabs) läsnä ollessa käyttäen entsyymiä valmistajan suositusten mukaan. Esiintyöntyvät 5'-päät tuhotaan käsittelemällä rajoitetusti Sl-nukleaasilla.
10 Kohdennettu mutagenisointi in vitro synteettisillä oligodeoksinukleotideillä voidaan suorittaa menetelmän mukaan, jonka ovat kehittäneet Taylor et ai. fNucl. Acids Res. 13 (1985) 8749 - 8764], käyttäen Amershamin markkinoimaa pakkausta.
15 DNA-fragmenttien entsymaattinen monistaminen PCRtksi [Polymerase-catalyzed Chain Reaction, Saiki, R.K., et äL·.# science 230 (1985) 1350 - 1354; Mullis, K.B., ja
Faloona, F.A., Meth. Enzvm. 155 (1987) 335 - 350] kutsutulla tekniikalla voidaan suorittaa käyttäen DNA Thermal 20 Cycler -laitetta (Perkin Elmer Cetus) valmistajan spesifikaatioiden mukaan.
I1.·. Nukleotidisekvenssit voidaan todentaa Sangerin et • ♦
.·, · ai. kehittämällä menetelmällä rProc. Natl. Acad. Sei. USA
• Il ••t»1 74. (1977) 5463 - 5467] käyttäen Amershamin markkinoimaa • · I. I 2 5 pakkausta.
• · · • Φ J, 1 Käytetyt solulinjat t · • 2 Seuraavissa esimerkeissä käytettiin tai voidaan • · · V 1 käyttää seuraavia solulinjoja:
Ihmisen alkion munuaissolulinja 293 [Graham et ai. .
30 J. Gen. Virol. 36 (1977) 59] . Tämä solulinja sisältää j|2j etenkin genomiinsa integroituna ihmisen adenoviruksen Ad5 . genomin vasemmanpuoleisen osan (12 %).
• 9 · *".1 Ihmissolulinja KB: Tämä solulinja on peräisin ihmi- • e "· sen orvaskesisyövästä ja saatavana talletuslaitoksesta *· · e · · e · e · • ♦ · • ♦· 2 • ♦ 25 119176 ATCC (viite CCL17) mukaan lukien sen viljelyn mahdollistavat olosuhteet.
Ihmissolulinja HeLa: Tämä solulinja on peräisin ihmisen epiteelisyövästä ja saatavana talletuslaitoksesta 5 ATCC (viite CCL2) mukaan lukien sen viljelyn mahdollistavat olosuhteet.
Koirasolulinja MDCK: MDCK-solujen viljelyolosuhteita ovat kuvanneet etenkin Macatney et ai., Science 44 (1988) 9.
10 Solulinja gmDBP6 [Brough et ai. . Virology 190 (1992) 624]. Tämä solulinja koostuu HeLa-soluista, jotka käsittävät adenovirusgeenin E2 MMTV:n LTR:n kontrollissa. Esimerkkejä Esimerkki 1 15 Defektiivisten yhdistelmä-DNA-adenovirusten raken taminen, jotka käsittävät terapeuttisen geenin (E^_ colin LacZ-geeni) RSV:n LTR-promoottorin kontrollissa sekä gpl9k~geenxn RSV:n LTR-promoottorin kontrollissa, jotka molemmat geenit on insertoitu alueelle El 20 Nämä adenovirukset rakennetaan homologisella DNA- yhdistymisella plasmidin, joka käsittää adenoviruksen Ad5 ·’·1 2· vasemmanpuoleisen osan, kyseisten kahden yhdistelmä-DNA:n • · : ja adenovirus-Ad5-alueen (joka vastaa proteiinia IX) ja • · eri deleetiot käsittävän defektiivisen adenoviruksen DNA:n !· · 25 välillä.
• · « • · *. 1 1. Vektorin pAD5-gpl9k-figal rakentaminen (kuvio 3) • 1 1.1. Plasmidin pGEM-gpl9k rakentaminen • ta V 1 Plasmidi pAD5-gpl9k-Sgal sisältää adenovirusprote- iinia gpl9k koodittavan cDNA-sekvenssin. Tämä plasmidi • · *,V 30 rakennettiin seuraavasti. Villi-Ad5-adenoviruksen genomin M· •tt>1 Xbai - fragmentti, joka sisältää E3-alueen, eristettiin ja |·, kloonattiin plasmidin pGEM (Promega) vastaavaan kohtaan, • a · *!!/ jolloin saatiin plasmidi pGEM-E3. gpl9k:ta koodittavan • a sekvenssin sisältävä HinfI-fragmentti (villi-Ad5-adenovi- 2 · • 1#ί 35 rusnukleotidit 28 628 - 29 634) eristettiin sitten plas- • a • ta • M « · 26 119176 midista pGEM-E3. Tämän fragmentin päät tasattiin sitten käyttämällä EL. colin DNA-polymeraasi-I:n Klenow-fragmenttia (vrt. molekyylibiologian yleiset tekniikat), minkä jälkeen saatu fragmentti kloonattiin plasmidin pGEMzf+ 5 (Promega) SmaI-kohtaan.
Saatu plasmidi nimetiin pGEM-gpl9k:ksi (kuvio 3).
1.2. Vektorin pAD5-gpl9k-£gal rakentaminen Tässä esimerkissä kuvataan plasmidin rakentamista, joka sisältää omat promoottorinsa käsittävät kaksi yhdis-10 telmä-DNA:ta, adenovirusgenomin vasemmanpuoleisen osan ja ylimääräisen osan (proteiini pIX), joka mahdollistaa homologisen DNA-yhdistymisen. Tämä vektori rakennettiin plasmidista pAd.RSVfiGal seuraavasti.
Plasmidi pAd.RSVSGal sisältää 5' -» 3' -suunnassa: 15 PvuII-fragmentin, joka vastaa adenoviruksen Ad5 vasenta päätä ja käsittää: ITR-sekvenssin, replikaatioal-kukohdan, kapsidaatiosignaalit ja ElA-monistajan; β-galaktosidaasia koodittavan geenin RSV- (Rous-sarkoomavirus) promoottorin kontrollissa; 20 toisen fragmentin adenovirus-Ad5-genomista, joka mahdollistaa homologisen DNA-yhdistymisen plasmidin pAd.RSVSGal ja adenoviruksen dl324 välillä. Plasmidia * * : pAd.RSVSGal kuvaavat Stratford-Perricaudet et ai. f J.
• ·· •I ·* Clin. Invest. 90 (1992) 6261 .
• · * - - \ r j • » ,,I 25 Plasmidi pAd.RSVSGal leikattiin ensiksi entsyy- • * i *. * meillä EagI ja Clal. Tällöin muodostuu ensimmäinen frag- • · J *’ mentti, joka käsittää etenkin Ad5-adenoviruksen vasemman-
·*« J
• * * V * puoleisen osan ja RSV:n LTR-promoottorin. Rinnan plasmidi pAd.RSVfiGal leikattiin myös entsyymeillä EagI ja Xbal.
• · ί.ί,ϊ 30 Tällöin muodostuu toista tyyppiä edustava fragmentti, jo- ka käsittää etenkin RSV:n LTR-promoottorin, LacZ-geenin ja • j. Ad5-adenovirusgenomista fragmentin, joka mahdollistaa ho- • * · mologisen DNA-yhdistymisen. Sitten Clal-EagI- ja EagI- » · *;·* Xbal-fragment it ligatoitiin plasmidin pGEM-gpl9k (esi- • t t • *1 35 merkki 1.1) Xbal-Clal-fragmentin läsnä ollessa, joka kä- • · • · · • *· • · 27 119176 sittää gpl9k:ta koodittavan sekvenssin (vrt. kuvio 3). Näin saatu vektori, joka nimetiin pAD%-gpl9k~figal:iksi, sisältää siis
PvuII-fragmentin, joka vastaa adenoviruksen Ad5 5 vasenta päätä ja käsittää: ITR-sekvenssin, replikaatioal-kukohdan, kapsidaatiosignaalit ja ElA-monistajan; gpl9k-,ta koodittavan sekvenssin RSV:n (Rous-sar-koomavirus) promoottorin kontrollissa; β-galaktosidaasia koodittavan geenin RSV- (Rous-10 sarkoomavirus) promoottorin kontrollissa; ja toisen fragmentin adenovirus-Ad5-genomista, joka mahdollistaa homologisen DNA-yhdistymisen.
2. Yhdistelmä-DNA-adenovirusten rakentaminen 2.1. Yhdistelmä-DNA-adenoviruksen rakentaminen, 15 josta on deletoitu alue El, ja joka käsittää kyseiset kaksi yhdistelmä-DNA!ta insertoituina samoin suuntautuneina alueelle El
Vektorista pAD5-gpl9k-i3gal tehtiin lineaarinen ja se kotransfektoitiin El-geenin suhteen defektiivisen ade- 20 novirusvektorin kanssa apusoluihin (solulinja 293), jotka tuovat en trans adenoviruksen El-alueiden (E1A ja E1B) iV. koodittamat funktiot.
• · • · .·. : Täsmällisemmin adenovirus Ad-gpl9k-15gal,delta-El
• M
•It·* saatiin homologisella DNA-yhdistymisellä in vivo adenovi- e · I. m, 25 ruksen Ad-RSVISgal (vrt. Stratford-Perricaudet et ai. . sup- • e e _ *# * ra) ja vektorin pAD%-gpl9k-6gal välillä seuraavan proto- • s kollan mukaan: plasmidi pAD%-gpl9k-Sgal, josta oli tehty V* lineaarinen XmnI-.llä, ja adenovirus Ad-RSVJägal, josta oli tehty lineaarinen entsyymillä Clal, kotransfektoitiin so- • s ·.!.! 30 lulinjaan 293 kalsiumfosfaatin läsnä ollessa homologisen i"]: DNA-yhdistymisen mahdollistamiseksi. Näin muodostetut yh- . distelmä-DNA-adenovirukset valikoitiin sitten plakkipuh- • · ♦ '!*.* distuksella. Eristämisen jälkeen yhdistelmä-DNA-adenovi- • · **J·’ ruksen DNA:ta monistettiin solulinjassa 293, mikä johtaa ·· i • *βί 35 viljelmäsupernatanttiin, joka sisältää ei puhdistettua • · t f · • ·· 28 119176 defektiivistä yhdistelmä-DNA-adenovirusta, jonka tiitteri on noin 1010 pmy/ml.
Viruspartikkeleita puhdistetaan yleensä sentrifu-goimalla seesiumkloridigradienttia käyttäen tunnettujen 5 tekniikoiden mukaan [katso etenkin Graham et ai.. virology 52 (1973) 456]. Adenovirus Ad-gpl9k-6gal,delta-El voidaan säilyttää -80 °C*. ssa 20-%:isessa glyserolissa.
2.2. Yhdistelmä-DNA-adenoviruksen rakentaminen/ josta on deletoitu alueet El ja E3 ja joka käsittää ky-10 seiset kaksi yhdistelmä-DNA:ta insertoituina samoin suuntautuneina alueelle El (kuvio 4)
Vektorista pAD%-gpl9k-Sgal tehtiin lineaarinen ja se kotransfektoitiin geenien El ja E3 suhteen defektiivi-sen adenovirusvektorin kanssa apusoluihin (solulinja 293), 15 joka tuo en trans adenovirusalueiden El (E1A ja E1B) koo-dittamat funktiot.
Täsmällisemmin adenovirus Ad-gpl9k-Sgal,delta-El,-delta-E3 saatiin homologisella DNA-yhdistymisellä in vivo adenovirusmutantin Ad-dll324 [Thimmappaya et ai.. Cell 31 20 (1982) 543] ja vektorin pAD%-gpl9k-figal välillä seuraavan protokollan mukaan: plasmidi pAD%-gpl9k-figal ja adenovi-·*·*: rus Ad-dll324, josta oli tehty lineaarinen entsyymillä φ · .'.J Clal, kotransfektoitiin solulinjaan 293 kalsiumfosfaatin • * !V, läsnä ollessa homologisen DNA-yhdistymisen mahdollistami- • · 25 seksi. Näin muodostetut yhdistelmä-DNA-adenovirukset va- • · !. * likoitiin sitten plakkipuhdistuksella. Eristämisen jäi- * ·· *,,, keen yhdistelmä-DNA-adenoviruksen DNA:ta monistettiin so- * · · *·* lulinjassa 293, mikä johtaa viljelmäsupernatanttiin, joka sisältää ei puhdistettua defektiivistä yhdistelmä-DNA- • * \V 30 adenovirusta, jonka tiitteri on noin 1010 pmy/ml.
·#
Viruspartikkeleita puhdistetaan yleensä sentrifu- : .·. goimalla seesiumkloridigradienttia käyttäen tunnettujen **· · ,···, tekniikoiden mukaan [katso etenkin Graham et ai. . Virology • · 52 (1973) 456]. Yhdistelmä-DNA-adenoviruksen genomi toden- !*·*· — ! ,* 35 nettiin sitten Southern blot -analyysillä. Adenovirus Ad- • * • · · • ·· • · 29 119176 gpl9k-£gal,delta-El,delta-E3 voidaan säilyttää -80 °C:ssa 20-%:isessa glyserolissa.
Esimerkki 2
Keksinnön mukaisen lääkeyhdistelmän immuunisuoja-5 aktiivisuuden osoittaminen 60 täysikasvuista naaraspuolista DBA/2-hiirtä jaettiin sattumanvaraisesti kuuteen 10 hiiren ryhmään, minkä jälkeen ryhmiä käsiteltiin vastaavasti seuraavien ruiskutusprotokollien mukaan: 10 Ryhmä la: Tähän ryhmään annettiin silmänsisäisenä ruiskeena 10 yg anti-CD3-vastaista monoklonaalista vasta-ainetta päivinä -2, -1, 1, 2, 3, 4 ja 5 antaen päivänä 0 laski-monsisäisenä ruiskeena 4xl09 pmy Ad-RSV-£gal-virusta (vrt. 15 Stratford-Perrricaudet et ai,. supra)-Ryhmä Ib: Tämä ryhmä sai saman käsittelyn kuin ryhmä la käyttäen viruksena 4xl09 pmy virusta Ad-gpl9k-figal (kuvio 4) .
2 0 Ryhmä 2a: Tälle ryhmälle annetaan vatsaontelon sisäisenä ruiskeena 250 yg monoklonaalista anti-CD4-vasta-ainetta • · : päivinä -2, -1, 1, 4, 7 antaen päivänä 0 laskimonsisäisenä • ·· ··,·] ruiskeena 4xl09 pmy Ad-RSV£gal-virusta.
!. :1 25 Ryhmä 2b: • « · j.2 Tälle ryhmälle annetaan sama käsittely kuin ryh- • 9 • " mälle 2a käyttäen viruksena 4xl09 pmy Ad~gpl9k-Sgal-vi- *.1 : rusta.
Ryhmä 3a: • 9 30 Tälle ryhmälle annetaan laskimonsisäisenä ruiskee- :3: na 4xl09 pmy Ad-Bgal:ia antamatta samanaikaisesti immu- *· . ^ nosuppressoria.
:;i.: Ryhmä 3b: • » • · • · · ·1 1 • · 9 Φ · • · · 9 9 9 2 9 99 3 9 9 30 119176 Tälle ryhmälle annetaan laskimonsisäisenä ruiskeena 4xl09 pmy Ad-gpl9k-J5gal: ia antamatta samanaikaisesti immunosuppressoria.
Eri ajankohtina kaksi eläintä kustakin ryhmästä 5 uhrattiin ja poistettiin maksa ja perna.
2.1. Pääasiallisten lymfosyyttialapopulaatioiden (CD3+, CD4+ ja CD8+) jakauman analyysi immuuni fluoresenssilla pernasoluista, jotka on otettu päivänä 15 ruiskeen jälkeen 10 Valmistettiin eristettyjen solujen suspensio läh tien poistetuista pernoista. Solunäyte analysoitiin im-muunifluoresenssilla käyttäen kullekin lymfosyyttialapo-pulaatiolle spesifisiä vasta-aineita. Fluoresoivat solut luettiin sytofluorometrillä (FACS Schan-Becton Dickinson). 15 Seuraavassa taulukossa I esitetään tulokset.
Taulukko I
Ryhmä 3a Ryhmä 3b Ryhmä la Ryhmä 2a Ad-figal Ad-figal- anti-CD3/ anti-CD4/ 20 gpl9k Ad-figal Ad-figal
Solujen %-osuus, jotka ilmentävät figal:in solupin- nallaan rv. CD3 20,0 17,5 20,6 21 5,4 6,1 12 10,3 !·.1: CD4 13,4 12,6 15,3 16,8 4,4 5,1 2,7 4,1 e se 25 CD8 5,5 5,5 6,1 6 2,02 2,3 7,9 6,6 • e • e • e e e · 1
Huomataan CD3+-, CD4+- ja CD8+-solujen nettovähen- e · tyminen anti-CD3:lla käsitellyissä eläimissä ja CD4+-so-V’ lujen selektiivinen vähennys anti-CD4tllä käsitellyissä 30 eläimissä.
♦ · S.!.: 2.2. 32 päivän kuluttua ruiskeesta otettujen per- ·”1: nasolujen sytotoksisen kapasiteetin analyysi, kun perna- j 2a soluja on stimuloitu in vitro figalsin ilmentäviin kudos- *".1 yhteensopiviin kohteisiin nähden • · *·;·1 35 Toista näytettä käsiteltyjen eläinten pernoista • eristettyjä pernasoluja viljeltiin in vitro 4 päivän ajan 2 • · • · e • «e • · 31 119176 β-galaktosidaasin pinnallaan ilmentävien P815-solujen läsnä ollessa. Viljelyn päätyttyä arvioitiin pernasolujen sytotoksinen aktiivisuus verrattuna Cr51-leimattuihin P815-Sgal-kohteisiin. Sytotoksinen aktiivisuus ilmaistuna syto-5 lyysi-%:na määritettiin tavanomaiseen tapaan käyttäen vaikuttaja- ja kohdesolujen erilaisia suhteita. Tulokset esitetään seuraavssa taulukossa II.
Taulukko II
10 Ryhmä 2b 3A
Käsittely Anti-CD4/ AD-Sgal
Ad-figal-gpl9k
Suhde
Vaikuttajät/kohteet Sytolyysi-% 15 80/1 4 2 13 14 40/1 2 1 13 9 20/1 11 59 10/1 0 0 2 5 5/1 01 12 20
Pernasolut, jotka on otettu eläimistä, jotka ovat saaneet anti-CD4-käsittelyn, eli ryhmä 2b, osoittavat sy-..t. totoksisen kapasiteettinsa hyvin selvää neutraloitumista.
e · 2.3. B-galaktosidaasiaktiivisuuden ilmentäminen « 1 · (1 / 25 maksassa 15 ja 32 päivän kuluttua • · 1 S ·1 Maksat paloiteltiin ja värjättiin X-gal:illa β-ga- • · · ! .1 laktosidaasiaktiivisuuden ja eosiinin toteamiseksi leik- s s • 1·· kauksen histologian osoittamiseksi. Tulokset esitetään • · · i.J i seuraavassa taulukossa III.
• ♦ « » · * 1 ♦ • ♦ • •e • · • 1 * · • · · * ♦ ♦ ··· · • · · * · • e • 1 » ·· · • · · e · • · ♦ • · ♦ • ·· • · 32 119176
Taulukko III
Sgaltin ilmentävien solujen lukumäärä 15 päivää 32 päivää 5 Ryhmä 2a: (anti-CD4/Ad-Sgal) 1 1
Ryhmä 2b: (anti-CD4/Adgpl9k-£gal) 250 50
Ryhmä 3a: (Ad-Sgal) 3 0
Ryhmä 3b: (Adgpl9k-figal) 25 0 10 Edeltävistä tuloksista ilmenee, että ruiskuttamal la anti-CD4-vasta~ainetta yhdessä Adgpl9k-£gal-ruiskeen kanssa indusoidaan kyseessä olevan geenin selvästi pitkäaikaisempi ilmentyminen. Täten 30 päivän kuluttua ruiskeista havaitaan ryhmän 2b kohdalla merkittävä £-galakto-15 sidaasiaktiivisuus. Tämä pidennys, joka voidaan tulkita seuraukseksi keksinnön mukaan indusoidusta toleranssi-ilmiöstä, on selvästi parempi kuin se, joka voitaisiin saada yksinkertaisesti limittämällä anti-CD4:n ja vastaavasti yhdistelmä-DNA-adenoviruksen Adgpl9k-Egal immunosuppres-20 sorivaikutukset.
*· « • · · • ♦ • · • · • · · • ··
V I
• e · • « · • · • 9 ·· · • · · • · • · ·· 9 9 9 99 9 999 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 999 9 9 9 9 999 9 9 9 9 9 9 9 9 9 999 9 99 9 9 9 9 9 999 9 99 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 99 9 9

Claims (25)

33 119176
1. Lääkeyhdistelmä vähintään yhdestä immunosuppres-sorista ja vähintään yhdestä yhdistelmä-DNA-adenoviruk- 5 sesta, jonka genomi käsittää ensimmäisen yhdistelmä-DNA:n, joka sisältää terapeuttisen geenin, ja toisen yhdistelmä-DNA:n, joka sisältää immunosuojageenin, ajallisesti toisiaan seuraavaan, jaksottaiseen ja/tai samanaikaiseen käyttöön, joka lääkeyhdistelmä on käyttökelpoinen eksogeenien 10 transfektointeihin in vivo ja/tai ex vivo.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että immunosuppressori valitaan edullisesti syklosporiinista, FK506:sta, atsatiopriinista, korti-kosteroideista ja mono- tai polyklonaalisista vasta- 15 aineista.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että kyseessä on vasta-aine, joka kykenee inaktivoimaan immuunimolekyylejä tai aiheuttamaan näitä molekyylejä kantavien immuunisolujen tuhon.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että vasta-aine valitaan seuraavista: Γν anti-CD4, -CD2 -CD3, -CD8, -CD28, -B7, -ICAM-1, -LFA-1 ja CTLA4ig.
5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen · ·1·1; 25 lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että terapeuttinen • · :\ geeni koodittaa terapeuttista proteiinia. • ·
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen lää- • · · keyhdistelmä, tunnettu siitä, että terapeuttinen geeni . , koodittaa terapeuttista RNA:ta. • « i *·1·1 30
7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen • · *···' lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että immunosuojageeni • on geeni, jonka tuote vaikuttaa pääasiallisen histokompati- ··· · .2·. biliteettikompleksin (MHC) aktiivisuuteen tai sytokiinien • · « ##\ aktiivisuuteen. • · · • · • · · • · ♦ • ·♦ 2 ♦ · 119176
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että immunosuojageeni on geeni, jonka tuote inhiboi ainakin osittain MHC-proteiinien ilmentymisen tai antigeenipresentaation.
9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että immunosuojageeni valitaan seuraavista: adenoviruksen gpl9k-geeni, herpes viruksen ICP47-geeni tai sytomegaloviruksen UL18-geeni.
10 E4.
10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen 10 lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että adenovirusgenomin mainitut kaksi yhdistelmä-DNA:ta muodostavat yhden yksittäisen transkriptioyksikön.
11. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että mainitut kaksi 15 yhdistelmä-DNA:ta käsittävät kumpikin transkriptiopromoot- torin, jotka ovat identtiset tai erilaiset.
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että mainitut kaksi yhdistelmä-DNA:ta insertoidaan samoin suuntautuneina.
13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen lääkeyhdistel mä, tunnettu siitä, että mainitut kaksi yhdistelmä- ·· · : *.* DNA: ta insertoidaan vastakkaisesti suuntautuneina. * Λ V*:
14. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen : lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että mainitut kaksi ·***: 25 yhdistelmä-DNA: ta insertoidaan adenovirusgenomissa samaan • « i\ kohtaan, edullisesti alueille El, E3 tai E4.
15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen lääkeyhdistel- • · · mä, tunnettu siitä, että mainitut kaksi yhdistelmä- .. DNA:ta insertoidaan alueelle El. • · · • « · *.* 30
16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen lää- • · *···* keyhdistelmä, tunnettu siitä, että mainitut kaksi yh- : distelmä-DNA: ta insertoidaan adenovirusgenomissa eri koh- tiin. ·♦· ·♦ · • ♦ · • » • · • * • · ♦ • ♦· • · 119176
17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että yksi yhdistelmä-DNA-sekvens-seistä insertoidaan alueelle El ja toinen alueelle E3 tai E4.
18. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että adenovirus on de-fektiivinen yhdistelmä-DNA-adenovirus, joka käsittää ITR-sekvenssit, kapsidaation mahdollistavan sekvenssin ja josta on deletoitu kokonaisuudessaan tai osittain geenit El ja
19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että kyseessä on adenovirus, joka käsittää ITR-sekvenssit, kapsidaation mahdollistavan sekvenssin ja josta on deletoitu kokonaisuudessaan tai osit- 15 tain geenit El, E3 ja E4.
20. Jonkin patenttivaatimuksen 1-19 mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että kyseessä on adenovirus, jonka genomista on deletoitu kokonaisuudessaan tai osittain geenit El, E3, L5 ja E4.
21. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että yhdistelmä-DNA- ί ·1 adenovirus on ihmis-, eläin- tai seka-alkuperää. * · V1j
22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen lääkeyhdistel- *· » • mä, tunnettu siitä, että ihmisalkuperää olevat yhdis- :11; 25 telmä-DNA-adenovirukset valitaan ryhmään C luokitelluista, • · edullisesti tyypin 2 tai 5 yhdi s te lmä- DNA- adenovi r uks i s t a (Ad2 tai Ad5) . • · ·
23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen lääkeyhdistel- #1>1i mä, tunnettu siitä, että eläinalkuperää olevat yhdis- • 1 30 telmä-DNA-adenovirukset valitaan adenoviruksista, jotka • · ***** ovat peräisin koirasta, naudasta, hiirestä, lampaasta, : siasta, linnusta ja apinasta. ··1 • · • · • · · ♦ ♦ · · • 1 · • » · • · · • ·» ft · 119176
24. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen lääkeyhdistelmä, tunnettu siitä, että immunosuppressori on käytettävissä ennen adenovirusruisketta ja sen jälkeen.
25. Jonkin patenttivaatimuksen 1-23 mukainen lää-5 keyhdistelmä, tunnettu siitä, että immunosuppressori ja yhdistelmä-DNA-adenovirus on käytettävissä samanaikaisesti. ·· · • · · • « φ · v · · • 1» • · ·· 1 • « · • » • · I· · • 1 · • · • · f1 t m • · · • 1 · » · · * 9 · • 4 · · t » I • 1 «»1 » · • · ··· • ♦ • · · • · · «M · t · · • I • · • · 1 «· « • · · • • · · • · « f# • Φ 119176
FI973323A 1995-02-14 1997-08-13 Lääkeyhdistelmä, joka on käyttökelpoinen eksogeenien transfektioon ja ilmentämiseen in vivo FI119176B (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FR9501662 1995-02-14
FR9501662A FR2730411B1 (fr) 1995-02-14 1995-02-14 Association medicamenteuse utile pour la transfection et l'expression in vivo d'exogenes
FR9600218 1996-02-12
PCT/FR1996/000218 WO1996025177A1 (fr) 1995-02-14 1996-02-12 Association medicamenteuse utile pour la transfection et l'expression in vivo d'exogenes

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI973323A FI973323A (fi) 1997-08-13
FI973323A0 FI973323A0 (fi) 1997-08-13
FI119176B true FI119176B (fi) 2008-08-29

Family

ID=9476106

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI973323A FI119176B (fi) 1995-02-14 1997-08-13 Lääkeyhdistelmä, joka on käyttökelpoinen eksogeenien transfektioon ja ilmentämiseen in vivo

Country Status (23)

Country Link
US (2) US20030004091A1 (fi)
EP (1) EP0809516B1 (fi)
JP (1) JPH11500430A (fi)
KR (1) KR100402540B1 (fi)
AT (1) ATE204481T1 (fi)
AU (1) AU717218B2 (fi)
BR (1) BR9607310A (fi)
CA (1) CA2211039C (fi)
CZ (1) CZ258197A3 (fi)
DE (1) DE69614668T2 (fi)
DK (1) DK0809516T3 (fi)
ES (1) ES2163612T3 (fi)
FI (1) FI119176B (fi)
FR (1) FR2730411B1 (fi)
GR (1) GR3036438T3 (fi)
HU (1) HU222991B1 (fi)
IL (1) IL117116A0 (fi)
MX (1) MX9706017A (fi)
NO (1) NO320072B1 (fi)
PT (1) PT809516E (fi)
SK (1) SK282235B6 (fi)
WO (1) WO1996025177A1 (fi)
ZA (1) ZA961161B (fi)

Families Citing this family (14)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US6451571B1 (en) 1994-05-02 2002-09-17 University Of Washington Thymidine kinase mutants
EP0942747A1 (en) * 1996-08-26 1999-09-22 Chiron Corporation Postinfection human immunodeficiency virus (hiv) vaccination therapy
EP1025242A1 (en) 1997-10-30 2000-08-09 Cornell Research Foundation, Inc. A method of inhibiting an immune response to a recombinant vector
CA2358385C (en) 1998-12-31 2013-08-06 Chiron Corporation Polynucleotides encoding antigenic hiv type c polypeptides, polypeptides and uses thereof
WO2000074688A1 (en) * 1999-06-08 2000-12-14 The Children's Hospital Of Philadelphia Methods for preventing formation of inhibitory antibodies in the setting of gene therapy
FR2799472B1 (fr) * 1999-10-07 2004-07-16 Aventis Pharma Sa Preparation d'adenovirus recombinants et de banques adenovirales
IL152450A0 (en) 2000-05-12 2003-05-29 Genzyme Corp COMPOUNDS HAVING TNF-alpha SIGNAL MODULATING ACTIVITY
WO2003004620A2 (en) 2001-07-05 2003-01-16 Chiron, Corporation Polynucleotides encoding antigenic hiv type c polypeptides, polypeptides and uses thereof
US7569217B2 (en) * 2001-09-24 2009-08-04 University Of Saskatchewan Porcine adenovirus E1 and E4 regions
US20030124132A1 (en) * 2001-09-27 2003-07-03 Board Of Regents, The University Of Texas System Combined compositions for tumor vasculature coaguligand treatment
US7687530B2 (en) * 2002-11-21 2010-03-30 Genzyme Corporation Inhibition of chronic tissue transplant rejection
US7217718B2 (en) * 2002-11-21 2007-05-15 Genzyme Corporation Induction of immune tolerance
CA2554978A1 (en) * 2004-02-04 2005-08-25 The Trustees Of Columbia University In The City Of New York Anti-cd3 and antigen-specific immunotherapy to treat autoimmunity
WO2008013918A2 (en) * 2006-07-26 2008-01-31 Myelin Repair Foundation, Inc. Cell cycle regulation and differentiation

Family Cites Families (4)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
WO1994016065A1 (en) * 1992-12-31 1994-07-21 Exemplar Corporation Producing cells for transplantation to reduce host rejection and resulting cells
AU5965294A (en) * 1993-01-08 1994-08-15 Exemplar Corporation An (in vitro)/(in vivo) method for identifying anti-neoplastic drugs
FR2705686B1 (fr) * 1993-05-28 1995-08-18 Transgene Sa Nouveaux adénovirus défectifs et lignées de complémentation correspondantes.
US5872154A (en) * 1995-02-24 1999-02-16 The Trustees Of The University Of Pennsylvania Method of reducing an immune response to a recombinant adenovirus

Also Published As

Publication number Publication date
FI973323A (fi) 1997-08-13
GR3036438T3 (en) 2001-11-30
FR2730411A1 (fr) 1996-08-14
EP0809516B1 (fr) 2001-08-22
ZA961161B (en) 1996-08-07
AU717218B2 (en) 2000-03-23
KR19980702199A (ko) 1998-07-15
MX9706017A (es) 1997-11-29
JPH11500430A (ja) 1999-01-12
HU222991B1 (hu) 2004-01-28
SK110897A3 (en) 1998-01-14
CZ258197A3 (en) 1997-11-12
WO1996025177A1 (fr) 1996-08-22
IL117116A0 (en) 1996-06-18
AU4723896A (en) 1996-09-04
FR2730411B1 (fr) 1997-03-28
EP0809516A1 (fr) 1997-12-03
BR9607310A (pt) 1997-11-25
NO973724D0 (no) 1997-08-13
ATE204481T1 (de) 2001-09-15
HUP9800635A3 (en) 2000-12-28
PT809516E (pt) 2002-02-28
CA2211039A1 (fr) 1996-08-22
DE69614668T2 (de) 2002-06-27
CA2211039C (fr) 2011-12-06
ES2163612T3 (es) 2002-02-01
US20030004091A1 (en) 2003-01-02
HUP9800635A2 (hu) 1998-07-28
FI973323A0 (fi) 1997-08-13
DK0809516T3 (da) 2001-12-17
NO320072B1 (no) 2005-10-17
US20040265276A1 (en) 2004-12-30
KR100402540B1 (ko) 2004-05-07
DE69614668D1 (de) 2001-09-27
SK282235B6 (sk) 2001-12-03
NO973724L (no) 1997-08-13

Similar Documents

Publication Publication Date Title
EP1749098B1 (en) Chimeric adenoviruses for use in cancer treatment
KR100356615B1 (ko) 결함아데노바이러스벡터및유전자치료에서그의사용
CN106471125B (zh) 包括白蛋白结合部分的腺病毒
JP3816952B2 (ja) 治療遺伝子と免疫保護遺伝子とを含む欠陥アデノウイルス
FI119176B (fi) Lääkeyhdistelmä, joka on käyttökelpoinen eksogeenien transfektioon ja ilmentämiseen in vivo
CZ302895A3 (en) The use of recombinant adenovirus of animal origin for preparing a pharmaceutical preparation
FR2707664A1 (fr) Vecteurs viraux et utilisation en thérapie génique.
FR2729674A1 (fr) Cellules pour la production d&#39;adenovirus recombinants

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 119176

Country of ref document: FI

MM Patent lapsed