FI119165B - Menetelmä ja järjestelmä kellosignaalien tahdistamiseksi - Google Patents

Description

119165

Menetelmä ja järjestelmä kellosignaalien tahdistamiseksi Keksinnön ala 5 Keksinnön kohteena on menetelmä ja jäijestelmä tiedonsiirtoverkon verkkoelementissä olevan kellosignaalin ja toisessa verkkoelementissä olevan toisen kellosignaalin keskinäiseksi tahdistamiseksi.

Keksinnön tausta

Monissa tiedonsiirtoverkoissa on tarve tahdistaa verkkoelementeissä olevat kello losignaalit siten, että kahdessa tai useammassa eri verkkoelementissä olevien kellosignaalien taajuuksien suhde on mahdollisimman tarkasti vakio. Usein myös eri kellosignaalien hetkelliset vaiheet pyritään pitämään mahdollisimman tarkasti yhtä suurina. Mainitut verkkoelementit voivat olla esimerkiksi reitittimiä tai matkapuhelinverkon tukiasemia. Kellosignaalien tahdistus perustuu usein siihen, että IS toistensa kanssa tahdistettavat verkkoelementit lähettävät toisilleen tahdistusvies-tejä, joiden perusteella kukin verkkoelementti säätää oman kellokoneistonsa toimintataajuutta ja/tai toimintavaihetta. Monissa tiedonsiirtoverkoissa verkkoele-menttien välillä olevassa siirtoviiveessä on huomattava satunnaistyyppinen osuus, * * * .'.I, joka vaikeuttaa tahdistusviesteihin perustuvan säädön toimintaa ja heikentää kel- ♦ * · VV, 20 losignaalien keskinäisen tahdistuksen laatua. Mainittu satunnaistyyppinen osuus • · • ♦ johtuu muun muassa siirrettävän datan kokemista satunnaistyyppisistä jonotusvii-veistä verkkoelementtien lähetyspuskureissa ja/tai vastaanottopuskureissa. Siirto- • φ · viiveen satunnaistyyppinen luonne on voimakas erityisesti paketti-, kehys-, ja solu- • · ’*·** kytkentäisissä tiedonsiirtoverkoissa.

:25 Tunnettu tekniikka ··· » · · • · • · ν'' Julkaisuissa EP 1455473 A2 ja WO 2005/020486 A1 esitetään ratkaisu, jossa kel- Φ * · ’· *♦ losignaalia säädetään ainoastaan pienimmän havaitun siirtoviiveen kokeneiden tahdistusviestien edustaman informaation avulla. Kukin pienimmän havaitun siirto-viiveen kokenut tahdistusviesti valitaan ennalta asetetun pituisella havaintojaksolla 30 vastaanotettujen tahdistusviestien joukosta. Kun tiedonsiirtoverkko on kevyesti 2 119165 kuormitettu, pienimmän havaitun siirtoviiveen kokeneet tahdistusviestit eivät ole merkittävästi joutuneet jonottamaan verkkoelementtien lähetyspuskureissa ja/tai vastaanottopuskureissa. Toisin sanoen mainitut lähetyspuskurit ja/tai vastaanotto-puskurit ovat olleet tyhjiä tai lähes tyhjiä, kun pienimmän havaitun siirtoviiveen ko-5 keneet tahdistusviestit ovat saapuneet mainittuihin puskureihin. Näin ollen ratkaisulla voidaan vähentää satunnaistyyppisten jonotusviiveiden vaikutusta kellosignaalin säätöön. Mitä raskaammin tiedonsiirtoverkko on kuormitettu, sitä harvinaisempia ovat tilanteet, joissa verkkoelementin lähetyspuskurit ja/tai vastaanotto-puskurit ovat tyhjiä tai lähes tyhjiä. Kun tiedonsiirtoverkon kuormitus kasvaa, pie-10 nin tahdistusviestin siirtoviive, joka esiintyy kiinteän pituisella havaintojaksolla, edustaa yhä harvemmin sellaista siirtoviivettä, joka ei sisällä satunnaistyyppistä jonotusviivettä. Siirtoviiveen satunnaistyyppinen osuus vaikeuttaa tahdistusviestei-hin perustuvan säädön toimintaa ja heikentää kellosignaalien keskinäisen tahdistuksen laatua. Havaintojaksolla esiintyvän pienimmän siirtoviiveen satunnaistyyp-15 pistä osuutta voidaan pienentää kasvattamalla havaintojakson ajallista pituutta. Toisaalta havaintojakson ajallinen pidentäminen pidentää peräkkäisten säätötoimenpiteiden ajallista väliä, mikä vaikeuttaa tahdistusviesteihin perustuvan säädön toimintaa ja heikentää kellosignaalien keskinäisen tahdistuksen laatua.

..... Julkaisussa WO 2005/077063 A2 esitetään ratkaisu, jossa tahdistusviestin edus- • · · 20 tämän informaation säätövaikutusta pyritään painottamaan sen mukaan, kuinka • · · ··· lähellä mainitun tahdistusviestin kokema siirtoviive on siirtoviiveen keskiarvoa, • · * • · tyyppiarvoa, mediaaniarvoa tai alipäästösuodatettua arvoa. Näin ollen ratkaisu • · , ... vähentää siirtoviiveen jakauman ääripäiden vaikutusta kellosignaalin säätöön. Tie- • · · .···, tyissä tilanteissa ratkaisun mukainen menetelmä johtaa parempaan kellosignaa- • · 25 lien keskinäisen tahdistuksen laatuun kuin perinteinen keskiarvotukseen tai ali- , ... päästösuodatukseen perustuva menetelmä. Käytännön toteutuksessa haasteena • · · ,···, on siirtoviiveiden matalataajuisten komponenttien vaikutus siirtoviiveen keskiar- • · voon, tyyppiarvoon, mediaaniarvoon ja alipäästösuodatettuun arvoon.

• · · • · · • * *:··· Keksinnön yhteenveto m m 30 Keksinnön kohteena on järjestelmä ensimmäisessä verkkoelementissä olevan en- • * · simmäisen kellosignaalin ja toisessa verkkoelementissä olevan toisen kellosignaa- 3 119165

Iin keskinäiseksi tahdistamiseksi. Mainittu ensimmäinen verkkoelementti on sovitettu lähettämään mainittuun toiseen verkkoelementtiin tahdistusviestejä ja mainittu toinen verkkoelementti on sovitettu vastaanottamaan mainittuja tahdistusviestejä. Keksinnön mukaisessa järjestelmässä on: 5 - laskentaväline, joka on sovitettu muodostamaan tahdistusviestin eroarvo, joka on oleellisesti mainitun tahdistusviestin vastaanottoaika-arvon ja lähe-tysarvon erotus, joka mainittu vastaanottoaika-arvo riippuu mainitun toisen kellosignaalin kumuloituneesta jaksomäärästä mainitun tahdistusviestin saapumishetkellä mainitun toisen verkkoelementin ennalta määrättyyn tahto distuspisteeseen, ja joka mainittu lähetysarvo riippuu mainitun tahdistus- viestin asemasta tahdistusviestien ajallisessa lähetysjärjestyksessä, ja - säätöväline, joka on sovitettu säätämään mainittua toista kellosignaalia ajallisesti peräkkäisiä tahdistusviestejä vastaavien eroarvojen sisältämän informaation perusteella.

15 Keksinnön mukainen järjestelmä on tunnettu siitä, että mainittu säätöväline on sovitettu painottamaan mainittujen eroarvojen vaihteluvälin ensimmäiseen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta voimakkaammin kuin mainitun eroarvojen : Y; vaihteluvälin toiseen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta, joka mainit- • · • tu ensimmäinen alue edustaa pienempiä eroarvoja kuin mainittu toinen alue.

• · · ··· • · ***\ 20 Keksinnön kohteena on myös verkkoelementti, joka on sovitettu vastaanottamaan tahdistusviestejä ja jossa on: • 4 « • · · - laskentaväline, joka on sovitettu muodostamaan vastaanotetun tahdistus-viestin eroarvo, joka on oleellisesti mainitun tahdistusviestin vastaanottoai- : ka-arvon ja lähetysarvon erotus, joka mainittu vastaanottoaika-arvo riippuu 25 mainitussa verkkoelementissä olevan kellosignaalin kumuloituneesta jak- : somäärästä mainitun tahdistusviestin saapumishetkellä mainitun verk- • · · koelementin ennalta määrättyyn tahdistuspisteeseen, ja joka mainittu lähe- • · •t tysarvo riippuu mainitun tahdistusviestin asemasta tahdistusviestien ajalli- ··· *;;; sessa lähetysjärjestyksessä, ja • * • · »f· 4 119165 - säätöväline, joka on sovitettu säätämään mainittua kellosignaalia ajallisesti peräkkäisiä tahdistusviestejä vastaavien eroarvojen sisältämän informaation perusteella.

Keksinnön mukainen verkkoelementti on tunnettu siitä, että mainittu säätöväline 5 on sovitettu painottamaan mainittujen eroarvojen vaihteluvälin ensimmäiseen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta voimakkaammin kuin mainitun ero-arvojen vaihteluvälin toiseen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta, joka mainittu ensimmäinen alue edustaa pienempiä eroarvoja kuin mainittu toinen alue.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä ensimmäisessä verkkoelementissä ole-10 van ensimmäisen kellosignaalin ja toisessa verkkoelementissä olevan toisen kellosignaalin keskinäiseksi tahdistamiseksi, jossa menetelmässä: - lähetetään mainitusta ensimmäisestä verkkoelementistä mainittuun toiseen verkkoelementtiin tahdistusviestejä, - vastaanotetaan mainittuja tahdistusviestejä mainitussa toisessa verkkoele- 15 mentissä, - muodostetaan kullekin tahdistusviestille eroarvo, joka on oleellisesti maini- ; V: tun tahdistusviestin vastaanottoaika-arvon ja lähetysarvon erotus, joka mai- : nittu vastaanottoaika-arvo riippuu mainitun toisen kellosignaalin kumuloitu- neesta jaksomäärästä mainitun tahdistusviestin saapumishetkellä mainitun • · · ·:··♦ 20 toisen verkkoelementin ennalta määrättyyn tahdistuspisteeseen, ja joka : mainittu lähetysarvo riippuu mainitun tahdistusviestin asemasta tahdistus- • ·» viestien ajallisessa lähetysjärjestyksessä, ja . - säädetään mainittua toista kellosignaalia ajallisesti peräkkäisiä tahdistus- • « · « · · !!* viestejä vastaavien eroarvojen sisältämän informaation perusteella.

• · • · ··· 4 25 Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että mainitun toisen kellosig- • naalin säätämisessä painotetaan mainittujen eroarvojen vaihteluvälin ensimmäi- \ seen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta voimakkaammin kuin maini- • ·· tun eroarvojen vaihteluvälin toiseen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaiku- • · • · ·»· 5 119165 tusta, joka mainittu ensimmäinen alue edustaa pienempiä eroarvoja kuin mainittu toinen alue.

Keksinnön kohteena on myös tietokoneohjelma ohjelmoitavan prosessointiyksikön ohjaamiseksi säätämään verkkoelementissä olevaa kellosignaalia ajallisesti pe-S räkkäisiä tahdistusviestejä vastaavien eroarvojen sisältämän informaation perusteella. Kukin eroarvo on oleellisesti vastaanotetun tahdistusviestin vastaanottoai-ka-arvon ja lähetysarvon erotus. Mainittu vastaanottoaika-arvo riippuu mainitun kellosignaalin kumuloituneesta jaksomäärästä mainitun vastaanotetun tahdistus-viestin saapumishetkellä mainitun verkkoelementin ennalta määrättyyn tahdistus-10 pisteeseen ja mainittu lähetysarvo riippuu mainitun vastaanotetun tahdistusviestin asemasta tahdistusviestien ajallisessa lähetysjärjestyksessä.

Keksinnön mukainen tietokoneohjelma on tunnettu siitä, että tietokoneohjelmassa on ohjelmalliset välineet mainitun ohjelmoitavan prosessointiyksikön ohjaamiseksi painottamaan mainittujen eroarvojen vaihteluvälin ensimmäiseen alueeseen kuu-15 luvien eroarvojen säätövaikutusta voimakkaammin kuin mainitun eroarvojen vaihteluvälin toiseen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta, joka mainittu ensimmäinen alue edustaa pienempiä eroarvoja kuin mainittu toinen alue.

Keksinnön suoritusmuotojen avulla saavutetaan sellainen huomattava etu, että e · . .·. kellosignaalin säätämisessä voidaan käyttää vastaanotettujen tahdistusviestien • · · .***. 20 edustaman informaation vähähäiriöisintä osuutta tiedonsiirtoverkon kuormitustilan- • ^ i teestä riippumatta.

·

Keksinnön erilaisille suoritusmuodoille on tunnusomaista se, mitä on esitetty epäit- • · *···' senäisissä patenttivaatimuksissa.

: ;*: Kuvioiden lyhyt kuvaus

• M

• M

• · *;* 25 Seuraavassa selostetaan keksinnön suoritusmuotoja ja etuja yksityiskohtaisemmin • · \*·: viitaten esimerkkeinä esitettyihin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuvioihin, joissa • · *. kuvio 1 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista järjestelmää verk- ··· *::: koelementissä olevan kellosignaalin ja toisessa verkkoelementissä olevan toisen • » ’*·** kellosignaalin keskinäiseksi tahdistamiseksi, 6 119165 kuvio 2 esittää esimerkkitilanteita vastaavia siirtoviiveiden jakaumia kuvion 1 esittämässä järjestelmässä, kuvio 3 esittää esimerkkitilannetta vastaavaa tahdistusviestien avulla muodostettujen eroarvojen jakaumaa kuvion 1 esittämässä järjestelmässä, 5 Kuvio 4 havainnollistaa minimieroarvon estimaatin määrittämistä eroarvojen jakauman estimaatista käyrän sovituksen avulla keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä.

kuvio 5 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista verkkoelementtiä, ja kuvio 6 esittää vuokaaviona keksinnön erään suoritusmuodon mukaista menetel-10 mää verkkoelementissä olevan kellosignaalin ja toisessa verkkoelementissä olevan toisen kellosignaalin keskinäiseksi tahdistamiseksi.

Keksinnön suoritusmuotojen yksityiskohtainen kuvaus

Kuvio 1 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista järjestelmää ensimmäisessä verkkoelementissä 101 olevan ensimmäisen kellosignaalin 111 ja toisessa IS verkkoelementissä 102 olevan toisen kellosignaalin 112 keskinäiseksi tahdistami- . , seksi tiedonsiirtoverkossa 100. Tiedonsiirtoverkon 100 muita osia kuin mainittuja • · · *·*;* verkkoelementtejä 101 ja 102 edustaa ristiviivoitettu ellipsi 150. Kellosignaali 111 * ·. · muodostetaan oskillaattorilla 103. Kellosignaali 112 muodostetaan säädettävällä • t *···] oskillaattorilla 104, joka voi olla esimerkiksi numeerisesti ohjattava oskillaattori 20 NCO (engl. Numerically Controlled Oscillator). Verkkoelementti 101 on sovitettu • · · lähettämään verkkoelementtiin 102 tahdistusviestejä T ja verkkoelementti 102 on * ***** sovitettu vastaanottamaan mainittuja tahdistusviestejä T.

: Järjestelmässä on laskentaväline 105, joka on sovitettu muodostamaan tahdistus- :***: viestin T eroarvo 113, joka on oleellisesti mainitun tahdistusviestin vastaanottoa!- • •9 j 25 ka-arvon ja lähetysarvon erotus. Mainittu vastaanottoaika-arvo riippuu kellosignaa- • · ·

Iin 112 kumuloituneesta jaksomäärästä mainitun tahdistusviestin saapumishetkellä • · ·' verkkoelementin 102 ennalta määrättyyn tahdistuspisteeseen 108. Mainittu kumu- e · ***j loitunut jaksomäärä voidaan muodostaa esimerkiksi laskurilla, joka sovitettu las- • · ***** kemaan kellosignaalin 112 jaksoja. Mainittu kumuloitunut jaksomäärä vastaa siis 7 119165 kellosignaalin 112 mukaista ajankohtatietoa eli kellonaikaa. Mainittu lähetysarvo riippuu mainitun tahdistusviestin asemasta tahdistusviestien ajallisessa lähetysjär-jestyksessä. Tahdistuspiste 108 voi olla esimerkiksi verkkoelementin 102 sisääntu-loportti, jolloin mainittu vastaanottoaika-arvo vastaa tahdistusviestin saapumishet-S keä verkkoelementtiin 102.

Järjestelmässä on säätöväline 107, joka on sovitettu säätämään kellosignaalia 112 ajallisesti peräkkäisiä tahdistusviestejä vastaavien eroarvojen 113 sisältämän informaation perusteella. Säätöväline 107 on sovitettu painottamaan eroarvojen 113 vaihteluvälin ensimmäiseen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta voi-10 makkaammin kuin mainitun eroarvojen vaihteluvälin toiseen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta. Mainittu ensimmäinen vaihteluvälin alue edustaa pienempiä eroarvoja kuin mainittu toinen vaihteluvälin alue.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä verkkoelementti 101 on sovitettu lähettämään ensimmäinen tahdistusviesti, odottamaan ennalta asetet-1S tu odotusmäärä kellosignaalin 111 jaksoja sekä lähettämään toinen tahdistusviesti.

Verkkoelementti 102 on sovitettu päivittämään iaskuriarvoa ennalta asetetulla muutosarvolla vasteena mainitun toisen tahdistusviestin vastaanottamiselle. Las-kentaväline 105 on sovitettu käyttämään mainittua Iaskuriarvoa mainittuun tahdis- • · v.: tusviestiin liittyvänä lähetysarvona.

• · · ♦ .·♦·. 20 Mainittu laskuriarvo voidaan tulkita informaatioksi, jonka muodostaminen perustuu • · ennalta tunnettuun tietoon. Mainittu ennalta tunnettu tieto voi esimerkiksi ilmaista, • * . .·, että ajallisesti peräkkäisten tahdistusviestien lähetysaikojen ero on vakio. Mikäli • · · .·*·. verkkoelementissä 102 tiedetään ainoastaan se, että ajallisesti peräkkäisten tah- • · distusviestien lähetysaikojen ero on vakio, kellosignaalia 112 voidaan säätää siten, . ... 25 että kellosignaalien 112 ja 111 taajuuksien suhde pysyy mahdollisimman tarkasti • · « ,···. vakiona. Mainitun vakion arvoa ei kuitenkaan tiedetä verkkoelementissä 102. Mi- • · ***( käli verkkoelementissä 102 tiedetään lisäksi kellosignaalin 111 odotusjaksojen • * *· " lukumäärä ajallisesti peräkkäisten tahdistusviestien välillä, kellosignaalia 112 voi daan säätää siten, että kellosignaalien 112 ja 111 taajuuksien suhde pysyy mah-30 dollisimman tarkasti ennalta asetetussa vakioarvossa, joka on oleellisesti laskurin ··· • » • · • ·· 8 119165 muutosarvon ja kellosignaalin 111 odotusjaksojen lukumäärän suhde. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä mainittu suhde on yksi.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä verkkoelementti 101 on sovitettu kirjoittamaan kuhunkin tahdistusviestiin järjestysnumero tai muu tah-5 distusviestien lähetysjärjestystä ilmaiseva data. Tällöin verkkoelementti 102 pystyy paremmin hallitsemaan tilanteet, joissa lähetetty tahdistusviesti jää saapumatta verkkoelementtiin 102 tai tahdistusviestien saapumisjärjestys verkkoelementtiin 102 ei ole sama kuin mainittujen tahdistusviestien lähetysjärjestys verkkoelementistä 101. Järjestyksen kääntymisiä voi tapahtua esimerkiksi yhteydettömässä palo kettikytkentäisessä tiedonsiirtoverkossa.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä verkkoelementti 101 on sovitettu kirjoittamaan tahdistusviestiin aikaleima, joka riippuu kellosignaalin 111 kumuloituneesta jaksomäärästä, joka vastaa mainitun tahdistusviestin lähtö-ajankohtaa verkkoelementin 101 ennalta määrätystä tahdistuspisteestä 109. Verk-15 koelementti 102 on sovitettu lukemaan mainittu aikaleima mainitusta tahdistusvies-tistä. Laskentaväline 105 on sovitettu käyttämään mainittua aikaleimaa mainittuun tahdistusviestiin liittyvänä lähetysarvona. Verkkoelementti 102 voi käyttää mainittua aikaleimaa myös tahdistusviestien lähetysjärjestystä ilmaiseva datana.

• · • i · • · » * · , .*. Kuviossa 1 esitetyn järjestelmän toiminnan havainnollistamiseksi tarkastellaan .···. 20 esimerkkitilannetta, jossa tahdistusviestit Tk (k = 0,.1, 2,...) lähetetään verkkoele- e·· mentistä 101 ajanhetkillä: t • · ♦ • * I |( i*·*: tsk=t0+Xv, (1) ··· j=1 : missä Vj on tahdistusviestien Tj_ 1 ja Tj lähetysaikojen erotus (j = 1, 2,.... k). Maini- :***· tussa esimerkkitilanteessa tahdistusviestin Tk kokema siirtoviive D verkkoelemen- ··· / . 25 tistä 101 verkkoelementin 102 tahdistuspisteeseen 108 on Dk. Näin ollen tahdis- • *·! ’ * tusviesti Tk saapuu tahdistuspisteeseen 108 ajanhetkellä: • · »*:* trk =t0+Dk+^V,. (2)

.·**. H

• · ··· 9 119165

Oletetaan, että kellosignaalin 112 kumuloitunut jaksomäärä tahdistusviestin T0 saapumishetkellä verkkoelementin tahdistuspisteeseen 108 on Ko. Tällöin kellosignaalin 112 kumuloitunut jaksomäärä Kk tahdistusviestin Tk saapumishetkellä verkkoelementin 102 tahdistuspisteeseen 108 on: 5 Kk=K0+t (f'12 x (tr, - trH)) = K 0 + £ [f «12 x (D, - Dh )] + £ (f^ x V,), (3) J-1 H i=i missä f 112 on kellosignaalin 112 keskimääräinen taajuus tahdistusviestien Tj _ 1 ja Tj vastaanoton välisenä aikana. Oletetaan lisäksi, että tahdistusviestin Tk lähe-tysarvo Sk on S^So+tp,. (4)

H

10 missä Pj on tahdistusviestien Tj -1 ja Tj lähetysalojen erotus. Lähetysarvo Sk voidaan muodostaa esimerkiksi laskurin avulla verkkoelementissä 102, mikäli verkkoelementti 102 tuntee lähetysalojen erotukset Pj ennalta tunnetun säännön perusteella. Esimerkiksi verkkoelementti 101 voi lähettää tahdistusviestit vakioaika-välein, jolloin Pj on vakio kaikilla j:n arvoilla. Toisaalta Sk voi edustaa tahdistus-15 viestiin kirjoitettavaa aikaleimaa, joka kirjoitetaan tahdistusviestiin Tk verkkoele- • · · *·*·* mentissä101.

• · · • « ·

• M

:“** Tahdistusviestin Tk eroarvoksi Ek voidaan valita esimerkiksi erotus Kk - Sk, joka on »Il • * Kk : :'! E, = (K0 -S0)+ΣxV, -P,)+X[fJ.j x(D, -D. (5) ::: h h • i • · ··*

Tarkastellaan esimerkin vuoksi tilannetta, jossa Pk - A χ Vk * fm, missä fm on 20 kellosignaalin 111 taajuus ja A on vakio. Mikäli siirtoviive Dk olisi sama kaikilla k, seuraussuhteet:

• M

• · * Ek > Ek_i => Λ12 > A x fi 11 ja Ek < Ek_i => Λ12 < A * fm (6) • · .*·, olisivat voimassa kaikilla k, missä Λ12 on kellosignaalin 112 keskimääräinen taa- "··, juus tahdistusviestien Tk_ 1 ja Tk vastaanoton välisenä aikana. Toisin sanoen ero- • * 25 arvon E kasvu ilmaisisi tarpeen pienentää kellosignaalin 112 taajuutta fn2 ja vas- 10 119165 taavasti eroarvon E pieneneminen ilmaisisi tarpeen kasvattaa kellosignaalin 112 taajuutta fn2- Siirtoviiveen D vaihtelu vaikeuttaa kellosignaalin 112 säätämistä ja heikentää säädön laatua, koska edellä mainitut seuraussuhteet eivät välttämättä ole voimassa kaikilla k. Säädön laadun heikkenemistä ilmentää esimerkiksi taa-5 juuksien suhteen fm/ fm vaihtelun voimistuminen.

Kuvio 2 esittää esimerkkitilanteita vastaavia siirtoviiveiden D jakaumia kuvion 1 esittämässä järjestelmässä. Jakauma 201 kuvaa siirtoviiveiden joukon JD1 = Dn1, Dni+i, .... Dni+mi jakaumaa, missä n1 ja m1 ovat kokonaislukuja. Jakauma 202 kuvaa siirtoviiveiden joukon JD2 = Dn2, Dn2+i,.... Dn2+m2 jakaumaa, missä n2 ja m2 10 ovat kokonaislukuja. Joukot JD1 ja JD2 oletetaan toisistaan poikkeaviksi, mutta ne voivat sisältää yhteisiä alkioita. Jakaumia 201 ja 202 vastaavassa esimerkkitilanteessa tiedonsiirtoverkon 150 (kuvio 1) reititystopologia ja kuormitustilanne oletetaan muuttumattomaksi. Näin ollen jakaumat 201 ja 202 olisivat keskenään samanlaisia, mikäli joukot JD1 ja JD2 sisältäisivät äärettömän määrän alkioita. Ja-15 kauma 203 kuvaa siirtoviiveiden joukon JD3 = Dn3> Dn3+i. .... D„3+m3 jakaumaa, missä n3 ja m3 ovat kokonaislukuja. Jakaumaa 203 vastaavassa esimerkkitilanteessa tiedonsiirtoverkon 150 (kuvio 1) kuormitus on suurempi kuin jakaumia 201 ja 202 vastaavassa esimerkkitilanteessa.

: V: Jakaumat 201, 202 ja 203 muistuttavat parhaiten toisiaan siirtoviiveen D vaihtelu- : 20 välin 205 alaosassa 204, koska siirtoviiveen vaihteluvälin alaosaa 204 edustavissa siirtoviiveissä on vähiten satunnaistyyppistä jonotusviivettä. Näin ollen esimerkiksi *:**: siirtoviiveen D liukuva keskiarvo tai alipäästösuodatettu arvo, jonka muodostami- sessa painotetaan siirtoviiveen vaihteluvälin alaosaa 204 edustavia siirtoviiveitä, ϊ"*: pysyy yleensä paremmin vakaana kuin painottamaton liukuva keskiarvo tai ali- 25 päästösuodatettu arvo.

• · * • · * ,"*t Kellosignaalin 112 (kuvio 1) taajuus fn2 on suure, jonka suhteelliset poikkeamat * ' keskiarvosta ovat sangen vähäisiä, joten yhtälöä (5) voidaan kohtuullisella tark-

• · S

** *· kuudella approksimoida seuraavasti: • « Ε,-ίΚ,-β^+^ί',,χν,-Ρ,Ι+ί,βΧΟ,-Ι,,,χΟ,. (7) *«· J=1 • · • e· 11 119165 kuvio 3 esittää esimerkkitilannetta vastaavaa tahdistusviestien eroarvojen jakaumaa kuvion 1 esittämässä järjestelmässä. Jakauma 301 kuvaa eroarvojen joukon JE = E„4, En4+ii , Επ4ήπ4 jakaumaa, missä n4 ja m4 ovat kokonaislukuja. Mikäli kellosignaalia 112 säädetään siten, että yhtälön (7) summalauseke on oleelli-5 sesti vakio, jakauma 301 on saman muotoinen kuin vastaavien siirtoviiveiden D^, Dn4+i, .... Dn4+m4 jakauma. Mikäli mainitun summalausekkeen arvo kasvaa, jakauma 301 siirtyy nuolen 302 suuntaan. Vastaavasti mikäli mainitun summalausekkeen arvo pienenee, jakauma 301 siirtyy nuolen 303 suuntaan. Käytännön tilanteissa eroarvojen jakauman siirtymisnopeus on sen verran alhainen, että eroar-10 vojen jakauma on oleellisesti saman muotoinen kun vastaavien siirtoviiveiden jakauma. Näin ollen esimerkiksi eroarvon E liukuva keskiarvo tai alipäästösuodatettu arvo, jonka muodostamisessa painotetaan eroarvojen vaihteluvälin 306 alaosaa 304, pysyy yleensä paremmin vakaana kuin painottamaton liukuva keskiarvo tai alipäästösuodatettu arvo.

15 Säätöväline 107 (kuvio 1) on sovitettu painottamaan eroarvojen vaihteluvälin 306 ensimmäiseen alueeseen 304 kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta voimakkaammin kuin mainitun eroarvojen vaihteluvälin toiseen alueeseen 305 kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta. Mainittu ensimmäinen vaihteluvälin alue 304 edustaa , . pienempiä eroarvoja kuin mainittu toinen vaihteluvälin alue 305. Tällöin keliosig- i · « '**;* 20 naalin 112 säätämisessä käytetään vastaanotettujen tahdistusviestien edustaman i · · ;;f informaation osuutta, jossa siirtoviiveen D vaihtelun aiheuttama häiriövaikutus on • · **··,’ vähäinen.

• ·

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä säätöväline 107 (ku-vio 1) on sovitettu määrittämään raja-arvo R, jonka alittaa ennalta määrätty osuus 25 eroarvoista E. Mainittua raja-arvoa voidaan käyttää eroarvojen vaihteluvälin 306 ·'«[: alueiden 304 ja 305 (kuvio 3) rajana.

e·· • · • t [·* Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä säätöväline 107 (ku-

• · S

*· *| vio 1) on sovitettu määrittämään mainittu raja-arvo R ja päivittämään mainittua *( * raja-arvoa R seuraavan algoritmin mukaisesti: 30 V1: ilmaistaan mainittu ennalta määrätty osuus luvun p (< 1) avulla, 12 119165 V2: asetetaan mainitulle raja-arvolle R lähtöarvo Ro.

V3:odotetaan, kunnes saadaan seuraava eroarvo, V4: päivitetään raja-arvoa säännöllä R = Rvanha + ρε. jos eroarvo E > Rvanha. tai Säännöllä Rvanha - (1 - Ρ)ε, jOS eroarVO E < Rvanha, S V5: palataan vaiheeseen V3.

Yllä esitetyn algoritmin havainnollistamiseksi oletetaan, että eroarvo E alittaa raja-arvon R todennäköisyydellä r ja ylittää raja-arvon R todennäköisyydellä 1 - r. Tällöin päivitetyn raja-arvon odotusarvo on R + [(1 - r)p - r(1 - ρ)]ε = R + (p - r)e. (8) 10 Yhtälöstä (8) nähdään, että raja-arvo R pienenee, jos liian suuri osuus eroarvoista alittaa raja-arvon R (r > p). Vastaavasti raja-arvo R kasvaa, jos liian pieni osuus eroarvoista alittaa raja-arvon R (r < p). Raja-arvon muutosnopeutta voidaan säätää muutosaskeleen ε avulla. Sopiva muutosaskeleen ε arvo voidaan hakea esimerkiksi kokeilemalla.

15 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä säätöväline 107 (ku- * · **.**.: vio 1) on sovitettu säätämään kellosignaalia 112 eroarvon ajallisen muutoksen :..v perusteella seuraavan yhtälön mukaisesti: ··· ·:··· fkii2 = fk1ii2-(Ek-Ek_i)5ak, (9) : *;;;* joka perustuu seuraussuhteisiin (6).

: : *« + 20 Yhtälössä (9) kerroin Ok = Ci, jos Ek < R ja Ek-i < R, ja otk = C2 < Ci, jos Ek > R tai :.*V Ek.-i > R. Kerroin δ on säätöaskel, jonka avulla voidaan asetella säädön vahvistus- ··» ta. Siirtoviiveen D vaihtelu ilmenee kellosignaalin 112 säädössä häiritsevänä ko- :*·.· hinana, jonka häiriövaikutusta voidaan lieventää käyttämällä riittävän pientä sää- * · ·:·: töaskelta δ.

«M

···· «··

• I

* · ««* 13 119165

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa jäijestelmässä kerroin C2 = 0. Tällöin säätöväline 107 on sovitettu säätämään kellosignaalia 112 ainoastaan raja-arvoa R pienempien eroarvojen säätövaikutuksen perusteella.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä säätöväline 107 (ku-5 vio 1) on sovitettu muodostamaan eroarvojen painotettu liukuva keskiarvo, jossa raja-arvoa R pienempien eroarvojen painokertoimet ovat suurempia kuin mainittua raja-arvoa R suurempien eroarvojen painokertoimet, ja säätämään kellosignaalia 112 mainitun painotetun liukuvan keskiarvon perusteella.

Mainittu painotettu liukuva keskiarvo PLKk (k = N, N+1, ...) voidaan muodostaa 10 esimerkiksi seuraavan yhtälön mukaisesti: PLK — ^k-N+1^k-N+1 (10) k ak_N + ak_N+1 + ... + ak missä kerroin oq = Ci, jos Ej < R, ja oq = C2 < Ci, jos Ej > R, j = k - N.....k.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä painotetun liukuvan keskiarvon painokerroin C2 = 0. Tällöin säätöväline 107 on sovitettu säätämään 15 kellosignaalia 112 ainoastaan raja-arvoa R pienempien eroarvojen säätövaikutuk- • Y: sen perusteella.

• · • « »

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä säätöväline 107 (ku- * · ***·] vio 1) sisältää alipäästösuodattimen, joka on sovitettu muodostamaan eroarvojen ·♦··· alipäästösuodatettu arvo, jossa raja-arvoa R pienempien eroarvojen painokertoi- * · ♦ 20 met ovat suurempia kuin mainittua raja-arvoa R suurempien eroarvojen painoker- • · ***** toimet, ja säätöväline 107 on sovitettu säätämään kellosignaalia 112 mainitun ali- . päästösuodatetun arvon perusteella.

• · ♦ * · ♦ ··♦ :***; Mainittu alipäästösuodatettua arvoa LPFr (k = 1, 2, ...) voidaan päivittää esimer- .*! : kiksi seuraavan yhtälön mukaisesti:

• M

• · V 25 LPFk=LPFk.1+ak(Ek-LPFk.1), (11) ··* .*··. missä kerroin ctk = Ci, jos Ek < R, ja or = C2 < Ci, jos Ek > R.

·*· 14 119165

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä alipäästösuodatuk-sen painokerroin C2 = 0. Tällöin säätöväline 107 on sovitettu säätämään kellosignaalia 112 ainoastaan raja-arvoa R pienempien eroarvojen säätövaikutuksen perusteella.

5 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä säätöväline 107 on sovitettu määrittämään eroarvojen jakauman estimaatti luokittelemalla mainitut eroarvot arvoväleihin H„ (n = 1, 2.....M), joilla on ennalta määritellyt ala- ja ylära jat Han ja Han+i, ja muodostamalla kullekin arvovälille esiintymistiheysindikaattori Fn, joka on verrannollinen mainitulle arvovälille kuuluvien eroarvojen lukumäärään.

10 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä säätöväline 107 (kuvio 1) on sovitettu määrittämään mainittu eroarvojen jakauman estimaatti ja päivittämään mainittua eroarvojen jakauman estimaattia seuraavan algoritmin mukaisesti: V1: asetetaan Fn = 0 kaikilla n = 1.....M ja asetetaan Summa = 0, IS V2:odotetaan, kunnes saadaan seuraava eroarvo E, V3: etsitään arvoväli Hkl jolle pätee Hak < E < Hak+i, • · V.; V4: päivitetään Fk = Fk, vanha + 1 ja Summa = Summavanha + 1, « • φ · • · · • · · ·***; V5: jos Summa > ennalta asetettu luku N. päivitetään Fn = N x Fn, vanha / (N+1) M» ·:··* kaikille n = 1.....M ja asetetaan Summa = N, t · · 20 V6: palataan vaiheeseen V2.

• · • · ·*·

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä säätöväline 107 on sovitettu määrittämään eroarvojen vaihteluvälin alaosaa edustavat arvovälit Hn (n =1,2, .... L), joiden esiintymistiheysindikaattoreiden Fn summa Sl on ennalta ase-.·! : tettu osuus p (< 1) kaikkien arvovälien Hn (n = 1,2, .... M) esiintymistiheysindikaat- 25 toreiden summasta N. Eroarvojen vaihteluvälin alaosaa edustavat arvovälit Hn (n = m 9 ·. 1, 2,L) voidaan valita esimerkiksi siten, että: M· ···* ··· • e * ♦ «·« 15 119165 L L+1 SL = £f„ < pN ja SL +Fl+1 =^Fn >pN (12) n=l n=l Säätöväline 107 on sovitettu laskemaan eroarvojen jakauman estimaatista painotettu odotusarvo, jossa arvovälien Hn (n = 1, 2, L), jotka edustavat eroarvojen vaihteluvälin alaosaa, esiintymistiheysindikaattorien Fn painokertoimet ovat suu-5 rempia kuin muiden arvovälien esiintymistiheysindikaattorien painokertoimet, ja säätämään kellosignaalia 112 mainitun painotetun odotusarvon perusteella.

Mainittu painotettu odotusarvo POAk (k = 0, 1, ...) voidaan muodostaa esimerkiksi seuraavan yhtälön mukaisesti: POAk = —-a---, (13) n=1

10 missä esiintymistiheysindikaattorin painokerroin cxn = Ci, jos n < L, ja a„ = C2 < Ci, jos n > L

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä painotetun odotusarvon POAk laskennassa käytetty painokerroin C2 = 0. Tällöin säätöväline 107 • e \v on sovitettu säätämään kellosignaalia 112 ainoastaan välille Hai... HaL+1 kuuluvi- e \i.: 15 en eroarvojen säätövaikutuksen perusteella.

et· • e • « ···

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä säätöväline 107 on . .·. sovitettu muodostamaan minimieroarvon estimaatti Emin ja säätämään kellosignaa- ··· .*··. lia 112 mainitun minimieroarvon estimaatin perusteella. Minimieroarvon estimaatti et· voidaan määrittää esimerkiksi kuvion 4 havainnollistamalla periaatteella. Esiinty-. .*. 20 mistiheysindikaattoreihin 403, 404 ja 405, jotka liittyvät eroarvojen vaihteluvälin e·· **’*. alaosaan, sovitetaan käyrä 401. Käyrän 401 nollakohtaa 402 vastaava eroarvo e e .* , edustaa mainittua minimieroarvon estimaattia Emin- Käyrä 401 voi olla esimerkiksi tee 4 *; polynomi, joka voidaan sovittaa esiintymistiheysindikaattorien arvoihin esimerkiksi pienimmän neliösumman menetelmällä.

tee »··· ··· • e • · ··· 16 119165

Yhtälön 10 mukaista painotettua liukuvaa keskiarvoa, yhtälön 11 mukaista alipääs-tösuodatettua arvoa tai yhtälön 13 mukaista painotettua odotusarvoa voidaan käyttää esimerkiksi vaihelukitun silmukan, joka on sovitettu säätämään kellosignaalin 112 taajuutta, silmukkasuodattimen sisääntuloarvona.

5 Kuviossa 1 esitetyt laskentaväline 105 ja säätöväline 107 voidaan toteuttaa esimerkiksi yhdellä tai useammalla ohjelmoitavalla prosessorilla, räätälöidyllä mikropiirillä (ASIC, engl. Application Specific Integrated Circuit), konfiguroitavalla mikropiirillä (FPGA, engl. Field Programmable Gate Array) ja/tai muistipiirillä.

Kuvio 5 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista verkkoelementtiä 500. 10 Verkkoelementissä on vastaanottoportti 501, jonka avulla verkkoelementti on sovitettu vastaanottamaan tahdistusviestejä T. Verkkoelementissä on laskentaväline 502, joka on sovitettu muodostamaan vastaanotetun tahdistusviestin eroarvo 513, joka on oleellisesti mainitun tahdistusviestin vastaanottoaika-arvon ja lähetysarvon erotus. Mainittu vastaanottoaika-arvo riippuu verkkoelementissä olevan kellosig-15 naalin 512 kumuloituneesta jaksomäärästä mainitun tahdistusviestin saapumishet-kellä verkkoelementin ennalta määrättyyn tahdistuspisteeseen 508. Mainittu lähe-tysarvo riippuu mainitun tahdistusviestin asemasta tahdistusviestien ajallisessa iähetysjärjestyksessä. Verkkoelementissä on säätöväline 507, joka on sovitettu • · v.: säätämään kellosignaalia 512 ajallisesti peräkkäisiä tahdistusviestejä vastaavien M.·* 20 eroarvojen sisältämän informaation perusteella. Säätöväline 507 on sovitettu pai- · · nottamaan mainittujen eroarvojen vaihteluvälin ensimmäiseen alueeseen kuuluvi-en eroarvojen säätövaikutusta voimakkaammin kuin mainitun eroarvojen vaihtelu- * välin toiseen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta. Mainittu vaihteluvä- ·*♦

Iin ensimmäinen alue edustaa pienempiä eroarvoja kuin mainittu vaihteluvälin toi- 25 nen alue. Kellosignaali 512 muodostetaan säädettävällä oskillaattorilla 504, joka *.·.· voi olla esimerkiksi numeerisesti ohjattava oskillaattori NCO (engl. Numerically *··

Controlled Oscillator).

* · • * · ** ‘j Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen verkkoelementti on sovitettu luke maan vastaanotetusta tahdistusviestistä aikaleima ja laskentaväline 502 on sovi-30 tettu käyttämään mainittua aikaleimaa mainittuun tahdistusviestiin liittyvänä lähe- ««· tysarvona.

17 119165

Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen verkkoelementti on sovitettu päivittämään laskuriarvoa ennalta asetetulla määrällä vasteena tahdistusviestin vastaanottamiselle ja laskentaväline 502 on sovitettu käyttämään mainittua laskuriarvoa mainittuun tahdistusviestiin liittyvänä lähetysarvona.

5 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa verkkoelementissä säätöväline 507 on sovitettu määrittämään raja-arvo, jonka alittaa ennalta määrätty osuus eroar-voista. Säätöväline on sovitettu muodostamaan eroarvojen painotettu liukuva keskiarvo, jossa mainittua raja-arvoa pienempien eroarvojen painokertoimet ovat suurempia kuin mainittua raja-arvoa suurempien eroarvojen painokertoimet, ja säätä-10 mään kellosignaalia 512 mainitun painotetun liukuvan keskiarvon perusteella.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa verkkoelementissä säätöväline 507 on sovitettu määrittämään raja-arvo, jonka alittaa ennalta määrätty osuus eroar-voista. Verkkoelementti 500 sisältää alipäästösuodattimen, joka on sovitettu muodostamaan mainittujen eroarvojen alipäästösuodatettu arvo, jossa mainittua raja-15 arvoa pienempien eroarvojen painokertoimet ovat suurempia kuin mainittua raja-arvoa suurempien eroarvojen painokertoimet. Säätöväline 507 on sovitettu säätämään kellosignaalia 512 mainitun alipäästösuodatetun arvon perusteella.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa verkkoelementissä säätöväline 507 • · · * · . .*. on sovitettu määrittämään eroarvojen jakauman estimaatti luokittelemalla eroarvot • · · .···. 20 arvoväleihin, joilla on ennalta määritellyt ala- ja ylärajat, ja muodostamalla kullekin arvoväiille esiintymistiheysindikaattori, joka on verrannollinen mainitulle arvovälille . kuuluvien eroarvojen lukumäärään. Säätöväline 507 on lisäksi sovitettu määrittä- ··· .*··. mään mainitun eroarvojen vaihteluvälin alaosaa edustavat arvovälit, joiden esiin- • · tymistiheysindikaattoreiden summa on ennalta asetettu osuus kaikkien arvovälien . .·. 25 esiintymistiheysindikaattoreiden summasta. Säätöväline 507 on lisäksi sovitettu .···. laskemaan mainitusta eroarvojen jakauman estimaatista painotettu odotusarvo, «·· .· , jossa arvovälien, jotka edustavat mainittua eroarvojen vaihteluvälin alaosaa, esiin- • * * *· tymistiheysindikaattorien painokertoimet ovat suurempia kuin muiden arvovälien esiintymistiheysindikaattorien painokertoimet. Säätöväline 507 on lisäksi sovitettu 30 säätämään kellosignaalia 512 mainitun painotetun odotusarvon perusteella.

··· Φ m • * *·· 18 119165

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa verkkoelementissä säätöväline 507 on sovitettu määrittämään eroarvojen jakauman estimaatti luokittelemalla mainitut eroarvot arvoväleihin, joilla on ennalta määritellyt ala- ja ylärajat, ja muodostamalla kullekin arvovälille esiintymistiheysindikaattori, joka on verrannollinen mainitulle S arvovälille kuuluvien eroarvojen lukumäärään. Säätöväline 507 on järjestetty sovittamaan käyrä eroarvojen vaihteluvälin mainittua alaosaa edustavien arvovälien esiintymistiheysindikaattoreihin ja säätämään kellosignaalia 512 mainitun käyrän nollakohtaa vastaavan eroarvon perusteella.

Kuvion 5 esittämä verkkoelementti voi olla esimerkiksi IP-reititin (engl. Internet 10 Protocol), ATM-kytkin (engl. Asynchronous Transfer Protocol), MPLS-kytkin (engl. Multi Protocol Label Switching) tai Ethemet-kytkin, ja se voi toimia esimerkiksi matkapuhelinverkon tukiasemana.

Kuviossa 5 esitetty lohko 510 edustaa verkkoelementin osia, jotka eivät ole esillä olevan keksinnön kannalta merkityksellisiä.

15 Kuviossa 5 esitetyt laskentaväline 502 ja säätöväline 507 voidaan toteuttaa esimerkiksi yhdellä tai useammalla ohjelmoitavalla prosessorilla, räätälöidyllä mikropiirillä (ASIC, engl. Application Specific Integrated Circuit), konfiguroitavalla mikro-piirillä (FPGA, engl. Field Programmable Gate Array) ja/tai muistipiirillä.

• · · • · *

Kuvio 6 esittää vuokaaviona keksinnön erään suoritusmuodon mukaista menetel- ·*** *·♦·*’ 20 mää ensimmäisessä verkkoelementissä V1 olevan ensimmäisen kellosignaalin * * CLK1 ja toisessa verkkoelementissä V2 olevan toisen kellosignaalin CLK2 keski- naiseksi tahdistamiseksi. Vaiheessa 601 lähetetään tahdistusviesti Tk verkkoele- mentistä V1 verkkoelementtiin V2. Vaiheessa 602 vastaanotetaan tahdistusviesti

Tk verkkoelementissä V2. Vaiheessa 603 muodostetaan tahdistusviestille Tk ero- *·:·: 25 arvo Ek, joka on oleellisesti tahdistusviestin Tk vastaanottoaika-arvon ja lähetysar- ··· *···: von erotus. Mainittu vastaanottoaika-arvo riippuu kellosignaalin CLK2 kumuloitu- noesta jaksomäärästä tahdistusviestin Tk saapumishetkellä verkkoelementin V2 *:**: ennalta määrättyyn tahdistuspisteeseen ja mainittu lähetysarvo riippuu tahdistus- viestin Tk asemasta tahdistusviestien ajallisessa lähetysjärjestyksessä. Vaiheessa ]·*·, 30 604 säädetään kellosignaalia CLK2 eroarvon Ek ja ainakin yhden aikaisempaa • · tahdistusviestiä vastaavan eroarvon sisältämän informaation perusteella siten, että 19 119165 kellosignaalin CLK2 säätämisessä painotetaan eroarvojen vaihteluvälin ensimmäiseen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta voimakkaammin kuin mainitun eroarvojen vaihteluvälin toiseen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta. Mainitut ensimmäinen alue ja toinen alue valitaan siten, että ensimmäinen S alue edustaa pienempiä eroarvoja kuin toinen alue. Vaiheessa 605 kasvatetaan ajan kulumista kuvaavaa indeksiä k ja siirrytään takaisin vaiheeseen 601.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä tahdistusviestiin Tk kirjoitetaan aikaleima verkkoelementissä V1, luetaan mainittu aikaleima tahdistus-viestistä Tk verkkoelementissä V2 ja käytetään mainittua aikaleimaa tahdistusvies-10 tiin Tk liittyvänä lähetysarvona. Mainittu aikaleima riippuu kellosignaalin CLK1 kumuloituneesta jaksomäärästä, joka vastaa tahdistusviestin Tk lähtöajankohtaa verkkoelementin V1 ennalta määrätystä tahdistuspisteestä

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä lähetetään verkkoelementistä V1 ensimmäinen tahdistusviesti, odotetaan ennalta asetettu määrä 15 kellosignaalin CLK1 odotusjaksoja, lähetetään verkkoelementistä V1 toinen tahdistusviesti, päivitetään laskuriarvoa ennalta asetetulla muutosarvolla vasteena mainitun toisen tahdistusviestin vastaanottamiselle verkkoelementissä V2 ja käytetään mainittua laskuriarvoa mainittuun toiseen tahdistusviestiin liittyvänä lähetysarvona.

« · • · ***** . .·. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä ennalta asetettu * * * * ,···. 20 odotusjaksojen määrä on yhtä suuri kuin ennalta asetettu muutosarvo. Tällöin kel- • · losignaalin CLK2 taajuus pyritään pitämään samana kuin kellosignaalin CLK1 taa- • · juus.

• · · • · · * · *···* Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä määritetään raja- arvo, jonka alittaa ennalta määrätty osuus eroarvoista, ja muodostetaan mainittu-25 jen eroarvojen painotettu liukuva keskiarvo, jossa mainittua raja-arvoa pienempien • · · *···: eroarvojen painokertoimet ovat suurempia kuin mainittua raja-arvoa suurempien eroarvojen painokertoimet. Kellosignaalia CLK2 säädetään mainitun painotetun *:·*: liukuvan keskiarvon perusteella.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä määritetään raja- ***” 30 arvo, jonka alittaa ennalta määrätty osuus eroarvoista, ja muodostetaan mainittu- 20 119165 jen eroarvojen alipäästösuodatettu arvo, jossa mainittua raja-arvoa pienempien eroarvojen painokertoimet ovat suurempia kuin mainittua raja-arvoa suurempien eroarvojen painokertoimet. Kellosignaalia CLK2 säädetään mainitun alipääs-tösuodatetun arvon perusteella.

5 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä määritetään eroarvojen jakauman estimaatti luokittelemalla mainitut eroarvot arvoväleihin, joilla on ennalta määritellyt ala- ja ylärajat, ja muodostamalla kullekin arvovälille esiintymis-tiheysindikaattori, joka on verrannollinen mainitulle arvovälille kuuluvien eroarvojen lukumäärään. Mainitussa suoritusmuodossa määritetään eroarvon vaihteluvälin 10 alaosaa edustavat arvovälit, joiden esiintymistiheysindikaattoreiden summa on ennalta asetettu osuus kaikkien arvovälien esiintymistiheysindikaattoreiden summasta. Mainitussa suoritusmuodossa lasketaan eroarvojen jakauman estimaatista painotettu odotusarvo, jossa arvovälien, jotka edustavat mainittua eroarvojen vaihteluvälin alaosaa, esiintymistiheysindikaattorien painokertoimet ovat suurempia 15 kuin muiden arvovälien esiintymistiheysindikaattorien painokertoimet. Kellosignaalia CLK2 säädetään mainitun painotetun odotusarvon perusteella.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä määritetään eroarvojen jakauman estimaatti luokittelemalla mainitut eroarvot arvoväleihin, joilla on • · \v ennalta määritellyt ala- ja ylärajat, ja muodostamalla kullekin arvovälille esiintymis- ·*.:.·* 20 tiheysindikaattori, joka on verrannollinen mainitulle arvovälille kuuluvien eroarvojen ··· lukumäärään. Mainitussa suoritusmuodossa sovitetaan käyrä eroarvojen vaihtelu-välin alaosaa edustavien arvovälien esiintymistiheysindikaattoreihin. Kellosignaalia CLK2 säädetään mainitun käyrän nollakohtaa vastaavan eroarvon perusteella.

· · • · « · ···

Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen tietokoneohjelma ohjelmoitavan pro- . .·. 25 sessointiyksikön ohjaamiseksi säätämään verkkoelementissä olevaa kellosignaalia ··· .·*·. sisältää ohjelmalliset välineet mainitun ohjelmoitavan prosessointiyksikön ohjaa- ··· .* , miseksi painottamaan eroarvojen vaihteluvälin ensimmäiseen alueeseen kuuluvien * *; eroarvojen säätövaikutusta voimakkaammin kuin mainitun eroarvojen vaihteluvälin toiseen alueeseen kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta. Mainittu ensimmäinen 30 alue edustaa pienempiä eroarvoja kuin mainittu toinen alue. Kukin eroarvo on • •e oleellisesti vastaanotetun tahdistusviestin vastaanottoaika-arvon ja lähetysarvon 21 119165 erotus. Mainittu vastaanottoaika-arvo riippuu mainitun kellosignaalin kumuloituneesta jaksomäärästä mainitun vastaanotetun tahdistusviestin saapumishetkellä mainitun verkkoelementin ennalta määrättyyn tahdistuspisteeseen ja mainittu lähe-tysarvo riippuu mainitun vastaanotetun tahdistusviestin asemasta tahdistusviestien S ajallisessa lähetysjärjestyksessä.

Mainitut ohjelmalliset välineet voivat olla esimerkiksi aliohjelmia tai funktioita.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen tietokoneohjelma on tallennettu prosessointiyksikön luettavissa olevaan tallennusvälineeseen kuten esimerkiksi optiselle levykkeelle (CD-levyke, engl. Compact Disk).

10 Keksinnön yhden suoritusmuodon mukainen tietokoneohjelma on koodattu signaaliin, joka on vastaanotettavissa tiedonsiirtoverkosta kuten esimerkiksi Internet.

Kuten alan ammattilaiselle on ilmeistä, keksintö ja sen suoritusmuodot eivät rajoitu edellä kuvattuihin suoritusmuotoesimerkkeihin vaan keksintöä ja sen suoritusmuotoja voidaan muunnella itsenäisen patenttivaatimuksen puitteissa.

15 • 9 * « · • · · • · • • · f • · f

• M

··· • · • · ••f • t •

• · I

• · I ·»· • · · : : ··♦ • * · • · · ··· ·*· • φ 9 9 • 99 9 • 9 • 99 9 99 • 9 9 9 9 9 9 999 9 9999 999 • 9

Claims (35)

1. Järjestelmä ensimmäisessä verkkoelementissä (101) olevan ensimmäisen kellosignaalin (111) ja toisessa verkkoelementissä (102) olevan toisen kellosignaalin (112) keskinäiseksi tahdistamiseksi, joka mainittu ensimmäinen verkkoelementti 5 on sovitettu lähettämään mainittuun toiseen verkkoelementtiin tahdistusviestejä ja joka mainittu toinen verkkoelementti on sovitettu vastaanottamaan mainittuja tahdistusviestejä ja jossa järjestelmässä on: - laskentaväline (105), joka on sovitettu muodostamaan tahdistusviestin ero-arvo (113), joka on oleellisesti mainitun tahdistusviestin vastaanottoaika- 10 arvon ja lähetysarvon erotus, joka mainittu vastaanottoaika-arvo riippuu mainitun toisen kellosignaalin kumuloituneesta jaksomäärästä mainitun tahdistusviestin saapumishetkellä mainitun toisen verkkoelementin ennalta määrättyyn tahdistuspisteeseen, ja joka mainittu lähetysarvo riippuu mainitun tahdistusviestin asemasta tahdistusviestien ajallisessa lähetysjäijestyk-15 sessä, ja - säätöväline (107), joka on sovitettu säätämään mainittua toista kellosignaalia ajallisesti peräkkäisiä tahdistusviestejä vastaavien eroarvojen sisältämän informaation perusteella, • · * • · *'··'·* tunnettu siitä, että mainittu säätöväline (107) on sovitettu painottamaan mainittu- ’···[ 20 jen eroarvojen vaihteluvälin (306) ensimmäiseen alueeseen (304) kuuluvien eroar- * * vojen säätövaikutusta voimakkaammin kuin mainitun eroarvojen vaihteluvälin toi- « e · *···’ seen alueeseen (305) kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta, joka mainittu ensim- • · *···* mäinen alue edustaa pienempiä eroarvoja kuin mainittu toinen alue. : 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu en- ·»» ·***: 25 simmäinen verkkoelementti on sovitettu kirjoittamaan mainittuun tahdistusviestiin ··* . aikaleima, joka riippuu mainitun ensimmäisen kellosignaalin kumuloituneesta jak- • ·· somäärästä, joka vastaa mainitun tahdistusviestin lähtöajankohtaa mainitun en- • ·' simmäisen verkkoelementin ennalta määrätystä tahdistuspisteestä (109), mainittu ··! toinen verkkoelementti on sovitettu lukemaan mainittu aikaleima mainitusta tahdis- ··« • · • « »·· 23 119165 tusviestistä ja mainittu laskentaväline on sovitettu käyttämään mainittua aika-leimaa mainittuna lähetysarvona.

2. System enligt patentkrav 1, kännetecknat av att nämnda första nätelement är ;y: 20 anordnat att skriva en tidsstämpel i nämnda synkroniseringssignal, som beror pä antalet ackumulerade perioder av nämnda första klocksignal som motsvarar * * f nämnda synkroniseringssignals utgängsögonblick frän en pä förhand bestämd synkroniseringspunkt (109) i nämnda första nätelement, nämnda andra nätelement är anordnat att läsa nämnda tidsstämpel i nämnda synkroniseringssignal och 25 nämnda kalkyleringsorgan är anordnat att använda nämnda tidsstämpel som nämnda sändningsvärde. :·. 3. System enligt patentkrav 1, kännetecknat av att nämnda första nätelement är • ·· anordnat att sända en första synkroniseringssignal, att invänta ett första pä för- *:*' hand bestämt antal perioder av nämnda första klocksignal samt att sända en ··· v · 30 andra synkroniseringssignal, nämnda andra nätelement är anordnat att uppdatera räknarvärdet med ett andra pä förhand bestämt antal som respons pä mottagan-:·[ det av nämnda andra synkroniseringssignal och nämnda kalkylorgan är anordnat \m . att använda nämnda räknarvärde som nämnda sändningsvärde. • *· • · 119165 31

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen verkkoelementti on sovitettu lähettämään ensimmäinen tahdistusviesti, 5 odottamaan ensimmäinen ennalta asetettu määrä mainitun ensimmäisen kellosignaalin jaksoja sekä lähettämään toinen tahdistusviesti, mainittu toinen verkkoelementti on sovitettu päivittämään iaskuriarvoa toisella ennalta asetetulla määrällä vasteena mainitun toisen tahdistusviestin vastaanottamiselle ja mainittu laskenta-väline on sovitettu käyttämään mainittua Iaskuriarvoa mainittuna lähetysarvona.

4. System enligt patentkrav 3, kännetecknat av att nämnda första pä förhand be-stämda antal är lika stort som nämnda andra pä förhand bestämda antal.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu en simmäinen ennalta asetettu määrä on yhtä suuri kuin mainittu toinen ennalta asetettu määrä.

5 Protocol Label Switching).

5. System enligt patentkrav 1, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan är anordnat att definiera det gränsvärde som en pä förhand bestämd andel av nämn- 5 da differensvärden understiger.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu säätö-väline on sovitettu määrittämään raja-arvo, jonka alittaa ennalta määrätty osuus 15 mainituista eroarvoista.

6. System enligt patentkrav 5, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan är anordnat att bilda ett viktat glidande medeltal av nämnda differensvärden, varvid vägningstalen för differensvärden som är mindre än nämnda gränsvärde är större än vägningstalen för differensvärden som är större än nämnda gränsvärde, och 10 nämnda regleringsorgan är anordnat att reglera nämnda andra klocksignal pä basis av nämnda viktade glidande medeltal.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu säätö-väline on sovitettu muodostamaan mainittujen eroarvojen painotettu liukuva kes- • e · *·*·* kiarvo, jossa mainittua raja-arvoa pienempien eroarvojen painokertoimet ovat suu- »i* rempia kuin mainittua raja-arvoa suurempien eroarvojen painokertoimet, ja säätä- « **··[ 20 mään mainittua toista kellosignaalia mainitun painotetun liukuvan keskiarvon pe- * * rusteella. e • · · • · · * · ·

7. System enligt patentkrav 5, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan inne-häller ett lägpassfilter som är anordnat att bilda ett lägpassflltrerat värde för nämnda differensvärden, varvid vägningstalen för differensvärden som är mindre än 15 nämnda gränsvärde är större än vägningstalen för differensvärden som är större än nämnda gränsvärde, och nämnda regleringsorgan är anordnat att reglera nämnda andra klocksignal pä basis av nämnda lägpassfiltrerade värde.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu säätö- ··· väline sisältää alipäästösuodattimen, joka on sovitettu muodostamaan mainittujen : ;*; eroarvojen alipäästösuodatettu arvo, jossa mainittua raja-arvoa pienempien eroar- »·« :***: 25 vojen painokertoimet ovat suurempia kuin mainittua raja-arvoa suurempien eroar- ♦ ·* ,·[ . vojen painokertoimet, ja mainittu säätöväline on sovitettu säätämään mainittua • · · toista kellosignaalia mainitun aiipäästösuodatetun arvon perusteella. • · ··· 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu säätö- e··· väline on sovitettu määrittämään mainittujen eroarvojen jakauman estimaatti luo- ··· 30 katelemalla mainitut eroarvot arvoväleihin, joilla on ennalta määritellyt ala- ja ylära- 24 119165 jät, ja muodostamalla kullekin arvovälille esiintymistiheysindikaattori, joka on verrannollinen mainitulle arvovälille kuuluvien eroarvojen lukumäärään.

8. System enligt patentkrav 1, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan är .. anordnat att definiera ett estimat för fördelningen av nämnda differensvärden ge- *·*·' 20 nom att klassificera nämnda differensvärden i värdeintervaller, med pä förhand definierade nedre och Övre gränser, och genom att bilda en frekvensindikator för ··· varje värdeintervall, som är proportionell mot antalet differensvärden som ingär i *:**: nämnda värdeintervall. * • ♦ ♦ • · ·

9. System enligt patentkrav 8, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan är ***** 25 anordnat att definiera värdeintervallema som representerar nedre delen av nämn da differensvärdens variationsvidd, varvid summan av frekvensindikatorerna är en ·· i *** pä förhand bestämd andel av summan av alla värdeintervallers frekvensindikato- *·· ·...· rer, och att kalkylera ett viktat väntevärde pä estimatet för nämnda differensvär- .*:*. dens fördelning, varvid frekvensindikatoremas vägningstal för nämnda värdeinter- .···. 30 valler som representerar nämnda nedre del av differensvärdenas variationsvidd är • · *" större än vägningstalen för de andra värdeintervallemas frekvensindikatorer, och : **· att reglera nämnda andra klocksignal pä basis av nämnda viktade väntevärde. • · • · ♦ *· *♦

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu säätö-väline on sovitettu määrittämään mainitun eroarvojen vaihteluvälin alaosaa edus- 5 tavat arvovälit, joiden esiintymistiheysindikaattoreiden summa on ennalta asetettu osuus kaikkien arvovälien esiintymistiheysindikaattoreiden summasta, ja laskemaan mainitusta eroarvojen jakauman estimaatista painotettu odotusarvo, jossa mainittujen arvovälien, jotka edustavat eroarvojen vaihteluvälin mainittua alaosaa, esiintymistiheysindikaattorien painokertoimet ovat suurempia kuin muiden arvovä-10 lien esiintymistiheysindikaattorien painokertoimet, ja säätämään mainittua toista kellosignaalia mainitun painotetun odotusarvon perusteella.

10. System enligt patentkrav 8, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan är anordnat att inpassa en kurva (401) inom värdeintervallemas frekvensindikatorer 119165 32 (403, 404, 405) som representerar nedre delen av nämnda differensvärdens varia-tionsvidd och att reglera nämnda andra klocksignal pä basis av ett differensvärde som motsvarar nämnda kurvas nollpunkt (402).

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu sää-töväline on järjestetty sovittamaan käyrä (401) mainitun eroarvojen vaihteluvälin alaosaa edustavien arvovälien esiintymistiheysindikaattoreihin (403, 404, 405) ja 15 säätämään mainittua toista kellosignaalia mainitun käyrän nollakohtaa (402) vastaavan eroarvon perusteella.

11. Nätelement (500) anordnat att motta synkroniseringssignaler och som innefat-5 tar: ett kalkyieringsorgan (502) anordnat att bilda ett differensvärde (513) för en mottagen synkroniseringssignal som utgör väsentligt skillnaden mellan nämnda synkroniseringssignals mottagningstidsvärde och sändningsvär-de, vilket nämnda mottagningstidsvärde beror pä antalet klocksignalperio-10 der (512) i nämnda nätelement som ackumulerats vid nämnda synkroni seringssignals mottagningsögonblick pä en förhandsbestämd synkronise-ringspunkt (508) i nämnda nätelement, och vilket nämnda sändningsvärde beror pä nämnda synkroniseringssignals position i synkroniseringssigna-lemas tidsmässiga sändningsordning, och 15. ett regleringsorgan (507) anordnat att reglera nämnda klocksignal pä ba sis av information som ingär i differensvärden som motsvarar tidsmässigt successiva synkroniseringssignaler, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan är anordnat att vikta regleringseffek-ten av de differensvärden som ingär i det första omrädet (304) av nämnda diffe-20 rensvärdens variationsvidd (306) starkare än regleringseffekten av de differens-värden som ingär i det andra omrädet (305) av nämnda differensvärdens väriä- · · tionsvidd, vilket nämnda första omräde representerar lägre differensvärden än ·:**: nämnda andra omräde. • · · .'I! 12. Nätelement enligt patentkrav 11, kännetecknat av att nämnda nätelement är « · *·*·* 25 anordnat att läsa en tidsstämpel i nämnda synkroniseringssignal och nämnda kal- kyleringsorgan är anordnat att använda nämnda tidsstämpel som nämnda sänd- : ningsvärde. • · · • · • ·

11. Verkkoelementti (500), joka on sovitettu vastaanottamaan tahdistusviestejä ja jossa on: t a e • ·,. · **!·* - laskentaväline (502), joka on sovitettu muodostamaan vastaanotetun tah- • •e • e ***** 20 distusviestin eroarvo (513), joka on oleellisesti mainitun tahdistusviestin ····· • * vastaanottoaika-arvon ja lähetysarvon erotus, joka mainittu vastaanottosi- ***** ka-arvo riippuu mainitussa verkkoelementissä olevan kellosignaalin (512) ‘•**: kumuloituneesta jaksomäärästä mainitun tahdistusviestin saapumishetkellä mainitun verkkoelementin ennalta määrättyyn tahdistuspisteeseen (508), ja *.*.: 25 joka mainittu lähetysarvo riippuu mainitun tahdistusviestin asemasta tahdis- ·· · ***** tusviestien ajallisessa lähetysjärjestyksessä, ja • a • a * • «a '*(>j - säätöväline (507), joka on sovitettu säätämään mainittua kellosignaalia ajal- • a . lisesti peräkkäisiä tahdistusviestejä vastaavien eroarvojen sisältämän in- ···: formaation perusteella, • aa t i a · • aa 25 119165 tunnettu siitä, että mainittu säätöväiine on sovitettu painottamaan mainittujen ero-arvojen vaihteluvälin (306) ensimmäiseen alueeseen (304) kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta voimakkaammin kuin mainitun eroarvojen vaihteluvälin toiseen alueeseen (305) kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta, joka mainittu ensimmäinen 5 alue edustaa pienempiä eroarvoja kuin mainittu toinen alue.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että mainittu verkkoelementti on sovitettu lukemaan mainitusta tahdistusviestistä aikaleima ja mainittu laskentaväline on sovitettu käyttämään mainittua aikaleimaa mainittuna lähetysarvona.

13. Nätelement enligt patentkrav 11, kännetecknat av att nämnda nätelement är * « I anordnat att uppdatera räknarvärdet med en pä förhand bestämd mängd som re-30 spons pä mottagandet av nämnda synkroniseringssignal och nämnda kalkyle- ·*·.. ringsorgan är anordnat att använda nämnda räknarvärde som nämnda sändnings- • .·.: värde. • ·· • 119165 33

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että mainittu verkkoelementti on sovitettu päivittämään laskuriarvoa ennalta asetetulla määrällä vasteena mainitun tahdistusviestin vastaanottamiselle ja mainittu laskentaväline on sovitettu käyttämään mainittua laskuriarvoa mainittuna lähetysarvona.

14. Nätelement enligt patentkrav 11, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan är anordnat att definiera ett gränsvärde som en pä förhand bestämd andel av nämnda differensvärden understiger.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että mainittu 15 säätöväiine on sovitettu määrittämään raja-arvo, jonka alittaa ennalta määrätty osuus mainituista eroarvoista.

15. Nätelement enligt patentkrav 14, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan 5 är anordnat att bilda ett viktat glidande medeltal för nämnda differensvärden, var- vid vägningstalen för differensvärden som är mindre än nämnda gränsvärde är större än vägningstalen för differensvärden som är större än nämnda gränsvärde, och nämnda regleringsorgan är anordnat att reglera nämnda klocksignal pä basis av nämnda viktade glidande medeltal. 10 16. Nätelement enligt patentkrav 14, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan innehäller ett lägpassfilter som är anordnat att bilda ett lägpassfiltrerat värde för nämnda differensvärden, varvid vägningstalen för differensvärden som är mindre än nämnda gränsvärde är större än vägningstalen för differensvärden som är större än nämnda gränsvärde, och nämnda regleringsorgan är anordnat att reglera 15 nämnda klocksignal pä basis av nämnda lägpassfiltrerade värde.

15 Iin alaosaa edustavien arvovälien esiintymistiheysindikaattoreihin (403, 404, 405) ja säätämään mainittua kellosignaalia mainitun käyrän nollakohtaa (402) vastaavan eroarvon perusteella.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että mainittu t « • · » *·*·’ säätöväiine on sovitettu muodostamaan mainittujen eroarvojen painotettu liukuva • ·* · *·»* keskiarvo, jossa mainittua raja-arvoa pienempien eroarvojen painokertoimet ovat '···] 20 suurempia kuin mainittua raja-arvoa suurempien eroarvojen painokertoimet, ja ‘ * säätämään mainittua kellosignaalia mainitun painotetun liukuvan keskiarvon pe- • ·*· *«·' rusteella. ··· • · • · ··♦

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että mainittu : ·*; säätöväiine sisältää alipäästösuodattimen, joka on sovitettu muodostamaan mai- ··· ·***· 25 nittujen eroarvojen alipäästösuodatettu arvo, jossa mainittua raja-arvoa pienempi- ··· . en eroarvojen painokertoimet ovat suurempia kuin mainittua raja-arvoa suurempi- • *♦ en eroarvojen painokertoimet, ja mainittu säätöväiine on sovitettu säätämään mai- • » • nittua kellosignaalia mainitun alipäästösuodatetun arvon perusteella. w I·· • e···

17. Nätelement enligt patentkrav 11, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan är anordnat att definiera ett estimat för fördelningen av nämnda differensvärden genom att klassificera nämnda differensvärden i värdeintervaller, med pä förhand definierade nedre och övre gränser, och genom att bilda en frekvensindikator för iVt 20 varje värdeintervall, som är proportionell mot antalet differensvärden som ingär i * l nämnda värdeintervall. « « « • · · ···

17. Patenttivaatimuksen 11 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että mainittu 30 säätöväiine on sovitettu määrittämään mainittujen eroarvojen jakauman estimaatti 26 119165 luokittelemalla mainitut eroarvot arvoväleihin, joilla on ennalta määritellyt ala· ja ylärajat, ja muodostamalla kullekin arvovälille esiintymistiheysindikaattori, joka on verrannollinen mainitulle arvovälille kuuluvien eroarvojen lukumäärään.

18. Nätelement enligt patentkrav 17, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan ·:··· är anordnat att definiera värdeintervallerna som representerar nedre delen av . nämnda differensvärdens variationsvidd, varvid summan av frekvensindikatorerna • · · .·♦·. 25 är en pä förhand inställd andel av summan av alla värdeintervallers frekvensindi- ♦ · katorer, och att kalkylera ett viktat väntevärde pä estimatet för nämnda differens-..4 värdens fördelning, varvid frekvensindikatorernas vägningstal för nämnda värdein- tervaller, som representerar nämnda nedre del av differensvärdenas variations- · *·♦** vidd, är större än vägningstalen för de andra värdeintervallemas frekvensindikato- :T: 30 rer, och att reglera nämnda klocksignal pä basis av nämnda viktade väntevärde. • · *:*’ 19. Nätelement enligt patentkrav 17, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan # • ’·· är anordnat att inpassa en kurva (401) inom värdeintervallemas frekvensindikato- rer (403, 404, 405) som representerar nedre delen av nämnda differensvärdens 119165 34 variationsvidd och att reglera nämnda klocksignal pä basis av ett differensvärde som motsvarar nämnda kurvas nollpunkt (402).

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että mainittu 5 säätöväline on sovitettu määrittämään mainitun eroarvojen vaihteluvälin alaosaa edustavat arvovälit, joiden esiintymistiheysindikaattoreiden summa on ennalta asetettu osuus kaikkien arvovälien esiintymistiheysindikaattoreiden summasta, ja laskemaan mainitusta eroarvojen jakauman estimaatista painotettu odotusarvo, jossa mainittujen arvovälien, jotka edustavat eroarvojen vaihteluvälin mainittua 10 alaosaa, esiintymistiheysindikaattorien painokertoimet ovat suurempia kuin muiden arvovälien esiintymistiheysindikaattorien painokertoimet, ja säätämään mainittua kellosignaalia mainitun painotetun odotusarvon perusteella.

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että mainittu säätöväline on järjestetty sovittamaan käyrä (401) mainitun eroarvojen vaihteluvä-

20. Nätelement enligt patentkrav 11, kännetecknat av att nätelementet är ett av följande: en IP-router (engl. Internet Protocol) och en MPLS-kopplare (engl. Multi

20. Patenttivaatimuksen 11 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että verk- #·*·* , .·. koelementti on yksi seuraavista: IP-reititin (engl. Internet Protocol) ja MPLS-kytkin .···. 20 (engl. Multi Protocol Label Switching). ·«· * * 21. Patenttivaatimuksen 11 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että verk- • I I '·*·* koelementti on Ethernet-kytkin. ··· : : ··«

21. Nätelement enligt patentkrav 11, kännetecknat av att nätelementet är en Ethernet-kopplare.

22. Nätelement enligt patentkrav 11, kännetecknat av att nätelementet är en bas-station för ett mobiltelefonnät. 10

23. Förfarande för att inbördes synkronisera en första klocksignal i ett första nät element och en andra klocksignal i ett andra nätelement, i vilket förfarande: synkroniseringssignaler sänds (601) fran nämnda första nätelement tili nämnda andra nätelement, nämnda synkroniseringssignaler mottas (602) i nämnda andra nätele-15 ment, ett differensvärde bildas (603) för varje synkroniseringssignal, som utgör väsentligt skillnaden mellan nämnda synkroniseringssignals mottagnings- t · v.: tidsvärde och sändningsvärde, vilket nämnda mottagningstidsvärde beror pä antalet klocksignalperioder i nämnda nätelement som ackumulerats vid 20 nämnda synkroniseringssignals mottagningsögonblick pä en pä förhand ·:·♦· bestämd synkroniseringspunkt i nämnda andra nätelement, och vilket . .·. nämnda sändningsvärde beror pä nämnda synkroniseringssignals posi- .···. tion i synkroniseringssignalernas tidsmässiga sändningsordning, och • · ··· nämnda andra klocksignal regleras (604) pä basis av information som in-j *· 25 gär i differensvärden som motsvarar tidsmässigt successiva synkronise- :]]]: ringssignaler, • · · v : kännetecknat av att vid regleringen av nämnda andra klocksignal (604) viktas regleringseffekten av de differensvärden som ingär i det första omrädet (304) som s·! representerar den nedre delen av nämnda differensvärdens variationsvidd (306) X · 30 starkare än regleringseffekten av de differensvärden som ingär i det andra omrä- * ·· * * det (305) av nämnda differensvärdens variationsvidd, vilket nämnda första omräde representerar lägre differensvärden än nämnda andra omräde. 119165 35

22. Patenttivaatimuksen 11 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että verk- • ·'; koelementti on matkapuhelinverkon tukiasema. • •t ·*· e · *·;·* 25 23. Menetelmä ensimmäisessä verkkoelementissä olevan ensimmäisen kellosig- e · ·'.*·: naalin ja toisessa verkkoelementissä olevan toisen kellosignaalin keskinäiseksi tahdistamiseksi, jossa menetelmässä: e «·· ·;;; - lähetetään (601) mainitusta ensimmäisestä verkkoelementistä mainittuun • · ’···* toiseen verkkoelementtiin tahdistusviestejä, 27 119165 - vastaanotetaan (602) mainittuja tahdistusviestejä mainitussa toisessa verkkoelementissä, - muodostetaan (603) kullekin tahdistusviestille eroarvo, joka on oleellisesti mainitun tahdistusviestin vastaanottoaika-arvon ja lähetysarvon erotus, joka 5 mainittu vastaanottoaika-arvo riippuu mainitun toisen kellosignaalin kumu loituneesta jaksomäärästä mainitun tahdistusviestin saapumishetkellä mainitun toisen verkkoelementin ennalta määrättyyn tahdistuspisteeseen, ja joka mainittu lähetysarvo riippuu mainitun tahdistusviestin asemasta tahdis-tusviestien ajallisessa lähetysjärjestyksessä, ja 10. säädetään (604) mainittua toista kellosignaalia ajallisesti peräkkäisiä tahdis tusviestejä vastaavien eroarvojen sisältämän informaation perusteella, tunnettu siitä, että mainitun toisen kellosignaalin säätämisessä (604) painotetaan mainittujen eroarvojen vaihteluvälin (306) ensimmäiseen alueeseen (304) kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta voimakkaammin kuin mainitun eroarvojen vaihtelu-15 välin toiseen alueeseen (305) kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta, joka mainittu ensimmäinen alue edustaa pienempiä eroarvoja kuin mainittu toinen alue.

22 119165

24. Förfarande enligt patentkrav 23, kännetecknat av att i nämnda synkroniseringssignal skrivs en tidsstämpel, som beror pä antalet ackumulerade perioder av nämnda första klocksignal som motsvarar nämnda synkroniseringssignals ut-gängsögonblick frän en pä förhand bestämd synkroniseringspunkt i nämnda första 5 nätelement, nämnda tidsstämpel avläses i nämnda synkroniseringssignal och nämnda tidsstämpel används som nämnda sändningsvärde.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuun '·*** tahdistusviestiin kirjoitetaan aikaleima, joka riippuu mainitun ensimmäisen kel- *·ί·: losignaalin kumuloituneesta jaksomäärästä, joka vastaa mainitun tahdistusviestin ··· 20 lähtöajankohtaa mainitun ensimmäisen verkkoelementin ennalta määrätystä tah- ••«•S * * distuspisteestä, luetaan mainittu aikaleima mainitusta tahdistusviestistä ja käyte- • *% '·:·* tään mainittua aikaleimaa mainittuna lähetysarvona. ··· • · • * ···

25. Förfarande enligt patentkrav 23, kännetecknat av att frän nämnda första nätelement sänds en första synkroniseringssignal, man inväntar ett pä förhand be-stämt antal perioder av nämnda första klocksignal, en andra synkroniseringssignal 10 sänds frän nämnda första nätelement, räknarvärdet uppdateras med ett andra pä förhand bestämt antal som svar pä mottagandet av nämnda andra synkroniseringssignal i nämnda andra nätelement, och nämnda räknarvärde används som nämnda sändningsvärde anslutet tili nämnda andra synkroniseringssignal.

25 Patentkrav • · # • · · *·]/ 1. System för att inbördes synkronisera en första klocksignal (111) i ett första nät- element (101) ooh en andra klocksignal (112) i ett andra nätelement (102), vilket m nämnda första nätelement är anpassat att sända synkroniseringssmeddelande tili : nämnda andra nätelement och nämnda andra nätelement är anpassat att motta 30 nämnda synkroniseringsmeddelande och vilket system innefattar: 119165 30 ett kalkylorgan (105) anordnat att bilda ett differensvärde (113) för syn-kroniseringssignalen, vilket differensvärde utgör väsentligt skillnaden mellan nämnda synkroniseringssignals mottagningstidsvärde och sänd-ningsvärde, vilket nämnda mottagningstidsvärde beror pä antalet nämn-5 da andra klocksignalsperioder som ackumulerats vid synkroniserings- signalens mottagningsögonblick pä nämnda andra nätelements pä för-hand bestämda synkroniseringspunkt, och nämnda sändningsvärde är beroende av nämnda synkroniseringssignals position i synkroniserings-signalernas tidsmässiga sändningsordning, och 10. ett regleringsorgan (107) anordnat att reglera nämnda andra klocksignal pa basis av information som ingar i differensvärden som motsvarar tids-mässigt successiva synkroniseringssignaler, kännetecknat av att nämnda regleringsorgan (107) är anordnat att vikta reg-leringseffekten av de differensvärden som ingar i det första omrädet (304) av 15 nämnda differensvärdens variationsvidd (306) starkare än regleringseffekten av de differensvärden som ingar i det andra omradet (305) av nämnda differensvärdens variationsvidd, vilket nämnda första omräde representerar lägre differensvärden än nämnda andra omrade.

25. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään • ;*. mainitusta ensimmäisestä verkkoelementistä ensimmäinen tahdistusviesti, odote- .***. 25 taan ensimmäinen ennalta asetettu määrä mainitun ensimmäisen kellosignaalin ·*» / . jaksoja, lähetetään mainitusta ensimmäisestä verkkoelementistä toinen tahdistus- * ♦· viesti, päivitetään laskuriarvoa toisella ennalta asetetulla määrällä vasteena maini- • · . tun toisen tahdistusviestin vastaanottamiselle mainitussa toisessa verkkoelemen- ·!· tissä ja käytetään mainittua laskuriarvoa mainittuun toiseen tahdistusviestiin liitty- • e· 30 vänä lähetysarvona. 28 119165

26. Förfarande enligt patentkrav 25, kännetecknat av att nämnda första pä för-15 hand bestämda antal är lika stort som nämnda andra pä förhand bestämda antal.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen ennalta asetettu määrä on yhtä suuri kuin mainittu toinen ennalta asetettu määrä.

27. Förfarande enligt patentkrav 23, kännetecknat av att ett gränsvärde definie-ras, som en pä förhand bestämd andel av nämnda differensvärden understiger.

27. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään 5 raja-arvo, jonka alittaa ennalta määrätty osuus mainituista eroarvoista.

28. Förfarande enligt patentkrav 27, kännetecknat av att ett viktat glidande me-deltal bildas för nämnda differensvärden, varvid vägningstalen för differensvärden \v 20 som är mindre än nämnda gränsvärde är större än vägningstalen för differensvär-·*.:.·* den som är större än nämnda gränsvärde, och nämnda andra klocksignal regleras pä basis av nämnda viktade glidande medeltal.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan mainittujen eroarvojen painotettu liukuva keskiarvo, jossa mainittua raja-arvoa pienempien eroarvojen painokertoimet ovat suurempia kuin mainittua raja-arvoa suurempien eroarvojen painokertoimet, ja mainittua toista kellosignaalia 10 säädetään mainitun painotetun liukuvan keskiarvon perusteella.

29. Förfarande enligt patentkrav 27, kännetecknat av att ett lägpassfiltrerat värde för nämnda differensvärden bildas, varvid vägningstalen för differensvärden som • « *···* 25 är mindre än nämnda gränsvärde är större än vägningstalen för differensvärden som är större än nämnda gränsvärde, och nämnda andra klocksignal regleras pä ·· : *·· basis av nämnda lägpassfiltrerade värde. ··· • · * ·

29. Patenttivaatimuksen 27 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan mainittujen eroarvojen alipäästösuodatettu arvo, jossa mainittua raja-arvoa pienempien eroarvojen painokertoimet ovat suurempia kuin mainittua raja-arvoa suurempien eroarvojen painokertoimet, ja mainittua toista kellosignaalia sääde- 15 tään mainitun alipäästösuodatetun arvon perusteella.

30. Förfarande enligt patentkrav 23, kännetecknat av att ett estimat för fördel- *.* ’ ningen av nämnda gränsvärden definieras genom att klassificera nämnda diffe- • · · !...: 30 rensvärden i värdeintervaller, med pä förhand definierade nedre och Övre gränser, och genom att bilda en frekvensindikator för varje värdeintervall, som är proportio- !·. : neli mot antalet differensvärden som ingär i nämnda värdeintervall. • ·« • · 119165 36

30. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään mainittujen eroarvojen jakauman estimaatti luokittelemalla mainitut eroarvot arvo- • · · *·*;* väleihin, joilla on ennalta määritellyt ala- ja ylärajat, ja muodostamalla kullekin ar- • · i vovälille esiintymistiheysindikaattori, joka on verrannollinen mainitulle arvovälille • · *···] 20 kuuluvien eroarvojen lukumäärään. • · : 31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään «m mainitun eroarvojen vaihteluvälin alaosaa edustavat arvovälit, joiden esiintymisti- ·· · heysindikaattoreiden summa on ennalta asetettu osuus kaikkien arvovälien esiin-: :*.· tymistiheysindikaattoreiden summasta, ja lasketaan mainitusta eroarvojen ja- • t 25 kauman estimaatista painotettu odotusarvo, jossa mainittujen arvovälien, jotka *·· ,·[ · edustavat eroarvojen vaihteluvälin mainittua alaosaa, esiintymistiheysindikaattori- • ·· en painokertoimet ovat suurempia kuin muiden arvovälien esiintymistiheysindi- • « •( kaattorien painokertoimet, ja säädetään mainittua toista kellosignaalia mainitun ··* •”j painotetun odotusarvon perusteella. « · • t f·· 119165 29

31. Förfarande enligt patentkrav 30, kännetecknat av att värdeintervaller som re-presenterar nedre delen av nämnda differensvärdens variationsvidd definieras, varvid summan av frekvensindikatorerna är en pä förhand inställd andel av summan av alla värdeintervallers frekvensindikatorer, och ett viktat väntevärde av es-5 timatet för nämnda differensvärdens fördelning kalkyleras, varvid frekvensindikato-remas vägningstal för nämnda värdeintervaller som representerar nämnda nedre del av differensvärdenas variationsvidd är större än vägningstalen för de andra värdeintervallernas frekvensindikatorer, och nämnda andra klocksignal regleras pä basis av nämnda viktade väntevärde. 10 32. Förfarande enligt patentkrav 30, kännetecknat av att en kurva (401) inpassas inom värdeintervallernas frekvensindikatorer (403, 404, 405) som representerar nedre delen av nämnda differensvärdens variationsvidd och nämnda andra klocksignal regleras pä basis av ett differensvärde som motsvarar nämnda kurvas noll-punkt (402).

32. Patenttivaatimuksen 30 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovitetaan käyrä (401) mainitun eroarvojen vaihteluvälin alaosaa edustavien arvovälien esiin-tymistiheysindikaattoreihin (403, 404, 405) ja säädetään mainittua toista kellosignaalia mainitun käyrän nollakohtaa (402) vastaavan eroarvon perusteella.

33. Tietokoneohjelma ohjelmoitavan prosessointiyksikön ohjaamiseksi säätämään verkkoelementissä olevaa kellosignaalia ajallisesti peräkkäisiä tahdistusviestejä vastaavien eroarvojen sisältämän informaation perusteella, joista kukin eroarvo on oleellisesti vastaanotetun tahdistusviestin vastaanottoaika-arvon ja lähetysarvon erotus, joka mainittu vastaanottoaika-arvo riippuu mainitun kellosignaalin kumuloi-10 tuneesta jaksomäärästä mainitun vastaanotetun tahdistusviestin saapumishetkellä mainitun verkkoelementin ennalta määrättyyn tahdistuspisteeseen, ja joka mainittu lähetysarvo riippuu mainitun vastaanotetun tahdistusviestin asemasta tahdistus-viestien ajallisessa lähetysjärjestyksessä, tunnettu siitä, että tietokoneohjelmassa on ohjelmalliset välineet mainitun ohjelmoitavan prosessointiyksikön ohjaamiseksi IS painottamaan mainittujen eroarvojen vaihteluvälin (306) ensimmäiseen alueeseen (304) kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta voimakkaammin kuin mainitun eroarvojen vaihteluvälin toiseen alueeseen (305) kuuluvien eroarvojen säätövaikutusta, joka mainittu ensimmäinen alue edustaa pienempiä eroarvoja kuin mainittu toinen :Y: alue. • · • · · • · ·

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen tietokoneohjelma, tunnettu siitä, että tieto- • · koneohjelma on tallennettu optiselle levykkeelle. • ·

35. Patenttivaatimuksen 33 mukainen tietokoneohjelma, tunnettu siitä, että tieto- · · koneohjelma on koodattu signaaliin, joka on vastaanotettavissa tiedonsiirtoverkosta. • · • · • ·«

33. Datorprogram för att styra en programmerbar processorenhet att reglera en klocksignal i ett nätelement pä basis av information som ingär i differensvärden som motsvarar tidsmässigt successiva synkroniseringssignaler, varvid vart och ett differensvärde utgör väsentligt skillnaden mellan en mottagen synkroniseringssig-nals mottagningstidsvärde och sändningsvärde, vilket nämnda mottagningstids- 20 värde beror pä antalet nämnda klocksignalsperioder som ackumulerats vid syn- sV: kroniseringssignalens mottagningsögonblick pä nämnda nätelements pä förhand ; ;*: bestämda synkroniseringspunkt, och nämnda sändningsvärde är beroende av ··· nämnda synkroniseringssignals position i synkroniseringssignalemas tidsmässiga sändningsordning, kännetecknat av att datorprogrammet innefattar programme-. ,·. 25 ringsorgan för att styra nämnda programmerbara processorenhet att vikta reg- • · e Ϊ,".' leringseffekten av de differensvärden som ingär i det första omrädet (304) av *···’ nämnda differensvärdens variationsvidd (306) starkare än regleringseffekten av de differensvärden som ingär i det andra omrädet (305) av nämnda differensvärdens i *·* variationsvidd, vilket nämnda första omräde representerar lägre differensvärden ··· i...: 30 än nämnda andra omräde. * *·· tee

*;]/ 34. Datorprogram enligt patentkrav 33, kännetecknat av att datorprogrammet är ’·;·* lagrat pä en optisk skiva. • e • · *.

*. 35. Datorprogram enligt patentkrav 33, kännetecknat av att datorprogrammet är • * · *· kodat i en signal som kan mottas frän ett datakommunikationsnät. 35