FI118775B - Menetelmä ja laite kenkätelan kunnonvalvonnassa - Google Patents

Description

118775

MENETELMÄ. JA LAITE KENKÄTELAN KUNNONVALVONNASSA

Keksinnön kohteena on menetelmä kenkätelan kunnonvalvonnassa, jossa menetelmässä jatkuvasti analysoidaan kenkätelaan yhdiste-5 tyssä voitelujärjestelyssä käytettävää voiteluainetta, ja jossa analysoinnissa määritetään voiteluaineeseen joutuneiden, mutta voiteluaineeseen kuulumattomien kappaleiden määrää. Keksinnön kohteena on myös vastaava laite.

10 Kenkäteloja käytetään erityisesti rainanmuodostuskoneissa puris-tinteloina sekä kenkäkalantereissa. Ominaista kenkätelalle on ohut ja joustava hihnavaippa, joka_ ohjataan vastatelan ja kuormituskengän muodostamaan kaarevaan näppiin, jota myös pitkänipiksi kutsutaan. Yleensä hihnavaipassa on lujitekuiduista 15 punottu ydinrakenne, jonka molemmin puolin on valettu yksi tai useampi kerros polyuretaania. Polyuretaanin lisäksi ydinraken-teessa voidaan käyttää myös polyamidia ja/tai polyesteriä. Tavallisessa käytössä nykyinen hihnavaippa kestää hyvin. Erityisesti hihnavaipan kulumiskestävyys on hyvä myös pitkäikäisessä 20 käytössä.

. Käytännössä hihnavaippa asetetaan kenkätelan ympärille ja | ] kiinnitetään pyöriviin päätykappaleisiin, jolloin muodostuu • · *· " suljettu rakenne. Tällöin hihnavaipan sisäpuolisen kunnon • · *. *ί 25 määrittäminen on mahdotonta. Vaikka hihnavaipan ja kuormitusken- • · :.· · gän välissä on voiteluainekerros, kuluu hihnavaippa myös sisä- • · •J : pinnaltaan. Varsinkin paikalliset vauriot voivat olla suuriakin, ;***: mikä voi johtaa hihnavaipan hajoamiseen käytön aikana. Kuitenkin hihnavaipan kunto voidaan määrittää vain poistamalla hihnavaippa : 30 kenkätelasta. Toinen vaihtoehto on käyttää endoskooppia jonkin • 4 · ,···, yhteen kautta. Molemmat tavat vaativat monen tunnin mittaisen · ’** seisokin. Lisäksi poistamisen yhteydessä hihnavaippa voi rikkou- • · : tua ja endoskoopilla voidaan tarkastella vain pientä rajallista • · · aluetta hihnavaipasta. Toisin sanoen kenkätelan ja erityisesti : 35 sen hihnavaipan kunnonvalvonta on suuri ongelma ja hihnavaipan yllättäen rikkoutuessa ovat kustannukset merkittäviä.

• · 2 118775

Voiteluaine on tavallisesti öljyä, jonka ominaisuuksien seuraamiseen on olemassa erilaisia laitteita. Kyseisillä laitteilla voidaan selvittää öljynvaihdon tarve, miltä kuitenkin puuttuu vastaavuus hihnavaipan kuntoon, öljyn vanhenemisen . lisäksi 5 laitteilla voidaan myös havaita öljyyn kuulumattomia mikropar-tikkeleja. Tällöin esimerkiksi kenkätelan laakereista irtoavat pienet metallihiukkaset voidaan havaita, minkä perusteella voidaan päätellä jotain kyseisen kone-elimen kunnosta. Tällöin kuitenkin hihnavaipan kunto jää edelleen epäselväksi.

10

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kenkätelan kunnonvalvontaan uudenlainen menetelmä, joka on entistä yksinkertaisempi ja jolla hihnavaipan kunto voidaan määrittää hihnavaippaa rikkomatta ja erityisesti ilman kalliita seisokkeja. Toisaalta keksinnön 15 tarkoituksena on myös aikaansaada kenkätelan kunnonvalvontaan uudenlainen laite, jota voidaan käyttää jatkuvasti ja jolla hihnavaipan kunto voidaan määrittää riittävällä tarkkuudella tuotantoa keskeyttämättä. Tämän keksinnön mukaisen menetelmän tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 20 1. Vastaavasti keksinnön mukaisen laitteen tunnusomaiset piir-teet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 5. Keksinnön * · . . mukaisessa menetelmässä ja laitteessa käytetään hyödyksi voite- • · * • ; lujärjestelyä ja sen voiteluainetta. Tunnetusta poiketen ana- • · · *· [· lysoinnissa käytetään hihnavaippaan suoraan liittyviä indikaati- • · · i·! ! 25 oita, jolloin kuntotieto on tarkka. Lisäksi analysointi voi olla • · : jatkuvaa ilman ylimääräisiä kustannuksia. Laite on yksinkertai- • t * nen ja se voidaan sovittaa erilaisten kenkätelojen yhteyteen.

Lisäksi laitteen herkkyyttä voidaan edullisesti säätää, jolloin : vältetään satunnaiset virheet.

··· · • · · _ _ : : 30 ··· , *. Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla • * · •;jt* oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, • * joissa • · • · · . · · · * 35 Kuva la esittää vastatelan yhteyteen sovitetun kenkätelan poikkileikattuna, 3 118775

Kuva Ib esittää kenkätelan toisen sovelluksen poikkileikattu-na,

Kuva 2 esittää keksinnön mukaisen laitteen sovitettuna kenkä-telan yhteyteen, 5 Kuva 3 esittää periaatepiirroksena keksinnön mukaisen laitteen aksonometrisesti kuvattuna,

Kuva 4 esittää keksinnön mukaisen laitteen toisen sovelluksen alaviistosta katsottuna.

10 Kuvissa la ja Ib esitetään kaksi hiukan erilaista kenkätelaa 10, joiden yhteydessä keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan hyödyntää. Kyseisiä kenkäteloja käytetään erityisesti rainanmuodostuskoneiden puristinosilla ja kenkäkalantereilla, joissa kahden telan väliin muodostetaan puristinnippi. Kenkäte- 15 laan 10 kuuluu stationaarinen keskiakseli 11, johon on tuettu kuormituskenkä 12. Kenkätelaan 10 kuuluva hihnavaippa 13 on kiinnitetty pyöriviin päätykappaleisiin (ei esitetty). Muuten hihnavaippa 13 on irtonaisesti keskiakselin 11 ympärillä.

Kuvassa la esitetään tavallinen kuormitettava kuormituskenkä 12.

20 Toisin sanoen kuormituskengän asento pysyy muuttumattomana . kuormituksesta riippumatta. Kuvan Ib kenkätelassa 10 on taskuton • · . . kuormituskenkä 12 ja voiteluainetta syötetään kuormituskengän • · · • ** edestä.

• · • · • · · • « • · t t · ϊ.ί Ϊ 25 Puristustapahtumassa hihnavaipan ja kuormituskengän välissä on • · ;.· * voiteluainekerros. Suuresta kuormituksesta ja kitkasta johtuen • ·* ί I voiteluaine kuumenee voimakkaasti. Osaltaan tämän takia voite- • · · lussa on käytettävä suurta voiteluainemäärä. Tavallisesti • voiteluaine on öljyä. Käytännössä kenkätelan yhteyteen kuuluu <·· · .***. 30 siis voitelujärjestely 14, joka esitetään periaatteellisesti ·«· . ·, kuvassa 2. Pääkomponentteina voitelujärjestelyyn kuuluu voitelu- · · · ainetankki 15, josta voiteluainetta syötetään pumpulla 16 syöttölinjaa 17 pitkin kenkätelalle 10. Tavallisesti voitelu- ;*·.· ainetankki 15 pumppuineen 16 sijoitetaan rainanmuodos tus koneen • · 35 kellariin kuvan 2 mukaisesti. Voiteluaine johdetaan paluulinjaa 18 pitkin takaisin voiteluainetankkiin 15, jossa voiteluaine 4 118775 jäähtyy ja voiteluaineesta erkanee siihen mahdollisesti sitoutunutta ilmaa ja vettä.

Keksinnön mukainen menetelmä on siis tarkoitettu käytettäväksi 5 kenkätelan kunnonvalvonnassa. Tarkoitus on analysoida toistuvasti, edullisesti jatkuvasti voiteluun käytettävää voiteluainetta ja siten määrittää kenkätelan kuntoa käytön aikana. Itse voiteluaineen ominaisuuksien sijaan analysoinnissa määritetään voiteluaineeseen joutuneiden, mutta siihen kuulumattomien 10 partikkelien määrää. Keksinnön mukaan voiteluaineesta määritetään nimenomaan kenkätelaan 10 kuuluvasta hihnavaipasta 13 peräisin olevia kappaleita 19, erityisesti isohkoja, silmämää-räisestikin havaittavia kappaleita. Tällöin yleensä kappaleiden ja erityisesti niiden määrän perusteella voidaan määrittää 15 kenkätelan 10 hihnavaipan 13 kunto, erityisesti sen sisäpuolen kunto. Testeissä on havaittu, että varsinkin isohkojen kappaleiden alkaessa irrota hihnavaipan sisäpinnasta, on hihnavaipan kunto hyvin heikko. Erityisesti paikallisten vaurioiden, kuten esimerkiksi nipin läpi kulkeutuneiden massakasaumien aiheuttami-20 en muodonmuutosten jälkeen hihnavaipan sisäpinnasta irtoa polyuretaanikerroksen paloja. Ilmiötä kutsutaan myös delaminaa- • · . . tioksi ja kerran alkanut irtoilu kiihtyy nopeasti. Tällaisen i » « *1 *| hihnavaipan oletettu kestoikä on joitain tunteja, korkeintaan • · « *·’· joitain kymmeniä tunteja.

• · • ·· : 25 • · : Yhden kenkätelan voitelujärjestelyssä 14 on voiteluainetta • e· useita kuutiometrejä, joten tavallisesti kullakin kenkä telalla on oma voiteluainetankki 15 pumppuineen 16, joskin kenkäteloilla • ·*; voi olla yhteinenkin voitelujärjestely. Toiminnallisesti saman- .···. 30 laisista osista on käytetty samoja viitenumerolta. Kenkätelan kunnonvalvontaan tarkoitettu keksinnön mukainen laite yhdiste- • · « :·: * tään voitelujärjestelyyn 14. Laitteeseen kuuluu analysointitila

• «I

*...· 20 varustettuna tuloyhteellä 21 ja poistoyhteellä 22 laitteen ♦ •\j sovittamiseksi voitelujärjestelyyn (kuva 2 ja 3) . Laitteessa on • * 35 lisäksi analysointivälineet 23 voiteluaineessa olevien kappaleiden määrän määrittämiseksi. Keksinnön mukaan analysointivälineet 5 118775 23 on sovitettu havaitsemaan erityisesti kenkätelaan 10 kuuluvasta hihnavaipasta 13 peräisin olevia kappaleita 19 (makropar-tikkeleja). Tällöin voidaan määrittää seurattavan kenkätelan 10 hihnavaipan 13 kunto, erityisesti sen sisäpuolen kunto edellä 5 mainitun periaatteen mukaisesti.

Jo pelkästään hihnavaipan palasten tarkastelu hihnavaipan kunnon määrittämiseksi on uutta. Tämän lisäksi keksinnön mukaiset keinot kappaleiden havaitsemiseksi poikkeaa tunnetusta. Keksin-10 nön mukaan hihnavaipasta 13 peräisin olevat kappaleet 19 erotetaan voiteluaineesta, jonka erotuksen yhteydessä määritetään kyseisten kappaleiden 19 määrä. Kappaleiden määrän toteamiseksi samalla ne saadaan hallitusti poistettua voitelujärjestelystä. Edullisesti laite sijoitetaankin ennen voiteluainetankkia. 15 Kappaleet voidaan erottaa monella eri tavalla tai niiden yhdistelmillä. Kuvan 3 sovelluksessa analysointitilan 20 virtausläpi-mitta on suurempi kuin tuloyhteen 21 virtausläpimitta. Kyseinen mitoitus on edullista varsinkin nopeilla virtauksilla. Tällöin voiteluaineen virtaus hidastuu analysointitilassa 20 helpottaen 20 erottumista. Kun kyse on kohtuullisen suurista kappaleista 19, tmtt· erottuvat ne jo painovoimaisestikin. Toinen keino on ohjata • · . voiteluaineen virtausta tai rajoittaa kappaleiden liikettä ; *j analysointitilassa. Virtausta voidaan ohjata siten, että lait- ♦ · ♦ ]· ’· teen ainakin yhdessä leikkaustasossa tuloyhde 21 ja poistoyhde • · · ί·ϊ ί 25 22 on sovitettu virtauksellisesti sivuun toisistaan (kuva 3).

• · :.i : Käytännössä tulo- ja poistoyhde ovat vastakkaisilla puolilla, • · * ϊ,,.ϊ jolloin laitteen sijoittaminen paluulinjaan on mahdollisimman helppoa. Lisäksi tulo- ja poistoyhde avautuvat analysointiti- • :*j laan. Toisin sanoen voiteluaineen virtausta ei viedä putkella ··· · .**·. 30 nestepinnan alapuolelle, jolloin esimerkiksi huohotin on tarpee-

»M

. ·, ton analysointitilassa. Tästä huolimatta tulo- ja poistoyhteet • * · :·* · voidaan sijoittaa mihin tahansa valinnaiseen kulmaan toistensa • · *···' suhteen, jolloin kappaleet eroavat voiteluaineesta sen osuessa ·*·.· laitteen seinämään. Myös laitteen muotoilulla voidaan ohjata Φ · ....: 35 virtausta. Tämän lisäksi voidaan käyttää erilaisia ohjauselimiä 24. Voiteluaineen virtausta esitetään nuolilla kuvassa 3.

6 118775

Kuvassa 3 esitetään keksinnön mukainen laite periaatepiirrokse-na. Tässä tuloyhde 21 avautuu analysointitilaan 20. Analysointi-tilaan 20 kuuluu edullisesti myös laajennusosa 25, joka on sovitettu tuloyhteen 21 ja poistoyhteen 22 alapuolelle·. Laajen-5 nusosalla analysointitilaan saadaan riittävästi tilavuutta, jotta kappaleet ehtivät varmasti erottua voiteluaineesta. Lisäksi analysointitilassa oleva samea ilmavoiteluaineseos ehtii tasaantua, jolloin ilma erottuu ylös ja analysointitilan alaosassa kirkastuneesta voiteluaineesta kappaleet voi havaita 10 vaikka katsomalla. Lisäksi laajennusosa 25 on ainakin yhdessä halkileikkaustasossa painovoiman suunnassa kapeneva. Kuvassa 3 laajennusosa kapenee vain yhdessä tasossa, mikä kuitenkin edesauttaa kappaleiden erottumista. Myös laajennusosaan voidaan sijoittaa ohjaimia, jotka rauhoittavat voiteluaineen virtausta 15 ja kääntävät isot kappaleet siten, että ne varmasti laskeutuvat analysointitilan alaosaan. Analysointitila ja koko laite voi olla myös vinossa. Tällöin kalteva seinämäpinta nopeuttaa kappaleiden erottumista alas, mikä on eduksi ainakin pienehköillä kappaleilla.

20

Ilmavoiteluaineseoksen tasaantumiseen tarvittava mitta riippuu e · . . paljon sovelluksesta. Esimerkiksi paluulinjan koko, voiteluai- • »^· * 1 neen tilavuusvirta ja ilman määrä voiteluaineessa ovat merkittä- « · · *· " viä tekijöitä. Yleisesti laajennusosan sisämitta painovoiman • e · J.i : 25 suunnassa on 1 - 15, edullisemmin 2-8 kertaa tuloyhteen • · j läpimitta. Tällöin varmistetaan mahdollisimman hyvät olosuhteet ··* !φ#ιϊ kappaleiden havaitsemiseksi. Tavallisesti tasaantunut voiteluai ne on läpikuultavaa ja kappaleet erottuvat selvästi voiteluai- • ·*· neen läpi. Havainnoinnin helpottamiseksi analysointitila ja M· · .·**. 30 laajennusosa tai ainakin laajennusosa on ainakin osittain

• M

t läpinäkyvää materiaalia. Kuvan 3 laite on kokonaan valmistettu • · · '·· * läpinäkyvästi muovista, jolloin kappaleiden 19 ja niiden määrän • · *...* voi havaita silmämääräisesti. Kuvasta 3 ilmenee myös voiteluai- ;\· neen pinnankorkeus. Käytännössä paluulinja on noin puolillaan • * 35 voiteluainetta.

• e 7 118775

Normaalikulumisessa hihnavaipasta irtoaa pieniä partikkeleja. Sen sijaan kunnon kannalta merkittävät kappaleet ovat isoja. Keksinnön mukaan voiteluaineesta määritetään kappaleita 19, joiden koko on yhtä neliömillimetriä suurempi. Erottuminen 5 voidaan varmistaa sovittamalla laitteeseen ennen poistoyhdettä 22 sihtivälineet 26, joiden erottelukyky on sovitettu siten, että alle yhden neliömillimetrin kokoiset kappaleet läpäisevät sihtivälineet 26. Toisin sanoen neliömillimetriä suuremmat kappaleet törmäävät sihtivälineisiin ja laskeutuvat painovoimai-10 sesti alaspäin. Sihtivälineisiin järjestetään edullisesti ylijuoksu esimerkiksi jättämällä poistoyhteen yläreuna ilman sihtiä. Toiseksi sihti voidaan asentaa yläreuna voiteluaineen virtausta vastaan, jolloin kappaleet ohjautuvat alaspäin tukkimatta sihtiä. Tällöin viimeistään sihtivälineisiin osuessaan 15 kappale eroaa virtauksesta ja painovoimaisesti vajoaa alaspäin. Varsinkin läpinäkyvästä laitteesta voidaan kappaleiden määrä havaita nopeasti yksinkertaisesti katsomalla. Kuvan 3 laitteeseen kuuluu lisäksi irrotettava kansi 27, jolloin sihtivälineet 26 voidaan helposti puhdistaa ja vaihtaa. Lisäksi laitteeseen 20 kuuluu irrotettava pohjakappale 28, jolloin kertyneet kappaleet . voidaan poistaa laitteesta.

• · • · • · · *· " Käytännössä silmämääräinen havainnointi riittämätöntä varsinkin, « · » *· '! kun laite sijaitsee kellarissa. Niinpä keksinnön mukaan ana- ♦ · :.i : 25 lysointivälineisiin 23 kuuluu anturielimet 29, jotka on sovitet- • « ; tu havaitsemaan ei-magneettisia kappaleita 19. Edullisesti i***: anturielimet 29 ovat kosketuksettomia, jolloin laite on toimin- # · · tavarma ja huoltovapaa. Edullisesti anturielimiin 29 kuuluu ί useita optisia antureita 29', jotka on sovitettu vastakkaisille «•1 · .·*·, 30 puolille analysointitilaa 20. Tällöin muodostuu kattava valover- • · "·* ho 30, joka läpi kappaleet 19 putoavat. Kuvan 3 sovelluksessa ; anturit 29' on sovitettu seinämän ulkopuolelle valosäteiden ··· kulkiessa seinämän läpi. Anturit voidaan myös sovittaa laitteen : sisäpuolelle, jolloin anturit ovat voiteluaineessa. Optisina • · 35 antureina voidaan käyttää esimerkiksi diodeja tai lasereita.

• «

Toisaalta myös muita kosketuksettomia antureita, kuten esimer- 118775 8 kiksi ultraääniantureita voidaan käyttää. Myös CCD-kennoon liitettyä konenäköä tai kontrastieroon perustuvaa hahmontunnistusta voidaan käyttää. Anturielimillä varustettu laite voidaan valmistaa läpinäkymättömästä materiaalista, joskin tarkastusik-5 kuna mahdollistaa nopean silmämääräisen tarkastuksen.

Hihnavaipasta irronneet kappaleet katkaisevat valoverhon, mikä havaitaan analysointivälineisiin 23 kuuluvilla signaalinkäsittelylaitteilla 31. Kyseinen tieto voidaan lähettää esimerkiksi 10 lähiverkkoa pitkin käsiteltäväksi koneenohjausjärjestelmään 32, jossa antureiden tiedoista muodostetaan kuntotieto. Lähiverkkoa kuvataan katkoviivalla kuvissa 2 ja 3. Jatkuva analysointi tarkoittaa myös säännöllistä, edullisesti ajastettua toimintoa. Havaittujen kappaleiden määrän mukaan toiminto säätää otantojen 15 tiheyttä ja/tai otantajaksojen pituutta. Toisin sanoen kappaleiden puuttuessa on harvoin lyhyitä otantoja. Kappaleiden esiintyessä on vastaavasti pitempiä otantoja ja/tai otantoja on tiheästi. Toisaalta signaalinkäsittelylaitteissa 31 voi olla itsessään laskentatehoa, jolloin koneenohjausjärjestelmään 32 lähetetään 20 vain kuntotieto. Periaatteessa hälytys voidaan antaa jo yhdestä-, kin kappaleesta, mikä on kuitenkin herkkä virhehälytyksille.

| 1t Sopivalla laskennalla ja asetuksilla voidaan säätää kappaleiden • · 1 *· 2 tietty määrä, ennen kuin hälytys annetaan. Lisäksi, mikäli vain • e *.2: yksi valosäde katkeaa, on kyse pienestä kappaleesta. Vastaavas- • ♦ {,· · 25 ti, mitä useampia valonsäteitä katkeaa oleellisen samanaikaisesti : ti, on hihnavaipasta irronnut iso kappale. Tällöin hihnavaippa j3; on vaihdettava pikimmiten. Tyypillisesti kappaleet ovat kooltaan ··· muutamasta neliömillistä aina useisiin neliösentteihin. Antu- jrielimiltä 29 signaali voidaan välittää myös langattomasti ·#· · .···. 30 (nuolet kuvassa 2) . Lisäksi koneenohjausjärjestelmästä 32 voi • · *Γ olla yhteys hihnatoimittajaan uuden hihnavaipan lähettämiseksi : rainanmuodostuskoneelle, kun hälyttävä kuntotieto on saatu e·1 laitteelta.

· e e · 2 • 1 35 Kuvassa 4 esitetään keksinnön mukaisen laitteen toinen sovellus.

3 • · Tässä analysointitilan 20 muoto vastaa paluulinjan 18 muotoa ja 9 118775 tuloyhde 21 ja poistoyhde 22 on varustettu laipoilla 33. Tällöin laitteen sovittaminen paluulinjaan on yksinkertaista myös jälkikäteenkin. Lisäksi itse laite on kaksiosainen ja osat on sovitettu laippaliitoksella 34 toisiinsa. Näin ollen laitteen 5 asennus on helppoa ja osia voidaan nopeasti vaihtaa esimerkiksi huoltamista tai ominaisuuksien muuttamista varten. Lisäksi yhteen analysointitilaan voidaan sovittaa erilaisia laajennusosia. Myös kuvan 4 sovelluksessa laajennusosa 25 kapenee painovoiman suunnassa. Laitteessa on lisäksi kotelointi 35, 10 jonka sisällä laajennusosa 25 on. Koteloinnissa 35 on myös avattava kansi 36 ja siinä on tilaa 37. analysointilaitteille ja -antureille. Laitteen pohjaan edullisesti järjestetään yhde kappaleiden ja muiden eronneiden epäpuhtauksien poistamiseksi laitteesta. Kuvassa 4 esitetään aukko 38 kyseistä yhdettä 15 varten. Varsinainen havaintokohta on laitteen alaosassa korvak-keiden 39 kohdalla. Laitteen toisella puolella on lisäksi tarkastusikkuna 40, josta voi silmämääräisesti katsoa, onko kappaleita kerääntynyt laitteeseen.

20 Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen tarkkuus on erittäin hyvä. Lisäksi laite on yksinkertainen ja sitä voidaan käyttää i»·1· erilaisten kenkätelojen yhteydessä. Kunnonvalvonta on ennakoivaa • · · *! ja sillä voidaan välttää turhien hihnavaippojen vaihdon lisäksi • 1 *.1·: yllättävät rikkoutumiset, mikä on tunnetulla tekniikalla mahdo- • e ·,· · 25 tonta. Oleellista on riittävän iso ja/tai oikein muotoiltu :j1: analysointitila, jossa isojen lisäksi pienetkin kappaleet ****: ehtivät erota, sekä kappaleet havaitsevat analysointivälineet.

··· • 1 • · · • · « • e1 · ··· • · e ♦ ··· * · • · f • 1 ♦ • M · ··· : : ··♦ # • · • · · • §· * · · ·· · * 1

Claims (16)

118775

1. Menetelmä kenkätelan kunnonvalvonnassa, jossa menetelmässä analysoidaan kenkätelaan yhdistetyssä voitelujärjestetyssä (14) 5 käytettävän voiteluaineen paluuvirtausta, ja jossa analysoinnissa määritetään voiteluaineeseen joutuneiden, mutta voiteluaineeseen kuulumattomien partikkelien määrää, tunnettu siitä, että voiteluaineesta määritetään partikkeleina kenkätelaan (10) kuuluvasta hihnavaipasta (13) peräisin olevia kappaleita (19), 10 jotka jatkuvasti erotetaan voiteluaineen koko paluuvirtauksesta, jonka erotuksen yhteydessä määritetään kyseisten kappaleiden (19) määrä, jonka määrän perusteella määritetään kenkätelan (10) hihnavaipan (13) kunto, erityisesti sen sisäpuolen kunto.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että analysoinnissa määritetään polyuretaanikappaleita.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kappaleet (19) erotetaan painovoimaisesti ja/tai voiteluai-20 neen virtausta ohjaamalla. • · .'.J

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, • · j tunnettu siitä, että voiteluaineesta määritetään kappaleita • · : (19), joiden koko on yhtä neliömillimetriä suurempi. • · · • · · · : .·. 25 • · · • · · .*··.

5. Laite kenkätelan kunnonvalvonnassa, jonka kenkätelan • · • · · yhteyteen kuuluu paluulinjalla (18) varustettu voitelujärjestely (14), ja johon laitteeseen kuuluu analysointitila (20) varustet- • · · tuna tuloyhteellä (21) ja poistoyhteellä (22) laitteen sovitta- • « *!* 30 miseksi voitelujärjestelyyn (14) sekä analysointivälineet (23) • · • · · M ! voiteluaineeseen joutuneiden, mutta voiteluaineeseen kuulumatto- • · · *...* mien partikkelien määrän määrittämiseksi, tunnettu siitä, että tuloyhde (21) on sovitettu paluulinjaan (18) partikkelien • · ;1: erottamiseksi jatkuvasti koko paluuvirtauksesta analysointiti- • · · 35 laan (20), ja analysointivälineet (23) on sovitettu havaitsemaan partikkeleina kenkätelaan (10) kuuluvasta hihnavaipasta 118775 (13) peräisin olevia kappaleita (19) kenkätelan (10) hihnavaipan (13) kunnon, erityisesti sen sisäpuolen kunnon määrittämiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että 5 analysointitilan (20) virtausläpimitta on suurempi kuin tuloyh- teen (21) virtausläpimitta voiteluaineen virtauksen hidastamiseksi analysointitilassa (20).

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu 10 siitä, että analysointitilaan (20) kuuluu laajennusosa (25), joka on sovitettu tuloyhteen (21) ja poistoyhteen (22) alapuolelle .

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että 15 laajennusosa (25) on ainakin yhdessä halkileikkaustasossa painovoiman suunnassa kapeneva.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että laajennusosan (25) sisämitta painovoiman suunnassa 20 on 1 - 15, edullisemmin 2-8 kertaa tuloyhteen (21) läpimitta.

• · : 10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen laite, tunnettu • ·· • · .·. : siitä, että analysointitila (20) ja laajennusosa (25) tai • ·· * · • .·, ainakin laajennusosa (25) on ainakin osittain läpinäkyvää !·· * : .·. 25 materiaalia. • « · ·»» · • · · • · ·

11. Jonkin patenttivaatimuksen 5-10 mukainen laite, tunnettu m· siitä, että laitteen ainakin yhdessä leikkaustasossa tuloyhde • * · (21) ja poistoyhde (22) on sovitettu virtauksellisesti sivuun • · “* 30 toisistaan. • * * · ♦ * » · 1 35

• · *··.* 12. Jonkin patenttivaatimuksen 5-11 mukainen laite, tunnettu :**.· siitä, että analysointitilassa (20) on ohjauselimet (24) voite- :"*· luaineen virtauksen ohjaamiseksi. • * · 118775

13. Jonkin patenttivaatimuksen 5-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu ennen poistoyhdettä (22) sihtivä-lineet (26), joiden erottelukyky on sovitettu siten, että alle yhden neliömillimetrin kokoiset kappaleet läpäisevät sihtiväli- 5 neet (26).

14. Jonkin patenttivaatimuksen 5-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että analysointivälineisiin (23) kuuluu anturielimet (29) , jotka on sovitettu havaitsemaan ei-magneettisia kappaleita 10 (19) .

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että anturielimiin (29) kuuluu useita optisia antureita (29'), jotka on sovitettu vastakkaisille puolille analysointitilaa (20) 15 valoverhon (30) muodostamiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että analysointivälineisiin (23) kuuluu signaalinkäsittelylaitteet (31) anturielimien (29) signaalien lähettämiseksi 20 ja/tai kuntotiedon muodostamiseksi ja lähettämiseksi anturieli-·...: millä (29) havaittaessa säädetty määrä kappaleita (19) , jotka ovat peräisin hihnavaipasta (13). • a • a • · ♦ • ·♦ • « • a • · · * · · ··· a • * • · ♦ • * a ··· · aaa • · • · aaa a a a a * · ♦ aaa ··* • · • a aaa a • a • a a • · ♦ aaa « a a a a » • a • a* a a a aaa a aa a a aaa a a • a aaa 118775