FI116653B - Menetelmä yleislähetyksen toteuttamiseksi matkaviestinverkossa - Google Patents

Description

116653

Menetelmä yleislähetyksen toteuttamiseksi matkaviestinverkossa

Keksinnön ala

Keksintö liittyy yleislähetyksiin ja tapoihin välittää audiovisuaalista 5 sisältöä matkaviestintilaajille, erityisesti 3G-verkoissa.

Tekniikan tausta TV- ja radio-ohjelmien tunnettua jakelutapaa TV- ja radiovastaan-ottimiin nimitetään yleislähetykseksi. Matkaviestinverkoissa yleislähetys tai 10 monipisteyhteys on verraten uusi asia. Perinteisesti matkaviestinverkoissa on ollut mahdollista toteuttaa ainoastaan kaksipisteyhteyksiä.

Eräänä esimerkkinä tunnetun tekniikan haasteista tarkastellaan ideaa tarjota autoilijoille paikallisesti suunnattua liikennetieto-ohjelmaa, joka mm. varoittaa liikenneruuhkista tietyillä tieosuuksilla. Tällöin autoilijat voivat 15 saamansa liikennetiedon perusteella valita reittinsä siten, että he välttävät ruuhkaisimmat tieosuudet.

Ensimmäisenä toteutusvaihtoehtona tuodaan esille TV-tekniikka. Periaatteessa TV-tekniikalla voidaan välittää autoilijoille suunnattua liikennetieto-ohjelmaa. Digitaalinen TV-lähetystekniikka tarjoaa vanhaa analogista 20 lähetystekniikkaa tehokkaamman lähetystavan, mutta silti kumpikaan niistä ei kykene kohdentamaan lähetyksiä tarkasti maantieteellisille alueille eli tässä : , ·. tapauksessa tietyille tieosuudelle. Autoilijoilla ei myöskään yleensä ole ajo- *..: neuvoissansa mitään vastaanottimia TV-lähetyksiä varten.

'·' Ensimmäinen toteutusvaihtoehto sisältää siis seuraavan haitta- 25 puolen. Liikennetiedon kohdentaminen tietylle tieosuudelle on käytännössä i mahdotonta, mikä heikentää huomattavasti toteutusvaihtoehdon toimivuutta i ’ * [: halutussa käytössä.

Toisena toteutusvaihtoehtona tuodaan esille Cell Broadcasting-tekniikka, joka antaa TV-tekniikkaa paremmat mahdollisuudet kohdentaa .. . 30 yleislähetys tietylle alueelle kuten tieosuudelle. Cell Broadcasting-tekniikka : ‘ tarjoaa välineet vain tekstipohjaisen informaation välittämiseksi. Yhdessä Cell

Broadcast-sanomassa voi olla korkeintaan 92 alfanumeerista merkkiä. Tosin .··*: sanomia voidaan niputtaa yhteen enintään 15 kpl, joten vastaanotettavan .il!: viestin kokonaispituus voi olla 1380 kirjainta/merkkiä. Lisäksi tekstiviestien 35 lukeminen ajoneuvossa on varsin hankalaa ja mahdollisesti laitonta.

»IMt • · ( t 2 116653 KUVIO 1 esittää yksinkertaistetussa muodossa Cell Broadcasting-palvelun avulla toteutettua tekstiviestien lähetystä. Cell Broadcast Entity-elementtiin 101 on sijoitettu sisältöpalvelua (kuten esimerkiksi liikennetieto-ohjelmaa) käyttävät sovellukset. Elementti 101 välittää jonkin sovelluksen 5 pyynnön 102 CBC-elementille (Cell Broadcast Center) 103, pyynnön 102 koskiessa tekstiviestien lähettämistä tiettyihin soluihin. CBC-elementti liittyy SAB-protokollalla (Service Area Broadcast Protocol) RNC-elementtiin (Radio Network Controller) 105. Sitten CBC-elementti 103 lähettää tekstiviestien toimittamista koskevan pyynnön 104 RNC-elementille 105, joka puolestaan 10 lähettää sanoman 106 tukiasemalle 107 käyttäen BMC-protokollaa (Broad-cast/Multicast Protocol). Tukiasema toimittaa sanoman 106 mukaiset tekstiviestit 108 ja 109 matkaviestimille 110 ja 111. Jos matkaviestimet on asetettu vastaanottamaan Cell Broadcast-lähetyksiä, ne esittävät tekstiviestin näyttö-laitteensa kautta.

15 Toisen toteutusvaihtoehdon haittapuoli on se, että tunnetun Cell

Broadcast-teknilkan avulla ei pystytä välittämään edes pysäytyskuvaa, saati sitten videokuvaa tai ääntä, joten tämäkään tekniikka ei tee liikennetieto-ohjelmaa autoilijan kannalta kovin käyttökelpoiseksi.

Kolmas toteutusvaihtoehto perustuu paikkatietopalvelun ja MMS- 20 palvelun (Multimedia Messaging Service) hyväksikäyttöön. MMS-viesti on yhdellä silmäyksellä katseltava, lyhyt multimediaesitys. Tavanomaisen teksti- ; viestisisällön lisäksi multimediaesitys voi sisältää kuvia, grafiikkaa, ääntä ja * > audioklippejä. Tulevaisuudessa on esitykseen myös mahdollista sisällyttää videoklippejä. MMS-standardi tukee tekstitiedoston lisäksi ainakin seuraavia 25 tiedostotyyppejä: JPEG, GIF, AMR-äänitiedosto. Kolmannessa toteutusvaih-; t j toehdossa autoilijan liikkumista seurataan paikkatietopalvelun avulla ja mikäli ennalta määritetyt kriteerit lähettää liikennetieto-ohjelma täyttyvät, hänelle • » .··. lähetetään liikennetieto-ohjelma MMS-viestien sisällä. Täten jokainen liiken netiedoista kiinnostunut autoilija saa oman MMS-lähetyksen ollessaan tietyllä 30 tieosuudella tietyllä hetkellä.

: ·’ KUVIO 2 esittää MMS-tekniikan mukaista sisällön jakelua. Aluksi sisältöpalvelulta, esimerkiksi liikennetieto-ohjelmalta, tuleva MMS-viesti 201 .*··. välitetään MMS-Relay-elementille 202. MMS-Relay 202 välittää MMS-viestin " . 201 edelleen MMS-palvelimelle 203, joka tallentaa sen tietokantaansa 204.

35 MMS-Relay 202 lähettää asiakkaalle ilmoituksen 205 saapuneesta MMS-:··: viestistä 201. Ilmoitus 205 välitetään lyhytsanomakeskuksen (SMSC) 206 ja 3 116653 matkapuhelinkeskuksen (MSC) 207 kautta tukiasemaan 208, joka välittää ilmoituksen asiakkaan päätelaitteeseen 209. Ilmoitus saa aikaan asiakkaan päätelaitteessa tietyn sovelluksen aktivoitumisen. Sovellus ottaa yhteyden tukiaseman 208, GPRS-verkon 210, WAP-yhdyskäytävän 211 sekä MMS-5 Relay-elementin 202 kautta MMS-palvelimeen 203, jolloin muodostetaan kaksipisteyhteys 212 päätelaitteen 209 ja MMS-palvelimen 203 välille. Lopuksi MMS-palvelin hakee tietokannasta 204 asiakkaalle osoitetun MMS-viestin 201 ja lähettää sen muodostetun kaksipisteyhteyden kautta päätelaitteeseen 209.

10 Kolmannen toteutusvaihtoehdon haittapuolena ovat kaksipiste- yhteydet. Kun samalla maantieteellisellä alueella kuten matkaviestinverkon solun alueella on useita autoilijoita, matkaviestinverkon kapasiteetti ei riitä kovin moniin samanaikaisiin kaksipisteyhteyksiin kunkin autoilijan ja liikennetietoa välittävän palvelimen välillä. Lisäksi kaksipisteyhteyksistä aiheutuvat 15 matkaviestinverkon käyttökustannukset ovat yhteenlaskettuina suuremmat kuin yhden yleislähetyksen tai monipisteyhteyden kustannukset.

Kolmatta sukupolvea (3G) edeltävässä tietoliikennetekniikassa yleislähetyksiin liittyy kaksi pääasiallista haittapuolta. Ensinnäkin yleislähetys matkaviestimiin rajoittuu pelkkiin tekstiviesteihin. Toiseksi audiovisuaalinen 20 lähetys samanaikaisesti moneen matkaviestimeen joudutaan toteuttamaan kaksipisteyhteyksinä, mikä kuormittaa huomattavasti matkaviestinverkkoa varsinkin sen radiorajapinnassa. Tarkemmin sanoen käytettävissä oleva tiedonsiirtokapasiteetti saattaa loppua tai sen käyttö on liian kallista.

3G-tietoliikennetekniikka voi tarjota joitakin ratkaisuja edellä mai-25 nittuihin haittapuoliin. Eurooppalainen ETSI on suorittanut 3G- i : tietoliikennemäärittelyä UMTS (Universal Mobile Communication System) j' - ’; nimityksen puitteissa ja kansainvälinen ITU IMT-2000 nimityksen puitteissa.

KUVIO 3 esittää UMTS/IMT-2000 -järjestelmäarkkitehtuuria, joka sisältää käyttäjälaitteiston (User Equipment, UE) 301, UTRAN-verkon (UMTS 30 Terrestrial Radio Access Network) 302 ja ydinverkon (core network) 303.

* · · ‘ Käyttäjälaitteiston ja UTRAN-verkon radiorajapintaa nimitetään Uu- rajapinnaksi 304 ja UTRAN-verkon ja ydinverkon rajapintaa nimitetään lu-,·*·. rajapinnaksi 305. ETSIn WCDMA (Wide-band Code-division Multiple Access) on eräs UMTS- ja IMT-2000 -järjestelmäarkkitehtuurin mukainen Uu-35 rajapinta. Tässä patenttihakemuksessa oletamme, että ydinverkko 303 sisäl- : : tää ainakin GSM-standardin mukaisen piirikytkentäisen MSC- 4 116653 verkkoelementin (Mobile Services Switching Center) ja GPRS-standardin mukaisen GGSN-verkkoelementin (Gateway GPRS Support Node), jota hyödynnetään pakettivaihdantaverkossa. ETSIn WCDMA tukee sekä piirikytkentäisiä verkkoja että pakettivaihdantaverkkoja. Käytämme jatkossa 5 "käyttäjälaitteiston” 301 sijasta nimitystä "päätelaite” tai "matkaviestin”.

Tunnettuun tekniikkaan liittyy seuraavia haasteita.

Ensinnäkin, miten yleislähetys (tai monipistelähetys) tarvittaessa kohdennetaan tarkasti vain tietyille maantieteellisille alueille kuten soluihin?

Toiseksi, miten yleislähetys voidaan toteuttaa siten, että matka-10 viestinverkon resursseja, erityisesti radiorajapinnan resursseja, käytetään säästeliäästi?

Kolmanneksi, miten tilaajien paikantaminen voidaan kokonaan tai osittain välttää ja siten säästää paikannuskustannuksissa ja sitä kautta lisäarvopalvelun kokonaiskustannuksissa? 15

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Edellä mainittu esimerkki liikennetieto-ohjelmasta on vain eräs esimerkki, jossa keksintöä voidaan hyödyntää. Yleisesti ottaen keksintö mahdollistaa audiovisuaalisen yleislähetyksen matkaviestinverkossa siten, 20 että vastataan samanaikaisesti kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin.

Keksinnön ensimmäinen tunnusmerkki on se, että lähetyksessä käytetään koodijakokanavointiin perustuvaa verkkoa. Esimerkiksi WCDMA-verkoissa (Wideband Code Division Multible Access) käytettävä DSCH-v ’ liikennekanava (Downlink Shared Channel) soveltuu hyvin yleislähetyksiin.

':' 25 Tällöin matkaviestimiin suunnattu yleislähetys voi sisältää audiota, videota tai i : ; muuta dataa.

• Keksinnön toinen tunnusmerkki on, että siinä hyödynnetään Cell .·*. Broadcast-palveluun liittyvää CBC-elementtiä (Cell Broadcast Center). Näin vastataan ensimmäiseen haasteeseen eli yleislähetys voidaan kohdentaa 30 halutuille maantieteellisille alueille.

i Keksinnön kolmas tunnusmerkki on se, että saman yleislähetys- »« · kanavan kuten DSCH-kanavan lähetystä vastaanottaa monta päätelaitetta ,···, yhtä aikaa, tahdistetusti. Päätelaitteiden tahdistaminen suoritetaan CBC- . elementin avulla käyttäen sopivaa kanavaa kuten BCH-kanavaa (Broadcast 35 Channel). Näin vastataan toiseen haasteeseen eli radiorajapinnan resursseja •: · ·: käytetään säästeliäästi.

5 116653 CBC-elementin käyttö yhdessä WCDMA:n tarjoamien uusien mahdollisuuksien kanssa vastaa myös kolmanteen haasteeseen, joten tilaajien paikantamista ei tarvita liikennetieto-ohjelman eikä muidenkaan vastaavien palveluiden toteutuksessa.

5 Keksinnönmukaisessa menetelmässä palvelun sisältö lähetetään tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitseviin matkaviestimiin seuraavasti. Aluksi menetelmässä sijoitetaan palvelun sisältöön/lähetykseen liittyvä viesti tai viestit tietovarastoon, josta Cell Broadcast-palvelun CBC-elementti on sovitettu lukemaan paketit. Viestien lähetykseen liittyvä ilmoitus jaetaan ainakin 10 yhteen maantieteellisellä alueella sijaitsevaan tukiasemaan, josta lähetetään viestien vastaanottamiseen sekä koodijakokanavointiin liittyvä koodi ensimmäisen kanavan kautta matkaviestimille. Ensimmäisen kanava on edullisesti BCH-kanava. Mainittu koodi on tukiasema- ja solukohtainen ja se vastaanotetaan tukiaseman toiminta-alueella ensimmäisessä ja toisessa matkavies-15 timessä. Sitten ensimmäisestä ja toisesta matkaviestimestä muodostetaan monipisteyhteys koodin ilmaisemalla toisella kanavalla tukiaseman ja Cell Broadcast-palvelun kautta CBC-elementtiin. Toinen kanava on edullisesti DSCH-kanava. Lopuksi tietovarastosta luetaan viestit CBC-elementin avulla ja ne lähetetään muodostetun monipisteyhteyden kautta CBC-elementistä 20 ensimmäiseen ja toiseen matkaviestimeen.

Tarvittaessa viestien vastaanottamiseen ja koodijakokanavointiin ; v. liittyvä koodi jaetaan salattuna. Tällöin vain ne matkaviestimet, joilla on sala- kirjoituksen purkuavain, saavat koodin käyttöönsä ja pystyvät täten vastaan- » t t '·* ottamaan viestijoukon. Tällä tavoin on mahdollista toteuttaa virtuaaliverkko * *" * 25 julkisen verkon sisälle.

; : j Keksintö soveltuu eri tyyppisten lisäarvopalveluiden toteutukseen.

* * · ‘: Liikennetieto-ohjelman ohella keksintö mahdollistaa tiedon ja viihteen jakelun I * . · *, mm. yleisötilaisuuksissa kuten konserteissa ja jalkapallo-otteluissa.

» * » 30 Kuvioluettelo i V Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisten :...: kaaviollisten kuvioiden avulla, joista " ’, kuvio 1 esittää tekstiviestien lähetystä Cell Broadcasting-palvelussa, 35 kuvio 2 esittää MMS-tekniikan mukaista sisällön jakelua, •; · ·; kuvio 3 esittää UMTS/IMT-2000 -järjestelmäarkkitehtuuria, » » 1 * .

» > 6 116653 kuvio 4 esittää esimerkin keksintöä hyödyntävästä lisäarvopalvelusta, kuvio 5 esittää keksinnönmukaisen menetelmän päävaiheet, kuvio 6 esittää keksinnönmukaisen järjestelmän tärkeimmät piirteet, kuvio 7 esittää esimerkin sisällön toimittamisesta päätelaitteille, 5 kuvio 8 esittää esimerkin tallenneyksikön sisältävästä virtuaaliverkosta, kuvio 9 esittää esimerkin on-line -yksikön sisältävästä virtuaaliverkosta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksintö mahdollistaa siis yleislähetyksen edullisen toteutustavan 10 matkaviestinverkossa. Tarvittaessa ajallisesti rajautuva yleislähetys voidaan sijoittaa kokonaisuudessaan ainakin yhden viestin sisältävään viestijoukkoon.

KUVIO 4 esittää erään esimerkin keksintöä hyödyntävästä lisäarvopalvelusta. Oletetaan, että lisäarvopalvelu tarjoaa liikennetieto -ohjelmaa MMS-standardin mukaisina viestijoukkoina eli audioklippeinä. Yksi audioklip-15 pi 401 muodostaa yhden ajankohtaisen yleislähetyksen ja se välitetään MMS-Relay-elementille 402, joka välittää sen MMS-palvelimelle 403 ja MMS-palvelin tallentaa audioklipin tietokantaansa 404. Lisäksi MMS-Relay 402 lähettää ilmoituksen 405 saapuneesta audioklipistä 401 CBC-elementille 406. Vasteena saamaansa ilmoitukseen CBC-elementti muodostaa yhteyden 20 MMS-Relay -elementin kautta MMS-palvelimelle 403, hakee audioklipin ja sijoittaa sen omaan tietokantaansa 407 (audioklipin hakemista ja sijoittamista .·, tietokantaan on merkitty katkoviivanuolilla). Tämän jälkeen matkaviestimille pitää ilmoittaa tietokantaan 407 sijoitetun audioklipin jakelusta, mikä suorite-* . taan seuraavasti. CBC-elementti 406 lähettää ilmoituksen 408 RNC- « I > l · 25 elementille 409, joka välittää sen edelleen tukiasemaan 410. Ilmoituksen 408 :.! ! johdosta tukiasema 409 lähettää koodijakokanavointiin ja audioklipin 401 i ' , vastaanottamiseen liittyvän koodin 411 ainakin yhden solun matkaviestimille.

Matkaviestimet 412 ja 413 vastaanottavat koodin 411 ja muodostavat sen

< t I

määrittämällä tavalla monipisteyhteyden 414 tukiaseman 410 ja RNC-;v> 30 elementin 411 kautta CBC-elementtiin 406. Koodin 411 määrittämällä ajan- hetkellä audioklippi 401 lähetetään monipisteyhteyden 414 kautta matkavies- I · ·;·* timiin 412 ja 413 (ja muihin matkaviestimiin, jos niihin on muodostettu moni- pisteyhteys). Vaikka kuviossa 4 esitetään vain yksi RNC ja yksi tukiasema, niitä voi todellisuudessa olla monia. CBC voi kommunikoida usean RNC-. 35 elementin kanssa ja kukin RNC voi kommunikoida usean, oman maantieteel- *:": lisen alueensa tukiaseman kanssa.

• I

7 116653

Matkaviestinverkon suunnittelun yhteydessä tietylle verkolle allokoidut radiotaajuudet jaetaan radiokanaviksi. Radiokanavien kolmesta tunnetusta jakomenetelmästä koodijakokanavointi soveltuu parhaiten monipisteyh-teyksien toteutukseen. Esimerkiksi GSM-ja GPRS-verkoissa käytettävä aika-5 jakokanavointi samoin kuin taajuusjakokanavointi soveltuvat huonosti moni-pisteyhteyksiin. Keksinnön avulla monipisteyhteys voidaan toteuttaa teknisesti ja taloudellisesti järkevästi sekä tarjota samalla useita etuja tunnettuun tekniikkaan nähden.

Keksinnön erityinen etu on radiorajapinnan tehokas käyttö. Koska 10 kaikki vastaanottavat päätelaitteet ’’tahdistuvat seuraamaan” samaa video-ja/tai audiolähetystä, RNC-elementin (Radio Network Controller) ja kunkin päätelaitteen välinen yhteys on erittäin tehokkaassa käytössä ja lähetyksen samanaikainen seuraaminen on mahdollista lukuisten päätelaitteiden kautta. Näin ollen video- ja/tai audiolähetykset voidaan välittää lukuisille henkilöille 15 nopeasti ja mahdollisimman vähän kuvan- ja äänenlaadusta tinkien.

Keksinnönmukainen menetelmä on melko riippumaton verkko-operaattorista. Esimerkiksi liikennetieto-ohjelmaa tuottava palveluntuottaja kykenee jakamaan ohjelmansa usealle verkko-operaattorille samanaikaisesti, kunhan niillä on keksintöä tukeva CBC-elementti. Täten autoilija ei ole sidottu 20 tiettyyn verkko- tai matkapuhelinoperaattoriin saadakseen liikennetietoa.

Eräs etu keksinnössä on sen suomat mahdollisuudet hyödyntää useiden päätelaitteiden tukemaa MMS-tekniikkaa. Lähitulevaisuudessa MMS-päätelaitteiden hinnat laskevat, joten keksinnönmukainen menetelmä muodostaa erittäin edullisen ja helpon tavan vastaanottaa kuva- ja ääni-. . 25 informaatiota.

Keksinnönmukainen menetelmä yhdessä MMS-tekniikan kanssa : ’.: tarjoaa myös seuraavanlaisen edun. Kun CBC-elementti toimii MMS-viestien : ": välivarastona, matkaviestinverkon resursseja ei hukata turhaan MMS-viestien siirtoon MMSC-elementiltä (Multimedia Messaging Service Center) pääte-30 laitteelle. Menetelmästä on siis hyötyä matkapuhelinverkon elementtien kuormituksen sekä elementtien välisen liikenteen optimoinnissa. Kun multi-mediaesitysten jakelu yleistyy, tämä optimointi parantaa oleellisesti verkon : ’ ”: suorituskykyä.

·;·· Radio- tai TV-yleislähetykseen verrattuna keksinnönmukainen • , 35 yleislähetys tarjoaa sellaisen edun, että lähetys on kohdistettavissa tietyille ’ ' tilaajille. Täten maksullinen lisäarvopalvelu on mahdollista kohdentaa vain 8 116653 niille matkaviestinverkon tilaajille, jotka ovat maksaneet lisäarvopalvelusta. Tällöin yleislähetyksen vastaanottamiseen tarvittava koodi (kuten kuviossa 4 koodi 410) välitetään salattuna lisäarvopalveluista maksaneilla tilaajille. Näillä tilaajilla on hallussaan salakirjoituksen purkuavain. Purkuavain on tilaajien 5 päätelaitteissa, jotka on sovitettu purkamaan koodin salaus ja sen jälkeen muodostamaan monipisteyhteys CBC-elementtiin. Maksullinen lisäarvopalvelu on siis yksityisen verkon ohella toinen tapa hyödyntää salakirjoitusta keksinnönmukaisella tavalla.

Kuvion 4 yhteydessä ajallisesti rajautuva yleislähetys, esimerkiksi 10 minuutin pituinen audioklippi, sijoitettiin kokonaisuudessaan ainakin yhden viestin sisältävään viestijoukkoon. Kyseistä viestijoukkoa voidaan pitää tallenteena, joka jaetaan matkaviestimiin. Vaihtoehtoisesti yleislähetys voidaan suorittaa on-line -tyyppisesti. Tällöin palvelun sisältöä/informaatiota jaellaan tosiaikaisesti, mikä on tärkeä asia joiden palveluiden kannalta.

15 Yleislähetykseen liittyvä viestijoukko saattaa siis sisältää koko yleislähetyksen, jolloin yleislähetys on tallennetyyppinen. Tai viestijoukko saattaa sisältää yleislähetyksen tosiaikaisen osan, jolloin yleislähetys on online -tyyppinen.

KUVIO 5 esittää päävaiheet keksinnönmukaisen menetelmästä, 20 joka on tarkoitettu yleislähetyksen toteuttamiseksi ennalta määritetyllä maantieteellisellä alueella koodijakokanavointia käyttävässä matkaviestin-verkossa. Maantieteellinen alue voi koostua yhdestä tai useammasta solusta, jotka voivat olla toisensa naapurisoluja tai ne voivat sijaita etäällä toisistaan. Aluksi 501 ohjausyksikkö sijoittaa ainakin yhden viestin sisältävän ja yleislä-. , 25 hetykseen liittyvän viestijoukon tietovarastoon. Sitten ohjausyksikkö lähettää : 502 viestijoukkoon liittyvän ilmoituksen Cell Broadcast -palvelun mukaisen : V CBC-elementin kautta maantieteellisellä alueella sijaitsevaan tukiasemaan tai • · · tukiasemiin. Ilmoituksen vastaanottanut tukiasema lähettää 503 viestijoukon vastaanottamiseen ja koodijakokanavointiin liittyvän koodin matkaviestimille :v. 30 ensimmäisen kanavan kautta. Ohjausyksikkö voi olla erillinen laite tai se voi olla toteutettu ohjelmistona. Tämä ohjelmisto sijoitetaan edullisesti CBC-T elementtiin. Tunnetun tekniikan mukainen CBC kykenee päättelemään, mihin RNC-elementteihin, mihin tukiasemiin viestijoukko pitää lähettää ja mihin so-·;·· luihin viestijoukko pitää lähettää. Tämä ominaisuus tekee CBC-elementistä • , 35 erittäin käyttökelpoisen keksinnön kannalta. Edellä mainittu ensimmäinen ka- ' 1 nava on edullisesti BCH-kanava (Broadcast Channel), koska se on yleislähe- I » * 116653 g tyskanava eli kaikki solun/solujen matkaviestimet saavat CBC-elementin lähettämän koodin. Koodin vastaanottavassa matkaviestimessä, tarkemmin sanoen matkaviestimen SIM-kortilla, saattaa olla asennettuna sellainen sovellus, joka toimii koodin vastaanotettuaan automaattisesti. Vaihtoehtoisesti 5 sovellus saattaa olla sellainen, että se antaa esimerkiksi äänimerkin ja esittää informaatiota näytöllään, jolloin matkaviestimen käyttäjä voi kyseisen informaation perusteella päättää, haluaako hän vastaanottaa yleislähetyksen. Jos käyttäjä haluaa vastaanottaa yleislähetyksen, hän antaa sovellukselle komennon toimia. Menetelmä soveltuu molemmille mainituille sovelluksille. Lä-10 hetetty koodi vastaanotetaan ensimmäisessä matkaviestimessä ja jossain toisessa matkaviestimessä. Vasteena lähetylle koodille ensimmäisestä ja toisesta matkaviestimestä muodostetaan 504 monipisteyhteys koodin ilmaisemalla toisella kanavalla koodin lähettäneeseen tukiasemaan ja tukiaseman kautta CBC-elementtiin. Ohjausyksikön ohjaama CBC lukee 505 yleislähe-15 tyksen muodostaman viestijoukon tietovarastosta ja lähettää 506 viestijoukon monipisteyhteyden läpi ensimmäiseen ja toiseen matkaviestimeen.

Menetelmän toimintaan liittyvä ensimmäinen kanava on edullisesti BCH-kanava. Jos koodi halutaan jakaa vain valikoiduille tilaajille, niin koodi voidaan lähettää heille FACH-kanavalla (Forward-access Channel). FACH-20 kanava käyttö kuluttaa kuitenkin enemmän verkon resursseja kuin BCH-kanavan käyttö. Toinen tapa on salata koodi ja lähettää se BCH-kanavalla. Tällöin kaikki solun/solujen tilaajat voivat vastaanottaa salatun koodin, mutta :' ainoastaan valikoiduilla tilaajilla on päätelaitteissaan salausavain. Salaus- ,. .: avain on edullisesti tallennettu heidän päätelaitteidensa SIM-korteilla.

. . 25 Menetelmän toimintaan liittyvä toinen kanava on edullisesti DSCH- ·*;'/ kanava, tai 3GPP:n (Third-generation Partnership Project) kehittämä HS- : ·; DSCH (High-speed Downlink Shared Channel) mikäli tarvitaan suurempaa siirtokapasiteettia. Päätelaitteen käyttäjällä on mahdollisuus kytkeä toinen kanava pois päältä mikäli hän ei halua vastaanottaa liikennetieto-ohjelmaa tai : *. *. 30 jotain muuta sisältöä, jota tarjotaan toisella kanavalla.

Mikäli koko yleislähetyksen tai sen osan vastaanottamiseen ja • · koodijakokanavointiin liittyvä koodi lähetetään salakirjoitettuna matka-viestimiin voidaan ajatella, että yleislähetyksen toteutukseen osallistuvat •: · ·: matkaviestinverkon elementit muodostavat yksityisen verkon.

’ . 35 Menetelmän lisäksi keksintö käsittää järjestelmän, jonka avulla ’ voidaan toteuttaa lisäarvopalvelulta.

10 116653 KUVIO 6 esittää keksinnönmukaisen järjestelmän tärkeimmät piirteet. Järjestelmän ohjausyksikkö 601 on sovitettu sijoittamaan yleis-lähetyksen muodostama ja ainakin yhden viestin sisältämä viestijoukko 602 järjestelmän käyttämään tietovarastoon 603. Lisäksi järjestelmän ohjausyk-5 sikkö 601 on sovitettu lähettämään viestijoukkoon liittyvä tietynsisältöinen ilmoitus 604 Ceil Broadcast-palvelun CBC-elementin 605 kautta ainakin yhteen tukiasemaan, josta tämän ilmoituksen johdosta lähetetään viestijoukon vastaanottamiseen ja koodijakokanavointiin liittyvä koodi 606 matkaviestimille ensimmäisen kanavan kautta. Kukin tietyllä maantieteellisellä alueella sijait-10 seva tukiasema saa ilmoituksen 604 RNC-elementtinsä kautta (tukiase-ma/tukiasemat ja RNC-elementti/elementit on jätetty pois kuviosta 6). Järjestelmä on edelleen sovitettu muodostamaan ensimmäisestä koodin vastaanottaneesta matkaviestimestä 607 ja toisesta koodin vastaanottaneesta matkaviestimestä 608 monipisteyhteys 609 koodin ilmaisemalla toisella kanavalla 15 koodin lähettäneeseen tukiasemaan ja tukiaseman kautta CBC-elementtiin. Järjestelmän ohjausyksikkö on lisäksi sovitettu lukemaan 610 viestijoukko 602 tietovarastosta 603 CBC-elementtiin 605 ja lähettämään viestijoukko CBC-elementistä monipisteyhteyden 609 läpi ensimmäiseen 607 ja toiseen matkaviestimeen 608. Tietovarasto 603 voi olla tietokanta tai jokin laitteisto 20 tiedon tallentamiseksi.

Kuvion 6 lisäksi järjestelmä saattaa sisältää tallenneyksikön, joka :' : on sovitettu vastaanottamaan kerralla koko yleislähetys. Samaan palveluun ;; tai sisältöön voi kuitenkin liittyä useita ajallisesti peräkkäisiä yleislähetyksiä.

. ‘, : Vaihtoehtoisesti tai lisäksi järjestelmä saattaa sisältää on-line -yksikön, joka 25 on sovitettu vastaanottamaan yleislähetyksen tosiaikainen osa. Sekä tallen-: neyksikkö- että vastaanottoyksikkö on mahdollisesti sovitettu muuntamaan : ,: vastaanotettu yleislähetys viestijoukoksi ja sijoittamaan viestijoukko tietova- : t : rastoon 603, tai vaihtoehtoisesti ohjausyksikkö 601 on sovitettu suorittamaan kyseiset toimenpiteet. Lisäksi ohjausyksikkö on sovitettu valvomaan tallenne-30 yksikön ja/tai on-line -yksikön käyttöä ja lähettämään CBC-elementille 605 ilmoitus 604, kun viestijoukko on sijoitettu tietovarastoon 603. Tämän jälkeen ’ ·; ’ ’ CBC toimii kuviossa 6 esitetyllä tavalla.

KUVIO 7 esittää esimerkin sisällön toimittamiseksi päätelaitteille. ·;·; Aiemmissa keksintöön liittyvissä kuvioissa on käsitelty, miten viestijoukoksi , 35 muunnettu sisältö siirretään MMS-Relay-elementistä CBC-elementtiin ja * * edelleen päätelaitteisiin. Tässä kuviossa 7 kuvataan sisällön syntyvaihetta ja 11 116653 viestijoukon muodostamisvaihetta. Sisältö syntyy, kun esimerkiksi kameralla 701 kuvataan jotain kohdetta. Kameran kautta saadaan kuva- ja äänidataa. Jos oltaisiin kiinnostuneita pelkästään äänestä, voitaisiin käyttää nauhuria. Kameran 701 tuottama kuva- ja äänidata tallennetaan nauhoitustoiminnossa 5 702 digitaalisessa tai analogisessa muodossa. Tallennetusta datasta voidaan poimia yksi tai useampi otos editointitoiminnon 703 avulla ja otoksia voidaan editoida. Formaattimuunnostoiminto 704 muuntaa editoidut otokset MMS-viesteiksi, jotka siirretään yksityisen verkon 705 kautta tietokantaan 706. Toiminnot 702-704 voidaan toteuttaa yhtenä tai useampana järjestelmän.

10 Nämä järjestelmät, yksityinen verkko 705 ja tietokanta 706 ovat tyyppisesti sisällöntuottajan, tuotantoyhtiön tai vastaavan tahon omistuksessa. Kyseinen taho ohjaa hallintajärjestelmän 707 kautta tietokantaan 706 tallennettujen MMS-viestien jakelua. MMS-viestit on mahdollista jakaa julkisen verkon 708 kautta moniin MMS-Relay -elementteihin 709-711. Tavallisesti jokaisella 15 verkko- tai palveluoperaattorilla on oma MMS-Relay -elementtinsä. Kustakin MMS-Relay -elementistä 709-711 viestijoukon (MMS-viestien) jakelu päätelaitteisiin voidaan suorittaa esimerkiksi kuvion 4 esittämällä tavalla.

MMS-Relay -elementteihin 402, 709, 710 tai 711 talletettu viestijoukko (MMS-viestit) sisältää jakelutietoja jossain muodossa, esimerkiksi 20 GPS-koordinaatteina. CBC-elementin 406 tai 605 erityistehtävä on muuntaa viestijoukon jakelutiedot sellaiseen muotoon, että matkaviestinverkko pystyy • V toimittamaan viestijoukon tietyille maantieteellisille alueille. CBC-elementin

:T: pitää siis esimerkiksi muuttaa GPS-koordinaatit solutunnisteiksi, jotta CBC

....: 406 voi toimittaa viestijoukon RNC-elementin ja tukiaseman kautta tietyssä : , 25 solussa sijaitseviin matkaviestimiin.

;;:: Keksinnöllä on useita erilaisia käyttökohteita ja käyttötapoja.

• ·' Tielläliikkujille voidaan siis tarjota paikallisradiotakin tarkemmin \: suunnattua liikennetieto-ohjelmaa. Ohjelma kannattaa jakaa audiomuodossa, jotta tielläliikkujat pystyvät seuramaan liikennettä samalla kun kuuntelevat 30 ohjelmaa.

. · · ·. Festivaali- ja konserttitilaisuuksissa kannattaa välittää kuvia, koska ':' ääni tulee joka tapauksessa esiintymislavan kaiuttimista. Näin myös etäällä esiintymislavasta sijaitsevat henkilöt voivat seurata esiintyjiä ilmeitä ja tekoja.

·:*·: Jos useita kuvia kuten MMS-kuvia esitetään peräkkäin, saadaan ; . 35 aikaan videon kaltainen esitys. Äänen, kuvan sekä videon lisäksi on tietysti , [ mahdollista välittää tekstimuotoinen esitys.

12 116653

Yleisötilaisuuksissa kuten konserteissa yleislähetystä seuraavien henkilöiden voidaan olettaa pysyvän samassa solussa koko yleislähetyksen ajan. Sen sijaan autoilijat saattavat siirtyä solusta toiseen soluun, mikä pitää mahdollisesti huomioida yleislähetyksen toteutuksessa. Tällöin yleislähetys 5 kannattaa toteuttaa useissa vierekkäisissä soluissa, jolloin yleislähetys jatkuu autoilijan päätelaitteessa, vaikka solu vaihtuisi kesken yleislähetyksen. Solun vaihto aiheuttaa todennäköisesti lyhytkestoisen häiriön yleislähetyksessä.

Keksinnön avulla voidaan myös toteuttaa yksityinen monipiste-verkko (Point-to-multipoint Network) julkisen verkon "sisällä”. Tällöin yleislä-10 hetyksen vastaanottamiseen tarvittava koodi on vain niiden henkilöiden käytettävissä, joille yksityinen verkko on tarkoitettu. Koodi voidaan lähettää heidän päätelaitteisiinsa esimerkiksi FACH-kanavan kautta tai salatussa muodossa BCH-kanavan kautta. Näin voidaan toteuttaa esimerkiksi taksiyhtiön yksityisverkko tai viranomaisille tarkoitettu viranomais-verkko.

15 KUVIO 8 esittää esimerkin tallenneyksikön sisältävästä virtuaali verkosta. Oletetaan, että virtuaaliverkkoa käyttää taksiyhtiö tai tarkemmin sanoen taksiyhtiön palveluksessa oleva työntekijä, joka ilmoittaa takseille, missä osoitteessa tarvitaan taksia. Kyseinen työntekijä sanelee osoitteen ja asiakasnumeron tilaajaliittymän 801 ja kiinteän verkon 802 kautta tallenneyk-20 sikköön 803. Yksinkertaisimmillaan tallenneyksikkö on digitaalinen puhelinvastaaja. Sitten ohjausyksikkö 804 lähettää ilmoituksen 805 sanelusta CBC-: V elementille 806. Tässä vaiheessa sanelu on vastaanotettu tallenneyksikön :kautta ja sijoitettu (viestijoukkona) tietovarastoon 807. Vasteena saamaansa ..,: ilmoitukseen CBC-elementti hakee sanelun tietovarastosta ja toimittaa sen . 25 takseihin sijoitettuihin matkaviestimiin (812 ja 813) kuten kuviossa 4. RNC- ;;V elementti 809 vastaa siis RNC-elementtiä 409, tukiasema 810 vastaa tuki- : ·’ asemaa 410, sanelu vastaa audioklipiä 401 ja sanelun jakeluun liittyvät vai- : heet 809, 811 ja 814 vastaavat audioklipin jakeluun liittyviä vaiheita 409, 411 ja 414. Tallenneyksikkö 803 voidaan sijoittaa samaan sijaintipaikkaan kuin ;·*; 30 CBC-elementti, mutta yleensä on edullisempaa käyttää vain yhtä tallenneyk- .··*. sikköä, joka on sijoitettu eri sijaintipaikkaan kuin CBC-elementti tai -elementit.

'! * Sanelun jakeluun osallistuvia CBC-elementtejä on mahdollisesti useita, mutta ohjausyksikköjä 804 on yksi (tai kaksi vikaantumisen varalta). Jokaisella *:··: CBC-elementillä voi olla oma tietovarastonsa 807 levy- tai keskusmuistis- 35 saan, tai vaihtoehtoisesti sama tietovarasto on usean CBC-elementin käytös-t‘ sä. Tallenneyksikön 803 ja ohjausyksikön 804 tulee kommunikoida keske- 13 116653 nään, jotta ohjausyksikkö tietää, että sanelu on tietovarastossa ja että sen pitää lähettää CBC-elementille ilmoitus 805. Kuviosta 8 on jätetty pois virtuaaliverkon käyttäjän eli taksiyhtiön palveluksessa olevan työntekijän käyttöliittymä. Tämän esimerkiksi Internet-pohjaisen käyttöliittymän kautta työntekijä 5 voi luoda listan niistä maantieteellisistä alueista, joihin sanelu/sanelut toimitetaan. Lista toimii laskutusperusteena, kun taksiyhtiötä laskutetaan virtuaaliverkon käytöstä. Lisäksi työntekijä voi luoda listan taksiyhtiön matkaviestin-numeroista, joihin toimitetaan salauksen purkuavain esimerkiksi tekstiviestillä. Sama purkuavain voi olla käytössä esimerkiksi kuukauden.

10 Yleislähetyskanava voi olla yhden tahon kuten taksiyhtiön käytös sä, mutta yleislähetyskanava voi olla myös yhteiskäyttöinen eli usean tahon käytössä. Tällöin mainittu taksiyhtiön työtekijälle voidaan antaa varattu ääni hänen soittaessaan tiettyyn puhelinnumeroon, jossa suoritetaan sanelu. Kun edellinen yleislähetys on ohitse, työntekijä voi antaa sanelunsa. Ohjausyksik-15 kö 804 valvoo tallenneyksikön 803 käyttöä. Tämä saattaa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tallenneyksikkö ottaa puheluita vastaan vain tietyistä puhelinnumeroista.

Tarvittaessa yleislähetyskanava voidaan luovuttaa sopimuksella yhden tahon yksityiskäyttöön tai se voidaan luovuttaa prioriteettiluokituksen 20 perusteella väliaikaisesti tietyn tahon yksityiskäyttöön. Näin ollen virtuaaliverkko voidaan toteuttaa virtuaalisena yksityisverkkona (VPN-verkko).

: ’: KUVIO 9 esittää esimerkin on-line -yksikön sisältävästä virtuaali- verkosta. Oletetaan, että palolaitoksen päällikkö ottaa prioriteettiluokituksen perusteella yleislähetyskanavan palolaitoksen yksityiskäyttöön voidakseen . . 25 komentaa palomiehiään onnettomuuspaikalla. Palopäällikkö puhuu matka- ;; V viestimeensä 901, josta hänen puheensa siirtyy matkaviestinverkon 902 tuki- * · · : ·' aseman 910 ja virtuaaliverkon kautta palomiesten matkaviestimiin ja nappi- :kuulokkeiden kautta palomiesten kuultavaksi. Kuviossa 9 matkaviestimet 912 ja 913 ovat palomiesten käytössä. Tarkemmin sanoen palopäällikön puhe 30 siirtyy matkaviestinverkosta 902 virtuaaliverkkoon kuuluvaan on-line -!··, yksikköön 903, joka pilkkoo puhetta eli bittivirtaa viestijoukoiksi ja sijoittaa ! * viestijoukkoja tietovarastoon 904. Ohjausyksikkö 905 valvoo on-line -yksikön toimintaa ja lähettää CBC-elementille 906 ilmoituksen 907, kun tietovaras-: · toon on sijoitettu uusi viestijoukko, joka pitää toimittaa palomiesten matka- 35 viestimiin. Tämän jälkeen virtuaaliverkon toiminta vastaa kuviossa 4 esitettyä *» t »» ‘ toimintaa.

• » 14 116653

Keksintö soveltuu erityisen hyvin WCDMA-verkkoihin ja MMS-muotoisen viestijoukon eli sisällön jakeluun. Alan ammattilaisella on kuitenkin selvää, että keksintöä voidaan hyödyntää muissakin koodijakokanavointiin perustuvissa verkoissa. Samoin on selvää, että sisällön/yleislähetyksen ei 5 tarvitse olla MMS-muodossa. Yleislähetys saattaa olla puhetta/audiota digitaalisessa muodossa tai videota, audiota, tekstiä tai muuta dataa esimerkiksi IP (Internet Protocol) tai DVB (Digital Video Broadcasting) muodossa.

Tämän patenttihakemuksen ja sen esimerkkien tarjoamia oppeja yhdistämällä alan ammattilainen voi suunnitella ja toteuttaa useita erilaisia 10 yleislähetysverkkoja ja/tai virtuaaliverkkoja, jotka kuuluvat keksinnön piiriin.

Claims (20)

1. Menetelmä yleislähetyksen toteuttamiseksi ennalta määritetyllä maantieteellisellä alueella koodijakokanavointia käyttävässä matkaviestinverkossa, 5 tunnettu siitä, että ohjausyksikön toimesta sijoitetaan (501) ainakin yhden viestin sisältävä ja mainittuun yleis-lähetykseen liittyvä viestijoukko tietovarastoon ja lähetetään (502) viestijoukkoon liittyvä ilmoitus Cell Broadcast-palvelun mukaisen Cell Broadcast Center-elementin kautta maantieteellisellä 10 alueella sijaitsevaan ainakin yhteen tukiasemaan, josta ilmoituksen johdosta lähetetään (503) viestijoukon vastaanottamiseen ja koodijako-kanavointiin liittyvä koodi matkaviestimille ensimmäisen kanavan kautta; muodostetaan (504) ensimmäisestä koodin vastaanottaneesta matkaviestimestä ja toisesta koodin vastaanottaneesta matkaviestimestä 15 monipisteyhteys vastaanotetun koodin ilmaisemalla toisella kanavalla koodin lähettäneeseen tukiasemaan ja tukiaseman kautta Cell Broadcast Center-elementtiin; ja ohjausyksikön toimesta luetaan (505) viestijoukko tietovarastosta Cell Broadcast Center-elementtiin ja 20 lähetetään viestijoukko (506) Cell Broadcast Center-elementistä {v. monipisteyhteyden läpi ensimmäiseen ja toiseen matkaviestimeen.

. ·. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, , ’ että viestijoukko sisältää koko yleislähetyksen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, / 25 että viestijoukko sisältää yleislähetyksen tosiaikaisen osan.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • : että ensimmäinen kanava on toinen kanavista: Broadcast Channel (BCH), Forward-access Channel (FACH).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että toinen kanava on toinen kanavista: Downlink Shared Channel (DSCH), i t ’ . High-speed Downlink Shared Channel (HS-DSCH).

. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu viestijoukon vastaanottamiseen ja koodijakokanavointiin liittyvä , ;: · koodi lähetetään matkaviestimille salattuna. : ‘: 35 ie 1 16653

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäiselle ja toiselle matkaviestimelle on tallennettu salakirjoituksen purkuavain, jota käyttämällä viestijoukon vastaanottamiseen ja koodijakoka-navointiin liittyvän koodin salakirjoitus saadaan avattua.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yleislähetyksen toteutukseen osallistuvat verkkoelementit muodostavat yksityisen verkon.

9. Järjestelmä yleislähetyksen toteuttamiseksi ennalta määritetyllä maantieteellisellä alueella koodijakokanavointia käyttävässä matkaviestin-10 verkossa, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu sijoittamaan ainakin yhden viestin sisältämä ja mainittuun yleislä-hetykseen liittyvä viestijoukko (602) järjestelmän käyttämään tietovarastoon (603) ja 15 lähettämään ohjausyksikön (601) avulla viestijoukkoon (602) liitty vä tietynsisältöinen ilmoitus (604) Cell Broadcast-palvelun mukaisen Cell Broadcast Center-elementin (605) kautta maantieteellisellä alueella sijaitsevaan ainakin yhteen tukiasemaan, josta ilmoituksen johdosta lähetetään viestijoukon vastaanottamiseen ja koodijakokanavointiin liittyvä koodi (606) mat-20 kaviestimille (607, 608) ensimmäisen kanavan kautta; : ·. ·. järjestelmän ollessa lisäksi sovitettu .*·:·. muodostamaan ensimmäisestä koodin vastaanottaneesta matka- • · · viestimestä (607) sekä toisesta koodin vastaanottaneesta matkaviestimestä . , (608) monipisteyhteys (609) koodin ilmaisemalla toisella kanavalla koodin : 25 lähettäneeseen tukiasemaan ja tukiaseman kautta Cell Broadcast Center- : ·* elementtiin (605), minkä lisäksi ohjausyksikkö (601) on sovitettu lukemaan (610) viestijoukon (602) tietovarastosta (603) Cell Broadcast Center-elementtiin (605) ja i * lähettämään viestijoukko (602) Cell Broadcast Center-elementistä 30 (605) monipisteyhteyden (609) läpi ensimmäiseen (607) ja toiseen (608) matkaviestimeen.

’ 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että viestijoukko (602) sisältää koko yleislähetyksen.

* 11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, :"': 35 että viestijoukko (602) sisältää yleislähetyksen tosiaikaisen osan. I · I 17 1 1 6653

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen kanava on toinen kanavista: Broadcast Channel (BCH), Forward-access Channel (FACH).

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 5 että toinen kanava on toinen kanavista: Downlink Shared Channel (DSCH), High-speed Downlink Shared Channel (HS-DSCH).

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu viestijoukon vastaanottamiseen ja koodijakokanavointiin liittyvä koodi (606) lähetetään matkaviestimille (607, 608) salattuna.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestelmä, tunnettu sii tä, että ensimmäiselle (607) ja toiselle (608) matkaviestimelle on tallennettu salakirjoituksen purkuavain, jota käyttämällä viestijoukon vastaanottamiseen ja koodijakokanavointiin liittyvän koodin (606) salakirjoitus saadaan avattua.

15 1 1 6653

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestelmä, tunnettu επί 5 tä, että yleislähetyksen toteutukseen osallistuvat verkkoelementit muodostavat yksityisen verkon.

17. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä sisältää tallenneyksikön, joka on sovitettu vastaanottamaan kerralla koko yleislähetys.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- tä, että toinen järjestelmän osista: ohjausyksikkö (601), tallenneyksikkö (803), ! on sovitettu » muuntamaan vastaanotettu yleislähetys viestijoukoksi ja sijoittamaan viestijoukko tietovarastoon. : 25

19. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu επί .: tä, että järjestelmä sisältää on-line -yksikön, joka on sovitettu vastaanottamaan yleislähetyksen tosiaikainen osa.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen järjestelmä, tunnettu sii-;· tä, että toinen järjestelmän osista: ohjausyksikkö (601), on-line -yksikkö 30 (903), on sovitettu ': , muuntamaan vastaanotettu yleislähetys viestijoukoksi ja • · · »· ' ’ sijoittamaan viestijoukko tietovarastoon. 1*1 116653