FI116154B - Betonilaataston liikuntasaumajärjestelmä - Google Patents

Description

116154

Betonilaataston liikuntasaumaj ärj estelmä

Keksinnön kohteena on betonilaataston liikuntasaumajäqestelmä, johon kuuluu va-5 lualustan varaan tuettava liikuntasaumaraudoite, jossa liikuntasaumaraudoitteessa on ensimmäisen betonilaatan reunaan kiinnittyvä valumuotti ja toisen betonilaatan reunaan kiinnittyvä kulmalista, jotka valumuotti ja kulmalista on kiinnitetty toisiinsa irrotettavilla kiinnitysnauhoilla niin, että valumuotin ja kulmalistan välissä on rako.

10 Talonrakennustekniikassa lattiarakenteena käytetään yleisesti maanvaraista betoni-laattaa, joka valetaan joko suoraan tasatun maaperän tai maata vasten asetetun läm-möneristekerroksen päälle. Betonin kutistumisen ja lämpöliikkeiden vuoksi suurikokoiset betonilaatat pyrkivät halkeilemaan, minkä vuoksi suuret laatat on jaettava pienempiin osalaattoihin liikuntasaumoilla. Liikuntasaumojen ansiosta laattojen ku-15 tistumisesta ja lämpöliikkeistä aiheutuvat muodonmuutokset tapahtuvat liikun-tasaumoissa, jolloin laatat pysyvät muutoin halkeilemattomina.

Yksinkertaisin tapa liikuntasaumojen tekemiseen on valaa ensin kokonainen ehjä betonilaatta ja jakaa se laatan kovettumisen alettua pienempiin ruutuihin sahaamalla 20 laatan pintaan uria timanttisahalla. Urien avulla kutistumishalkeamat ohjataan syntymään juuri urien kohdalle. Sahaamalla tehtyjen liikuntasaumojen reunat murene- :'·*: vat ja lohkeavat helposti, joten ne eivät sovellu lainkaan raskaasti kuormitetulle lat- • · tioille. Tunnetaan myös betonivaluun upotettavia liikuntasaumaraudoitteita, joissa .·. : on liikuntasaumojen reunoille tulevat metallivahvisteet. Eräs tällainen raudoite on . ·«· * 25 esitetty patenttijulkaisussa FI 952994. Raudoite upotetaan tuoreeseen betonivaluun • t "'. ja lattaterästen välinen sauma sahataan auki betonin kovettumisen jälkeen. Sahaami- ... sen jälkeen sauma täytetään elastisella massalla. Tällaisen saumaraudoitteen asen- ♦ · ’ · · · ‘ taminen on työlästä, koska raudoite painetaan kiinni jo tasattuun tuoreeseen betoni- valuun. Lisäksi liikuntasauman avaaminen sahaamalla on ylimääräinen työvaihe.

: 30

Patenttijulkaisusta FI 982675 tunnetaan liikuntasaumaraudoite, jossa on muotoiltu : , *. peltiprofiili sekä peltiprofiiliin löyhästi esim. niiteillä tai joustavilla pulteilla kiinni- · [ tetty metallinen kulmaprofiili. Peltiprofiili toimii samalla laatan valumuottina. Pelti- profiilissa ja kulmaprofiilissa on ulokemaisen tartunnat, joiden avulla ne kiinnittyvät 35 betonivaluun. Saumaraudoite tuetaan oikeaan paikkaan ja korkeusasemaan alustaan :i(,: upotettujen haqaterästankojen tai alustan päälle valettujen betonikakkujen varaan, minkä jälkeen betonilaatta valetaan. Betonin kutistuessa kulmaprofiili irtoaa pelti-profiilista, jolloin profiilien väliin avautuu liikuntasauma.

2 116154 Tämän ratkaisun heikkoutena on liikuntasauman toimivuus. Pelkästään betonin kutistumisen aiheuttama liikuntasauma on niin kapea, että sitä ei voi tiivistää tiivis-temassalla. Liikuntasaumasta ei näin saada vesitiivistä. Riittävän saumaleveyden aikaansaamiseksi peltiprofiilin ja kulmaprofiilin välistä rakoa on suurennettava, 5 minkä seurauksena rako täyttyy valun yhteydessä betonimassalla. Ennen tiivistys-massan asentamista rako on sen vuoksi puhdistettava huolellisesti esimerkiksi kul-mahiomakoneella, mistä syntyy ylimääräisiä työkustannuksia. Puhdistamisesta huolimatta rakoon jää usein betonipölyä ja murusia, jotka heikentävät saumausmassan tarttumista raon seinämiin. Tämän vuoksi liikuntasaumasta on hankala saada vesitii-10 vistä. Myös liikuntasaumaraudoitteen alustaan kiinnittäminen ja oikeaan korkeusasemaan asettaminen on hankalaa.

Julkaisussa GB 1139538 on esitetty betonilaatastojen liikuntasaumaraudoite, joissa on kaksi rinnakkaista peltiprofiilia ja niiden välissä joustava putkimainen kumitiivis-15 te. Raudoitteen saumakohta voidaan suojata valun ajaksi kumitiivisteen päälle liimattavalla kokoonpuristuvalla sienimäisellä nauhalla, joka poistetaan valun kovettumisen jälkeen.

Julkaisussa US 3068763 on esitetty betonilaattojen välinen saumarakenne, johon 20 kuuluu kaksi kulmaterästä, jotka on kiinnitetty tartuntatangoilla saumakohdassa yhtyvien laattojen reunoihin. Kulmateräkset on sijoitettu joustavasta materiaalista val-· \* mistetun putkimaisen tiivisteen sisään niin, että tiiviste sulkee raon yläreunan raon •: · · · avautuessa betonin kutistumisen ja lämpöliikkeiden vuoksi. Tiiviste voidaan valu- • \ : vaiheessa peittää erillisellä liimattavalla suojanauhalla, joka poistetaan valun jäl- , · · ·, 25 keen.

• ·

Julkaisussa US 3276335 on esitetty betonilaattojen saumakohtaan asennettava, yh-* * ’ ’ destä peltisuikaleesta taivuttamalla valmistettu saumaprofiili, jossa on kaksi rinnak kaista kylkiosaa ja kylkiosia yhdistävä vaakasuora yläosa. Saumaprofiilin ylöspäin t · » ·': : 30 osoittavassa reunassa on poikkileikkaukseltaan neliön muotoinen ontelo, johon on .. * asennettu joustavasta materiaalista, esimerkiksi kumista valmistettu ontelon täyttävä : tiiviste. Ontelon yläreunan muodostavan vaakasuoran profiilin osan reunoissa on .···, heikennysurat, joiden ansiosta profiilin yläosa voidaan repiä irti sen jälkeen, kun valu on kovettunut riittävästi.

:.:V 35

Julkaisussa US 3455215 on esitetty betonilaattojen liikuntasauman tiivisteratkaisu, jossa on kaksi rinnakkaista metallista tai muovista valmistettua profiilia ja niiden välissä joustavasta materiaalista valmistettu tiiviste. Profiilit on liitetty yläreunasta 3 116154 kiinni toisiinsa valun jälkeen irrotettavalla nauhalla ja alareunan läheisyydestä itsestään irtoavalla kaistaleella niin, että tiiviste on valuvaiheessa lievästi puristusrasituk-sen alainen. Valun kovettumisen jälkeen yläreunan nauha irrotetaan, jolloin profiilien väliin syntyy tiivisteen sulkema liikuntasauma.

5

Julkaisussa US 4648739 on esitetty betonilaattojen liikuntasauman kuormituksia siirtävä saumarakenne ja rakenteen valunaikainen tuentajäijestely. Saumarakentee-seen kuuluu kaksi profiilielementtiä, jotka on yhdistetty toisiinsa liitoskaistaleilla niin, että profiilielementtien väliin jää rako. Profiilielementtien alareunoja yhdistää 10 kourumainen tukiosa, joka toimii saumarakenteen vedenpoistokouruna. Profiiliele-mentit ja niitä yhdistävät liitososat ovat erillisiä osia, jotka on liitetty saumarakenteen valmistusvaiheessa toisiinsa.

Keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uusi liikuntasaumajäqestelmä, jolla voidaan 15 vähentää tekniikan tason mukaisiin liikuntasaumoihin liittyviä haittoja ja epäkohtia.

Keksinnön mukaiselle liikuntasaumajäijestelmälle on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

20

Keksinnön mukaisen liikuntasaumajäqestelmän perusajatuksena on, että betoni-laataston yksittäisten betonilaattojen väliin asennetaan liikuntasaumaraudoite, jossa ·:·*· on ensimmäisen betonilaatan reunaan kiinnittyvä valumuotti ja toisen betonilaatan ;'. : reunaan kiinnittyvä kulmalista. Valumuotti ja kulmalista on kiinnitetty toisiinsa irro- . · · *. 25 tettavilla kiinnitysnauhoilla niin, että valumuotin ja kulmalista väliin jää selvä rako.

Valumuotti, kulmalista ja kiinnitysnauhat ovat yhtä yhtenäistä pursotustekniikalla ... valmistettua alumiiniprofiilia. Keksinnön mukainen liikuntasaumaraudoite asenne- taan paikoilleen valualustalle ennen betonilaattojen valua ja tuetaan oikeaan korkeustasoon. Betonin kovetuttua raudoite jää laataston sisään osaksi betonivalua. Valu-*'·:« 30 työn aikana kiinnitysnauhat sulkevat valumuotin ja kulmalistan välisen raon ja pitä- ·’...· vät sen puhtaana. Betonin kovetuttua riittävästi kiinnitysnauhat poistetaan re- ; f. päisemällä, jolloin valumuotti ja kulmalista irtoavat toisistaan. Valumuotin ja kul- ,···. malistan väliseen rakoon asennetaan elastinen tiivistysmassa, minkä jälkeen liikun tasauma on valmis.

35

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa kiinnitysnauhat ovat reunoistaan kiinni valumuotissa ja kulmalistassa hyvin ohuiden kannasten välityksellä, jotka riit 4 116154 tävät pitämään osat yhdessä laatan valutyön ajan. Betonin kovetuttua riittävästi kiin-nitysnauhat irrotetaan repäisemällä, jolloin ohuet kannakset katkeavat.

Keksinnön eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa liikuntasaumaraudoitteen 5 valumuotti ja kulmalista on kiinnitetty toisiinsa asennuksen ja valutyön ajaksi kiin-nitysnauhojen lisäksi tartunta-aineella, joka on edullisesti polyuretaania.

Keksinnön eräässä kolmannessa edullisessa suoritusmuodossa liikuntasaumajär-jestelmään kuuluu lisäksi erillisiä säätöjalkoja, joiden avulla liikuntasaumaraudoite 10 kiinnitetään valualustaan ja tuetaan oikeaan korkeusasemaan.

Keksinnön etuna on, että liikuntasauman rakentaminen nopeutuu. Keksinnön ansiosta tekniikan tason mukaiseen liikuntasaumojen rakentamistapaan kuuluva saumojen auki sahaaminen ja puhdistaminen jää kokonaan pois, jolloin syntyy säästöä työ-15 kustannuksissa.

Edelleen keksinnön etuna on, että se parantaa liikuntasaumojen laatua. Keksinnön ansiosta valumuotin ja kulmalistan välinen rako on puhdas, sileäpintainen ja riittävän leveä, joten rakoon voidaan helposti asentaa elastinen tiivistysmassa, ja tiivis-20 tysmassan ja raon seinämien välinen tartunta on hyvä. Liikuntasaumasta tulee näin vesitiivis, mikä lisää sauman kestävyyttä ja käyttöikää.

• · *

Keksinnön erään suoritusmuodon etuna on, että jäijestelmään kuuluvan säätöjalan .·. : ansiosta liikuntasaumaraudoitteen paikoilleen asentaminen ja oikeaan korkeusase- . · · · j 25 maan säätäminen nopeutuu ja helpottuu.

( · 1

Lisäksi keksinnön etuna on, että se on rakenteeltaan yksinkertainen, valmistus-’ · · ·' kustannuksiltaan edullinen ja sopii hyvin teolliseen tuotantoon.

: 30 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan ohei- :siin piirustuksiin, j oissa * · » ] * · * kuva 1 esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista liikuntasaumarau- ’! ’ doitetta etuviistosta kuvattuna, 35 :,., ·' kuva 2 esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaisen liikuntasaumarau doitteen säätöj alkaa etuviistosta kuvattuna, 5 116154 kuva 3 esittää esimerkinomaisesti poikkileikkauskuvana erästä vastavaletun be-tonilaatan liikuntasaumaa, jossa on keksinnön mukainen liikuntasaumaraudoite, ja kuva 4 esittää esimerkinomaisesti poikkileikkauskuvana erästä kovettuneen be-5 tonilaatan liikuntasaumaa, jossa on keksinnön mukainen liikuntasaumaraudoite.

Kuvassa 1 on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukaiseen liikun-tasaumajäijestelmään kuuluva liikuntasaumaraudoite 1 etuviistosta kuvattuna. Kuva esittää liikuntasaumaraudoitetta pystyasennossa eli siinä asennossa, jossa raudoite 10 asennetaan paikoilleen betonivaluun. Liikuntasaumaraudoitteessa on kaksi yhdensuuntaista metalliprofiilia: valumuotti 10 ja kulmalista 12. Valumuotti on poikkileikkaukseltaan ns. trapetsikuviota muistuttava metalliprofiili, jossa on pystysuuntaiset yläosa 16, alaosa 18 sekä keskiosa 20. Ylä- ja alaosa ovat olennaisesti samalla pystysuuntaisella tasolla, mutta keskiosa on selvästi eri tasolla ylä- ja ala-15 osan kanssa. Keskiosa on yhdistetty yläosaan ja alaosaan vinossa asennossa olevilla kylkiosilla 22. Valumuotin alareunassa on olennaisesti vaakasuuntainen levymäinen jalkaosa 14, jonka varassa liikuntasaumaraudoite voidaan asentaa seisomaan alustan tai tuen varaan. Tasaisella alustalla liikuntasaumaraudoite pysyy pystyssä jaikaosan 14 varassa. Valumuotin jalkaosan reunassa, kylkiosissa ja yläosassa on vielä lyhyitä 20 tartuntaulokkeita 24, jotka parantavat valumuotin tartuntaa betonivaluun. Valumuotteja voidaan valmistaa erikokoisina eri käyttötilanteisiin. Edullisesti valumuotti on : korkeudeltaan 10-15 cm.

: Kulmalista 12 on L-muotoinen metalliprofiili, joka on kiinnitetty valumuotin ylä- . · · ·. 25 osan 16 rinnalle kahdella profiilien pituussuuntaisella irrotettavalla kiinnitysnauhalla . ’'' ; 28 niin että kulmalistan ensimmäinen kylki asettuu pystysuuntaiseen asentoon valu- muotin yläosan rinnalle ja kulmalistan toinen kylki vaakasuuntaisesti osoittamaan ·’ valumuotista poispäin. Kiinnitysnauhat ovat edullisesti metallimateriaalia olevia nauhoja, jotka kiinnittyvät ensimmäisestä reunastaan valumuottiin ja toisesta reunas-·'··' : 30 taan kulmalistaan. Kulmalistan ensimmäisen kyljen ja yläosan väliin jää rako 26, ·...· jonka leveys voidaan valita liikuntasaumaraudoitteen valmistusvaiheessa sopivasti.

: .Edullisesti rako on leveydeltään noin 10 mm. Kulmalistan ensimmäisellä kyljellä on ,···. kaksi listan pituussuuntaista ohjausuloketta 30 ja vastaavasti valumuotin yläosassa • ’ 16 on kaksi valumuotin pituussuuntaista vastinuloketta 32, jotka osoittavat raon 26 35 keskilinjaa kohti. Kulmalista on kiinnitetty valumuottiin ensimmäisellä kiinnitys-:...: nauhalla raon yläreunasta ja toisella kiinnitysnauhalla raon keskiosassa olevien kiinnitysulolckeiden ja vastinulokkeiden kohdalta. Raon 26 yläosaan muodostuu näin kulmalistan 12, valumuotin yläosan 16 sekä kiinnitysnauhojen 28 rajaama liikun- 6 116154 tasaumaraudoitteen pituussuuntainen, seinämiltään suljettu onkalo. Raon alaosaan syntyy yläosan, kulmalistan, toisen kiinnitysnauhan sekä ohjaus-ja vastinulokkeiden rajaama kanava 40, joka alaspäin osittava sivu on avoin. Kanava on muodoltaan edullisesti neliömäinen ja kooltaan 11*11 mm. Kulmalistassa on vielä tartuntaulok-5 keitä 24, joilla parannetaan listan tartuntaa betonivaluun. Tartunnan parantamiseksi kulmalistan betonivalua vasten asettuvat pinnat on karhennettu.

Kulmalista 12 ja valumuotti 10 ovat jollakin tunnetulla metallin työstötekniikalla valmistettuja metalliprofiileja, jotka on liitetty toisiinsa irrotettavilla, edullisesti me-10 tallimateriaalia olevilla kiinnitysnauhoilla 28. Edullisesti kulmalista ja valumuotti ovat pursotustekniikalla valmistettuja alumiiniprofiileja, joiden seinämän vahvuus on luokkaa 2-3 mm. Liikuntasaumaraudoitteen pituus voidaan valita esimerkiksi valmistus-, kuljetus- ja asennusteknisten seikkojen perusteella sopivasti. Edullisesti liikuntasaumaraudoitteen pituus on 3-5 metriä. Liikuntasaumaraudoitetta paikoilleen 15 asennettaessa kulmalista ja valumuotti pysyvät kiinni toisissaan kiinnitysnauhojen 28 varassa. Samalla kiinnitysnauhat estävät betonin pääsyn valuvaiheessa rakoon 26, joten rako pysyy valuvaiheessa puhtaana. Osien kiinnipysymisen varmistamiseksi kanavaan 40 voidaan vielä valmistusvaiheessa lisätä jotakin tartunta-ainetta 42 (kuva 3), edullisesti polyuretaanivaahtoa, jolla varmistetaan kulmalistan ja valumuotin 20 kiinnipysyminen valutyön aikana. Tartunta-aineen lujuuden tulee olla niin alhainen, että se ei estä betonin kutistumisesta johtuvien laatan muodonmuutosten tapahtumis-ta. Betonin kovettumisen jälkeen kiinnitysnauhat irrotetaan ja rakoon asennetaan •: · ·: elastinen tiivistysmassa 72 (kuva 4).

* · .··*. 25 Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa valumuotti 10, kulmalista 12 ja kiinnitysnauhat 28 ovat yhtä yhtenäistä pursotustekniikalla valmistettua alumiini- * · profiilia. Kiinnitysnauhat ovat kiinni valumuotissa ja kulmalistassa hyvin ohuilla kannaksilla, jotka pitävät osat kiinni toisissaan valun aikana. Kannakset ovat niin ohuet, että ne voidaan repäistä poikki käsivoimin. Kiinnitysnauhat voidaan siten ·'·· : 30 irrottaa profiileista repäisemällä sen jälkeen, kun betonilaatat ovat kovettuneet riit- ·...· tävästi.

t » .··. Liikuntasaumaraudoitetta asennettaessa raudoitteen jatkoskohdissa kanavaan 40 • asennetaan poikkileikkaukseltaan neliömäinen, putkimainen jatkososa 44 (kuva 3).

‘’ 35 Jatkososa on kooltaan sellainen, että se sopii juuri onkaloon, ja onkalon seinämien ja jatkososan pinnan väliin jää vain pieni, osien paikoilleen asentamiseksi tarvittava välys. Jatkososa asettuu vastakkain asettuvien raudoitteiden kanaviin estäen raudoit-teiden päiden liikkumisen toisiinsa nähden.

7 116154

Kuvassa 2 on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukaiseen liikunta-saumajäijestelmään kuuluva liikuntasaumaraudoitteen 1 säätöjalka 2 etuviistosta kuvattuna. Säätöjalassa on suorakaiteen muotoinen levymäinen jalusta 50, jonka molemmissa päissä on kolmiomaiset kiinnityskiilat 52. Kiinnityskiilat osoittavat 5 jalustan tasosta alaspäin. Jalustan kummassakin päässä on kaksi ohjainlevyä 54, jotka on kiinnitetty jalustan reunoille niin, että ne osoittavat olennaisesti vastakkaiseen suuntaan kuin kiinnityskiilat 52. Paikoilleen asennettaessa jalusta 50 asetetaan lappeelleen valualustaa, kuten tasattua maaperää, vasten ja kiinnityskiilat painetaan kiinni alustaan.

10 Säätöjalkaan kuuluu lisäksi erillinen tukiosa 56, joka on muodoltaan U-kiijainta muistuttava metalliprofiili. Tukiosan leveys on olennaisesti yhtä suuri kuin rinnakkaisten ohjainlevyjen väli. Tukiosan molemmissa päissä on kierteelliset reiät 58, joihin on asennettu säätöpultit 60. Paikoilleen asennettaessa tukiosa asetetaan jalus-15 tan päälle niin, että tukiosa asettuu ohjainlevyjen väliin ja säätöpulttien päät asettuvat jalustaa vasten. Kuvassa 2 tukiosa ja jalusta on esitetty toisistaan irrotettuna osien rakenteen havainnollistamiseksi. Säätöpultteja kiertämällä tukiosa siirtyy tällöin ohjainlevyjen välissä jalustan suhteen joko ylöspäin jalustasta poispäin tai alaspäin jalustaa kohti.

20 Säätöjalan jalusta ja tukiosa on valmistettu edullisesti ruostumattomasta tai sinkitys- • · · • tä metallilevystä työstämällä ja muotoilemalla levy sopivaan muotoon. Metallilevy :· : on paksuudeltaan edullisesti 1,5-2,0 mm. Säätöjalan koko voidaan valita. Edullisesti säätöjalka on pituudeltaan noin 30 cm ja leveydeltään noin 10 cm.

25 ....: Kuvassa 3 on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen liikunta- .···. saumaraudoite 1 betonilaatastoon kiinnivalettuna. Kuva 3 esittää tilannetta heti laa- * » tan valun jälkeen. Liikuntasaumaraudoitteen asentaminen aloitetaan asentamalla . . säätöjaikoja 2 paikoilleen valualustalle 62, kuten tasatulle maaperälle, siihen koh- » · :30 taan, johon liikuntasaumaraudoite sijoitetaan. Säätöj aikoja asetetaan liikunta-’··· saumalinjalle riviin tarvittava määrä sopivin välimatkoin. Edullisesti säätöjalkoja * : ‘: asetetaan ainakin kaksi kappaletta liikuntasaumaraudoitetta kohti. Säätöjalat asete- ; 1". taan liikuntasaumalinjaan nähden poikittaiseen asentoon. 1 Säätöjalan jalusta 50 painetaan valualustaa 62 vasten niin, että kiinnityskiilat 52 * · · · * tunkeutuvat valualustaan kiinnittäen jalustan paikoilleen. Tämän jälkeen tukiosa 56 nostetaan jalustan päälle ohjainlevyjen 54 väliin ja säädetään säätöpultteja 60 kiertämällä suunnilleen oikeaan korkeusasemaan. Liikuntasaumaraudoite 1 asetetaan sää- 8 116154 töjalkalinjan päälle niin, että raudoitteen jalkaosa 14 asettuu lepäämään tukiosaa vasten. Jos liikuntasauma rakentuu useista erillisistä liikuntasaumaraudoitteista, niin jatkoskohdissa raudoitteiden päiden liitoskohtaan asennetaan jatkososat 44. Liikun-tasaumaraudoite kiinnitetään tukiosaan metallisilla kiinnityselimillä 64, edullisesti 5 niiteillä tai ruuveilla, jotka asetetaan jaikaosan ja tukiosan läpi porattaviin reikiin 65. Kun liikuntasaumaraudoite on kiinnitetty tukiosaan, säädetään raudoite lopulliseen oikeaan korkeustasoonsa säätöpultteja 60 kiertämällä. Liikuntasaumaraudoitteen yläreuna säädetään säätöpulttien avulla laatan yläpinnan korkeustasoon, joten rau-doitetta voidaan hyödyntää laatan pinnan tasauksessa esimerkiksi linjauslautojen 10 ohjaimena.

Liikuntasaumaraudoitteen korkeussäädön yhteydessä tarkistetaan myös liikunta-sauman suoruus. Tarvittaessa liikuntasaumaa voidaan oikaista siirtämällä tukiosaa 56 ohjainlevyjen 54 välissä jalustan 50 pituussuunnassa. Säätöjen jälkeen tukiosa 15 kiinnitetään jalustaan poraamalla ohjainlevyn ja tukiosan kyljen läpi reikä 67 ja asentamalla reikään metallinen kiinnityselin 69, kuten ruuvi tai niitti. Liikuntasaumaraudoite pysyy näin luotettavasti paikoillaan ja betonilaatan valu voi alkaa. Jos valualustan 62 ja liikuntasaumaraudoitteen 1 alareunan väliin jäävä rako on suuri, voidaan rako peittää erillisellä levymäisellä valuesteellä 71, joka kiinnitetään jal-20 kaosaan edullisesti ruuveilla tai niiteillä.

Betonilaatta valetaan laatan koosta ja työteknisistä syistä riippuen joko yhdessä tai ·:·*: useammassa osassa. Jos laatta on pieni, liikuntasaumaraudoitteen molemmille puo- ·*. : lille tulevat betonilaatat 66a, 66b voidaan valaa samalla valukerralla. Suuria beto- .···. 25 nilaattoja ei useinkaan pystytä valamaan kerralla, vaan valutyö joudutaan tekemään usean päivän aikana. Tällöin valu voidaan keskeyttää liikuntasauman kohdalle ja #... laatan valua voidaan jatkaa seuraavana päivänä. Liikuntasaumaraudoite toimii täl löin myös työsaumamuottina. Liikuntasaumaraudoite jää betonivalun kovettuessa osaksi valmista betonilaattaa. Valumuotin 10 trapetsimaisen muodon ansiosta beto-· 30 nilaattojen 66a, 66b väliseen saumaan muodostuu kiilamainen betonivaama, joka ..; ottaa vastaan saumassa vaikuttavia leikkausrasituksia. Tarvittaessa saumaan voidaan • ;. asentaa vielä erillisiä vaamateräksiä 68, jotka pujotetaan valumuotin keskiosaan teh- . · * ·. tyjen reikien 70 läpi.

* i I

’.:.: 35 Kuvassa 4 on esitetty esimerkinomaisesti poikkileikkauskuvana eräs keksinnön mu- kainen liikuntasaumaraudoite 1 betonilaattaan kiinnivalettuna. Kuva 4 esittää tilannetta, jossa laatta on jo ainakin osittain kovettunut ja laatan kutistuminen alkanut. Kun laataston betonissa oleva ylimääräinen vesi poistuu, betonilaatat 66a, 66b kutis- 9 116154 tuvat. Tällöin laattojen reunat vetäytyvät kutistumiskeskipisteitään kohti ja betoni-laattojen väliin syntyy rako. Keksinnön mukaista liikuntasaumaraudoitetta käytettäessä valumuotti 10 tarttuu betonilaattaan 66a ja kulmalista 12 betonilaattaan 66b, joten laattojen kutistumisesta aiheutuvat muodonmuutokset keskittyvät rakoon 26. 5 Betonin kovettua riittävästi kiinnitysnauhat 28 poistetaan ja rako täytetään elastisella tiivistysmassalla 72, joka joustaa raossa laattojen reunojen liikkeiden mukaan. Tii-vistysnauhojen ansiosta rako on ollut suojattuna koko valutyön ajan, joten tiivistys-massa tarttuu hyvin raon puhtaisiin seinämiin. Näin liikuntasaumasta saadaan vesi-tiivis. Betonin kutistuessa laatan 66b päätypinta irtoaa myös valumuotista 10 ja va-10 luesteestä 71, jolloin laattojen saumakohtaan syntyy ponttirakenne.

Edellä on kuvattu eräitä keksinnön mukaisen liikuntasaumajäijestelmän edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu juuri kuvattuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa lukuisilla tavoilla patenttivaatimusten asettamissa 15 rajoissa.

• · · » · I · • · • · • · • · · • · » · • f 1 f I I * · # t t • tl

Claims (14)

1. Betonilaataston liikuntasaumajärjestelmä, johon kuuluu valualustan varaan 5 tuettava liikuntasaumaraudoite (1), jossa liikuntasaumaraudoitteessa on ensimmäisen betonilaatan (66a) reunaan kiinnittyvä valumuotti (10) ja toisen betonilaatan (66b) reunaan kiinnittyvä kulmalista (12), jotka valumuotti ja kulmalista on kiinnitetty toisiinsa irrotettavilla kiinnitysnauhoilla (28) niin, että valumuotin ja kulmalistan välissä on rako (26), tunnettu siitä, että valumuotti (10), kulmalista 10 (12) ja kiinnitysnauhat (28) ovat yhtä yhtenäistä pursotustekniikalla valmistettua alumiiniprofiilia.

2. Rörelsefogsystem i enlighet med patentkrav 1, kännetecknat av att spaltens 5 (26) bredd är väsentligt 10 millimeter.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liikuntasaumajärjestelmä, tunnettu siitä, että rako (26) on leveydeltään olennaisesti 10 millimetriä. 15

3. Rörelsefogsystem i enlighet med patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av att det finns tvä fästband (28) och att första fästbandet är arrangerat i Övre ändan av spalten (26) och andra fästbandet är arrangerat i mittdelen av spalten. 10

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liikuntasaumajärjestelmä, tunnettu siitä, että kiinnitysnauhoja (28) on kaksi ja että ensimmäinen kiinnitysnauha on järjestetty raon (26) yläreunaan ja toinen kiinnitysnauha on järjestetty raon keskiosaan.

4. Rörelsefogsystem i enlighet med ett patentkrav 1-3, kännetecknat av att fästband fästas vid gjutformen (10) av sin första kant och vid hömlistan (12) av sin andra kant med förmedling av tunna medar som kan brytas med rivning. 15 5. Rörelsefogsystem i enlighet med ett patentkrav 1-4, kännetecknat av att i gjutformen (10) och hömlistan (12) finns grepputspräng (24) för förbättring av grep-pet.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen liikuntasaumajärjestelmä, tunnettu siitä, että kiinnitysnauhat kiinnittyvät ensimmäisestä reunastaan valumuottiin (10) ja toisesta reunastaan kulmalistaan (12) ohuiden, repäisemällä katkaistavien ... : kannasten välityksellä. • * ·

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen liikuntasaumajärjestelmä, tunnettu siitä, että valumuotissa (10) ja kulmalistassa (12) on tartuntaulokkeita (24) tartunnan ’ ’ parantamiseksi. » ·

6. Rörelsefogsystem i enlighet med ett patentkrav 1-5, kännetecknat av att i 20 gjutformen (10) finns en bendel (14) för armeringens stödning i vertikalt läge.

»* » ·' 7. Rörelsefogsystem i enlighet med ett patentkrav 1-6, kännetecknat av att i gjutformen (10) finns en Övre del (16), i vilken finns motutspräng (32) som riktas • I :,·! mot spaltens (26) mittlinje, och att i sidan av hömlistan (12) finns styrutspräng (30) : ’": 25 som riktas mot spaltens (26) mittlinje. . ·. 8. Rörelsefogsystem i enlighet med patentkrav 7, kännetecknat av att i spalten (26) finns en kanal (40) som begränsas av styrutspräng (30) och motutspräng (32) ,·, och att i kanalen finns klibbmedel (42) för att hälla gjutformen (10) och hömlistan 30 (12) tillsammans.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen liikuntasaumajärjestelmä, tunnettu ;J 30 siitä, että valumuotissa (10) on jalkaosa (14) raudoitteen tukemiseksi pystyasentoon. » » . 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen liikuntasaumajärjestelmä, tunnettu siitä, että valumuotissa (10) on yläosa (16), jossa on raon (26) keskilinjaa kohti ’·;·* osoittavia vastinulokkeita (32), ja että kulmalistan (12) kyljessä on raon (26) : : : 35 keskilinjaa kohti osoittavia ohjausulokkeita (30).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen liikuntasaumajärjestelmä, tunnettu siitä, että raossa (26) on ohjausulokkeiden (30) ja vastinulokkeiden (32) rajaama kanava (40) 11 116154 ja että kanavassa on tartunta-ainetta (42) valumuotin (10) ja kulmalistan (12) yhdessä pitämiseksi.

9. Rörelsefogsystem i enlighet med ett patentkrav 1-8, kännetecknat av att gjut-:" ’: formens (10) tvärsnitt är sk. trapetslik för ordning av en betongnagel, som förmedlar |. skämingspäkänningar, i rörelsefoget. 35 ' · ·' 10. Rörelsefogsystem i enlighet med ett patentkrav 1-9, kännetecknat av att sys- temet innefattar en skarvdel (44) för förening av rörelsefogarmeringamas (1) ändar med varandra. 13 116154

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen liikuntasaumajäijestelmä, tunnettu 5 siitä, että valumuotilla (10) on ns. trapetsimainen poikkileikkaus leikkausrasituksia välittävän betoni vaarnan jäq estämiseksi liikuntasaumaan.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen liikuntasaumajäijestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmään kuuluu jatkososa (44) liikuntasaumaraudoitteiden (1) päiden 10 yhdistämiseksi toisiinsa.

11. Rörelsefogsystem i enlighet med patentkrav 10, kännetecknat av att skarv-delen (44) är en rörprofil som placeras i kanalen (40). 5 12. Rörelsefogsystem i enlighet med ett patentkrav 1-11, kännetecknat av att sys- temet innefattar ett reglerbart ben (2) för stödning av rörelsefogarmeringen (1) i in-gjutningsunderlaget (62), i vilket reglerbart ben finns ett grund (50) som placeras mot ingjutningsunderlaget (62) samt en stöddel (56)som stöder sig mot grundet med stöd av reglerbara bultar (60), och vilken stöddel kan röras i vertikalt riktning. 10

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen liikuntasaumajäijestelmä, tunnettu siitä, että jatkososa (44) on kanavaan (40) sijoitettava putkiprofiili.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen liikuntasaumajäijestelmä, tunnettu siitä, että jäqestelmään kuuluu säätöjalka (2) liikuntasaumaraudoitteen (1) valualustaan (62) tukemista varten, jossa säätöjalassa on valualustaa (62) vasten asetettava jalusta (50) sekä säätöpulttien (60) varassa jalustaan tukeutuva, pystysuunnassa liikuteltava tukiosa (56). 20

13. Rörelsefogsystem i enlighet med patentkrav 12, kännetecknat av att i grundet finns styrskivor (54) för styming av stöddelens (56) vertikal rörelse.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen liikuntasaumajäijestelmä, tunnettu siitä, : että jalustassa on ohjainlevyjä (54) tukiosan (56) pystysuuntaisen liikkeen ohjaa- '; ‘': mistä varten.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen liikuntasaumajäijestelmä, tunnettu siitä, ·:··;’ että jalustassa (50) on kiinnityskiiloja (52) jalustan kiinnittämiseksi valualustaan (62). 1 • * * f t : “': 1. Rörelsefogsystem av betongplattor, vilket rörelsefogsystem innefattar en rörel- sefogarmering (1) som stödas pä ett ingjutningsunderlag, vilken rörelsefogarmering ;;; ’ 35 innefattar en gjutform (10) som fästas vid sidan av första betongplattan (66a) och en ’···* hömlist (12) som fästas vid sidan av andra betongplattan (66b), vilka gjutform och hömlist fästas ihop med löstagbara fästband (28) sä, att mellan gjutformen och höm-listan finns en spalt (26), kännetecknat av att gjutformen (10), hömlistan (12) och 12 116154 fästbanden (28) är av samma enhetliga aluminprofil som är tillverkad med extru-deringsteknik.

14. Rörelsefogsystem i enlighet med patentkrav 12, kännetecknat av att i grundet 15 (50) finns fästningskilor (52) för fästning av grundet i ingjutningsunderlaget (62). • · * • · · • · • · • « • · • · · • · * • · • · * * · »li»* * \ • t t t • • t I I i 1 * * * * * » t t » • * 4 » » II»