FI116033B - Vesitiivis ommelsauma asusteissa ja menetelmä sen muodostamiseksi - Google Patents

Description

116033

Vesitiivis ommelsauma asusteissa ja menetelmä sen muodostamiseksi - Vatten-tät sömfog i beklädnadsartiklar och förfarande för att bilda densamma 5 Keksintö koskee menetelmää vesitiiviiden ommelsaumojen muodostamiseksi asusteisiin, joka menetelmä käsittää vaiheina: otetaan kangaslaminaattia, joka koostuu vähintään toisiinsa kiinni laminoidusta kangaskudoksesta ja vesitiiviistä polymeeri-kalvosta, ja jossa on toisiinsa kiinnitettävät vähintään ensimmäiset ja toiset osuudet ja näissä osuuksissa reunoja; asetetaan kangaslaminaatin tai kangaslaminaattien toi-10 siinsa kiinnitettävien osuuksien reunat toistensa suhteen puskuasentoon; ommellaan kangaslaminaatti/kangaslaminaatit toisiinsa kiinni läpipistoja ja ommelleveyden käsittävällä ompeleella, joka on puskuasennossa olevien reunojen suuntainen ja jonka ommelleveys ulottuu puskuasennossa olevien reunojen poikki; ja tiivistetään ommelta liimanauhalla, joka koostuu vähintään liimakerroksella pinnoitetusta kudok-15 sesta, jolla liimalla on huoneenlämpötilaa oleellisesti korkeampi sulamislämpötila; kiinnitetään liimanauha liimakerroksensa avulla kangaslaminaattiin mainitun ompeleen kohdalla kuumentamalla liimanauhaa vähintään mainittuun sulamislämpöti-laan; annetaan liiman kovettua. Keksintö koskee myös vesitiivistä ommelsaumaa asusteissa, joiden materiaali käsittää vähintään yhden kappaleen kangaslaminaattia, 20 joka koostuu vähintään yhdestä kangaskudoksesta ja vähintään yhdestä vesitiiviistä polymeerikalvosta, jolloin mainitussa kangaslaminaatissa on vähintään kaksi osuut- . ta reunoineen, vesitiiviin ommelsauman käsittäessä: toistensa suhteen puskuasen- • · , nossa sijaitsevat mainitut vähintään kaksi reunaa; ompeleella, jossa on puskuasen nossa olevien reunojen poikki ulottuva ommelleveys ja kangaslaminaatin molempi-'* · 25 en osuuksien läpi ulottuvia läpipistoja; ja vähintään yksi liimanauha, joka koostuu ’... kudoksesta ja kerroksesta sen tyyppistä liimaa, jolla on tarttuvuutta ainoastaan huo- :. * · · neenlämpötilaa oleellisesti korkeammassa sulamislämpötilassaan ja jolla mainittu : : liimanauha on kiinni kangaslaminaatissa peittäen mainitun ompeleen.

j 30 Keksintö liittyy siten asusteissa, kuten takeissa, housuissa, haalaripuvuissa jne. käy- * « » · . · · . tettäviin vesitiiviisiin ommelsaumoihin. Perinteisesti asusteiden ommelsaumat teh dään joko asettamalla kankaan reunat limittäin toisen sisäpinta toisen ulkopintaa ‘ ' vasten ja ompelemalla yhteen limitysalueelta, jota ommelsaumatyyppiä kutsutaan :: limisaumaksi tai laakasaumaksi, tai asettamalla kankaiden ulkopinnat vastakkain ja 35 reunat kohdakkain, ompelemalla reunojen suuntaisesti ja taivuttamalla kankaat sa-: man suuntaisiksi, jolloin ommel ja saumavarat jäävät vaateen sisäpuolelle, jota ommelsaumatyyppiä kutsutaan yhdyssaumaksi. Tällainen yhdyssauma on kuvattu julkaisussa GB-2 215 660, jossa sauma on tiivistetty kankaan termoplastiseen pin- 2 116033 noitteeseen kiinnitetyllä termoplastisella teipillä. Tunnetaan myös huomattavasti monimutkaisempia saumojen ompelutapoja. Tämän ompelun jälkeen saumat on tiivistetty teippaamalla. Ongelmana on ensinnäkin se, että saumakohdat ovat huomattavasti paksumpia ja jäykempiä kuin kankaan muut alueet, minkä johdosta asusteen 5 istuvuus ja mukavuus voi olla puutteellista ja toiseksi se, että varsinkin saumojen risteysalueista tulee entistäkin paksumpia ja siten vaikeammin ommeltavia ja tiivistettäviä.

Julkaisussa WO-00/63007 kerrotaan menettely, jossa toiminnallisen kerroksen, joka 10 muodostaa vain osan tuotteen materiaalikerroksista, materiaalikappaleet ommellaan puskusaumalla, tämä ommelsauma tiivistetään teipillä ja tämän jälkeen vielä saadun yhdistelmän ulkopuolelle kiinnitetään liimakerroksella asusteen varsinainen tukiker-ros. Teippi kiinnitetään tässäkin tapauksessa rakenteen vesihöyryä läpäisevään ja vesitiiviiseen kalvoon.

15

Julkaisu US-4 920 575 kuvaa suojavaatteen, joka koostuu vähintään vesitiiviistä materiaalista, joka on kankaan ja viisikerroksisen kalvon laminaatti. Suojavaatteen saumat voivat olla puskusaumoja, joissa laminaattikankaan reunat ovat toisiaan vasten siten, että kalvon puoli on ulospäin ja kaista samaa materiaalia pannaan pusku-20 kohdan päälle kalvopuoli laminaattikankaan kalvopuolta vasten ja ne kiinnitetään lämmöllä. Lämpökiinnitys tapahtuu ajamalla saumakohta polyuretaanitelan ja tef-lontelan välistä puristuksella 4 psi (= 27,8 kPa), jolloin teflontela on kuumennettu . 200 °F:iin (= 93 °C) ja saumakohta ennakkokuumennetaan juuri ennen puristusta . . kapealla ilmasuihkulla, jonka lämpötila on 440 °F (= 227 °C). Mitään ommelta ei ; / 25 julkaisun mukaan käytetä, vaan kyse on pelkästä laminaattien välisestä hitsiliitok- ‘ · ·' sesta. Tällainen hitsiliitos saattaa olla sopivan ohut asusteisiin, mutta sen lujuus ja •. ‘: kestävyys ovat erittäin kyseenalaiset.

Julkaisu GB- 979 829 kuvaa jo edellä selostetun yhdyssauman, jossa kankaan ulko-•; · 30 pinnalla olevat kumikerrokset ovat vastakkain ja reunaosuudet sisäänpäin taitettuina kumikerrokset vastakkain. Nämä reunaosuudet ovat toisissaan kiinni ainakin taite-. tuista kohdista ompeleella, ja sauman päälle kankaan ulkopinnalle on sijoitettu tii- ‘ * ; vistenauha, joka paineella ja lämmöllä vulkanoidaan kiinni ulkopinnan kumikerrok- ’ * siin ja jonka materiaalin annetaan tällöin myös tunkeutua sauman kapeisiin rakoi- ·:*: 35 hin. Tällainen tiivistetty ommelsauma voi kylläkin olla riittävän luja ja kestävä, : mutta se aiheuttaa edellä kuvattuja kovin paksuja ja jäykkiä saumoja ja erityisen paksuja ja "kovia" kohtia saumojen risteyksiin.

3 116033

Julkaisu GB-2 046 171 kuvaa komposiittimateriaalin, joka koostuu suhteellisen ohuesta elastomeerikalvosta venyvän kudoksen päällä. Lisäksi on näytetty edellä kuvatun tyyppinen limisauma eli laakasauma, edellä kuvatun tyyppinen yhdyssau-ma sekä serpentiiniompeleella aikaansaatu puskusauma, jotka on tiivistetty nauhal-5 la, joka koostuu samalla tavalla elastomeerista ja kudoksesta kuin itse komposiittimateriaali. Elastomeerinkalvona on edullisesti silikonikumilla, kuten dimetyylisili-konielastomeerilla, kudoksen pintaan liimattu polyetyleenitereftalaattikalvo. Koska tällaiset polyetyleenitereftalaattikalvot eivät suoraan tartu toisiinsa, on niiden väliin, mutta ainoastaan nauhan reunojen kohdalle järjestetty kapeat liimakaistaleet. Lii-10 mana käytetään huoneen lämpötilassa vulkanoituvaa silikonikumia (RTVS). Näin ollen julkaisussa tiivistysnauhan elastomeeri asetetaan komposiittimateriaalin elas-tomeeria vasten ja tiivistysnauhan reunoihin järjestetyn silikonikumin annetaan po-lymeroitua huoneenlämpötilassa. Tällaisessa valmistusmenetelmässä silikonikumin polymeroituminen vie suhteellisen kauan, joten menetelmä on hidas ja siten kallis. 15 Lisäksi tällainen sauman tiivistysmateriaali edellyttää sitä, että laminaatin vesitiivis kalvo on yksi ulkopinta, mikä rajoittaa mahdollisia laminaattityyppejä. Koska nauha on kiinni vain reunoistaan ja siitäkin vain erittäin sileässä kalvossa, se irtoaa suhteellisen helposti, minkä jälkeen saumalla ei enää ole tiiveyttä. Edelleen ongelmana on se, että käytettäessä esimerkiksi kuvattua puskusaumaa, jää sen serpentiiniommel 20 näkyviin asusteen ulkopinnalla, jolloin se pääsee helposti kulumaan asusteen käytön aikana aiheuttaen sauman purkaantumisen.

. Keksinnön tavoitteena on siten saada aikaan menetelmä sellaisten vesitiiviiden . . saumojen valmistamiseksi, jotka olisivat paksuudeltaan mahdollisimman ohuita ja ;, ’ · 25 taipuisia myös saumojen risteyskohdissa. Keksinnön toisena tavoitteena on tällainen '···’ menetelmä, jonka tuotantonopeus olisi suuri. Edelleen keksinnön tavoitteena on saada aikaan vesitiivis saumatyyppi, jolla olisi suuri lujuus ja joka ei olisi herkkä :r mekaanisen kulutuksen vaikutuksille.

*:· 30 Edellä kuvatut ongelmat saadaan ratkaistua ja edellä määritellyt tavoitteet voidaan saavuttaa keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on .· . määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa ja keksinnön mukaisella sau- ‘ · ; maila, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 8 tunnus- • » I ► t ' ‘ merkkiosassa.

·:·· 35 . ·. : Nyt on yllättäen havaittu, että on mahdollista saada aikaan vesitiivis ommelsauma, joka on sekä ohut tai litteä että erittäin luja ja kulutusta kestävä, käyttämällä saumaa varten asusteen materiaalina kangaslaminaattia, sijoittamalla sen reunat saumaa var- 4 116033 ten puskukontaktiin, ompelemalla leveällä ja puskukohdan poikki ulottuvalla ompeleella, käyttämällä ompelussa ainakin osittain luonnonkuidusta koostuvaa lankaa ja tiivistämällä sauma lopuksi liimanauhalla, jonka liima on kuumassa sulavaa ja tarttuvaa. Lisäksi liimanauha hitsataan vähintään kangaslaminaatin kangaskudokseen 5 kiinni. Saumasta tulee erittäin ohut kun voidaan välttää kangaslaminaatin lomitus ja useampikertaisuus ja erittäin luja, koska luonnonkuitua oleva tai luonnonkuitua sisältävä lanka kestää liimanauhan liiman sulamislämpötilan vaurioitumatta, jolloin lopullisessa saumassa ommel todella kantaa ainakin osan siihen kohdistuvasta rasituksesta. Keksinnöstä poiketen on tunnetussa tekniikassa käytetty keinokuitulankaa, 10 kuten nailonlankaa, joka joko sulaa kokonaan tai jonka lujuus ainakin selvästi alenee kun siihen kohdistuu liimanauhan sulan liiman lämpötila, jolloin ommel itse asiassa toimii vain harsintana ja lopullisessa saumassa liimanauha Himoineen kantaa kaiken saumaan kohdistuvan kuormituksen. Samoin keksinnöstä poiketen on tunnetussa tekniikassa vaihtoehtoisesti käytetty sellaista liimanauhaa, joka on kiinni vain 15 reunoistaan, jolloin ommel ei ole lainkaan kosketuksissa liiman kanssa, jonkalaisen sauman tiiveys on varsinkin pitemmän käytön aikana epäluotettavaa. Keksinnön menetelmässä ja saumassa taas liima on tunkeutuneena kangaskudokseen, ompeleen läpipistojen aikaansaamiin reikiin ja puskuasennossa olevien kangaslaminaatin reunojen väliin, muodostaen ehdottoman luotettavan tiiveyden.

20

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaa-. maila.

Fig. IA ja IB esittävät kangaslaminaattien, jotka koostuvat kahdesta kangaskudok-•, 1 i 25 sesta ja niiden välisestä, kudoksissa kiinni olevista vesitiivistä polymeerikalvosta ja :: vastaavasti yhdestä kangaskudoksesta ja siinä kiinni olevasta vesitiivistä polymeeri- kalvosta, toisiinsa liitettävistä osuuksista ja niiden reunoista, aksonometrisessä ku-vannossa.

: . -, 30 Fig. 2A ja 2B esittävät kangaslaminaattien kolmea ja vastaavasti kahta osuutta, joi- , · >' den reunat ovat puskukontaktissa toisiinsa ja jotka on neulottu kiinni toisiinsa leve- yttä omaavilla keksinnön mukaisilla sik-sak-ompeleilla ja vastaavasti leveyttä ’ ·' · omaavalla serpentiinin muotoisella keksinnön mukaisella välipistosik-sak-ompe- , (, ί leella, aksonometrisessä kuvannossa.

35

• I

. . Fig. 3 esittää keksinnön mukaisen ommelsauman ensimmäistä toteutusmuotoa. Sii- ’ * nä on kangaslaminaattien kaksi toisiinsa keksinnön mukaisella ompeleella, jossa on käytetty luonnonkuitua sisältävää lankaa, toisiinsa yhdistettyä osuutta sekä liima- 5 116033 nauha, joka on ompelun jälkeen hitsattu kiinni kangaslaminaattien yhdelle pinnalle peittämään ommel, laminaattien pintoja vastaan kohtisuorassa leikkauksessa, pitkin kuvioiden 2A ja 2B tasoja I-I.

5 Fig. 4 esittää keksinnön mukaisen ommelsauman toista toteutusmuotoa, jossa kuvion 3 mukaiseen ommelsaumaan on lisäksi järjestetty toinen liimanauha, joka on ompelun ja ensimmäisen liimanauhan paikalleen hitsauksen jälkeen hitsattu kiinni kangaslaminaattien toiselle pinnalle peittämään ommel, samassa kuvannossa kuin kuviossa 3.

10

Fig. 5 kuvaa kaaviomaisesti järjestelyä, jolla liimanauha hitsataan kiinni kangaslaminaattien pintaan, niiden osuuksia liittävän ommelsauman päälle, sivulta päin nähtynä, sauman pituutta vastaan kohtisuorassa ja laminaattien osuuksien pinnan suuntaisessa kuvioiden 3 ja 4 suunnassa II.

15

Vesitiiviiden ommelsaumojen 1 muodostamiseksi asusteisiin käytetään ensinnäkin asusteiden materiaalina sellaista kangaslaminaattia 13, joka koostuu vähintään toisiinsa kiinni laminoidusta kangaskudoksesta 4a ja/tai 4b ja vesitiiviistä polymeeri-kalvosta 5. Kangaslaminaatti 13 voi siten olla kuviosta IB ilmenevää materiaalia, 20 jossa kangaskudos 4a muodostaa asusteen ulkopinnan 14 ja vesitiivis polymeerikal-vo 5 muodostaa asusteen sisäpinnan 15. On kuitenkin edullisempaa käyttää kuvios-...: sa IA kuvattua kangaslaminaattia 13, joka koostuu kahdesta kangaskudoksesta 4a, ....: 4b ja niissä kiinni olevasta vesitiiviistä polymeerikalvosta 5 niiden välissä, koska . . tällöin vesitiivis, mutta monessa tapauksessa vesihöyryä ja ilmaa läpäisevä poly- !.. * 25 meerikalvo 5 on paremmin suojattuna mekaanisilta vaurioilta. Polymeerikalvo voi ; · \ siis olla mikrohuokoinen muovikalvo, joka päästää kaasut mutta ei nesteitä lävitsen- ’; ': sä, tai tiivis muovikalvo, joka ei läpäise nesteitä eikä oleellisesti kaasuja, tai synteet- tistä kumia oleva kalvo tai luonnonkumia oleva kalvo. Tässä tapauksessa ensimmäinen kangaskudos 4a muodostaa kangaslaminaatin ulkopinnan 14 ja toinen kan-,, j’ 30 gaskudos 4b muodostaa kangaslaminaatin sisäpinnan 15. Ensimmäinen kangasku-: ’ : dos 4a ja toinen kangaskudos 4b voivat olla samanlaista kangasta tai erilaista kan- • ; gasta ja niistä kumpikin voi olla valmistettu joko jostain käyttötarkoitukseen sovel tuvasta keinokuiduista, keinokuitujen sekoituksesta, jostain luonnonkuidusta, luonnonkuitujen sekoituksesta tai keinokuitujen ja luonnonkuitujen sekoituksesta. Asus-: 35 teen valmistamiseksi on materiaalina vähintään yksi kappale kangaslaminaattia 13, : * ·.: näin esimerkiksi asusteen hihaa valmistettaessa, ja siinä vähintään kaksi toisiinsa lii tettävää osuutta 11,12 reunoineen 9a, 9b. Asusteen valmistamiseksi käytetään usein myös kahta kappaletta kangaslaminaattia 13, joissa kummassakin on oma toiseen 6 116033 liitettävä osuutensa 11, 12 reunoineen 9a, 9b. Edelleen asusteen valmistamiseksi voidaan käyttää kolmea, kuten kuviossa 2A, kappaletta kangaslaminaattia 13, joissa kussakin on oma toisiin liitettävä osuutensa 11, 12, 23 reunoineen 9a, 9b, joita tässä tapauksessa on kolme eli sama määrä kuin osuuksia, kun reunojen mahdolliset mut-5 kat jätetään huomiotta. Näin ollen kangaslaminaatista voi periaatteessa olla mikä määrä kappaleita tahansa toisiinsa liitettävine osuuksineen, kunhan osuuksilla on sellaiset muodot siten muotoillut reunat, että ne sopivat tarkoitetulla tavalla pusku-kontaktiin toinen toistensa kanssa. On ymmärrettävä, että kangaslaminaatti 13 voi käsittää useampiakin polymeerikalvoja kuin yhden ja useampiakin kangaskudoksen 10 kerroksia kuin kuvatut kaksi. Keksinnön mukainen menetelmä ja ommelsauma ovat käyttökelpoisia laminaatin kerrosten lukumäärästä riippumatta.

Vesitiiviin ommelsauman 1 saamiseksi asetetaan kangaslaminaatin tai kangaslami-naattien toisiinsa kiinnitettävien osuuksien reunat 9a ja 9b toistensa suhteen pusku-15 asentoon, eli esimerkiksi ensimmäinen reuna 9a toista reunaa 9b vasten ja ainakin paikallisesti likipitäen samaan tasoon, minkä jälkeen ommellaan tämä yksi tai useampi kangaslaminaatti 13 toisiinsa kiinni läpipistoja 10 ja ommelleveyden W1 käsittävällä ompeleella 2a, 2b. Läpipistot 10 menevät kangaslaminaatin molempien osuuksien läpi samalla kun ompeleen langat 16 eli ylälanka ja alalanka muodostavat 20 laminaatin kohdalle keskinäisen "solmun". Ommeltekniikka on sinänsä tunnettua, joten sitä ei tässä selosteta yksityiskohtaisemmin. Ompeleen 2a, 2b pituus L on pus-....; kuasennossa olevien reunojen suuntainen ja ommelleveys W1 ulottuu puskuasen- nossa olevien reunojen 9a, 9b poikki, jolloin ommel liittää kangaslaminaatin tai . kangaslaminaattien vierekkäiset osuudet 11, 12, 23 toisiinsa. Mainittu ommel voi !., ‘ 25 olla välipistosik-sak-ommel 2b tai sik-sak-ommel 2a tai muu vastaava ommel, joka ’;·[ siis ulottuu vähintään ensimmäiselle osuudelle 11 ja toiselle osuudelle 12 liittäen ne ‘ : toisiinsa.

Keksinnön mukaan ommel 2a, 2b tehdään käyttäen lankaa 16, joka sisältää vähin-,_ 30 tään yhtä luonnonkuitua. Lankana voidaan käyttää pelkästään jostain luonnonkui- dusta valmistettua lankaa tai luonnonkuidun ja sopivan keinokuidun yhdistelmästä >. valmistetun lankaa 16. Luonnonkuidut koostuvat tämän hetkisen käsityksen mukaan ‘ ; pääosin selluloosasta, niiden ollessa peräisin kasvikunnasta, tai keratiinista, niiden ollessa peräisin eläinkunnasta. Luonnonkuituna voi olla puuvillakuitu ja/tai pellava-’: · : 35 kuitu ja/tai silkki tai mahdollisesti kapokki tai jokin muu ompelulangaksi soveltuva : ‘ ·, I luonnonkuitu, kuten vaikkapa villa. Kokeissa on puuvillan todettu toimivan erittäin hyvin, koska se kestää kuumuutta, sillä on korkea vetolujuus ja sen on hyvin taipuisaa. Sellaiset kuidut kuin hamppu ja sisal taas lienevät asusteisiin liian karkeita ja 7 116033 siten jäykkiä, vaikkakin muuten periaatteessa mahdollisia. Jos lanka sisältää komponenttinaan myös jotain keinokuitua, se on valittava polymeereistä, jotka säilyttävät ainakin pääosan lujuusominaisuuksistaan liimanauhan 6, 7 liiman 3 sulamisläm-pötilassa Tl, joka on yleensä vähintään 135 °C tai välillä 140 °C - 155 °C. Polyes-5 terikuitu ja varsinkin aramidikuitu ovat kestävät riittävästi lämpöä. Langan tulisi kuitenkin sisältää oleellinen määrä luonnonkuitua ja tällä hetkellä arvioidaan, että luonnonkuitupitoisuuden tulisi olla yli 35 %, tai edullisesti vähintään 55 % tai vähintään 70 %. Keksinnön mukaan käytetään lankaa 16, jonka kuumalujuus, eli vetolujuus ("tenacity") määritellyssä korkeassa lämpötilassa, kuten sulamislämpötilassa 10 Tl on vähintään 80 % kuitujen kylmälujuudesta huoneenlämpötilassa eli vetolujuudesta asusteen käyttölämpötila-alueella. Useimmat luonnonkuidut kestävät huomattavasti korkeampia lämpötiloja kuin edellä mainittu liiman sulamislämpötila Tl, mikä on edullista, koska liima 3 yleensä sulatetaan ilmapuhalluksella, jonka lämpötila on välillä T2 = 500 °C - 550 °C. Tällöin voi liiman lämpötila tosiasiassa olla 15 oleellisesti korkeampi kuin sulamislämpötila. Näin ollen luonnonkuiduista, joiden kuumalujuus lämpötilassa 200 °C, useimmiten lämpötilassa 250 °C ja mahdollisesti vieläpä lämpötilassa 300 °C on vähintään 80 % näiden kuitujen kylmälujuudesta, valmistetun langan 16 käyttö antaa huomattavaa varmuutta ja lisää vaihtoehtoja eri-tyyppisten liimojen 3 käytölle. Missään tapauksessa luonnonkuiduista valmistetut 20 langat eivät oleellisesti vaurioidu äsken mainituissa lämpötiloissa, joten ne ovat mahdollisen lyhytaikaisen kuumennuksen jälkeen oleellisesti alkuperäistä vastaa-vassa kunnossa. Voidaan myös määritellä, että ommel 2a, 2b tehdään käyttäen lan-..,,; kaa 16, joka sisältää oleellisen määrän sellaista kuitua, joka ei sula. Luonnonkuidut han eivät sula, toisin kuin useimmat keinokuidut, vaan palavat tai hiiltyvät kun läm-'., * 25 pötila nousee erittäin korkeaksi. Liimanauhan 6, 7 liiman 3 sulatuksessa ei kuiten- • ·' kaan nousta tällaisiin lämpötiloihin.

Seuraavaksi tiivistetään ommelta 2a, 2b vähintään yhdellä liimanauhalla 6, 7, joka koostuu vähintään liiman 3 kerroksella pinnoitetusta kudoksesta 8a, 8b, kiinnittä-:· 30 mällä liimanauha liimakerroksensa avulla kangaslaminaattiin mainitun ompeleen :"': kohdalle siten, että liimanauha on kiinni kangaslaminaatissa peittäen mainitun om- . ’ . peleen. Liimanauhoissa kudokset 8a, 8b ovat sopivaa materiaalia olevaan kangasta, ‘ ; joka voi olla samaa kangasta kuin varsinaisissa kangaslaminaateissa 13 tai toinen tai molemmat eri tyyppiä kuin kangaslaminaatin kangaskudos 4a, 4b tai kangaskudok-*:·: 35 set 4a, 4b. Useimmiten siinä liimanauhassa 7, joka tulee ommelsauman 1 päälle ja vasten ulkopintaa 14, on eri tyyppinen kudos 8b kuin sisäpinnan 15 puolella saman ommelsauman päälle tulevan liimanauhan 6 kudos 8a. Liima 3 voi molemmissa liimanauhoissa 6, 7 olla samaa tyyppiä, vaikka se voi olla myös eri tyyppiä. Keksin- 8 116033 non mukaan liimalla 3 on huoneenlämpötilaa oleellisesti korkeampi sulamislämpö-tila Tl, joka siis on vähintään 135 °C tai tyypillisesti välillä 140 °C - 155 °C. Edelleen liimanauhan 6 ja/tai 7 liima 3 on tyyppiä, jolla on tarttuvuutta ainoastaan huoneenlämpötilaa oleellisesti korkeammassa sulamislämpötilassaan Tl. Liima 3 ulot-5 tuu liimanauhassa 6, 7 sen koko nauhaleveydelle W2, joka lisäksi on suurempi kuin ompeleen ommelleveys Wl, jotta jäljempänä selostettava vaikutus saataisiin aikaan. Liimanauhaa 6 tai 7 kuumennetaan vähintään mainittuun sulamislämpötilaan Tl ja puristetaan F ensimmäisellä ja toisella osuudella 11, 12 kangaskudosta olevaa mainittua ulkopintaa 14 tai sisäpintaa 15 sekä mainittua ommelta 2a tai 2b vasten. Täl-10 löin liima sulaa ja sula liima 3 tunkeutuu, jota on kuvioissa 3 ja 4 kuvattu nuolilla N, puristuksen vaikutuksesta kangaslaminaatin/-tien kangaskudokseen 4a, 4b, ompeleen läpipistojen 10 aikaansaamiin reikiin 20 ja puskuasennossa olevien reunojen 9a, 9b väliin 19. Lopuksi annetaan liiman 3 kovettua. Kovettuminen voi olla pelkkä jähmettyminen tai siihen voi liittyä polymeroituminen. Edellä kuvattua liimanauhan 15 liittymistä kangaskudokseen ja lankoihin 16 voidaan kutsua hitsiliitokseksi, koska liitos saadaan aikaan liiman sulafaasin kautta.

Keksinnön mukaan edellä kuvattu tiivistys liimanauhalla 6 tai 7 ensin kangaslami-naatinMien ulkopinnan 14 puolelle tai sisäpinnan 15 puolelle. Sen jälkeen tehdään 20 vastaava tiivistys liimanauhalla 7 tai 6 kangas laminaatin/-tien sisäpintojen 15 puolelle tai vastaavasti ulkopintojen 14 puolelle. Jälkimmäinen tiivistys tehdään samoin ,..: kuin edellä kuvattu ensimmäinen tiivistys. Keksinnön edullisessa toteutuksessa teh- ; dään nämä molemmat, jolloin ommelsauma 2a, 2b on peitetty sekä ulkopinnan 14 . . että sisäpinnan 15 puolelta. Näin tulee tehdä erityisesti silloin kun käytetään kangas- 25 laminaattia 13, joka koostuu kahdesta kangaskudoksesta 4a, 4b ja niiden välisestä ’ · *' kalvosta 5, jolloin liimaa 3 on tunkeutuneena, jota asiaintilaa on kuviossa 4 osoitettu * · ’: liiman leikkausviivoituksen katkojatkeilla kangaskudoksen sisälle, molemmista lii- :: manauhoista 6, 7 molempiin kangaskudoksiin 4a ja 4b, molemmilta puolilta läpipis tojen 10 aikaansaamiin reikiin 20 ja molemmilta puolilta puskuasennossa olevien 30 reunojen 9a, 9b väliin 19. Periaatteessa voidaan tietenkin käyttää vain yhtä liiman- : ‘"; nauhaa, joka silloin on edullisemmin ulkopinnan 14 puolelle hitsattu liimanauha 7.

. ‘ . Kuviossa 4 on näytetty katkoviivoilla, kuinka liimanauhan 6 liima on tunkeutuneena ’ ; ensimmäiseen kangaskudokseen 4a ensimmäisen liimanauhan kiinnityksen tulokse na ja samalla kuinka toisen liimanauhan 7 liima 3 tunkeutuu, kuvattu nuolilla N, toi-•: · : 35 seen kangaskudokseen 4b.

Tuloksena on keksinnön mukainen vesitiivis ommelsauma 1, jossa ompeleen 2a, 2b lanka 16 on oleellisesti vaurioitumattomana mainitun liimanauhan liiman ja langan 9 116033 kosketusalueilla. Vähintään yksi liimanauha 6 ja/tai 7 on kontaktissa ja hitsautuneena nimenomaan kangaslaminaattiin 13 vähintään yhden kangaskudoksen 4a ja/tai 4b ja ompeleen langan 16 kanssa sen ommelleveyden W1 mitalla ja tietenkin ompeleen kulloisellakin pituudella L. Liimanauhan liima 3 on tunkeutuneena kangaslaminaa-5 tin/-tien kangaskudokseen 4a, 4b, ompeleen läpipistojen 10 aikaansaamiin reikiin 20 ja puskuasennossa olevien reunojen 9a, 9b väliin 19. Keksinnön edullisimmassa toteutusmuodossa on kaksi liimanauhaa 6 ja 7, yksi kangaslaminaatin ulkopintaa 14 vasten ja toinen kangaslaminaatin sisäpintaa 15 vasten ja molemmat liimanauhat ovat kontaktissa ja hitsautuneina kangaskudoksen 4a, 4b ja ompeleen langan 16 10 kanssa sen ommelleveyden W1 mitalla ja ompeleen kulloisellakin pituudella L. Liima 3 on tunkeutuneena molempien kangaslaminaattien kangaskudoksiin 4a ja 4b, ompeleen läpipistojen 10 aikaansaamiin reikiin 20 ja puskuasennossa olevien reunojen 9a, 9b väliin 19. On tietenkin mahdollista hitsata liimanauha myös sellaisen laminaatin, joka koostuu vain yhdestä kangaskudoksesta 4a ja polymeerikalvos-15 ta 5, polymeerikalvoa vasten.

Siinä tapauksessa, että kangaslaminaatissa on kolme osuutta 11, 12, 23 tai useampia osuuksia, käsittää vesitiivis ommelsauma kaksi keksinnön mukaista ommelta 2a, jotka risteävät toisensa, kuten kuviossa 2A on katkoviivoilla näytetty. Molempien 20 ompeleiden 2a päälle on keksinnön mukaisesti hitsattu liimanauhat 6, 7. Ommel-sauman käsittäessä tällä tavoin vähintään kaksi toisensa risteävää ommelta 2a, ulot-: tuu toisen ompeleen päällä oleva mainittu vähintään yksi ylempi liimanauha 6 ja/tai . 7 toisen ompeleen päällä olevan vähintään yhden alemman liimanauhan 6 ja/tai 7 . , päälle, kuten kuviossa 2A on katkoviivoilla näytetty. Tällöin ylemmän liimanauhan ’; ' 25 liima 3 on tunkeutuneena alemman liimanauhan kudokseen 8a, 8b.

‘. ‘: Menetelmässä voidaan käyttää ompeleen valmistukseen mitä tahansa tarkoitukseen :: sopivaa ompelukonetta. Liimanauha 6, 7 kiinnitetään ompeleen ja kangaslaminaatin päälle liikuttamalla ommelsaumaa sen pituuden L suunnassa D ja syöttämällä lii-* ’ ’ 30 manauhaa oleellisesti samalla nopeudella ja samassa suunnassa D vasten ommelta ; : ja laminaattia. Liimanauhaa 6, 7 kuumennetaan samalla vähintään kuumailmapuhal- ‘ . luksella 30, jonka ilmalämpötila T2 on korkeampi kuin mainittu sulamislämpötila • ; Tl ja puristamalla F välittömästi tämän jälkeen kangaslaminaattien pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa. Puristus F saadaan edullisesti aikaan syöttämällä kangas-·;··: 35 laminaattien vähintään ensimmäistä ja toista osuutta 11, 12 niiden välisen ompelen · j 2a, 2b kohdalta yhdessä liimanauhan 6 tai 7 kanssa pyörivien puristustelojen 31, 32 välistä. Ilmalämpötilana T2 eli kuumailmapuhalluksen 30 suuttimen lämpötilana oli kokeissa 530 °C, ylemmän puristustelan lämpötila oli noin 75 °C ja nopeus suun- 116033 ίο nassa D oli välillä 1,5 m/min - 3 m/min kun liimanauhana käytettiin MELCO™ teippiä T-2400X ja T-5500. Kun käytettiin ainakin pääasiassa luonnonkuitua olevia lankoja 16 ompeleiden 2a, 2b tekoon, olivat langat valmiissa tuotteessa liimanauho-jen 6 ja 7 hitsauksen jälkeen moitteettomassa kunnossa ja saumojen lujuudet erittäin 5 suuria. Vertailukokeissa, joissa ompeleisiin käytettiin tavanomaisia keinokuitulan-koja, olivat langat taas sulaneet liimanauhan hitsauksen aikana kokonaan pois ja saumojen lujuudet olivat huomattavasti alempia kuin keksinnön mukaisissa saumoissa. Tällaisten liimanauhojen kiinnitykseen on kaupallisesti saatavana erilaisia laitteita, jotka tosin saattavat vaatia erilaisia lämpötila-asetuksia ja nopeusasetuksia, 10 joten tätä laitetta ei selosteta tarkemmin.

Keksinnössä muodostetaan siis vesitiivis sauma kahden vesitiiviin ja pääosin kangasta olevan materiaalikappaleen eli kangaslaminaatin reunojen välille, joka kan-gaslaminaatti on kuitenkin hyvin taipuisaa, jotta se soveltuu vaatekappaleiksi. Tu-15 loksena olevan puskusauman paksuus on vain hivenen suurempi kuin kankaiden paksuus ja puskusauma on lähes yhtä notkea kuin kankaiden muut alueet.

I i «

Claims (14)

1. Menetelmä vesitiiviiden ommelsaumojen (1) muodostamiseksi asusteisiin, joka menetelmä käsittää vaiheina: 5 -otetaan kangaslaminaattia (13), joka koostuu vähintään toisiinsa kiinni laminoi-dusta kangaskudoksesta (4a, 4b) ja vesitiiviistä polymeerikalvosta (5), ja jossa on toisiinsa kiinnitettävät vähintään ensimmäiset ja toiset osuudet (11, 12) ja näissä osuuksissa reunoja (9a, 9b); - asetetaan kangaslaminaatin tai kangaslaminaattien toisiinsa kiinnitettävien osuuk-10 sien reunat (9a ja 9b) toistensa suhteen puskuasentoon; -ommellaan kangaslaminaatti/kangaslaminaatit toisiinsa kiinni läpipistoja (10) ja ommelleveyden (Wl) käsittävällä ompeleella (2a, 2b), joka on puskuasennossa olevien reunojen suuntainen ja jonka ommelleveys ulottuu puskuasennossa olevien reunojen (9a, 9b) poikki; ja 15. tiivistetään ommelta (2a, 2b) liimanauhalla (6, 7), joka koostuu vähintään liiman (3) kerroksella pinnoitetusta kudoksesta (8a, 8b), jolla liimalla (3) on huoneenlämpötilaa oleellisesti korkeampi sulamislämpötila (Tl); - kiinnitetään liimanauha liimakerroksensa avulla kangaslaminaattiin mainitun ompeleen kohdalla kuumentamalla liimanauhaa (6 tai 7) vähintään mainittuun sulamis- 20 lämpötilaan; - annetaan liiman (3) kovettua, ,; tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää yhdistelmänä vaiheita: ; - käytetään kangaslaminaattina (13) asusteiden materiaalia, joka muodostaa niiden . . ulkopinnan (14) ja sisäpinnan (15); ’;.': 25 - tehdään mainittu ompelu käyttäen lankaa (16), joka sisältää vähintään yhtä luon- ‘ nonkuitua;ja ‘: - puristetaan (F) liimanauhaa, jonka liima ulottuu liimanauhan koko nauhaleveydel- ·,,,* le (W2), ensimmäisellä ja toisella osuudella (11, 12) vähintään kangaskudosta ole vaa mainittua ulkopintaa tai sisäpintaa sekä mainittua ommelta (2a tai 2b) vasten, • * 30 jolloin mainittu sula liima (3) tunkeutuu kangaslaminaatin/-tien kangaskudokseen ; ” : (4a, 4b), ompeleen läpipistojen (10) aikaansaamiin reikiin (20) ja puskuasennossa , olevien reunojen (9a, 9b) väliin (19).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä ; · 35 lisäksi: käytetään asusteiden materiaalina kangaslaminaattia (13), joka koostuu kah- : desta kangaskudoksesta (4a ja 4b) mainitun vesitiiviin polymeerikalvon (5) kahta puolta, ja jossa laminaatissa kangaskudokset ovat kiinni laminoituina mainittuun 116033 polymeerikalvoon ja kangaskudokset muodostavat ulkopinnan (14) ja sisäpinnan (15).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel-5 mässä lisäksi: tehdään mainittu ompeleminen välipistosik-sak-ompeleella (2b) tai sik-sak-ompeleella (2a), joka ulottuu mainitulle vähintään ensimmäiselle osuudelle j (11) ja toiselle osuudelle (12) liittäen ne toisiinsa.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 menetelmä lisäksi käsittää vaiheina: - tehdään mainittu tiivistys liimanauhalla (6 tai 7) ensin kangaslaminaatin/-tien ulkopinnan (14) puolelle tai sisäpinnan (15) puolelle; ja sen jälkeen - tehdään mainittu tiivistys liimanauhalla (7 tai 6) kangaslaminaatin/-tien sisäpintojen (15) puolelle tai vastaavasti ulkopintojen (14) puolelle. 15

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään pelkästään luonnonkuidusta valmistettua lankaa (16) tai luonnonkuidun ja keinokuidun yhdistelmästä valmistetun lankaa (16); ja että luonnonkuituna käytetään puuvillakuitua ja/tai pellavakuitua ja/tai silkkiä. 20

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, et- ,,: tä menetelmässä lisäksi: . - käytetään mainittuun tiivistykseen liimanauhaa (6 ja/tai 7), jonka liiman (3) sula- . . mislämpötila (Tl) on vähintään 135 °C; ja ’; · 25 - käytetään lankaa (16), jonka kuumalujuus sulamislämpötilassa (Tl) on vähintään ‘ * · ·' 80 % kuitujen kylmälujuudesta huoneenlämpötilassa.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi: : · 30 - kuumennetaan liimanauhaa (6, 7) vähintään kuumailmapuhalluksella (30), jonka ; *": ilmalämpötila (T2) on korkeampi kuin mainittu sulamislämpötila (Tl); ja - aikaansaadaan mainittu puristus (F) syöttämällä vähintään ensimmäistä ja toista • ; osuutta (11, 12) niiden välisen ompeleen (2a, 2b) kohdalta yhdessä liimanauhan (6 tai 7) kanssa pyörivien puristustelojen (31, 32) välistä. i 35

8. Vesitiivis ommelsauma asusteissa, joiden materiaali käsittää vähintään yhden kappaleen kangaslaminaattia (13), joka koostuu vähintään yhdestä kangaskudokses-ta (4a, 4b) ja vähintään yhdestä vesitiiviistä polymeerikalvosta (5), jolloin mainitus- 116033 sa kangaslaminaatissa on vähintään kaksi osuutta (11, 12) reunoineen (9a, 9b), vesitiiviin ommelsauman (1) käsittäessä: - toistensa suhteen puskuasennossa sijaitsevat mainitut vähintään kaksi reunaa; - ompeleen (2a, 2b), jossa on puskuasennossa olevien reunojen (9a, 9b) poikki ulot-5 tuva ommelleveys (Wl) ja kangaslaminaatin molempien osuuksien läpi ulottuvia läpipistoja (10); ja - vähintään yhden liimanauhan (6, 7), joka koostuu kudoksesta (8a, 8b) ja kerroksesta sen tyyppistä liimaa (3), jolla on tarttuvuutta ainoastaan huoneenlämpötilaa oleellisesti korkeammassa sulamislämpötilassaan (Tl) ja jolla mainittu liimanauha 10 on kiinni kangaslaminaatissa peittäen mainitun ompeleen, tunnettu siitä, että vesitiiviissä ommelsaumassa (1) lisäksi: - ommel (2a, 2b) on lankaa (16), joka sisältää vähintään jotain luonnonkuitu ja joka lanka on oleellisesti vaurioitumattomana mainitun liimanauhan liiman ja langan kosketusalueilla; 15. mainittu liimanauha on kontaktissa kangaslaminaattiin kangaskudoksen (4a, 4b) ja ompeleen langan (16) kanssa sen ommelleveyden (Wl) mitalla; ja - mainittu liima (3) on tunkeutuneena kangaslaminaatin/-tien kangaskudokseen (4a, 4b), ompeleen läpipistojen (10) aikaansaamiin reikiin (20) ja puskuasennossa olevien reunojen (9a, 9b) väliin (19). 20

9. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen vesitiivis ommelsauma, tunnettu siitä, että kangaslaminaatti (13) koostuu kahdesta kangaskudoksesta (4a, 4b) ja vesitii-' viistä polymeerikalvosta (5) niiden välissä. ·· 25

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen vesitiivis ommelsauma, tunnettu siitä, ; ‘ ‘: että mainittu ommel (2a, 2b) on välipistosik-sak-ommel tai sik-sak-ommmel.

. · · ·. 11. Jonkin patenttivaatimuksista 8-10 mukainen vesitiivis ommelsauma, tunnet tu siitä, että langan (16) materiaali sisältää vähintään puuvillakuitua ja/tai pellava-. . 30 kuitua ja/tai silkkiä.

* * ‘ ‘ 12. Jonkin patenttivaatimuksista 8-11 mukainen vesitiivis ommelsauma, tunnet- * · · : tu siitä, että mainittu kangaslaminaatti muodostaa asusteen ulkopinnan (14) ja sisä- ; ‘ ; pinnan (15), että ommelsaumassa on kaksi mainittua liimanauhaa (6 ja 7), yksi kan- ' . 35 gaslaminaatin ulkopintaa (14) vasten ja toinen kangaslaminaatin sisäpintaa (15) vas- ' ten; ja että molemmat mainitut liimanauhat ovat kontaktissa kangaskudoksen (4a, '. : 4b) ja ompeleen langan (16) kanssa sen ommelleveyden (Wl) mitalla. 116033

13. Jonkin patenttivaatimuksista 8-12 mukainen vesitiivis ommelsauma, tunnettu siitä, että mainitussa kangaslaminaatissa on kolme osuutta (11, 12, 23) ja mainittu vesitiivis ommelsauma käsittää kaksi ommelta (2a), jotka risteävät toisensa, sekä liimanauhat (6, 7) molempien ompeleiden päällä. 5

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen vesitiivis ommelsauma, tunnettu siitä, että ommelsauman käsittäessä vähintään kaksi toisensa risteävää ommelta (2a) ulottuu toisen ompeleen päällä oleva mainittu vähintään yksi ylempi liimanauha (6 ja/tai 7) toisen ompeleen päällä olevan vähintään yhden alemman liimanauhan (6 ja/tai 7) 10 päälle, jolloin ylemmän liimanauhan liima (3) on tunkeutuneena alemman liima-nauhan kudokseen (8a, 8b).