FI115815B - Päätelaitteiden havaitseminen langattoman lyhyen kantaman yhteyden avulla - Google Patents

Description

115815 Päätelaitteiden havaitseminen langattoman lyhyen kantaman yhteyden avulla

Keksinnön ala

Keksintö liittyy päätelaitteiden havaitsemiseen, erityisesti päätelait-5 teiden havaitsemiseen langattoman lyhyen kantaman yhteyden avulla.

Keksinnön tausta

Paikannusteknologiaa hyödynnetään nykyään monilla eri teollisuuden aloilla. Viime vuosina paikannustekniikoita on sovellettu yhä enemmän erityisesti langattomiin päätelaitteisiin, kuten matkapuhelimiin ja kannettaviin tie-10 tokoneisiin, päätelaitteiden yleistymisen ja kehittymisen myötä. Odotettavissa onkin, että paikannustekniikoiden edelleen kehittyessä niiden mahdollistamien palveluiden ja turvallisuussovellusten tarjonta tulee kasvamaan voimakkaasti.

Paikannustekniikoilla, kuten GPS-tekniikalla, voidaan selvittää esimerkiksi langattoman päätelaitteen sijainti tietyllä tarkkuudella. Yleisimmät ta-15 vat selvittää päätelaitteen sijainti ovat satelliittipaikannusjärjestelmät, langattoman matkapuhelinverkon tukiasemien peittoalueiden haarukointi ja sijainnin määrittäminen tukiasemien tunnetuista läheisyystiedoista.

Kannettavien päätelaitteiden välinen kommunikointi ja tiedonsiirto toteutetaan yleisesti langattomilla tiedonsiirtotekniikoilla. Bluetooth on melko jv. 20 uusi lyhyen kantaman radioyhteyteen perustuva langaton tiedonsiirtotekniikka, . ·: ·. jonka sovelluskohteita ovat esimerkiksi matkaviestimet ja kannettavat tietoko- .·, ; neet. Muita langattomaan tiedonsiirtoon käytettäviä teknologioita ovat muun- * muassa HomeRF ja WLAN 802.11.

’ ’ Paikannukseen ja langattomaan lyhyen kantaman yhteyteen perus- / 25 tuvat nykyiset tekniikat ovat mahdollistaneet palvelumalleja, joille on ominaista *···' päätelaitteen maantieteellisen eli absoluuttisen sijaintitiedon käyttäminen pal veluiden tarjoamiseksi tai osana palvelun sisältöä. Absoluuttiseen sijaintitie- toon perustuvat nykypalvelumallit ovat yksittäisen käyttäjän ja palveluntarjo- ajan välistä yhteistoimintaa, johon ei osallistu muita käyttäjiä.

• 30 Päätelaitteiden suhteellisella läheisyydellä tarkoitetaan tässä yhtey- dessä sitä, että päätelaitteet sijaitsevat olennaisen lähellä toisiaan siten, että etäisyys on maksimissaan muutama kertaa langattoman lyhyen kantaman yh-teyden kantomatka. Palveluita, jotka edellyttävät, että niitä käyttävät päätelait-teet ovat suhteellisen lähellä toisiaan, kutsutaan tässä yhteydessä läheisyys-35 palveluiksi.

115815 2 Läheisyyspalvelujen tuottaminen absoluuttisen sijaintitiedon avulla on hyvin hankalaa, sillä yksittäisen käyttäjän kanssa olennaisessa läheisyydessä olevan toisen päätelaitteen havaitseminen edellyttää käytännössä yleisesti kaikkien kyseisellä alueella olevien päätelaitteiden sijaintitietojen määrit-5 tämistä. Tämä on laskennallisesti raskas ja siten hyvin hidas operaatio, mikäli järjestelmällä, kuten matkaviestinjärjestelmällä, on paljon käyttäjiä.

Julkaisujen WO 00/22860, WO 01/33429 ja EP 1 176 840 tunnetut ratkaisut perustuvat absoluuttisen sijaintitiedon määrittämiseen. Lisäksi julkaisussa EP 1 176 840 esitetään vain saman langattoman lyhyen kantaman yh-10 teyden kantaman alueella olevien ennalta määritettyjen käyttäjien seuraamista. Julkaisuissa US 2001/0001239 ja WO 01/37597 kuvatut järjestelmät puolestaan perustuvat kiinteiden tukiasemien (access point, AP) käyttämiseen, joten järjestelmissä ei siten kerätä sijaintitietoa suoraan käyttäjien päätelaitteilta, vaan tukiasemilta, joiden absoluuttiset sijaintitiedot tunnetaan.

15 Ongelmana yllä kuvatuissa järjestelyissä on se, että niillä ei kyetä selvittämään tarpeeksi nopeasti ja helposti päätelaitteiden keskinäisiä sijaintitietoja läheisyyspalvelumalleja varten. Tämä rajoittaa läheisyyspalveluiden tarjontaa sekä läheisyyspalveluiden käyttöä. Edelleen ongelmana on, että paikannustekniikat, kuten GPS-tekniikka, toimivat usein huonosti sisätiloissa. Mo-20 nien palvelujen kannalta on tiedon saaminen rakennusten sisältä kuitenkin olennaisen tärkeää. Lisäksi operaattorien matkaviestinverkkojen soluihin ja tu-i kiasemiin perustuvat paikkatietopalvelut ovat ainakin toistaiseksi hyvin epä- : j : tarkkoja, ja myös ne toimivat paremmin ulkona kuin sisällä. Paikannustekniikal- la varustettuja mobiilipäätelaitteita on toistaiseksi vielä vähän saatavilla, ja ne ·:<; 25 ovat kalliita.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllämainittujen ongelmien haittoja voidaan vä-! hentää ja siten mahdollistaa läheisyyspalvelumallin mukaiset palvelut, joista 30 käyttäjille koituu vain pienet kustannukset. Keksinnön tavoitteet saavutetaan /. edullisesti menetelmällä ja järjestelmällä, joille on tunnusomaista se, mitä sa- . - notaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ‘ i ‘ ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

:.‘·· Keksintö perustuu siihen, että keksinnön mukainen järjestelmä 35 käsittää ainakin kaksi langatonta päätelaitetta, jotka on järjestetty muodostamaan toisiinsa langaton lyhyen kantaman yhteys, ja palvelimen, johon ainakin yksi mainituista päätelaitteista on järjestetty muodostamaan 115815 3 mainituista päätelaitteista on järjestetty muodostamaan yhteys. Palvelin käsittää läheisyyspalvelutoiminnallisuuden, jolla käsitellään ja välitetään läheisyys-tietoa palveluita tarjoaville yksiköille. Päätelaite kuuluu läheisyyspalvelujärjes-telmään, kun mainittuun päätelaitteeseen on asennettu päätelaitteeseen kuu-5 luva läheisyyspalvelutoiminnallisuus ja mainittu päätelaite on siten saanut yksilöllisen läheisyyspalvelutunnisteen eli ID:n. Ainakin yksi mainittuun läheisyys-palvelujärjestelmään kuuluva päätelaite havaitsee toisen päätelaitteen langattoman lyhyen kantaman yhteyden avulla. Mikäli myös havaitulla päätelaitteella on mainittu läheisyyspalvelujärjestelmän yksilöllinen ID, niin jompi kumpi maini-10 tuista päätelaitteista lähettää oman ID:nsä mainitun langattoman lyhyen kantaman yhteyden avulla toiselle mainitulle päätelaitteelle. Toisen päätelaitteen ID:n vastaanottanut päätelaite lähettää sekä oman että vastaanottamansa ID:n tai tiedot niiden määrittämiseksi palvelimelle, joka tallentaa muistiinsa tiedon siitä, että mainitut päätelaitteet sijaitsevat saman langattoman lyhyen kanta-15 man yhteyden kantaman alueella eli niinsanotun läheisyystiedon.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti läheisyys-palvelujärjestelmään kuuluu palvelupalvelin, joka vastaanottaa päätelaitteiden läheisyystietoja suoraan palvelimelta tai kiinnostusyksiköltä, joka on järjestetty suodattamaan palvelimen läheisyystietoa sille annettujen parametrien perus-20 teella. Palvelupalvelin tarkistaa mainittujen päätelaitteiden profiilit, jotka on ennalta luotu käyttäjien antamien tietojen perusteella. Jos mainittujen käyttäjien ί ’ * ‘: profiilien käsittämät parametrit vastaavat toisiaan, lähetetään mainituille tois- ! ': tensa olennaisessa läheisyydessä oleville päätelaitteille tieto toistensa lähei- ; ; syydestä.

,.: 25 Päätelaitteiden A ja B tulkitaan sijaitsevan toistensa välittömässä lä- ; heisyydessä, mikäli ainakin toinen päätelaitteista A tai B havaitsee toisen pää- / telaitteen B tai A olevan saman lyhyen kantaman langattoman yhteyden kan taman alueella. Päätelaitteet A ja B tulkitaan sijaitsevan toistensa olennaisessa läheisyydessä, mikäli päätelaitteet A ja B joko sijaitsevat toistensa välittömässä : i 30 läheisyydessä tai ovat yhteydessä toisiinsa katkeamattoman välittömien yhte- .,: yksien muodostaman ketjun kautta.

.·, Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti palvelin on , ·’ järjestetty tulkitsemaan läheisyystietoa transitiivisesti siten, että huolimatta sii- ’ ” tä, että kumpikaan päätelaitteista A tai B ei havaitse toisiaan, ne ovat toistensa : 35 olennaisessa läheisyydessä, jos on olemassa yksi tai useampi päätelaite Cj niin, että ainakin yksi päätelaite, esimerkiksi Ci, on päätelaitteen A välittömäs- 4 115815 sä läheisyydessä ja ainakin yksi päätelaite, esimerkiksi Cn, on päätelaitteen B välittömässä läheisyydessä siten, että päätelaitteesta A päätelaitteeseen B on katkeamaton välittömien läheisyyksien muodostama ketju.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä saavutetaan 5 huomattavia etuja. Keksinnön mukainen menetelmä ja järjestelmä mahdollistavat kahden toisiaan lähellä olevan päätelaitteen läheisyystiedon määrittämisen ja ylläpitämisen vaivattomasti ja nopeasti, sillä läheisyystietoa ei tarvitse selvittää kaikkien järjestelmän, kuten matkaviestinjärjestelmän, käyttäjien absoluuttisten sijaintitietojen perusteella toisin kuin paikannusjärjestelmiin perustuvissa 10 läheisyyspalvelumenetelmissä. Keksinnön eräänä etuna on siis se, että päätelaitteiden langattomaan lyhyen kantaman yhteyteen perustuvan havainnoinnin tuottama valmis tieto vähentää järjestelmässä tarvittavaa laskennan määrää. Keksinnön etuna on myös se, että päätelaitteiden keskinäistä läheisyyttä voidaan tulkita transitiivisesti. Edelleen keksinnön etuna on keksinnön mukaisen 15 tietojärjestelmän toiminnasta ja käytöstä aiheutuvat pienet tietoliikenne- ja muut kulut, jolloin palveluntarjoajan on mahdollista pitää käyttäjien kustannukset erittäin alhaisina, joten palveluita voidaan markkinoida arkisina massapal-veluina. Keksinnön eräänä etuna on myös se, että palvelut voivat toimia huomaamattomina päätelaitteen tausta-ajossa kommunikoiden käyttäjän kanssa 20 hänen omien kiinnostustensa ja halujensa mukaisesti. Lisäksi keksinnön etuna on vielä se, että absoluuttinen sijainti on mahdollista määrittää tukiasemia käyt-tämällä palveluille olennaisissa paikoissa tai perinteisiä paikannustekniikoita : ’ ·': hyödyntäen, mikäli ne tuovat jotain lisäarvoa keksinnön mukaisen järjestelmän . ‘: paikannusmenettelyyn nähden.

25 Kuvioiden lyhyt selostus : Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- •. ‘ teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista kuvio 1 esittää tunnetun tekniikan mukaista Bluetooth-verkkoa, • ; kuvio 2 esittää yksinkertaistetusti keksinnön erään edullisen suori- 30 tusmuodon mukaisen menetelmän, ; ‘ , kuvio 3a esittää esimerkinomaisesti keksinnön erään edullisen suo- ritusmuodon mukaisen menetelmän viestisekvenssikaavion, kuvio 3b lähei- ' ; · ’ syysgraafin ja kuvio 3c fyysisen maailman.

• » » r f 115815 5

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkinomaisesti Bluetooth-teknologian pohjalta, mutta keksintöä ei ole rajoitettu vain tähän teknologiaan. Keksintöä voidaan käyttää Bluetoothin lisäksi missä tahansa järjestelmissä, 5 joissa käytetään lyhyen kantaman radiotaajuusyhteyksiä erilaisten elektronisten laitteiden liittämiseksi toisiinsa. Bluetoothin lisäksi tällaisia teknologioita ovat muunmuassa HomeRF ja WLAN 802.11.

Keksintöä voidaan soveltaa erityisesti, mutta ei rajoittuen, matkaviestinten yhteydessä. Keksinnössä hyödynnettävät matkaviestimet voivat pe- 10 rustua mihin tahansa tunnettuun matkaviestinteknologiaan, kunhan ne käsittävät välineet datayhteyden muodostamiseksi päätelaitteen ja läheisyyspalvelun käsittävän palvelimen välille. Mainittu datayhteys voi olla esimerkiksi GPRS, HSCSD, SMS, USSD tai jokin muu piirikytkentäinen tai pakettivälitteinen datayhteys.

15 Bluetooth on langaton ad hoc -verkkojärjestelmä, jonka avulla elekt roniset laitteet voivat dynaamisesti kytkeytyä toisiinsa ja erottautua toisistaan. Yhteys muodostetaan lyhyen kantaman radionlähettimen avulla, jonka kantama on oletusarvoisesti noin kymmenen metriä 1 mW:n lähetysteholla, mutta joka voidaan kasvattaa aina sataan metriin asti läheisyystehoa nostamalla.

20 Bluetooth-järjestelmän tiedonsiirtokapasiteetti on asynkronisessa tilassa enimmillään 723,5 kb/s.

: Bluetooth-laite voi selvittää läheisyydessään olevien muiden Blue- V : tooth-laitteiden laitetunnisteet standardissa kuvatun Inquiry-proseduurin avulla.

: .: Saatuaan selville joukon tunnisteita mainittu Bluetooth-laite voi kytkeytyä toi- ·:··· 25 seen Bluetooth-laitteeseen standardissa kuvatun Page-proseduurin avulla.

. . : Ennen kytkeytymistä toiseen Bluetooth-laitteeseen mainittu Bluetooth-laite on valmiustilassa (Standby) ja kun se on kytkeytynyt, Bluetooth-laitteen tila on kytkentätilassa (Connection). Bluetooth-laitteiden kytkeydyttyä toisiinsa ne voi-. . vat selvittää toistensa tukemia palveluita ja palveluiden määritteitä eli attribuut- :30 teja Service Discovery -protokollan (SDP) avulla. Palveluiden attribuutteja ovat '···’ muunmuassa palvelun tyyppi ja luokka sekä tarvittava mekanismi tai protokol- • ; ‘: la, jolla palvelua voidaan käyttää.

.···. Bluetooth-verkko toimii vapaalla 2,4 GHz:n ISM-alueella (Industrial- • t Medical-Scientific band). Euroopassa ISM-alueen laajuus on 83,5 MHz, ja se '· "· 35 sijaitsee 2400 MHz - 2483,5 MHz:n alueella. Bluetooth-siirrossa käytetään ha- •» · jaspetritekniikkaan perustuvaa limitettyä taajuuden vaihtelutekniikkaa eli taa- 115815 6 juushyppelyä (frequency hopping). Siirtokaista on jaettu tyypillisesti 79 aukaistaan, joiden etäisyys toisistaan on tyypillisesti noin 1 MHz. Radioyhteyden aikana kutakin alakaistaa käytetään kerrallaan vain lyhyen ajan, joten kantoaallon taajuus vaihtelee hyvin nopeasti. Koska signaalit hajautuvat laajalle taa-5 juusalueelle, yksittäisillä, kapeilla alakaistoilla esiintyvien häiriöiden vaikutus vähenee.

Limitys tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että lähetettävissä paketeissa on osa edellistä pakettia ja osa tulevaa pakettia. Bluetoothin käyttämä protokolla on yhdistelmä piirikytkentäisestä ja pakettikytkentäisestä taa-10 juushyppelyyn perustuvasta tiedonsiirtotavasta. Pakettikytkentäisessä tiedonsiirrossa kanava on aikajakoinen (Time Division Duplex, TDD), jolloin yhden aikavälin pituus on Bluetooth-standardin mukaan 625 ps. Yhden aikavälin aikana siirretään yksi datapaketti. Tämän jälkeen vaihdetaan toiselle alakaistalle ja lähetetään toinen paketti. Koska aikavälin pituus on 625 ps, niin taajuus 15 muuttuu 1600 kertaa sekunnissa. Synkroniselle datalle voidaan kuitenkin varata vakiomäärä aikavälejä aikayksikköä kohden, jolloin yhteys toimii piirikytkentäisen tiedonsiirron tavoin.

Jokainen sanoma alkaa yleisesti 72-bittisellä avauskoodilla (Access Code, AC), joka saadaan isännän laitetunnisteesta. Pikoverkon vastaanotin 20 vertailee tulevaa signaalia ja avauskoodia, ja jos ne eivät ole yhtenevät, vastaanotettu paketti hylätään. Paketin tunnistamisen lisäksi avauskoodia käyte-• : tään myös synkronointiin ja offset-jännitteen kompensointiin. Avauskoodia seu- ; ; raa yleisesti 54-bittinen otsikko (Header, H), mikä sisältää kaiken tarpeellisen : sanoman vastaanottajan ja sanoman tyypin (esimerkiksi synkroni- | 25 nen/asynkroninen) tunnistamiseksi. Otsikkoon sisältyy myös vuon ohjaukseen, kuittaukseen ja järjestysnumeroon liittyvät tiedot. Otsikon perässä tulee ylei-/ sesti hyötykuorma, mikä sisältää varsinaisen viestin. Hyötykuorma voi yleisesti vaihdella eri sanomissa tyhjästä sanomasta 2745 bittiin asti.

Bluetooth-verkon toimintaa selostetaan lisää seuraavassa viitaten ; ; 30 kuvioon 1, jossa esitetään kaksi pikoverkkoa (Piconet) käsittävä Bluetooth- ,: verkko. Pikoverkolla tarkoitetaan kahdesta tai useammasta Bluetooth-laitteesta : ! muodostettua verkkokokonaisuutta Bluetooth-radiolähettimen kantaman sisäl- lä. Kaikki Bluetooth-laitteet ovat verkon sisällä samanarvoisia, mutta laite, joka lähettää ensimmäisenä tietoa verkossa, ottaa itselleen isännän (Master) roolin, I 35 ja verkon muut laitteet toimivat renkeinä (Slave) verkossa. Järjestelmää kutsu-taan isäntä-renki-arkkitehtuuriksi (Master-Slave Architecture). Isäntä ja renki 115815 7 voivat kuitenkin vaihtaa roolejaan keskenään, mutta vain yksi laite voi olla kerrallaan isäntä. Renkien kellotaajuudet synkronoidaan isäntälaitteen kellotaajuuteen. Koska isäntä kontrolloi renkejä, laitteiden välillä esiintyy vähemmän häiriöitä.

5 Kuvion 1 mukaisessa Bluetooth-verkossa ensimmäinen pikoverkko (P1) käsittää ensimmäisen matkaviestimen (MS1), langattoman kuulo-ke/mikrofoni-yhdistelmän (HS) ja liittymäpisteen (AP) tietoliikenneyhteyden tarjoamiseksi esimerkiksi lähiverkon (LAN) kautta edelleen muihin tietoliikenneverkkoihin, kuten internetiin ja erilaisiin puhelin-ja matkaviestinverkkoihin. Näin 10 esimerkiksi matkapuhelinyhteydet voidaan järjestää hoidettavaksi Bluetooth-verkon kantaman alueella siten, että matkaviestin (MS1) muodostaa Bluetooth-yhteyden liittymäpisteeseen (AP), jonka kautta muodostetaan yhteys eteenpäin esimerkiksi kiinteään verkkoon. Matkaviestin (MS1) voidaan siten jättää paikoilleen esimerkiksi pöytälaturiin ja välittää puhelu käyttäjän mukana liikkuvaan 15 kuuloke/mikrofoni-yhdistelmään (HS) myös Bluetooth-yhteyden yli. Täten matkaviestin (MS1) toimii pikoverkossa (P1) isäntänä, jonka renkeinä ovat liityntäpiste (AP) ja kuuloke/mikrofoni-yhdistelmä (HS). Jos kuuloke/mikrofoni-yhdistelmä (HS) käsittää välineet puhelunmuodostuksen aloittamiseksi, voidaan rooleja verkossa vaihtaa siten, että kuuloke/mikrofoni-yhdistelmästä tulee 20 uusi isäntä puhelua muodostettaessa. Vastaavasti tulevan puhelun tapauksessa myös liityntäpiste (AP) voi toimia isäntälaitteena. Näin matkaviestimen käyt-• täjä voi kulkea vapaasti esimerkiksi toimiston alueella pelkän kuulo- . ke/mikrofoni-yhdistelmän (HS) kanssa, ja hän pystyy silti muodostamaan yh- : teyden matkaviestinverkkoon.

' ! 25 Kuvion 1 mukainen toinen pikoverkko (P2) käsittää myös liityntäpis- , . teen (AP) sekä kaksi matkaviestintä (MS2 ja MS3). Laite voi siis kuulua use- ; aan pikoverkkoon samanaikaisesti, kuten liityntäpiste (AP) tässä tapauksessa.

*‘ Kukin laite on samassa pikoverkossa vain tarpeellisten laitteiden kanssa, jol loin siirtonopeuksia voidaan kasvattaa kunkin pikoverkon sisällä. Tällaista use-;, · j 30 asta pikoverkosta koostuvaa Bluetooth-verkkoa kutsutaan nimellä Scatternet.

Viitaten kuvioon 2 selostetaan seuraavassa esimerkinomaisesti ; keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää.

Palvelin (S) käsittää läheisyyspalvelun, johon päätelaitteet (Aja B) ’ : ’ ovat ennalta liittyneet, jolloin kukin päätelaite käsittää läheisyyspalvelun tunnis- :‘ · : 35 tämän yksilöllisen ID:n.

115815 8 Päätelaitteet (A ja B) ovat valmiustilassa (Standby) ennen Blue-tooth-yhteyden muodostusta. Tällöin kumpikin päätelaite (A ja B) etsii muita Bluetooth-päätelaitteita Bluetooth-standardin mukaisella Inquiry-proseduurilla. Jokaista havaittua päätelaitetta kohden muodostetaan yhteys ja suoritetaan 5 SDP-protokollan mukainen palvelutiedustelu, jonka avulla selvitetään, tukeeko löydetty päätelaite läheisyyspalvelua. Mikäli näin on, tässä tapauksessa havainnon tehnyt päätelaite (A) selvittää havaitun päätelaitteen (B) läheisyyspal-velutunnisteen ID-pyynnöllä (ObtainlD(B)) Bluetooth-yhteyden avulla. Päätelaite B lähettää vastauksena oman ID:nsä eli ID(B):n päätelaite A:lle.

10 Langattoman yhteyden muodostumisen jälkeen ainakin toinen pää telaitteista (A tai B) muodostaa yhteyden, esimerkiksi langattoman GPRS-pohjaisen internet-yhteyden, palvelimeen (S) ja lähettää palvelimelle (S) tiedon siitä, että päätelaitteet (Aja B) sijaitsevat saman langattoman lyhyen kantaman yhteyden kantaman alueella. Tämän niinsanotun läheisyystiedon P(A,B) perus-15 teella palvelin (S) päivittää muistiinsa tallennettuja läheisyystietoja.

Mainittujen päätelaitteiden läheisyystietoa voidaan suodattaa niin-sanotussa kiinnostusyksikössä (I). Kiinnostusyksikkö (I) on järjestetty suodattamaan palvelimen (S) käsittämää läheisyystietoa siten, että muodostetaan niinsanottuja läheisyysjoukkoja, kiinnostusyksikölle (I) annettujen parametrien 20 perusteella. Läheisyysjoukon määrittämistä selostetaan myöhemmin tarkemmin.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti kiinnos- • · tusyksikön (I) muodostamat läheisyysjoukkotiedot lähetetään edelleen palvelu- • * » . palvelimelle (SS), joka tarkistaa läheisyysjoukon käsittämien päätelaitteiden • · · ‘ ; 25 käyttäjien (Ua ja UB) profiilit, jotka on ennalta luotu esimerkiksi www- tai WAP- ‘ ‘ käyttöliittymän avulla käyttäjien omien tietojen perusteella. Profiilin muodosta- • · » ’· minen voidaan toteuttaa monella eri tavalla, kuten vastaamalla joukkoon moni- valintakysymyksiä, antamalla numeerista tietoa joistakin ominaisuuksista, kuten iästä, pituudesta tai painosta, sisällyttämällä profiiliin vapaamuotoista teks-: 30 tiä tai valokuvia, tai esittämällä toiveita etsityn vastapuolen suhteen. Jos lähei- syysjoukon käsittämien päätelaitteiden käyttäjien, kuten Ua ja UB, profiilit vas-. taavat toisiaan, lähetetään kyseisille päätelaitteille tieto siitä, että lähistöllä on annettujen kriteerien mukainen päätelaitteen käyttäjä. Tämä tieto voidaan lä-hettää esimerkiksi langattoman GPRS-pohjaisen internet-yhteyden avulla.

:Vi 35 Näin voidaan edullisesti määrittää olennaisesti toisiaan lähellä ole- via päätelaitteita, joka määritys perustuu ainoastaan päätelaitteiden keskinäi- 115815 9 seen, suhteelliseen läheisyyteen. Tämän päätelaitteiden suhteellisen läheisyyden määrittäminen puolestaan mahdollistaa keksinnön edullisten suoritusmuotojen mukaisesti erilaisten suhteelliseen läheisyyteen perustuvien palveluiden toteuttamisen.

5 Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan lisäksi määrittää myös päätelaitteen absoluuttinen sijainti tukiasemia käyttämällä, palveluille olennaisissa paikoissa tai perinteisiä paikannustekniikoita hyödyntäen. Joissakin tilanteissa absoluuttisen sijaintitiedon määrittäminen voi tuoda jotain lisäarvoa järjestelmän omiin kykyihin nähden, kuten esimerkiksi etsittäessä tiettyä 10 päätelaitteen käyttäjää suuresta ihmismäärästä.

Viitaten kuvion 3a esittämään viestisekvenssikaavioon, kuvion 3b esittämään läheisyysgraafiin ja kuvion 3c esittämään fyysiseen maailmaan, esitetään seuraavassa keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen menetelmän toimintaa. Viestisekvenssikaavio kuvaa päätelaitteelta toiselle 15 kulkevaa tietoa. Läheisyysgraafi puolestaan kuvaa palvelimen (S) käsitystä päätelaitteiden läheisyydestä toisiinsa nähden.

Tarkastellaan tilannetta esimerkin avulla, jossa käsitellään neljän päätelaitteen (A, B, C ja D) ja yhden palvelimen (S) toimintaa. Päätelaitteet (A, B, C ja D) käsittävät ohjelmiston, joka pyrkii aktiivisessa tilassaan havaitse-20 maan sen läheisyydessään olevia muita läheisyyspalveluun kuuluvia päätelaitteita aiemmin esitetyllä tavalla.

; , . Päätelaite A lähettää ID-pyynnön (ObtainlD(B)) päätelaite B:lle ja saa paluuarvona päätelaite B:n ID:n eli ID(B):n. ID(B):n vastaanottamisen jäl- : . keen, päätelaite A lähettää palvelimelle (S) sekä oman ID:nsä eli ID(A):n että ; 25 vastaanottamansa ID(B):n tai tiedot ID(A):n ja ID(B):n määrittämiseksi. Palvelin > . i * ‘ (S) tallentaa muistiinsa tämän päätelaitteiden läheisyystiedon P(A,B) eli tiedon siitä, että päätelaitteet A ja B sijaitsevat saman langattoman lyhyen kantaman yhteyden kantaman alueella. Tätä havainnollistetaan kuvion 3b läheisyysgraa-fissa kaarella (A,B), jonka aikaleima on ti. Läheisyystietoon P(A,B) lisättävä ! 30 aikaleima tarkoittaa sitä ajankohtaa, jolloin palvelimelle (S) on viimeksi ilmoitettu päätelaitteiden olevan toistensa välittömässä läheisyydessä. Mikäli läheisyysgraafissa on läheisyystietoa vastaava kaari, kaaren aikaleimaa päivitetään palvelimelle (S) päätelaitteilta saatavan tiedon perusteella uutta '···’ havaintoa vastaavasti. Kun kaaren aikaleima tulkitaan vanhentuneeksi, $ : 35 mainittu kaari poistetaan läheisyysgraafista.

• 1 t • t » i · 115815 10

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti päätelaitteelta lähetetään tieto ensimmäistä havaintoa seuraavasta myöhemmästä havainnosta palvelimelle (S) vain mikäli edellisestä havainnosta kulunut aika ylittää ennalta määritetyn raja-arvon.

5 Keksinnön mukaisessa järjestelyssä riittää siis, että tarkastellaan vain yhtä tai useampia päätelaitteita saman langattoman lyhyen kantaman yhteyden kantaman alueella. Koska kaikkien matkaviestinjärjestelmän käyttäjien läheisyystietoja ei tarvitse määrittää, ja koska palvelin vastaanottaa päätelaitteilta valmiiksi määritettyä läheisyystietoa, päätelaitteiden suhteellisen lähei-10 syyden määrittäminen ja läheisyystietojen ylläpitäminen on vaivatonta ja nope aa.

Päätelaitteiden A ja B ollessa edelleen samalla langattoman lyhyen kantaman yhteyden kantaman alueella tulevat päätelaitteet C ja D keskenään saman langattoman lyhyen kantaman yhteyden kantaman alueelle, jolloin pää-15 telaite D havaitsee päätelaite C:n. Päätelaite D lähettää päätelaite C:lle ID-pyynnön (ObtainlD(C)) ja saatuaan päätelaitteen C ID:n eli ID(C):n päätelaite D lähettää läheisyystiedon P(D,C) palvelimelle (S). Näinollen kuviossa 2b on kaari (D,C), jonka aikaleima on t2.

Jonkin ajan kuluttua päätelaitteiden A ja B kaaren (A,B) aikaleiman 20 ti arvo on ylittänyt tietyn ennalta määritetyn raja-arvon eli aikaleima ti on ehtinyt vanhentua, koska sitä ole uusittu. Tällöin palvelin (S) olettaa ettei päätelait-: ·. teet A ja B sijaitse enää saman langattoman lyhyen kantaman yhteyden kan- tämän alueella, joten kaari (A,B) poistetaan läheisyysgraafista (TimeOut(A,B)).

; . Hetken kuluttua päätelaite C muodostaa langattoman lyhyen kan- 25 tämän yhteyden päätelaitteen A:n kanssa ja siten myös päätelaitteen D oleteli ' taan sijaitsevan suhteellisen lähellä päätelaitetta A, sillä läheisyystieto tulkitaan . i transitiivisesti. Transitiivisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että jos :...: esimerkiksi päätelaitteet A ja C sijaitsevat toistensa suhteellisessa läheisyy dessä, kuten myös päätelaitteet C ja D keskenään, niin tällöin myös päätelait-: :': 30 teet A ja D ovat toistensa suhteellisessa läheisyydessä.

Päätelaite C lähettää päätelaite A:lle ID-pyynnön (ObtainlD(A)), ja . \ vastauksena päätelaite C saa päätelaitteen A ID:n eli ID(A). Päätelaite C lähet- tää palvelimelle (S) läheisyystiedon P(C,A), joka tallentuu palvelimen (S) muis-' ·; ’ tiin. Läheisyysgraafin uusi kaari (C,A) saa aikaleiman t3.

: ‘ · ! 35 Nyt palvelimen (S) käsittämä ohjelmisto pystyy tekemään transitiivi- ' ; sen päätelmän siitä, että koska päätelaitteet C ja D ovat toistensa läheisyydes- > , 4 115815 11 sä (kaari P(C,D)), kuten myös päätelaitteet A ja C (kaari P(C,A)), niin tällöin myös päätelaitteet A ja D ovat olennaisen lähellä toisiaan.

Langattomissa päätelaitteissa, kuten matkaviestimissä, voidaan edellä kuvatun läheisyysjärjestelmän toiminnallisuuden lisäksi käyttää myös 5 läheisyyspalvelumallin mukaisten palveluiden asiakassovelluksia, joiden kanssa palvelupalvelimet kommunikoivat palveluiden sitä edellyttäessä. Päätelaitteiden palveluiden asiakassovellukset voivat myös edullisesti muodostaa suoran yhteyden muiden päätelaitteiden asiakassovellusten kanssa päätelaitteiden ollessa saman langattoman lyhyen kantaman yhteyden kantaman alueel-10 la.

Edellä on kuvattu menetelmä päätelaitteiden keskinäisen läheisyyden havaitsemiseksi langattoman lyhyen kantaman yhteyden avulla. Päätelaitteiden osalta toiminnallisuus voidaan aikaansaada ohjelmistolla, joka on keksinnön mukaisesti järjestetty havaitsemaan muita päätelaitteita langattoman 15 lyhyen kantaman yhteyden avulla, tekemään aktiivisessa tilassaan langattoman lyhyen kantaman yhteyden avulla kyselyjä siitä, sijaitseeko mainitun langattoman lyhyen kantaman yhteyden kantaman alueella muita läheisyyspalve-lujärjestelmään kuuluvia päätelaitteita, ja mikäli tällaisia päätelaitteita havaitaan, niin selvittämän havaittujen päätelaitteiden ID:t läheisyysjärjestelmässä. 20 Lisäksi mainittu ohjelmisto on järjestetty lähettämään havaittua läheisyystietoa palvelimelle (S).

; ·, Palvelimelle (S) on asennettu ohjelmisto, joka käsittää ohjelmisto- koodin päätelaitteiden käyttäjien tunnistamiseksi läheisyyspalvelussa. Mainittu ohjelmisto on järjestetty keksinnön mukaisesti vastaanottamaan läheisyysjär-‘ · * j 25 jestelmään kuuluvien päätelaitteiden lähettämiä läheisyyspalvelutunnisteita tai läheisyystietojen määrittämiseksi käytettäviä tietoja ja ylläpitämään palvelimen (S) muistissa tietoa päätelaitteiden keskinäisistä läheisyyksistä. Palvelimen oh-jelmisto huolehtii lisäksi läheisyystiedon lähettämisestä palvelupalvelimelle (SS) tai kiinnostusyksikölle (I).

* 30 Järjestelmä voi käsittää myös muita palvelimia, kuten mainittuun /··; palvelimeen (S) toiminnallisessa yhteydessä olevan toisen palvelimen, jolloin yhteydenmuodostus läheisyystiedon lähettämiseksi päätelaitteilta voi tapahtua : ensimmäiselle palvelimelle (S), jolta tieto välitetään edelleen toiselle palveli- ‘ melle, joka käsittää varsinaisen läheisyyspalvelun.

:'· 35 Kuten edellä on kuvattu, järjestelmä voi kuulua lisäksi yksi tai use- » * ampia kiinnostusyksiköitä (I), jotka on järjestetty toimittamaan palvelimen (S) 115815 12 ylläpitämiä läheisyystietoon perustuvia tietoja palvelupalvelimille (SS). Kiinnos-tusyksikkö (I) tulkitsee palvelimen (S) ylläpitämiä läheisyystietoja ja muodostaa näistä läheisyysjoukkoja sille annettujen parametrien perusteella. Parametrit voivat käsittää esimerkiksi joukon käyttäjiä, joista ollaan kiinnostuneita, tiedon 5 vanhenemisajan, joka määrittää maksimiarvon nykyhetken tai edellisen ja uusimman aikaleiman erotukselle. Kiinnostusyksikön käyttäessä palvelimen (S) läheisyystietoja päätelaitteet tulkitaan olevan toistensa läheisyydessä, mikäli mainittujen päätelaitteiden välillä on läheisyysgraafissa kaari, ja kaaren aikaleiman määrittelemä kaaren ikä ei ylitä kiinnostusyksikölle parametrina annet- 10 tua arvoa. Kiinnostusyksikkö (I) muodostaa läheisyysjoukkoja siten, että samaan läheisyysjoukkoon kuuluvat kaikki laitteet, jotka ovat joko toistensa välittömässä läheisyydessä tai olennaisessa läheisyydessä. Läheisyys tulkitaan siis transitiivisesti, mikä tarkoittaa sitä, että samaan läheisyysjoukkoon kuuluvat toistensa läheisyydessä olevat päätelaitteet.

15 Järjestelmään voi kuulua lisäksi yksi tai useampia palvelupalvelimia (SS), jotka on järjestetty vastaanottamaan joltain kiinnostusyksiköltä (I) tai suoraan palvelimelta (S) tietoa keskenään saman langattoman lyhyen kantaman yhteyden kantaman alueella sijaitsevista päätelaitteiden käyttäjistä tai käyttäjäjoukoista.

20 Palvelupalvelin (SS) voi esimerkiksi hankkia tiedotuksia tietynlaisista läheisyystiedon muutoksista. Sekä läheisyystiedon kyselyssä että läheisyystie-.. t # don muutoksien tiedotuksia varten palvelupalvelin (SS) on järjestetty antamaan \ ’ haluamalleen tiedolle kriteerit, jotka lähetetään kiinnostusyksikölle (I) tai palve- *; [ limelle (S), ja joiden perusteella kiinnostusyksikkö (I) tai palvelin (S) sen muo- ’ · ': 25 dostaa. Läheisyystiedon kyselyssä kriteeri määritellään senhetkisen läheisyys- : tiedon perusteella, kun taas läheisyystiedon muutoksien tiedotuksia varten kri- *.’· teerit määritellään edellisen tai sitä vanhemman ja nykyisen läheisyystiedon ; ] perusteella, jolloin voidaan ilmaista muutoksia. Kyselykriteerit voivat määritellä esimerkiksi kaikki jotakin tiettyä lukua suuremmat läheisyysjoukot eli toistensa : . . 30 läheisyydessä sijaitsevien päätelaitteiden käyttäjien joukot, tai kaikki sellaiset ,···, läheisyysjoukot, joihin jotkut kiinnostavat käyttäjät kuuluvat. Tiedotuskriteerit • » "* voivat määritellä esimerkiksi kaikki sellaiset läheisyysjoukot, joihin on liittynyt i uusia käyttäjiä, käyttäjät, jotka ovat liittyneet johonkin läheisyysjoukkoon, : yhdistyneet läheisyysjoukot, läheisyysjoukot, jotka ovat muuttuneet, läheisyys- : 35 joukot, joista on poistunut tai joihin on tullut yhteensä vähintään kaksi käyttä- .· ! jää.

115815 13

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti palvelupal-velimella (SS) päätelaitteiden käyttäjien potentiaalinen kiinnostus toisiaan kohtaan voidaan laskea läheisyystiedon ja profiilien perusteella. Mainitut profiilit on ennalta luotu käyttäjien antamien tietojen perusteella.

5 Keksintöön perustuva järjestelmä mahdollistaa erilaisia edullisia palveluja, kuten kohtaamis-, yhteistoiminta-, tiedotus-, huutokauppapalveluja ja pelejä.

Erityisesti palvelupalvelin (SS) voi olla kohtaamispalvelin, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen toisistaan potentiaalisesti kiinnostuneita käyttä-10 jiä. Käyttäjän rekisteröityessä kohtaamispalvelun käyttäjäksi kohtaamispalvelin lisää hänet käyttäjätietokantaansa. Potentiaalinen kiinnostus lasketaan läheisyystiedon ja käyttäjille luotujen profiilien, eli tässä tapauksessa kohtaamispal-veluprofiilien, perusteella. Kohtaamispalveluprofiileissa on ainakin vakiomuotoista tietoa käyttäjästä ja tämän toiveista kohdattavan käyttäjän suhteen (esi-15 merkiksi sukupuoli, ikä, fyysiset ominaisuudet). Kohtaamispalveluprofiiliin voidaan kirjata myös yksi tai useampia yhteensopivuuden hyväksymisrajoja, jotka kuvaavat, kuinka hyvin toisen käyttäjän kohtaamispalveluprofiilin on vastattava käyttäjän toiveita, jotta tämä olisi potentiaalisesti kiinnostava. Lisäksi kohtaa-mispalveluprofiilissa saattaa olla muunmuassa vapaamuotoisia kenttiä tai ku-20 via.

Kohtaamispalvelin on järjestetty rekisteröimään käyttäjänsä sille va-, rattuun kiinnostusyksikköön (I) tai suoraan palvelimelle (S). Kiinnostusyksikön * ’ (I) parametrina oleva käyttäjäjoukko on siis tyypillisesti sama kuin kohtaamis- [ palvelimen käyttäjien joukko. Kohtaamispalvelin on järjestetty pyytämään kiin- ': 25 nostusyksiköltä (I) tai palvelimelta (S) tiedotuksen muodostuneista läheisyys- joukoista. Saadessaan tällaisen tiedotuksen kohtaamispalvelin on järjestetty , j sovittamaan kohtaamispalveluprofiilien perusteella yhteen uusia käyttäjäpare- ja, jotka löytyvät muodostuvista joukoista.

Kun kohtaamispalveluprofiilien ennalta määritettyjen parametrien 1, 30 vastaavuus ylittää molempien käyttäjien hyväksymisrajat, käyttäjien päätelait- - , teisiin lähetetään tieto potentiaalisesti kiinnostavasta toisesta käyttäjästä. Tie toon voi kuulua esimerkiksi tietyt vakiokentät toisen käyttäjän kohtaamispalve-;, i ; luprofiilista tai jomman kumman tai molempien itse määrittelemät tiedot koh- ί,, : taamispalveluprofiilista. Viestissä voi olla jo tässä vaiheessa mukana yhteys- .*! : 35 tai tunnistamistiedot, tai ne voidaan lähettää vasta, jos molemmat käyttäjät ’ myöhemmin ilmaisevat kiinnostuksensa kohtaamispalvelimelle. Yhteystietoina I t 115815 14 voidaan lähettää esimerkiksi puhelinnumero, mahdollisuus soittaa toiselle anonyymisti, mahdollisuus lähettää toiselle tekstiviesti, sähköposti tms. Tunnistamistietona voidaan lähettää esimerkiksi valokuva. Esimerkiksi yökerhossa oleva kohtaamispalvelun käyttäjä voi saada päätelaitteeseensa tiedon lähistöllä 5 olevista toisista käyttäjistä, jotka ovat kohtaamispalveluprofiilien perusteella hänen kanssaan yhteensopivia.

Palvelupalvelin (SS) voi olla myös yhteistoimintapalvelin, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen päätelaitteiden käyttäjiä, joilla on potentiaalisesti samankaltaisia toimintatarpeita. Toimintatarve voi olla esimerkiksi yhteisen 10 taksikyydin hankkiminen käyttäjille, jotka sijaitsevat toistensa olennaisessa läheisyydessä, ja joiden matkakohteet sijaitsevat samalla suunnalla. Kuljetuksen tarpeessa olevien päätelaitteiden käyttäjien profiileihin, eli tässä tapauksessa yhteistoimintapalveluprofiileihin, on tallennettu esimerkiksi henkilötiedot, kaupunginosat, joihin kuljetusta tarvitaan, kuljetuksen haluttu ajankohta, toivomuk-15 set matkaseurasta jne.

Keksinnön mukainen menetelmä ja järjestelmä mahdollistavat arkiset massapalvelut, sillä järjestelyn toiminnasta ja käytöstä aiheutuu varsin pienet tietoliikennekulut, joten palveluntarjoajan on mahdollista pitää käyttäjien kustannukset erittäin alhaisina. Edulliset kustannukset tekevät palveluiden käy-20 tön houkuttelevaksi. Käyttäjät voivat pitää palveluja esimerkiksi päätelaitteen tausta-ajossa, jolloin käyttäjä voi aktivoida palvelun omien kiinnostustensa ja '/ halujensa mukaisesti.

On huomattava, että edellä esitettyjen päätelaitteiden ja palvelimen (S) keksinnön mukaiset toiminnalliset elementit voidaan toteuttaa edullisesti ·· 25 ohjelmistona, kovo-ratkaisuna tai näiden kahden yhdistelmänä. Keksinnön mu- : kaiset menetelmät soveltuvat erityisen hyvin toteutettavaksi tietokoneohjelmis- * tona, joka käsittää tietokoneen luettavassa muodossa olevat käskyt keksinnön « toiminnallisten askelten suorittamiseksi. Päätelaitteen ja palvelimen (S) toimin-, , ta voidaan edullisesti toteuttaa tallennusvälineelle tallennettuna ohjelmistokoo- ; / 30 dina, joka voidaan suorittaa tietokoneen kaltaisella laitteella, kuten esimerkiksi ‘ matkaviestimellä, havaitsemisen aikaansaamiseksi kyseisellä laitteella.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin- . · . nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus- , * , muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdel- • * * *; : 35 la patenttivaatimusten puitteissa.

• »

Claims (20)

115815 15

1. Menetelmä ainakin kolmen päätelaitteen (A, B, C) löytämiseksi, jotka päätelaitteet (A, B, C) käsittävät välineet langattoman lyhyen kantaman yhteyden muodostamiseksi, jotka päätelaitteet (A, B, C) ovat ennalta liittyneet 5 läheisyyspalveluun ja käsittävät läheisyyspalvelutunnisteen (ID(A), ID(B), ID(C)), ja joista päätelaitteista (A, B, C) ainakin yksi on järjestetty muodostamaan yhteys läheisyyspalvelun käsittävään palvelimeen (S), tunnettu siitä, että menetelmässä muodostetaan ensimmäinen langaton lyhyen kantaman yhteys en-10 simmäisen (A) ja toisen (B) päätelaitteen välille, ja toinen langaton lyhyen kantaman yhteys ensimmäisen (A) ja kolmannen (C) päätelaitteen välille, lähetetään molempien mainittujen langattoman lyhyen kantaman yhteyksien ainakin yhdeltä yhteyden mainituista päätelaitteista (A, B; A, C) toiselle yhteyden mainituista päätelaitteista (A, B; A, C) mainittu läheisyyspalvelu-15 tunniste (ID(A), ID(B); ID(A), ID(C)) tai läheisyystiedon määrittämiseen käytettävä tieto langattoman lyhyen kantaman yhteyden avulla, lähetetään molempien mainittujen langattoman lyhyen kantaman yhteyksien ainakin yhdeltä mainitun läheisyyspalvelutunnisteen (ID(A), ID(B); ID(A), ID(C)) tai läheisyystiedon määrittämiseen käytettävän tiedon vastaanot-20 taneelta päätelaitteelta (A, B; A, C) sekä vastaanottaneen päätelaitteen (A, B; i‘’\* A, C) oma että mainitun yhteyden toisen päätelaitteen (A, B; A, C) läheisyys- :T; palvelutunnisteet (ID(A), ID(B); ID(A), ID(C)) tai läheisyystiedon määrittämi- : seen käytettävä tieto mainitulle palvelimelle (S), määritetään mainittujen päätelaitteiden (A, B, C) olennainen lähei- • · ... ; 25 syys toisiinsa nähden transitiivisesti siten, että mainitut toinen (B) ja kolmas (C) päätelaite sijaitsevat toistensa olennaisessa läheisyydessä vasteena sille, että mainittu ensimmäinen päätelaite (A) on muodostanut langattoman lyhyen kantaman yhteyden mainittuun toiseen (B) ja kolmanteen (C) päätelaitteeseen, ja : : tallennetaan mainitulle palvelimelle (S) tieto siitä, että mainittu en- 30 simmäinen (A), toinen (B) ja kolmas (C) päätelaite sijaitsevat toistensa olen-, naisessa läheisyydessä.

,··’ 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ' ί ‘ että i lähetetään mainitulta palvelimelta (S) palvelupalvelimelle (SS) tieto 35 siitä, että mainitut päätelaitteet (A, B, C) sijaitsevat toistensa olennaisessa läheisyydessä. 115815 16

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään palvelupalvelimelle (SS) kiinnostusyksikön (I) suodattamaa päätelaitteiden käyttäjien tai käyttäjäjoukkojen läheisyystietoa.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tarkistetaan mainitulta palvelupalvelimelta (SS) mainittujen päätelaitteiden (A, B, C) käyttäjien profiilit, ja vasteena mainittujen profiilien ennalta määritettyjen parametrien vastaavuudelle toisiaan kohtaan, lähetetään ainakin 10 kahdelle mainitulle päätelaitteelle (A, B, C) tieto toistensa läheisyydestä.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään molempien mainittujen langattoman lyhyen kantaman yhteyksien ainakin yhdeltä mainitulta päätelaitteelta (A, B; A, C) periodisesti mai-15 nitulle palvelimelle (S) tieto siitä, että mainitut päätelaitteet (A, B; A, C) sijaitsevat toistensa olennaisessa läheisyydessä, ja päivitetään mainitulla palvelimella (S) olevaa tietoa siitä, että mainittu ensimmäinen (A), toinen (B) ja kolmas (C) päätelaite sijaitsevat toistensa olennaisessa läheisyydessä, siten, että tietoon lisätään uutta päivitystä vastaa-20 va aikaleima.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, t u n - • *.·' n ettu siitä, että lähetetään molempien mainittujen langattoman lyhyen kantaman yh-: ·.· teyksien ainakin yhdeltä mainitulta päätelaitteelta (A, B; A, C) tieto ensimmäis- 25 tä päätelaitteiden (A, B; A, C) olennaista läheisyyttä ilmaisevaa tietoa myö-: hemmästä päätelaitteiden (A, B; A, C) läheisyystiedosta mainitulle palvelimelle (S) vasteena sille, että edellisestä päätelaitteiden (A, B; A, C) läheisyystiedosta ‘’* kulunut aika ylittää ennalta määritetyn raja-arvon, ja päivitetään mainitulla palvelimella (S) olevaa tietoa siitä, että mainit-: : : 30 tu ensimmäinen (A), toinen (B) ja kolmas (C) päätelaite sijaitsevat toistensa olennaisessa läheisyydessä, siten, että tietoon lisätään uutta päivitystä vastaa-; va aikaleima, vasteena tiedon lähettämiselle palvelimelle (S).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että i 35 tulkitaan mainitulla palvelimella (S) mainittujen päätelaitteiden (A, B, C) poistuneen toistensa olennaisesta läheisyydestä vasteena sille, että edelli- 115815 17 sestä päätelaitteiden (A, B, C) läheisyystiedosta kulunut aika ylittää ennalta määritetyn raja-arvon.

8. Järjestelmä, joka käsittää ainakin kolme päätelaitetta (A, B, C), jotka käsittävät välineet langattoman lyhyen kantaman yhteyden muodostami-5 seksi, jotka on järjestetty ennalta liittymään läheisyyspalveluun ja käsittävät läheisyyspalvelutunnisteen (ID(A), ID(B), ID(C)), ja ainakin yhden palvelimen (S), johon ainakin yksi mainituista päätelaitteista (A, B, C) on järjestetty muodostamaan langaton yhteys, ja joka palvelin (S) käsittää läheisyyspalvelun, tunnettu siitä, että 10 ainakin ensimmäinen (A) ja toinen (B) päätelaite on järjestetty muo dostamaan ensimmäinen langaton lyhyen kantaman yhteys toisiinsa, ja ainakin ensimmäinen (A) ja kolmas (C) päätelaite on järjestetty muodostamaan toinen langaton lyhyen kantaman yhteys toisiinsa, molempien mainittujen langattoman lyhyen kantaman yhteyksien ai-15 nakin yksi mainituista päätelaitteista (A, B; A, C) on järjestetty lähettämään toiselle yhteyden mainituista päätelaitteista (A, B; A, C) mainittu läheisyyspal-velutunniste (ID(A), ID(B); ID(A), ID(C)) tai läheisyystiedon määrittämiseen käytettävä tieto langattoman lyhyen kantaman yhteyden avulla, molempien mainittujen langattoman lyhyen kantaman yhteyksien ai-20 nakin yksi mainituista läheisyyspalvelutunnisteen (ID(A), ID(B); ID(A), ID(C)) tai läheisyystiedon määrittämiseen käytettävän tiedon vastaanottaneista päätelait- * * · : teista (A, B; A, C) on järjestetty lähettämään sekä oman (A, B; A, C) että yh- : teyden mainitun toisen päätelaitteen (A, B; A, C) läheisyyspalvelutunnisteet (ID(A), ID(B); ID(A), ID(C)) tai läheisyystiedon määrittämiseen käytettävä tieto • · 25 mainitulle palvelimelle (S), . ·. : mainittu palvelin (S) on järjestetty määrittämään mainittujen pääte- .···! laitteiden (A, B, C) olennainen läheisyys toisiinsa nähden transitiivisesti siten, että mainitut toinen (B) ja kolmas (C) päätelaite sijaitsevat toistensa olennai-, . sessa läheisyydessä vasteena sille, että mainittu ensimmäinen päätelaite (A) : ; : 30 on muodostanut langattoman lyhyen kantaman yhteyden mainittuun toiseen * · ·.: (B) ja kolmanteen (C) päätelaitteeseen, ja • mainittu palvelin (S) on järjestetty tallentamaan tieto siitä, että mai- . · . nittu ensimmäinen (A), toinen (B) ja kolmas (C) päätelaite sijaitsevat toistensa olennaisessa läheisyydessä. I · ) ' · : 35

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, t u n n e 11 u siitä, että 115815 18 mainittu palvelin (S) on järjestetty lähettämään palvelupalvelimelle (SS) tieto siitä, että mainitut päätelaitteet (A, B, C) sijaitsevat toistensa olennaisessa läheisyydessä

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen järjestelmä, tunnettu 5 siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi kiinnostusyksikön (I), joka on järjestetty suodattamaan päätelaitteiden (A, B, C) käyttäjien tai käyttäjäjoukkojen lähei-syystietoa, joka suodatettu läheisyystieto on järjestetty lähetettäväksi palvelu-palvelimelle (SS).

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu palvelupalvelin (SS) on järjestetty tarkistamaan mainittujen päätelaitteiden (A, B, C) käyttäjien profiilit, ja vasteena mainittujen profiilien ennalta määritettyjen parametrien vastaavuudelle toisiaan kohtaan, lähettä-15 mään ainakin kahdelle mainitulle päätelaitteelle (A, B, C) tieto toistensa olennaisesta läheisyydestä.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että molempien mainittujen langattoman lyhyen kantaman yhteyksien ai-20 nakin yksi mainituista päätelaitteista (A, B; A, C) on järjestetty lähettämään periodisesti mainitulle palvelimelle (S) tieto siitä, että mainitut päätelaitteet (A, B; A, C) sijaitsevat toistensa olennaisessa läheisyydessä, Γ: mainittu palvelin (S) on järjestetty päivittämään tietoa siitä, että mai- ·,: nitut päätelaitteet (A, B, C) sijaitsevat toistensa olennaisessa läheisyydessä, 25 siten, että tietoon lisätään uutta päivitystä vastaava aikaleima.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-12 mukainen järjestel- ,* mä, tunnettu siitä, että mainittu palvelin (S) on järjestetty tulkitsemaan mainittujen päätelaitteiden (A, B, C) poistuneen toistensa välittömästä läheisyydestä vasteena sille, : : : 30 että edellisestä päivityksestä kulunut aika ylittää ennalta määritetyn raja-arvon.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 8-13 mukainen järjestelmä, t u n -: nettu siitä, että • · ! mainittuun palvelimeen (S) toiminnallisessa yhteydessä oleva toinen palvelin on järjestetty tarjoamaan mainittu läheisyyspalvelu. :: 35

15. Jonkin patenttivaatimuksen 8-14 mukainen järjestelmä, t u n - nettu siitä, että 115815 19 ainakin kaksi seuraavista toiminnallisuuksista on järjestetty suoritettavaksi samalla palvelimella: - läheisyyspalvelu - palvelupalvelimen (SS) toiminnallisuus 5. kiinnostusyksikön (I) toiminnallisuus

16. Langaton päätelaite, joka on järjestetty muodostamaan langaton lyhyen kantaman yhteys toiseen langattomaan päätelaitteeseen, jotka päätelaitteet tukevat läheisyyspalvelua siten, että ne käsittävät läheisyyspalvelutun-nisteen (ID), tunnettu siitä, että 10 mainittu päätelaite on järjestetty vastaanottamaan mainitun toisen päätelaitteen läheisyyspalvelutunnisteen (ID) tai läheisyystiedon määrittämiseen käytettävän tiedon mainitun langattoman lyhyen kantaman yhteyden avulla, ja mainittu päätelaite on järjestetty lähettämään läheisyyspalvelun kä-15 eittävälle palvelimelle (S) tieto siitä, että mainittu toinen päätelaite sijaitsee mainitun päätelaitteen olennaisessa läheisyydessä.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainittu päätelaite on järjestetty lähettämään periodisesti mainitulle 20 palvelimelle (S) tieto siitä, että mainittu toinen päätelaite sijaitsee mainitun päätelaitteen olennaisessa läheisyydessä.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, ;T: että mainittu päätelaite on järjestetty lähettämään tieto ensimmäistä ha- • · 25 vaintoa seuraavasta myöhemmästä havainnosta mainitulle palvelimelle (S) ; vasteena sille, että edellisestä havainnosta kulunut aika ylittää ennalta määrite- • »* !..* tyn raja-arvon.

19. Patenttivaatimuksen 16-18 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainittu langaton lyhyen kantaman yhteys on jokin seuraavista: :·> : 30 - Bluetooth - HomeRF : /; - WLAN 802.11 .

· , 20. Jonkin patenttivaatimuksen 16-19 mukainen päätelaite, t u n - [·’ n ettu siitä, että :: 35 päätelaite on matkaviestin. 20 1 1 58 1 5