FI115618B - Sovitelma ja menetelmä tiivistysliikkeen aikaansaamiseksi betonin valu koneessa - Google Patents

Description

115618

Sovitelma ja menetelmä tiivistysliikkeen aikaansaamiseksi betonin valukoneessa 5 Pitkänomaiset betonituotteet, kuten ontelolaatat, valmistetaan yleensä ekstruuderivalukoneilla taikka liukuvalu-koneilla. Valukone koostuu kartiomaisesta syöttösuppilosta, jonka alapuolella on yksi tai useampia syöttöruuveja. Ruu-vikierteen jatkeena on usein muototuurna, joka jatkuu edel-10 leen tuotteeseen valmistettua onteloa tukevana aputuurnana. Muototuurnassa on tärytin tai muu tiivistyslaite, jolla valettava betoni tiivistetään valumuotin ja tuurnien määräämään muotoon. Valukoneessa on lisäksi muotin yläreunan muodostava ylähiertopalkki, ja yleensä myös muotin reunat 15 on muodostettu sivuhiertopalkeista. Hiertopalkit tiivistävät valettavaa massaa ja viimeistelevät valetun kappaleen pinnan. Tiivistykseen voidaan käyttää myös tärytystä hier-ron lisäksi tai sen sijasta. Ekstruuderivalukoneet ovat jatkuvavalukoneita, jotka siirtyvät muottipinnalla eteen-20 päin syöttöruuvien aiheuttaman reaktiovoiman vaikutuksesta.

Valettavan betonimassan tiivistämiseen käytetään muun muas-·,: : sa valua rajaavien pintojen tärytystä tai ontelolaattoja valmistettaessa ontelotuurnaan sijoittuja täryttimiä. Täry-25 tyksen asemasta tiivistykseen on käytetty valukoneen eri V ' osien suhteellisen hitaita valettavaan massaan vaikuttavia • « · V ‘ liikkeitä. Tiivistysliikkeenä on käytetty poikittaista syöttöruuvin jälkeisen muototuurnan pyörimisliikettä ja ' tuurnan muodonmuutoksia, joissa tuurnan poikkileikkausta ’·[ ’ 30 muuttelemalla on saatu aikaan betonin tiivistyminen. Sel- : laisilla tuurnilla, joiden poikkileikkaus ei ole ympyrämäi- nen, tiivistykseen on käytetty tuurnan edestakaista kierto-;*·_ liikettä. Näille kaikille laitteille on tunnusomaista se, 2 115618 että betonimassan tiivistyminen tapahtuu pientaajuisilla mekaanisilla liikkeillä, joissa massapartikkelit siirtyvät toisiinsa nähden koneen osien liikkeiden aiheuttamien työntövoimien vaikutuksesta eivätkä massapartikkelien kes-5 kinäisten törmäysvoimien vaikutuksesta.

Edellä kuvattua tiivistysmenetelmää kutsutaan yleisesti hiertotiivistykseksi tai leikkaustiivistykseksi ja sen etuna on, että massapartikkeleiden liikkeet ja siirtymät ovat 10 jo vähäisillä liikkeiden määrillä eli pienellä taajuudella suuria ja koneen toiminta on melutonta.

Pientaajuisten tiivistysliikkeiden periaatetta on edelleen kehitetty laitteessa, jossa ontelotuurniin on muodostettu 15 kartiomaisia tai kiilamaisia pintoja, jolloin tuurnien hitailla valunsuuntaisilla liikkeillä tiivistetään betoni. Tiivistäminen tehdään täryttämiseen verrattuna hitailla liikkeillä, joissa iskunpituus on 5 - 50 mm ja taajuus 1 -10 Hz. Koneessa käytetään kitkatiivistyksen aikaansaamisek-20 si kiilamaisia tai kartiomaisia pintoja, joitten avulla saadaan virtaussuunnassa laajenevia ja supistuvia kavennuk-• siä, jotka muodostavat tiivistystiloja.

Tiivistyksellä on tärkeä merkitys tuotteen lopulliseen laa-’ 25 tuun. Tiivistyksessä on oleellista saada betonin aineosat, : massapartikkelit, liikkeeseen toistensa suhteen siten, että ne hakeutuvat keskenään sellaiseen asemaan, että eri par-·'·! · tikkelit vaativat mahdollisimman pienen tilan ja betoni -··’ tiivistyy. Tähän käytetään mekaanisten osien painetta ja 30 gravitaatiovoimaa. Tiivistysliikkeiden amplitudit ja taa-juudet vaihtelevat suuresti ja tiivistystäpä pyritäänkin asettamaan kulloinkin valettavalle tuotteelle ja massalle sopivaksi. Mekaanisesti tiivistävissä laitteissa taajuus 3 115618 voi olla 1 - 200 Hz ja amplitudi 50 - 0.005 mm. Tavallisesti suurilla taajuuksilla käytetään pienempää amplitudia ja päinvastoin.

5 Tiivistysliikkeen vaikutus valettavaan massaa voi vaihdella laajoissa rajoissa ja eri amplitudien avulla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia erilaisissa olosuhteissa. Betonimassan tiivistyksessä on tyypillistä, että suuret massapartik-kelit tiivistyvät hyvin pienillä taajuuksilla ja suurilla 10 amplitudeilla ja vastaavasti pienet partikkelit tiivistyvät paremmin suurilla taajuuksilla ja pienillä amplitudeilla. Normaali betoni sisältää laajan jakauman eri kokoisia partikkeleita alkaen aivan pölymäisistä sideainepartikkeleista aina suuriin, jopa 16 - 32 mm partikkeleihin saakka. Erikois koisilla ja erityyppisillä partikkeleilla ja niiden määrällä voidaan saada aikaan erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia tuotteita. Kuitenkin jotta tiettyyn käyttötarkoitukseen valmistetusta massasta saataisiin paras mahdollinen lopputuote, massa on tiivistettävä sille sopivalla tavalla, 20 eli tietylle massatyypille tulisi käyttää oikeaa tiivis-tysamplitudia ja taajuutta. Betonin tiivistyksellä on mer-kittävä vaikutus lopputuotteen lujuuteen ja tasalaatuisuu- j* teen.

: » · v · 25 Tiivistyksen taajuuden säätäminen ja muuttaminen on nykyi- v · sin melko helppoa, koska täryttäviä laitteita käyttäviä sähkömoottoreita pystytään säätämään esimerkiksi taajuus- • » i.i : muuttajien avulla laajalla kierroslukualueella. Betonin tiivistyksessä joudutaan kuitenkin tyytymään kompromissei-*1* 30 hin eli valitsemaan sellainen taajuus ja amplitudi, jotka antavat riittävän hyvän lopputuloksen. Tiivistyksen para-metrit pidetään tyypillisesti vakioina riippumatta betonin .·*. suhteutuksesta eli eri ainesosien ja raekokojen osuuksista 4 115618 käytettävästä massasta tai muista betonimassan ominaisuuksista tai niiden muutoksista. Kun tiivistystä ei ole sovitettu valettavan massan ominaisuuksiin, tiivistystulos on huono tai joudutaan käyttämään hyvin suurta tiivistystehoa 5 riittävän tiivistyksen aikaan saamiseksi. Suuri tiivistys-teho kuluttaa ja rasittaa laitteistoa, jota joudutaan siten huoltamaan useammin ja valukone joudutaan mitoittamaan jo suunnitteluvaiheessa suurille kuormille.

10 Nykyisin tiivistystä säädetään tiivistysliikkeen taajuutta muuttamalla. Koska tiivistysliikkeen amplitudia ei muuteta yhdessä taajuuden muuttamisen kanssa, taajuussäädöllä voidaan vaikuttaa lähinnä vain tiivistyksen tehoon eli betoni-massaan siirrettävän energian määrään. Taajuussäätö ei ota 15 huomioon millään tavalla betonin ominaisuuksia eikä sen eri aineosien raekokoja tai raekokojakaumaa. Niinpä nykyisillä säätömenetelmillä ei voida hallita tiivistystapahtumaa siten, että erilaisten betonimassojen ominaisuudet voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja hyvään tiivis-20 tystulokseen pääsemiseksi joudutaan käyttämään tarpeettoman ··· paljon energiaa.

:* Suomalaisessa patenttihakemuksessa 941608 on kuvattu rat- kaisu, jossa edestakainen tiivistysliike voidaan muodostaa 25 epäkeskojen avulla ja että toimilaitteet ovat edullisesti : ; : säädettäviä. Epäkeskojen avulla toteutetaan ainoastaan amp litudiltaan samansuuruisena pysyvä liike. Ratkaisussa pys-| tytään muuttamaan ainoastaan liikkeen taajuutta säätämällä esimerkiksi käyttävän toimilaitteen kierroslukua.

30

Hakemuksessa FI 990130 on akselille kiinnitetty kaksoisepä-t·]*, keskot. Kyseessä on rinnakkaiset epäkeskot, joista toisella 5 115618 liikutetaan ensimmäistä tasoitinosaa ja toisella toista ta-soitinosaa tukirakenteen välityksellä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja 5 laite, jonka avulla voidaan saada aikaan edullisesti beto-ninvalukoneessa tarvittava edestakainen tiivistysliike, jonka amplitudia voidaan tarvittaessa säätää tai muuttaa yksinkertaisella tavalla.

10 Keksintö perustuu siihen, että tiivistävä liike muodostetaan kahden pyöritettävän akselin avulla, joista ensimmäiselle on sovitettu ensiöepäkesko ja toiselle toisioepäkes-ko. Ensiöepäkeskon liike välitetään toisioepäkeskolle kämmen avulla, jolloin epäkeskojen epäkeskeisyys määrää toi-15 sioakselin liikekulman ja sille kiinnitetyn yhden tai useamman kiertokangen liikematkan. Kiertokanget yhdistetään elimiin, joille halutaan saada aikaan edestakainen liike, kuten esimerkiksi muototuurnia liikuttaviin heilureihin.

20 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle sovitelmalle '1 on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 : : tunnusmerkkiosassa.

• 1 ·

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on puolestaan tun- ’·’ 1 25 nusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 11 tun- * » 1 '·’ ' nusmerkkiosassa.

• t

t » I

*'·· : Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

• · ( 30 Keksinnön avulla voidaan optimoida tiivistysteho ja -tapa • 111· erilaisille betonilaaduille. Kun tunnettuun taajuuden sää- toön yhdistetään keksinnön mukainen amplitudinsäätö, tii- • · i ·;·1· vistystapahtumaa voidaan hallita monella tavalla. Jos beto- 6 115618 nin ominaisuudet tai suhteutus muuttuu, tiivistysliikkeen amplitudi ja taajuus voidaan säätää nopeasti uudelleen optimaalisiksi uutta betoniseosta varten, betonin kiviainesten tai muiden aineosien muuttuessa voidaan tiivistysolo-5 suhteet säätää siten, että tuotteita ei mene hylkyyn vaan heti tai lähes heti reseptimuutoksen jälkeen saadaan aikaan hyviä tuotteita. Tiivistystuloksen parantuessa voidaan käyttää edullisempia betonin raaka-aineita lopputuotteiden laadusta tinkimättä, koska paremmalla tiivistystuloksella 10 voidaan kompensoida raaka-aineiden ominaisuuksien heikkouksia. Siten keksinnön avulla voidaan säästää tuotantokustannuksissa. Käytettävää tiivistystehoa voidaan pienentää, jolloin säästyy energiaa ja kone rasittuu ja kuluu vähemmän. Pienempi tehonkäyttö alentaa myöskin melua. Keksinnön 15 mukainen ratkaisu on edullisempi toteuttaa kuin esimerkiksi hydraulisylintereillä tehtävä tiivistysliike. Hydraulitoi-misesti voitaisiin kyllä saada aikaan edestakainen amplitudiltaan säädettävä tiivistysliike, mutta tällöin tarvittaisiin tehokkaat paineentuottolaitteet ja monimutkainen ohja-20 usjärjestelmä.

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin oheisten piirus-· tusten avulla.

25 Kuvio 1 esittää yhtä keksinnön suoritusmuotoa sivulta.

Kuvio 2 on leikkauskuva kuvion 1 kohdasta S - S.

« I

» · * * * · · • > ·

Kuvio 3 esittää keksinnön toista suoritusmuotoa sivulta. Kuvio 4 on yksityiskohta kuviosta 3.

• * I

t * 7 115618

Kuvio 5 esittää kuvion 3 suoritusmuodossa käytettävää sää-tölaippaa.

Kuvio 6 on osittainen leikkauskuva kuvion 3 laitteesta ylhäältä .

Kuvio 7 on taulukko, joka kuvaa säätölaipan asennon ja tiivistävän liikkeen suhdetta.

Kuviossa 1 on esitetty extruuderivalukone, jossa yksi tii-vistysliikkeistä on muototuurnien 3 keinuva edestakainen liike. Tiivistysliikettä ja tällaisen extruuderivalukoneen toimintaa on kuvattu eurooppalaisessa patenttihakemuksessa 0 677 362, joka liitetään tähän selitykseen. Valukoneen runkoon 1 on liitetty muottiseinämien 7 rajaama valutila 2, jossa on syöttöaukko 8 betonimassan syöttämiseksi valuti-laan. Syöttöaukkoa 8 rajaa takaseinä 9, jonka läpi kulkevat syöttöruuvien 3 akselit 10. Syöttöruuvien 3 päihin on sovitettu muototuurnat 4, jotka muodostavat valettaviin ontelo-laattoihin halutun muotoiset ontelot. Tässä suoritusmuodos- • · sa tiivistys tapahtuu nimenomaan ontelotuurnien 4 liikkeen * * » 'avulla, mutta esimerkiksi paaluja tai täyteisiä laattoja ;;; valmistettaessa tiivistysliikkeen pitää olla jonkin muun elimen liike, koska valuun ei tällöin sijoiteta muototuur-’ nia.

Muototuurnien 4 keinuva liike saadaan aikaan heilurin 5 * · ‘Γ avulla. Heiluri 5 on sovitettu kannattelemaan syöttöruuvin *· d 3 akselia 10 ja se on kiinnitetty kahden kämmen 6 välityk- • t *·..* sellä valukoneen runkoon 1. Kampien 6 ohjaamana muototuur- ί : nille 4 saadaan eurooppalaisessa patenttihakemuksessa 0 677 "·" 362 kuvattu tyypillinen keinuva liike. Heiluriin 5 on lii- 8 115618 tetty kiertokanki 11, joka on sovitettu akselille 12 epä-keskon 13 välityksellä. Akseli 12 on voimansiirrossa toi-sioakseli ja se on kiinnitetty runkoon 1 laakereiden ja laakeripesien 15 välityksellä. Ensiöakseli 14 on kiinnitetty runkoon 1 toisioakselin 12 yläpuolelle niinikään laakereiden ja laakeripesien 16 välityksellä. Ensiöakselin 14 toisessa päässä on elimet 17 akselin yhdistämiseksi sähkö-moottoriin tai johonkin muuhun voimalaitteeseen. Tässä tapauksessa elimet 17 ovat kiilahihnapyöriä, mutta voimansiirtoon voidaan käyttää mitä tahansa tunnettua voimansiir-totapaa.

Ensiöakselilla 14 on kiilahihanpyöriin 17 nähden vastakkaisessa päässä ensiöepäkesko 18, jolle on laakeroitu kiertokanki 19. Kiertokangen 19 toinen pää on laakeroitu toisioakselin 12 päässä olevaan epäkeskoon 20. Ensiöepäkeskon 18 epäkeskeisyys on a, ja tässä suoritusmuodossa ensiöepäkeskon 18 epäkeskeisyys on säädettävissä. Epäkeskeisyyttä voidaan muuttaa esimerkiksi ruuvisäädöllä muuttamalla epäkes-kon keskipisteen asemaa ensiöakselin keskilinjaan nähden, '* sisäkkäisten epäkeskeisten laippojen avulla, joiden keski- · · · näistä asentoa voidaan säätää tai jäljempänä kuvattavan t ;; säätölaipan avulla. Tavallisesti riittää, että epäkeskei syys on aseteltavissa siten, että kun tiivistysamplitudia ‘ halutaan muuttaa säätö tehdään käsin. Epäkeskeisyyttä voi- , . daan luonnollisesti säätää tarvittaessa kaukosäädöllä tai » > « • * > koneen ohjauspöydältä käytön aikana jos säädettävään epä- • · keskoon liitetään sopiva toimilaite. Kaukosäätölaite lisää » « *. luonnollisesti hieman koneen hintaa, mutta se on suhteelli- ’···* sen helposti toteutettavissa, mikäli koneen ostaja tällai- : sen ominaisuuden haluaa. Toisioepäkeskon 20 epäkeskeisyys * » 9 115618 on b, ja sen tulee olla suurempi kuin ensiöepäkeskon 18 epäkeskeisyys.

Laite toimii seuraavalla tavalla. Ensiöakselia 14 pyöritetään esimerkiksi sähkömoottorilla. Ensiöakselin 14 kierros-luku määrää tärytystaajuuden ja taajuutta voidaan säätää helposti sähkömoottorikäytössä vaikkapa taajuusmuuttajan avulla. Ensiöepäkeskolle 18 kiinnitetyn kämmen 19 pää (ensimmäinen pää) kiertää ensiöakselin 14 keskilinjan ympäri epäkeskeisyyden a määräämää rataa ja liikuttaa toisioepä-keskolle 20 kiinnitettyä kämmen 19 päätä. Kämmen 19 toisio-epäkeskon 20 puoleisen pään liikerata riippuu kummankin epäkeskon epäkeskeisyydestä, epäkeskeisyyden vipusuhteista ja epäkeskojen asennoista. Tässä tapauksessa toisioepäkes-kon 20 epäkeskeisyys b on suurempi kuin ensiöepäkeskon 18 epäkeskeisyys a, joten kämmen 19 toisioepäkeskon 20 puoleinen pää (toinen pää) ei pääse kiertymään toisioakselin 12 keskilinjan ympäri, vaan tekee edestakaista liikettä. Tämä edestakainen liike siirretään toisioakselille kolmansien * * epäkeskojen 13 välityksellä kiinnitetyille kammille 11, : jotka on kiinnitetty heiluriin 5. Tällä tavoin ensiöakselin • » * •d 14 pyörimisliike siirretään heilurin 5 ja muototuurnan 4 ja ’··' syöttöruuvin 3 edestakaiseksi liikkeeksi. Heilurin 5 kampi- ‘ mekanismi 6 ohjaa muototuurnien liikettä eurooppalaisessa

( I I

*·’ * patenttihakemuksessa 0 677 362 kuvatulla tavalla.

;; * Toisioakselin 12 kiertokulma a määräytyy ensiöepäkeskon i » ·;· epäkeskeisyyden a perusteella jos epäkeskeisyys b on kiin- •/’i teä tai päinvastoin. Tietyllä asetuksella heilurin liikkeen amplitudin määrää edelleen heiluriin 5 liitetyn kämmen 11 : *' *: ja sen toisioakselilla 12 olevan epäkeskon 13 vipusuhde.

ti Heilurikammen 11 asento toisioakseliin 12 nähden vaikuttaa 10 115618 myös heilurin 5 amplitudiin. Tätä ilmiötä käytetään hyväksi jäljempänä kuvattavassa esimerkissä.

Jos edellä kuvatussa esimerkissä ensiöakselia 14 pyöritetään 1500 l/min, niin tiivistysliikkeen taajuudeksi saadaan 25 Hz. Ensiöepäkeskon 18 epäkeskeisyyden a ruuvi- tai luis-tisäädön säätöalue voi olla esimerkiksi 0-15 mm, jolloin toisioepäkeskon epäkeskeisyys voi olla 20 mm. Toisioakse-lille 12 kiinnitettyjen kampien 11 ja epäkeskojen 13 kam-pisuhde määritetään siten, että kun ensiöepäkeskon epäkeskeisyys a on suurin, saadaan suurin haluttu tiivistysliikkeen amplitudi. Kun ensiöepäkeskon epäkeskeisyys a asetetaan nollaan, ensiö- ja toisioepäkeskoille 18, 20 kiinnitetyt kämmen 19 päät eivät liiku, koska ensiöepäkeskon ja en-siöakselin kiertokeskipisteet ovat samat. Tällä tavoin saadaan aikaan portaaton säätö nollan ja suurimman tarvittavan tiivistysliikkeen amplitudin välillä.

Kuvioiden 3-6 laitteessa amplitudin säätö tehdään hieman *: eri tavoin. Tässä ratkaisussa ensiöepäkeskon 18 ja toisio- j : epäkeskon 20 epäkeskeisyydet a, b ovat kiinteät ja amplitu- .];* din säätö tehdään muuttamalla toisioakselin 12 ja sille so- vitettujen heilurikampien 11 asentoa toisioepäkeskoon 20 · nähden. Tämä laite on muuten samanlainen kuin edellä kuvat- v · tu suoritusmuotokin, mutta nyt toisioepäkeskoon 20 on kiin nitetty säätölaippa 21. Kuviosta 6 nähdään heilurikampien .* li kiinnittyminen epäkeskojen 13 välityksellä toisioakse-

t I

lille 12. Heilurikampien 11 lukumäärä vaihtelee syöttöruu-_ v vien 3 ja ontelotuurnien 4 lukumäärän mukaan. Tavallisesti syöttöruuveja on useita ja aina leveämmissä koneissa ruuvi-en lukumäärä nousee, jotta niillä voidaan valmistaa monion-

t I

teloisia laattoja. Kuvion 3 esimerkissä heilurikammet 11 on n 115618 sovitettu liikkumaan vuorottain eri vaiheissa ja eri syöt-töruuvien 3 ja ontelotuurnien 4 liikettä voidaan muutella tarvittaessa vaihtelemalla niiden kiinnityskulmaa toisioak-selilla 12.

Kuvioissa 4 ja 5 esitetään tuurnan 4 liikkeen pituuden säätäminen säätölaipan 21 avulla. Sekä toisioepäkeskossa 20 ja säätölaipassa 21 on kehälle sijoitetut reikärivit 22 ja 23. Reiät on valmistettu siten, että niiden keskinäiset etäisyydet vaihtelevat niin, että säätölaippaa 21 tai vastaavasti toisioepäkeskoa 20 kääntämällä niissä olevat reiät voidaan asettaa kohdakkain näiden elinten eri kulma-asennoissa. Säätölaipan 21 ja toisioepäkeskon 20 nollakulma on se kulma, jolla heilurikammen 11 epäkeskon 13 kiertokes-kipisteen ja toisioakselin 12 keskilinjan kautta kulkeva suora on samansuuntainen kuin heilurin amplitudin haluttu suunta. Tällöin toisioakselin kiertäminen aiheuttaa heiluriin 5 mahdollisimman pienen heilurin suuntaisen liikkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa vaakatasoa tai likimain vaaka-’ tasoa. Kampi-epäkeskomekanismi kiertää tässä suoritusmuo- ! · dossa aina toisioakselia 12 määrätyn kiertokulman a, joka tässä tapauksessa on 49, 24°.

·’ ’ Heilurin 5 ja siihen liitetyn muototuurnan 4 liikkeen amp- » ♦ '·’ * litudi määräytyy toisioakselille sovitetun heilurikammen 11 asennon perusteella. Kun heilurikammen 11 epäkeskon akseli · on samansuuntainen heilurin 5 liikesuunnan kanssa kierto- ·;·’ kulman a keskellä, toisioakselin 12 kiertäminen liikuttaa heilurikampea 11 pääasiassa haluttuun heiluriliikkeeseen nähden poikittaissuunnassa ja tiivistysliikkeen amplitudi on pieni, koska epäkesko-kampimekanismi on kuolokohdassaan, tässä esimerkissä yläkuolokohdassaan. Jos taas toisioakse- 12 115618 lille 12 kiinnitetyn epäkeskon 13 keskilinja muodostaa suuren kulman tiivistysliikkeen suuntaan nähden, epäkeskoon liitetyn heilurikammen 11 liike on pääasiassa tiivistys-liikkeen suuntainen ja amplitudi on suuri. Tätä ilmiötä käytetään hyväksi amplitudin säädössä siten, että toisioak-selia 12 ja siihen kiinnitettyä säätölaippaa 21 kierretään toisioepäkeskoon 20 nähden. Toisioepäkeskoon 20 ja säätö-laippaan 21 tehtyjen kiinnitysreikien 22, 23 avulla toisio-akseli 12 voidaan lukita eri asentoihin siten, että sille kiinnitetyt epäkeskot asettuvat asentoon, jossa toisioakse-lin 12 kiertokulma a antaa halutun tiivistysliikkeen amplitudin. Säädön nollakulmaksi voidaan valita esimerkiksi toi-sioakselin epäkeskon 13 ja heilurikammen muodostaman mekanismin ylä- tai alakuolokohta, jolloin säätökulma S on sää-tölaipan 21 asennon poikkeama tästä nollakulmasta.

Kuviossa 7 on esitetty amplitudin ja säätökulman β riippuvuus kuviossa 5 esitetyllä mitoituksella. Tämä mitoitus on luonnollisesti vain esimerkki ja eri koneilla ja mekanismien mitoituksella säätöalueet ovat erilaiset.

*

Edellä esitettyjen lisäksi tällä keksinnöllä on muitakin • ♦ suoritusmuotoja.

’ * Edellä kuvattujen akselille kiinnitettävien epäkeskojen si jasta voidaan käyttää esimerkiksi kampimekanismeja tai mui-ta vastaavanlaisen liikkeen aikaansaavia mekanismeja. Tässä tekstissä epäkeskomekanismilla tarkoitetaankin sovitelmia, joilla ainakin yhden kone-elimen pyörivä liike voidaan * * ’··* muuttaa määrättyä rataa kiertävän pisteen, kuten kiertokam- v,! men kiinnityspisteen liikkeeksi. Keksinnön toisessa suori- tusmuodossa toisioepäkeskoon liitettävä säätölaippa voidaan 13 115618 korvata asentamalla kaikki heilurikampien 11 epäkeskot säädettävien lukituselinten avulla toisioakselille. Tällöin [ tosin laitteen säätäminen on vaikeampaa, mutta eri muoto- tuurnille voidaan toisaalta asettaa eri suuruiset liikeam-plitudit. Keksintöä voidaan tietenkin soveltaa muidenkin tiivistysliikkeiden aikaansaamiseen kuin pelkästään muoto-tuurnien liikkeiden. Jos tiivistysliike tarvitaan vain yhdelle tiivistävälle elimelle, esimerkiksi ylähiertopalkil-le, tätä elintä liikuttava kampi tai varsi voidaan liittää suoraan toisioepäkeskoon, joka toimii tällöin sekä toisio-epäkeskona että heilurikämmen epäkeskona. Jos epäkeskomeka-nismina käytetään kiertokankimekanismia, ensiö- ja toisio-epäkeskot voidaan sijoittaa akseleiden keskelle. Epäkesko-mekanismeja voi myös olla useampia rinnan, jos on tarpeen siirtää huomattavan suuria tehoja. Sovitelman akselit voivat olla huomattavasti kuvioissa esitettyä lyhyempiä esimerkiksi silloin kun tiivistysliike tarvitaan vain yhdelle tiivistävälle elimelle.

* t · * « i 1 » • t t * • i « * t 1 ! f » * 1 1 1 * » • · » » 1 * I » f » t »

» I

* f » 1 1

Claims (12)

14 115618

1. Sovitelma tiivistysliikkeen aikaansaamiseksi betoninva-lukoneessa, joka sovitelma käsittää - ensiöakselin (14), - ensiöakselille (14) sovitetun ensiöepäkeskomeka-nismin (18), elimet (17) ensiöakselin (14) pyörittämiseksi, - ainakin yhden elimen (4) joka on sovitettu tekemään tiivistysliikettä, ja - elimet (18, 19, 20, 12, 13, 11, 5, 10, 3) ensiöakselin (14) pyörivän liikkeen muuntamiseksi ensimmäiseksi epäkeskoliikkeeksi ja siirtämiseksi tiivistysliikettä tekemään sovitetuille elimille (4) · > · » ;;; tunnettu t * » - toisioakselista (12) , * · · , - toisioakselille (12) sovitetusta toisioepäkesko- ".!! mekanismista (20) , • * • » < « I M - ainakin yhdestä ensimmäisestä kammesta (19), joka on liitetty ensimmäiseen (18) ja toiseen (20) • '· epäkeskomekanismiin ensimmäisen epäkeskomekanismin 15 115618 (18) liikkeen siirtämiseksi toisioepäkeskomekanis-mille (20), ja - ainakin yhdestä toisioakselille (12) sovitetusta epäkeskomekanismista (13) toisioakselin (12) pyörivän liikkeen siirtämiseksi tiivistysliikettä tekemään sovitetuille elimille (4).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnet-t u siitä, että toisioepäkeskomekanisrnin (20) epäkeskei-syys (b) on suurempi kuin ensiöepäkeskomekanismin (18) epä-keskeisyys (a).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ensiöepäkeskomekanismin (18) epäkes-keisyys (a) on säädettävä.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sovitelma, t u n - • · n e t t u siitä, että toisioepäkeskomekanisrnin (18) epä-keskeisyys (b) on säädettävä.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ensiöepäkeskomekanismin (18) epäkes-keisyys (a) on säädettävä ja toisioepäkeskomekanisrnin (18) epäkeskeisyys (b) on säädettävä. ‘ * ♦ f ·

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnet-t u ainakin yhdestä lukituselimestä (21) jolla voidaan muuttaa ainakin yhden toisioakselille (12) sovitetun tii- ; '·* vistysliikettä tekemään sovitettuihin elimiin (4) liittyvän 16 115618 epäkeskomekanismin (13) kulma-asentoa toisioepäkeskon (20) kulma-asentoon nähden.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma, tunnet-t u toisioakselille (12) kiinnitetystä säätölaipasta (21), jolla toisioepäkeskomekanismi (20) on kiinnitetty toisioakselille (12) ja jolla akselin kulma-asentoa toisioepäkes-koon (20) nähden voidaan muuttaa.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma, tunnet-t u ainakin yhdestä lukituselimestä tiivistysliikettä tekemään sovitettuihin elimiin (4) liittyvän epäkeskomekanismin (13) kiinnittämiseksi toisioakselille (12) siten, että sen kulma-asentoa akselilla (12) voidaan muuttaa.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma, tunnet-t u siitä, että ensiöepäkeskomekanismin (18), toisioepä-keskomekanismin (20) tai molempien epäkeskeisyys (a, b) on säädettävä. • Mill » I * * ·

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sovitelma, t u n - * >*: n e t t u kaukosäätölaitteesta ainakin yhden epäkeskomeka- ;;* nismin epäkeskeisyyden muuttamiseksi. * · > ·

11. Menetelmä tiivistysliikkeen aikaansaamiseksi betoninva-lukoneessa, jossa menetelmässä t t · t M » • · • · T - pyöritetään ensiöakselia (14), » • · ‘ * - muunnetaan ensiöakselin (14) pyörimisliike en- : ·,. simmäiseksi epäkeskoliikkeeksi, 115618 π - siirretään ensiöakselin (14) pyörivä, ensimmäiseksi epäkeskoliikkeeksi muutettu liike tiivistys-liikettä tekeville elimille (4), tunnettu siitä, että - muunnetaan ensimmäinen epäkeskoliike kammella (19) ja toisella epäkeskomekanismilla (20) toisio-akselin (12) pyörimisliikkeeksi, - muunnetaan toisioakselin (20) pyörimisliike epäkeskomekanismilla (13) edestakaiseksi liikkeeksi, joka johdetaan liikuttamaan tiivistysliikettä tekeviä elimiä (4) .

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muutetaan ainakin yhden epäkeskeisen liikkeen epäkeskeisyyttä tiivistysliikkeen amplitudin säätämiseksi . l t • · ’ Ϊ · » * ♦ « « ’ a f » > * i · • · ( I * » * I ! f 1 I * f » » » t » 1 > * t l · I M t I 18 115618