FI115354B - Kellotaajuuksien sovittaminen riippumattomissa verkoissa - Google Patents

Description

115354

Kellotaajuuksien sovittaminen riippumattomissa verkoissa Keksinnön ala Tämä keksintö liittyy yleisesti datataajuuksien 5 sovittamiseen verkkojen poikki riippumattomilla kelloläh-teillä ja erityisesti datataajuuksien sovittamiseen itsenäisillä kellolähteillä lisäämällä tai poistamalla kokonaisia bittejä kellon alinopeuden tai ylinopeuden perusteella.

10

Keksinnön tausta

Nykyiset menetelmät datataajuuksien sovittamiseksi itsenäisillä kellolähteillä varustettujen verkkojen välillä on suunniteltu toimimaan lähes virheettömässä ympäris-15 tössä. CCITT:n Sinisen kirjan suosituksissa (CCITT Blue Book Recommendations) V.110 (1988) on kuvattu eräs tällainen menetelmä, joka voi suorittaa kellokompensointeja bit-tiaikojen murto-osina. Koska V.llO-kehys käsittää kaiken j kaikkiaan 80 bittiä, joista 48 on databittejä, niin jos 20 käyttäjäkellotaajuus on 4,8 kb/s, jokaista 48 databittiä V. 110-kehyksessä käytetään. Jos taas käyttäjädatataajuus on 2,4 kb/s tai 1,2 kb/s, niin vastaavasti vain 1/2 tai ' . 1/4 näistä 48 databitistä V.110-kehyksessä on käytössä.

;·; Tässä tapauksessa 1/2 tai 3/4 databiteistä V.llO-kehyk- : ·’ 25 sessä ovat käyttämättä, ja ne on mahdollisesti redundan- : .* tisti koodatut. Databittien lisäksi V.110-kehyksessä lähe- : tetään myös kellotaajuusinformaatiota yhdessä verkosta riippumattoman kellonasetteluinformaation kanssa. Virheettömissä järjestelmissä tämä informaatio siirretään yhdestä 30 kellolähteestä toiseen siten, että riippumaton datalähde voi määrittää tarvittavan kompensaation määrän datan siir-tämiseksi tarkasti.

• · Edellä kuvattu menetelmä sopii hyvin digitaaliseen ·.·. monipalveluverkkoympäristöihin (ISDN, integrated services 35 digital network), joissa tyypilliset bittivirhesuhteet 2 115354 (BER, bit error rate) ovat luokkaa 10-9 , „ . Käytettäessä tätä menetelmää digitaalisessa radiopuhelinympäristössä, esimerkiksi Groupe Special Mobilen eli GSM:n digitaalisessa radiopuhelinjärjestelmäympäristössä, se on kuitenkin tyy- -3 -5 5 pillisesti alttiina luokkaa 10 - 10 luokkaa oleville bittivirhesuhteille (BER). CCITT-suositusten V.110 kuvaama kellotaajuuden sovittamisen toteutustapa aiheuttaa useita ongelmia GSM-ympäristössä käytettynä. Ensiksikin CCITTrn suosittelema menetelmä käyttää bittiaikojen murto-osia 10 riippuen datataajuudesta kellokompensoinnin suorittamiseksi, mutta GSM:n radioliitäntäspesifikaatio (air interface specification), joka olennaisesti kompressoi ja optimoi V.110-kehyksen radioteitse lähettämistä varten, ei ylläpidä tätä informaatiota. Alemmat osadatataajuudet menetetään 15 optimoinnissa. Toiseksi GSM:n radioliitäntään tulleet virheet voivat aiheuttaa sen, että GSM-datapalvelut mielivaltaisesti lisäävät bittejä käyttäjän datavirtaan tai poistavat siitä bittejä V.110-kehyksessä. Jos näin tapahtuu, siitä ei aiheudu ainoastaan datavirheitä, vaan myös koko-20 nainen joukko databittejä sekoaa CCITT-suosituksessa V.110 • kuvatun kellokompensointimekanismin häiriintymisestä joh- tuen. Tämä ongelma itsessään voi tehdä tietyn tyyppiset : virheenkorjausprotokollat hyödyttömiksi GSM-ympäristössä.

:\\ Toinen V.110-menetelmän heikkous käyttäjäkellotaa- 25 juuksien sovittamisessa on näytteitysmekanismin tarve kah-den riippumattoman kellon vaihe-eron tarkkailemiseksi. Tarvittavan erotustarkkuuden saavuttamiseksi kelloja tulee ylinäytteittää tarvittavan vaihe-eron mittaamiseksi. Tämä vaatimus lisää ylimääräisiä ja kalliita yleiskuluja GSM:n 30 tiedonsiirtorakenteisiin ja lisää kahdeksan mutkikasta : vaihetilaa, jotka ovat välttämättömät kompensointimekanis- : min toteuttamiseksi.

On siis olemassa sellaisen menetelmän tarve, joka .···. sovittaa käyttäjädatataajuudet itsenäisillä kellolähteillä ”** 35 verkkojen poikki suuren bittivirhesuhteen (BER) omaavassa 3 115354 ympäristössä ja joka ei myöskään vaadi kalliita, tosiajässä toimivia ja mutkikkaita lisäyksiä tiedonsiirtorakentei-siin.

5 Keksinnön yhteenveto

Viestintäjärjestelmä liittyy verkkoon, ja näiden dataa kellotetaan eri taajuuksilla. Viestintäjärjestelmässä on lähetin ja vastaanotin, jotka siirtävät datataajuuk-sien kompensointi-informaatiota, ja vastaanotin on ohjattu 10 kompensoimaan datataajuuksien ero murto-osabiteillä. Viestintäjärjestelmälle on tunnusomaista, että vastaanotin vastaanottaa datataajuuksien kompensointi-informaation ja kompensoi sen perusteella datataajuuksien eron tietyllä määrällä kokonaisia bittejä.

15

Piirustusten yksityiskohtainen kuvaus

Kuvio 1 esittää yleisesti radiopuhelinjärjestelmää, joka voi käsittää esillä olevan keksinnön.

Kuvio 2 esittää CCITT-suosituksen V.110 määrittele-20 män V.110-kehyksen rakennetta.

Kuvio 3 esittää kahta peräkkäistä V.110 kehystä, j‘- , jotka muodostavat esillä olevan keksinnön mukaisen monike- . .·. hyksen (multi-frame).

Kuvio 4 esittää yleisesti laitetta, joka suorittaa 25 riippumattomien kellotaajuuksien sovittamisen lähettimessä esillä olevan keksinnön mukaan.

Kuvio 5 esittää yleisesti laitetta, joka suorittaa riippumattomien kellotaajuuksien sovittamisen vastaanotti-messa esillä olevan keksinnön mukaan.

30 Kuvio 6 esittää vuokaaviomuodossa yleisesti ne vai- • '.· heet, jotka IWF läpikäy riippumattomien kellotaajuuksien : : : sovittamiseksi ja datan lähettämiseksi esillä olevan kek- •V sinnön mukaan.

Kuvio 7 esittää vuokaaviomuodossa yleisesti ne vai-"·. 35 heet, jotka IWF läpikäy riippumattomien kellotaajuuksien 1 » » 4 115354 j sovittamiseksi ja datan vastaanottamiseksi esillä olevan keksinnön mukaan.

Kuvio 8 esittää vuokaaviomuodossa yleisesti ne vai- heet, jotka viestintäjärjestelmä läpikäy datan siirtämi-5 seksi yhdestä riippumattomat kellolähteet omaavasta verkosta toiseen riippumattomat kellolähteet omaavaan verkkoon esillä olevan keksinnön mukaan.

Parhaana pidetyn suoritusmuodon yksityiskohtainen selitys 10 Kuvio 1 esittää yleisesti viestintä- tai radiopuhe- linjärjestelmää, joka voi käsittää esillä olevan keksinnön. Yleinen kytkentäinen puhelinverkko (PSTN, public switched telephone network)/digitaalinen monipalveluverkko (ISDN, integrated services digital network) 100 on liitet-15 ty matkaviestinverkkoon (MN, mobile network) 106. Tämä PSTN/ISDN 100 käsittää yleisesti kaapelijohtoja käyttävän puhelinjärjestelmän ja tietokoneita tai muita tiedonsiirtolaitteita, jotka voivat tarvita modeemeja datan siirtämiseksi. Moodeemidatapuhelu kuvion 1 radiopuhelinjärjes-20 telmässä aikaansaadaan seuraavasti. Kutsuja PSTNissä 100 :1·1: ottaa puhelun MN:ssä 106 olevaan matkapuhelinkeskukseen j\. (MSC, mobile switching center) 105. Puhelu lähetetään . .·. äänitaajuusmuodossa MSC:lie 105, mistä se ohjataan data- liitäntään eli yhteiskäyttötoimintoon (IWF, interworking !. ! 25 function) 125. IWF 125 muuntaa PSTNrstä 100 tulevan datan äänitaajuusmuodon (ISDN:n tyyppiä olevaan) digitaalimuotoon MNrssä 106. Digitaalinen data muokataan tiedonsiir-tokehys- eli V.110-kehysmuotoon, joka on MNissä 106 käytettävä standardinmukainen taajuudensovituskehys. V.110-30 kehys tulee tämän jälkeen tukiasemajärjestelmään (BSS, • base-station system) 115, jossa se edelleen käsitellään GSM-suosituksessa 4.21, versio 3.2.0, maaliskuu 1990, mää-riteltyyn standardinmukaiseen radioliitäntäformaattiin.

• i GSM-radioliitäntäkehyksen sisältämä data lähetetään anten-35 nin 120 kautta. Matkaviestin 110 vastaanottaa datan sisäl- 5 115354 tävän radioliitäntäkehyksen ja käsittelee (ei esitetty) datan takaisin V.110-muotoon.

Kuviossa 1 esitetyssä järjestelmässä PSTN/ISDN:n 100 ei vaadita olevan MNrään 106 tahdistettu. Jos se on 5 tahdistettu, niin vastaavat kellosignaalit, jotka ohjaavat IWF:ssä 125 olevaa modeemia 126, tahdistetaan IWF:ssä 125 olevaan taajuudensovituslohkoon 127. Tästä johtuen kel-losovitusta modeemin 126 ja taajuudensovituslohkon 127 välillä ei vaadita. Jos taas näitä kahta verkkoa ei ole 10 tahdistettu, modeemia 126 ohjaavaa kelloa ei soviteta taa-juudensovituslohkossa 127 käytettävään kelloon. Muissa kuin radiopuhelinsovelluksissa V.110-kehystystä koskeva CCITT-suositus muodostaa mekanismin epäsovitettujen kellojen ongelman kompensoimiseksi. Riippuen kulloinkin kysy-15 myksessä olevasta datataajuudesta menetelmä lisää tai I poistaa V.110-kehyksen kokonaisia bittejä, 1/2-bittejä ja 1/4-bittejä datataajuuden nopeuttamiseksi tai hidastamiseksi tarpeen mukaan.

Kuvio 2 esittää CCITT-suosituksen V.110 määrittele-20 män V.110-kehyksen rakennetta. V.llO-kehys käsittää 10 oktettia, ja kukin oktetti käsittää 8 bittiä. Oktetti 0 ? ' * ; ,·* käsittää 8 "0"-bittiä, ja sitä käytetään tahdistustarkoi- ) tuksiin. Kunkin seuraavan oktetin ensimmäinen bitti on : ; : "1"-bitti, ja sitä käytetään myös tahdistustarkoituksiin.

25 Muut bitit V. 110-kehyksessä käsittävät kolmen tyyppisiä bittejä. D-bitit kuljettavat käyttäjän datavirtaa, S- ja X-bitit kuljettavat modeemin tilasignaaleja, ja E-bitit kuljettavat käyttäjädatataajuus- ja kellokompensointi-. informaatiota. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa E-bit- ;;; 30 tejä, erityisesti E4, E5, E6 ja E7, muunnetaan tämän kek- *·;·’ sinnön mukaisessa kellokompensointimenetelmässä. Kuvio 3 : i: esittää yleisesti monikehyksen 310 muodostamiseksi lähe- tettyä ensimmäistä V.110-kehystä 300 ja toista V.110-ke- » * · hystä 305, mikä on toteutustapa parhaana pidetyssä suori- 1 '[ 35 tusmuodossa. Neljän E-bitin käyttäminen kustakin V.110- * » 6 115354 j kehyksestä muodostaa 8-bittisen koodisanan, joka on myö-täsuuntaisesti virhekorjatusti (FEC, forward error corrected) koodattu. Kahta 8 E-bittistä käytetään siten edustamaan kellokompensointitiloja, kun taas muita 6 E-bittiä 5 käytetään monikehyksen myötäsuuntaista virheenkorjausta varten.

Koska radioliitäntä (air interface) käyttää pienempää kaistanleveyttä kuin V.llO-kehys, niin jotkin bitit V.110-kehyksessä täytyy hylätä ja/tai kompressoida. Jos on 10 määrä käyttää CCITT-suosituksessa V.110 esitettyä kompen-sointimekanismia, niin lisätyt tai poistetut 1/2- tai 1/4-bitit menetettäisiin bittien poistamisessa tai kompressoinnissa MN:n 106 tukiasemajärjestelmässä (BSS) 115. Ra-dioliitännän ja V.110-kehysten välisen kuvausongelman 15 lisäksi suuri bittivirhesuhde (BER) voisi aiheuttaa databittien väärän lisäämisen tai poistamisen. Tämä virheellisyys muuttaa lähetettyjen databittien lukumäärää ja aihe-! uttaa näin ollen vakavia datavirheitä.

Kuvio 4 esittää yleisesti laitteistoa, joka suorit-20 taa esillä olevan keksinnön mukaisen kellotaajuuden sovittamisen. Pulssikoodimoduloitu (PCM, pulse code modulated) • '·* signaali, jota tyypillisesti käytetään puheviestinnässä digitaalilla kaukoyhteyksillä, syötetään analogi/PCM-loh- ; koon 124. PCM-linja sisältää PSTNzn 100 puheen ja kellon, * ♦ · 25 CLK1, näytteet. Modeemi 126 poimii kelloinformaation, joka • * on nimetty CLKlzksi. Käyttäjädata tulee modeemiin analo- gi/PCM-lohkosta 124, jossa se uudelleen muokataan raakaan datamuotoonsa. CLKl-signaalia käytetään raakadatan kellot- tamiseen, mitä kuvaa modeemista 126 lähtevä DAT-linja.

·;;; 30 Tässä kohdassa DAT-linja sisältää datan, joka lähetetään *···* ensimmäisellä kellotaajuudella eli CLKlzllä. Modeemista :Y: 126 lähtevä data syötetään datapuskuriin 400, joka sijait- · see taajuudensovituslohkossa 127. Data kellotetaan pusku- • t · riin 400 toisella kellotaajuudella CLK2, joka johdetaan

• I I

• ·* 35 MSCzstä 105. Datapuskuri 400 vastaanottaa dataa DAT-lin- • · 7 115354 jalta. Tässä kohdassa määritetään CLKl:n ja CLK2:n välinen kelloero. Tämä määritys suoritetaan asettamalla osoittimet datapuskurissa 400. Esimerkiksi yksi osoitin mittaa sitä taajuutta, jolla databitit tulevat datapuskuriin 400, mikä 5 tapahtuisi CLKlrn taajuudella, ja toinen osoitin mittaa datapuskurista 400 lähtevän datan taajuutta, joka olisi CLK2:n taajuus, joka kellottaa dataa ulos puskurista 400.

Jos CLK1 on pienempi kuin CLK2 alemman kynnyksen verran, niin esiintyy kellon alinopeustila. Tässä tilassa DAT-10 linjalla puskuriin tuleva data tulee datapuskuriin 400 hitaammin kuin data lähtee datapuskurista 400. Näiden kahden kellotaajuuden sovittamiseksi datapuskurista 400 lähtevästä datasta poistetaan kokonainen bitti, jos kellon alinopeus on alemman kynnyksen alapuolella. Vastaavasti 15 jos CLK1 on suurempi kuin CLK2 ylemmän kynnyksen verran, niin esiintyy kellon alinopeustila, jolloin data tulee datapuskuriin 400 nopeammin kuin data poistuu datapuskurista 400. Tässä tilassa datapuskurista 400 poistuvan datan taajuuden täytyy suurentua, joten puskurista 400 20 lähtevään dataan lisätään kokonainen bitti. Tämä sijoitta- l’·': minen tapahtuu, kun kellon ylinopeus eli näiden kahden • 1 kellotaajuuden ero ylittää ylemmän kynnyksen. Jos CLKlrn , ja CLK2:n erotus ei ole ylemmän tai alemman kynnyksen ylä- puolella tai alapuolella, niin puskurista 400 lähtevää ! 25 dataa ei muuteta.

» t » ‘, ; Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa neljä kellokom- • · '·1 pensointitilaa ovat mahdollisia, ja ne on esitetty taulu kossa 1 vain selitystarkoituksessa; tila ja vastaava bittikuvio voivat muuttua järjestelmän suunnittelusta riip-30 puen.

* 1 · • · · · t 1 t > t 1 · 8 115354 i ί

TOIMINTO BITTIKUVIO

5 TILA 1 EI MUUTOSTA "00" TILA 2 POISTA 1 BITTI "01" TILA 3 LISÄÄ "0" "10" 10--- TILA 4 LISÄÄ "1" "11"

Taulukko 1 15

Taulukko 1 esittää yleisesti kellokompensointitiloja sekä | niitä vastaavaa toimintoa ja bittikuviota, ja on siis | 20 esitetty vain selitystarkoituksessa. Tapauksessa, jossa i kaksi kelloa ovat olennaisesti samat, puskurista 400 läh tevissä databiteissä ei tarvita mitään muutosta, joten tila 1, joka edustaa ei-muutosta, voisi vastata bittikuviota "00". Kellon alinopeustilassa, jossa vaatimuksena on 25 yhden bitin poistaminen, toista tilaa eli tilaa 2 voisi edustaa bittikuvio "01". Kellon ylinopeuden tapauksessa f· · ! ·* tarvitaan kaksi eri tilaa, koska kellon ylinopeustilanne t t : '· vaatii, että olemassaoleviin databitteihin lisätään bitti; ’ >,* lisätty bitti voi olla joko "0" tai "1". Tällöin tila 3 i · * 30 vastaa "0"-bitin lisäämistä ja sitä voisi edustaa bittiku- vio "10", kun taas tila 4 vastaa "1"-bitin lisäämistä ja ;Vt sitä voisi edustaa bittikuvio "11". Hystereesiominaisuus voidaan lisätä asettamalla kaksi kynnystä kummallekin osoittimelle riippuen kompensoinnin tilasta.

35 Asianmukaisen kellokompensointitilan määrityksen .. , suorittavat digitaalinen signaaliprosessori (DSP, digital » * * * ·' signal processor) 406 ja mikroprosessori (μΡ) 405, jotka parhaana pidetyssä suoritusmuodossa ovat Motorola 56001 ;Y DSP ja Motorola 68020 μΡ. μΡ tarkkailee osoittimia pusku- • · 40 rissa 400 ja määrittää asianomaisen tilan ja sitä edusta-van bittikuvion vertaamalla taajuutta, jolla data tulee ? » ft* * * * • t 9 115354 j j puskuriin 400, taajuuteen, jolla data lähtee puskurista J 400. Kun μΡ 405 vastaanottaa dataa modeemista 126, niin μΡ | 405 muokkaa datan V.110-kehykseen. Sen jälkeen kun vaadittava kompensointitila on määritetty, DSP 406 muuttaa data-5 bittien lukumäärää monikehyksessä 310 vastaavasti. Jos μΡ 405 on määrittänyt, että mitään muutosta ei tarvita, kom-pensointitilana käytetään bittikuviota "00", eikä monike- i hyksen databittien D lukumäärässä tapahdu mitään muutosta.

| Jos μΡ 405 on määrittänyt, että vallitsee kellon ylino- 10 peus, ts. tila 2, bittikuvio "01" sijoitetaan kahteen kah deksasta E-bitistä monikehyksessä 310. Tässä tapauksessa monikehyksen 310 vastaanottava pääte hylkää toisen V.110-kehyksen 305 E-bittejä välittömästi seuraavan databitin.

Jos μΡ 405 on määrittänyt, että databittien lukumäärää 15 monikehyksessä 310 tarvitsee suurentaa bitin verran, niin μΡ 405 suurentaa niiden lukumäärää lisäämällä "0"- tai "l"-bitin käyttäjädatabittien kokonaismäärään. Tämä tapahtuu viimeisen E-bittejä edeltävän databitin ja ensimmäisen ! E-bittejä seuraavan databitin välissä toisessa V.110-ke- 20 hyksessä.

IWF 125 on dupleksijärjestelmä, ja siten se myös vastaanottaa lähetetyt ja muutetut V.110-kehykset. Kuvio 5 esittää vastaanotto- ja muunnosprosessia V. 110-kehyksestä raakadataksi, jonka modeemi 126 vaatii tulodatakseen.

·, 25 Datavastaanotin 500 vastaanottaa monikehyksen 310, joka .!'! nytkin käsittää ensimmäisen V. 110-kehyksen 300 ja toisen ; V.110-kehyksen 305. Kehykset syötetään DSP:hen 506 ja • ;* pP:hen 505, jotka parhaana pidetyssä suoritusmuodossa ' nytkin ovat Motorola 56001 DSP ja Motorola 68020 μΡ. μΡ 30 505 ja DSP 506 kellotetaan CLK2:lla, joka johdetaan MN:n 106 kellosta. Vastaanotetusta kompensointitilasta riippuen DSP 506 dekoodaa kompensointitilabiteille suoritetun myö-täsuuntaisen virheenkorjauksen ja lähettää dekoodatun tilan μΡ:11β 505, jossa monikehyksen 310 databittejä muu-35 tetaan vastaavasti. Esimerkiksi jos kompensointitila on i 10 115354 tila 2, niin mikroprosessori hylkää toisen V.110-kehyksen I 305 E-bittejä välittömästi seuraavan databitin. Jos dekoo dattu tila on sellainen, että vallitsee tila 3 tai tila 4, niin mikroprosessori lisää bitin mikroprosessorista 505 5 lähteviin raakadatabitteihin. Mikroprosessorin 505 ulostulo syötetään datapuskuriin 500, jolla tässäkin on kello-sisäänmeno CLK2. Aiheuttamalla oikean kompensoinnin μΡ 505 muodostaa uuden taajuuden modeemille 126, johon data kellotetaan CLKl:llä. Data siirretään analogi/PCM-lohkoon 10 124, jossa se muunnetaan PCM-signaaliksi ja siirretään takaisin MSCrhen 105. Tässä kohdassa, katso kuvio 1, MSC j 105 lähettää datan PSTN/ISDN-verkkoihin 100 puhemodulaa- tiomuodossa käyttäen PCM-näytteitä.

Kuvio 6 esittää lohkokaaviomuodossa yleisesti ne 15 vaiheet, jotka IWF läpikäy riippumattomien kellolähteiden sovittamiseksi ja datan lähettämiseksi tämän keksinnön mukaan. Prosessi IWF:ssä alkaa 600:sta kehittämällä 603:ssa kellon, jolla on toinen kellotaajuus, ja vastaanottamalla 606:ssa vähintään ennalta määrätyn määrän verkkoinformaa-20 tiobittejä ja databittejä ensimmäisellä kellotaajuudella.

Sen jälkeen μΡ 405 määrittää 609:ssä ensimmäisen kellotaajuuden ja toisen kellotaajuuden eron. DSP 406 muuttaa 612:ssa mainittua ennalta määrättyä databittien lukumäärää tietyllä määrällä kokonaisia bittejä, ja datalähetin 420 25 lähettää 615:ssä vähintään yhden verkkoinformaatiobitin ja ainakin muutetut databitit toisella kellotaajuudella.

; Kuvio 7 esittää vuokaaviomuodossa yleisesti ne vai- • heet, jotka IWF läpikäy riippumattomien kellotaajuuksien *·' ' sovittamiseksi ja datan vastaanottamiseksi tämän keksinnön 30 mukaan. Prosessi IFW:ssä alkaa 700:sta, kun datavastaan-otin 500 vastaanottaa 703:ssa vähintään yhden tiedonsiir-tokehyksen toisella kellotaajuudella. DSP 506 määrittää 706:ssa kellokompensointitilan, μΡ 505 muuttaa 709:ssä databittien lukumäärää vähintään yhden databitin verran, 11 115354 ja kellonasettelulohko 501 asettelee 712:ssa toisen kellotaajuuden vastaamaan kohdeverkon kellotaajuutta.

Kuvio 8 esittää lohkokaaviomuodossa yleisesti ne vaiheet, jotka viestintäjärjestelmä läpikäy datan siirtä-5 miseksi yhdestä itsenäiset kellolähteet omaavasta verkosta toiseen itsenäiset kellolähteet omaavaan verkkoon tämän keksinnön mukaan. Prosessi alkaa 800:sta, kun ensimmäinen dataliitäntä kehittää 8Q3:ssa toisen kellon, jolla on toinen kellotaajuus. Ensimmäinen dataliitäntä vastaanottaa 10 sen jälkeen 806:ssa vähintään ennalta määrätyn määrän verkkoinformaatiobittejä ja databittejä ensimmäisellä kel-j lotaajuudella ja määrittää 809:ssä ensimmäisen ja toisen kellotaajuuden eron. Sen jälkeen 812:ssa ensimmäinen dataliitäntä muuttaa ennalta määrättyä databittien lukumäärää 15 vähintään yhden databitin verran ja lähettää 815:ssä vähintään yhden verkkoinformaatiobitin ja ainakin muutetut databitit toisella kellotaajuudella. Sen jälkeen toinen dataliitäntä vastaanottaa 818:ssa vähintään yhden verkkoinformaatiobitin ja ainakin muutetut databitit toisella 20 kellotaajuudella ja määrittää 821:ssä kellokompensointiti-lan. Sen jälkeen toinen dataliitäntä muuttaa 824:ssä databittien lukumäärää vähintään yhden databitin verran ja J··'; asettelee 827:ssä toisen kellotaajuuden vastaamaan kohde- ;·. verkon kellotaajuutta.

, 25 Tämän menetelmän tarkoituksena ei ole ainoastaan .!’! riippumattomien kellolähteiden kellosovitus IWF:ssä 125 !. ! käytettyjen verkkojen poikki, vaan sitä voidaan käyttää • t>; myös matkaviestimissä 110, jotka myös voivat tarvita kel- ' lotaajuuden sovittamista riippumattomaan lähteeseen. Seli- 30 tettyjä menetelmiä voidaan lisäksi käyttää pelkässä ISDN-ympäristössä, jossa käytetään erillisiä asynkronisia ISDN-kellolähteitä.

: · : Koska tämän keksinnön laitteen ja menetelmän par- haana pidetty suoritusmuoto on digitaalinen radiopuhelin-35 järjestelmä, niin suuret bittivirhesuhteet (BER) eivät ole • * 12 115354 epätavallisia radioliitännän kautta tapahtuvan siirron aikana. Käyttämällä kahta bittiä esittämään kellokompen-sointitilaa ja käytettäessä muita kuutta bittiä myötäsuun-taiseen virheenkorjaukseen pienennetään digitaalisen ra-5 diopuhelinjärjestelmän herkkyyttä suuremmille bittivirhesuhteille (BER). Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa kahta V.110-kehystä käytetään kaiken kaikkiaan kahdeksaa E-bit-tiä varten. Jotta vielä enemmän pienennettäisiin herkkyyttä suurille bittivirhesuhteille (BER), voidaan käyttää 10 useampia kuin kahta peräkkäistä V.110-kehystä, mikä aiheuttaa sen, että useampia E-bittejä voidaan käyttää myö-täsuuntaiseen virheenkorjaukseen. Lisäksi voidaan käyttää muita myötäsuuntaisia virheenkorjausmenetelmiä. Esimerkiksi käyttämällä yhtä V.110-kehystä, jossa on kaiken kaikki-15 aan neljä E-bittiä, ja käyttämällä kahta E-bittiä kello-kompensointia varten ja muita E-bittejä ja ylimääräisiä S-ja X-bittejä myötäsuuntaiseen virheenkorjaukseen voidaan vielä saada herkkyys suurelle bittivirhesuhteelle (BER) pienenemään. Kellokompensointitilana voitaisiin myöskin 20 käyttää yhdestä neljään E-bittiä, joita käytetään kello-kompensointiin V. 110-kehyksessä, ja myötäsuuntainen virheenkorjaus voitaisiin aikaansaada toistamalla tietty tila :·.·. ennalta määrätyssä määrässä V. 110-kehyksiä. Tässä skenaa- ;·. riossa ensimmäisellä V.110-kehyksellä olisi määrätty tila 25 ja sitä seuraavat V.110-kehykset sisältäisivät saman ti- lan, ja kun järjestelmä on vakuuttunut siitä, että "oikea" ^ ; kompensointitila on vastaanotettu, se jatkaa eri kellokom- '· ·1 pensointitilan omaavien V. 110-kehysten vastaanottamista.

' Mitä tahansa monista myötäsuuntaisen virheenkorjauksen 30 menetelmistä on mahdollista käyttää.

Sisällyttämällä tämän keksinnön laite ja menetelmä radiopuhelinjärjestelmään, kuten GSMrään, on ratkaistu ··’: asynkronisten/riippumattomien kellolähteiden ongelma.

Menetelmä muuttaa databittejä V. 110-kehyksessä vähintään ·/ 35 yhdellä kokonaisella databitillä varmistaen siten sen, IM t t 13 115354 ; että liitännässä suoritettu kompensointi ja optimointi ei | kadota databittejä, jotka menetettäisiin, jos ne olisivat murto-osabittejä. Siirron luotettavuutta on suurennettu kompensointitilojen myötäsuuntaisella virheenkorjauksella 5 ja pienentämällä siten menetelmän herkkyyttä suurten bittivirhesuhteiden (BER) aiheuttamille virheille. Lisäksi datasiirtoympäristössä tyypillisesti käytettäviä yksinkertaisia datapuskureita voidaan käyttää korvaamaan kalliit ja mutkikkaat vaihe-eroilmaisimet ja niiden käytön lisäksi 10 vaatimat näytteitystekniikat.

» > · 1 > » »

Claims (14)

14 115354

1. Radiopuhelin]ärjestelmä (106), joka liittyy ISDN- verkkoon (100) ja missä radiopuhelinjärjestelmän ja verkon dataa kellotaan eri taajuuksilla radiopuhelinjärjestelmän 5 datataajuuksia huomioon ottaen, joka radiopuhelin- järjestelmä käsittää lähettimen ja vastaanottimen, tunnettu siitä, että lähetin määrittää välttämättömän kompensointi-informaation molempien järjestelmien sovittamiseksi datataajuuksien eron 10 perusteella ja kehittää datataajuuksien korjausinformaation välttämättömän kompensaation perusteella ja siitä, että datataajuuksien korjausinformaatio on jakautunut vähintään kahteen ISDN-kehykseen ja ISDN-kehyksien alueisiin missä datasiirtoa ei käytetä, jolloin datataajuuksien korjaus- 15 informaatio ohjaa vastaanotinta kompensoimaan data- , . taajuuksien eron tietyllä määrällä kokonaisia bittejä, * « · * * .. ' vastaanotin vastaanottaa datataajuuksien korjaus- * »· informaation ja määrittää välttämättömän korjauksien data- * · y t taajuuksien korjausinformaation perusteella ja kompensoi 20 datataajuuksien eron vastaanottopäässä tietyllä määrällä kokonaisia bittejä, kuten datataajuuksien korjaus-informaatiolla määrätään.

.···. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiopuhelinjär jestelmä (106), tunnettu siitä, että lähetin sijaitsee joko 25 radiopuhelinjärjestelmän kiinteään perusrakenteeseen kuu- luvassa laitteistossa tai matkaviestimessä (110) . I I i i

« • · • : 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiopuhelinjärjestelmä (106) , tunnettu siitä, että vastaanotin sijaitsee 15 115354 joko radiopuhelinjärjestelmän kiinteään perusrakenteeseen kuuluvassa laitteistossa tai matkaviestimessä (110).

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen radiopuhelinjärjes-telmä (106), tunnettu siitä, että radiopuhelin- 5 järjestelmän kiinteään perusrakenteeseen kuuluva laitteisto lisäksi käsittää yhteiskäyttötoiminnon (IWF, 125) radiopuhelinjärjestelmässä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiopuhelinjärjestelmä (106), tunnettu siitä, että mainitut vähintään 10 kaksi ISDN-kehystä lisäksi käsittävät vähintään kaksi V.110-kehystä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen radiopuhelinjärjestelmä (106) , tunnettu siitä, että datataajuuksien korjausinformaatio käsittää lisäksi 5-bittisen koodisanan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen radiopuhelinjärjestelmä ; ·* (106), tunnettu siitä, että alueet, joita ei • *’ käytetä datasiirtoon, lisäksi käsittävät vähintään kahden ; V. 110-kehyksen E-bitit.

* * * 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen radiopuhelinjärjestelmä ’ ' 20 (106), tunnettu siitä, että 5-bittinen koodisana , on sijoitettu kahden peräkkäisen V.110-kehyksen E4-, E5- ja ! E6-bitteihin.

* · ‘ 9. Radiopuhelinjärjestelmän (106) lähetin, joka liittyy * · verkkoon (100), jota kellotaan radiopuhelinjär jestelmän : 25 (106) taajuudesta eroavalla taajuudella, i I I l t tunnettu siitä, että 115354 lähetin siirtää datataajuuksien kompensointi-informaation kehyksissä, kehittää välttämättömän datataajuuksien korjausinformaation verkon (100) ja radiopuhelin-järjestelmän (106) datataajuuksien sovittamiseksi tosiinsa 5 data-taajuuksien eron perusteella, osittaa nämä datataajuudet siirtoa varten vähintään kahteen ISDN-kehykseen käyttämällä ISDN-kehysten alueita, joita ei käytetä liikenne-informaatiota varten, ja joissa datataajuuksien kompensaatio-informaatio aikaansaa sen, että 10 vastaanotin kompensoi datataajuuksien eron tietyllä määrällä kokonaisia bittejä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että lähetin sijaitsee joko j radiopuhelinjärjestelmän kiinteään perusrakenteeseen kuu- 15 luvassa laitteistossa tai matkaviestimessä (110).

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lähetin, tunnettu [ t siitä, että mainitut vähintään kaksi ISDN-kehystä lisäksi ! * · ’ käsittävät vähintään kaksi V.110-kehystä.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen lähetin, j. ;* 20 tunnettu siitä, että datataajuuksien korjaus- informaatio lisäksi käsittää 5-bittisen koodisanan. • * » 0

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lähetin, ;;; tunnettu siitä, että alueet, joita ei käytetä data- • » • · siirtoon, lisäksi käsittävät vähintään kahden V.110- • * · 25 kehyksen E-bitit. • » *

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen lähetin, • I *:·*: tunnettu siitä, että 5-bittinen koodisana on 17 115354 sijoitettu kahden peräkkäisen V.110-kehyksen E4-, E5- ja E6-bitteihin. 5 t I * » · » · 18 1 1 5354