FI114195B - Järjestely valaisimen yhteydessä - Google Patents

Description

1141 y Järjestely valaisimen yhteydessä

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy valaisinten yhteydessä käytettävään järjestelyyn, jossa valaisimia syöttävä virtapiiri käsittää teholähteen ja kytkimiä sähkövirran 5 kytkemiseksi teholähteeltä valaisimelle. Keksinnön mukaisen järjestelyn tyypillinen käyttökohde on julkisen liikenteen ajoneuvojen sisävalaistuksessa, mutta sitä voidaan käyttää myös missä tahansa muussa kohteessa, jossa tarvitaan samantyyppistä valaistusta.

Esimerkiksi joukkoliikennevälineissä, kuten linja-autoissa, junissa ja 10 raitiovaunuissa, tai rakennusten sisällä, kuten hotellien ja palvelutalojen käytävillä, on tarkoituksenmukaista, että tilan valaistusta voidaan mukauttaa muuttuvien olosuhteiden myötä. Tämän vuoksi valaistus on yleensä suunniteltu niin, että on mahdollista vähentää tai lisätä valaistusta käyttämällä vain osaa valaisimista. Viihtyvyys- tai turvallisuussyistä esimerkiksi yöllä linja-auton matkus-15 tamossa tarvitaan erilaista valaistusta kuin päivällä tai matkustamon ollessa tyhjillään. Esimerkki viihtyvyyden lisäämisestä linja-autoissa sisävalaistuksen avulla on matkustajakohtaisten lukuvalojen käyttö. Matkustajat voivat tällöin säätää itse oman istumapaikkansa valaistusta esimerkiksi sen mukaan, lukevatko he vai onko tarkoitus levätä.

20 Yllä kuvatun kaltainen valaistus toteutetaan usein siten, että tehon- t '·* syöttö valaisimelle tapahtuu teholähteeltä, jolla aikaansaadaan tarvittava jänni- •, te, esimerkiksi tasajännite. Valaisin kytketään päälle erillisestä katkaisimesta, : jolloin tehonsyöttö teholähteeltä valaisimelle käynnistyy. Teholähde tasaa jän- * niteitä pitäen jännitettä tietyllä tasolla, jolloin valaisin voi toimia luotettavasti il- j 25 man jännitesyötössä tapahtuvien vaihtelujen aiheuttamia häiriöitä.

·. Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on, että kukin valaisin tar- vitsee erillisen teholähteen. Teholähteet ovat kalliita, jolloin valaistuksen toteutuksen kustannukset etenkin useita valaisimia käsittävässä järjestelmässä ko-;;; hoavat verraten suuriksi.

t t 30 Keksinnön lyhyt selostus ,·· , Keksinnön tavoitteena on siten kehittää valaisimen yhteydessä käy- ·_ tettävä järjestely siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksin- : nön tavoite saavutetaan järjestelyllä, jolle on tunnusomaista se, mitä sanotaan : ‘ : itsenäisessä patenttivaatimuksessa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat 35 epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

1141!, 2

Keksintö perustuu siihen, että kaksi tai useampi valaisin voi samanaikaisesti olla kytkettynä samaan teholähteeseen. Teholähdettä syötetään oh-jausjohtimien kautta jännitesyötöstä. Teholähde käynnistyy, kun yksi tai useampi jännitesyöttö kytketään jännitteiseksi. Kutakin valaisinta varten on oma 5 ohjausjohdin ja valaisimen teholähteeseen kytkemiseksi tarvittava kytkin. Tieto valaisimen valinnasta välitetään ohjausjohdinta pitkin kytkimelle. Keksinnön mukaisessa järjestelyssä kytkimet toimivat vasteellisena vastaavan jänni-tesyötön kytkemiselle jännitteiseksi.

Keksinnön mukaisen järjestelyn etuna on, että valaistuksen toteu-10 tuskustannuksissa säästetään, kun eri valaisimille käytetään yhteistä teholähdettä sen sijaan, että kullekin valaisimelle olisi oma teholähteensä. Yhden teholähteen ratkaisu vähentää myös tarvittavan johdotuksen määrää nykyisiin ratkaisuihin verrattuna. Keksinnön mukainen järjestely vähentää energiankulutusta, sillä, kun yhtäkään valaisinta ei ole kytketty, teholähde ei ota virtaa, joins loin vältetään tyhjäkäyntihäviöitä.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä viitaten oheiseen piirustukseen, jossa:

Kuvio 1 esittää yksinkertaistettua kaaviokuvaa keksinnön mukaises-20 ta järjestelystä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus * , Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen järjestely esimer- .kinomaisesti kolmella valaisimella L1, L2, L3 toteutettuna. Kukin valaisin L1, . : L2, L3 kytkeytyy päälle suljettaessa valaisinta vastaava kytkin K1, K2, K3 siten, 25 että valaisin L1 kytkeytyy päälle kytkimestä K1, valaisin L2 kytkimestä K2 ja valaisin L3 kytkimestä K3. Kytkimiä K1, K2, K3 ohjataan niitä vastaavien ohja-usjohtimien J1, J2, J3 välityksellä. Ohjausjohdinta J1, J2, J3 pitkin kytkimelle ;;; K1, K2, K3 välitetään jännitesyötöltä V1, V2, V3 signaali, joka sulkee kytkimen *·. ' K1, K2, K3. Teholähteelle P syötetään jännitettä jännitesyötöstä jännitesyötöt : 30 V1, V2, V3 teholähteeseen yhdistäviä johtimia pitkin. Yhdenkin jännitesyötön .···, V1, V2, V3 kytkeminen jännitteiseksi saa aikaan teholähteen P käynnistymi-

* t I

, ·, sen. Tehonsyöttö T teholähteeltä P tapahtuu niille valaisimille L1, L2, L3, joita : : ; vastaavat kytkimet K1, K2, K3 ovat suljettuina.

1141:/ 3

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan teholähde P ei ota virtaa, jos yksikään valaisimista L1, L2, L3 ei ole kytkettynä päälle eli jos yksikään jännitesyötöistä V1, V2, V3 ei ole jännitteinen.

Keksinnön vielä erään edullisen suoritusmuodon mukaan teholähde 5 P ja kytkimet K1, K2, K3 on integroitu samaan moduuliin M. Tällöin ne voivat esimerkiksi sijaita fyysisesti samassa laitteessa.

Valaisinten määrää keksinnön mukaisessa järjestelyssä ei luonnollisestikaan ole tarkoitus rajoittaa kahteen tai kolmeen, vaan niitä voi olla myös mikä tahansa muu määrä, jolloin tarvittavia kytkimiä ja ohjausjohtimia on myös 10 vastaava määrä. Termi valaisin tulee ymmärtää mahdollisimman laajasti. Se voi tarkoittaa esimerkiksi hehkulamppua, loisteputkivalaisinta tai lediä. Valaisimella voidaan ajatella viitattavan valaisinryhmään, jossa kaksi tai useampia valaisimia on kytketty samaan teholähteeltä tulevaan syöttöön. Kytkimellä viitataan tässä yhteydessä esimerkiksi releeseen tai soveltuvaan puolijohde-15 komponenttiin.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin, vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

* · t 1 ·

Claims (9)

1. Valaisinjärjestely, joka käsittää teholähteen (P), kaksi tai useampia valaistuselimiä (L1, L2, L3), kytkinelimiä (K1, K2, K3) ja jännitesyöttöjä (V1, V2, V3), jolloin kukin kytkinelin (K1, K2, K3) on sovitettu ohjaamaan vastaavaa 5 valaistuselintä (L1, L2, L3), tunnettu siitä, että teholähde (P) on sovitettu vasteelliseksi yhden ja/tai useamman jännitesyötön (V1, V2, V3) kytkemiselle jännitteiseksi; ja kukin kytkinelin (K1, K2, K3) on sovitettu vasteellisiksi vastaavan jännitesyötön (V1, V2, V3) kytkemiselle jännitteiseksi teholähteen (P) tuotta-10 man tehon syöttämiseksi vastaavalle valaistuselimelle (L1, L2, L3).

1. A ; >

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valaisinjärjestely, tunnettu siitä, että valaistuselin (L1, L2, L3) käsittää yhden tai useamman valonlähteen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen valaisinjärjestely, tunnettu siitä, että mainitut kytkinelimet (K1, K2, K3) on integroitu teholähtee- 15 seen (P).

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen valaisinjärjestely, tunnettu siitä, että teholähde (P) on jännitteetön, mikäli yhtään valaistuselintä (L1, L2, L3) ei ole kytketty siihen.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-4 mukainen valaisin-20 järjestely, tunnettu siitä, että mainitut valaistuselimet (L1, L2, L3) ovat hehkulamppuja.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen valaisin-järjestely, tunnettu siitä, että mainitut valaistuselimet (L1, L2, L3) ovat le- : " dejä. • 25

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen valaisin- ' ·· järjestely, tunnettu siitä, että mainitut valaistuselimet (L1, L2, L3) ovat lois- [: teputkivalaisimia.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen valaisin-•järjestely, tunnettu siitä, että mainitut kytkinelimet (K1, K2, K3) ovat relei- .··. 30 tä.

·’ 9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen valaisin- ‘ ’ järjestely, tunnettu siitä, että mainitut kytkinelimet (K1, K2, K3) ovat puoli- t I I johdekomponentteja. S 11‘-