FI114129B - Konferenssipuhelujärjestely - Google Patents

Description

, 114129

Konferenssipuhelujärjestely

Keksinnön ala

Keksintö liittyy konferenssipuhelujärjestelmiin ja erityisesti konfe-renssipuhelussa käytettävän audiokoodekin valintaan.

5 Keksinnön tausta

Erilaisia audio- ja videokonferenssipuhelupalveluita on ollut jo pitkään tarjolla erityisesti piirikytkentäisissä tietoliikenneverkoissa. Konferenssi-puhelujärjestelmät voidaan luokitella jaettuihin ja keskitettyihin järjestelmiin, joista keskitetyt järjestelmät ovat osoittautuneet palveluiden tarjoajien ja pääte-10 laitteiden toteutuksen kannalta edullisemmaksi tavaksi toteuttaa konferenssi-puhelupalveluita.

Kuviossa 1 esitetään tunnetun tekniikan mukainen peruskonsepti keskitetyn audiokonferenssipalvelun toteuttamiseksi. Konferenssipuhelujärjes-telmä käsittää konferenssisillan CB ja siihen yhteydessä olevia useita pääte-15 laitteita UE. Jokainen päätelaite UE vastaanottaa päätelaitteen käyttäjän puhetta mikrofonin avulla ja koodaa (encod) puhesignaalin jollakin sinänsä tunnetulla puhekoodekilla. Koodattu puhe välitetään konferenssisillalle CB, joka dekoodaa (decod) puhesignaalin vastaanotetusta signaalista. Konferenssisilta CB yhdistää audioprosessointiyksikössä APU eri päätelaitteilta vastaanotetut 20 puhesignaalit käyttämällä jotain sinänsä tunnettua prosessointitapaa, minkä jälkeen useita puhesignaaleja käsittävä yhdistetty signaali lähetetään jollakin sinänsä tunnetulla puhekoodekilla koodattuna (encod) takaisin päätelaitteille UE, jotka dekoodaavat (decod) vastaanotetusta signaalista yhdistetyn pu-’ hesignaalin, josta muodostetaan kuultava audiosignaali kaiuttim(i)en tai kuu- 25 lokkeiden avulla. Kullekin päätelaitteelle lähetettävästä yhdistetystä audiosig-naalista on tyypillisesti poistettu kyseisen päätelaitteen konferenssisillalle lähettämä audiosignaali, jotta haitalliset kaikuilmiöt voidaan välttää.

Yhdistetty signaali muodostetaan konferenssisillassa tyypillisesti jo-ko yksikanavaisena (monotoninen) audiosignaalina tai kaksikanavaisena (ste- • \ 30 reofoninen) audiosignaalina. Kaksikanavaiseen audiosignaaliin voidaan konfe- renssisillassa luoda keinotekoisesti tilavaikutelma eli suorittaa ns. spatialisointi.

• · * *; · ’ Tällöin audiosignaalia käsitellään siten, että kuulijalle syntyy vaikutelma siitä, :Y: että konferenssipuheluun osallistujat sijaitsevat eri puolilla konferenssitilaa.

·:·· Tällöin eri audiokanavilla lähetettävät audiosignaalit poikkeavat toisistaan.

114129 2 Käytettäessä yksikanavaista audiosignaalia kaikki puhesignaalit (eli yhdistetty signaali) lähetetään sekoitettuna sannalla audiokanavalla.

Riippumatta siitä, käytetäänkö yhtä vai useaa audiokanavaa, käytetään puheen siirtoon tyypillisesti vain yhtä tiedonsiirtokanavaa. Samaa tiedon-5 siirtokanavaa voidaan esimerkiksi videokonferenssissa käyttää myös videokuvan siirtoon. Jotta tiedonsiirtoväylällä käytettävä kaistanleveys voitaisiin minimoida, konferenssisillan ja päätelaitteiden välillä lähetettävät audiosignaalit siis koodataan/dekoodataan käyttämällä järjestelmän tukemaa puhe- tai audio-koodekkia.

10 Puhe- tai audiokoodekilla tarkoitetaan siis tässä hakemuksessa nii tä välineitä, joilla suoritetaan analogisen tai digitaalisen kompressoimattoman audioinformaation, tyypillisesti puheen, koodaus digitaalisiksi audio/puhepara-metreiksi ennen siirtotietä mahdollisesti tapahtuvaa kanavakoodausta. Vastaavasti vastaanotettaessa audioinformaatiota puhe- tai audiokoodekit käsittävät 15 välineet tyypillisesti kanavadekoodaukselta tulevien audio/puheparametrien muuntamiseksi digitaaliseksi kompressoimattomaksi audioinformaatioksi, joka toistettaessa voidaan muuttaa analogiseksi audioinformaatioksi. Täten esimerkiksi stereofonisen audiosignaalin eri audiokanavilla voidaan käyttää eri puhe- tai audiokoodekkia tai koodekin toimintamoodia, mutta käsitteellisesti 20 nämä muodostavat kuitenkin yhden audiokoodekin. Termillä audiokoodekki tarkoitetaan siten sekä audiokoodekkeja perinteisessä mielessä, kuten erilai- • '·· siä aaltomuotokoodekkeja, että erilaisissa järjestelmissä käytettäviä puhekoo- ·:·*: dekkeja.

Erilaisia tunnettuja konferenssipuhelujärjestelmiä, jotka ovat edellä 25 kuvatun peruskonseptin erilaisia variaatioita, on kuvattu esimerkiksi patenttijul- kaisuissa US 6,125,115, US 5,991,385 ja WO 99/53673.

Eräs tunnettu konferenssipuhelujärjestelmä on kuvattu julkaisussa US 5 317 567, jossa päätelaitteet ja konferenssisilta tukevat moninopeuksista, Vocoder-tyyppistä puhekoodekkia. Järjestelmässä määritetään samanaikais- ·;;; 30 ten aktiivisten puhujien lukumäärä ja valitaan käytettävän puhekoodekin nope- • » ’·· ' us jakamalla käytettävä kaistanleveys aktiivisten puhujien lukumäärällä. Puhe- • ; : koodekin säätö tapahtuu siis muokkaamalla Vocoder-tyyppisen puhekoodekin : · · . erilaisia parametreja, jotka vaikuttavat puhekoodekin nopeuteen.

Ongelmana näissä ratkaisuissa on järjestelmien joustamattomuus v·· 35 erilaisten konferenssipuhelun aikana muodostuvien puhetilanteiden suhteen, : : erityisesti käytettävän puhekoodauksen optimoinnin suhteen. Tietyt alhaisen 114129 3 bittinopeuden puhekoodekit käyttävät kapeaa siirtokaistanleveyttä, mutta eivät kykene laadukkaaseen puhekoodaukseen läheskään kaikissa puhetilanteissa. Toisaalta taas laadukkaaseen puhekoodaukseen kykenevät suuren bittinopeuden puhekoodekit tai ns. aaltomuotokoodekit kuluttavat paljon siirtokais-5 tanleveyttä. Tästä seuraa myös väistämättä tiedonsiirrossa käytettävän kaistanleveyden epäoptimaalinen hyödyntäminen, mikä on huomattava epäkohta varsinkin kaistarajoitteisissa pakettivälitteisissä verkoissa.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän 10 toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, konferenssisiltalaitteella ja päätelaitteella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti-15 vaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että konferenssipuhelua ohjataan järjestelmässä, joka käsittää konferenssisillan usealta päätelaitteelta tulevien audiosignaalien yhdistämiseksi ja yhdistetyn signaalin lähettämiseksi edelleen ainakin yhdelle, tyypillisesti usealle päätelaitteelle käyttäen ainakin yhtä lähetys-20 koodekkia, joka konferenssisilta käsittää spatialisointiyksikön. Keksinnön mu-kaisessa menettelyssä määritetään ensin konferenssisillan sisääntulojen au-·!··· diosignaaleista olennaisesti samanaikaisesti aktiivisten ennalta määritettyjen :;*. audiokomponenttien, kuten puhesignaalien, lukumäärä, ja valitaan sitten näi- den samanaikaisesti aktiivisten ennalta määritettyjen audiokomponenttien lu-25 kumäärän perusteella käytettäväksi ainakin yksi lähetyskoodekki. Konferenssi-sillassa yhdistetty audiosignaali lähetetään tätä valittua lähetyskoodekkia käyt-' ·’ täen ainakin yhdelle, tyypillisesti usealle päätelaitteelle. Jokaista päätelaitetta kohti konferenssisillassa voi olla oma spatialisointiyksikkönsä, jolloin jokainen osallistuja saa oman erilaisen äänikuvan konferenssiympäristöstä. Edelleen jo-

• I I

30 kaisen osallistujan oma puhesignaali voidaan myös poistaa itselle takaisin tu-: .·. levästä yhdistetystä audiosignaalista !···! Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti, mikäli sa-

• I

manaikaisesti aktiivisia ennalta määritettyjä audiokomponentteja on vain yksi, v\* lähetetään mainittu yhdistetty signaali ainakin yhdelle päätelaitteelle koodattu- 35 na ensimmäisellä, tyypillisesti alhaisen bittinopeuden, audiokoodekilla, tai jos samanaikaisesti aktiivisia ennalta määritettyjä audiokomponentteja on enem- 114129 4 män kuin yksi, lähetetään mainittu yhdistetty signaali ainakin yhdelle päätelaitteelle koodattuna toisella, tyypillisesti suuren bittinopeuden, audiokoodekilla.

Keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti, mikäli samanaikaisesti aktiivisia ennalta määritettyjä audiokomponentteja on vain 5 yksi, lähetetään mainittu yhdistetty signaali ainakin yhdelle päätelaitteelle yksikanavaisena audiosignaalina ja spatialisoidaan vastaanotettu yksikanavainen audiosignaali mainitussa päätelaitteissa, tai jos samanaikaisesti aktiivisia ennalta määritettyjä audiokomponentteja on vastaavasti enemmän kuin yksi, lähetetään mainittu yhdistetty signaali spatialisoituna ainakin yhdelle päätelait-10 teelle monikanavaisena audiosignaalina.

Keksinnön mukaisen menettelyn etuna on, että voidaan optimoida käytettävän lähetyskoodekin valinta siten, että valitaan aina sellainen koodek-ki, joka varmistaa riittävän hyvän äänenlaadun suhteessa samanaikaisten puhesignaalien lukumäärään kuitenkin niin, että käytettävä kaistanleveys pide-15 tään minimissään. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon etuna on, että alhaisen bittinopeuden audiokoodekin käyttäminen säästää huomattavan paljon käytettävää kaistanleveyttä, mutta kuitenkin samalla saavutetaan riittävän hyvä äänenlaatu yhdelle puhesignaalille. Vastaavasti taas käyttämällä usealle samanaikaisesti aktiiviselle audiosignaalille esimerkiksi suuren bittinopeuden 20 audiokoodekkia tai aaltomuotokoodekkia, voidaan varmistaa edullisesti riittävän hyvä äänenlaatu yhdistetylle audiosignaalille riippumatta konferenssipuhe-! '·· lun samanaikaisten puhesignaalien lukumäärästä, mutta kuitenkin samalla op- timoidaan kaistanleveyden käyttöä siten, että käytetään suurta kaistanleveyttä T: vain silloin, kun se on äänenlaadun varmistamiseksi ehdottomasti tarpeen.

··· 25 Edelleen keksinnön etuna on, että voidaan varmistaa riittävä äänen- laatu kolmiulotteisesti spatialisoidulle audiosignaalille, jolloin konferenssipuhe-··. lun osanottajille voidaan muodostaa kolmiulotteinen tilavaikutelma konferens- sipuhelun muista osanottajista.

Vielä keksinnön erään edullisen suoritusmuodon etuna on, että voi-30 daan optimoida käytettävää kaistanleveyttä siten, että jos samanaikaisesti ak- • · '···' tiivisia puhesignaaleja on vain yksi, lähetetään yhdistetty audiosignaali koodat- : tuna siten, että se kuluttaa mahdollisimman vähän kaistanleveyttä, mutta kui- ; tenkin kykenee välittämään sekä riittävän äänenlaadun että spatialisoinnissa tarvittavan informaation. Jos taas samanaikaisesti aktiivisia puhesignaaleja on 35 useita, on äänenlaadun sekä käytettävän kaistanleveyden kannalta edullisem- • ·» ♦ · ' ‘ paa suorittaa spatialisointi jo konferenssisillassa ja valita sitten lähetettävälle 114129 5 yhdistetylle audiosignaalille sellainen lähetyskoodekki, että laadullisesti riittävä signaali voidaan lähettää kuitenkin niin, että edelleen minimoidaan kaistanleveyden kulutus.

Kuvioiden lyhyt selostus 5 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: kuvio 1 esittää tunnetun tekniikan mukaista peruskonseptia keskitetyn audiokonferenssipalvelun toteuttamiseksi; kuvio 2 esittää keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaista 10 konferenssisiltajärjestelyä; kuvio 3 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista konferenssisiltajärjestelyä; kuvio 4 esittää keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukaista konferenssisiltajärjestelyä; 15 kuviot 5a ja 5b esittävät keksinnön kolmannen suoritusmuodon mu kaista konferenssipuhelujärjestelyä, kun samanaikaisesti aktiivisia puhesig-naaleita havaitaan yksi tai vastaavasti useita; kuvio 6 esittää keksinnön neljännen suoritusmuodon mukaista konferenssisiltajärjestelyä; 20 kuvio 7 esittää vuokaaviona keksinnön mukaisen menettelyn olen- naisia menetelmäaskelia; ja kuvio 8 esittää keksinnön mukaisen päätelaitteen yksinkertaistettua rakennetta.

• · ·

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 25 Keksintöä kuvataan tässä yhteydessä yleisellä tasolla sitomatta ’···’ keksintöä mihinkään erityiseen tietoliikennejärjestelmään. Keksinnön edut tu levat edullisimmin esille erilaisissa pakettivälitteisissä verkoissa, kuten GSM-..I:* pohjaisessa GPRS-verkossa, UMTS-verkossa sekä Internetin kautta käytettä- :vissä konferenssipuhelujärjestelyissä. Keksintöä ei kuitenkaan rajoiteta aino-; ]·, 30 astaan pakettivälitteisiin verkkoihin, vaan keksinnöllä on saavutettavissa etuja ‘il,* myös perinteisten piirikytkettyjen tietoliikenneverkkojen yhteydessä, missä au- ·;* diokoodauksessa säästynyttä siirtokaistaa voidaan käyttää esimerkiksi video- v»: kuvan lähetykseen. Edelleen keksinnössä voidaan hyödyntää erilaisia audio- *:**: ja puhekoodekkeja, kuten esimerkiksi GSM/UMTS-järjestelmistä sinänsä tun- 35 nettuja EFR/FR/HR-puhekoodekkeja ((Enhanced) Full/Half Rate Codec) ja 114129 6 AMR-ja Wideband AMR-puhekoodekkeja (Adaptive Multirate Codec), G.722, G.722.1, G.723.1, G.728, sekä erilaisia aaltomuotokoodekkeja, kuten G.711, sekä MPEG1, MPEG2 ja MPEG4 audiokoodauksessa käytettävät koodekit, kuten AAC-koodekki (Advanced Audio Coding), jotka soveltuvat erilaisten au-5 dioformaattien koodaamiseen/dekoodaamiseen. Termillä audiokoodekki tarkoitetaan siten sekä audiokoodekkeja perinteisessä mielessä, kuten erilaisia aaltomuotokoodekkeja, että erilaisissa järjestelmissä käytettäviä puhekoodek-keja sekä bittinopeudeltaan skaalautuvia koodekkeja, kuten esimerkiksi MPEG-4 mukainen CELP+AAC.

10 Viitaten kuvioon 2 selostetaan seuraavassa keksinnön ensimmäistä aspektia. Kuviossa 2 on esitetty konferenssisilta CB, joka käsittää sisääntulot (li..... In) usealta päätelaitteelta (UEi,..., UEn) tulevien audiosignaalien vas taanottamiseksi. Päätelaitteilta tulevat audiosignaalit on tyypillisesti koodattu jollakin sinänsä tunnetulla lähetyskoodekilla, jolloin audiosignaalit vastaavasti 15 dekoodataan kuhunkin sisääntuloon kytketyllä vastaanottokoodekilla (De-codi,..., Decodn). Audiosignaalien koodaaminen päätelaitteilla ja dekoodaami-nen vastaavasti konferenssisillassa ei ole kuitenkaan keksinnön kannalta olennaista. Yhteen tai useampaan mainituista sisääntuloista voidaan syöttää myös konferenssisillalla generoituja audiosignaaleja, esimerkiksi haluttuja 20 taustaääniä tai tehosteita, jotka halutaan liittää mukaan yhdistettävään audiosignaaliin. Sisääntulojen audiosignaalit viedään audioprosessointiyksikölle : ’·· APU, jossa audiosignaalit yhdistetään halutulla tavalla, mikä voi käsittää sig- naalien sekoittamista, spatialisointia, suodattamista tai muita haluttuja prosessi’: sointimenetelmiä, joiden tuloksena muodostetaan tyypillisesti joko monofoni- ·*· 25 nen tai stereofoninen ulostuleva yhdistetty audiosignaali. On huomattava, että audiosignaalit käsittävät erilaisten audiokomponenttien lisäksi ohjausinformaatiota, jolloin konferenssisillalta ulostuleva yhdistetty audiosignaali saattaa käsittää konferenssisillan läpi sellaisenaan viedyn monotonisen audiosignaalin, johon on muista sisääntuloista liitetty ainoastaan ohjausinformaatiota. Yhdiste-·;;; 30 tyksi audiosignaaliksi käsitetään täten mikä tahansa konferenssisillalta ulostu- leva audiosignaali.

: : Konferenssisillalle sisääntulevat audiosignaalit käsittävät tyypillisesti erilaisia audiokomponentteja, kuten puhetta, muita puheenomaisia ääniä, kuten yskähdyksiä ym., taustamelua sekä mahdollisesti edellä mainittuja keino-35 tekoisesti luotuja audiosignaaleja. Konferenssisillalta lähetettävän yhdistetyn * * audiosignaalin jatkokäsittelyn suhteen keksinnön mukaiselle menettelylle on 114129 7 olennaista, että sisääntulevista audiosignaaleista pystytään määrittämään, kuinka moni mainituista sisääntulevista audiosignaaleista käsittää olennaisesti samanaikaisesti sellaisia audiokomponentteja, tyypillisesti puhetta, jotka halutaan välittää konferenssipuhelun muille osanottajille yhdistetyssä audiosignaa-5 lissa.

Keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti tämä määritys voidaan toteuttaa kuvion 2 mukaisella järjestelyllä, jossa kukin konferenssisil-lan sisääntulo käsittää, edullisesti vastaanottokoodekin (Decod) jälkeen, VAD- yksikön (VADi.....VADn, Voice Activity Detection), joka on järjestetty havait- 10 semaan puheen vastaanotetusta audiosignaalista. Käytännössä VAD-yksiköille tuleva audiosignaali on järjestetty kehyksiin, jotka käsittävät kukin N kappaletta näytteitä. VAD-yksikkö tarkistaa jokaisen kehyksen ja tarkistuksen tuloksena lähetetään ohjausyksikölle CTRL ohjaussignaali, joka kertoo, onko tarkistetusta kehyksestä löydetty aktiivista puhetta vai ei. Täten jokaiselta 15 VAD-yksiköltä johdetaan ohjausyksikölle CTRL ohjaussignaali, yhteensä n kappaletta ohjaussignaaleja, joiden perusteella ohjausyksikkö CTRL pystyy päättelemään ainakin sen, onko sisääntulevien audiosignaalien kehyksissä samanaikaisesti yksi vai useampia aktiivisia puhesignaaleja. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että VAD-yksiköiltä tulevat ohjaussignaalit ovat Boo-20 Ien algebran mahdollistavia signaaleja (esim. puhe=1, ei puhetta=0), jolloin ohjausyksikkö voidaan toteuttaa esimerkiksi yksinkertaisten OR- tai XOR-porttien : *·· avulla. Tällöin myös ohjausyksikön ulostuloksi saadaan Boolen signaali, joka ilmaisee onko kehyksissä samanaikaisesti 0 tai 1 aktiivista puhesignaalia (esim. signaaliarvo=0) tai vastaavasti 2 tai enemmän samanaikaisia aktiivisia ··: 25 puhesignaaleja (esim. signaaliarvo=1).

·: VAD-yksiköiden sijaan voidaan tässä järjestelyssä käyttää audiosi- sällön tarkistusta käyttäviä välineitä, ns. ACD-yksiköitä (Audio Content Detector), jotka analysoivat audiosignaalin käsittämää informaatiota ja erottavat halutut audiokomponentit, kuten puheen, musiikin, taustamelun, tms.. ACD-’;;; 30 yksikön ulostulolla voidaan sitten ohjata ohjausyksikköä CTRL edellä kuvatulla * ; * tavalla.

! Edelleen vastaanottavan audiokomponentin tunnistukseen voidaan käyttää audiosignaaliin edullisesti liitettyä metadata- tai ohjausinformaatiota, Λ joka ilmaisee signaalin käsittämien audiokomponenttien tyypin, kuten puheen, v\ 35 musiikin, taustamelun, tms.

• * * » • · 114129 8 Tällä ohjausyksikön CTRL ulostulosignaalilla ohjataan konferenssi-sillalta lähetettävän yhdistetyn audiosignaalin audiokoodausta edullisesti siten, että mikäli päätelaitteilta UE tulevista audiosignaaleista havaitaan samanaikaisesti korkeintaan yksi haluttu audiokomponentti, kuten puhe, lähetetään mai-5 nittu yhdistetty audiosignaali päätelaitteille koodattuna alhaisen bittinopeuden audiokoodekilla. Alhaisen bittinopeuden audiokoodekin käyttäminen säästää edullisesti huomattavan paljon käytettävää kaistanleveyttä, mutta kuitenkin samalla saavutetaan riittävän hyvä äänenlaatu yhdelle puhesignaalille. Vastaavasti taas, jos päätelaitteilta UE tulevista audiosignaaleista havaitaan sa-10 manaikaisesti vähintään kaksi haluttua audiokomponenttia, kuten puhetta, lähetetään mainittu yhdistetty audiosignaali päätelaitteille koodattuna siten, että saavutetaan riittävän hyvä äänenlaatu usealle samanaikaiselle puhesignaalille. Tällöin koodaus voidaan suorittaa esimerkiksi suuren bittinopeuden audiokoodekilla tai aaltomuotokoodekilla. Näin varmistetaan edullisesti riittävän hyvä 15 äänenlaatu yhdistetylle audiosignaalille riippumatta konferenssipuhelun samanaikaisten puhesignaalien lukumäärästä, mutta kuitenkin samalla optimoidaan kaistanleveyden käyttöä siten, että käytetään suurta kaistanleveyttä vain silloin, kun se on äänenlaadun varmistamiseksi ehdottomasti tarpeen.

Yhdistettyä audiosignaalia muodostettaessa on huomioitava se, et-20 tä tietyltä päätelaitteelta tulleita audiokomponentteja ei liitetä mukaan mainitulle samalle päätelaitteelle lähetettävään yhdistettyyn audiosignaaliin, koska tä-: mä aiheuttaisi epäedullisen kaikuilmiön audiosignaalia kuunneltaessa. Tämä on huomioitava määritettäessä kullekin päätelaitteelle kohdistuvan yhdistetyn audiosignaalin käsittämiä samanaikaisesti aktiivisia puhesignaaleja, mikä vai-• 25 kutiaa käytettävän audiokoodekin valintaan. On myös huomattava, että eri ·: päätelaitteille voidaan lähettää eri tavalla koodattu yhdistetty audiosignaali esimerkiksi tilanteessa, jossa kahden eri tietoliikennejärjestelmän päätelaitteet, esimerkiksi matkaviestin ja langallinen (PSTN) puhelin, osallistuvat samaan konferenssipuheluun. Tällöin päätelaitteet tyypillisesti käyttävät hyvin erilaisia ';; 30 audiokoodekkeja.

‘ ’ Kuviossa 2 audioprosessointiyksikkö APU syöttää yhdistettyä au- i ; : diosignaalia joko stereofonisena, jolloin sekä vasemmalle (L) että oikealle (R) ; äänikanavalle on järjestetty oma multiplekseri MUX, tai monofonisena, jolloin käytössä on vain toinen mainituista äänikanavista, esimerkiksi vasen (L). Oh-35 jausyksikön CTRL ulostulosignaalilla ohjataan multipleksereita valitsemaan ’ 1 kullekin yhdistetyn audiosignaalin äänikanavan audiokehykselle sopiva lähe- 114129 9 tyskoodekki tai lähetyskoodekin toimintamoodi. Jos ohjausyksikön CTRL ulostulosignaalista havaitaan, että konferenssisillalle CB sisääntulevat audiosignaalit käsittävät samanaikaisesti korkeintaan yhden halutun audiokomponentin (esim. ulostulosignaalin arvo=0), ohjataan multiplekseri(t) MUX valitsemaan 5 esimerkiksi lähetyskoodekki A (Encod A). Vastaavasti, jos ohjausyksikön CTRL ulostulosignaalista havaitaan, että konferenssisillalle CB sisääntulevat audiosignaalit käsittävät samanaikaisesti vähintään kaksi haluttua audiokom-ponenttia (esim. ulostulosignaalin arvo=1), ohjataan multiplekseri(t) MUX valitsemaan tällöin lähetyskoodekki B (Encod B). Valittua lähetyskoodekkia tai lä-10 hetyskoodekin toimintamoodia (A/B) käytetään yhdistetyn audiosignaalin au-diokehyksille niin kauan, kunnes ohjausyksikön CTRL ulostulosignaalin arvo muuttuu ja ohjaa vaihtamaan toiseen lähetyskoodekkiin tai lähetyskoodekin toimintamoodiin.

On siis huomattava, että ohjausyksikön CTRL ulostulosignaalilla 15 voidaan ohjata, paitsi koodekin vaihtoa koodekista A koodekkiin B, myös saman koodekin eri toimintamoodien vaihtoa moodista A moodiin B. Tällöin riippuen järjestelmän ja päätelaitteiden toteutuksesta, voidaan esimerkiksi vaihtaa käytettävä koodekki AMR-koodekista, joka käyttää bittinopeutta 12.2 kbit/s, aaltomuotokoodekkiin G.711, joka käyttää bittinopeutta 64 kbit/s. Vastaavasti 20 voidaan yhden ja saman koodekin toimintamoodin vaihto suorittaa esimerkiksi AMR:n sisäisenä moodin vaihtona esimerkiksi bittinopeudesta 12.2kbit/s bitti-'·· nopeuteen 5.9 kbit/s. Tällöin koodekin toimintamoodin valintaa ohjataan edulli- : · : sesti siten, että usean samanaikaisen puhesignaalin aikana koodekin bittino- peutta ei lasketa liian alhaiseksi, vaikka tiedonsiirtokanavan laatu sitä edellyt-25 täisikin.

,,: Lisäksi on huomattava, että esimerkiksi stereofonisen audiosignaa- «

Iin yhteydessä voidaan tarvittaessa eri audiokanaville käyttää eri koodekkia tai sen toimintamoodia. Esimerkiksi konferenssipuhelutilanteessa, jossa yhdistetyssä audiosignaalissa halutaan välittää sekä puhetta että musiikkia, on edul- • - · 30 lista käyttää näille audiokomponenteille (puhe/musiikki) eri audiokoodekkia tai : koodekin toimintamoodia. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi stereokanavai- | sessa toistossa edullisesti siten, että välitetään puhe esimerkiksi vasemman , · , audiokanavan kautta ja ohjataan vasemman audiokanavan multiplekseri valit- / semaan puheelle sopiva audiokoodekki tai sen toimintamuoto. Musiikki taas v ' 35 välitetään oikean audiokanavan kautta ja ohjataan oikean audiokanavan mul- tiplekseri valitsemaan musiikille sopiva audiokoodekki tai sen toimintamuoto.

114129 10 Täten myös koodattavan audiokomponentin tyyppi (puhe, musiikki, tehosteää-net ym.) voivat edullisesti vaikuttaa lähetyskoodekin valintaan.

On myös mahdollista käyttää stereo/monikanavaisen yhdistetyn audiosignaalin kaikille audiokanaville samaa audiokoodekkia tai sen toiminta-5 muotoa, jolloin kaikki audiokanavat ohjataan yhden audiokoodekin kautta.

Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesti edellä kuvattu lähetyskoodekin tai lähetyskoodekin toimintamoodin vaihto voidaan toteuttaa myös kuvion 3 mukaisella järjestelyllä. Myös tällöin kukin konferenssisillan sisääntulo käsittää, edullisesti vastaanottokoodekin (Decod) jälkeen, VAD-yksikön 10 (VAD!,..., VADn), joka on järjestetty havaitsemaan puheen vastaanotetun au diosignaalin audiokehyksistä. VAD-yksikkö tarkistaa jokaisen kehyksen ja tarkistuksen tuloksena lähetetään ohjausyksikölle CTRL ohjaussignaali, joka kertoo, onko tarkistetusta kehyksestä löydetty aktivoitua puhetta vai ei. Jokaiselta VAD-yksiköltä vastaanotetun ohjaussignaalin perusteella ohjausyksikkö CTRL 15 määrittelee esimerkiksi edellä kuvatulla tavalla, onko sisääntulevien audiosignaalien kehyksissä samanaikaisesti yksi vai useampia aktiivisia puhesignaaleja. Eri sisääntulojen audiosignaalien audiokehykset syötetään audioproses-sointiyksikölle APU, jonka muodostaman yhdistetyn audiosignaalin audiokehykset syötetään edelleen puskurimuistiin BMEM. Samalla kuhunkin yhdiste-20 tyn audiosignaalin audiokehykseen liitetään erillisenä lippuna (esim. yksi bitti) ohjausyksiköltä CTRL saatava edellä kuvatun määrittelyn tulos. Täten jokai- * · seen puskurimuistiin tallennettuun audiosignaalin audiokehykseen on liitetty tieto, joka indikoi, käsittääkö kyseinen audiokehys samanaikaista puhetta yh-T: destä vai useammasta konferenssisillan sisääntulosta.

:·· 25 Nyt tämän lipun ilmaisemaa tietoa voidaan käyttää hyväksi lähetys- ...: koodekin valinnassa edullisesti siten, että käytettävä koodekki tai sen toimin- .···, tamoodi valitaan usean peräkkäisen audiokehyksen käsittämän lipun arvon perusteella. Näin ollen käytettävä koodekki tai sen toimintamoodi voidaan määrittää esimerkiksi kolmen peräkkäisen audiokehyksen lippujen arvon pe-·;;; 30 rusteella. Näin voidaan edullisesti välttää koodekin tai sen toimintamoodin tar-

• I

'·;** peeton vaihtaminen tilanteessa, jossa yksittäinen tai esimerkiksi kaksi peräk- i : : käistä audiokehystä käsittää ylimääräisen kohinapurskeen, kuten taustakohi- :; naa, joka on VAD-yksikössä tulkittu väärin puheeksi samanaikaisesti jonkin to dellisen puhesignaalin lisäksi. Mikäli puskurissa olevien audiokehysten lippu-35 arvot osoittavat, että koodekki tai sen toimintamoodi vaihtuu välittömästi takai-' : sin samaan koodekkiin tai toimintamoodiin, mitä juuri on käytetty, ohjataan 114129 11 multipleksereitä edullisesti siten, että koodekkia tai sen toimintamoodia ei vaihdeta lainkaan. Jos taas kaikkien kolmen audiokehyksen lippuarvot osoittavat, että koodekki tai sen toimintamoodi tulee vaihtaa, ohjataan multiplekserit suorittamaan vaihto. On selvää, että kolme tarkasteltavaa audiokehystä on vain 5 eräs esimerkki siitä, kuinka montaa audiokehystä voidaan tässä yhteydessä tarkastella. Sopiva audiokehysten määrä voi luonnollisesti vaihdella järjestelmän toteutuksesta riippuen eikä tarkasteltavien audiokehysten määrä ole välttämättä sama kuin puskuriin tallennettujen audiokehysten määrä. Koska puskurointi aiheuttaa aina viivettä äänilähteen ja kuulijan välisessä tiedonsiirrossa, 10 on puskuriin tallennettavien kehysten lukumäärä edullista pitää vähäisenä, kuten esimerkiksi kolmena kehyksenä. Kehyksen pituutta voidaan kuitenkin muuttaa konferenssisillassa, jolloin myös puskuriin mahtuvien kehysten lukumäärä voi vaihdella. Konferenssisillan muodostaman audiokehyksen pituus on audiosignaalin prosessoinnin kannalta edullista pitää samana kuin käytössä 15 olevan koodekin kehyksen pituus, tyypillisesti joitakin kymmeniä millisekunteja (esim. AMR:llä 20 ms), mutta konferenssisillan muodostaman audiokehyksen pituus voi myös poiketa koodekin kehyksen pituudesta.

Puskurissa olevien audiokehysten lippuarvojen tarkastelu ja multi-pleksereiden ohjaus voidaan edullisesti suorittaa toisen ohjausyksikön avulla, 20 joka voidaan toteuttaa kuvion 3 mukaisesti esimerkiksi tilakoneena FSM. Tilakone käsittää tiedon siitä, mitä koodekkia tai toimintamoodia on käytetty vii-

• I

: '·· meksi koodatulle audiokehykselle sekä mikä on puskurimuistissa seuraavana ·:**: olevien audiokehysten (tietty lukumäärä tai kaikki puskurimuistin käsittämät :T: audiokehykset) lippujen arvo. Tilakone voi edullisesti käsittää useita erilaisia ·.; 25 päättelymalleja siitä, mikä koodekki tai sen toimintamoodi tulee seuraavaksi valita. Kulloinkin käytetyn päättelyn perusteella tilakone muodostaa multiplek-,··. sereille lähetettävän ohjaussignaalin.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti puskurimuistia ei tarvita , lainkaan, vaan tilakonelle FSM syötetään suoraan ohjausyksiköltä CTRL tiedot I t t ·;;; 30 audiokehysten käsittämistä lippujen arvoista. Tilakoneeseen on edullisesti tal- *·*·: lennettu liukuvasti useiden audiokehysten lippuarvot, jolloin multipleksereille • lähetettävien ohjaussignaalien arvot muodostuvat aiempien audiokehysten lip-

» « » I

puarvojen ja ennakoitavissa olevien pidempikestoisten muutosten perusteella.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti erillisiä VAD- • * * *·'·* 35 yksiköitä ei välttämättä tarvita lainkaan, vaan VAD-tunnistus voi tapahtua suo- raan konferenssisillan kunkin sisääntulon vastaanottokoodekissa (Decod). Täi- 114129 12 löin vastaanottokoodekki on järjestetty havaitsemaan vastaanotettujen kehysten sisältö, ts. käsittävätkö ne puhetta vai eivät. Tämä havaitseminen tapahtuu vastaanotetun kehyksen tyypin perusteella, jolloin koodekki määrittää onko kyseessä puhe vai eriasteinen taustamelusta aiheutuva kohina. Tämän perus-5 teella voidaan määrätä ns. puhelipun arvo, jolloin jos puhelipun arvo osoittaa, että audiokehys käsittää puhetta, voidaan tämä indikaatio viedä suoraan vas-taanottokoodekilta ohjausyksikölle CTRL ilman, että tarvitaan välissä erillistä VAD-yksikköä. Tämä säästää edullisesti prosessointitehoa konferenssisillassa CB, koska erillistä VAD-laskentaa ei tarvitse suorittaa. Vastaanottokoodekissa 10 suoritettava VAD-tunnistus on alan ammattimiehelle sinänsä tunnettua ja se on kuvattu tarkemmin patenttihakemuksessa WO 01/08136.

Edellä kuvatuissa suoritusmuodoissa voidaan vielä erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti ottaa huomioon eri äänilähteiden (sisääntulojen) spatialisoinnissa keinotekoisesti luotu sijaintiero. Spatialisoinnissa konferenssi-15 tilasta luodaan keinotekoinen tilamalli, johon konferenssipuhelun eri osanottajat sijoitetaan omille paikoilleen ja joka tilamalli välitetään päätelaitteille ste-reo/n-kanavaisena yhdistettynä audiosignaalina. Tällainen spatialisointi voidaan suorittaa yleisesti tunnetusti esimerkiksi HRTF-suodatuksena (Head Related Transfer Function), jonka tuloksena saadaan binauraaliset signaalit kuuli-20 jän oikeaa ja vasenta korvaa varten. Spatiaalinen prosessointi voi tapahtua esimerkiksi myös pelkästään signaalien välisiä aikaeroja (Interaural Time Dif- • *·· ference) tai amplitudieroja (Interaural Amplitude Difference) muokkaamalla.

Tällöin, jos samanaikaisesti aktiivisia äänilähteitä (puhesignaaleja) on esimer-kiksi kaksi, mutta nämä äänilähteet sijaitsevat simuloidussa konferenssitilassa 25 kuulijan kannalta etäällä toisistaan, toinen esimerkiksi kuulijan vasemmalla puolella ja toinen kuulijan oikealla puolella, ei lähetyskoodekin vaihto esimer-.··, kiksi alhaisen nopeuden audiokoodekista aaltomuotokoodekkiin ole välttämät tä tarpeen, vaan riittävällä spatiaalisella erolla saadaan aikaan riittävä ero myös eri audiosignaalien välillä, joka ero välittyy kuulijoille myös alhaisen no-··;· 30 peuden audiokoodekilla koodattuna. Tällöin voidaan sanoa, että lähetyskoo- *·..* dekin valinta on funktio, jossa tekijöinä ovat paitsi samanaikaisesti aktiivisten * puhesignaalien lukumäärä, niin myös mainittujen puhesignaalien spatiaalinen .**·. ero.

Edelleen keksinnön erästä edullista suoritusmuotoa voidaan havain-*·'.* 35 nollistaa kuvion 4 avulla. Kuviossa 4 kuvataan eräs toteutusvaihtoehto konfe- : renssisillalle, joka käsittää edellä kuvatulla tavalla n kappaletta audiosisääntu- 114129 13 loja, joihin on kytketty sekä vastaanottokoodekit (Decod) että VAD-tunnistuk-sen toteuttavat välineet. Audiosisääntulot voidaan edelleen syöttää audiopro-sessointiyksikölle APU vastaavalla tavalla kuin edellä on kuvattu. Audiopro-sessointiyksikössä APU audiosisääntulot yhdistetään ja käsitellään spatialisoi-5 dun stereosignaalin muodostamiseksi. Molemmat stereosignaalit viedään edelleen lähetyskoodekeille A koodattavaksi.

Tämän lisäksi audiosisääntulot kuljetetaan myös kahta muuta reittiä konferenssisien sisällä, monotonista transkoodausreittiä (MTP) ja monotonista siirtoreittiä (MFP). Monotoninen transkoodausreitti eroaa edellä kuvatusta 10 reitistä vastaanottokoodekkien (Decod) jälkeen, mistä reitti johdetaan ensimmäiselle multiplekserille MUX1. Multiplekseriltä MUX1 audiosignaali viedään tarvittaessa viivepiirin (Delay) kautta lähetyskoodekille B koodattavaksi. Monotoninen siirtoreitti taas viedään suoraan audiosisääntuloista, ilman vastaanottokoodekkien suorittamaan dekoodausta, viivepiirien (Delay) kautta toiselle 15 multiplekserille MUX2. Multiplekseriltä MUX2 audiosignaali viedään tarvittaessa vielä yhdelle viivepiirille (Delay). Viivepiirejä tarvitaan, koska eri reittejä eteneville audiosignaalein suoritetaan erilaisia prosessointitoimenpiteitä, jotka aiheuttavat erilaisia viiveitä. Ylimääräisten viivepiirien avulla eri reittejä etenevät audiosignaalit voidaan pitää ajallisesti synkronissa.

20 Audiosisääntuloille suoritetaan VAD-tunnistus, jonka avulla päätel lään edellä kuvatulla tavalla, onko samanaikaisesti aktiivisia puhesignaaleita : '·· yksi vai useampia. Mikäli samanaikaisesti aktiivisia puhesignaaleita on vain yk- si, lähetetään joko ensimmäiselle multiplekserille (MUX1) tai toiselle multiplek-serille (MUX2), riippuen siitä tarvitaanko audiosignaalien transkoodausta, oh-•;··· 25 jaussignaali, jonka perusteella jompi kumpi multipleksereistä päästää mainitun yhden puhesignaalin käsittävän audiosignaalin läpi multiplekseriä seuraavalle .*··, viivepiirille. Jos konferenssisillalla on käytössä sama vastaanottokoodekki ja lähetyskoodekki samassa toimintamoodissa, ei audiosignaalille ole tarpeen tehdä ylimääräistä transkoodausta, vaan audiosignaali voidaan viedä mono-·;;; 30 ionista siirtoreittiä (MFP) toiselle multiplekserille MUX2. Jos taas vastaanotto- koodekki ja lähetyskoodekki tai niiden toimintamoodi poikkeavat toisistaan, tu-: lee vastaanotettu audiosignaali ensin dekoodata ja sen koodata toisella lähe- ;···. tyskoodekilla tai toimintamoodilla, jolloin audiosignaali viedään monotonista transkoodausreittiä (MTP) ensimmäiselle multiplekserille MUX1.

t I I

35 Multiplekserille lähetettävä ohjaussignaali käsittää myös edullisesti tiedon siitä, mikä mainituista audiosisääntuloista käsittää tämän puhesignaalin.

114129 14 Tämä tieto voi myös olla käyttäjälle mallinnettu spatiaalinen paikkatieto. VAD-tunnistuksen perusteella muodostetaan myös ohjausyksikölle lähetettävä ohjaussignaali, jolla edelleen ohjataan kolmatta multiplekseriä MUX3 valitsemaan oikea sisääntulo (Inputl, 2, 3). Ensimmäinen sisääntulo (Inputl) on järjestetty 5 tulevaksi spatialisoitua stereosignaalia koodaavilta lähetyskoodekeilta A. Toinen sisääntulo (Input2) on monotoniselta transkoodausreitiltä (MTP) lähetys-koodekin B kautta tuleva sisääntulo. Kolmas sisääntulo (Input3) on monotoniselta siirtoreitiltä (MFP) viivepiirin kautta tuleva sisääntulo.

Kolmannen multiplekserin MUX3 kulloinkin valittava sisääntulo riip-10 puu siis VAD-tunnistuksessa havaittavien samanaikaisten puhesignaalien lukumäärästä. Jos samanaikaisia puhesignaaleja on useita, valitaan lähetettäväksi spatialisoitu stereosignaali lähetyskoodekkien A kautta eli ensimmäinen sisääntulo Inputl Jos samanaikaisia puhesignaaleja on vain yksi, valitaan toinen sisääntulo Input2 tai kolmas sisääntulo Input3. Valinta näiden kahden si-15 sääntulon välillä tehdään sen perusteella, onko päätelaitteille lähetettävälle yhdistetylle audiosignaalille käytettävä lähetyskoodekki sama kuin mitä on käytetty päätelaitteilta konferenssisillalle sisääntulevissa audiosignaaleissa vai ei. Jos yhdistetyn signaalin lähetyskoodekki ei ole sama, tulee sisääntulevat audiosignaalit dekoodata ja koodata jälleen uudelleen lähetyskoodekilla B, jolloin 20 kolmannen multiplekserin MUX3 sisääntuloksi valitaan toinen sisääntulo In-put2. Jos yhdistetylle audiosignaalille käytettävä lähetyskoodekki on sama kuin : '·· päätelaitteilta konferenssisillalle sisääntulevissa audiosignaaleissa, ei dekoo- dausta ja uudelleenkoodausta tarvitse suorittaa, vaan audiosignaalit voidaan syöttää sellaisenaan toisessa multiplekserissa MUX2 yhdistettynä kolmannelle :*·; 25 multiplekserille MUX3 kolmannen sisääntulon Input3 kautta.

Keksinnön tässä suoritusmuodossa, jos samanaikaisesti aktiivisia .···. puhesignaaleja havaitaan useita, suoritetaan yhdistetyn audiosignaalin spatia- * · lisointi konferenssisillassa, edullisesti sen audioprosessointiyksikössä APU, jonka jälkeen spatialisoitu stereo/n-kanavainen audiosignaali siirrettään lähe-·;;; 30 tettäväksi tällaiselle signaalille soveltuvan lähetyskoodekin A kautta. Jos taas » t *·;·' samanaikaisesti aktiivisia puhesignaaleja havaitaan vain yksi, muodostetaan i yhdistetty audiosignaali konferenssisillassa siten, että siihen liitetään vastaan- » » I « ottopäässä spatialisoinnin mahdollistava informaatio, kuten mainitun aktiivisen puhesignaalin tuottaneen päätelaitteen audiosignaalin tunnus tai päätelaitteen v ’ 35 spatiaalinen sijaintitieto. Tämä yhdistetty audiosignaali ja siihen liitetty spatia- ' : lisoinnin mahdollistava informaatio lähetetään monofonisena audiosignaalina 114129 15 päätelaitteille, jotka muodostavat vastaanotettuun audiosignaaliin tilavaikutelman spatialisoinnin mahdollistavan informaation avulla.

Myös keksinnön tämän suoritusmuodon avulla voidaan optimoida käytettävää kaistanleveyttä, koska jos samanaikaisesti aktiivisia puhesignaale-5 ja on vain yksi, lähetetään yhdistetty audiosignaali koodattuna siten, että se kuluttaa mahdollisimman vähän kaistanleveyttä, mutta kuitenkin kykenee välittämään sekä riittävän äänenlaadun että spatialisoinnissa tarvittavan informaation. Jos taas samanaikaisesti aktiivisia puhesignaaleja on useita, on äänenlaadun sekä käytettävän kaistanleveyden kannalta edullisempaa suorittaa spa-10 tialisointi jo konferenssisillassa ja valita sitten lähetettävälle yhdistetylle audiosignaalille sellainen lähetyskoodekki, että laadullisesti riittävä signaali voidaan lähettää kuitenkin niin, että edelleen minimoidaan kaistanleveyden kulutus.

Keksinnön tämän suoritusmuodon eri tilanteita, joissa samanaikaisesti aktiivisia puhesignaaleja havaitaan joko vain yksi tai useita, havainnollis-15 tetaan seuraavassa kuvioiden 5a ja 5b avulla. Kuvioissa 5a ja 5b audiosignaalien reitti konferenssisillassa ja päätelaitteessa on esitetty pistekatkoviivalla. Kuviossa 5a esitetään tilanne, jossa vain yksi konferenssipuhelun osanottajista puhuu aktiivisesti. Konferenssisillan VAD-tunnistuksessa havaitaan, että samanaikaisesti aktiivisia puhesignaaleja havaitaan on vain yksi. Mikäli edel-20 leen havaitaan, että mainittua aktiivista puhesignaalia lähettävä päätelaite käyttää lähetettävän audiosignaalin koodaamiseen samaa audiokoodekkia sa-: '· massa toimintamoodissa kuin mitä muiden konferenssipuhelun päätelaitteiden olisi sopivaa käyttää yhdistetyn audiosignaalin dekoodaamiseen, voidaan au-diosignaalin transkoodaus edullisesti välttää kokonaan. Tämä havainnointi 25 voidaan suorittaa konferenssisillassa vertaamalla vastaanotetun puhekehyk-sen tyyppiä tiedossa oleviin koodekkeihin, joita käytetään yhdistetyn signaalin ··, koodaamiseen päätelaitteille Tällöin vastaanotettu audiosignaali viedään sel laisenaan (toiselle) multiplekserille, jossa audiosignaali yhdistetään muiden sisääntulojen käsittämään ohjausinformaatioon. Mikäli taas havaitaan, että mai-*;;; 30 nittua aktiivista puhesignaalia lähettävä päätelaite käyttää lähetettävän audio- ’·«·’ signaalin koodaamiseen eri audiokoodekkia tai saman audiokoodekin eri toi- • mintamoodia kuin mitä muut konferenssipuhelun päätelaitteet yhdistetyn au-diosignaalin dekoodaamiseen, tulee audiosignaalille suorittaa transkoodaus. Tällöin vastaanotettu audiosignaali dekoodataan vastaanottokoodekissa (De- » * * 35 cod) ja viedään (ensimmäiselle) multiplekserille, jossa audiosignaali yhdiste- • : tään muiden sisääntulojen käsittämään ohjausinformaatioon. Tämä yhdistetty 114129 16 audiosignaali viedään sitten viivepiirin kautta toiselle audiokoodekille tai audio-koodekin toimintamoodille koodattavaksi. Yhdistettyyn audiosignaaliin liitetään spatialisoinnin mahdollistava informaatio esimerkiksi multipleksauksen yhteydessä, joka informaatio voi olla esimerkiksi aktiivisen puhesignaalin tuottaneen 5 päätelaitteen audiosignaalin tunnus tai päätelaitteen spatiaalinen sijaintitieto. Audiokoodatuille audiokehyksille suoritetaan mahdollisesti vielä kanavakoodaus ennen audiosignaalin lähettämistä siirtotielle.

On myös huomattava, että konferenssipuheluun osallistuvilla päätelaitteilla voi olla käytössä eri vastaanottokoodekkeja, jolloin jonkin vastaanotta-10 van päätelaitteen kohdalla transkoodaus voidaan välttää ja jonkin toisen päätelaitteen, joka käyttää yhteensopimatonta koodaustapaa, kohdalla sitä ei voida välttää.

Vastaanottava päätelaite vastaavasti purkaa kanavakoodauksen ja dekoodaa audioinformaation vastaanottokoodekilla. Dekoodattu audioinfor-15 maatio syötetään edelleen spatiaaliselle prosessointiyksikölle SPU, jonka avulla muodostetaan vastaanotettuun audiosignaaliin tilavaikutelma spatialisoinnin mahdollistavan informaation avulla. Näin spatialisoitu audiosignaali viedään edelleen kaiuttim(i)en tai kuulokkeiden kautta päätelaitteen käyttäjän kuultavaksi siten, että käyttäjä pystyy muodostamaan myös tilavaikutelman siitä, ku-20 ka konferenssipuhelun osanottajista puhuu ja mistä suunnasta ääni tulee.

Kuviossa 5b on taas havainnollistettu tilannetta, jossa VAD-: ’·· tunnistuksessa havaitaan kaksi samanaikaista puhesignaalia konferenssipu- helun kahdelta eri osanottajalta. Tilanteen havainnollistamiseksi kuviossa 5b on esitetty vain kaksi sisääntuloa konferenssisillalle, mutta näitä (ja samalla ;··· 25 samanaikaisia puhesignaaleja) voi luonnollisesti olla useampia. Samanaikai- sesti havaitut audiosignaalit viedään konferenssisillan audioprosessointiyksi-.··*. kölle APU, jossa audiosignaalit yhdistetään ja suoritetaan yhdistetyn audiosig naalin spatialisointi. Spatialisoitu stereo/n-kanavainen audiosignaali koodataan soveltuvalla audiokoodekilla, minkä jälkeen audiokoodatut audiokehykset tyy- * <» ;;; 30 pillisesti kanavakoodataan ennen audiosignaalin lähettämistä siirtotielle.

• · '···’ Vastaanottava päätelaite purkaa kanavakoodauksen ja dekoodaa : audioinformaation vastaanottokoodekilla. Koska vastaanotettu audioinformaa- * 1 * t tio oli spatialisoitu jo lähetettäessä, voidaan spatialisoitu stereo/n-kanavainen • » » audiosignaali viedä suoraan dekoodauksesta kaiuttim(i)en tai kuulokkeiden '•*1 35 kautta päätelaitteen käyttäjän kuultavaksi siten, että käyttäjä pystyy muodos- 114129 17 tamaan myös tilavaikutelman siitä, ketkä konferenssipuhelun osanottajista puhuvat ja mistä suunnasta eri äänet tulevat.

Edellä on kuvattu keksinnön useita suoritusmuotoja, joissa audiosignaalin spatialisointi suoritetaan joko konferenssisillassa tai vastaanottavas-5 sa päätelaitteessa. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti spatialisointiprosessi voidaan jakaa ainakin kahteen osaan suoritettavaksi sekä konferenssisillassa että vastaanottavassa päätelaitteessa. Tällöin audiosignaalille suoritetaan spatiaalinen esiprosessointi konferenssisillassa, jonka tuottama yhdistetty audiosignaali lähetetään päätelaitteelle, jossa yhdistetty audio-10 signaali viedään edelleen spatiaaliselle prosessointiyksikölle SPU jälkiproses-soitavaksi ennen toistoa kuulijalle. Eräs esimerkki tällaisesta spatialisoinnista on ns. matrisoitu koodaus, jossa konferenssisillassa yhdistetään aktiiviset audiosignaalit yhdistetyksi N-kanavaiseksi signaaliksi (esimerkiksi ns. Ambisonic-teknologian mukaisesti), joka lähetetään päätelaitteelle. Päätelaitteella käsitel-15 lään tämä N-kanavainen signaali ja tuotetaan spatialisoitu, kaiuttimille tai kuulokkeille sopiva toistettava audiosignaali. Tällöin, jos konferenssisillassa havaitaan vain yksi aktiivinen puhesignaali, voidaan yhdistetty N-kanavainen signaali koodata alhaisella bittinopeudella. Vastaavasti, jos konferenssisillassa havaitaan useita aktiivisia puhesignaaleja, voidaan yhdistetty N-kanavainen 20 signaali koodata parempilaatuisella koodauksella. Myös näin voidaan edullisesti optimoida siirtokaistanleveyden käyttöä suhteessa audiosignaalin laa-'· tuun.

: Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti, mikäli kon- ; : ferenssisillassa muodostetaan stereofoninen yhdistetty audiosignaali, joka kä- -i 25 sittää spatialisointia, voidaan samanaikaisten puhesignaalien määritys suorit->: taa konferenssisien spatialisoijan ulostulosta, jolloin VAD-tunnistusta ei tarvit se suorittaa lainkaan. Tätä havainnollistetaan kuviossa 6. Audioprosessoin-tiyksikön APU, joka siis toimii tässä suoritusmuodossa spatialisoijana, ulostu-, losta viedään spatialisoidut stereosignaalit (vasen L ja oikea R) mo- •;;; 30 no/stereoestimaattorille (M/S estimator), joka analysoi signaalit ja muodostaa I · päätelmän, käsittääkö audiosignaali korkeintaan yhden puhesignaalin vai onko : samanaikaisia puhesignaaleja useita. Päätelmän perusteella mono/stereoesti- :: maattorilta lähetetään ohjaussignaali multipleksereille vastaavalla tavalla kuin edellä on esitetty VAD-tunnistuksen yhteydessä: mikäli spatialisoidusta audio-v\ 35 signaalista havaitaan samanaikaisesti vain yksi puhesignaali, ohjataan multi- ' ‘ plekserit valitsemaan audiosignaalille esimerkiksi alhaisen nopeuden audio- 114129 18 koodekki; jos taas spatialisoidusta audiosignaalista havaitaan samanaikaisesti vähintään kaksi puhesignaalia, ohjataan multiplekserit valitsemaan audiosignaalille esimerkiksi suuren bittinopeuden audiokoodekki tai aaltomuotokoo-dekki. Mono/stereoestimaattorin toiminta on alan ammattimiehelle sinänsä tun-5 nettua ja se on kuvattu tarkemmin patenttihakemuksessa EP 955789.

On huomattava, että edellä kuvattu suoritusmuoto toimii tyypillisesti vain spatialisoidun audiosignaalin yhteydessä. Mikäli audioprosessointiyksikkö APU on toteutettu sekoittajana, jossa sisääntulevat audiosignaalit vain summataan keskenään, tulkitsee mono/stereoestimaattori yhdistetyn audiosignaa-10 Iin käsittävän vain yhden puhesignaalin kaikissa tilanteissa. Täten edellä kuvattu suoritusmuoto on parhaiten hyödynnettävissä, mikäli konferenssisilta tuottaa yhdistettynä audiosignaalina spatialisoitua stereo/n-kanavaista audiosignaalia.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti mono/stereo-estimaat-15 torin tai jonkin vastaavan havainnointijärjestelmän yhteydessä voidaan käyttää myös havainnointimenetelmiä, jotka perustuvat äänilähteiden keinotekoisesti luotuun sijaintiin, joka on syntynyt spatialisoinnin yhteydessä. Spatialisoinnissa konferenssitilasta luodaan keinotekoinen tilamalli, johon konferenssipuhelun eri osanottajat sijoitetaan omille paikoilleen. Eri sijainnit eri osanottajille luo-20 daan stereo/n-fonisen audiosignaalin signaalikomponentteihin muodostettavilla kanavien välisellä aika- ja amplitudieroilla. Määrittämällä nämä muodostu-; neet aika- ja amplitudierot esimerkiksi mono/stereoestimaattorissa voidaan :··! muodostaa estimaatti siitä, kuinka monta äänilähdettä on samanaikaisesti käy- tössä. Edelleen, jos vain yksi äänilähde on käytössä, voidaan kaikkien ääniläh-25 teiden sijaintitiedot syöttää havainnointijärjestelmään ja mikäli äänilähteet si-jaitsevat eri paikoissa, pystytään havainnointijärjestelmässä määrittämään, mi-..._ kä äänilähteistä kulloinkin on käytössä.

Yleisesti ottaen, keksinnön mukaisten olennaisten menetelmäaske-lien toteuttamista voidaan havainnollistaa kuvion 7 mukaisella vuokaaviolla. ··-’ 30 Edellä on havainnollistettu keksinnön useita eri suoritusmuotoja. Kuitenkin näillä eri suoritusmuodoilla on tiettyjä yhteisiä, keksinnön toteuttamisen kan-: naita olennaisia vaiheita, joita kuvataan kuvion 7 avulla. Konferenssisillan kan- I · I » naita tarkasteltuna aloitustilanteessa (700) konferenssipuheluun ottaa osaa ’·’ useita päätelaitteita, jotka ovat yhteydessä konferenssisillan eri sisääntuloihin ·.*.* 35 (702). Konferenssisillassa määritetään sisääntulojen audiosignaaleista olen- naisesti samanaikaisesti aktiivisena olevien tiettyjen audiosignaalien lukumää- 114129 19 rä (704). Nämä tietyt audiosignaalit ovat ennalta määritettyjä audiosignaaleja, tyypillisesti puhesignaaleja, mutta ne voivat olla myös muita audiosignaaleja, kuten musiikkia tai konferenssisillassa keinotekoisesti luotuja tilaääniä. Yksinkertaisemmillaan edellä mainittu lukumäärän määritys käsittää erottelun yhden 5 ja usean samanaikaisen aktiivisen audiosignaalin välillä, mutta voidaan määrittää myös aktiivisten audiosignaalien tarkka lukumäärä.

Seuraavaksi samanaikaisesti aktiivisten ennalta määritettyjen audiosignaalien lukumäärän perusteella valitaan käytettäväksi ainakin yksi lähe-tyskoodekki tai lähetyskoodekin toimintamoodi (706). Tässä valinnassa huo-10 mioidaan edullisesti eri suoritusmuodoissa kuvatuilla tavoilla se, että varmistetaan riittävän hyvä äänenlaatu yhdistetylle audiosignaalille riippumatta konfe-renssipuhelun samanaikaisten puhesignaalien lukumäärästä, mutta kuitenkin samalla optimoidaan kaistanleveyden käyttöä siten, että käytetään suurta kaistanleveyttä vain silloin, kun se on äänenlaadun varmistamiseksi ehdottomasti 15 tarpeen.

Viimeisenä olennaisena vaiheena lähetetään konferenssisillassa yhdistetty audiosignaali ainakin yhdelle päätelaitteelle valittua lähetyskoodek- kia käyttäen (708). Tyypillisessä tilanteessa yhdistetty audiosignaali lähetetään kaikille päätelaitteille samalla lähetyskoodekilla, mutta esimerkiksi tilanteessa, 20 jossa kahden eri tietoliikennejärjestelmän päätelaitteet osallistuvat samaan konferenssipuheluun, käyttävät päätelaitteet tyypillisesti hyvin erilaisia audio- i '·· koodekkeja, jolloin esimerkiksi yhdelle päätelaitteelle lähetettävälle yhdistetylle audiosignaalille saatetaan joutua käyttämään eri lähetyskoodekkia kuin muille päätelaitteille. On huomattava, että tästä vaiheesta (708) on myös takaisinkyt- : j 25 kentä aiempaan vaiheeseen, jossa sisääntulojen audiosignaaleista määrite- tään olennaisesti samanaikaisesti aktiivisena olevien tiettyjen audiosignaalien ,··*, lukumäärä (704). Näin ollen samanaikaisesti aktiivisten audiosignaalien luku- • # määrää tarkkaillaan jatkuvasti konferenssipuhelun aikana ja käytettävä lähe-, tyskoodekki voidaan edullisesti vaihtaa kesken puheluyhteyden.

·;;; 30 Konferenssisilta on tyypillisesti tietoliikenneverkkoon konfiguroitu ·;·' palvelin, jonka toimintaa hallinnoi konferenssipuhelupalvelua ylläpitävä palve- i luntarjoaja. Konferenssisilta siis dekoodaa puhesignaalin päätelaitteilta vas- taanotetuista signaaleista, yhdistää nämä puhesignaalit käyttämällä jotain sinänsä tunnettua prosessointitapaa, ja lähettää yhdistetyn audiosignaalin vali-35 tulla lähetyskoodekilla koodattuna takaisin päätelaitteille. Konferenssisiltana ' : voi toimia myös jokin päätelaite, joka sinänsä voi toimia osanottajana konfe- 114129 20 renssipuhelussa, mutta joka on myös järjestetty tukemaan konferenssipuhelun hallintaa, tyypillisesti konferenssipuhelun ohjaustietojen hallintaa. Puhesignaalien yhdistäminen yhdistetyksi audiosignaaliksi tapahtuu kuitenkin tyypillisesti tässäkin tapauksessa verkkopalveluna erillisessä konferenssisillassa. Eräitä 5 tällaisia osittain konferenssisiltana toimimaan kykeneviä ja konferenssipuhelua tukevia päätelaitteita ovat Nokia® 9110 ja 9210 Communicator. Edelleen konferenssisiltana voi toimia esimerkiksi digitaalisen televisioverkon set-top-box. Keksinnön mukainen konferenssisilta käsittää ainakin määritysvälineet, joilla pystytään määrittämään, kuinka moni konferenssisillalle sisääntulevista audio-10 signaaleista käsittää olennaisesti samanaikaisesti sellaisia audiokomponentte-ja, jotka halutaan välittää konferenssipuhelun muille osanottajille yhdistetyssä audiosignaalissa. Edelleen keksinnön mukainen konferenssisilta käsittää ohjausvälineet lähetyskoodekin valinnan ohjaamiseksi mainitun määrityksen perusteella yhdistetylle audiosignaalille.

15 Keksinnön mukaisessa menettelyssä käytettävän päätelaitteen tu lee tukea koodekin tai sen toimintamoodin vaihtoa. Eräs esimerkki tällaisesta päätelaitteesta on esitetty kuviossa 8. Päätelaite vastaanottaa konferenssisil-lalta lähetettyä yhdistettyä audiosignaalia, joka käsittää indikaation koodekin tai sen toimintamoodin vaihdosta. Päätelaite erottaa koodekin tyyppi-indikaa-20 tion muusta audiosignaalista ja syöttää sen ohjausyksikölle. Ohjausyksikkö muodostaa tyyppi-indikaation perusteella ohjaussignaalin lähetettäväksi de-; '·· multiplekserille, joka tämän perusteella osaa syöttää audiokehyksiä valitulle ·:··: koodekille dekoodausta varten. Ohjausyksikkö myös alustaa valitun uuden : “ · *: koodekin, mikä tapahtuu edullisesti jo ennen kuin vaihto vanhasta koodekista 25 (tai toimintamoodista) A uuteen koodekkiin (tai toimintamoodiin) B suoritetaan. Näin voidaan edullisesti välttää haitalliset katkokset eri koodekeilla dekoodattujen audiokehysten välillä. Jotta koodekin vaihto ei aiheuta pahaa häiriötä ääneen, tulee uusi enkooderi tai dekooderi alustaa ennen vaihtoa enkooderista toiseen konferenssisillassa tai vaihtoa dekooderista toiseen päätelaitteella.

·;> 30 Erään suoritusmuodon mukaisesti voidaan taata hyvä äänenlaatu siten, että alustamisen jälkeen konferenssisillan uutta koodekkia B käytetään | muutaman kehyksen ajan vanhan koodekin A rinnalla, mutta näitä uuden koo- I t · * .··*, dekin kehyksiä ei lähetetä vielä päätelaitteelle. Tämä takaa sen, että uusi koo- dekki B on ehtinyt jo käynnistää puheen koodaamisen, taaten sen, että kun v.: 35 vaihto suoritetaan uuteen koodekkiin B, se on jo valmiiksi koodannut kyseistä äänisignaalia.

114129 21

Erään suoritusmuodon mukaisesti tämä voidaan tehdä myös päätelaitteella dekooderin vaihdon yhteydessä siten, että vanhalla dekooderilla A dekoodattua äänisignaalia koodataan päätelaitteella muutaman kehyksen verran enkooderilla B. Nämä koodatut kehykset syötetään uudelle dekooderille B, 5 mutta näitä kehyksiä ei viedä vielä eteenpäin, jolloin kun vaihto dekooderista A dekooderiin B tapahtuu, dekooderi B on jo ehtinyt dekoodata kyseistä äänisignaalia. Molemmat ratkaisut edellyttävät, että lähetettäviä tai vastaanotettavia kehyksiä voidaan puskuroida.

Keksinnön erään suoritusmuodon toteuttamiseksi keksinnön mu-10 kainen päätelaite käsittää myös spatiaalisen prosessointiyksikön SPU, jota käytetään silloin, kun konferenssisillalta lähetetään monotoninen audiosignaali, joka käsittää audiosignaalin spatialisoinnin mahdollistavan informaation, kuten aktiivisen puhesignaalin tuottaneen päätelaitteen audiosignaalin tunnuksen tai päätelaitteen spatiaalisen sijaintitiedon. Mainittua spatiaalista prosessoin-15 tiyksiköä SPU käytetään muodostamaan vastaanotettuun audiosignaaliin tila-vaikutelma spatialisoinnin mahdollistavan informaation avulla.

Edellä keksintöä on kuvattu esimerkinomaisesti sellaisten suoritusmuotojen yhteydessä, jossa pyritään määrittämään, onko samanaikaisten puhesignaalien lukumäärä joko yksi tai useita, jolloin konferenssisiliassa yhdiste-20 tylle audiosignaalille valitaan vastaavasti joko koodekki A (tai toimintamoodi A), jos samanaikaisten puhesignaalien lukumäärä on yksi, tai koodekki B (tai • ’·· toimintamoodi B), jos samanaikaisten puhesignaalien lukumäärä on kaksi tai :··: enemmän. Keksintöä ei kuitenkaan ole rajoitettu vain edellä kuvattuun "yk- si/useita samanaikaisia puhesignaaleja" määrittelyyn, vaan keksintöä voidaan 25 soveltaa myös siten, että määritetään samanaikaisten puhesignaalien tarkka lukumäärä (0 - n) ja optimoidaan käytettävän lähetyskoodekin valinta siten, et- I t ... tä valitaan aina sellainen koodekki, joka varmistaa riittävän hyvän äänenlaa- dun suhteessa samanaikaisten puhesignaalien lukumäärään kuitenkin niin, että käytettävä kaistanleveys pidetään minimissään.

·;;1 30 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin- nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus- ; muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdel- * 1 1 · ,···, la patenttivaatimusten puitteissa.

» · · t · · ·

Claims (33)

114129

1. Menetelmä konferenssipuhelun ohjaamiseksi järjestelmässä, joka käsittää konferenssisien (CB) usean päätelaitteilta (UE1 - UEn) tulevan 5 audiosignaalin yhdistämiseksi ja yhdistetyn signaalin lähettämiseksi edelleen ainakin yhdelle mainituista päätelaitteista (UE1 - UEn) käyttäen ainakin yhtä lähetyskoodekkia (A, B), joka konferenssisilta käsittää spatialisointiyksikön (SPU) tilavaikutelma luomiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet 10 määritetään mainitun konferenssisillan sisääntulojen (11 - In) audio signaaleista olennaisesti samanaikaisesti aktiivisten ennalta määritettyjen au-diokomponenttien, kuten puhesignaalien, lukumäärä, valitaan käytettäväksi ainakin yksi lähetyskoodekki (A, B) mainitun samanaikaisesti aktiivisten ennalta määritettyjen audiokomponenttien luku- 15 määrän perusteella, ja lähetetään mainittu yhdistetty signaali ainakin yhdelle päätelaitteelle valittua lähetyskoodekkia (A, B) käyttäen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihtoehtoisesti 20 lähetetään mainittu yhdistetty signaali mainitulle ainakin yhdelle päätelaitteelle koodattuna ensimmäisellä audiokoodekilla, vasteena sille, että '*· samanaikaisesti aktiivisia ennalta määritettyjä audiokomponentteja on vain yk- si; tai T: lähetetään mainittu yhdistetty signaali mainitulle ainakin yhdelle ;" · 25 päätelaitteelle koodattuna toisella audiokoodekilla, vasteena sille, että saman- ...: aikaisesti aktiivisia ennalta määritettyjä audiokomponentteja on enemmän kuin .···. yksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ·;;; 30 mainittu ensimmäinen audiokoodekki on alhaisen bittinopeuden au- ’···' diokoodekki, kuten AMR-koodekki (5.9 kbit/s), ja mainittu toinen audiokoodekki : : on suuren bittinopeuden audiokoodekki, kuten G.711-koodekki.

; ' ; 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että ' 35 muokataan mainittua yhdistettyä signaalia konferenssisillan käsit- ’ : tämässä spatialisointiyksikössä (SPU) siten, että mainitussa ainakin yhdessä 114129 päätelaitteessa voidaan luoda tilavaikutelma konferenssipuhelun osanottajista mainitun yhdistetyn signaalin perusteella.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 suoritetaan yhdistetyn signaalin spatialisointi ainakin kahdessa eri vaiheessa, jotka vaiheet on jaettu konferenssisillan (CB) ja vastaanottavan päätelaitteen (UE) kesken.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihtoehtoisesti 10 lähetetään mainittu yhdistetty signaali mainitulle ainakin yhdelle päätelaitteelle yksikanavaisena audiosignaalina ja spatialisoidaan vastaanotettu yksikanavainen audiosignaali mainitussa päätelaitteissa,, vasteena sille, että samanaikaisesti aktiivisia puhesignaaleita on vain yksi; tai lähetetään mainittu yhdistetty signaali spatialisoituna mainitulle ai- 15 nakin yhdelle päätelaitteelle monikanavaisena audiosignaalina, vasteena sille, että samanaikaisesti aktiivisia puhesignaaleita on enemmän kuin yksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostataan mainittu yksikanavainen audiosignaali vaihtoehtoisesti siten, että 20 yhdistetään konferenssisillan sisääntulojen audiosignaaleista mai nittu aktiivinen puhesignaali ja muiden sisääntulojen ohjaussignaalit ilman '*· transkoodausta vasteena sille, että konferenssisillassa käytetään samaa vas- ': ‘ ‘ i taanottokoodekkia ja lähetyskoodekkia ja näiden samaa toimintamoodia; tai i“: yhdistetään konferenssisillan sisääntulojen audiosignaaleista mai- 2. nittu aktiivinen puhesignaali ja muiden sisääntulojen ohjaussignaalit transkoo- daamalla mainitut sisääntulojen audiosignaalit vasteena sille, että konferenssi-sillassa käytetään eri vastaanottokoodekkia ja lähetyskoodekkia tai näiden eri toimintamoodia.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, ;;; 30 tunnettu siitä, että määritetään samanaikaisesti aktiivisten ennalta määrättyjen audio-i komponenttien lukumäärä konferenssisillan sisääntulojen käsittämien VAD- ; · ‘ ; yksiköiden avulla.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen menetelmä, tun- •' ' 35 n e 11 u siitä, että 114129 määritetään samanaikaisesti aktiivisten ennalta määrättyjen audio-komponenttien lukumäärä konferenssisillan sisääntulojen käsittämien audiosi-sältöä määrittävien ACD-yksiköiden avulla.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen menetelmä, tun-5 n e 11 u siitä, että määritetään samanaikaisesti aktiivisten ennalta määrättyjen audio-komponenttien lukumäärä vastaanotettujen audiosignaalien käsittämien metadata- tai ohjausinformaation avulla, joka metadata- tai ohjausinformaatio määrittää audiosignaalien käsittämien audiokomponenttien tyypin.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että määritetään samanaikaisesti aktiivisten ennalta määrättyjen audiokomponenttien lukumäärä konferenssisillan käsittämän audioprosessointiyksi-kön ulostuloista mono/stereo-estimaattorin avulla.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään mainitun ainakin yhden lähetyskoodekin valinnassa mainitun samanaikaisesti aktiivisten ennalta määritettyjen audiokomponenttien lukumäärän lisäksi mainituille konferenssipuhelun osanottajille spatialisointiyksi-20 kössä käytettävää spatialisointi-informaatiota.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, : '·· tunnettu siitä, että mainittu lähetyskoodekki on järjestetty koodaamaan stereo/n-:T: kanavaisen yhdistetyn audiosignaalin kaikki audiokanavat samalla audiokoo- ·:·· 25 dekilla.

...: 14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, .·*·, tunnettu siitä, että valitaan mainittu käytettävä lähetyskoodekki päätelaitekohtaisesti kunkin päätelaitteen tukemien audiokoodekkien perusteella. ;;; 30

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, ·' tunnettu siitä, että ; mainittu lähetyskoodekki on jokin seuraavista: GSM EFR/FR/HR- puhekoodekki, AMR-puhekoodekki, Wideband AMR-puhekoodekki G.711, G.722, G.722.1, G.723.1, G.728 tai jokin MPEG1/2/4 mukainen koodekki, ku-' · ’ * 35 ten AAC-koodekki tai CELP+AAC. 114129

16. Laite konferenssipuhelun ohjaamiseksi (konferenssisilta, CB), joka on järjestetty yhdistämään useita päätelaitteilta (UE1 - UEn) tulevia audiosignaaleja ja lähettämään yhdistetty signaali edelleen ainakin yhdelle mainituista päätelaitteista (UE1 - UEn) käyttäen ainakin yhtä lähetyskoodekkia (A, 5 B), joka laite käsittää spatialisointiyksikön (SPU) tilavaikutelma luomiseksi, tunnettu siitä, että mainittu laite on järjestetty määrittämään mainitun laitteen sisääntulojen audiosignaaleista (11 -In) olennaisesti samanaikaisesti aktiivisten ennalta määritettyjen audiokompo-nenttien, kuten puhesignaalien, lukumäärä, 10 valitsemaan käytettäväksi ainakin yhden lähetyskoodekin (A, B) mainitun samanaikaisesti aktiivisten ennalta määritettyjen audiokomponenttien lukumäärän perusteella, ja lähettämään mainittu yhdistetty signaali ainakin yhdelle päätelaitteelle (UE1 - UEn) valittua lähetyskoodekkia (A, B) käyttäen.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että vaihtoehtoisesti mainittu yhdistetty signaali on järjestetty lähetettäväksi mainitulle ainakin yhdelle päätelaitteelle koodattuna ensimmäisellä audiokoodekilla (A), vasteena sille, että samanaikaisesti aktiivisia ennalta määritettyjä audiokom-20 ponentteja on vain yksi; tai mainittu yhdistetty signaali on järjestetty lähetettäväksi mainitulle ai-'·· nakin yhdelle päätelaitteelle koodattuna toisella audiokoodekilla (B), vasteena ;"i sille, että samanaikaisesti aktiivisia ennalta määritettyjä audiokomponentteja :': on enemmän kuin yksi. •25

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen audiokoodekki on alhaisen bittinopeuden au->. diokoodekki, kuten AMR-koodekki (5.9 kbit/s), ja mainittu toinen audiokoo dekki on suuren bittinopeuden audiokoodekki, kuten G.711-koodekki.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 16-18 mukainen laite, tunnet-·;;; 30 tu siitä, että mainittu yhdistetty signaali on järjestetty muokattavaksi laitteen kä- | : ; eittämässä spatialisointiyksikössä (SPU) siten, että mainitussa ainakin yhdes- * ·» · , · · ·. sä päätelaitteessa voidaan luoda tilavaikutelma konferenssipuhelun osanotta- t · ’ jista mainitun yhdistetyn signaalin perusteella. ' · ' ‘ 35

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, tunnettu siitä, että 114129 yhdistetyn signaalin spatialisointi on järjestetty suoritettavaksi ainakin kahdessa eri vaiheessa, joista vaiheista ainakin osa on järjestetty suoritettavaksi mainitussa laitteessa (CB) ja osa vastaanottavassa päätelaitteessa (UE).

21. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että vaihtoehtoisesti mainittu yhdistetty signaali on järjestetty lähetettäväksi mainitulle ainakin yhdelle päätelaitteelle yksikanavaisena audiosignaalina ja spatialisoi-daan vastaanotettu yksikanavainen audiosignaali mainitussa päätelaitteissa^ 10 vasteena sille, että samanaikaisesti aktiivisia puhesignaaleita on vain yksi; tai mainittu yhdistetty signaali on järjestetty lähetettäväksi spatialisoitu-na mainitulle ainakin yhdelle päätelaitteelle monikanavaisena audiosignaalina, vasteena sille, että samanaikaisesti aktiivisia puhesignaaleita on enemmän kuin yksi.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu yksikanavainen audiosignaali on järjestetty muodostettavaksi vaihtoehtoisesti siten, että konferenssisillan sisääntulojen audiosignaaleista (11 - In) on järjestetty yhdistettäväksi mainittu aktiivinen puhesignaali ja muiden sisääntulojen 20 ohjaussignaalit ilman transkoodausta vasteena sille, että konferenssisillassa käytetään samaa vastaanottokoodekkia ja lähetyskoodekkia ja näiden samaa j '·· toimintamoodia; tai ·:··: konferenssisillan sisääntulojen audiosignaaleista on järjestetty yh- distettäväksi mainittu aktiivinen puhesignaali ja muiden sisääntulojen ohjaus-•:: 25 signaalit transkoodaamalla mainitut sisääntulojen audiosignaalit vasteena sille, ...: että konferenssisillassa käytetään eri vastaanottokoodekkia ja lähetyskoodek- , ·, kia tai näiden eri toimintamoodia.

23. Jonkin patenttivaatimuksen 16-22 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ·;;; 30 samanaikaisesti aktiivisten ennalta määrättyjen audiokomponent- tien lukumäärä on järjestetty määritettäväksi konferenssisillan sisääntulojen • ‘: käsittämien VAD-yksiköiden avulla.

.· ·. 24. Jonkin patenttivaatimuksen 16-22 mukainen laite, tunnet tu siitä, että 114129 samanaikaisesti aktiivisten ennalta määrättyjen audiokomponent-tien lukumäärä on järjestetty määritettäväksi konferenssisien sisääntulojen käsittäneen audiosisältöä määrittävien ACD-yksiköiden avulla.

25. Jonkin patenttivaatimuksen 16-22 mukainen laite, tunnet-5 t u siitä, että samanaikaisesti aktiivisten ennalta määrättyjen audiokomponent-tien lukumäärä on järjestetty määritettäväksi vastaanotettujen audiosignaalien käsittäneen metadata- tai ohjausinformaation avulla, joka metadata- tai ohjausinformaatio määrittää audiosignaalien käsittäneen audiokomponenttien tyy-10 pin.

26. Jonkin patenttivaatimuksen 16-22 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että samanaikaisesti aktiivisten ennalta määrättyjen audiokomponenttien lukumäärä on järjestetty määritettäväksi konferenssisien käsittämän au-15 dioprosessointiyksikön ulostuloista mono/stereo-estimaattorin avulla.

27. Jonkin patenttivaatimuksen 16-26 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että mainitun ainakin yhden lähetyskoodekin valinnassa on järjestetty käytettäväksi mainitun samanaikaisesti aktiivisten ennalta määritettyjen audio-20 komponenttien lukumäärän lisäksi mainituille konferenssipuhelun osanottajille spatialisointiyksikössä käytettävää spatialisointi-informaatiota.

28. Päätelaite (UE), joka on järjestetty vastaanottamaan konferens- ; Sisilialta lähetettyä yhdistettyä audiosignaalia, tunnettu siitä, että päätelai te käsittää : 25 ainakin kaksi eri koodekkia tai koodekin toimintamoodia (A, B), erotusvälineet (unpack) koodekin tyyppi-indikaation erottamiseksi muusta audiosignaalista, ohjausyksikön (CTRL) ohjaussignaalin muodostamiseksi tyyppi-indikaation perusteella koodekin tai sen toimintamoodin valintaa varten, ja > · ·;;;' 30 demultiplekserin (DEMUX) audiokehysten syöttämiseksi valitulle '· *: koodekille tai sen toimintamoodille dekoodausta varten.

• :': 29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, .' '. että ,·’ päätelaite on järjestetty alustamaan mainittu valittu koodekki siten, ‘ 35 että mainitulla valitulla koodekilla dekoodataan mainittua audiosignaalia sa- : : manaikaisesti aiemmin käytetyn koodekin kanssa ennen koodekin vaihtoa. 114129

30. Patenttivaatimuksen 28 tai 29 mukainen päätelaite, tunnet-t u siitä, että päätelaite käsittää spatialisointiyksikön (SPU) tilavaikutelman luomiseksi konferenssipuhelun osanottajista mainitun yhdistetyn audiosignaalin 5 perusteella.

31. Konferenssipuhelujärjestelmä, joka käsittää konferenssisillan (CB), joka on järjestetty yhdistämään useita päätelaitteilta (UE1 - UEn) tulevia audiosignaaleja ja lähettämään yhdistetty signaali edelleen ainakin yhdelle mainituista päätelaitteista (UE1 - UEn) käyttäen ainakin yhtä lähetyskoodekkia 10 (A, B), joka konferenssisilta käsittää spatialisointiyksikön (SPU) tilavaikutelman luomiseksi, tunnettu siitä, että mainitussa järjestelmässä konferenssisilta (CB) on järjestetty määrittämään mainitun konferenssisillan sisääntulojen audiosignaaleista (11 - In) olennaisesti samanaikaisesti aktiivisten ennalta määritettyjen 15 audiokomponenttien, kuten puhesignaalien, lukumäärä, valitsemaan käytettäväksi ainakin yhden lähetyskoodekin (A, B) mainitun samanaikaisesti aktiivisten ennalta määritettyjen audiokomponenttien lukumäärän perusteella, ja lähettämään mainittu yhdistetty signaali ainakin yhdelle päätelait-20 teelle valittua lähetyskoodekkia (A, B) käyttäen.

32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen konferenssipuhelujärjestel- ' » mä, tunnettu siitä, että " i yhdistetty signaali on järjestetty spatialisoitavaksi siten, että pääte- laitteessa voidaan luoda tilavaikutelma konferenssipuhelun osanaottajista, jo-25 ka spatialisointi on järjestetty suoritettavaksi ainakin kahdessa eri vaiheessa, .,,: joista vaiheista ainakin osa on järjestetty suoritettavaksi mainitussa laitteessa •. ja osa vastaanottavassa päätelaitteessa.

33. Patenttivaatimuksen 31 tai 32 mukainen konferenssipuhelujärjestelmä, tunnettu siitä, että ; 30 mainittu järjestelmä käsittää lisäksi ainakin yhden päätelaitteen, jo- · ‘ ka on järjestetty vastaanottamaan ohjaustietoja konferenssipuheluun osallistu- I : ‘: viita päätelaitteilta ja ohjaamaan mainittua konferenssipuhelua yhdessä maini- 1. i I . . tun konferenssisillan kanssa. » » I Φ » i » I l 1 I 114129