FI112938B - Hapan kaliumnitraatti - Google Patents

Description

112938

5 HAPAN KALIUMNITRAATTI

Tämä keksintö koskee kiinteää, hapanta kaliumnitraattia, jolla kovan, alkalisen veden kemiallisia ominaisuuksia, kuten veden pH ja bikarbonaattipitoisuus, voidaan säätää paremmin 10 kasvien kasvuvaatimuksia vastaavaksi. Keksintö koskee myös tästä tuotteesta valmistettua kasvien kasteluun tarkoitettua kasteluliuosta.

Tekniikan taso 15 Kasvit tarvitsevat kasvuunsa lämpöä ja auringonvaloa, vettä ja ravinteita. Kasvien kasvun määrää se kasvutekijä, jota niiden tarpeeseen nähden on niukimmin. Kasvumahdollisuuksien takaamiseksi pyritään kasveille turvaamaan riittävä veden ja ravinteiden saanti.

20

Paitsi riittävän vedensaannin, nimenomaan kasvien kasvun kan-naita oikealaatuisen kasteluvedensaannin turvaaminen voi olla ,·. : ongelmallista. Erityisen ongelmallista se on silloin, kun maaperä on kalkkipitoista ja alkalista. Tällöin myös raakave-25 si sisältää liuennutta kalsiumia ja bikarbonaattia, jotka tekevät sen alkaliseksi ja kovaksi ja siten kasvien kasteluun •huonommin soveltuvaksi.

Eri kastelumenetelmistä tippukastelu, jossa ravinteiden pi- 30 toisuuksia kasteluvedessä voidaan säätää vastaamaan täsmälli- • sernmin kasvien kunkin hetkistä tarvetta, on osoittautunut - tehokkaaksi sekä veden että ravinteiden käytön suhteen. Esi- • · merkiksi fosforin hyötysuhde tippukastelussa on huomattavasti parempi kuin maahan sijoituslannoituksena levitetyn kiinteän 35 fosforilannoitteen hyötysuhde. Tippukastelusta onkin tullut suosittu viljelytapa esimerkiksi Välimeren maissa.

Tippukastelussa kovan ja alkalisen veden käyttämisestä voi aiheutua teknisiä ongelmia esimerkiksi kalsiumkarbonaatin 40 (CaC03) muodostaessa saostumia kasteluputkistojen seinämille 2 112938 5 ja suuttimiin. Erityisesti tämä ongelma korostuu maanalaisissa kasteluputkistoissa (SDI, sub-surface drip irrigation).

Käytännössä tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan liuottamalla putkistoihin muodostuneita saostumia vahvoilla mineraali-10 hapoilla, kuten typpihapolla tai fosforihapolla. Väkevinä nestemäisinä happoina ne ovat, paitsi hankalia käsitellä, myös vaarallisia ihmisille ja ympäristölle. Myöskään kiinteät epäorgaaniset hapot, kuten kiinteä fosforihapon hemihydraatti (sulamispiste 29,3 °C, CRH 9 % RH), eivät tule kysymykseen 15 epäedullisten fysikaalisten ominaisuuksiensa takia.

Patenttihakemuksesta WO 01/25168 tunnetaan kiinteä vesiliukoinen lannoitekoostumus, joka sisältää lannoiteaineiden lisäksi fosf orivapaata, orgaanista happoa veden pH: n säätämi-'·· 20 seksi. Ravinneliuoksissa orgaaniset hapot voivat kuitenkin toimia mikrobiravinteina, muodostuu limamaista, kastelulait-teiden suuttimet tukkivaa mikrobikasvustoa. Orgaaniset aineet | eivät myöskään ole yhteensopivia hapettavien aineiden, kuten ···. kaliumnitraatin, kanssa. Koska orgaaniset hapot ovat kalliita 25 eivätkä sisällä kasveille välttämättömiä ravinteita, niiden . . käyttö aiheuttaa pelkästään turhia kustannuksia.

> I

···’ Kiinteän ureaf osf aatin lisääminen kastelulannoitteisiin on :··; ollut selvä parannus ehkäistäessä saostumien muodostumista.

30 Samalla, kun liuokseen lisätään ravinteiksi typpeä ja fosfo-, ria, saadaan myös liuoksen pH säädettyä happamaksi ja saostu- · ; mien muodostuminen estettyä. Tällaisen ratkaisun on esittänyt esimerkiksi R.L. Mikkelsen (Soil Sei.Soc.Am.J. 1987 51:2 464-468) .

35

Patenttijulkaisusta ZA 7507914 (Triomf Fertilizers Ltd) tunnetaan kiinteän, happaman NPK-seoslannoitteen valmistusmenetelmä, jossa lähtöaineina ovat urea, väkevä fosforihappoliuos ja kaliumnitraatti.

40 3 1 .38 5 On tunnettua, että kastelulannoitukseen soveltuvan käyttöliu-oksen pH on edullisesti 5-7. Jotta viljelijä osaisi valmistaa tällaisen käyttöliuoksen, tulisi hänen kuitenkin tuntea raakaveden pH ja puskurointikyky, liuoksen ureafosfaattikonsent-raatio sekä liuoksen sisältämien muiden lannoitteiden vaiku-10 tus valmiin käyttöliuoksen pH-arvoon. Lisähankaluutena on myös se, että samankin lannoitteen, esimerkiksi monoammonium-fosfaatin, pH voi vaihdella riippuen tuotteen valmistusprosessista ja siinä käytetyistä raaka-aineista.

15 Useimmat kastelulannoitetut kasvit tarvitsevat pääravinteista (N, P, K) suhteellisesti eniten kaliumia, hieman vähemmän typpeä ja vähiten fosforia. Tästä syystä kaliumnitraatti onkin ihanteellinen ravinnesuola käytettäväksi typpi- ja ka-liumlähteenä kastelulannoituksessa.

20 : Niin puutarhakasvien viljelyssä kuin kasvihuoneissa tippukas- taluviljelyssäkin käytetyistä kaliumsuoloista yleisin on ka-,·. : liumnitraatti. Kaliumkloridia käytetään vähemmän sen haital- /··. lisen korkean kloridipitoisuuden takia. Kaliumsulf aattia 25 puolestaan ei voida käyttää, jos raakavedessä on runsaasti . . kalsiumia, joka saostuu kalsiumsulfaattina eli kipsinä.

Kaliumnitraattia käytetään joko yksinään tai lannoiteseoksis-;*·; sa muiden ravinnesuolojen kanssa antamaan halutut ravinnesuh- 30 teet. On myös yleistä, että viljelijät itse valmistavat tar-, ·, vitsemansa käyttöliuokset eri lannoitteista.

Hyvään kasvuun kasvi tarvitsee, paitsi vettä ja pääravinteita N, P ja K, myös sekundääri- ja hivenravinteita. On tunnettua, 35 että sekä fosforin että hivenravinteiden saatavuus riippuu suuresti pH:sta (Kluwer Academic Publishers, Fertilizer Manual, 1998, s. 24-26).

Parhaiten kasvi viihtyy ympäristössä, jonka pH on noin 5-7. 40 Tällä pH-alueella useimmat ravinteet ovat kasveille käyttö kelpoisessa muodossa. Emäksisessä ympäristössä tapahtuu se- 112:,38 4 5 kundääri- ja hivenravinteiden saostumista fosfaatteina tai muina yhdisteinä. Alhaisessa pH:ssa (pH <5) taas esimerkiksi alumiinin konsentraatio maanesteessä lisääntyy jyrkästi. Tästä on haittavaikutuksia kasvien juurille. Yleisesti pH-alue 5,5-6,5 on edullinen juuriston kasvulle; mikä puolestaan on 10 perusedellytys kasvin kasvulle. (Taiz L., Zaiger E., Plant

Physiology, 1991 s. 105; Kluwer Academic Publishers, Fertilizer Manual, 1998, s. 24-26).

Keksinnön kuvaus 15 Nyt esillä oleva keksintö koskee kiinteää, hapanta kaliumnit-raattia, jolla kovan, alkalisen veden pH:ta ja bikarbonaatti-pitoisuutta voidaan säätää paremmin kasvien kasvuvaatimuksia vastaavaksi. Keksinnön mukainen hapan kaliumnitraatti sisäl- ·...· tää alle 15 paino-% ureafosfaattia. Keksintö koskee myös ha- : 20 panta kaliumnitraattia sisältävää, korkeintaan 0,3 % (w/w) käyttöliuosta. Keksinnön mukaisesti käytetty hapan kaliumnit-raatti voi olla kiteisten aineiden seos, rakeinen tuote.

,···. Keksinnön mukainen hapan kaliumnitraatti voidaan valmistaa 25 esimerkiksi yksinkertaisesti sekoittamalla kiteistä ureafos faattia ja kiteistä kaliumnitraattia halutuissa painosuhteis- • · sa.

;·· Ureafosfaatilla hapotettu kaliumnitraatti vaikuttaa siis po- 30 sitiivisesti sekä fosforin että sekundääri-ja hivenravintei den liukenemiseen sekä näin parantaa myös kasvien kykyä käyt-: tää näitä ravinteita hyväkseen. Sitä sisältävät kastelu- * ’ liuokset eivät ole kuitenkaan liian happamia esimerkiksi tip- pukastelussa käytettäviksi. Keksinnön mukaista tuotetta käy-35 tettäessä ei myöskään tarvita erillisiä happolisäykseen liittyviä laitteita.

Yleensä kastelulannoitusta varten valmistetaan ensin noin 10 % (w/w) varastoliuos, joka sitten edelleen laimennetaan noin 40 0,01-0,3 % (w/w) käyttöliuokseksi. Keksinnön mukaista hapanta kaliumnitraattia, joka sisältää 2-15 % (w/w) ureafosfaattia, 5 1'* 30 5 voidaan myös käyttää 0,01-0,3 % (w/w) laimennuksina, edulli sesti 0,05-0,3 % (w/w) laimennuksina, kun käytettävissä olevan raakaveden pH on 7-9 ja bikarbonaattipitoisuus on 175-350 ppm HC03. Erityisen edullista happaman kaliumnitraatin käyttö on keskikovalla vedellä, jonka pH on 7-9 ja bikarbonaattipi-10 toisuus on 175-250 ppm HC03.

Keksinnön mukaisen tuotteen käyttö kastelulannoitustarkoi-tuksiin ei kuitenkaan rajoitu vain kovaan veteen, vaan se sopii käytettäviksi myös pehmeiden vesien kanssa, kunhan oi-15 keat laimennussuhteet huomioidaan.

Tippukastelussa käytettävän liuoksen pH voidaan säätää 0.01- 0.3 %-lla, ureafosfaatilla hapotetun kaliumnitraatin vesiliu-oksella pH-alueelle, jolla CaC03-saostumia ei muodostu.

20

Yhdessä tuotteen kanssa voidaan kastelulannoituksessa käyttää myös muita tavallisia lannoitteita, kuten esimerkiksi ureaa .·. : ja/tai monoammoniumfosfaattia (MAP), kun samalla huomioidaan, • t .···. että kasteluliuoksen kokonaisravinnepitoisuus säilyy alle 25 <0,3 % (w/w) .

’· · Lannoitekoostumuksissa kaliumnitraatin osuus vaihtelee, mutta ···' se on tyypillisesti noin puolet tai yli puolet lannoitteen ·;··: kokonaismäärästä. Ureafosfaatin lisääminen kaliumnitraattiin, 30 eli kaliumnitraatin hapottaminen tekee siis mahdolliseksi tavanomaisten kastelulannoituksessa käytettävien lannoiteliu-:·' ' osten (ravinnepitoisuus <0,3 %; kiintoaineesta KN03:a yli ‘ ‘ 50 % (w/w)) pH:n säätämisen. Hapan kaliumnitraattiliuos sää tää automaattisesti käyttöliuoksen pH:n oikeaksi siellä, mis-35 sä käytettävissä on keskikovaa vettä. Tällaisia alueita on esimerkiksi Välimeren maissa, Etelä-Amerikassa ja Australiassa .

Alhaisen fosforisisältönsä takia happaman kaliumnitraatin 40 käyttö on mahdollista myös silloin, kun kasvin fosforintarve on vähäinen. Jos taas kasvin fosforin tarve on suurempi, voi- 5 daan lisälannoitukseen käyttää mitä tahansa kastelulannoituk- seen soveltuvaa fosforilannoitetta.

6 V: 30

Tippukastelulannoitus on yksi kaikkein tehokkaimpia lannoi-tusmuotoja. Ongelmia voi kuitenkin esiintyä silloin, kun al-10 kalisista ja kovista vesistä muodostuu saostumia (esim. Ca-C03) putkistojenseinämille ja suuttimiin. Erityisesti ongelma korostuu maanalaisissa kasteluputkistoissa (SDI, sub-surface drip irrigation). Ureafosfaatilla hapotetun kaliumnitraatin 0.01-0.3 % (w/w) vesiliuoksilla voidaan säätää raakaveden pH

15 veden kovuuden mukaan alueelle, jolla ei muodostu CaC03-saostumia ja jolloin myös humuksen ja limaisten bakteeripeit-teiden aiheuttamat ongelmat poistuvat.

...· Ratkaisuna edellä esitettyihin ongelmiin on siis keksitty 20 lisätä ureafosfaattia kaliumnitraatin joukkoon. Ureafosfaatin : riittävän happamuuden johdosta käytettävät ureafosfaattimää- rät ovat pieniä eivätkä rajoita tavanomaisten lannoitekoostu-: musten käyttöä kastelulannoituksessa.

25 Taulukossa 1 esitetään keksinnön mukaisen happaman kaliumnit-, . raatin ravinnekoostumus, kun sen sisältämän ureafosfaatin ; * määrä vaihtelee.

:·· Taulukko 1. Happaman kaliumnitraatin ravinnesuhteet 30 , Seoksessa Seoksessa Suhteellinen ; p —% UP ja p —% KNO3 N - P205 - K20 N - P205 - K20 ' ‘ UP_KNO3_N_P2O5 K20 N_P2O5 K20 15_85_14,3 6, 6 39, 1 1, 0 0,5 2,7 10_90_14,1 4,4 41,4 1,0 0,3 2,9 5_95_ 13,9 2,2 43,7 1, 0 0,2 3,1 0_|l00 _113, 7 jo, 0 |46,0 |l,0 |o, 0 |3,4

Happaman kaliumnitraatin muita etuja ovat hyvä fysikaalinen laatu, koska molemmat komponentit ovat vain vähän tai ei 112 y 3 8 7 5 lainkaan kosteutta absorboivia.

Ureafosfaatin metalleja (esimerkiksi kupari- ja sinkkimetal-leja) korrodoiva vaikutus on myös huomattavasti vähäisempi kuin vastaavaan tarkoitukseen käytetyillä mineraalihapoilla. 10 Ureafosfaatin edullisuus korostuu, kun liuoksessa on runsaasti kaliumnitraattia. (Corros.Sci. (1976),16(8),485-98).

Muihin mineraalihappoihin verrattuna fosforihapolla on voimakkaasti puskuroiva luonne. Tämä tarkoittaa käytännössä si-15 tä, että lisättäessä ureafosfaatilla hapotettua kaliumnitraattia, saadaan alkalisen veden pH (esimerkiksi pH 8) laskemaan nopeasti ja tehokkaasti halutulle alueelle (< pH 7), mutta pH jää puskurivaikutuksen takia kuitenkin alueelle pH 5-7.

20

Erityisen kovien vesien (esim. 250-350 ppm HC03) pH:n säätöön voidaan käyttää joko väkevämpiä happaman kaliumnitraatin liu-oksia (esimerkiksi 0,2-0,3 % (w/w)) tai suhteellisesti enem-män ureaf osf aattia sisältävää hapanta kaliumnitraattia.

25 . . Keksintö on määritelty yksityiskohtaisemmin vaatimuksissa 1- io.

:·; Seuraavat esimerkit on tarkoitettu selventämään keksintöä 30 ilman, että ne kuitenkaan rajaisivat sitä mitenkään.

" ' ; Esimerkki 1

Happamien kaliumnitraattiliuosten vertailu 35 Valmistettiin ionivaihdettuun veteen kaksi lannoiteliuos- sarjaa, joista toinen sisälsi ureafosfaatilla ja toinen mono-ammoniumfosfaatilla happamaksi tehtyä kaliumnitraattia. Mitattiin liuosten pH:t. Mittaustulokset esitetään taulukossa 2 .

40 112*30 8 5 Taulukko 2.

Lannoite- Kaliumnitraat- Kaliumnitraatti Kaliumnit- liuoksen ti (90 %) ja (90 %) ja monoam- raatti väkevyys, ureafosfaatti moniumfosfaatti ( 100 %), p-% (10 %) , (10 %), ______ _pH__pH___pH_ 0,1__3,22__5,59__6, 87_ 1.0 __2,35__4,83__6, 85_ 10.0 | 1,55 [4,30 1 6, 82_ 10 Tuloksista nähdään, että, kun on lisätty sama määrä monoamrao-niumf osf aattia ja ureaf osf aattia kaliumnitraattiin, saadaan ureafosfaatilla hapotetulla kaliumnitraatilla aikaan huomat-tavasti suurempi pH: n muutos kuin monoammoniumf osf aatilla hapotetulla kaliumnitraatilla.

15

Esimerkki 2

Happaman kaliumnitraatin vaikutus keskikovaan veteen 1.‘ Valmistettiin synteettistä, keskikovaa vettä, jonka bikarbo- l' 20 naattipitoisuus oli 175 ppm HC03, kalsiumpitoisuus 82 ppm Ca ja pH 7,2, lisäämällä 241 mg natriumbikarbonaattia ja 160 mg kalsiumkloridia yhteen litraan ionivaihdettua vettä.

! Viidestä, eri ureafosfaattimäärällä hapotetusta kaliumnitraa- 25 tista valmistettiin sarja liuoksia edellä mainittuun synteettiseen, keskikovaan veteen. Vertailuliuokset valmistettiin puhtaasta kaliumnitraatista. Mitattiin liuosten pH:t. Mittaustulokset esitetään taulukossa 3.

9 1 : 30 5 Taulukko 3

Lannoitteen 0,05 % 0,1 % 0,2 % 0,3 % koostumus ravinne- ravinne- ravinne- ravinne- liuos liuos liuos liuos __pH__pH__pH__pH_ 15 % UP, 85 % KN03 7,0__7^0__6?_4__5, 6 12 % UP, 88 % KN03 7,0*__-__6^5__M)_ 8 % UP, 92 % KN03__-__6^9__6^5_ 5 % UP, 95 % KN03__-__-__6^_9_ 2 % UP, 98 % KN03__=__=__7,0* 0 % UP, 100 % KN03 [7,8 |7,9 1 8,1 I 8,1 (* raakaveden pH noin 7) '··’ Esimerkki 3 ; " 10 Happaman kaliumnitraatin vaikutus keskikovaan veteen '· · Synteettinen, keskikova vesi, jonka bikarbonaattipitoisuus : oli 250 ppm HCO3, kalsiumpitoisuus 82 ppm Ca ja pH 7, valmis- tettiin lisäämällä 344 mg natriumbikarbonaattia ja 228 mg 15 kalsiumkloridia yhteen litraan ionivaihdettua vettä.

Neljästä, eri ureafosfaattimäärällä hapotetusta kaliumnitraa-tista valmistettiin sarja liuoksia tähän veteen. Liuospitoi-suudet olivat välillä 0,1-0,3 %. Valmistettiin vertailuliuok-20 set, joissa oli pelkästään kaliumnitraattia. Mitattiin : ’·, liuosten pH:t ja tulokset esitetään taulukossa 4.

112-38 10 5 Taulukko 4.

Lannoitteen koostumus 0,1 % 0,2 % 0,3 % ravinne- ravinne- ravinne-liuos liuos liuos __pH__pH__pH_ 15 % UP, 85 % KN03__;Λ_0__6^6__6^1_ 12 % UP, 88 % KN03__=__6^7__6^4_ 8 % UP, 92 % KN03__:_ 7,0__6^7_ 5 % UP, 95 % KN03__=__-__7,0 0 % UP, 100 % KN03_| 8,0_| 8,0_ 8,0_

Esimerkki 4

Happaman kaliumnitraatin vaikutus melko kovaan veteen '····’ 10 . ’* Synteettinen, melko kova vesi, jonka bikarbonaattipitoisuus oli 300 ppm HC03, kalsiumpitoisuus 99 ppm Ca ja pH 7, valmis-'· tettiin lisäämällä 413 mg/litra natriumbikarbonaattia ja 274 ·,; mg/litra kalsiumkloridia ionivaihdettuun veteen.

'·. 15

Neljästä eri ureafosfaattimäärällä hapotetusta kaliumnitraa-; tista tehtiin 0,2-0,3 % liuokset tähän veteen. Valmistettiin vertailuliuokset, joissa oli pelkästään kaliumnitraattia. Mitattiin liuosten pH:t ja tulokset esitetään taulukossa 5.

20 : Taulukko 5 ! Lannoitteen koostumus 0,2 % 0,3 % ravinneliuos ravinneliuos ___Pä_ 15 % UP, 85 % KN03__6^8__6^5_ 12 % UP, 88 % KN03__6j_9__6^27_ 8 % UP, 92 % KN03__I__6j_9_ 5 % UP, 95 % KN03__-__V_ 0 % UP, 100 % KN03_I 7,8_ 7,8_ 11 112938 5 Esimerkki 5

Happaman kaliumnitraatin vaikutus melko kovaan veteen

Synteettinen, melko kova vesi, jonka bikarbonaattipitoisuus oli 330 ppm HC03, kalsiumpitoisuus 109 ppm Ca ja pH 7, valio mistettiin lisäämällä 454 mg/litra natriumbikarbonaattia ja 301 mg/litra kalsiumkloridia ionivaihdettuun veteen.

Kahdesta eri ureafosfaattimäärällä hapotetusta kaliumnitraa-tista valmistettiin 0,05-0,3 % liuokset tähän veteen. Valmis-15 tettiin vertailuliuokset, joissa oli pelkästään kaliumnit-raattia. Mitattiin liuosten pH:ta ja tulokset esitetään taulukossa 6.

Taulukko 6 '·.· 20 ____ it<: Lannoitteen koos- 0,05 % 0,2 % 0,3 % tumus ravinneliuos ravinneliuos ravinneliuos

\| pH pH pH

15 % UP, 85 % KN03 7,1 6,9 6,7 » -------------------------------- 12 % UP, 88 % KN03 -___7jl0___6^5_ ·. . 0 % UP, 100 % KN03 7, 6 7,9 8,0 ! » H Suoritettujen kokeiden perusteella voidaan sanoa, että hapo- tetun kaliumnitraatin avulla voitiin säätää eri kovuuden : omaavien vesien (pH noin 7), happamuus kasvien kasteluun so- : '(·( 25 veltuvalle pH-alueelle. Pelkästään kaliumnitraattia sisältä- ! vät vertailuliuokset nostivat veden pH:n yllättäen arvoon 8.

Claims (10)

112938

1. Kiinteän, ureafosfaatilla hapotetun kaliumnitraatin vesi-liuos, joka on tarkoitettu kasvien kasteluun, tunnettu siitä, että se käsittää 0,01-0,3 paino-% hapanta kaliumnitraattia 10 sekä kovaa, alkalista vettä.

2. Vaatimuksen 1 mukainen happaman kaliumnitraatin vesiliuos, tunnettu siitä, että se sisältää kovaa alkalista vettä, jonka pH on 7-9 ja jonka bikarbonaattipitoisuus on 175-350 ppm

15 HC03.

3. Vaatimukset 2 mukainen happaman kaliumnitraatin vesiliuos, tunnettu siitä, että se käsittää kovaa alkalista vettä, jonka pH on 7-9 ja jonka bikarbonaattipitoisuus on 175-250 ppm '·· 2 0 HC03.

4. Vaatimuksen 1 mukainen happaman kaliumnitraatin vesiliuos, tunnettu siitä, että liuoksen pH on 5-7. » *

5. Vaatimuksen 4 mukainen happaman kaliumnitraatin vesiliuos, . . tunnettu siitä, että liuoksen pH on 6-7.

5 Vaatimukset

6. Vaatimusten 4 ja 5 mukainen happaman kaliumnitraatin vesi-liuos, tunnettu siitä, että sen bikarbonaattipitoisuus on 30 <150 ppm HC03. I

» • | 7. Vaatimuksen 1 mukaisen happaman kaliumnitraatin vesiliuok sen käyttö tippukastelussa.

8. Vaatimuksen 1 mukaisen happaman kaliumnitraatin vesiliuok sen käyttö yhdessä muiden ravinnesuolojen kanssa. 112 9 3 8

9. Kiinteä, hapan kaliumnitraatti kovan alkalisen veden kemi allisten ominaisuuksien säätämiseen ja kasvien kasteluun tarkoitetun vesiliuoksen valmistamiseen, tunnettu siitä, että se käsittää 85-98 paino-% kaliumnitraattia, ja 2-15 paino-% ureafosfaattia. 10

10. Vaatimuksen 9 mukainen hapan kaliumnitraatti, tunnettu siitä, että se voi sisältää kuivausainetta. i i · • ♦ * · 1. r t f • i 1 * 1 « < * I i I I I « ‘ I 11'-38