FI112693B - Laitteisto hydraulikoneen imupuolen tilavuusvirran tasoittamiseksi - Google Patents

Description

112693

LAITTEISTO HYDRAULIKONEEN IMUPUOLEN TILAVUUSVIRRAN TASOITTAMISEKSI

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen laitteistoon hydraulikoneen imupuolen tilavuusvirran tasaamiseksi.

5 Keksintö kohdistuu lisäksi patenttivaatimuksen 8 johdanto-osan mukaiseen laitteistoon hydraulikoneen imupuolen tilavuusvirran tasaamiseksi.

Hydrauliset koneet, jotka toimivat syrjäytysperiaatteella, ovat tehoti-heydeltään suuria, koska ne soveltuvat hyvin suurille paineille, tyypilli-10 sesti jopa 300—400 bar ja enemmän. Hydraulipumpussa mekaaninen energia, kuten vääntömomentti ja pyörimisnopeus, muutetaan hydrauli-energiaksi, ts. paineväliaineen paineeksi ja sen tilavuusvirraksi. Hyd-raulimoottorissa hydraulienergia muutetaan jälleen mekaaniseksi energiaksi. Kierrosnopeudet ovat tyypillisesti 500—10000 rpm. Hydrauli-15 moottorin antama momentti riippuu moottorin kierrostilavuudesta ja sen yli vaikuttavasta paine-erosta. Teho riippuu edelleen tilavuusvirrasta ja moottorin yli olevasta paine-erosta. Hitaasti pyörivät koneet, joiden kierrosnopeudet ovat tyypillisesti 0,5—1000 rpm, on suunniteltu siten, että ne antavat suuren momentin jo pienillä pyörimisnopeuksilla. Näitä 20 koneita kutsutaan LSHT-koneiksi (Low Speed High Torque). Useat : hydraulikoneet voivat toimia sekä pumppuina että moottoreina toimin taperiaatteensa ansiosta. Syrjäytysperiaatteella toimivissa pumpuissa : on mekaanisesti tiivistettyjä, syrjäytystilavuutena toimivia kammioita, : joihin neste imetään esimerkiksi männän liikkeen avulla imupuolelta tai , 25 tulopuolelta, ja joilla neste kuljetetaan syötettäväksi painepuolelle tai lähtöpuolelle esimerkiksi männän liikkeen avulla. Moottoreissa toiminta on päinvastainen.

Kammioissa tapahtuva suuri paineenlasku tai paineennousu aiheuttavat koneen runkoon iskuja ja siten runkoääniä, jotka ovat kuultavissa 30 ympäristöön säteilevänä häiritsevänä meluna. Tämän lisäksi melua aiheutuu tilavuusvirran vaihtelusta, joka johtuu em. tilavuuksien epätasaisesta jakautumisesta koneen kiertokulmaan nähden. Nämä tilavuudet on muodostettu esimerkiksi aksiaali- tai radiaalimäntäpumppuun tai vastaavaan moottoriin. Paineenvaihtelut johtavat myös muissa järjes- 112693 2 telmään liittyvissä rakenteissa resonansseihin, jotka edelleen lisäävät melua ja ovat usein myös tärkein melun lähde.

Saksalaisessa hakemusjulkaisussa 1703210 on esitetty eräs ratkaisu hydraulikoneen tuottaman tilavuusvirran vaihtelujen pienentämiseksi, 5 jolloin voidaan käyttää hyvin vähäistä tai parillista mäntämäärää. Esimerkkinä on käytetty kaksimäntäistä aksiaalimäntäpumppua. Tilavuus-virran vaihteluja voidaan vähentää toisaalta mäntiä lisäämällä, jolloin niitä on tyypillisesti 7—11 kpl, mikä johtaa kuitenkin suurempaan, monimutkaisempaan ja kalliimpaan rakenteeseen. Tyypillisesti käytetään 10 myös paritonta mäntien määrää, millä saavutetaan yhtä tasainen tila-vuusvirta kuin kaksinkertaisella, mutta parillisella määrällä mäntiä.

Hakemusjulkaisussa 1703210 esitetty ratkaisu käsittää työmäntien rinnalla tahdistetusti toimivan apumäntäparin, joka syöttää tilavuusvirtaa lähtöpuolelle, kun työsylinterien yhteisesti syöttämä tilavuusvirta on alle 15 määritetyn keskiarvon. Radiaaliset apumännät ottavat lähtöpuolelta vastaan tilavuusvirtaa silloin, kun työsylinterien yhteisesti syöttämä tilavuusvirta on yli määritetyn keskiarvon. Tilavuusvirran vaihtelut riippuvat käyttöakselin kiertokulmasta, jolloin apumännätkin on kytketty käyttö-akselille tahdistusta varten. Apumäntien tarvitsema syrjäytystilavuus on 20 huomattavasti pienempi verrattuna työsylintereihin. Tällöin niiden si-.· joittaminen koneeseen on helppoa, esimerkiksi nelimäntäinen kone tarvitsee vain yhden apumännän. Voimatasapainon takia kaksi vastaksi kaista apumäntää on kuitenkin parempi.

Kun hydraulikone toimii moottorina, apumännän tilavuus kytketään 25 vaihtoehtoisesti paineiselle tulopuolelle esimerkiksi ohjattavien venttiili-välineiden, esimerkiksi 3/2-suuntaventtiilin avulla. Moottori käytössä apumäntien avulla voidaan tasoittaa ulostulomomentissa esiintyviä vaihteluja. Paineellisen paineväliaineen ajamana apumäntä antaa tarvittavan lisämomentin halutulla hetkellä työsylinterin liikettä. Paineväli-30 aineen poistamiseksi apumäntä sensijaan käyttää momenttivoimaa, joten apumäntä tasoittaa momentinvaihteluja. Apumännän eri liikesuunnissa kitka vaihtelee, mutta se aiheuttaa suhteellisesti pientä vaihtelua momenttiin verrattuna tapaukseen, jossa ei käytetä apumäntiä edellä kuvattuun kompensointiin.

112693 3

Ongelmana on, että pumppuna toimivan hydraulikoneen imupuolen tilavuusvirrassa tapahtuu myös paineen ja tilavuusvirran vaihteluja, jotka riippuvat kiertokulmasta. Esillä olevan keksinnön tavoitteena on poistaa edellä mainittuja ongelmia. Tarkoituksena on esitellä kytkentä, 5 jolla voidaan kompensoida kokoonpuristumisesta aiheutuvaa viivettä. Keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle laitteistolle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 8 tunnusmerkkiosassa.

10 Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että hydraulikone käsittää kompensointia varten apumännät imupuolen tilavuusvirran vaihtelujen pienentämiseen. Nämä vaihtelut riippuvat vastaavalla tavalla kiertokulmasta, koska samoja työmäntiä käytetään imemään kokoonpuristettävä paineväliaine. Tällöin samalla pienennetään paineenvaihteluja, 15 jotka aiheuttavat kavitaatiota ja koneen kulumista sekä vaihteluista ai heutuvia rakenteiden resonansseja ja melua.

Kompensoinnin eli apumäntien järjestämiseksi samanaikaisesti sekä imupuolelle että painepuolelle vaaditaan jopa kaksinkertainen määrä mäntiä. Apumäntäparin kanssa toimii tällöin toinen ristikkäinen, vastak-/ 20 kaisvaiheinen apumäntäpari. Tällöin niiden sijoittelu koneeseen ja val mistus vaikeutuu huomattavasti, mikä johtaa suurempiin ja raskaampiin laitteisiin. Ongelman poistamiseksi esitellään uusi mäntärakenne imu-ja painepuolen tilavuusvirran vaihtelujen kompensointiin. Kompen-. sointimännän huomattava etuna on tilansäästö, painonsäätö ja integ- *. 25 roitu rakenne. Periaatteena on kahden syrjäytyskammion muodostami nen samaan apumäntään, jolloin mäntä liikkuu sylinteritilavuudessa muodostaen samalla kaksi erillistä kammiota, jotka toimivat vastakkaisissa vaiheissa. Tulo- ja lähtöpuolen kompensoinnilla saavutetaan melutasoltaan alhaisempi hydraulikone.

30 Keksintö perustuu lisäksi siihen ajatukseen, että edellä mainituksi kammioksi on järjestettävissä myös hydraulikoneen kampikammio.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin erään edullisen suoritusmuodon avulla samalla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 112693 4 kuvio 1 esittää tunnetun tekniikan mukaista 2-mäntäpumppua, joka käsittää kaksi kompensointimäntää, kuviot 2a—2d esittävät kuvion 1 kompensointimäntien toimintaa tilavuusvirran tasoittamiseksi, ja 5 kuvio 3 esittää erään edullisen suoritusmuodon mukaista 2- mäntäpumppua, joka käsittää kaksi kompensointimäntää.

Kuviossa 1 on yksinkertaistettu esitys sinänsä tunnetusta hydrauliko-neesta M, joka syrjäytysperiaatteella toimii pumppuna ja joka käsittää 10 kaksi lisämäntää tilavuusvirran kompensointia varten. Pumppu on 2-mäntäinen radiaalimäntäpumppu, jota käytetään akselin 1 välityksellä. Akselille 1 on sovitettu epäkesko 2, jota pitkin mäntä 3 liukuu. Pumpun runkoon B on sovitettu kaksi syrjäytyskammiota 4 sylinterien 5 avulla, jossa sylinterissä 5 mäntä 3 liikkuu tiivistetysti edestakaisin. Kammio 4 15 on yhteydessä imupuolelle T nestemäisen paineväliaineen imemiseksi alipaineen vaikutuksesta kammioon 4, joka laajenee männän 3 liikkeen ansiosta. Imemisen aikana imuventtiili 6 on avoinna ja paineventtiili 7 on sulkeutuneena. Männän 3 alakuolokohdassa imeminen vaihtuu ko-koonpuristamiseksi, jolloin nesteen paine kohoaa oleellisesti työpai-20 neeseen ja se syötetään painepuolelle P. Syötön aikana imuventtiili 6 on sulkeutuneena ja paineventtiili 7 on avoinna. Työpaineen ja paine-: : puolen P paineen maksimia voidaan säätää esimerkiksi paineensäätö-

• . venttiilillä 8, kuten paineenrajoitusventtiilillä. Myös muu painepuolelle P

kytketty kuorma voi määrätä työpaineen. Männän 3 yläkuolokohdassa 25 syöttö vaihtuu jälleen imemiseksi. Akselia 1 pyöritetään esimerkiksi sähkömoottorilla, jolloin pumppu toimii jaksollisesta sinimuotoisesti. Vastakkaiset männät 3 on järjestetty toimimaan vastakkaisessa vai- » ;·' heessa, jolloin toisen imiessä toinen syöttää nestettä. Kuvion 1 epä kesko 2 on järjestetty siten, että kukin mäntä 3 suorittaa akselin 1 kier-: 30 roksen aikana yhden imun ja syötön.

: Kuviossa 1 on esitetty myös tunnetun tekniikan mukaiset kaksi syrjäy tyskammiota 9, joka on muodostetty sylinterillä 10, jossa mäntä 11 liikkuu tiivistetysti edestakaisin. Mäntää 11 ohjataan akselille 1 sovitetun 112693 5 nokan 12 välityksellä, jota pitkin männän 11 laakerointi 13 liukuu. Nokka 12 on järjestetty liikuttamaan mäntää 11 edestakaisin kaksi kertaa akselin yhden kierroksen kuluessa. Männän 11 syrjäyttämä tilavuus on noin 21 % männän 3 syrjäyttämästä tilavuudesta tilavuusvirran 5 Q tasoittamiseksi. Vastaavasti 4-mäntäpumpulla tilavuus on vain noin 4 %, jolloin männät 11 suorittavat neljä iskua kierroksen aikana. Apu-kammio 9 on tahdistettu vastaanottamaan työkammiosta 4 painepuo-lelle P syötettävää tilavuusvirtaa kanavoinnin 28 kautta, kun työkammi-oiden 4 yhteinen syöttö on keskimääräistä tai valittua tasoa suurempi. 10 Apukammio 9 on tahdistettu luovuttamaan tilavuusvirtaa apukammiosta 9 takaisin painepuolelle P, kun työkammioiden 4 yhteinen syöttö on keskimääräistä tai valittua tasoa pienempi. Nokan 12 profiilin muodolla voidaan toimintaa ajoittaa mekaanisesti ja ohjata männän 11 liikettä tilavuusvirran ohjaamiseksi. Kaksi vastakkaista apumäntää 11 liikkuvat 15 samaan tahtiin.

Kuviossa 2a on kaaviona esitetty tarkemmin kahden työmännän 3 is-kuliike h akselin 1 kiertokulman cp funktiona, jolloin φ=2π vastaa yhtä kierrosta. Kuviossa 2b on esitetty työmäntien 3 yhdessä painepuolelle P tuottaman tilavuusvirran Q vaihtelu kiertokulman φ funktiona, josta 20 nähdään tilavuusvirran olevan keskimääräistä QM suurempaa välillä cp!—φ2 ja pienempää välillä φ2—φ3 sekä φ0—(pi- Sama toistuu puolen , : kierroksen välein. Apumännät 11 vastaanottavat painepuolelta P välillä (pi—φ2 ylimääräisen, vinoviivoituksella merkityn tilavuusvirran ja luo-; vuttavat sen painepuolelle P sitten seuraavilla väleillä φ2—φ3 ja φ0—φι· 25 Kuviossa 2c on esitetty apumäntien 11 asema kiertokulman φ funktiona. Kuviossa 2d on esitetty apumäntien 11 iskuliike h akselin 1 kiertokulman φ funktiona, joka iskuliike aikaansaadaan ja tahdistetaan muotoillun nokan 12 avulla.

Kun hydraulikone toimii moottorina, tulopuolen T kompensointikytkentä 30 toteutetaan kuten kuvion 3 kanavointi 27a ja 27b, mutta kanavointi 27 : kytketään kuvion 3 kammioon 9a tai kuvion 1 kammioon 9. Selvää on, että kanaviin voidaan sijoittaa ohjausventtiileitä, kuten sulkuventtiileitä ja vastaventtiileitä, jolloin toiminta ei riipu imuventtiilistä 6 tai kanavien sijoituksesta, ja joita ohjataan sähköisesti. Kompensointi on voitava

A

112693 6 kytkeä pois toiminnasta erityisesti silloin, kun tulopuoli T toimii pumpun imupuolena.

Pumpun tulopuolen T kytkentä tilavuusvirran tasoittamiseksi on esitetty yksinkertaistettuna kuviossa 3, jolloin on sovellettu kaksikammioista 5 apumäntää 11. Apumäntien 11 toiminta on kuvioiden 2a—2d mukainen. Vaihtoehtoisesti kukin apumäntä 11 huolehtii erikseen joko lähtö-puolen tai tulopuolen kompensoinnista, jolloin seuraavassa selityksessä vain toinen kammioista 9a, 9b on käytössä. Hydraulikoneeseen on muodostettu samalle iskulle ainakin kaksi erillistä syrjäytyskammiota 10 9a ja 9b. Esimerkissä varsiosalla ja mäntäosalla varustettu mäntä 11 liikkuu sylinterissä 10, johon on muodostettu kammio, jossa varsiosa tiivistetysti liikkuu. Varsiosaan kiinnitetty mäntäosa jakaa kammion kahteen syrjäytyskammioon, jolloin kammion 9a laajentuessa imennän aikana kammio 9b pienenee syötön aikana, ja päinvastoin. Voidaan 15 myös ajatella, että mäntä 11 käsittää useita mäntäosia, jotka on sovitettu liikkumaan samanaikaisesti kahdessa tai useammassa, toisistaan erotetuissa kammiossa. Imupuoli T voidaan kompensoida apumäntä-parilla, jota kuvioon 1 viitaten ohjataan samalla akselilla 1 ja samalla nokalla 12, joka on poikkileikkaukseltaan oleellisesti ovaalin muotoinen. 20 Toiset apumännät ovat tällöin pyörimissuuntaan 90° kulmassa apumäntiin 11 nähden, jolloin vaihe on vastakkainen. Nokan 12 ohjatessa apumännät 11 neljään iskuun kierroksen aikana, on toiset apu-männät sijoitettava 45° kulmaan, jolloin nokka 12 on oleellisesti neliö, : jonka kulmat on voimakkaasti pyöristetty ja sivut ovat koverat. Kammi- 25 oksi 9b on järjestettävissä myös hydraulikoneen M kampikammio. Täl-. löin saavutetaan se etu, että kammion 9a ja kampikammion tilavuuden muutos ovat yhtäsuuria, jolloin kammioiden 9a, 9b ohjaamat tilavuus-virratkin ovat yhtäsuuria.

I

; ‘ Kuvioon 3 viitaten kammio 9b on kanavoinnin 27 kautta yhteydessä 30 imupuolelle T. Yhdellä männällä 11 ja kammiolla 9b voidaan ohjata ai-nakin kahta erivaiheistä mäntää 3, jolloin kanavoinnit 27a ja 27b joh-detaan tulopuolelle ennen imuventtiileitä 6. Tällöin kokoonpuristavan \ männän 3 painevaikutuksesta toinen imuventiili 6 on sulkeutuneena, ja toinen on avautuneena imuvaiheen seurauksena, jolloin kammion 9b 35 luovuttama tilavuusvirta ohjataan imevälle männälle 3 kuvion 2b mu- 112693 7 kaisesti välillä (pi—φ2. Imuvaihetta kuvaa laskeva käyrä 3 kuviossa 2a ja tilavuusvirran Q muutos imupuolella T on esitetty kuviossa 2b. Männän 11 liike on kuviossa 2c, jolloin mäntä 3 saa lisätilavuusvirtaa tasaisemmin käyrän QM mukaisesti. Paineenmuutokset vähenevät ja erityi-5 sesti vältetään kavitaation syntyä, jolloin paine ei pääse alenemaan höyrystymispaineeseen. Kun imetty tilavuusvirta on keskimääräistä QM pienempää välillä φ0—(pi, φ2—q>3, imee mäntä 11 myös tilavuusvirtaa kammioon 9b, josta se sitten luovutetaan välillä cp!—φ2. Toiminta on siten päinvastaista verrattuna painepuolen kompensointiin.

10 Keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyyn suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Esimerkiksi paineväliaineena voivat toimia vesi, vesiperustaiset emulsiot ja nesteet, mineraaliöljy- ja kasviöljypohjaiset hydraulinesteet ja synteettiset öljyt, joiden kokoonpuristuvuus vaihtelee. Kanavointeihin 15 liittyvien vastaventtiilien tyyppi, sijainti ja määrä voivat vaihdella. Kanavoinnit muodostetaan sopivimmin koneen runkoon. Keksintöä voidaan soveltaa eri periaatteilla toimivissa hydraulikoneissa, jotka soveltuvat toimimaan pumppuna ja/tai moottorina. Esimerkissä runko voi pyöriä kiinteän akselin ympäri. Mekaanisena ratkaisuna keksintö soveltuu eri-20 tyisesti radiaalikoneisiin, mutta periaatetta voidaan soveltaa myös aksi-aalikoneissa.

Claims (10)

112693

1. Laitteisto hydraulikoneen imupuolen tilavuusvirran tasaamiseksi, joka hydraulikone (M) käsittää: ainakin yhden jaksollisesti toimivan syrjäytyskammion (4), ja 5 joka on järjestetty paineväliaineen imemiseksi sisään tähän syrjäytyskammioon (4) hydraulikoneen tulopuolelta (T), syr-jäytyskammioon (4) imetyn paineväliaineen kokoonpurista-miseksi työpaineeseen, ja kokoonpuristetun paineväliaineen syöttämiseksi ulos syrjäytyskammiosta (4) hydraulikoneen 10 lähtöpuolelle (P), ja jolloin laitteisto käsittää: mainitun syrjäytyskammion (4) toimintaan tahdistetun, tulopuolelle (T) yhteydessä olevan ainakin yhden apusyrjäytys-15 kammion (9b), joka imetyn tilavuusvirran tasaamiseksi on järjestetty yhdessä mainitun syrjäytyskammion (4) kanssa imemään tulopuolen (T) paineväliainetta, kun imetty tila-vuusvirta (Q) on määrättyä tasoa pienempi, ja syöttämään « se takaisin tulopuolelle (T) ensimmäisen mäntärakenteen 20 (11) avulla, kun imetty tilavuusvirta (Q) on mainittua tasoa : suurempi, ja *. - mainitun syrjäytyskammion (4) toimintaan tahdistetun, lähtöpuolelle (P) yhteydessä olevan ainakin yhden apusyr-25 jäytyskammion (9, 9a), joka tilavuusvirran syötön tasaami seksi on järjestetty vastaanottamaan osa lähtöpuolelle (P) syötetystä paineväliaineesta, kun syötetty tilavuusvirta (Q) on määrättyä tasoa suurempi, ja syöttämään se takaisin ; .. lähtöpuolelle (P) toisen mäntärakenteen avulla, kun syötetty ’: 30 tilavuusvirta (Q) on mainittua tasoa pienempi, tunnettu siitä, että ensimmäinen mäntärakenne (11) ja toinen mäntä-rakenne ovat yhdistettyinä samaan liikkuvaan mäntärakenteeseen (11) siten, että apusyrjäytyskammio (9b), joka on yhteydessä tulopuolelle 112693 (T), ja apusyrjäytyskammio (9a), joka on yhteydessä lähtöpuolelle (P), toimivat kyseisen mäntärakenteen (11) saman iskuliikkeen aikana vastakkaisissa vaiheissa, jolloin toisen ollessa imuvaiheessa toinen on syöttövaiheessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että män- tärakenne (11) käsittää tiivistetyssä sylinteritilavuudessa (10) varsiosan avulla edestakaisin liikutettavan mäntäosan, joka on järjestetty jakamaan mainittu sylinteritilavuus (10) mainituksi ensimmäiseksi apusyr-jäytyskammioksi (9, 9a), joka on yhteydessä lähtöpuolelle (P), ja maini-10 tuksi toiseksi apusyrjäytyskammioksi (9b), joka on yhteydessä tulopuolelle (T).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mäntärakenne (11) on kytketty hydraulikonetta (M) pyörittämälle akselille (1) edestakaista liikettä ohjaavan nokan (12) välityksellä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mäntärakenne (11) on järjestetty suorittamaan kaksi edestakaista liikettä mainitun syrjäytyskammion (4) yhden jakson aikana.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laitteisto, tunnettu :V; siitä, että mainittu syrjäytyskammio (4) on toteutettu sylinterillä (5) ja :T: 20 siinä liikuteltavalla männällä (3), joka on kytketty hydraulikonetta (M) pyörittämälle akselille (1) edestakaista liikettä ohjaavan epäkeskon (2) .···. välityksellä.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mäntärakenne (11) käsittää sylinteritilavuudessa (10) varsiosan avulla :‘ 25 edestakaisin liikutettavan mäntäosan, joka on järjestetty jakamaan mai- nittu sylinteritilavuus (10) mainituksi ensimmäiseksi apusyrjäytyskammioksi (9, 9a), joka on yhteydessä lähtöpuolelle (P), ja mainituksi toi-seksi apusyrjäytyskammioksi (9b), joka on yhteydessä tulopuolelle (T), jolloin kyseisenä toisena apusyrjäytyskammiona (9b) on hydrauliko-30 neen (M) kampikammio. 112693

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että män-tärakenne (11) käsittää useita mäntäosia, jotka on sovitettu liikkumaan samanaikaisesti kahdessa tai useammassa, toisistaan erotetuissa kammiossa.

8. Laitteisto hydraulikoneen imupuolen tilavuusvirran tasaamiseksi, joka hydraulikone (M) käsittää: - ainakin yhden jaksollisesti toimivan syrjäytyskammion (4), joka on järjestetty paineväliaineen imemiseksi sisään tähän syrjäytyskammioon (4) hydraulikoneen tulopuolelta (T), tä-10 hän syrjäytyskammioon (4) imetyn paineväliaineen kokoon- puristamiseksi työpaineeseen, ja kokoonpuristetun paineväliaineen syöttämiseksi ulos tästä syrjäytyskammiosta (4) hydraulikoneen lähtöpuolelle (P), ja 15 jolloin laitteisto käsittää: mainitun syrjäytyskammion (4) toimintaan tahdistetun, tulopuolelle (T) yhteydessä olevan ainakin yhden apusyrjäytys-kammion (9b), joka imetyn tilavuusvirran tasaamiseksi on järjestetty yhdessä mainitun syrjäytyskammion (4) kanssa 20 imemään tulopuolen (T) paineväliainetta, kun imetty tila- vuusvirta (Q) on määrättyä tasoa pienempi, ja syöttämään se takaisin tulopuolelle (T) ensimmäisen mäntärakenteen (11) avulla, kun imetty tilavuusvirta (Q) on mainittua tasoa suurempi, 25 tunnettu siitä, että mainittuna apusyrjäytyskammiona (9b) on hydraulikoneen (M) kampikammio, jossa sijaitsevat ensimmäisen mäntärakenteen (11) liikettä ohjaavat elimet (1, 12, 13) ja joka siten on yhteydessä tulopuolelle (T) ja jonka tilavuus on siten järjestetty muuttumaan 30 ensimmäisen mäntärakenteen (11) avulla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää: 112693 mainitun syrjäytyskammion (4) toimintaan tahdistetun, lähtöpuolelle (P) yhteydessä olevan ainakin yhden apusyr-jäytyskammion (9, 9a), joka tilavuusvirran syötön tasaamiseksi on järjestetty vastaanottamaan osa lähtöpuolelle (P) 5 syötetystä paineväliaineesta, kun syötetty tilavuusvirta (Q) on määrättyä tasoa suurempi, ja syöttämään se takaisin lähtöpuolelle (P) toisen mäntärakenteen avulla, kun syötetty tilavuusvirta (Q) on mainittua tasoa pienempi,

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että en simmäinen mäntärakenne (11) ja toinen mäntärakenne ovat yhdistettyinä samaan liikkuvaan mäntärakenteeseen (11) siten, että se apu-syrjäytyskammio (9b), joka on yhteydessä tulopuolelle (T), ja se apu-syrjäytyskammio (9a), joka on yhteydessä lähtöpuolelle (P), toimivat 15 kyseisen mäntärakenteen (11) iskuliikkeen aikana vastakkaisissa vaiheissa, jolloin toisen ollessa imuvaiheessa toinen on syöttövaiheessa. 12 112693 t Patentkrav: